Olen hyvin surullinen siitä, mihin jamaan Tehyn tuloneuvottelut ovat ajautuneet. Olen seurannut asian kehittymistä vuosia. Minusta ei ollut mitään syytä joutua näin tuhoisaan konfliktiin.
Hoitoalan palkkojen korotustarve on yleisesti hyväksytty realiteetiksi, joka on hoidettava. Järkevintä olisi ollut purkaa pommi asteittain kohottamalla hoitajien palkkoja 10 – 15 % suhteessa yleiseen palkkatasoon – siis suurin piirtein niin paljon kuin Tehy vaatii nyt tehtäväksi kerralla.
Tehyn ensimmäinen virhe on ollut vedota oikeudenmukaisuuteen ja naisvaltaisuuteen. Sillä vaatimuksella se vetää mukaan kaikki koulutukseensa nähden matalapalkkaiset ja kaikki naisvaltaiset alat. Kun sanoin, että hoitoalan palkkojen korottaminen on nähty realiteetiksi, en puhunut oikeudenmukaisuudesta vaan edessä olevasta työvoimapulasta. Työvoimapula koskee lähinnä vain hoitajia eikä sen korjaamiseksi rahoja tarvitse sirotella ympäriinsä.
Tulopoliittinen järjestelmämme on kankea kyttäysjärjestelmä, jossa osapuolet eivät niinkään vahdi omia etujaan kuin sitä, ettei naapuri saa enemmän. Tällaisissa oloissa palkkarakenteen korjaaminen on hyvin hankalaa, mutta ei mahdotonta. Käräjäoikeuksien tuomarien palkkoja korotettiin jokin aika sitten huomattavasti, jotta oikeusistuimiin saataisiin pätevää väkeä. Ettekö huomanneet? Juuri siksi se oli mahdollista.
Tässä asiassa on ollut aivan liikaa rummunpäristystä. Ensi sitä päristivät omaa etuaan tavoittelevat kokoomuspoliitikot, ja hyvin heillä vaalit menivätkin. Nyt pitäisi enää selvittää aiheutettu sotku. Kyllä rumpua ovat sen jälkeen päristäneet tehyläisetkin.
Aivan hölmö tässä asiassa oli kuntatyönantaja, joka meni ripottelemaan tehyläisille tarkoitetut rahat tasaisesti koko kuntakentälle – hyvä, naisvaltaisille aloille, mutta kuntakentällä on lähes pelkästään naisvaltaisia aloja. Lääkäritkin saivat niin suuren korotuksen, etteivät ymmärtäneet sitä edes pyytää. Siihen menivät rahat, joilla piti oikaista palkkarakennetta. Tästä Tehy voi vähän syyttää itseäänkin, kun se puhui naisvaltaisista ja palkkakuopassa olevista eikä hoitoalasta. Kuntatyönantajan mokaa maksamme kunnallisveroissamme vielä pitkään.
Jotenkin tästä kai pitäisi ulos päästä. On vaikea uskoa, että kuntien kassasta löytyy miljardia euroa Tehyn vaatimuksiin – varsinkin kun rahat jo siroteltiin sinne sun tänne. Jos olisin valtakunnansovittelija, yrittäisin etsiä ratkaisua sopimuksiin kirjoitettavista kuntalisistä. Valtakunnallisissa sopimuksissa on yleensä lähdetty siitä, että koko maassa maksetaan samaa palkkaa. Tämä ei ole oikein, koska asuminen on Helsingissä niin kallista, että samaa palkkaa saava helsinkiläinen hoitaja elää paljon niukempaa elämää kuin mikkeliläinen kollegansa. Uskoisin, että työnantajienkin on helpompi suostua tähän, koska näin myös helpotettaisiin tuota alkuperäistä ongelmaa, työvoimapulaa.
Kirjoitin paljon keskustelua aiheuttaneen jutun Tehyn joukkoirtisanoutumisesta lähinnä huolestuneena suojelutyön epäämisestä seuraavista kuolemantapauksista tietämättä lainkaan, mitä Tehy oikein suunnittelee. Olen vakuuttunut, että spontaani huoleni oli aiheeton. Luotan tehyläisten moraaliin ja järkeen. Järkeen, sillä kyllä uutiset synnytyksessä menehtyneistä äideistä ja lapsista tai kiireellisen syöpäleikkauksen estymisen takia kuolleista aika pian kääntäisivät antipatiat Tehyä vastaan.
Sen sijaan olen ollut huolissani Tehyn symppareiden mielipiteistä. Jos joku kuoleekin, niin sehän on työnantajan vika. Tuli spontaani vihanpuuska, jonka aikana ajattelin, että jos jonkun on pakko kuolla, niin toivottavasti tämä on joku kirjoittajan omaisista. Samaa logiikkaa noudattavat panttivankien ottajat: ammumme yhden panttivangin tunnissa ja jokainen kuollut on hallituksen syytä, joka se ei suostu vaatimuksiimme.
Mielestäni suurin syyllinen käsistä karanneeseen palkkakierrokseen on Metallin sopimus. Siinä palkankorostus oli 8 % ja joulurahat päälle. Kunta-ala peesasi ja pisti vielä hieman paremmaksi. Jäykkä neuvottelusopimus esti työnantajaa maksamasta hoitajille enemmän kuin muille. Tehy irtisanoutui siitä, mutta liian myöhään.
Ennustan, että hoitajat saavat 500 euroa lisää liksaa, kuntien veroprosentti nousee vähintää puoli %, maan hallitus jatkaa hallitsemista ja hyvinvointipalvelut murenevat hiljalleen. Ellei sitten eduskunta ryhdistäydy ja vähennä kuntien tehtäviä.
Osmo,
koska olen tunnistavinani itseni viittauksessasi “Tehy-symppareihin”, joten haluan kommentoida. Arvostan suunnattomasti avointa tapaasi kertoa tunteistasi blogissasi. Hieman loukkaavaa sen sijaan oli toivoa kuolemaa iäkkäille, sairaille vanhemmilleni vain siksi, etten ole samaa mieltä kanssasi. Itse en toivo onnettomuutta edes pahimmille vihamiehilleni, sillä en halua saada etua toisten onnettomuudesta. Ihmiset haluavat aina löytää jostain syntipukin, eivätkä ymmärrä, että asioita vain tapahtuu ilman mitään erityistä syytä. Ihmisiä syntyy ja kuolee, eikä monimutkaisen syy-seuraus ‑ketjun takaa ole mielekästä kaivaa syyllistä. Mennyt on mennyttä, ja ainoa johon voimme koittaa vaikuttaa on tulevaisuus. Jos siihenkään, kuten kokemus tuntuu osoittavan.
Vertauksesi panttivankeja ottaneisiin ontuu kuin sairas aasi. Ensiksi, terveydenhuoltojärjestelmämme perustuu usean eri osapuolen sopimukseen, joten ketään ei voi kieltää sanoutumasta siitä irti. Se, että poliitikot, vasemmistolaisen ajattelutavan omaavat etunenässä, ovat luoneet järjestelmän, joka ei enää vastaa muuttunutta maailmaa, on yhden — siis julkisen vallan — sopijaosapuolen ongelma. Kaikkein vähiten yksittäisen hoitajan työsuhdeasunnon irtisanomisella tätä tilannetta ratkaistaan, mutta se kuvaa erinomaisesti julkisen vallan kyvyn nähdä kansalaiset ensisijaisesti resurssina eikä tunteellisina yksilöinä. Jos muualta ei syntipukkia löydy, lyödään ainakin itsenäiseen päätöksentekoon uskaltautuvan sairaanhoitajan lapsia. Häpeäisitte jos osaisitte!
Panttivanki-esimerkissäsi markkinavoima on “terroristi”, jonka paineesta järjestelmää uhataan. Potilaat ovat panttivankeja, mutta poliitikot ovatkin piirittäviä poliiseja. Sairaanhoitajat ovat poliisien takana odottamassa mahdollisuutta auttaa potilaita, mutta poliisit eivät heitä sinne laske, “koska heidän turvallisuuttaan ei voida taata”. Joku potilaista pystyy soittamaan ulos poliisille kertoen, että terroristit ovat jo poistuneet rakennuksesta, mutta poliisi luottaa omaan vaistoonsa. Lopuksi poliisi rynnäköi sisään ja kuin ihmeen kaupalla, kukaan ei kuole poliisien luoteihin.
Tehy on siis kertonut kaikelle kansalle, että kysyntää heidän jäsenilleen on. Poliitikot ilmoittavat että siitä ei makseta pyydettyä hintaa. Potilaat olisivat valmiit maksamaan, mutta poliitikot eivät laske hoitajia tekemään töitään, koska eivät hyväksy muutoksen laajuutta ja suuntaa. Tämän taistelun tulevat status quon vaatijat häviämään, kuten aina käy. Kukaan ei edes kiistä, että asiasta ei olisi puhuttu ja valitettu kohta 20 vuotta. Julkinen sektori ei vaan ole reagoinut ennen kuin paine pullisti kattilan. Aivan sama juttu, mihin maatalous joutui EU-jäsenyyden takia. Vähintään 10 vuotta puhuttiin muutoksen välttämättömyydestä, mutta järjestelmää varjeltiin loppuun asti. Ja vähän ylikin. Kaiketi vanha sanonta pitää kutinsa, että kansa saa sellaiset johtajat kuin se ansaitsee. En tiedä missä jonossa ugrit seisoivat kun luonnetta jaettiin. Varmaan jonottivat saunoja.
Markuksen puheenvuoroon on nyt kyllä pakko puuttua.
“Arvostan suunnattomasti avointa tapaasi kertoa tunteistasi blogissasi. Hieman loukkaavaa sen sijaan oli toivoa kuolemaa iäkkäille, sairaille vanhemmilleni vain siksi, etten ole samaa mieltä kanssasi.
En toivonut kuolemaa kenellekään vaan toivoin, että se kuolema, jonka sinä hyväksyt osuu edes sinun lähipiiriisi sen sijaan, että se kohdistuu “viattomiin”. Se oli siis sillä ehdolla,että jonkun on tahtosi mukaan kuoltava.
Vertaus merkkinavoimista terroristeina olisi osuva, jos olisi kyse siitä, että sairaalat alkavat työvoimapulan takia pikkuhiljaa jäädä tyhjilleen. Sehän on se kehitys, josta minä olenollut huolissani ja jonka vuoksi olen toivonut, että hoitajien palkkatasoa nostettaisiin.
Markkinavoimista ei ole kyse, jos järjestöpäätöksellä tyhjennetään jokin leikkaussali ja KIELLETÄÄN ketään tehyläistä yksityissektorilta pelastamaan pulaan jääviä potilaita — siis tekemään “lakonalaista” työtä — vaikka lakostahan ei siis ole kyse.
On syytä muistaa, miten hymyissä suin olivat keväällä työnantajajärjestöjen ja hallituksen edustajat, kun TUPOa ei tullut ja mentiin liittokierroksille. Nyt EK:n EK:n työmarkkinajohtaja Seppo Riski kiekuttelee ja on pettynyt, että työmarkkinakierroksesta on tullut julkisuudessa vanhanaikainen palkkojen huutoäänestys ja poliittisen taktikoinnin pelikenttä. Olisiko syytä katsoa peiliin?
Työnantajajärjestöt ja kokoomus ilmeisesti uskoivat nousukauden taittuvan kesällä, mutta nousukauden jatkuminen ja Jounin mainitsema metallin pelinavaus sotki suunnitelmat, joissa oli tarkoitus tarjota huonoja prosentteja ja tekstihuononnuksia laskukauden alkaessa.
Keskusteluissa on usein ollut esillä lakon aiheuttamat ongelmat. Herranen aika! Lakon ideahan on nimeomaan aiheuttaa ongelmia. Eihän sillä muuten mitään merkitystä ole. Poliisin lakko aiheuttaisi ongelmia, opettajien lakko aiheuttaisi ongelmia lapsiperheille, palomiesten lakko aiheuttaisi ongelmia. Ei saisi lakkoilla=ei saisi vaatia palkkaa.
Kokoomus keitti sopan ja sopii valtiovarainministerin olla mukana sitä selvittämässä. Ongelma poliitikoilla on usein se, että prosentit ymmärretään vain vaalituloksissa. Siellä 12 %:n kannatus on isompi kuin 9 %:n kannatus. Entä palkoissa.
Jos 3000 euron palkkaa nostetaan 9 %, palkka nousee 3270 euroon. Jos 200O euron palkaa nostetaan 12, niin palkka nousee 2240 euroon ja näin palkkaero jälleen kasvaa. Oleellista ovat eurot — eivät prosentit.
Tuloverojen pudotuksella olisi TUPO-pöydässä voitu saada maltillisempia korotuksia. EK (kokoomus) eikä hallitus (kokoomus) ei sitä halunneet. Nyt mitataan vaalilupausten hinta.
Hoitajien palkka on ollut Suomessa aivan liian alhainen liian pitkän aikaa. Autenttisen tehyläisen kommentin mukaan Valloissa on hoitajian enemmän potilasta kohden — vaikka siellä hoitajia on noin puolet siitä mitä Suomessa. Perushoitajat kertovat että “rouva sairaanhoitajat” tekevät valittamatta samoja paskahommia kuin hekin. Aivan niin, mutta isommalla palkalla. Toisin sanoen — puolet sairaanhoitajista ja puolet tehyläisistä tekevät työtä, jossa ei tarvita sairaanhoitajan koulutusta.
Jos ja kun omat vanhempani joutuvat laitoshoitoon, en usko että lääketieteellinen hoitoo pettää ensin — siis se, että ei ole sairaanhoitajia tarpeeksi, että potilaille saataisiin jaettua oikeat lääkkeet ja annettua oikeanlaista terapiaa. Ennen loppuu perushoito, se, että ei ole kylvettäjiä,vaipanvaihtajia, kyljenkääntäjiä, pissalla käyttäjiä. Siis sellaista hoitoa, jota antamaan ei varmasti tarvita 4 vuoden amk-tutkintoa. Mutta sellaisen hoidon antaminen on loppunut jo. Kun appiukkoa kävi katsomassa Malmilla, niin aina se toivoi viimeiseksi, että käyttäisi vessassa. Kun ne hoitajat eivät ehdi.
Sairaanhoitajille siis vinkiksi: ei Suomella ole varaa maksaa teille samaa palkkaa kuin Ruotsissa, Norjassa tai Englannissa. Teitä on yksinkertaisesti liikaa. Millään maalla ei ole varaa maksaa kunnon palkkaa hoitajille, joita on kaksi kertaa yli oman tarpeen.
Liikaa innokkaita naisia pyrkimässä hoitajan hohdokkaaseen ammattiin, liikaa koulutettu, liikaa palkattu. Puolet teistä pitäisi laittaa töihin Ruotsiin, Norjaan ja Englantiin. Ei täällä silti työvoimapula uhkaa: jäljelle jäävät laitetaan oikeisiin töihin, ja niiden tilalle otetaan niiitä, joiden koulutus ei ole liian pitkä pissalla käyttämistä ja vaipan vaihtoa varten. Vaikka Filippiineiltä.
“Jos 3000 euron palkkaa nostetaan 9 %, palkka nousee 3270 euroon. Jos 200O euron palkaa nostetaan 12, niin palkka nousee 2240 euroon ja näin palkkaero jälleen kasvaa. Oleellista ovat eurot — eivät prosentit.”
Pakkohan tähän on kommentoida. Kyllä tuossa palkkaero pienenee — laske vaikkapa kymmenen kierrosta antamillasi prosenteilla alkupalkoilla, ja katso missä lopputuloksessa ollaan. Kasvoiko vai pienenikö ero?
En myöskään ymmärrä, miksi kannattaisi itseisarvoisesti tavoitella pieniä palkkoja. Tässä on nyt varmasti joku sekatalouden ajan salattu viisaus, jota ei vain ole allekirjoittaneelle kerrottu?
Jrn kirjoitti:
“laske vaikkapa kymmenen kierrosta antamillasi prosenteilla alkupalkoilla”
Niinpä niin. Sopimukset tehdään kuitenkin kierros kerrallaan. Nyt puhutaan yhden kierroksen prosenteista ja kauhistellaan niitä.
Aamun uutisissa pääministeri Vanhanen sanoi, että kahden vuoden kuluttua arvioidaan liittokierroksen onnistumista ja silloin valtiovaltakin voisi olla mukana tuloratkaisuissa. Veroratkaisuilla kuulemma voitaisiin myös vaikuttaa käteenjäävään tuloon. Eipä tullut keväällä mieleen.
Yritykset tekevät ennätysvoittoja, työttömyys pienenee, tulotaso on ollut nousussa, valtiontalous on loistokunnossa ja kuntien talous kuralla. Joku tässä yhtälössä mättää.
Näen vaaran siihen, että työnantajapuoli tavoittelee pyrrhoksen voittoa. Toivottavasti palkkaneuvottelujen lopputulos ei ole se, että lakon seurauksena meillä on Suomessa pienipalkkainen ja nöyryytetty hoitajakunta, jonka omanarvontunteesta on viety rippeetkin.
Heikko yhteiskunta pystyy kyllä kovistelemaan heikkoja yksilöitä, mutta vahvat se jättää suosilla rauhaan. Vahvan yhteiskunnan puolestaan tunnistaisi siitä, että se kohtelisi sekä heikkoja että vahvoja yhdenvertaisesti.
Myös minä tunnistin itseni “tehyn symppariksi”.
En tosin pitänyt kenenkään kuolemaa “pakollisena”.
Vastuu ihmisten hengestä on melko yksiselitteisesti työnantajalla, eli valtiolla, joka on sen delegoinut kunnille. Jos kunnat eivät huolehdi vastuistaan, niin miksi ihmeessä antipatia kohdistuisi Tehyyn?
Ja vaikka se kohdistuisi Tehyyn, niin mitä sitten?
Jos Tehy tämän antipatian johdosta joutuu luovuttamaan, niin mikä terveydenhuollossa on parantunut. Tuskin ainakaan työvoiman saatavuus ja työssä olevien työmotivaatio.
Edellinen lakko nujerrettiin vetoamalla hoitajien vastuuntuntoon ja teettämällä runsaasti “hätätöitä”.
Samaa kaikua on kuultavissa Oden repliikissä “Luotan tehyläisten moraaliin ja järkeen.”
Luottamus Tehyläisten moraaliin ja järkeen on tehnyt mahdolliseksi hoitajien huonon kohtelun niille, joilla moraali on huomattavasti vähäisempää.
Luotatko sinä Ode työnantajan järkeen ja moraaliin, vai ajatteletko että niitä ei ole olemassa edes kommentoitavaksi asti?
Minusta näyttää (siis näyttää, en väitä olevani perehtynyt riittävästi asiaan), että TEHY:n vaatimuksissa on sellainen perustavanlaatuinen virhe, että a) Saadakseen äänensä kuuluviin he perustelivat alunpitäen vaatimustaan tasa-arvolla (nais- ja matalapalkkaerät) ja b) TEHY:ltä on siinä mielessä mennyt suhteellisuudentaju, ettei ymmärretä, mikä on vaalipuheen ja todellisuuden ero.
Nythän esimerkiksi SUPERin hyväksyttyä alkuperäisen ehdotuksen koko nais- ja matalapalkka-argumentti on menetetty (SUPERin väki lienee yhtä naisvaltaista ja yhtä matalapalkkaista kuin TEHYläisetkin). Ja toisekseen, jos vaalien alla puhutaan 500 eurosta, niin pitäisi ymmärtää, että 300 euroa vaalien jälkeen on jo voitto.
Suomessa muuten noissa annetuissa esimerkeissä (2000 ja 3000), joissa toisen isompi prosentti on pienempi määrä euroa, taitaa nykyverotuksella muuten netto jäädä euromääräisesti suuremmaksi.…
“Nyt puhutaan yhden kierroksen prosenteista ja kauhistellaan niitä.”
Joissa siis tuloero pieneni. Olisiko eron pitänyt pienentyä prosenttimääräisesti vielä enemmän, jotta ei tarvitsisi kauhistella?
Tiedemies kirjoitti:
“TEHY:ltä on siinä mielessä mennyt suhteellisuudentaju, ettei ymmärretä, mikä on vaalipuheen ja todellisuuden ero.”
Tai ehkäpä poliitikoilta on mennyt suhteellisuudentaju, ettei ymmärretä, kuinka kaukana todellisuudesta heidän puheet voivat olla.
Tämä voi olla hyvä alku sellaiselle kehitykselle, jossa poliitikkojen puheiden on vähitellen lähestyttävä todellisuutta.
Tämä Osmon kirjoitus on hyvin hämmentävä, ensin ainakin minun mielestäni erittäin asiallinen ja hyvä näkemys tilanteesta ja siihen johtaneista syistä jota sitten seurasi nämä “spontaanit vihanpuuskat” omaisten kuolemisesta ja Tehyn panttivangeista. Toivottavasti lukihäiriössäni ymmärsin tekstin väärin ja nyt ei sentään olla alkamassa mihinkään terrorismin vastaiseen sotaan näiden “ammumme yhden panttivangin tunnissa” analogioiden nojalla. En nyt ihan ymmärrä mihin pyrit, otsikko “Liika rummunpäristystä” ja lopun provokaatiorumputuli tuntuvat jotenkin olevan ristiriidassa keskenään.
BRG ei nyt lukenut huolellisesti. Kirjoituksen alussa kommentoin neuvottelutilannetta ja Tehyn toimia, viimeisdessä kappaleessa sanoin, että eräät Tehyn sympparit (eivät siis Tehy) ovat esittäneet julkisuudessa ja myös kommenteissa blogiini aivan pöyristyttäviä lausuntoja tyyliin, että ei se mitään, jos potilaita kuolee, sehän vain edistää neuvottelutulokseen pääsemistä. Tätä kommentoijien asennetta vertasin terroristien logiikkaan. Edellisessa kappaleessa yritin alleviivata sitä, että Tehyn en usko tällaiseen ajatteluun sortuvan.
Ymmärsin kyllä että nuo “jos joku kuoleenkin” ja “ammumme yhden panttivangin” oli pistetty Tehyn “symppareiden” suihin. Mietin vain että kun jossain vaiheessa pitäisi provokaatio lopettaa ja aloittaa asiallinen, sopimukseen pyrkivä keskustelu niin tämä olisi ollut juuri sellainen aloitus, ilman tuota viimeistä kappaletta tai vain ilman viimeistä lausetta.