Helsinkiin isoja asuntoja

Paljon on arvostel­tu päätöstä, jon­ka mukaan Helsinki­in raken­net­tavien asun­to­jen keskip­in­ta-alan tulisi olla vähin­tään 75 m². Väitetään, että vain tosi rikkaat voivat asua per­hea­sun­nos­sa Helsingis­sä. Per­hea­sun­not ovat tääl­lä kalli­ita, kos­ka niitä on niin vähän. Jos niihin nyt pää­sevät vain rikkaim­mat, rak­en­ta­mal­la lisää tehdään asun­to­ja toisek­si rikkaim­mille ja niin edelleen. Kun niitä on tarpeek­si, kaiken­tu­loiset pää­sevät niihin asumaan. On raken­net­ta­va myös iso­ja vuokra-asun­to­ja, vaik­ka niihin nyt juuri on vaikea löytää asukkai­ta. Kaiken jär­jen mukaan asum­istuen sään­töjä on muutet­ta­va tältä osin per­heitä parem­min suo­si­vak­si. Tähän voin ehkä jopa vähän itsekin vaikuttaa.

Jos halu­amme vält­tää sitä, että lap­siper­hei­den on muuet­ta­va “nur­mi­järvelle” toisen lapsen syn­tymän jäl­keen, tääl­lä on olta­va enem­män iso­ja asun­to­ja. Kyse on sekä kaupun­gin väestöl­lis­es­tä tas­apain­os­ta että liiken­teen määristä.

Helsingis­sä on aivan riit­tävästi pieniä kop­per­oi­ta. Jos niityä tarvi­taan enem­män­vuokra-asun­toina, ostet­takoon niitä kaupungille sen sijaan, että raken­netaan lisää.

17 vastausta artikkeliin “Helsinkiin isoja asuntoja”

  1. Pienistä kop­per­oista on kova kysyn­tä, eli kyl­lä niitä tarvi­taan lisää. Nyt nimeno­maan pien­ten asun­to­jen vuokrat ovat kohtu­ut­toman suuria, kos­ka niitä ei vain ole saatavil­la. Pieniä asun­to­ja tarvi­taan sik­sikin, jot­ta Helsingis­sä voi asua vähän pienem­mänkin palkan turvin.

    Voisi rak­en­taa yksiöistäkin taas oikeasti pieniä, sel­l­aisia parikym­men­täneliöisiä. Nykyään yksiötkin ovat jo niin iso­ja. Ja ei ne pienet asun­not sil­lä lisään­ny, että kaupun­ki niitä ostaa. Mikä logi­ik­ka siinä nyt on? Vuokral­la ne ovat mon­et yksi­ty­is­ten omis­t­a­mi­nakin; ei se mitään lisäar­voa tuo, että vuokranan­ta­ja olisikin kaupunki.

    Lap­siper­heil­lä on nykyään läh­es aina auto. Lisää autoil­i­joi­ta ei Helsin­gin kan­takaupunki­in tarvi­ta, joten ihan hyvä vaan jos lap­siper­hea­sun­not ovat vähän sivum­mal­la. Ainakaan kan­takaupungis­sa tuol­laisia pin­ta-alara­joituk­sia ei sik­si pitäisi olla. Ei niiden lap­siper­hei­den silti “nur­mi­järvel­lä” tarvitse asua. Siinä välis­säkin on paljon vaihtoehtoja.

    Ja jos halu­taan vaikka­pa tulev­as­ta Her­ne­saares­ta vähäau­toinen tai kokon­aan auto­ton asuinalue, niin avain siihenkin ovat pienet asun­not. Niis­sä asuu autot­to­mia ihmisiä. Ja sinne liiken­teel­liseen puss­in­perään pitää saa­da niin vähän auto­ja kuin vain suinkin mahdollista.

  2. “On raken­net­ta­va myös iso­ja vuokra-asun­to­ja, vaik­ka niihin nyt juuri on vaikea löytää asukkaita.”

    Kaik­ki kyn­nelle kykenevät muut­ta­vat omis­tusasun­toi­hin heti kuin on suinkin mah­dol­lista. Tämä sekä asun­to­lain­o­jen korkovähen­nysoikeu­den takia, omis­tusasumisen tuo­man parem­man imagon takia ja yksinker­tais­es­ti sen takia, että omis­tusasum­i­nen on pidem­män päälle edullisempaa.

    Sik­si nyky­i­sis­sä kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa asu­vien pitäisi antaa halutes­saan ostaa asun­to itselleen mie­len­sä mukaan kokon­aan tai osit­tain. Saaduil­la rahoil­la voitaisi­in sit­ten rak­en­taa uude­naikaisia kaupun­gin vuokra-asun­to­ja ja yhä use­am­mat saisi­vat halu­a­mansalaisen asun­non halu­a­mansalaisel­la omistusmallilla.

    Täl­laisel­la jär­jeste­lyl­lä kaupun­gin osu­us asun­to­jen raken­nut­ta­jana voisi olla huo­mat­ta­va, ison ja vakaan tilausvolyymin avul­la voisi saa­da kohtu­uhin­taisia urakkatar­jouk­sia. Lisäk­si asun­to­tar­jon­nan nyky­istä reilusti ripeämpi kasvu hillit­sisi van­han asun­tokan­nan hinnannousupaineita.

    Bonuk­se­na vielä se, että yksit­täiset talot eivät leimau­tu­isi huono-osais­ten asumuk­sik­si, kos­ka olisi kaiken­laisia omis­tus­mall­e­ja, syr­jäy­tymisuhan alla ole­vat asukkaat saisi­vat parem­man men­estyk­sen malle­ja naa­pureis­taan, jot­ka eivät muut­taisi heti pois kun hom­mat alka­vat sujua paremmin. 

    Lisäk­si (vuokra)asunnoista ja taloista pidet­täisi­in parem­min huol­ta, kun ne oli­si­vat omia tai osit­tain omia. Jos raken­nusvolyy­mi olisi suuri, kaupun­gin vuokra-asun­to­jen asukas­valin­nan tulo­rajo­ja voisi reilusti nos­taa ja näin osaltaan vähen­tää talo­jen ja asuinaluei­den sosi­aal­ista eriytymistä.

  3. Tääl­lä Oulus­sa raken­netaan silmämääräis­es­ti ihan liikaa jär­jet­tömän iso­ja asun­to­ja.. Ei ymmärrä.. 🙁

  4. Ton­ni käteen puhuu asi­aa, mut­ta nykyiset aravamääräyk­set eivät (ymmärtääk­seni) tee tuo­ta mah­dol­lisek­si. Itse halu­aisin, että Helsin­ki luopuisi val­tion aravalain­oista ja han­kkisi itse halvem­paa rahaa markki­noil­ta. Sil­loin koko hiom­ma tulisi jous­tavam­mak­si. Talot perustet­taisi­in asun­to-osakey­htiöinä, joista aluk­si kaupun­ki omis­taisi suurim­man osan asun­noista. Niitä voitaisi­in myy­dä asukkaiden henkilöko­htais­ten tilantei­den muuttues­sa ja ostaa näin saatavil­la rahoil­la lisää asun­to­ja. Talot oli­si­vat sekataloja,joissa voisi olla myös kaupun­gin työsuhdeasuntoja.

  5. Min­un silmääni tämä jär­jestelmä toimii seuraavasti:

    Per­he saa asun­non kaupungilta. Se ei ole kovin hyväl­lä sijain­nil­la, mut­ta se on hal­pa. Sen voi myös ostaa melko hal­val­la. Per­he mak­saa vuokraa jonkun aikaa, kunnes toteaa että oste­taan tämä nyt sit­ten pois, kun laina on käytän­nössä val­tion takaa­ma. Viiden vuo­den kulut­tua tode­taan että ei tääl­lä Helsingis­sä viit­si, ja myy­dään kämp­pä sijoit­ta­jalle ale­hin­taan (kun sen nyt hal­val­la ker­ran sai, niin riit­tää vähän pienem­pikin voitto).

    Min­un käsit­tääk­seni siis:

    - kun­ta sub­ven­toi asuntotuotantoa
    — jot­ta voitaisi­in hyö­dyn­tää val­tion määräämää asun­to­jen verovähen­nysoikeut­ta ja kun­ta selviäisi vähän halvemmalla
    — per­heet muut­ta­vat siihen asun­toon jon­ka sat­tuvat saa­maan, eivät siihen jon­ka haluaisivat
    — ja sijoit­ta­jat osta­vat hal­val­la kun­tien raken­nut­tamia ja sub­ven­toimia asun­to­ja sit­ten, kun niiden ensiomis­ta­jat halu­a­vat niistä luopua
    — jol­loin palataan ruu­tu­un yksi, ain­oana saavu­tuk­se­na se ettei per­hei­den vält­tämät­tä tarvitse muut­taa Nurmijärvelle

    Kyl­lähän tässä tietysti asun­tosi­joit­ta­jat ja ensi­a­sukkaat hyö­tyvät. Tun­tuu vain pikaises­ti arvioiden siltä, että hin­ta­lap­pu tälle jär­jestelmälle kohoaa melkoisen korkealle saavutet­tui­hin tulok­si­in nähden. 

    Mik­sei valtio/kunta yksinker­tais­es­ti anna rahaa kiin­teistösi­joit­ta­jille jokaises­ta hei­dän pääkaupunkiseudul­la omis­ta­mas­taan, vuo­den 2007 jäl­keen raken­netus­ta per­hea­sun­nos­ta? Sil­loinkin saadaan lisää asun­to­ja joka las­kee hin­to­ja, per­heet saa­vat itse vali­ta hin­ta-laatu-suh­teeltaan pas­selin talon ja väl­tetään koko mon­imutkainen kaupun­gin asuntobyrokratia.

  6. JRN

    “Min­un käsit­tääk­seni siis:
    ‑kun­ta sub­ven­toi asuntotuotantoa”

    “Tun­tuu vain pikaises­ti arvioiden siltä, että hin­ta­lap­pu tälle jär­jestelmälle kohoaa melkoisen korkealle saavutet­tui­hin tulok­si­in nähden.” 

    En tarkoit­tanut, että kun­nan täy­ty­isi sub­ven­toi­da asun­to­tuotan­toa. Asukkaat mak­saisi­vat kulut. Kun­ta voisi toimia raken­nut­ta­jana ja saisi ison ja tasaisen volyymin avul­la hyviä urakkatar­jouk­sia. Raken­nut­ta­jana kaupun­ki voisi halutes­saan jopa hie­man tien­ata rahaa. Yksi­tyiset raken­nut­ta­jat eivät har­ras­ta sosi­aalipoli­ti­ikkaa, vaan otta­vat voiton mak­si­moivan hin­nan. Kaupun­ki raken­nut­ta­jana voisi aset­taa hin­nan kus­tan­nusten ja markki­nahin­nan väliin. 

    Kos­ka val­tio pus­kee markki­nahin­to­ja ylöspäin asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeudel­la ja asum­istuel­la, ei muille raken­nut­ta­jille aiheudu kohtu­u­ton­ta vahinkoa siitä, että kaupun­ki toimii sosi­aalise­na raken­nut­ta­jana ja hillit­see noiden val­tion toimen­pitei­den hin­tavaiku­tuk­sia, jot­ka nimeno­maan Helsingis­sä vaikut­ta­vat kaikkein eniten. 

    “Mik­sei valtio/kunta yksinker­tais­es­ti anna rahaa kiinteistösijoittajille”

    Sama ilmiö kuin päästökau­pas­sa. Jos päästöoikeu­den antaa voimalaitok­selle ilmaisek­si, ei se myyn­ti­hin­taan vaiku­ta pätkääkään. Rahaa palaisi, mut­ta hyö­tyjä ei juuri saavutet­taisi. Toki kan­nus­taisi kaavote­tun raken­nuskan­nan hie­man nopeam­paan rak­en­tamiseen, mut­ta sub­ven­tio­ra­ha menisi kiin­teistösi­joit­ta­jalle eikä asun­non tarvit­si­jan mak­sama hin­ta lask­isi edes sub­ven­tion määrää, ain­oas­taan tar­jon­nan lisään­tymisen aiheut­ta­man markki­navaiku­tuk­sen verran.

  7. “En tarkoit­tanut, että kun­nan täy­ty­isi sub­ven­toi­da asun­to­tuotan­toa. Asukkaat mak­saisi­vat kulut.”

    Ensim­mäi­nen kysymys on sit­ten tietys­tikin se, että mitä virkaa kun­nal­la tässä koko pro­jek­tis­sa on? 

    Ymmärsin asian siis niin, että asukkaat muut­ta­vat alun­perin sisään vuokralle ja heille annetaan mah­dol­lisu­us ostaa asun­to. Ei niin, että asun­not raken­netaan alun perinkin ostettaviksi. 

    Idea kaupun­gin omis­ta­mas­ta kiin­teistöy­htiöstä joka rak­en­taa per­hea­sun­to­ja vähä­varais­ten ostet­tavak­si alle markki­nahin­nan on melkoisen vaar­alli­nen. Kun se kaatuu, koko roskan pää­sevät kus­tan­ta­maan kaupun­gin asukkaat. Annan mielu­um­min yksi­ty­is­ten kan­taa riskit ja julkisen sek­torin vero­tuk­sel­la tasoit­taa tilannetta.

    “kaupun­ki toimii sosi­aalise­na raken­nut­ta­jana ja hillit­see noiden val­tion toimen­pitei­den hintavaikutuksia”

    Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee. Mik­sei pois­tet­taisi mielu­um­min asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeut­ta, jos se aiheut­taa tämän ongel­man ja asialle on vält­tämät­tä jotain tehtävä? 

    “Sama ilmiö kuin päästökaupassa.”

    Ei sen­tään, kos­ka nythän rahaa annet­taisi­in vasti­neek­si siitä että iso­ja uusia asun­to­ja on vuokrat­ta­vana siinä mis­sä päästöoikeudet jaet­ti­in vastik­keet­tomasti. Siitä olen kyl­lä samaa mieltä, että jär­jestelmä olisi kallis ja melkoisen älyvapaa.

  8. JRN

    “Ensim­mäi­nen kysymys on sit­ten tietys­tikin se, että mitä virkaa kun­nal­la tässä koko pro­jek­tis­sa on?”

    Raken­nut­ta­jan vir­ka. Tavalli­nen ihmi­nen ei osaa toimia raken­nut­ta­jana yhtä hyvin kuin kun­ta. En minä ainakaan. Toki oppisin jos opet­telisin. Mielum­min teen omaa työtäni.

    Toisek­si kun­nan täy­tyy joka tapauk­ses­sa huole­htia sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta. Suomes­sa ei voi jät­tää ihmisiä pakkaseen. Tai se on min­un ide­ologi­nen mielipi­de. Jos hyväksyy sen että muo­dos­tuu kaduil­la asu­va köy­hä kur­jal­is­to ja hökke­lis­lum­me­ja niinkuin Nairo­bis­sa, mut­ta kur­jem­pia, kos­ka tääl­lä on kylmem­pää, niin se on sit­ten jonkun muun ide­olo­gia. Esit­tämäni tapa on taloudel­lisin tapa huole­htia tuos­ta sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta. En esit­tänyt rahal­lista subventiota.

    “Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee. Mik­sei pois­tet­taisi mielu­um­min asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeut­ta, jos se aiheut­taa tämän ongel­man ja asialle on vält­tämät­tä jotain tehtävä?”

    En pidä markki­noi­ta turhaan vääristävistä verovähennyksistä/tuista ja alen­taisin mielum­min vero­tus­ta suo­raan kuin asun­to­lain­o­jen verovähennyksen/tukien kaut­ta, mut­ta se on val­takun­nan poli­ti­ikkaa. Kun­nal­lispoli­ti­ikalla täy­tyy kor­ja­ta val­takun­nan­poli­ti­ikan virheitä samaan tapaan kuin yksit­täi­nen henkilö joutuu oma­l­la toimin­nal­laan joskus kor­jaa­maan val­tion / kun­nan aiheut­ta­man poli­ti­ikan virheitä. 

    Paras­ta sosi­aalipoli­ti­ikkaa olisi vero­tuk­sen alara­jan nos­t­a­mi­nen ainakin köy­hyys­ra­jan tasolle, vähän ylikin, mut­ta sitähän eivät pelkkää veropo­h­jan laa­ju­ut­ta tui­jot­ta­vat kup­pikun­tamiehet viit­si tehdä, vaan lait­ta­vat paikkaa paikan päälle ja pyörit­tävät turhaa byrokra­ti­aa, vaik­ka pitäisi lait­taa asioi­ta kuntoon.

  9. Olen var­maankin ymmärtänyt jotain väärin, mut­ta yleen­sä kaiketi yksit­täisel­lä ihmisel­lä ei ole paljoakaan san­omista ker­rostalo­ja raken­net­taes­sa (epäilen vah­vasti oliko kukaan alun­perin raken­nut­ta­mas­sa pien­talo­ja). Pin­ta­ma­te­ri­aalei­hin voi vaikut­taa ja raja­tus­sa määrin poh­jaan, mut­ta muuten WYSIWYG. Siinä mielessä per­heelle on saman­tekevää toimi­iko raken­nut­ta­jana kun­ta vai yksityinen.

    Minus­ta kun­nan ei vält­tämät­tä tarvitse jär­jestää sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, kos­ka ongelma­han ei ole rak­en­t­a­mi­nen vaan vähä­varais­ten per­hei­den asum­i­nen. Jos sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to on tehokkaampi (aika pitkälle tässä tapauk­ses­sa siis halvem­pi) tapa jär­jestää asia, tehdään niin. Jos rak­en­tamisen sijaan olisi halvem­paa mak­saa vähän suurem­paa asum­is­tukea per­heille, tehdään niin. Min­ul­la ei ole ide­ol­o­gista pakkoa tehdä kum­mal­lakaan taval­la, kun­han per­heet pää­sevät asumaan ja kokon­aiskus­tan­nus on mah­dol­lisim­man pieni. Asun­to­jen vuokraamises­sa vapail­ta markki­noil­ta on kuitenkin sel­l­aisia etu­ja joi­ta ei saavute­ta kun­nal­lisel­la rak­en­tamisel­la, kuten esimerkik­si per­heen oman tah­don parem­pi toteutuminen. 

    Vero­tuk­sen alara­jan merkit­tävä nos­t­a­mi­nen jyrken­tää pro­gres­sio­ta nykyjär­jestelmässä. Nyt jo on liian help­poa jäädä kan­nustin­loukku­un, joten en pidä hyvänä ajatuk­se­na muut­taa jär­jestelmää mitenkään sel­l­aiseen suun­taan joka pahen­taa ongel­maa. Mielel­läni kyl­lä keven­täisin vero­tus­ta kaut­ta lin­jan, mut­ta noi­ta veroeu­ro­ja tun­nu­taan tarvit­se­van vähän joka paikkaan. Kuten niiden vähä­varais­ten ase­man paran­tamiseen, jot­ka eivät voi sitä itse tehdä “paikkaa-paikan-päälle”-sosiaalipolitiikastamme johtuen.

  10. JSG

    “Siinä mielessä per­heelle on saman­tekevää toimi­iko raken­nut­ta­jana kun­ta vai yksityinen.”

    Kun­nan toimies­sa raken­nut­ta­jana jää yksi voiton mak­si­moi­ja välistä pois ja per­he voi saa­da asun­ton­sa halvem­mal­la. Ei kuitenkaan markki­noi­ta vääristävän hal­val­la, vaan sen ver­ran halvem­mal­la, joka kom­pen­soi val­tion tohelluksen.

    “Minus­ta kun­nan ei vält­tämät­tä tarvitse jär­jestää sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, kos­ka ongelma­han ei ole rak­en­t­a­mi­nen vaan vähä­varais­ten per­hei­den asum­i­nen. Jos sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to on tehokkaampi (aika pitkälle tässä tapauk­ses­sa siis halvem­pi) tapa jär­jestää asia, tehdään niin. Jos rak­en­tamisen sijaan olisi halvem­paa mak­saa vähän suurem­paa asum­is­tukea per­heille, tehdään niin. Min­ul­la ei ole ide­ol­o­gista pakkoa tehdä kum­mal­lakaan taval­la, kun­han per­heet pää­sevät asumaan ja kokon­aiskus­tan­nus on mah­dol­lisim­man pieni.”

    Juuri näin itsekin ajattelen.

    “Vero­tuk­sen alara­jan merkit­tävä nos­t­a­mi­nen jyrken­tää pro­gres­sio­ta nykyjär­jestelmässä. Nyt jo on liian help­poa jäädä kan­nustin­loukku­un, joten en pidä hyvänä ajatuk­se­na muut­taa jär­jestelmää mitenkään sel­l­aiseen suun­taan joka pahen­taa ongelmaa.”

    “Mielel­läni kyl­lä keven­täisin vero­tus­ta kaut­ta lin­jan, mut­ta noi­ta veroeu­ro­ja tun­nu­taan tarvit­se­van vähän joka paikkaan. Kuten niiden vähä­varais­ten ase­man paran­tamiseen, jot­ka eivät voi sitä itse tehdä “paikkaa-paikan-päälle”-sosiaalipolitiikastamme johtuen.”

    Nimeno­maan tuo vero­tuk­sen alara­jan nos­t­a­mi­nen helpot­taisi “paikkaa-paikan päälle” sosi­aalipoli­ti­ikkaa ja purkaisi kan­nustin­loukku­ja, jot­ka ovat nimeno­maan pien­im­mis­sä tulois­sa pahimpia. Kun tulovero­tuk­sen alara­jan nos­ton jäl­keen sosi­aal­i­tukia ei tarvit­sisi niin paljon mak­saa, kun use­am­mat ihmiset voisi­vat houle­htia itses­tään, niin muidenkin vero­tus­ta olisi varaa alen­taa. Nykyään­hän efek­ti­ivi­nen rajavero­pros­ent­ti voi paikallis­es­ti jopa ylit­tää sadan pien­i­t­u­loisel­la ihmisellä/perheellä, kun mielestäni pitäisi tavoitel­la sitä ettei (juuri) kenenkään efek­ti­ivi­nen rajavero olisi edes yli 50 %.

  11. JSG?

    “Kun­nan toimies­sa raken­nut­ta­jana jää yksi voiton mak­si­moi­ja välistä pois ja per­he voi saa­da asun­ton­sa halvemmalla.”

    Tämä ei vaikut­taisi toteu­tu­van käytän­nössä ilman, että veron­mak­sa­ja lop­pukädessä sub­ven­toi toim­intaa. En yrit­täisi olla ove­lampi kuin markki­na tässä(kään) tapauksessa. 

    Jos muuten julki­nen sek­tori toheltaa niinkin yksinker­taises­sa asi­as­sa kuin asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeudessa, mik­si siihen pitäisi luot­taa mon­imutkaisem­mis­sa asioissa?

    Vero­tuk­sen muu­tok­sista näen keskustelun johta­van tasaveroon, perus­tu­loon jne. Sen paik­ka ei vält­tämät­tä ole tämän blogi­postin kom­menteis­sa. Joskus toiste sitten.

  12. Kun­nan rooli rak­en­tamises­sa Helsingis­sä on sekä kaavoit­ta­jan että maan­omis­ta­jan rooli. Kun­ta ei tue sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa kuin anta­mal­la tont­te­ja vähän edullisemmin.

    Jos me tuk­isimme köy­hien asum­ista vain asum­istuen kaut­ta emmekä har­rfas­taisi mitään muu­ta asun­topoli­ti­ikkaa, asukkaat ker­ros­tu­isig­vat asumaan tulota­son­sa mukaan halvoille ja kalli­ille alueille. Nyt tätä seg­re­gaa­tio­ta sekoite­taan tai ainakin yritetään sekoittaa. 

    Seg­re­gaa­tion hinya on kova, se tiede­tään koke­muk­ses­ta. Sik­si tarvi­taan kun­nan jol­lain tavoin raken­nut­tamia tai muuten hallinnoimia asuntoja.

  13. Jos ei huomioi­da sitä, ettei Suomes­sa ole oikeasti köy­hiä (suo­ma­lainen sosi­aal­i­tur­va vas­taa use­am­man sadan tuhan­nen sijoi­tu­so­maisu­ut­ta) niin väki seg­re­goituu jos­sain määrin nyt jo. Erot­ta­va tek­i­jä ei ole var­al­lisu­us (lähde: Etuovi.com Helsin­gin asun­to­jen hin­nat) vaan päi­htei­den käyt­tö ja sitä seu­raa­va asuinalueen rauhat­to­muus. Kukaan ei vapaae­htois­es­ti halua asua rauhat­toma­l­la alueel­la jos vai­h­toe­hto­jakin löytyy.

    Kos­ka emme voi Kiinan malli­in viedä narkkare­i­ta seinää vas­ten, jotain muu­ta pitäisi kek­siä. Ongel­maa ei kuitenkaan poista ainer­i­ip­pu­vais­ten hajasi­joit­telu ympäri pääkaupunkia. Asun­topoli­ti­ik­ka, ja etenkin per­hea­sun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen, on väärä keino vaikut­taa tähän ongelmaan.

  14. “JSG?”

    Jrn tarkoitin. Kir­joitin liian kiireessä.

    “Tämä ei vaikut­taisi toteu­tu­van käytän­nössä ilman, että veron­mak­sa­ja lop­pukädessä sub­ven­toi toim­intaa. En yrit­täisi olla ove­lampi kuin markki­na tässä(kään) tapauksessa.”

    No en ymmär­rä mis­sä se veron­mak­sa­ja mitään mak­saisi, jos taloista tehtäisi­in asun­to-osakey­htiöitä, jois­sa on vuokra, osaomis­tus, omis­tus ja kaupun­gin työ­suhdea­sun­to­ja sekaisin ja asukkaat mak­saisi­vat taloy­htiön­sä kulut. Eli en raken­nut­taisi kaupunk­i­na mitään mon­imutkaisia ja ovelia finanssi­jo­hdan­naisia, vaan ihan konkreet­tisia talo­ja. Ainakin sen ver­ran, että jonot kaupun­gin vuokra-asun­toi­hin tuli­si­vat puret­tua ja pysy­i­sivät kohtu­ullisen pien­inä. Kos­ka kaavoitet­tuakin maa­ta raken­netaan kovin hitaasti ja Helsingis­sä käy­dään töis­sä hyvin kaukaa, patoutunut kysyn­tä on suur­ta. Ongel­ma on tar­jon­ta­puolel­la. Siis en yrit­täisi kun­tana olla ove­lampi kuin markki­na, vaan toimia yht­enä pelu­ri­na muiden joukos­sa, hie­man eri kohderyh­mälle vaan kuin mihin tyyp­il­lisen markki­napelurin kan­nat­taa fokusoitua.

    “Jos muuten julki­nen sek­tori toheltaa niinkin yksinker­taises­sa asi­as­sa kuin asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeudessa, mik­si siihen pitäisi luot­taa mon­imutkaisem­mis­sa asioissa?”

    Sik­si kos­ka muiden riit­tävän vahvo­jen pelurei­den intres­seis­sä ei ole tuol­laisia asioi­ta hoitaa, vaan he hoita­vat omia asioitaan. Tietenkin riit­tävän vah­va asioi­ta hoita­va säätiö tms. voisi ajaa saman asian, mut­ta tuo ei itse ratkaisua muuk­si muuta.

    “Vero­tuk­sen muu­tok­sista näen keskustelun johta­van tasaveroon, perus­tu­loon jne. Sen paik­ka ei vält­tämät­tä ole tämän blogi­postin kom­menteis­sa. Joskus toiste sitten.”

    Niin, tuo­hon var­maankin palataan jos­sain vai­heessa. Asioiden tekemisel­lä tarpeet­toman mon­imutkaises­ti ei kukaan
    saavu­ta mitään. Kun perus­ru­ti­init saadaan mah­dol­lisim­man yksinker­taisik­si, ener­gia voidaan helpom­min keskit­tää eri­ty­isongelmien hoitoon.

  15. Itse olen opiske­li­ja vielä het­ken aikaa, mut­ta mielessä on käynyt toisen opiskelu­paikan hom­maami­nen, ihan vain siitä syys­tä, että saa pitää edullisen asun­ton­sa. Edullisen asun­non etsimi­nen yksi­ty­isiltä markki­noil­ta on aika urak­ka, ja eri­tyisen vaikeaa on löytää edulli­nen pieni asunto.

    Joskus suun­nitelti­in kaverei­den kanssa kom­muu­nia. Sel­l­aisek­si olisi löy­tynyt use­ampiakin 4h keit­tiö ja sauna lukaale­ja edullisel­la hie­man reilun tuhan­nen euron vuokral­la. Nyt kun etsii yksiötä, tai kak­sio­ta, niin saa todel­la etsiä että pääsee alle 700 euron. Ehkä sitä pitää luop­ua itsenäis­es­tä asumis­es­ta ja muut­taa kimppakämppään.

  16. “No en ymmär­rä mis­sä se veron­mak­sa­ja mitään maksaisi”

    Mik­si meil­lä olisi syytä ajatel­la tämän kun­nal­lisen puti­ikin toimi­van yhtään tehokkaam­min kuin VR, Son­era tai Val­co? Tai jär­jestelmän sen parem­min kuin nykyi­nen Hitas-järjestelmä?

  17. Val­tiony­htiöitä tarvit­ti­in aikanaan sotako­r­vausten mak­su­un ja Suomen teol­lis­tamiseen. Mil­lään muul­la riit­tävän vah­val­la tahol­la ei ollut riit­tävän vah­vaa intres­siä moisi­in asioi­hin tuo­hon aikaan. Son­er­an edeltäjiä tarvit­ti­in maan kat­ta­van tietoli­iken­n­ev­erkon rak­en­tamiseen ja VR:ää maan kat­ta­van rautatieli­iken­teen jär­jestämiseen. Yksi­tyisel­lä pääo­ma­l­la moinen ei olisi järjestynyt. 

    Siihen näh­den, että meitä suo­ma­laisia on näin vähän ja har­vas­sa VR pär­jää euroop­palaise­na rautatiey­htiönä main­iosti. Englan­nin rautatei­den yksi­ty­istämi­nen johti katas­trofi­in, hin­nat nousi­vat ja palvelu huononi. Sak­sas­sa junal­la matkus­t­a­mi­nen on paljon kalli­im­paa kuin meillä.

    Suomen nousu köy­hästä ja syr­jäis­es­tä maat­alous­maas­ta jälki­te­ol­lisek­si palveluy­hteiskun­naksi on tapah­tunut euroop­palaisit­tain ajatellen nopeasti. Maan paras­ta aivoka­p­a­siteet­tia ei olisi saatu tätä kehit­tämään, jos opiske­li­javalin­nat eri yhteyk­sis­sä oli­si­vat tapah­tuneet pelkän mak­sukyvyn perusteella. 

    Son­er­an väärin mitoite­tut ja kohden­netut optio-ohjel­mat aiheut­ti­vat UMTS-kohel­luk­sen ja hölmöy­den kru­u­nasi tuo­ta seu­raa­va tiuk­ka hin­tasään­te­ly, vaik­ka muu­ta­ma vuosi aiem­min toitotet­ti­in dereg­u­laa­tion ole­van yksi alan men­estyk­sen ydin­syy Suomes­sa. Val­con tapaus­ta en tunne.
    Hita­sis­sa kai ongel­ma on se, että van­hoil­lakaan asun­noil­la ei saa käy­dä kaup­paa markkinahintaan. 

    Silti pitkäl­lä aika­ho­rison­til­la Suomen (ex) val­tiony­htiöt ovat olleet menestystarinoita. 

    Edelleenkin on ole­mas­sa ongelmia ja kehi­tysko­htei­ta, joi­ta markki­nat eivät automaat­tis­es­ti hoi­da. Amerikas­sa yritet­ti­in tähän pien­i­t­u­lois­t­en asum­isas­i­aan markki­nae­htoista sub­rime ratkaisua. Luotan tässä asi­as­sa enem­män kun­taan tai voit­toa tavoit­telemat­tomaan säätiöön. Vaik­ka eivät täy­del­lis­es­ti, ne saa­vat kuitenkin asian hoidet­tua. Puh­taan markki­nae­htois­es­ti köy­hä mak­saa eniten.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.