Pientaloalueiden ei tarvitse olla huonoja

Ehkä Kuvale­hden kolumni­ni kahdes­ta kah­tia jae­tus­ta Suomes­ta sit­ten oli seka­va. Ainakin sen idea on jäänyt mon­elta ymmärtämät­tä. Yritin sanoa, että kun asia on niin tule­htunut, ei päästä lähellekään Pare­to-opti­maal­isia ratkaisu­ja ja että peli ei ole reilua, kos­ka eri osa­puo­let yrit­tävät sälyt­tää omien val­in­to­jen­sa kus­tan­nuk­sia yhteiseen piikki­in muiden mak­set­tavak­si. En ole kieltämässä keneltäkään – enkä myöskään itseltäni – keskustelua eri asum­is­muo­to­jen hyvistä ja huonoista puolista.

Se, mikä min­ua tässä pien­taloon kauas kaik­ista –ajat­telus­sa huolestut­taa ja ihme­tyt­tää, on

1) Noiden aluei­den sijoit­tumi­nen niin kauas, vaik­ka lähempänäkin on tilaa.

2) Aluei­den pieni koko, jol­loin ne jäävät vaille kaikkia palvelu­ja, kaup­po­ja, koulu­ja ja joukkoli­iken­net­tä ja jos­sa nuori­son voi olla vaikea löytää tekemistä ja seuraa.

3) Aluei­den surkea suun­nit­telu, kun yhteiseen tilaan, katu­i­hin, puis­toi­hin ja tor­ei­hin ei ole panos­tet­tu juuri lainkaan.

Min­ul­la on sel­l­ainen käsi­tys, etteivät ihmiset itse­tarkoituk­sel­lis­es­ti tavoit­tele pitk­iä matko­ja, huonoa palve­lu­ta­soa ja surkea­ta suun­nit­telua. Markki­nahin­nan tuke­vat käsi­tys­täni. Omakoti­taloista ollaan valmi­it mak­samaan enem­män, jos ne ovat lähempänä, jos palve­lut ovat hyviä ja jos raken­net­tu ympäristö on viihty­isää.

Joku Töölöstä Nur­mi­järvelle muut­tanut selit­ti Helsin­gin Sanomis­sa, että mielel­lään asu­isi Töölössä, mut­ta Nur­mi­järveltä saa samal­la töölöläisen kak­sion hin­nal­la ison omakoti­talon. Omakoti­talounel­maansa hän ei voi toteut­taa Töölössä – ei mah­du – mut­ta on huonoa maankäyt­töpoli­ti­ikkaa, että tuo­ta onnelaa pitää lähteä etsimään Nur­mi­järveltä asti, kun vapaa­ta maa­ta olisi lähempänäkin. Omakoti­talon raken­nuskus­tan­nuk­set Van­taal­la ja Nur­mi­järvel­lä ovat aivan yhtä isot. Se, ettei tont­te­ja ole kohtu­uhin­taan tar­jol­la Van­taal­ta, on huonon poli­ti­ikan tulosta. Tätä pitäisi kor­ja­ta. Se vaatii val­tio­val­lan toimia. Van­taal­la ei ole taloudel­lisia rahkei­ta kiihdyt­tää kaavoitus­taan, kos­ka val­tio kor­vaa uusista asukkaista aiheutu­via meno­ja Nur­mi­järvelle, mut­ta ei Vantaalle.

Pitäisi myös ottaa käyt­töön laa­jem­pia, yht­enäisiä aluei­ta, jol­loin voitaisi­in rak­en­taa pien­taloi­hin perus­tu­via puu­tarhakaupunke­ja hyvine palveluineen. Maan­omis­ta­jave­toinen suun­nit­telu tuot­taa näitä elinkelvot­to­mia läm­päre­itä. Arkkite­htia, ihan sel­l­aista asiansa osaavaa, voisi käyt­tää alueen suun­nit­telu­un.

30 vastausta artikkeliin “Pientaloalueiden ei tarvitse olla huonoja”

  1. Hesas­sa Vihreil­lä on 20% äänio­su­us, kehyskun­nis­sa alle 10%. Vihrei­den ehdokkaista 30% on aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja. Yksikään vihrei­den ehdokas Helsingis­sä ei ollut viime vaaleis­sa töis­sä yksi­tyisel­lä sektorilla.

    On aika rohkea väite, että Nur­mi­järvi olisi kaukana. Kuvas­taa vähän omaa maail­manku­vaa. Ajal­lis­es­ti Nur­mi­järveltä menee työ­paikalle alle puoli tun­tia (taa­tusti vähem­män kuin hesalaisel­la keskimäärin). Ellei satu ole­maan töis­sä Hesan keskus­tas­sa jos­sain val­tion viras­tossa, mut­ta har­va­pa on. Suurin osa nur­mi­järveläi­sistä käy töis­sä Espoos­sa, Van­taal­la, Pitäjän­mäel­lä jne.

    Kaik­ki nur­mi­järveläisen palve­lut ovat ajal­lis­es­ti yhtä lähel­lä kuin keskiver­to hesalaisel­la. Pois­lukien kyldyyri­tar­jon­ta. Nur­mi­järveläisel­lä ei ehkä kuitenkaan ole samaa tarvet­ta men­nä päl­lis­telemään Kias­maan abstrak­tia taidet­ta, kuin sil­lä Vihrei­den aka­teemisel­la virkanaisyksin­huolta­jaäidil­lä. Sitä tulee riit­tävästi telkkarista, kun seu­raa ajankohtaisohjelmia.

    Alka­ako nyt yhtään Osmo aukea­maan, mik­si me tulemme tod.com hyvin toimeen ilman tei­dän vouhotuksianne?

  2. Soin­in­vaara puhuu asi­aa jälleen, mut­ta pelkään­pä pahoin, että hyvinkin suun­nitel­tu omakoti­taloa­sum­i­nen on joka tapauk­ses­sa aika kestämätön­tä “kaupunki­a­sum­ista”, kos­ka hissi on kuitenkin tehokkaampi kulku­vä­line kuin auto, ja omakoti­taloon ikään kuin sisäl­tyy auto. Lisäk­si kyse on elin­ta­sos­ta: mikä on kestävän kehi­tyk­sen mukainen läm­mitet­ty neliömäärä per lärvi. Neljän ihmisen per­he ja 200+ neliötä? Jep jep.

  3. Markus,

    Tämä “lyhyet etäisyy­det” on tosi­aan ihan suh­teelli­nen jut­tu. Asuimme Pohjois­ran­nas­sa aikoinaan vau­van ja parivuo­ti­aan kanssa. Ain­oa hiekkalaatikko löy­tyi puolen kilo­metrin päästä Ter­vasaares­ta puliukko­jen keskeltä. 

    Lähin asialli­nen leikkipuis­to sisätiloi­neen sijait­si Kallios­sa. Min­ua ei lohdut­tanut pätkääkään, että sadan metrin säteel­lä oli kyl­lä kahdek­san rav­in­to­laa ja maan johtavi­in teat­terei­hin oli pari kilo­metriä matkaa. 

    Muu­tim­mekin sit­tem­min Etelä-Haa­gaan. Täl­lä het­kel­lä asun Munkkivuores­sa, neljän kilo­metrin ja puolen tun­nin ( jos bus­si sat­tuu tule­maan heti ja ei ole ruuh­ka-aika) päässä keskustasta.

  4. Markuk­sel­la nuo tosi­asi­at ovat vähän puut­teel­lis­es­ti hallussa: 

    Yksikään vihrei­den ehdokas Helsingis­sä ei ollut viime vaaleis­sa töis­sä yksi­tyisel­lä sektorilla.

    Mis­tähän täl­lainen väite nyt tuli edes mieleen? Vihreis­sä on muuten erit­täin paljon yrit­täjiä. Kysyin joskus puoluehallituksessa,kuinka moni on ainakin joskus mak­sanut yrit­täjäeläket­tä. Enem­mistö oli mak­sanut. Tähän ei pysty edes kokoomus.

    Kaik­ki nur­mi­järveläisen palve­lut ovat ajal­lis­es­ti yhtä lähel­lä kuin keskiver­to hesalaisel­la. Pois­lukien kyldyyritarjonta.

    Tämän totu­usar­vo on vähän samaa luokaa kuin äskeisen. Tärkeimpiä kansalais­ten käyt­tämiä palvelu­ja ovat ruokakaup­pa ja koulu, joi­ta käytetään päivit­täin. Mis­tä sum­mas­ta lyödään vetoa, että sekä kaup­pa että koulu ovat helsinkiläisil­lä lähempänä, yleen­sä siis käve­ly­matkan päässä?

    Alka­ako nyt yhtään Osmo aukea­maan, mik­si me tulemme tod.com hyvin toimeen ilman tei­dän vouhotuksianne?

    Blogi­ni lukem­i­nen on täysin vapaaehtoista.

  5. Markuk­sen väite oli, että joka-iki­nen, ilman yhtään poikkeusta, toimii julkisel­la sek­to­ril­la. Kansane­dus­ta­jat nyt toki ovat töis­sä “julkisel­la sek­to­ril­la”, mut­ta hei­dän osaltaan kai on oikeu­den­mukaisem­paa kat­soa siviiliammattia.Yrittäjiä on ainakin Helistö, Relander ja Sinnemäki.

  6. Min­ul­la on ollut viime vuosi­na tilaisu­us seu­ra­ta hyvin läheltä nur­mi­järvi-ilmiön kaltaista kehi­tys­tä Tam­pereen seudul­la ja olen monel­la taval­la enem­män kuin hämmästynyt.
    Ihmisiä muut­taa noin 20 — 30 kilo­metrin päässä keskus­tas­ta ole­vien maaseu­tuteit­ten var­sille ja kaukana keskus­tas­ta ole­vi­in taa­jem­min asut­tui­hin uud­is­talokeskit­tymi­in kiihkeähköl­lä tahdil­la. Kaavoituk­sel­la edis­tetään myös uusien kaukana keskus­tas­ta ole­vien pien­taloalueit­ten syntymistä.
    Käytän­nössä kaik­ki autoil­e­vat sekä töi­hin­sä että kaupunki­in asioimaan päivit­täin omil­la autoillaan.
    En kek­si tälle ilmiölle muu­ta syytä kuin sen, että maal­la asum­i­nen nähdään trendikkäänä. Ben­saku­lut syövät nimit­täin ton­tin hin­nas­sa saavute­tut säästöt, vaik­ka asum­is­muo­toa saate­taan perustel­la taloudel­lisil­la syillä.
    Uuden asu­tuk­sen myötä ei mielestäni syn­ny mitään elävänä pidet­tävän maaseudun kaltaista asu­tus­ta, ennem­min jonkin­lainen ripotel­tu ok-talokaupun­ki. Pihat suun­nitel­laan pieniksi kaupunkipuis­to­jen kopioiksi.
    Noin siis uud­is­as­ukkait­ten enem­mistö. Muu­ta­mat tule­vat tosin yrit­tämään maalaiselämää kasvi­maineen ja jopa ulkokäymälöi­neen, mut­ta heitä enem­mistö kat­soo vieras­taen. Viikat­teen käyt­täjää nimitel­lään pil­ka­llis­es­ti “ekovil­jeli­jäk­si”, kos­ka oikeat ihmiset aja­vat piha­nur­mikkon­sa päältäa­jet­taval­la hin­taval­la motorisoidul­la ajo­lait­teel­la. Uud­is­maaseu­tupi­hoista aika mon­et täyt­tyvät muutenkin parin henkilöau­ton lisäk­si run­saal­la määräl­lä eri­laisil­la ajan­vi­etekäyt­töön takoite­tu­il­la ajo­lait­teil­la: on pari erikokoista mönki­jää, mopo, kevari, isän­nän iso moot­toripyörä sekä vene teloil­la, kos­ka sen kanssa ei järvelle juuri muil­ta kiireiltä ehdi.
    Kylis­sä aina asuneet alku­peräiset vil­jeli­jät saa­vat toimeent­lon­sa muus­ta kuin vil­jelemis­es­tä, mut­ta kat­se­l­e­vat ympäristön­sä kehi­tys­tä jonkun ver­ran hämillään.
    Olen saanut elää lap­suuteni ja nuoruuteni mielestäni oikeal­la maaseudul­la 1950 — 1970-luvuil­la ja nykyiset maalle­muut­ta­jat vieras­ta­vat läh­es kaikkea, mikä jokaiselle perus­maalaiselle on itses­tään selvää maalaiselämää.
    Tie pitää perusko­r­ja­ta routavau­ri­oit­ten takia, sit­ten pitää saa­da katu­val­ot, ehkä asvalt­ti, koul­u­laiset kul­je­tuk­sel­la koulu­un. Muutenkin kaiken pitäisi olla samoin kuin kaupungissa.
    Ymmär­rän monel­la taval­la ihmisiä, jot­ka halu­a­vat muut­taa pois kaupungeista, mut­ta en ymmär­rä mik­si maalle pitäisi muut­taa rak­en­ta­maan mah­dol­lisim­man kaupunki­maisia oloja.

  7. Duo­da, duo­da, uskooko joku vakavasti, että etelän (asunto)rakentaminen voidaan järkevästi (pareto-)optimoida?

    Tässä tehtävässä kun taitaa olla pelkästään päätök­sen­tek­i­jöi­den hyö­ty­funk­tio­ta yli miljoona kappaletta. 

    SARKASMIVAROITUS ALKAA
    Opti­maa­li­nen aluer­ak­en­tamisen malli on tietenkin seuraava:
    1. Ote­taan maa­pala 8km*3km a la Tallinnan Lasnamäki
    2. Raken­netaan sinne 100.000 asukkaan kerrostaloalue
    3. Raken­netaan alueelle Helsin­gin spåraverkko
    4. Raken­netaan alueen yhteen nurkkaan parkkipaik­ka Cityautoille
    5. Raken­netaan parkkipaikan viereen rautatieasema
    6. Tois­te­taan koh­dat 1–5 viisikym­men­tä kertaa
    7. Raken­netaan kiskot, jot­ka yhdis­tävät kaik­ki “Las­namäet”
    8. Tehtävä suoritet­tu, Gos­plan kiittää!
    SARKASMIVAROITUS LOPPUU

  8. “Ajal­lis­es­ti Nur­mi­järveltä menee työ­paikalle alle puoli tun­tia (taa­tusti vähem­män kuin hesalaisel­la keskimäärin).”

    “Kaik­ki nur­mi­järveläisen palve­lut ovat ajal­lis­es­ti yhtä lähel­lä kuin keskiver­to hesalaisella”

    Nämä totea­muk­set itseasi­as­sa sisältävät vas­tauk­sen Osmon ihmettelyyn.

    On sinän­sä mie­lenki­in­toista, että koko ihmiskun­nan his­to­ri­an ajan, läh­es kaikissa kul­tu­ureis­sa ja kaikil­la yhteiskun­nan kehi­tys­ta­soil­la, ihmiset käyt­tävät matkus­tamiseen­sa keskimäärin suun­nilleen yhtä suuren ajan (eli reilun tun­nin päivässä). Tämän ajan määrän­nee viimekädessä aik­abud­jet­ti, meil­lä kaikil­la on käytet­tävis­sämme 24 tun­tia vuorokaudessa.

    Näin ollen matko­jen ajal­lis­es­ta pitu­ud­es­ta on tässä yhtey­dessä hyödytön­tä keskustel­la, kos­ka matkat ovat keskimäärin kuitenkin yhtä pitk­iä — sil­lä tavoin ihmis­ten pref­er­enssit on asetettu.

    Olen­naista on kuitenkin se, että fyy­siset matkat voivat olla hyvinkin erip­i­tu­isia, riip­puen siitä, miten liiku­taan. Kun meil­lä on käytössä yhä nopeampia välineitä (polkupyörä, juna, auto, lentokone…), pystymme liikku­maan, ja myös liikumme, samas­sa ajas­sa paljon pidem­piä matko­ja. Tämä tietenkin lisää ener­gian käyt­töä, ympäristön kuor­mi­tus­ta ja ulkoisia hait­to­ja, joista vihreät ja Osmo ovat, aiheel­lis­es­ti, huolissaan.

    Ja vas­taus niihin Osmon kysymyk­si­in on siinä, että ihmiset eivät sel­l­aista tarvitse. Ei ole väliä onko kaup­pa lähel­lä, jos sinne voi karaut­taa nopeasti autol­la. Ei ole väliä “viihty­isäl­lä ympäristöl­lä”, kos­ka met­sä ja viher­alueet ovat lähel­lä, kotona on oma rauha ja viihty­isyyt­tä voidaan hakea tarvit­taes­sa vaik­ka kesämökiltä.

    Mut­ta tietenkin nykyi­nen kaavoitus tulee meille todel­la kalli­ik­si, vaik­ka oletet­taisi­inkin, että öljyn lop­pumi­nen ei aiheut­taisi sitä, että nyt raken­net­ta­va yhteiskun­tarakenne joudu­taan rak­en­ta­maan tule­vaisu­udessa uusik­si (arve­len, että näin käy). Yhtäältä me mak­samme kaik­ki liikku­misen kus­tan­nuk­set taval­la tai toisel­la ja toisaal­ta asun­top­u­las­ta johtuen joudumme mak­samaan asumis­es­ta kohtu­ut­tomasti, mikä ei tosin tai­da olla “todel­li­nen” hyv­in­voin­ti­tap­pio, muuten kuin yksit­täisille ihmisille *), kos­ka raha kiertää pankeille, raken­nusy­htiöille ja maanomistajille.

    Ja tässä taitaa myös olla yksi syy nykyiseen poli­ti­ikkaan: em. tahoil­la on vah­vat har­ti­at ajaa omaa etuaan.

    Kari

    *) En tiedä, onko näin. Tämä riip­punee dynaami­sista vaiku­tuk­sista talouteen.

  9. Eräs Maalais­li­iton puuhamies tokaisi joskus, että tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen on viisauden alku. Yksi sel­l­ainen on että tuot­tavu­u­den kasvun, ylipään­sä edis­tyk­sen kannal­ta isot työssäkäyn­tialueet ovat yhtä välttämättömämpiä.

    Tämä ei tosin tarkoi­ta vält­tämät­tä pitem­piä työssäkäyn­ti­matko­ja, jos asu­tus on järkevästi kaavoitet­tu. Ja järkevä kaavoitus ei tarkoi­ta pelkkiä ker­rostalo­ja, omakoti/rivitalomatolla muu­ta­mal­la ker­rostalol­la ryhditet­tynä päästään läh­es 5000as./km^2 tiheyk­si­in ja palvelui­hin käve­lyetäisyy­del­lä, jos se on kun­nol­la suun­nitel­tu ja autoille ei ole annet­tu määrät­tömästi tilaa.

    Sit­ten kun ei osa­ta suun­nitel­la, niin epäon­nis­tu­miset ratio­nal­isoidaan maan­läheisek­si elämän­tavak­si. Tästä huo­maut­ta­mi­nen on taas tuomit­tavaa elit­ismiä, van­ha retori­nen jip­po jos­sa samais­te­taan päivän­selvyyk­sien toteami­nen holhoamiseen.

  10. Asun Haja-asu­tusalueel­la Kehä III:n ulkop­uolel­la. Ala-aste on 400 metrin päässä, kaup­pa 600 metrin. Lin­ja-autopy­säk­ki 300 metrin päässä, mut­ta City-maas­turil­la pääsee 3 kilo­metrin päässä sijait­se­vaan kaupun­gin keskus­taan halvem­mal­la ja sil­loin, kun itse halu­aa. Auto tankataan kak­si ker­taa / kk. Työ­paikalleni on matkaa 20 metriä kotimme keit­tiöstä, sil­lä teen työt kokon­aan kotona rauhal­lises­sa työhuoneessani. Asi­akas- ja yhteistyökon­tak­tit hoitu­vat puhe­limel­la ja sähkö­pos­til­la. Aikaisem­min matkustin joka päivä 60 kilo­metriä / sivu oma­l­la autol­la helsin­gin keskus­taan tekemään täysin samaa työtä, samal­la palkalla.

    Erään enim­mäk­seen puil­la talon­sa läm­mit­tävän, haja-asu­tusalueel­la asu­van ystäväni vak­i­tu­inen työ­paik­ka on Sak­sas­sa. Sinne hänen ei ole tarvin­nut matkus­taa työa­siois­sa ker­taakaan. En jak­sa olla ihmettelemät­tä sitä, että Helsin­gin kalleim­mat paikat on raken­net­tu täy­teen julkisen sek­torin viras­to­ja, joi­hin ihmiset matkus­ta­vat vit­tuun­tu­maan ja tekemään työtä, jos­ta suurim­man osan voisi tehdä paljon mielekkääm­min kotoa käsin Espoos­ta, Ker­aval­ta, Kor­sos­ta, Nur­mi­järveltä tai jopa Lahdesta.

    Oden blo­gin lukem­i­nen on vapaae­htoista juu. Markuk­sen ja Eli­nan kom­ment­tien takia tänne tullaankin:)

  11. Eikö sinne koti­in home­hdu jos siel­lä tekee vielä töitäkin?

  12. “Eikö sinne koti­in home­hdu jos siel­lä tekee vielä töitäkin?”

    Ei todel­lakaan. Ystävät ja har­ras­tuk­set ja mie­lenk­in­toinen työ pitävät siitä huolen.
    Aini­in, torstaina toiselle luokalle menevä lapseni ei tarvitse lainkaan päivähoitopaikkaa. Hän aloit­taa koulupäivän samaan aikaan kuin itse aloi­tan työpäivän. Hän tulee koulus­ta suo­raan koti­in ja voin sivusilmäl­lä seu­ra­ta tekemisiään, kuun­nel­la pianon­soit­toansa ja naut­tia väli­palaa hänen kanssaan.

    Koti­in home­h­tu­isi hel­posti, jos se olisi ahdas ja sen sijain­ti olisi monikult­turises­sa betonilähiössä.

  13. Jan­nelle:

    Tuon­tyyp­pinen asum­i­nen­han on juuri ideaalia. Lyhyet matkat töi­hin ja palvelui­hin. Toiv­ot­tavasti kyläsi on tarpeek­si tiivis, jot­ta muil­lakin koul­u­laisil­la on riit­tävän lyhyet koulumatkat ja kaver­it tarpeek­si lähel­lä. Ollak­seen elinkelpoinen koulu tarvit­see kohtu­ullisen määrän oppi­lai­ta jatko-opin­noista puhumattakaan.

    Betonilähiöi­den her­jaa­jille voin suositel­la ainkin kokeilua — voitte yllät­tyä posi­ti­ivis­es­ti. Itse olen asunut sel­l­aises­sa lap­suuteni ja läh­es kym­menkun­ta vuot­ta aikuise­na. Lähiön sisältä ei valitet­tavasti löy­tynyt sitkeän etsin­nänkään jäl­keen tilavam­paa kotia, joten muut­to kaupun­gin sisäl­lä vähempi­betoniseen osaan oli välttämätön.

    Monikult­tuurisu­ud­estakin min­ul­la on yllät­täen hyviä omako­htaisia koke­muk­sia, vaikkeivät ne nyt mitenkään tähän ketju­un liitykään.

    Hienoa olisi, jos kaik­ki voisi­vat ratkaista elämisen­sä siten, että koko per­he voi hoitaa työn­sä, opiskelun­sa, har­ras­tuk­sen­sa ja muut lähipalve­lut kävellen tai pyörällä.

    Suurel­la osal­la maalais­serkku­jani etäisyy­det ja elämän laatu on suo­ras­taan kade­hit­tavaa, han­kalin­ta on ollut espoisi­in ja tuusu­loi­hin muut­taneil­la tuttavaperheilläni.

  14. Hmm. Itse asun lähiössä omakoti­talos­sa Tam­pereel­la. Olen asunut Helsingis­sä Hert­toniemen­ran­nas­sa, Tam­pereen Tam­me­las­sa (käytän­nössä keskus­tas­sa), Kalevas­sa (käve­ly­matkan päässä keskus­tas­ta) ja Her­van­nas­sa, sil­loin noin kymme­nen min­uutin käve­ly­matkan päässä työpaikasta. 

    En ymmär­rä autoil­u­fane­ja. Itsel­läni on ollut auto koko ikäni, mut­ta työ­matko­ja en sil­lä ole juurikaan tait­tanut. Syy on yksinker­tainen: aikaa ei voi säästää. Jos bus­si­mat­ka kestääkin 50 min­u­ut­tia suun­taansa ver­sus automat­ka, joka tait­tuisi nyt puo­lessa tun­nis­sa ja ohi­tustien valmis­tut­tua 20 min­uutis­sa, ei tästä lyhen­tymis­es­tä oikeasti ole mitään hyötyä.

    Autossa ei voi lukea, mut­ta bus­sis­sa voi. 50 min­u­ut­tia kahdessa 20 min­uutin pätkässä + pari viiden min­uutin odot­telua päälle, on juuri sopi­va ainakin min­ulle siihen, että voi keskit­tyä johonkin mie­lenki­in­toiseen artikke­li­in tai lukea kir­jaa. Automatkalla voi korkein­taan kuun­nel­la radiota. 

    Tam­pere on hyvin rak­en­tunut, ottaen huomioon maanti­eteen rajoituk­set, mut­ta tääl­läkin kehi­tys on kyl­lä vähän kehnoa. Kun kir­joit­ta­ja viit­tasi Tam­pereen seu­tu­un, tuli mieleeni ainakin Ruu­tana (paikalli­nen Nurmijärvi).

  15. Etä­työ haja-asu­tusalueel­la­han on ihan hyvä. Kaiken­laista etä­työtä olisi syytä suosia myös kaupunkien sisäl­lä, vaik­ka itse toimis­toa suosinkin.

    Mut, mut, onko poli­it­tisil­ta päät­täjiltä vas­tu­ullista suosia ja tukea sel­l­aisen elämän­ta­van rak­en­tamista, joka saat­taa lähi­t­ule­vaisu­udessa käy­dä mah­dot­tomak­si? Ei siis etä­työ vaan kaukaa yksi­ty­isautol­la töis­sä ja joka paikas­sa käymiseen perus­tu­va elämän­ta­pa. Kaikil­la haja-asu­tusalueil­la ei kai noin määritelmäl­lis­es­ti ole ala-astet­ta 400 metrin ja kaup­paa 600 metrin päässä.

  16. Poli­itikoil­la on käytössään väli­neet ratkaista nämä asi­at, niitä ei vain käytetä. MIKÄÄN ei estä poli­itikko­ja tilaa­mas­ta asiantun­te­val­ta tahol­ta suun­nitel­maa (kun­nan­mi­esten kan­nat­taa yleen­sä ihan keskit­tyä ‘vetelemään suuria lin­jo­ja’ tai siis todel­lisu­udessa lähin­nä juoruile­maan ym. ja jät­tää ajat­telu ja työ niille joil­la on siihen heitä parem­mat edel­ly­tyk­set) maan käytöstä ja määrit­temään sit­ten tärkeim­m­mik­si asioik­si nuo Osmon mainit­se­mat seikat.

    Kyl­lä ihmiset rak­en­taisi­vat ne töllinsä lähem­mäk­si keskus­taa, tiivi­im­min, ottaisi­vat sen Osmon hehkut­ta­man kivi­hi­ilel­lä ja rauhankaa­sul­la tuote­tun kaukoläm­mön, naut­ti­sivt pii­ik­ki ja pul­lopuis­tikoiden värikkäästä elämästä hyvien kulkuy­hteyk­sien (bus­si„ sähköju­na, polkupyörä) äärel­lä paikallisen idea­parkin katveessa aivan var­masti jos heil­lä vain olisi siihen varaa.

    Aiem­min Osmo esit­ti tont­tip­pu­lan pois­tamisek­si sinne hesaan minus­ta kovan­puoleisia 100 k mak­su­ja niille jot­ka rak­en­ta­vat töllinsä muualle kuin ‘ase­malle’ tms. Ei näin tämä asia ratkea vaan niin että tar­jo­taan rak­en­ta­jille HALVALLA ja RIITTÄVÄSTI tont­te­ja. Nyt joku selit­tää ettei siel­lä ole maa­ta. Tämä olisikin hyvä seli­tys jos se olisi tot­ta sil­lä jos siel­lä jotain on niin paju­pusikkoa vaik­ka kaikille suo­ma­laisille rak­en­taa talo tai parikin.

  17. Heh, olen muu­tamien vuosien ajan pitänyt tiukan epäti­eteel­listä mit­taa haja-asu­tusih­mis­ten net­tikir­joit­telun keskimääräis­es­tä aggres­si­ivi­su­us- ja pöyhkeysta­sos­ta. Kor­reloi öljyn maail­man­markki­nahin­nan kanssa aika kivasti, ihan tosi! Joku voisi väsätä tuos­ta vaik­ka gradun ja toden­taa per­stun­tu­mani oikein “tieteel­lis­es­ti”. Omat havain­toni ovat tosin isom­mil­ta keskustelu­foo­rumeil­ta, mut­ta onhan sama huo­mat­tavis­sa myös tääl­lä Soin­in­vaaran kommenttilootassa.

    Kiin­nos­ta­va mat­si, kun nämä havuk­ka-ahon ajat­teli­jat yrit­tävät kiskoa pulkkaa tasan 180 eri suun­taan kuin maail­man­talouden realiteetit.

  18. Kom­ment­ti­ni liit­tyy oikeas­t­aan myös edel­liseen kir­joituk­seesi “Kahdesti kah­ti­a­jaet­tu Suo­mi”, mut­ta kyl­lä se tähänkin keskustelu­un sopii.

    Kaavoitus on kaiken pahan ja hyvän alku ja juuri. Kaavoituk­ses­sa monop­o­lin­halti­jan nimeno­maan pitää olla “ankara puu­tarhuri” ja “viisas diktaattori”. 

    Ihmisille on luon­teeno­maista ja ymmär­ret­tävää, että he rupea­vat möbleer­aa­maan asuinaluet­taan siihen uskoon, että häir­iöt ovat min­imis­sään ja (omistus)asuntojen arvot mak­simis­saan. Eli kaik­ki kyl­lä halu­a­vat alueelleen ala-asteen koulun, mut­ta kukaan ei halua jät­teen­polt­to­laitos­ta tai huumeruisku­jen vaihtopaikkaa.

    (Esimerkik­si eräs keskusteli­ja alkukesäl­lä halusi eroon alueel­laan sijait­sev­as­ta eli­it­tik­oulus­ta, kos­ka sinne rou­dataan muku­lat henkilöau­toil­la mikä lisää liiken­net­tä ja vaarati­lantei­ta. Se on tot­ta, mut­ta saman se eli­it­tik­oulu tekee joka alueel­la, minne se aset­tuu — sik­si täl­laisia hait­to­ja pitäisi osa­ta kaavoit­taa tas­a­puolis­es­ti eri alueille.)

    Noiden NIM­BY­jenkin on kuitenkin jos­sakin sijait­ta­va, ja sil­loin vaa­di­taan kaavoit­ta­jal­ta vakaa­ta kät­tä: jät­teen­polt­to­laitos on kyet­tävä sijoit­ta­maan kaukoläm­pöalueelle ja ruisku­jen vai­h­topiste keskustaan. 

    Kaupun­ki kyl­lä kestää sen, kun­han huole­hdi­taan siitä, että kaik­ki NIM­BYt eivät mene samalle alueelle — se on tyh­mää slum­mi­ut­tamista: Suo­mi kyl­lä kykenisi pitämään heikom­matkin lenkit työn ja yhteiskun­nan syr­jässä kiin­ni (kiitos perusk­oulun) mut­ta ei niin, että kaik­ki ongel­mat­a­pauk­set kaavoite­taan samaan / samoi­hin lähiöihin.

    Eli onko tosi­aan niin, että esimerkik­si vieläkin kun­nan on omis­tet­ta­va omia vuokrat­alo­ja? Eikö olisi fik­sumpaa ostaa kovan rahan ker­rostaloista kun­nalle 1 — 2 osake­huoneis­toa, jot­ka sit­ten vuokrat­taisi­in? Kun kaik­ki asuinalueet olisi raken­net­tu siten, että joukos­sa olisi pieni osa vuokra-asun­to­ja, ja val­taosa omis­tusasun­to­ja, mikään talo/ alue ei muut­tuisi häirikkö­talok­si tai ‑alueek­si. (Toki joskus joku talo saat­taisi saa­da han­kalan ryyp­pyper­heen riesak­seen, mut­ta kun ympäristö ei tuk­isi rellestys­tä, tämä ongel­ma olisi var­masti siedettävissä.)

    Ja luon­nol­lis­es­ti kun­nat pitäisi muo­dostaa työssäkäyn­tialuei­den mukaan, kos­ka tässä kun­tien väliseen neu­vot­telu­un ei voi luot­taa: van­gin dilemma.

    Touko Met­ti­nen

  19. Osmo: “Van­taal­la ei ole taloudel­lisia rahkei­ta kiihdyt­tää kaavoitus­taan, kos­ka val­tio kor­vaa uusista asukkaista aiheutu­via meno­ja Nur­mi­järvelle, mut­ta ei Vantaalle.”

    “Maan­omis­ta­jave­toinen suun­nit­telu tuot­taa näitä elinkelvot­to­mia lämpäreitä.”

    Siis häh? Nämä elinkelvot­tomat läm­päreet siis johtu­vat kun­tien kaavoituk­sen pul­mista, vai johtu­vatko ne sit­tenkin maan­omis­ta­jien ahneud­es­ta? Mik­si maan­omis­ta­jan pyrkiessä mak­si­maaliseen tuot­toon tulok­se­na ei olisi “viihty­isää raken­net­tua ympäristöä, jos­ta ollaan valmi­ita mak­samaan enemmän”?

    Ongel­ma ei ole se, että kauas raken­netaan pieniä sateli­it­tiomako­tialuei­ta. Ongel­maa ei ratkaista sil­lä, että tämä kiel­letään kaavoituk­sel­la. Ongel­ma on se, että lähelle ei raken­neta omako­tialuei­ta ja ongel­ma ratkaistaan siten, että näi­den maid­en omis­ta­jat saa­vat tehdä maal­laan mitä lystävät, ilman että kun­nan kaavoituk­sen hitaus / osaavien arkkite­htien yhteiskun­tavi­siot pilaa­vat maan­omis­ta­jien ja poten­ti­aal­is­ten asukkaiden unelmat.

  20. Osmo Soin­in­vaara:

    “Pien­taloaluei­den ei tarvitse olla huonoja”

    Sinivihreä:

    Jotenkin Osmon tek­ste­jä lukies­sa hiipii mieleen kysymys, onko hän tutus­tunut elämään ns. pien­taloalueel­la, esim. itse sel­l­aises­sa asuen. Itse olen asunut puo­let elämästäni pien­taloalueel­la ja puo­let kaupungis­sa. Katu-uskot­tavu­u­den hakemisek­si Osmon ja muiden city­henkisten silmis­sä, mainit­takoon että 10 vuot­ta olen asunut Hgissä. 

    Viimeisin muut­to tapah­tui kaupun­gin keskus­tas­ta pien­taloalueelle. Ei sik­si, että me per­heen aikuiset olisimme sitä halun­neet, mut­ta kat­soimme sen ole­van jälkikasvun kannal­ta keskus­ta-asum­ista parem­pi vai­h­toe­hto. Ja kyl­lä toden tot­ta. Ystäväpi­iris­sämme käytän­nössä kaik­ki lap­siper­heet, joil­la on siihen ollut mah­dol­lisu­us, ovat toim­i­neet samoin tai ainakin suun­nit­tel­e­vat siir­tymistä ker­rostalomiljööstä avarampi­in olo­suhteisi­in. Työ­matkani samal­la puolit­tui, mikä on harmil­lista kos­ka kul­jen sen kuitenkin pyöräl­lä, jol­loin päivit­täi­nen hyötyli­ikun­ta väheni. Oletko muuten Osmo huo­man­nut, että etenkin uudet yksi­tyiset työ­paikat syn­tyvät nykyään sinne minne ihmisetkin muut­ta­vat, eli keskus­to­jen ulkopuolelle? 

    Eli kun syytät ihmisiä hei­dän muut­taes­saan pois kaupunkien keskus­toista, muista myös syyt, jot­ka muu­ton takana yleen­sä ovat. Jos maail­maa kat­sot­taisi­in las­ten tarpei­den näkökul­mas­ta, voisi jopa olla niin, että lap­siper­heiltä kiel­let­täisi­in lain voimal­la asum­i­nen ahtail­la ker­rostaloalueil­la, aluei­den siihen käyt­töön sovel­tumat­to­muu­den vuok­si. Van­huk­sille ja esim. opiske­li­joille kesku­s­tat sopi­vat main­iosti. Vai­moni kanssa olemme päät­täneet muut­taa elämän ehtoop­uolel­la takaisin keskus­tan ker­rostaloa­sumisen iloi­hin ja help­poon elämään, kun se vain las­ten puoles­ta tulee mahdolliseksi.

    Pahoit­te­len poikkeuk­sel­lisen pitkää tekstiä.

  21. Viime sun­nun­tain Hesaris­sa oli jut­tu Ylästön uud­es­ta pien­taloalueesta, jos­ta tehti­in uuden­laisen omako­ti­a­sumisen malli. Jutus­sa ihan­noiden todet­ti­in, että Jum­bosta saa kaiken, ja se on vain 2 ja puolen kilo­metrin päässä. Kah­den ja puolen! Jos lähikaup­pa on noin kaukana, se mil­tei edel­lyt­tää autoa. Alueel­la ei tietääk­seni ole koulu­jakaan. Julkiset ei-kau­pal­liset palve­lut ovat joko Myyr­mäessä tai Tikkuri­las­sa, molem­mat 5–6 kilo­metrin päässä. Asukkaiden virk­istysalue, Keskus­puis­to on heti Van­taan­joen toisel­la puolel­la — toisel­la puolel­la kun­tara­jaa. En halua syyl­listää alueelle muut­tanei­ta, sil­lä alue voi olla sinän­sä viihty­isä, mut­ta yhdyskun­ta­su­un­nit­telu­na näitä Ylästöjä ei pitäisi tuottaa.

  22. Janne
    “En jak­sa olla ihmettelemät­tä sitä, että Helsin­gin kalleim­mat paikat on raken­net­tu täy­teen julkisen sek­torin viras­to­ja, joi­hin ihmiset matkus­ta­vat vit­tuun­tu­maan ja tekemään työtä, jos­ta suurim­man osan voisi tehdä paljon mielekkääm­min kotoa käsin Espoos­ta, Ker­aval­ta, Kor­sos­ta, Nur­mi­järveltä tai jopa Lahdesta.”

    Tuo on kyl­lä ihan täyt­tä höpöhöpöä.

    Ihmi­nen tarvit­see pomoa työ­paikalle. Kyl­lä minä tiedän mitä se keskimääräisen ihmiset “etä­työ” on, olen itse tehnyt töitä noin vuo­den ver­ran kotoa ja teen vielä sil­loin täl­löin. Olen myös jutel­lut myös parin muun etä­työtä tekevät kanssa. 

    Ei siitä työn­teosta kotona mitään tule. Liikaa häir­iötek­i­jöitä. Työn teho tip­puu aivan var­masti muu­tamia poikkeusyk­silöitä lukuunottamatta. 

    Sama ilmiön olen havain­nut avokont­toris­sa sen mukaan, onko pomo paikalla vai ei. Mikäli pomo on paikalla, työn­teko luis­taa paljon helpom­min ja net­ti houkut­telee vähemmän.

    Elikkä ei etä­työstä ole liikku­misongelmien ratkaisemisek­si, ellei lääketiede kehitä nap­pakep­piä tai motivaatiopillereitä.

  23. “En ymmär­rä autoil­u­fane­ja. Itsel­läni on ollut auto koko ikäni, mut­ta työ­matko­ja en sil­lä ole juurikaan tait­tanut. Syy on yksinker­tainen: aikaa ei voi säästää. Jos bus­si­mat­ka kestääkin 50 min­u­ut­tia suun­taansa ver­sus automat­ka, joka tait­tuisi nyt puo­lessa tun­nis­sa ja ohi­tustien valmis­tut­tua 20 min­uutis­sa, ei tästä lyhen­tymis­es­tä oikeasti ole mitään hyötyä.”

    Omien val­tavir­ras­ta poikkeav­ien pref­er­enssien takia et tai­da oikein ymmärtää autoilun etu­ja. Joka päivä tun­nin säästämi­nen on aivan älytön ajan­säästö. Mielum­min vietän senkin tun­nin per­heen paris­sa kuin istun jos­sain kämäisessä bussissa.

    Ja miten niin ei ole hyö­tyä? En minä ainakaan laske lin­ja-autossa lukemiselle yhtikäs minkään­laista arvoa, sil­lä se on liian häir­it­sevä ympäristö melkein mille tahansa kir­jalle pait­si Aku Ankalle.

    Itse olen kyl­lä sitä mieltä, että jos työ­mat­ka vie 30 min­u­ut­tia, se vie aivan liikaa aikaa ja olisi syytä harki­ta muut­tamista lähem­mäs työ­paikkaa (oma työ­matkani vie autol­la n. 12 min­u­ut­tia ruuhkas­sa ja 10 min­saa ilman ruuhkaa).

    Muut kuin aikaa säästävät hyödyt:
    1) Tulet ja menet mil­loin halu­at. Tästä on hyö­tyä etenkin mikäli sat­tuu ole­maan liuku­va työai­ka tai on työssä sel­l­aises­sa paikas­sa, jos­sa han­skat eivät tipah­da joka päivä samaan aikaan.
    2) Saat olla rauhas­sa mul­ta ihmisiltä (usko tai älä, ihmiset eivät suomes­sa pidä siitä että joutu­vat ahtau­tu­maan tois­t­en tun­tem­at­tomien ihmis­ten lähelle).
    3) Tul­lessasi töistä voit kouka­ta kätevästi kau­pan kautta
    4) Kulu­tat vähem­män aikaa

  24. Michael Perukan­gas:

    “Julkiset ei-kau­pal­liset palve­lut ovat joko Myyr­mäessä tai Tikkuri­las­sa, molem­mat 5–6 kilo­metrin päässä”

    Sinivihreä:

    Mitä nuo tuol­laiset “julkiset ei kau­pal­liset” palve­lut ovat ja kuka niitä käyt­tää? Viisi-kuusi kilo­metriä on mielestäni tässä yhtey­dessä lyhyt mat­ka kaikil­la mittareil­la mitat­tuna. Toki olisi hyvä, jos kaik­ki kuviteltavis­sa ole­vat palve­lut oli­si­vat hissi­matkan päässä, mut­ta se edel­lyt­täisi kyl­lä asuinker­rosten lisäämistä oleellisesti 🙂

  25. Van­taan kaupunkisu­un­nit­telu Ylästössä on kaikin puolin outoa: Minkä ihmeen takia se kehära­ta kul­kee Kehä III pohjois­puolel­la mis­sä ei ole juurikaan asu­tus­ta, eikä eteläpuolel­la mis­sä on? Kivistön tule­van asuinalueen voisi aivan hyvin hoitaa eril­lisel­lä haar­al­la, joka sit­ten voisi tule­vaisu­udessa jatkua vaik­ka sinne Nur­mi­järvelle. Siis jos siel­lä olisi joku luon­te­va ase­man paikka.

    Toinen vas­taa­va out­ous tuol­la alueel­la: Suun­nitelmis­sa Jok­eri II kul­kee 40 miljoo­nan (tai jotain sel­l­aista) tun­nelis­sa Malmil­ta keskus­puis­ton ali uuteen Kuninkaan­tam­men asuinalueeseen ja sieltä edelleen Myyrmäkeen. 

    Keskus­puis­tossa ei Helsin­gin Kokoomuk­sen yri­tyk­sistä huoli­mat­ta kuitenkaan asu ketään. Mik­sei se voi kulkea Malmil­ta Tam­mis­ton, Kar­tanonkok­sen ja Ylästön kaut­ta Kuninkaan­tam­meen? Vaiku­tus lin­jan pitu­u­teen olisi pari kilometriä.

    Tun­nelista säästyneet rahat voisi käyt­tää vaik­ka kakkosjok­erin rak­en­tamiseen samantien raiteil­la, joka saat­taisi jopa tul­la halvem­mak­si. Sähkökäyt­töi­nen ratik­ka on sen ver­ran pienem­pi ympäristöhait­ta kuin diesel­bus­si että sen voi herkässäkin ympäristössä viedä maan päälle sem­moi­sista paikoista mis­sä bus­sil­la tarvit­taisi­in tun­neli. Esimerkik­si Ker­a­van­joen yli ratik­ka voisi mielestäni men­nä ihan sillalla.

  26. Kaik­ki eivät ehkä pysty luke­maan bus­sis­sa, mut­ta minä pystyn. Kos­ka joudun työssäni luke­maan aika paljon doku­ment­te­ja, niin se on todel­la tuot­tavaa aikaa; bus­sis­sa tulee äärim­mäisen har­voin sel­l­aisia keskey­tyk­siä kuin työpaikalla. 

    Ymmär­rän toki, ettei vas­taavaa hyö­tyä olisi bus­sista kaikille. Minä pidän lukemis­es­ta, joten min­ulle se on hyödyl­listä aikaa. Sama päti itseasi­as­sa, kun kuljin Tam­pere-Helsin­ki- väliä junal­la. Juna­mat­ka oli erit­täin tuot­toisaa aikaa. Sain laa­dit­tua tent­te­jä ja har­joi­tustöitä paljon tehokkaam­min kuin työpaikalla. 

    Tietenkään se ei sovi kaikille. Ja toki autol­la kulkemises­sa on hyvätkin puolen­sa, en sitä kiel­lä tai kiistä yhtään. Kuten sanoin, omis­tan minäkin auton ja käytän sitä aika paljon. Mut­ta en juurikaan pelkkään matkus­tamiseen, vaan yleen­sä sil­loin, kun täy­tyy kul­jet­taa tavaraa (eli käy­dä kaupassa.)

  27. Niin, ja halusin vielä korostaa, että aikaa ei voi säästää. Aika kuluu sil­lä vauhdil­la kuin se kuluu. Jos suun­nit­telee päivän­sä järkevästi, on siel­lä mis­sä halu­aa olla sil­loin kun halu­aa olla. Ainakin suurin piirtein.

  28. Mik­si Helsingistä käsin aina mol­lataan kehyskun­tien maankäyt­töpoli­ti­ikkaa kun pelkästään Helsingin­niemen ran­noille (Jätkäsaari, Her­ne­saari, Munkkisaari, Hanasaari, Kalasa­ta­ma) mah­tu­isi hel­posti ainakin Nur­mi­järvel­li­nen asukkai­ta (38 923) kun sata­mat, telak­ka ja hiilikasat siir­tyvät muualle ?

    Kes­ki-Pasi­lakin on edelleen rak­en­ta­mat­ta. Jo muu­ta­ma vähän korkeampi raken­nus luokkaa http://fi.wikipedia.org/wiki/Cirrus_(tornitalo) kor­vaisi mon­ta elinkelvo­ton­ta pien­taloläm­päret­tä jos­sain kehyskun­nis­sa. Junal­la pää­sisi keskus­taan viidessä min­uutis­sa ja aikanaan toiv­ot­tavasti metrollakin. 

    Niitä asiansa osaavia arkkite­hte­ja kan­nat­taisi ehkä pikem­minkin palkata Helsinki­in jot­ta kaupun­ki saisi aikaan uusia asuinaluei­ta jot­ka tar­joa­vat lap­siper­heille vähin­tään yhtä houkut­tel­e­van ympäristön kuin kehyskun­tien pientaloalueet.

  29. Spot­tu osui naulan kan­taan, eli “spot on”. Helsin­gin kas­vat­ta­mi­nen perus­tuu paljolti toiv­otaan toiv­otaan ‑poli­ti­ikkaan, jos­sa olete­taan, että väestömäärä kas­vaa jatkos­sakin samal­la kul­mak­er­toimel­la. Lisäk­si osa asun­to­tuotan­nos­ta on tarkoitet­tu asum­isväljyy­den kas­vat­tamisek­si. Tuo esit­tämäsi 38 000 asukas­takin taitaa olla vähäsen alakanttiin. 

    Kävin eilisel­lä lenkil­läni tutus­tu­mas­sa Ylästön uuteen asuinalueeseen. Melko viehät­tävän näköistä sinän­sä, mut­ta kri­ti­soisin aluet­ta sen liiken­nesu­un­nit­telus­ta. Alueel­la on monia sel­l­aisia päät­tyviä katu­ja, joil­la ei ole lainkaan jalka­käytävää ja/tai pyörätietä. 

    Viit­tauk­seni ei-kau­pal­lis­ten palvelu­iden etäisyy­teen tarkoit­ti siis sel­l­aisia julk­isia palvelui­ta kuin koulut, päiväkodit, ter­veyskeskuk­set, kir­jas­tot, uima­hal­lit ja sen sel­l­aiset, jot­ka tuot­ta­vat hyv­in­voin­tia ja perus­palvelui­ta ilman voit­to­tavoit­tei­ta. Päiväkoti tai ainakin leikkipuis­to sen­tään aluet­ta vastapäätä näyt­ti ilmestyneen. Jum­bo ei ole peruspalvelu!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.