Kuukausi: lokakuu 2007

Olen hyvin surulli­nen siitä, mihin jamaan Tehyn tuloneu­vot­te­lut ovat ajau­tuneet. Olen seu­ran­nut asian kehit­tymistä vuosia. Minus­ta ei ollut mitään syytä joutua näin tuhoisaan kon­flik­ti­in. Jat­ka lukemista “Liikaa rummunpäristystä”

New yorkin ben­sapörssi, joka säätelee aika pitkälle men­ove­den hin­taa ympäri maail­man, on tähän asti toimin­ut niin, että ben­san hin­ta on talvel­la laskenut alas (1,5 euroa gal­lon­al­ta) siitä riip­pumat­ta, minkä ajanko­hdan toim­i­tuk­sista on kyse. Kesän läh­estyessä hin­ta on nous­sut yli kah­den dol­lar­in. Kun näin on käynyt joka vuosi, on alka­nut tun­tua siltä, että tuol­la voisi tien­ata rahaa aika helpolla.

Joku muukin on havain­nut tämän. Ensi kesän ben­san hin­nat liikku­vat kymme­nen pros­ent­tia nyky­istä korkeam­mal­la, 2,27 dol­lar­ia oli tänään toukoku­un noteer­aus. Suomen hin­noik­si muutet­tuna tämä tietää noin1,40 euroa/litra, ellei tuo dol­lari tyystin romahda.

Mene ja myy autosi.

Paljon on arvostel­tu päätöstä, jon­ka mukaan Helsinki­in raken­net­tavien asun­to­jen keskip­in­ta-alan tulisi olla vähin­tään 75 m². Väitetään, että vain tosi rikkaat voivat asua per­hea­sun­nos­sa Helsingis­sä. Per­hea­sun­not ovat tääl­lä kalli­ita, kos­ka niitä on niin vähän. Jos niihin nyt pää­sevät vain rikkaim­mat, rak­en­ta­mal­la lisää tehdään asun­to­ja toisek­si rikkaim­mille ja niin edelleen. Kun niitä on tarpeek­si, kaiken­tu­loiset pää­sevät niihin asumaan. Jat­ka lukemista “Helsinki­in iso­ja asuntoja”

Ter­vey­den­hoitoalan lakois­sa lakko­laisil­la on velvol­lisu­us tehdä ns. suo­je­lu­työtä. Aku­ut­tia hoitoa vaa­tivia poti­lai­ta ei sen­tään saa jät­tää kuole­maan. Esimerkik­si sydän­in­fark­tit ja kiireel­liset syöpäleikkauk­set on hoidettava.

Tehy suun­nit­telee Ylen mukaan lakon sijas­ta joukkoir­ti­sanou­tu­misia. Toiv­ot­tavasti tehyläiset eivät edes hark­itse kiertävän­sä täl­lä velvol­lisu­ut­ta suojelutyöhön.

Olen hyvin tyy­tyväi­nen siitä, että päämin­is­teri Van­hanen vie Susan Kurosen kir­jan oikeu­teen. Medi­an on voita­va ker­toa poli­itikko­jen asioista, jos niil­lä on merk­i­tys­tä hänen työn­sä hoita­misen kanssa — esimerkik­si rakas­ta­jatar Venäjän suurlähetys­töstä voisi olla täl­lainen tieto. Sel­l­aisen yksi­ty­isas­ian osalta, jol­la ei tätä merk­i­tys­tä ole, päämin­is­ter­il­lä on sama yksi­ty­isyy­den suo­ja kuin kenel­lä hyvän­sä. Lain­säädän­tö on tältä osin selkeä ja kohdal­la. Sitä pitäisi vain nou­dat­taa. Aja­tus, että medi­an on saata­va ker­toa kaikesta, mihin kansalais­ten uteliaisu­us kohdis­tuu, tarkoit­taa sitä, että jokaisen poli­itikon pitäisi asen­taa maku­uhuoneeseen­sa net­tikam­era, kos­ka joku on siitä kyl­lä kiin­nos­tunut. Jat­ka lukemista “Kiitän Vanhasta”

Edel­lisessä artikke­lis­sa yritin perustel­la,  on aivan oikein,että sähkön hin­ta määräy­tyy kalleim­man käyn­nis­te­tyn voimalan mar­gin­aa­likus­tan­nusten mukaan ja että on oikein, että tuo­hon hin­taan lisätään päästöoikeuk­sien arvo.  Tämä ohjaa kulut­ta­jan käyt­täy­tymistä oikein. Sen sijaan on hyvä kysymys, kenelle tästä syn­tyvä ylimääräi­nen voit­to kuu­luu. Jat­ka lukemista “Wind­fall voitot verotet­ta­va valtiolle”

Kek­sutelu sok­er­i­ju­urikkaista rön­sy­ili niin mon­een suun­taan, etten oikein pysynyt itsekään perässä. Yksi niistä oli päästökau­pan vaiku­tus sähkön hin­taan. Tähän kan­nat­taa palata.

Pörssikaup­pa johtaa peri­aat­teessa järke­vim­pään mah­dol­liseen voimalaitosten käyt­töjärjestyk­seen. Jat­ka lukemista “Päästökaup­pa ja sähkön hin­ta ja ilmaiset päästöoikeudet”

EU:n maat­alous­poli­ti­ik­ka on niin mon­imutkaista, etten voi olla aivan var­ma seu­raavas­ta, mut­ta näin olen tämän sok­eripetok­sen ymmärtänyt.

EU ei ymmärtääk­seni ole kohdis­tanut mitään hallinnol­lisia toimia Suomen sok­er­in­tuot­ta­jia vas­taan. Jat­ka lukemista “Vielä sokerijuurikkaasta”