Omaleimaisuus olisi kivaa

Kolum­ni Hel­sin­gin Uutisissa

Pek­ka Kor­pi­sen tes­ta­men­tis­sa Hel­sin­gin kau­pun­gil­le – ark­ki­teh­ti­po­liit­ti­ses­sa ohjel­mas­sa - sano­taan kau­pun­gin muo­dos­tu­van vuo­si­ren­kais­ta. Pitää paik­kan­sa lii­an­kin hyvin. Samaan aikaan raken­ne­tut alu­eet ovat kovin saman­nä­köi­siä. Oma­lei­mai­nen alue voi­si olla kiva yllätys.

Asui­na­luei­den ilmeen mää­rää Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to. Yksi­tyis­koh­tai­set kaa­vat eivät jätä juu­ri tilaa toteut­ta­jien oival­luk­sil­le. Raken­nus­liik­keet valit­ta­vat yhdes­tä suus­ta, että ase­ma­kaa­vo­jen mää­räyk­set ovat epä­käy­tän­nöl­li­siä ja tule­vat kal­liik­si. Ne väit­tä­vät teke­vän­sä parem­paa hal­vem­mal­la, jos sai­si­vat suun­ni­tel­la itse. On jopa väi­tet­ty, että alun perin laa­dun kohot­ta­mi­sek­si teh­dyt mää­räyk­set sää­te­le­vät nyt laa­tua alaspäin.

Kau­pun­gin vas­tuu­ta aluei­den ylei­sil­mees­tä lisää se, ettei­vät raken­nut­ta­jat saa yhte­näi­siä aluei­ta toteu­tet­ta­vak­seen, vaan jokai­ses­sa kort­te­lis­sa on hää­rii mon­ta raken­nut­ta­jaa. Sipoon Land­bos­sa näkee, mil­tä lop­pu­tu­los näyt­tää, kun ylei­sil­met­tä ei sää­del­lä lainkaan.

Muu­al­la raken­nut­ta­jat vas­taa­vat suu­rem­mis­ta koko­nai­suuk­sis­ta. Ne myös suun­nit­te­le­vat alu­een. Tämä tuot­taa vaih­te­le­vuut­ta ja omaleimaisuutta.

Meil­lä kokeil­tiin alue­ra­ken­ta­mis­ta 1960-luvul­la. Lop­pu­tu­los oli enim­mäk­seen masen­ta­va. Kun osta­jil­la ei ollut varaa mak­saa laa­dus­ta, raken­nus­liik­kei­den kan­nat­ti raken­taa huo­noa hal­val­la. Vil­le Kom­sin mukaan Hel­sin­gin suu­rim­pia onnet­to­muuk­sia oli, että kau­pun­gin kii­vaim­man raken­ta­mi­sen aika­na beto­ni­ra­ken­ta­mis­ta vas­ta harjoiteltiin.

Nyt asun­non osta­jat arvos­ta­vat laa­tua, mikä näkyy van­ho­jen asun­to­jen kau­pas­sa hin­to­jen voi­mak­kaa­na eriy­ty­mi­se­nä. Huo­noa saa hal­val­la ja hyväs­tä jou­tuu mak­sa­maan tur­ka­ses­ti. Eikö näis­sä olois­sa voi­si luot­taa sii­hen, että silk­ka ahneus pani­si raken­nut­ta­jat pitä­mään huol­ta laa­dus­ta ja viihtyisyydestä?

Minus­ta tätä kan­nat­tai­si kokeil­la. Uskon, että näin saa­tai­siin oma­lei­mai­sem­pia aluei­ta samal­la kun osaa­mi­nen kehit­tyi­si kokei­lu­jen myö­tä. Aina­han voi­daan pala­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton mää­räys­val­taan, jos vapaam­pi meno tuot­taa tulok­se­na pettymyksen.

Jokin taka­port­ti on kui­ten­kin olta­va sen varal­ta, että hou­ku­tus teh­dä hal­paa ja huo­noa kui­ten­kin voit­tai­si. Luon­te­vaa oli­si tar­kas­tel­la asi­aa raken­nus­lu­paa myön­net­täes­sä. Näin teh­dään muu­al­la maa­il­mas­sa. Juris­tit ovat pilan­neet tämän­kin. Hei­dän mukaan­sa raken­nus­lu­pa on annet­ta­va, jos suun­ni­tel­mat vas­taa­vat ase­ma­kaa­vaa. Jos kaa­vas­sa ei ole laa­tu­vaa­ti­muk­sia, mil­lai­nen rötis­kö tahan­sa on hyväksyttävä.

Jos tätä tul­kin­taa ei saa­da muu­te­tuk­si, on muu­tet­ta­va lakia.

14 vastausta artikkeliin “Omaleimaisuus olisi kivaa”

  1. Ilmei­ses­ti tar­koi­tat kir­joi­tuk­sel­la­si etu­pääs­sä ker­ros­ta­lo­ja ja jos­sain mää­rin ehkä riva­rei­ta. Jos sai­sit päät­tää, mitä kaa­va­mää­räyk­siä antai­si oma­ko­tia­lu­eel­le, jos­sa hom­ma hoi­tuu usein har­tia­pan­kil­la. Voi­si­ko siel­lä aja­tel­la, että antaa kaik­kien kuk­kien kuk­kia. Lop­pu­tu­los voi­si olla aika hauska.

  2. Rumia talo­ja on jo tar­peek­si. Täs­tä eteen­päin rumien talo­jen raken­ta­mi­nen pitää lopet­taa. Aja­tus sii­tä, että rumal­le talol­le / alu­eel­le ei voi­si saa­da raken­nus­lu­paa on nerokas.
    Kau­niin ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se olla kal­lis­ta raken­taa / suun­ni­tel­la. Vai­keus on toki sii­nä, että kau­neus on kat­so­jan silmässä.

  3. jou­ni lundqvist:>
    >Ilmei­ses­ti tar­koi­tat kir­joi­tuk­sel­la­si etu­pääs­sä ker­ros­ta­lo­ja ja >jos­sain mää­rin ehkä rivareita.

    Esi­merk­ki­nä mai­nit­tiin kui­ten­kin pien­ta­loa­lue Sipoon Land­bo. Kaik­ki sitä hauk­kuu, mut­ta ei se minus­ta niin kama­lal­ta näy­tä. Ehkä olen vain niin tot­tu­nut suo­ma­lai­siin pien­ta­loa­luei­siin. Raken­nus­liik­keen koko­naan raken­ta­ma har­moo­ni­nen ja vähän mon­o­to­ni­nen pien­ta­loa­lue löy­tyy Kirk­ko­num­men Sundsbergista.

  4. Suo­ma­lai­seen ark­ki­teh­ti­kun­taan syväl­li­ses­ti iskos­tu­nut käsi­tys ‘mate­ri­aa­lin rehel­li­syy­des­tä’ tuot­taa maal­li­kon sil­mään ns. rumaa raken­nus­kan­taa. Jos raken­ne­taan beto­nis­ta, niin beto­nin on myös olta­va rehel­li­ses­ti näky­vil­lä. Todel­li­suu­des­sa suo­ma­lai­set ark­ki­teh­dit ovat aivan lii­ak­si raken­nus­tuo­te­teol­li­suu­den kul­je­tet­ta­vis­sa. RT stan­dar­dit ohjaa­vat suun­nit­te­lua, vaik­ka sen pitäi­si olla toi­sin päin. 

    Onnek­si ei kui­ten­kaan aina asiat mene raken­nus­tuo­te­teol­li­suu­den pil­lin mukaan. Kar­ta­non­kos­ki on kär­jes­sä myös asu­kas­viih­ty­vyy­del­lä mitat­tu­na, mut­ta ark­ki­teh­dit eivät edes syl­käi­se sii­hen suun­taan. Kar­ta­non­kos­ki edus­taa val­heel­lis­ta ja kei­no­te­kois­ta ark­ki­teh­tuu­ria, sanoi sil­loi­nen SAFAn puheen­joh­ta­ja Las­se Vah­te­ra Hel­sin­gin Sano­mis­sa aikoi­naan. Kyl­lä kai jokai­nen alu­eel­la asu­va tie­tää, että nyt ei olla siir­ryt­ty aika­ko­neel­la 1920-luvul­le. Nykyih­mi­nen kai­paa arkeen­sa hie­man fan­ta­si­aa ja eska­pis­mia, mitä Kar­ta­non­kos­ki yrit­tää omal­la ark­ki­teh­tuu­ril­laan tarjota. 

    Ei uusien aluei­den tar­vit­se olla­kaan Kar­ta­non­kos­ken kopioi­ta. Uusi (vali­tet­ta­van) lähel­le Kes­kus­puis­toa raken­net­te­va Kunin­kaan­tam­men asui­na­lue hakee ark­ki­teh­tuu­ri­sia vai­kut­tei­ta kes­ki-euroop­pa­lai­ses­ta ark­ki­teh­tuu­ris­ta. Mie­len­kiin­nol­la odo­tan SAFAn kannanottoja.

  5. Land­bon ark­ki­teh­tuu­ris­ta voi olla mon­ta miel­tä, mut­ta se ei ole asui­na­lu­een kes­kei­nen ongel­ma. Pahin­ta on sijain­ti ja mitoitus.

    Mik­si ihmees­sä tuol­lai­nen muu­ta­man sadan asun­non läm­pä­re pitää raken­taa tuol­lai­seen paik­kaan? Alue itsel­lään ei pys­ty yllä­pi­tä­mään mitään pal­ve­lu­ja. Kaik­keen on pit­kä mat­ka. Tar­jol­la oli­si ollut maa­ta myös Uuden Por­voon­tien var­rel­ta, jota pit­kin kul­ki­si jon­kin­sor­tin jul­ki­nen lii­ken­ne, mut­ta alue peti änge­tä Sipoon­kor­peen, moot­to­ri­tien vää­räl­le puo­lel­le taval­la, joka tekee mah­dot­to­mak­si jär­ke­vän jul­ki­sen lii­ken­teen hoitamisen.

    Ei ole vain noi­den ihmis­ten oma asia, että he jou­tu­vat mene­mään joka paik­kaa autol­la. Se on kaik­kien nii­den paik­ko­jen ongel­ma, jon­ne he autoil­laan tunkevat.

    Ennus­tan muu­ten aika­mois­ta nuo­ri­so-ongel­maa paik­kaan, jos­sa nuo­ret eivät voi teh­dä mitään.

  6. Ennus­tan muu­ten aika­mois­ta nuo­ri­so-ongel­maa paik­kaan, jos­sa nuo­ret eivät voi teh­dä mitään.”

    Nyt on Soi­nin­vaa­ra todel­la tär­keän asian yti­mes­sä! On käsit­tä­mä­tön­tä, että suun­ni­tel­laan per­heil­le asui­na­luei­ta “kor­peen”, jon­ne ei kui­ten­kaan raken­ne­ta pal­ve­lui­ta. Har­ras­tus­pen­de­löin­ti tulee työ­pen­de­löin­nin pääl­le, jol­loin var­si­nai­sil­le sosi­aa­li­sil­le akti­vi­tee­teil­le jää aina vähem­män aikaa. Ja näin kyl­ve­tään ensim­mäi­nen sie­men haja­nai­sil­le per­heil­le, jois­sa per­heen­jä­se­net eivät koh­taa toi­si­aan eivät­kä koh­ta osaa viet­tää aikaa keskenään.

    Nuo­ri­so on help­po lei­ma­ta ongel­man syyk­si, vaik­ka kysees­sä on (mah­dol­li­sis­sa ongel­ma­ti­lan­teis­sa) mel­ko usein ongel­man seu­raus. Nuo­ri­so kana­voi — taval­la tai toi­sel­la — ener­gian­sa johon­kin toi­min­taan. Sen kiel­tä­mi­nen on lähes luon­non­vas­tais­ta. Kaa­voi­tuk­sen ongel­ma­na on peri­suo­ma­lai­nen asen­ne: kyl­lä nuo­ri­so­ti­la pitää saa­da, kun­han se ei tule minun asun­to­ni lähel­le. Sii­nä menee koke­neel­la­kin kaa­voit­ta­jal­la sor­mi suuhun.

  7. Tämä tee­ma nivou­tuu­kin sopi­vas­ti “Hel­sin­kiin iso­ja asun­to­ja” vies­ti­ket­jun kans­sa. Pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­po­li­tii­kan ympä­ril­lä käy­tä­vä kes­kus­te­lu jää mel­kein aina hel­pos­ti mitat­ta­vien suu­rei­den ympä­ril­le; kuten hen­keä neliö­ki­lo­met­ril­le sekä neliö­met­riä asu­kas­ta koh­den. Oli­si­ko kui­ten­kin niin, että suu­ri osa tääl­lä­kin mai­ni­tus­ta muut­to­vir­ras­ta Nur­mi­jär­vel­le ja mui­hin ympä­ris­tö­kun­tiin joh­tuu sii­tä, että muut­ta­jat eivät koe saa­van­sa Hel­sin­gis­tä (tai Espoos­ta ja Van­taal­ta) riit­tä­vää asumisviihtyvyyttä?

    Asu­mis­viih­ty­vyyt­tä siten, että asui­na­lu­eet oli­si­vat edes joten­kin sil­mää miel­lyt­tä­viä, ja että siel­lä ei oli­si Jrn:nkin mai­nit­se­mia sosi­aa­li­sia ongel­mia häi­riök­si asti.

    Eri­tyi­ses­ti 70-luvul­la raken­ne­tut alu­eet ovat mel­ko luo­taan­työn­tä­viä, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti sama suun­taus on jat­ku­nut näi­hin päi­viin asti. Raken­nut­ta­jal­la (kau­pun­git), raken­ta­jil­la, sekä raken­ta­mi­sen ohjaa­jal­la (kau­pun­git) suu­rin int­res­si on ollut raken­taa pal­jon ja hal­val­la. Vas­ta­voi­maa, joka oli­si ohjan­nut raken­ta­mis­ta laa­duk­kaam­mak­si sekä raken­nus­tek­ni­ses­sä että asu­mis­viih­ty­vyys­mie­les­sä, ei ole oikeas­taan ollut. Talo­jen kau­neusar­vo­ja on kohen­net­tu lähin­nä sil­lä, että ark­ki­teh­ti on mää­rän­nyt yhteen taloon asen­net­ta­vak­si punai­set par­ve­ke­kai­teet ja toi­seen sini­set. Vir­kis­tys­mah­dol­li­suuk­sik­si on riit­tä­nyt jon­kin lähei­sen risu­kon jät­tä­mi­nen ulkoilualueeksi.

    Jos­pa panos­ta­mal­la aluei­den suun­nit­te­luun, sat­saa­mal­la raken­ta­mi­seen hie­man enem­män rahaa, ja toi­saal­ta vaa­ti­mal­la raken­ta­jil­ta parem­paa saa­tai­siin pie­nen­net­tyä aluei­den sosi­aa­li­sia ongel­mia ja toi­saal­ta vähen­tä­mään muut­toa ympäristökuntiin?

    Mai­ni­tut Kar­ta­non­kos­ki ja Land­bo ja myös Espoon Lep­pä­vaa­ran ns. englan­ti­lais­kort­te­lit voi­si­vat olla hyviä esi­merk­ke­jä — asuk­kai­den vaih­tu­vuus näil­lä alueil­la on aika pien­tä, joka viit­tai­si sii­hen, että täl­lai­sil­la alueil­la ihmi­set viihtyvät.

  8. Repan aja­tus oli­si har­kin­na­nar­voi­nen, jos Nur­mi­jär­vel­le muut­ta­vien jäl­keen Hel­sin­kiin jäi­si tyh­jiä asun­to­ja. Niin ei kui­ten­kaan käy. Jos Lah­ti­nen ei muu­ta Nur­mi­jär­vel­le vaan pysyy mie­luum­min Hel­sin­gis­sä niin Vir­ta­sen on muutettava.

    Mis­sä halu­taan asua, näkyy asun­to­jen hin­nois­ta. Siel­lä mis­sä haluk­kai­ta oli­si enem­män kuin asun­to­ja, asun­not ovat kal­lii­ta ja päin vas­toin. Tämä tar­kas­te­lu­ta­pa viit­tai­si vähän sii­hen suun­taan, että Hel­sin­kiin oli­si tuli­joi­ta. Ei kyl­lä kaik­kiin kaupunginosiin.

  9. Ennus­tan muu­ten aika­mois­ta nuo­ri­so-ongel­maa paik­kaan, jos­sa nuo­ret eivät voi teh­dä mitään.”

    Joo, on se kiel­tä­mät­tä ongel­mal­lis­ta että jul­ki­nen val­ta ei voi syöt­tää sopi­vak­si kat­so­mi­aan har­ras­tuk­sia vaan nuor­ten pitää itse kek­siä mitä teh­dä. Voi voi. Miten­kö­hän raa­sut nyt selviävät?

    T: sipoo­lais­ten van­hem­pien lap­si ajal­ta ennen jul­ki­ses­ti kus­tan­net­tu­ja harrastuksia

  10. Mik­si ihmees­sä tuol­lai­nen muu­ta­man sadan asun­non läm­pä­re pitää raken­taa tuol­lai­seen paikkaan?”

    Kom­men­toi­daan nyt sit­ten tähän samal­la. Jot­ta rupusak­ki pysyi­si kau­ka­na. Niin kau­an kun meil­lä har­ras­te­taan “sosi­aa­lis­ta raken­ta­mis­ta” ja mui­ta ongel­mia jot­ka aja­vat nark­ka­rit, alk­kik­set ja pik­ku­ri­kol­li­set ihmis­ten jouk­koon, meil­lä tulee ole­maan näi­tä pie­niä asui­na­luei­ta kes­kel­lä ei mitään johon kun­nol­li­set ihmi­set pää­se­vät pakoon. 

    Jos näis­tä läm­pä­reis­tä halu­taan oikeas­ti pääs­tä eroon, sää­tä­kää laki joka vel­voit­taa joka pie­nen yhtei­sön vas­taa­not­ta­maan pari b‑sarjan kan­sa­lais­ta. Nii­den suo­sio lop­puu takuuvarmasti.

  11. Land­bos­ta kuu­lin suht luo­tet­ta­vas­ta läh­tees­tä, että Sipoo yrit­ti pitää alu­een niin pie­ne­nä ettei sin­ne oli­si tar­vin­nut raken­taa pal­ve­lu­ja, täs­sä ei tosin onnis­tut­tu päät­tä­jien har­mik­si. Sik­si näi­tä läm­pä­rei­tä tehdään.

    Ja mihin lap­se­nus­koon perus­tuu käsi­tys että jos­sain met­sän sii­mek­ses­sä ole­val­la pie­na­sui­na­lu­eel­la on joten­kin vähem­män alko­ho­lis­te­ja tai muu­ten epä­toi­vot­ta­via naa­pu­rei­ta, yli­pään­sä tur­val­li­sem­paa? Koke­mus­pe­räi­ses­ti, seka­käyt­tä­vät tei­nit mopoi­neeen joi­ta ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä noil­la lap­si­per­hei­den suo­si­mil­la alueil­le esiin­tyy on ihan eri luo­kan ympä­ris­tö­hait­ta mil­lä tahan­sa mit­ta­ril­la kuin hil­jaa tuop­piin­sa tui­jot­ta­va alko­ho­li­soi­tu­nut kes­ki-ikäi­nen mies.

    Tie­dän tasan yhden ihmi­sen jon­ka ovat ven­to­vie­raat hakan­neet sai­raa­la­kun­toon pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, Van­taal­la ja teki­jöi­nä kym­men­kun­ta 12–14 vuo­tias­ta. Muu­tin Kal­lioon Poh­jois-Hel­sin­ki­läi­sel­tä oma­ko­ti­ta­loa­lu­eel­ta muu­ta­ma vuo­si sit­ten, sen jäl­keen tääl­lä on ollut yksi ampu­ma­vä­li­koh­taus ja siel­lä kaksi.

  12. Ja mihin lap­se­nus­koon perus­tuu käsi­tys että jos­sain met­sän sii­mek­ses­sä ole­val­la pie­na­sui­na­lu­eel­la on joten­kin vähem­män alko­ho­lis­te­ja tai muu­ten epä­toi­vot­ta­via naa­pu­rei­ta, yli­pään­sä turvallisempaa?”

    Jaa‑a, sas se. Mai­nit­se­mas­ta­ni syys­tä noi­hin kui­ten­kin yleen­sä muu­te­taan. Noin näp­pi­tun­tu­mal­ta tote­ai­sin kui­ten­kin, että yleen­sä ihmi­sil­le se yksi­kin ampu­ma­vä­li­koh­taus on liikaa.

    Asun­non arvon kar­ke­aan mitoit­ta­mi­seen kuu­lin jos­kus seu­raa­van­lai­sen nyrk­ki­sään­nön: Jos alu­eel­le ei mene mitään jul­kis­ta lii­ken­net­tä, se on arvo­kas. Bus­si las­kee arvoa vain hyvin koh­tuul­li­ses­ti, mut­ta juna tun­tuu jo mer­kit­tä­väs­ti ja jos alue on met­rol­la kirot­tu se muut­tuu sijoi­tus­koh­tee­na kan­nat­ta­mat­to­mak­si. Pei­la­ten Espoon intoon saa­da met­ro, tämä voi hyvin­kin pitää paikkansa.

  13. Jaa‑a, sas se. Mai­nit­se­mas­ta­ni syys­tä noi­hin kui­ten­kin yleen­sä muu­te­taan. Noin näp­pi­tun­tu­mal­ta tote­ai­sin kui­ten­kin, että yleen­sä ihmi­sil­le se yksi­kin ampu­ma­vä­li­koh­taus on liikaa.”
    Pauk­kuu­han sitä sil­loin täl­löin Wes­ten­dis­sä­kin eikä se var­si­nai­ses­ti osoi­ta tyh­je­ne­mi­sen merk­ke­jä. Vii­mek­si kun tör­mä­sin rivi­ta­loon muut­ta­vaan lap­si­per­hee­seen, niin sanoi­vat että eivät var­si­nai­ses­ti halua muut­taa Van­taal­le, mut­ta kun ei lap­sia uskal­la las­kea Mäke­län­ka­dun yli kou­luun. Tämä on se ihan jär­ke­vä pel­ko, päin­vas­toin kuin satun­nai­sen väki­val­lan pel­ko, jota aina­kaan tun­te­ma­ni ihmi­set eivät myön­nä potevansa.

    Asun­non arvon kar­ke­aan mitoit­ta­mi­seen kuu­lin jos­kus seu­raa­van­lai­sen nyrk­ki­sään­nön: Jos alu­eel­le ei mene mitään jul­kis­ta lii­ken­net­tä, se on arvo­kas. Bus­si las­kee arvoa vain hyvin koh­tuul­li­ses­ti, mut­ta juna tun­tuu jo mer­kit­tä­väs­ti ja jos alue on met­rol­la kirot­tu se muut­tuu sijoi­tus­koh­tee­na kan­nat­ta­mat­to­mak­si. Pei­la­ten Espoon intoon saa­da met­ro, tämä voi hyvin­kin pitää paikkansa.”
    Pait­si että se menee täs­mäl­leen päin­vas­toin suu­rim­mas­sa osas­sa pää­kau­pun­ki­seu­tua, esi­mer­kik­si Reko­las­sa ase­man vie­res­sä saa mak­saa huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin Päi­vä­kum­mus­sa rei­lun kilo­met­rin itään, Hert­to­nie­mi on kal­liim­pi kuin Laa­ja­sa­lo, jne. Rai­deyh­teys nos­taa kes­ki­mää­rin sen ver­ran pal­jon asun­non arvoa, että sil­lä rahoit­tai­si sen yhtey­den helposti.

  14. JRN
    “Niin kau­an kun meil­lä har­ras­te­taan “sosi­aa­lis­ta raken­ta­mis­ta” ja mui­ta ongel­mia jot­ka aja­vat nark­ka­rit, alk­kik­set ja pik­ku­ri­kol­li­set ihmis­ten joukkoon”

    Out of sight out of mind” ‑ajat­te­lua. Sosi­aa­li­sen raken­ta­mi­sen har­ras­ta­mat­to­muus tai tie­tyil­le alueil­le kes­kit­tä­mi­nen on muu­al­la aiheut­ta­nut pal­jon pahem­pia huu­me, alko­ho­li, rikol­li­suus-ongel­mia. Toi­mi­val­la sosi­aa­li­po­li­tii­kal­la ennal­taeh­käis­tään näi­tä ongel­mia ja tar­jo­taan pol­ku­ja sosi­aa­li­seen nousuun. 

    Ahdas on lisäk­si tuo asen­ne, että esim. kau­pun­gin vuo­kra-asun­nos­sa asu­vat oli­si­vat b‑luokan ihmi­siä. Aja­tus sii­tä, että ihmi­nen oli­si huo­no ihmi­se­nä sii­tä syys­tä, että hänen työs­tän­sä saa­ma palk­ka on pie­ni, on eto­va. Esim. las­ten­hoi­ta­jil­la, myy­jil­lä, eri­lai­sil­la muil­la asia­kas­pal­ve­lu­työn­te­ki­jöil­lä, tut­ki­joil­la ja aloit­te­le­vil­la yrit­tä­jil­lä ei ole aina varaa mak­saa nykyi­siä markkinavuokria. 

    Val­tion poli­tii­kal­la suo­si­taan maa­ta­lout­ta, teol­li­suut­ta ja sosi­aa­li­tuil­la elä­mis­tä. Sosi­aa­li­tuil­la elä­vät pää­se­vät / jää­vät kau­pun­gin asun­toi­hin sekä mui­hin kau­pun­gis­sa ole­viin vuo­kra-asun­toi­hin ja omil­la rahoil­laan kai­ken mak­sa­vat käy­vät töis­sä yhä kauempaa. 

    Omil­la rahoil­laan vuo­kran­sa mak­sa­va on väliin­pu­toa­ja. Hän jää sekä asu­mis­tuen että asun­to­lai­no­jen kor­ko­vä­hen­nyk­sen ulko­puo­lel­le, mut­ta mak­saa molem­mat veroi­na ja kor­keam­pi­na vuo­kri­na. Lisäk­si tämä tulee lei­ma­tuk­si b‑kansalaiseksi, jos on sat­tu­nut pää­se­mään kau­pun­gin vuokra-asuntoon.

    Ser­vices for poor are poor services”-ilmiö on usein tot­ta. Laa­jen­ta­mal­la sosi­aa­li­sen raken­ta­mi­sen asia­kas­poh­jaa ja tar­joa­mal­la eri­lai­sia omis­tus­mal­le­ja sen laa­tu para­ni­si. Lisäk­si syr­jäy­ty­neet ja syr­jäy­ty­mi­su­han alla ole­vat ihmi­set sai­si­vat menes­ty­mi­sen mal­le­ja lähiympäristöstään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.