Kannattako panna kottikärrykaupalla rahaa uuteen musiikkitaloon? Tästä voi olla perustellusti kahta eri mieltä, mutta ehdottomasti tyhmintä on tehdä peruuttamattomasti huono musiikkitalo vain sen takia, että kustannusarviosta saadaan tingityksi muutama prosentti pois. Kyse on vähän samasta kuin siinä, kun olet railon reunalla etkä tiedä, onko järkevää hypätä yli vai ei. Puolinainen kompromissi on ratkaisuista huonoin.
Sanotaan, ettei köyhällä ole varaa ostaa halpaa. Ja halpahan on aina tunnetusti huonolaatuista.
En tiedä mitä kaikkea musiikkitaloon on suunniteltu, mutta jos jostain pitää tinkiä, niin olkoon se sitten pintamateriaalit. Tyyliin jätetään arvopuu metsään kasvamaan ja laitetaan sen tilalle vaikka koivua.
Itse en ole lainkaan vakuuttunut koko talon tarpeellisuudesta. Luulisin, että enemmän kysyntää olisi ollut vanhojen makasiinien kaltaisiin tiloihin tehdyille matalemman profiilin harjoittelutiloille. Kalliin musiikkitalon tiloista tulee varmasti kalliit myös käyttää, mikä rajaa käyttäjäkunnan aika pieneksi. Toivottavasti olen väärässä ja tästäkin talosta ei tule taakkaa yhteiskuntamme niskaan.
Olen täysin samaa mieltä. Kun asia oli kaupunginhallituksess akeväällä esillä varoittelin ettei kannata hankkeen kokonaiskustannusten kannalta pikkusäästöillä pilata taloa. Tuolloin ymmärsin että säästöjä etsitään pintamateriaaleista, ja arelin ne voitavan korjata. Mutta auditorin poisjättäminen on paljon huonompi juttu, eikä enää myöhemmin korjattavissa.
Samaa mieltä Minerva Krohnin kanssa. Tässä on vaarana juuri, että ei tullut takkia, tuli liivit, ei tullut liiviä tuli lompakko jne. Ongelma on, että arkkitehti näkee joskus materiaalit merkittävämpinä kuin toiminnallisuuden.
Itselläni on omakohtainen kokemus, kuinka kustannussäästöt haetaan oikeista kohdista, ilman että ne vaikuttavat talon käyttöarvoon. Hyvinkäälle 2005 korjausrakentamiskohteena Vanhan Villatehtaan suojeltuun rakennuskompleksiin valmistui lastenkulttuurikeskus Villa Arttu. Hankkeen kokonaisbudjetti oli musiikkitaloon verrattuna säälittävät 4,5 M€, mutta siitäkin oltiin menossa komeasti yli. Tarvittavat säästöt saatiin suurimmalta osin materiaalivalinnoista, eikä siten tarvinnut enää palata tilasuunnitteluun.
Hankkeen onnistumisen edellytyksenä oli sekä käyttäjien ETTÄ suunnittelijoiden ETTÄ rakennuttajan yhteinen näkemys ja tahto saada aikaan TOIMINNALLISESTI laadukas lastenkulttuurikeskus. Tässä mielestäni onnistuttiin erinomaisesti. (www.hyvinkaa.fi/villaarttu)
Jotenkin hirvittää vierestä seurata tuollaisien rahasummien heittelyä pikkuasioina. Tulee mieleen Pullakuskien vanha radioshow, jossa miettivät mitä kaikkea nykyisen oopperatalon hinnalla olisi voinut rakentaa, ja päätyivät rakentamaan keilahallin, jossa on niin pitkät radat että pallot pysähtyvät matkalla. Vaalimaan rekkaliikenne jatkuu entistä hurjempana, mutta musiikkitalo tullaan rakentamaan kuluista säästämättä. Ja niitä asioita ei voi verrata keskenään, eihän?
Pintamateriaaleissa säästämisessä ongelma tulee toki siinä, jos säästön seurauksena käytetään huonommin kestävää, ja kalliimpaa (tai ekologisesti huonompaa) ylläpitoa vaativaa. Tyyliin muovimatto vrs. kaakeli märkätiloissa. Kaakeli kestää oikein hoidettuna ikuisesti, muovimatto on jo muutamassa vuodessa pilalla.
Nyt luin lehdessä, että oltaisiin säästämässä ikkunoissa, siis 2‑kerrosikkunat 3‑kerrosikkunoiden sijaan. Rakennuksen energiatehokkuus kärsii. Tosin Helsingissä kaukoläömpö toistaiseksi tulee energiantuotannon sivutuotteena, muttei ikuisesti.
Ei 6 miljoonaa Helsingissäkään ole pikkuraha, mutta sellainen voi upota esim yhden alikulkutunnelin rakentamiseen, jotta autolla pääsisis sujuvammin. Isot risteykset maksavat moninkertaisesti.
“Kannattako panna kottikärrykaupalla rahaa uuteen musiikkitaloon?”
Ei. Huomattavasti järkevämpää olisi ollut sijoittaa nuo rahat musiikkitalon kaltaisen hankkeen sijasta kellari yms. muun underground kulttuurin tiloihin. Tarvitsijoita ja käyttäjiä olisi ollut “pilvin pimein”. Sen sijaan musiikkitalon kaltaisen “toimiston” käyttäjät on laskettavissa yhden käden sormin ja kustannukset ovat pilvissä.
Toisaalta, jos rahaa ei ole rakentaa musiikkitaloa sellaiseksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi kuin oli tarkoitus, jätetään mielummin koko hanke toteuttamatta.