Avainsana: _

(Tämä kuu­luu sar­jaan Van­ha Vet­er­aani jorisee)

Min­ul­la on hyvin henkilöko­htainen suhde Helsin­gin Asun­to­hank­in­ta Oy:öön, kos­ka se on ensim­mäi­nen suuri aikaansaan­nok­seni Helsin­gin kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa. Yhtiö oli tosin perustet­tu vähän aiem­min, mut­ta pidän henkilöko­htaise­na saavu­tuk­se­nani sen mojo­vaa kasvattamista.

Olin nous­sut kaupung­in­hal­li­tuk­seen vuon­na 1985 vihrei­den ain­oana edus­ta­jana. Kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa oli tuol­loin lisäk­seni seit­semän “punikkia” ja seit­semän “lahtaria”. Meil­lä oli sil­loin höl­lästi toimi­va liit­tou­tu­ma Ryh­mä 46, johon kuu­lui­v­at vasem­mistop­uolueet, vihreät, Keskustapuolue ja SMP. Tämä joukko muo­dosti enem­mistön. Jat­ka lukemista “Mikä on Helsin­gin Asun­to­hank­in­ta Oy?”

Ei ole järkeä päästää Helsin­gin asun­to­tuotan­toa hiipumaan vain sen takia, että amerikkalaiset ovat sössi­neet luot­tomarkki­nat lamaan. Asun­top­u­la ei ole kadon­nut mihinkään, vaik­ka asun­non osta­jat ovatkin. Päin­vas­toin, nyt juuri kan­nat­taa rak­en­taa asun­to­ja, kun rak­en­ta­jil­la ei muu­takaan puuhaa ole.

Ei myöskään ole järkeä rak­en­taa pelkkiä vuokra-asun­to­ja, vaik­ka niitäkin tarvi­taan. Näin tehti­in 90-luvun laman aikana ja saati­in aikaan Meri-Rasti­la. Jat­ka lukemista “Asun­to­tuotan­non tur­vaami­nen Helsingissä”

STM:n työryh­mä esit­tää, että julkiset sairaalat ja ter­veyskeskuk­set voisi­vat vuokra­ta tilo­jaan yksi­ty­isille ham­maslääkäreille lähin­nä ilta-aikaan.

Ei sitä ole nytkään kiel­let­ty. Se on käytän­nössä estynyt sil­lä, että hoi­dos­ta ei nykysään­nösten mukaan saa sairaus­vaku­u­tusko­r­vaus­ta. Kos­ka sairaus­vaku­u­tusko­r­vauk­set ovat aika vaa­ti­mat­to­mia, ilman säädös­muu­tok­si­akin, joku voi kek­siä vuokra­ta tilo­ja nykysään­nöil­läkin. Tätä taas on perustel­tu sil­lä, että tukea ei pidä mak­saa tuen päälle. Val­tio on jo tukenut investoin­ti­avus­tuksin tilo­ja. Tosin sairaaloille ei enää saa investoin­ti­avus­tuk­sia. Jat­ka lukemista “Kan­natet­ta­va esi­tys tilo­jen vuokraamisesta”

Net­ti uhkaa sanomale­hteä vähän joka suunnal­ta. Uutiset ovat luet­tavis­sa verkos­sa nopeam­min. Aamun Hesarista niistä uuti­sista, jot­ka ylipään­sä aion lukea, olen lukenut edel­lisenä päivänä jo puo­let Hesarin ilmais­es­ta palvelus­ta. Enem­män kuin Sanomale­hden lukua, netin uutis­tar­jon­ta syr­jäyt­tää tele­vi­siouutisia. Jat­ka lukemista “Sanomale­hden tulevaisuus”

Euroopas­sa on maa, jon­ka väestö on jakau­tunut jyrkästi kah­teen ryh­mään. Enem­mistönä ole­va väestöryh­mä on työteliästä, vauras­ta ja yrit­tävää. Se on pystynyt luo­maan yhden maail­man vahvim­mista talouk­sista. Vähem­mistönä ole­van ryh­män asuinalueil­la val­lit­see työt­tömyys, kansa on huonos­ti koulutet­tua apaat­tista ja pyrkii elämään sosiali­avus­tusten varas­sa. Huoli­mat­ta voimakkaista tulon­si­ir­roista ja val­tion suurista panos­tuk­sista vähem­mistöryh­mit­tymän asuinalueil­la talous on taant­nut­ta ja kansan elin­ta­so mata­laa. Jat­ka lukemista “Etni­nen ongelma?”

SATA-komitean oli tarkoi­tus kokeil­la eräi­den työl­listymistä edis­tävien houkut­timien käytöä sat­un­nais­te­tul­la kokeel­la. Val­i­tu­il­la kokeilu­alueil­la työn­hak­i­jat oli­si­vat saa­neet eräitä etu­ja työl­listymis­es­tään sat­un­nais­es­ti. Arpana olisi käytet­ty syn­tymäpäivän par­il­lisu­ut­ta ja parit­to­muut­ta. Tästä ei tul­lut mitään, kos­ka oikeuskans­leri kat­soi tämän vaaran­ta­van kansalais­ten yhden­ver­taisu­ut­ta. Tot­ta kai se olisi merkin­nyt, että ihmiset oli­si­vat olleet eri ase­mas­sa keskenään, mut­ta olisiko tämä ollut niin hirveätä? Jat­ka lukemista “Kokeilu kielletty”

Joskus 1970-luvul­la väestöräjähdys oli maail­man vaikein ja samal­la toiv­ot­tomin ongel­ma oli. Toiv­ot­tomin sik­si, ettei sille tun­tunut ole­van mitään tehtävis­sä. Väk­iluku kaksinker­tais­tui noin 40 vuodessa, eli 32 ker­tais­tui 200 vuodessa. Lop­ut­tomi­in tämä ei olisi jatkunut. Kuu­den­tuhan­nen vuo­den kulut­tua ihmiskun­ta muo­dostaisi pal­lon, jon­ka säde laa­jenisi val­on nopeudella…

Maail­man väk­iluku kasvoi vuon­na 1970 75 miljoon­al­la hen­gel­lä ja viime vuon­na 78 miljoon­al­la. Silti väestöti­eteil­i­jät suh­tau­tu­vat tähän rauhal­lis­es­ti ja pitävät väestöräjähdys­tä läh­es voitet­tuna ongel­mana.  Syn­tyvyys ei ole enää korkeal­la sik­si, että naiset syn­nyt­täi­sivät paljon lap­sia vaan vain sik­si, että syn­nytisiässä ole­via on niin paljon. Parhaan kuvan asi­as­ta saa, kun kat­soaa mon­tako tyt­töä naiset keskimäärin syn­nyt­tävät. Tätä kut­su­taan net­tou­u­si­u­tu­mis­lu­vuk­si. Jos tuo luku on yli ykisi, väestö kas­vaa pitkäl­lä aikavälil­lä ja  jos se on alle yksi, väestömäärä kään­tyy ennen pitkää lasku­un. Jat­ka lukemista “Väestöräjähdys helpottaa?”

Kävin eilen Tam­pereel­la puhu­mas­sa tilaisu­udessa, jos­sa esitelti­in “tuleville asukkaille” uut­ta Tam­pereen ja Lem­päälän rajalle raken­net­tavaa asuinaluet­ta Vuores­ta. Han­kkeesta voisi kir­joit­taa pitkäänkin, mut­ta tyy­dyn yhteen yksityiskohtaan.

Vuorek­ses­sa pyritään työ­paikko­jen ja asun­to­jen sekoit­tamiseen. Päämääränä on, että mah­dol­lisim­man moni vuores­lainen voisi työsken­nel­lä omas­sa lähiössään. Tämä on tavoit­teena hyvä, mut­ta lop­putu­los on huono, jos asun­not ja työ­paikat eivät kohtaa kuten ne eivät kohtaa esimerkik­si Laut­tasaa­res­sa. Vuores on huono paik­ka työ­paikoille, jos työn­tek­i­jät tuil­e­vat pääosin muual­ta. Sieltä muual­ta ei pääse kuin autol­la. Sil­loin on parem­pi sul­loa työ­paikat keskus­taan, jonne pääsee kaikkial­ta. Jat­ka lukemista “Kan­nat­taako ton­tit arpoa?”

Blo­gin kävi­jämäärä on nous­sut enem­män kuin ilah­dut­tavasti. Juuri nyt viikoit­tainen kävi­jämäärä on noin 23000. Tämä ylit6tää mon­en puoluele­hden tilaa­jamäärän. Tätäkin enem­män ovat lisään­tyneet kom­men­tit, joi­ta on päivit­täin välil­lä sato­ja. Kom­men­tit ovat osit­tain erit­täin tasokkai­ta. Näen kir­joit­ta­jan nim­imerkin takaa sähkö­pos­tiosoit­teesta, ja voin vaku­ut­taa, että, kir­joit­ta­jien joukos­sa on paljon korkei­ta asiantun­ti­joi­ta. Täl­laista men­estys­tä en olisi osan­nut edes kuvitella.

Kaikel­la täl­lä riemul­la on var­jop­uolen­sa. Blo­gin moderoin­ti ylit­tää voimavarani. Vaik­ka sen­su­uripros­ent­ti on hyvin alhainen, mon­en mielestä aivan liian alhainen,  kom­men­toin­tia ei voi ava­ta avoimek­si. Näk­isitte ne sen­suroidut, niin olisitte samaa mieltä. Jos tämä avat­taisi­in sen­suroimat­tomak­si, niitä sen­suroitavia tulisi paljon lisää.

Mitä siis tehdä? Näin ei voi jatkaa. Jat­ka lukemista “Mitä tehdä tälle blogille?”

1) Kaavoitus

Tärkein keino lähikaup­po­jen puo­lus­tamiseen on kaavoit­taa riit­tävän hyviä kaup­pa­paikko­ja riit­tävän suurille lähikaupoille. Helsingis­sä kaavoitet­ti­in aikanaan Kata­janokan kär­keen kolme noin 200 neliön kivi­jalka­kaup­paa,. joista yksi on jäl­jel­lä. Toinen yhtä pieni on van­hal­la puolel­la keskon pääkont­torin talos­sa. Tämän seu­rauk­se­na kata­janokkalaiset osta­vat ruokansa paljon keskus­tan suurista myymälöistä. Olisi ollut parem­pi kaavoit­taa yksi 600 neliön kaup­pa, kos­ka tavar­ava­likoima on Suomen EU-jäsenyy­destä seu­ran­neen rajo­jen avau­tu­misen jäl­keen kas­vanut räjähdys­mäis­es­ti. Jat­ka lukemista “Miten puo­lus­taa lähikauppoja”