Euroopassa on maa, jonka väestö on jakautunut jyrkästi kahteen ryhmään. Enemmistönä oleva väestöryhmä on työteliästä, vaurasta ja yrittävää. Se on pystynyt luomaan yhden maailman vahvimmista talouksista. Vähemmistönä olevan ryhmän asuinalueilla vallitsee työttömyys, kansa on huonosti koulutettua apaattista ja pyrkii elämään sosialiavustusten varassa. Huolimatta voimakkaista tulonsiirroista ja valtion suurista panostuksista vähemmistöryhmittymän asuinalueilla talous on taantnutta ja kansan elintaso matalaa.
Maan pääkaupunki sijaitsee keskellä vähemmistöryhmittymän asuinalueita. Pääkaupunki on jakautunut jyrkästi enemmistö- ja vähemmistöryhmittymän alueisiin. Väestöryhmät oli aiemmin erogtettu toisistaa muurilla. Vaikka mjuuri on ollut purettuna jo pitkään, enemmistö- ja vähemmistörymittymään kuuluvat asuvat tiukasti omkilla alueillaan, eikä liikennettä noiden alueiden välillä paljon ole.
Kyse on tietysti Saksasta. DDR onnistui kasvattamaan itäsaksalaisista 40 vuodessa kokonaan uuden “rodun”. Jos ossit poikkeaisivat myös ulkonäöltään länsisaksalaisista, puhuisimme etnisestä ongelmasta. Saksan itäisten alueiden heikko kehitys selitettäisiin kaunistelevien sanakääntein rotuominaisuuksilla. Tatu Vanhasella olisi varmaan teoria tästäkin.
Yhteiskunnalliset olot vaikuttavat paljon siihen, mitä pidämme kansanryhmän ominaispiirteinä ja joita pyrimme herkästi selittämään rotuopeilla.
Ei ossien tilanne nyt läheskään noin surkea ole, mitä maalailet.. ei todellakaan. Eivätkä he “pyri” elämään sosiaaliavustuksilla. Aika provokatiivinen aloitus sinulta, mutta eipä ole ensimmäinen kerta.
Elintasoero kyllä on olemassa, se on totta.
Toisaalta, koska ossit eivät poikkea ulkonäöltään länsisaksalaisista, käytännössä osseja ovat vain ongelma-alueille jäävät ihmiset. Kun menestyvä ossi muuttaa muualle, unohtuu aika helposti että ossihan se tämäkin oli.
Ei sinällään, kyllähän Osmon kirjoituksessa pointti oli. Ajattelin vain muistuttaa tästäkin näkökulmasta.
Vanhanen ja Lynn ovat itse asiassa kirjoittaneet itä- ja länsisaksalaisten älykkyyseroista kirjassaan “IQ and the Wealth of Nations”. Heidän mukaansa itäsaksalaisten keski-ÄO on 95 ja länsisaksalaisten 103.
Haluaisin Osmolta hieman tarkempia tietoja itäsaksalaisten työttömyydestä ja köyhyydestä. Eroja länsisaksalaisiin on kiistämättä, mutta miten suuria ne todellisuudessa ovat? Eivätköhän turkkilaiset ja monet muut ole Saksassa vielä paljon heikommassa asemassa sosioekonomisesti.
Itä- ja länsisaksalaisten eroja ei varmasti voi selittää pelkästään tai pääasiallisestikaan biologisilla eroilla, mutta ei tällaisia selityksiä voida täysin pois sulkea.
“Jos ossit poikkeaisivat myös ulkonäöltään länsisaksalaisista, puhuisimme etnisestä ongelmasta.”
Etninen on merkityksiltään niin vaihteleva sana että sen käyttö argumentoinnissa johtaa yleensä tahattomiin ja tahallisiin väärinymmärryksiin.
Aivan hyvin voidaan luonnehtia esimerkiksi kansalaissotaan 1918 johtanutta kehitystä ja sittemmin oikeisto-vasemmisto ‑kahtiajakoon lientynyttä vastakkainasettelua alunperin etnisenä konfliktina, jossa vastakkain olivat lopulta kaksi ryhmää joilla kummallakin oli yhtenäiset arvot ja normit, ja jotka myös itse kokivat näin. Viime kädessä toiseuden määrittelee kukin itse, eikä se edellytä etnologisten piirteiden vertailua omasta peilikuvasta.
Esimerkiksi oma “monietnisyysvastaisuuteni” kumpuaa täydellisestä tympääntymisestä siihen yhteiskunnallisten klikkien väliseen keskinäisen epäluottamuksen ilmapiiriin jota ei 70-luvulla lapsuutensa viettänyt voinut olla huomaamatta. Argumentaatiota on vain tavattoman vaikea muotoilla niin ettei sitä jossain vaiheessa väännettäisi rasismiksi.
Tavallaan yllättäen sana “kotouttaminen” on jäänyt neutraaliksi, vaikka se oikeastaan tarkoittaa (rajojen sisäistä) kulttuuri-imperialismia, joka puolestaan on negatiivisine konnotaatioineen hyödytön yhteiskunnallisen yhtenäisyyden puolesta argumentoidessa.
Jälkiviisasteluna voi sanoa, että entinen DDR olisi hyötynyt suuresti lyhyestä holhotusta itsenäisyyden ajasta 1990-luvun aikana ennen liittämistä Saksaan. Poliittisista syistä tämä oli kuitenkin mahdotonta.
Entinen Itä-Saksa kärsii edelleen Saksojen jaon vaikutuksista. Nuoret ex-ossit ovat yritteliästä ja osaavaa väkeä, mutta valitettavasti muuttavat ahkerasti pois itäisistä osavaltiosta aikuisiksi vartuttuaan.
Saksan itäiset osavaltiot ovat jo aivan historiallisessakin mielessä Saksan periferiaa. Samat ongelmat vaivaavat, tosin lievempinä, myös vanhan Länsi-Saksan puoleisia pohjoisia osavaltioita. Muuttotappio ja siitä seuraava kurjistumisen kierre.
Pointtini on, että entisen Itä-Saksan ongelmiin kiinnitetään tilanteen erityislaatuisuuden takia edelleen paljon huomioita. Esimerkiksi Koillis-Ranskan tai Vallonian tilannetta ei tongita samalla innolla.
Itäsaksalaiset eivät varmasti ole yhytä työteliästä porukkaa kuin länsisaksalaiset. Kyllä 40 vuodessa ehtii jo kulttuurieroja syntymään.
Jos saksalaisia olisi lappamassa Suomeen tuhansittain, kannttaisiko ne ottaa idästä vai lännestä? Mitä luulet?
Ensin ajattelin, että Osmo puhuu Belgiasta, joka on flaamienemmistöinen maa, jossa köyhemmät vallonit ovat vähemmistössä. Brysseli vieläpä on historiallisesti flaamilainen kaupunki, joka sijaitsee juuri ja juuri Vallonian sisäpuolella. Belgiassa nimenomaan on etninen vastakkainasettelu. Tosin ei siinäkään mistään synnynnäisistä eroista taloudelliseen suorituskykyyn vaikuttavissa tekijöissä ole kysymys.
Kylläpä oli taas outo kirjoitus 🙂 Ensiksikin eihän Saksan yhdistymisesta taida olla täyteen 20 vuottakaan? Toisin sanoen vieraasta miehitysvallasta vapautunut itäinen Saksa on ollut olemassa 10 vuotta vähemmän aikaa kuin toinen vastaavassa tilanteessa ollut valtio eli monikulttuurinen Zimbabwe, joka on jopa vieläkin köyhempi kuin itäinen Saksa.
Rotuominaisuudet ja niiden arvioinnin jätän Osmon tapaisille asiantuntijoille, mutta ajatelkaapa mikä on kommunismin vaikutus älykkyyden kehitykseen? Kun kuuntelee / lukee suomalaista kaikkein terävintäkin vasemmistoälymystöä niin en ainakaan minä voi mitenkään välttyä ajatukselta ette tähän sosialistiseen älymystöön kuulumiseen kovin paljoa vaadita. Kiukuttelua, itkupotkuraivareita, tdellisuuspakoisuutta, silkkaa valehtelua jne.. Onkohan joku toinenkin huomannut saman asian?
Tottapuhuen Puolan ja Tsekin ym. “pelastus” oli se että niissä palkkataso on vain osa lännen vastaavasta, joten työpaikkoja ja tervettä elinkeinorakennetta on syntynyt edes jossain määrin, mutta ei kansalaisten mielestä varmastikaan tarpeeksi. Itäisen Saksan palkkataso on taas niin paljon korkeampi ettei sinne tietenkään syntynyt samassa määrin teollisia työpaikkoja. Lienee myös selvää että länsipuolelle siirtyneiden itäsaksalaisten työllisyys ylittää selvästi esimerkiksi kaikkien siellä olevien ei — länsimaalaisten työllisyyden.
Kiinan kilpailukyky on joka tapauksessa niin ehdoton ettei nykyjärjestelmässä Eurooppaan jääne käytännössä lainkaan teollista toimintaa tulevaisuudessa, vaan pääelinkeinoksi muodostuu (on jo..) kaikenlainen pierun pidätys jota rahoitetaan sitten lainarahalla. Minä en usko että tämä eurooppalaisten poliitikkojen ainoa visio kantaa enää kovinkaan kauaa..
Mitä taas tulee etnisiin ongelmiin niin ensiksikin niistähän ei juuri puhuta poislukien suomalaisten heteromiesten väkivaltaisuus, keskivartalolihavuus, juoppous jne. Toiseksi niiden etnisten ongelmien syntymistä ja kasautumista edesauttaa mitä suurimmassa määrin ns. taikaseinä. Itä-Euroopan kehittyvillä mailla taikaseinän anti on ollut siinä määrin nuivempaa että niihin ei ole juurikaan hakeutunut esimerkiksi afrikkalaisia pakolaisvauvoja vaikka he olisivat tulleetkin niiden kautta, ja jopa niiden vanhatkin etniset vähemmistöt pyrkivät siirtymään rikastamaan näiden taikaseinämaiden katukuvaa, kuten pääkaupungistammekin taas keväällä ennätysmäärin näemme.
Onhan Suomessakin suomalaiset, ruotsalaiset, lappalaiset ja romaanit. Nykyään myös venäläiset. Eri ryhmät eivät yleensä seurustele keskenään.
Näihin jokaiseen liitetään puheessa nippu erilaisia ominaisuuksia. Varsinkin aiemmin eri ryhmät ovat kohdelleet toisiaan aika kovasti ja epäreilustikin.
Ruotsalaisilla on varmaan paras taloudellinen suorituskyky. Romaaneilla ja lappalaisilla huonoin.
Mitataanko ÄO:t?
“Vähemmistönä olevan ryhmän asuinalueilla vallitsee työttömyys, kansa on huonosti koulutettua apaattista ja pyrkii elämään sosialiavustusten varassa.”
Miten ero näkyy tilastoissa?
19v on lyhyt aika. Esim. jos länsisaksan BKT/cap kasvu on 2% vuodessa ja itäsaksassa tuplat 4%, on 19v päästä itäsaksan lisäkasvu vain n. 45%:aa (eli lopputulos 1.45 kert).
Erojen selittäminen ryhmillä on tuntuu kaukaa haetulta. Muut syyt(itäsaksassa naapurina on vähemmän vauraita valtiota jne.) luulis selittävän paremmin.
Hyvä pointti se, että helposti selitetään kansanryhmien väliset erot jollain kansanryhmän ominaislaadulla tai muulla vaikka muut syyt ovat tod. takana.
Onko lyhyellä tähtäimellä mitään merkitystä sillä, miten kansanryhmien tai yksittäisten ihmisten väliset erot ovat syntyneet?
Eli esimerkiksi, jos asiaa katsotaan työnantajan näkökulmasta, häntä luultavasti kiinnostaa kuinka koulutettu ja pätevä työnhakija on — ei se, mistä pätevyys tai sen puute johtuvat.
Ongelmahan ovat usein nimenomaan ne yhteiskunnalliset olot. Mielestäni on ihan mahdollista ainakin ajatella, että toiset yhteiskunta- ja kulttuurijärjestelmät ovat ns. “sosiaalisina teknologioina” toisia vaihtoehtoisia järjestelmiä heikompia tai parempia vaikkapa tuottamaan aineellista hyvinvointia. Ja on myös mahdollista ajatella, että jotkin näistä sosiaalisista teknologioista ovat perustavanlaatuisesti viallisia ja/tai kyvyttömiä uudistumaan.
JL:
Vanhanen ja Lynn ovat itse asiassa kirjoittaneet itä- ja länsisaksalaisten älykkyyseroista kirjassaan “IQ and the Wealth of Nations”. Heidän mukaansa itäsaksalaisten keski-ÄO on 95 ja länsisaksalaisten 103.
Tätä en tiennytkään. Tämä tekee tästä ossien kysymyksestä vielä mielenkiintoisemman. Kommunismi näyttää saaneen aikaan kaiken sen, mitä usein selitetään rasistisilla argumenteilla. Tuo havainto täytyy jotenkin pystyä selittämään.
1) Älykkyystestit ovat juuri niin kulttuurisidonnasisia kuin niiden arvostelijat ovat esittäneet
2) Älykkyystestit eivät ole kulttuurisidonnaisia, mutta älykkyys on osittain opittu ominaisuus.
3) Kyse on valikoivasta muuttoliikkeestä. Fiksuimmat ovat muuttaneet länteen. Joko valikoinnin on täytynyt olla todella rajua tai muuttoliikkeen hyvin suurta, että näin iso ero saataisiin aikaan. Jos vaikkapa 20 % on muuttanut, noiden muuttaneiden ÄO:n on täytynyt olla keskimäärin noin 138. Ei tunnu uskottavalta.
4) DDR on jollain väestöpolitiikalla onnistunut vaikuttamaan eri väestöryhmien lisääntymiseen; siis lähinnä rajoittanut koulutetun eliitin syntyvyyttä. (Italia tekee näin juuri nyt)
5) Saksan itäosat ovat olleet jälkeenjäänyttä aluetta jo ennen toista maailmansotaa.
Osmo:
“DDR onnistui kasvattamaan itäsaksalaisista 40 vuodessa kokonaan uuden “rodun”.”
Tässähän se nähdään kommunismi yhdistettynä Stasiin tuhosi ihmisten hyvinvointia taloudellisessa ja henkisessä mielessä.
Onneksi Suomessa onnistuttiin torjumaan tällainen kehitys. Vai onnistuttiinko?
“Harva edes tietää tai muistaa, että vihreä aate lähti liikkeelle DDR:n salaisen poliisin Stasin ohjauksella ja rahoituksella. Tarkoitus oli häiritä Liittotasavallan talouselämää. Sieltä Stasin vihreä luomus siirtyi Suomeen, jossa se elää sitkeästi yliopistojen kahviloissa sekä lehtien ja Yleisradion toimituksissa.”
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200811288668388_k6.shtml
Loka Laitinen on suuri ajattelija.
ps. TÄMÄ oli sitten ihan rehellisesti vitsi!
Nyt en välttämättä täysin ymmärtänyt mitä ajat takaa.
Kuka varteenotettava ajattelija on ollut sitä mieltä, että etninen alkuperä tai “rotu” tms. selittäisi yksilön tai kansanryhmän menestystä PAREMMIN kuin poliittiset/yhteiskunnalliset olosuhteet tai kulttuuri?
Jos nyt viittasit epäsuorasti Halla-Ahoon(mitä en välttämättä väitä sinun tehneen), niin hänhän on lukemattomia kertoja painottanut nimenomaan yhteisön poliittisen ilmapiirin ja kulttuurin vaikutusta yksilöiden ja kansanryhmien menestykseen ja todennut, että geneettisellä alkuperällä on yleensä hyvin vähän merkitystä.
Eikö kommunismi ole erinomainen esimerkki juuri siitä, että politiikalla voidaan saada mistä tahansa ihmisryhmästä koostuva yhteiskunta henkiseen ja taloudelliseen alennustilaan?
En nyt todellakaan tarkoittanut tässäkään asiassa Halla-ahoa. Vanhanen ja Lynn nyt esimerkiksi.
Okei. Onko Vanhanen siis sitä mieltä, että rodulla on enemmän merkitystä kuin kulttuurilla/ympäristöllä?
Itse en ole vanhasen juttuja lukenut, mutta olen saanut sen käsityksen, että hän olisi lähinnä todennut “rodulla” olevan jotain merkitystä, mutta myöntänyt kuitenkin muiden tekijöiden dominoivan geenien vaikutusta.
Kannattaa ehkä ottaa huomioon myös se, että Itä-Saksasta pakeni jo ennen muurin pystyttämistä paljon väkeä Länsi-Saksaan. Ketkä pakenivat, ja ketkä jäivät?
Saksojen välinen ero on samanlainen, joka taatusti saataisiin täälläkin esim. Kainuun ja Helsingin välillä ja vaikkapa Ullanlinnan ja Soukan välillä. Siksi Saksat laitettiin yhteen Vanhasen ja Lynnin metatutkimuksessa ihan kuin Suomessakin Lappi ja etelä.
Kukaan ei väitä (ei Vanhanenkaan), etteikö ympäristö vaikuttaisi älykkyyden kehittymiseen. Kasvata lapsi tynnyrissä tai kasvata sama lapsi virikkeisessä ympäristössä. Ero on selvä.
Ja virikkeillä en tarkoita mitään taidekouluja ja muita harrastuksia, vaan mahdollisuuksia itse havaita ja toimia. Minulla on omintakeinen selitys suomalaiselle Pisa-menestykselle. Se on lasten oma-aloitteisuuden ja itsenäisyyden poikkeuksellinen tukeminen. Missään muualla ei ekaluokkalainen kulje edes sadan metrin matkaa yksin tai ole puoltakaan tuntia yksin kotona.
Tällä voi olla hintasakin sitten muussa muodossa…
Belgia minullakin tuosta aloituksesta tuli mieleen. No, selvenihän sekin lukemalla. Siis se mistä maasta puhuttiin, muuten onkin vähän niin ja näin. Nuo puheet itä- ja länsisaksalaisten välisistä älykkyyseroista vippaan suoraan roskakoriin. Eroja tietenkin saadaan kaivetuksi esiin minkä tahansa kahden ryhmän väliltä, mutta kyse ei ole ryhmien älykkyyden eroista vaan mittaustavasta.
Jered Diamond on tehnyt aiheesta, laajasti ottaen aiheesta, mainion kirjasarjan jonka soisin vanhasten sun muiten lukevan.
Ei voi olla mitenkään väärä käsitys se, että ossit aikoinaan tottuivat ja kenties menettivät uskonsa silloiseen systeemiin. Esim. kun ossit ajoivat Trabanteilla ja rajan toisella puolella lassit ajoivat mersuilla ja bemareilla. Kuinka tälläinen epäsuhta voi luoda lisää uskoa oman yrittämisensä puolesta, kun on ihan yksi lysti teit mitä teit, niin mitään suurempaa palkkiota yrittämisestä ei saanut kuin kenties sen, että pääsi jonossa muiden ohi muutaman pykälän jonottamaan sitä kauan kaivattua Trabantia.
Se, että ossit ovat vähemmän tuottavia kuin lassit, niin voi myös johtua siitä, että ossien puolelle ovat jääneet ne, jotka eivät enää pärjää lassien työmarkkinoilla ikänsä taikka osaamisensa puolesta. Muistellaan vanhoja hyviä aikoja.
Näinhän se on suomalaistenkin työttömien kohdalla, että alkoholismi ja uuteen systeemiin tyytymättömyys jättää monet koteihinsa kunnes terveys on sitä luokkaa, että työhön ei kykene.
“Vähemmistönä olevan ryhmän asuinalueilla vallitsee työttömyys, kansa on huonosti koulutettua apaattista ja pyrkii elämään sosialiavustusten varassa. Huolimatta voimakkaista tulonsiirroista ja valtion suurista panostuksista vähemmistöryhmittymän asuinalueilla talous on taantnutta ja kansan elintaso matalaa.”
Aika loukkaavaa kirjoitusta. Epäilen, ettei kovin paljoa kokemuksia tuosta “vähemmistöstä” ja kehityksestä jonka saaneet aikaiseksi Saksassa viimeisten 18 vuoden aikana.
Saksan lähihistoria paljastaa hienosti ihmisen voimakkaan taipumuksen jakaa muut sisä- ja ulkoryhmiin. Länsisaksalaiset ovat olleet erittäin lojaaleja itäsaksalaisia kohtaan tehden suuria taloudellisia uhrauksia, koska he kokevat kuuluvansa samaan laumaan. Mitenköhän olisi käynyt, jos ossit puhuisivat eri kieltä tai eroaisivat jonkin ulkoisen piirteensä perusteella länsisaksalaisista?
Kulttuurierojen ongelma
Asiaa kannattaa käsittääkseni lähestyä maahanmuuttajatutkimuksen käsittein: Itä- ja Länsi-Saksa ovat kasvaneet erilleen osittain erilaisten yhteiskuntajärjestelmien vuoksi. Käsittääkseni itä on ollut köyhempää aluetta jo ennen itä- ja länsiosan eroa.
Vastaavanlaisia kulttuurierojahan on löydettävissä myös Suomessa. Joillakin alueilla ollaan neuvokkaita elannon hankkimisen suhteen, toisilla ollaan taipuvaisempia turvautumaan sosiaaliturvaan.
Jää arvailun varaan, olisiko entinen Itä-Saksa verrattavissa suomalaisiin taloudellisessa mielessä alikehittyneisiin alueisiin myös ilman Saksojen eroa.
Itä-Saksa oli aiemmin huippu-urheilun luvattu maa. Miten entiset itäsaksalaiset mahtavat pärjätä tällä hetkellä huippu-urheilussa. Murskasiko tieto dopingista kyseisen perinteen ja kulttuurin kertaheitolla.
Yleensä kulttuuri muuttuu hyvin hitaasti, kulttuurimme syvärakenteet vaikuttavat meihin tiedostamattamme.
Äskettäinen presidenttifoorumi käsitteli kyseistä aihetta, samoin Sari Näre ja Jenni Kirves artikkelissaan ”Vaiettu sotatrauma tuottaa väkivaltaa”.
http://www.hs.fi/keskustelu/%26%2334%3BVaiettu+sotatrauma+tuottaa+v%E4kivaltaa%26%2334%3B/thread.jspa?threadID=152419&tstart=0
Kommenttini on, että Saksassa on erilaisia etnisiä ryhmiä, jotkut etniset ryhmät ovat omaksuneet enemmän tai våähemmän saksalaisen kulttuurin. Toisaalta etniseltä taustaltaan samanlaisilla ryhmillä voi olla erilainen kulttuuri.
Saksakin on muuttumassa siinä mielessä, että etnisyys ei ole enää yhtä painava luokitteluperuste kuin on ollut sukupolvien ajan. Liekö muutos osin sen vaikutusta, että etnisessä mielessä samanlaiset saksalaiset ovat osoittautuneet kulttuurisessa mielessä erilaisiksi ja etnisessä mielessä erilaiset ovat omaksuneet saksalaisen kulttuurin ja kielen.
Eikö kenellekään muulle tullut kirjoituksen alkulauseista oma kotomaamme Suomi mieleen? Minulle ainakin tuli heti mieleen suurimpien kaupunkiemme suurten lähiöiden ostarit ja se, miten valitettavasti meilläkin on kerätty/ kerääntynyt huonompiosaiset yhteen tietyille alueille. Tue siinä sitten toinen toistaan, kun kaikilla on omassa selviytymisessään enemmän kuin tarpeeksi tekemistä. Hyvä esimerkki on maahanmuuttajien ja ns. kantasuomalaisten väliset ongelmat: eniten sopeutumista vaaditaan niiltä, joilla on vähiten resursseja omassa elämässään. Pitäisi välttää tällaista “ongelmien” yhteen keräämistä ja asuttaa hyvä- ja huono-osaiset sekaisin.
Seurattuani evoluutioteoriaa, biologiaa, geenitiedettä ja älykkyystutkimusta olen kyllä tullut siihen johtopäätökseen, että globaalilla tasolla erot ovat hyvin merkittäviä, eivätkä ne kyllä ole mitenkään pois selitettävissä ulkoisilla muuttujilla.
Seuraavien vuosikymmenten aikana ennustaisin tapahtuvan, että ensin joku tutkija(ryhmä) löytää geenejä, jotka korreloivat älykkyyden kanssa, ja tämän jälkeen joku ilkimys menee tutkimaan, kuinka nämä nimenomaiset geenit esiintyvät eri väestöryhmien sisällä.
Sen jälkeen rotuoppia on enää vaikea mennä kiistämään. Nyt se vielä onnistuu, vaikka näytöt jo nykyisellään ovat hyvin vahvat rotuopin puolesta.
Tuossa tilanteessa kieltäminen kävisi kuitenkin jo lähes mahdottomaksi.
Mielestäni on tärkeää, että näitä kysymyksiä ei lakaista maton alle, vaan niistä on pystyttävä keskustelemaan varovaisesti ja hienotunteisesti. Niitä ei kannata antaa sellaisten tahojen yksinoikeudeksi, jotka käyttäisivät tietoa ihmisryhmien lähtökohtaiseen eriarvoistamiseen.
Mielestäni rotuteorioiden sisältämä älykkyyttä koskeva totuus on entistä suurempi syy ja velvoite auttaa ja tukea Saharan eteläpuoleista Afrikkaa. Nykyistä huomattavasti mittavammissa määrin. (Apu tietenkin nykyistä järkevämmin kohdentaen.)
Emme omissakaan yhteiskunnissa arvota yksilön oikeutta ihmisarvoiseen elämään sen mukaan, että toisen ÄO on 150 ja toisen 80.
Kun yksisukupolvi on kasvanut kommunismin pilaamassa systeemissä, niin ei se käänne hevillä tapahdu älystä huolimatta. Naapurissa yritettiin kasvattaa 100 vuotta homo sovjetikusta. Kuinkahan kauan menee siitä toipumiseen.
Olen az:n kanssa kokolailla samaa mieltä asiasta, kirjoitinkin siitä noin vuosi sitten kirjoituksen:
http://gordioninsolmu.blogspot.com/2007/10/lykkyys.html
Älykkyyden väitetään noudattavan melko tarkkaan normaalijakaumaa. Normaalijakauma saadaan aikaan, jos jokin muuttaja on hyvin monen satunnaismuuttujan summa. Niinpä älykkyyteen liittyviä geenejä on oltava paljon. Ja sitten mukaan tulevat vielä ympäristötekijät Jos kyse olisi muutamasta geenistä, jakauma ei voisi noudattaa siistiä normaalijakaumaa.
Henkisiin ominaisuuksiin liittyviä geenejä on löydetty ja tullaan löytämään. Tämä tuo eteemme eräitä eettisiä kysymyksiä. Varmaankin se johtaa havaintoon, että nuo geenit ovat jakautuneet epätasaisesti eri kansojen ja kansanryhmien, maaseudulla ja kaupungeissa asuvien välillä, eri puolueita äänestävien välillä ja niin edelleen.
Nykyisenkaltaisesta älykkyysosamäärästä varmaankin myös luovutaan, kun huomataan, että siinä lasketaan yhteen täysin yhteismitattomia asioita.
Tuli tuosta eri puoluetta äänestävien henkisiä eroja spekuloivasta heitosta mieleen eräs havainto, jonka olen tehnyt katsellessani jenkkiläisiä politiikkaa käsitteleviä blogeja tai vastaavia sivustoja. Demokraatteja kannattavilla sivustoilla on yleensä melko silmää miellyttävä ulkoasu kun taas republikaanista ajatusmaailmaa edustavat sivustot ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta järjettömän rumia.
Mistäköhän voisi moinen johtua?
Mielestäni rotuteorioiden sisältämä älykkyyttä koskeva totuus on entistä suurempi syy ja velvoite auttaa ja tukea Saharan eteläpuoleista Afrikkaa. Nykyistä huomattavasti mittavammissa määrin.
Tästä asiasta olen täysin päinvastaista mieltä. Onneksi merkittävimmät tiedemiehet, ja Osmokin tätä asiaa yllä juuri sivusi, ovat todenneet jo kauan sitten ettei rotuj.. siis ihmisten välillä ole eroja älykkyydessä, vaan syyt eroihin ovat aina muualla. Afrikkakin kaupungistuu kovalla vauhdilla, joten leikkisästi sanoen “kepulaisten” ja muiden vajukkien osuus väestöstä vähenee, joten afrikkalaiset ovat samalla viivalla älykkäiden helsinkiläisten kanssa.
Ilmankos he niin mieluusti asuvatkin juuri PK seudulla, ja tämä jos mikä on kehitystä mitä pitää tukea. On helppo uskoa että juuri korkean ÄO omaavien helsinkiläisten ja afrikkalaisten liitto tulisin islamilaisin maustein luo uuden supersivilisaation joka kurkottaa aina tähtiin saakka! Noin kuvainnollisesti tietysti, en tiedä onko tähtiin kurottaminen kiellettyä.. Olen itse tehnyt olemattomalle huomiolle jääneitä avauksia siitä että virastoja voitaisiin lopettaa ja näin saada asuntoja afroperäisille maahanmuutettaville aivan Helsingin keskustasta jolloin slummien syntyminen estyisi. Varsinaisia asuntojakin vapautuisi ainakin hieman lopputilejä piimänaamaisille pierun pidättelijöille jaettaessa siinä samalla.
Mutta itse kehitysapu pitäisi lopettaa heti. Se ei ole tuottanut mitään hyvää ei meille eikä sinne Afrikkaankaan.
Onnea ei voi mitata, mutta rahaa ja valtaa voidaan. Bisnesmaailmassa on usein pärjännyt tyyppi, joka on osannut keskittyä oleelliseen, miettimättä ja murehtimatta suuria asioita.
Hyvä liikeidea ja kovasti työtä. Eräs tyyppi ainanaan hankki omaisuuden myymällä vaahtokumipatjoja, en muista tekikö hän myös niitä.
Politiikassa pärjää pitkälle kovilla kyynäpäillä ja kovalla kunnianhimolla. Myös valehtelemisen taito on osattava.
Äly on vaikea asia käsiteltäväksi. Cumlauden aivoilla voidaan tehdä laudaturtason töitä yhteisöissä ja päinvastoin.
Niin, oleellista eli onnea ei todellakaan voi mitata. Ihminen voi olla perin onneton kaiken aineellisen keskellä ja päinvastoin. Siinä ei äly paljon paina.
Olisi kummallista, jos nimenomaan Afrikassa evoluutio olisi suosinut vähä älyisiä ihmisiä. Maanosahan on hyvin haastava sitä asuttaville vielä tänä päivänäkin. Valkoisen valiorodunkin edustajien yritykset sen valloittamiseksi ovat jääneet puolitiehen aivan edullisimpia osia lukuun ottamatta. Usein on tultu häntä koipien välissä takaisin, jos ei kuolema ole ehtinyt korjata.
Tämä on tietenkin päinvastainen näkemys kuin Lynnin ja Vanhasen “teorioissa”, joissa Afrikassa elelee mukavasti, kun makailee hedelmäpuun alla suu auki, jos vähän liioittelen. Muualla taas on joutunut älynsä äärimmilleen pinnistäen taistelemaan eloonjäämisestään.
Miksi sitten neekerit ovat niin tyhmiä, vaikka evoluution olisi pitänyt tehdä heistä vähintään yhtä älykkäitä kuin vaikkapa Välimeren tienoon selvästi edullisemmassa ympäristössä pyörineistä?
Ensimmäiseksi tulee mieleen, että ehkä ne eivät olekaan. Steven Levitt kirjoitti Freakonomicsissa, että USA:n neekerilapsi ei olekaan valkoista tyhmemepi, kunhan tutkitaan samalta lähtöviivalta lähteneitä koululaisia. Tämähän ei tietenkään ole ainoa oppinut yritys kumota väitettä jenkkineekerin synnynäisestä tyhmyydestä. Ainakin vielä joku aika sitten valtaosa tutkijoista vastusti rasistisia teorioita.
Mutta toki afrikkalaiset sentään ovat älykkyydeltään kehitysvammaisten tasolla, kuten Vanhanen ja Lynn todistelevat?
Veikkaan, että eivät sentään kehitysvammaisen tasolla; älyttömän alhaiset keskiarvot älykkyysmittauksissa selittynevät varmaan paremmin älykkyysmittausten yleisellä epäluotettavuudella, joista löytyy googlettamalla paljon tietoa ja pohdintaa.
Toisaalta olisi ihmeellistä, jos afrikkalaiset eivät olisi jonkin verran esim. eurooppalaisia tyhmempiä. Olihan suomalaistenkin keskimääräinen älykkyysosamäärä nykyistä alhaisempi ennen modernisaatiota eli silloin kun olosuhteet vastasivat Afrikan nykyisiä.
Tuollaista vaurastumisen yms. tuomaa viisastumista yhteiskunnissa nimitetään Flynn-efektiksi. Jokaisen sukupolven täytyy olla hiukan älykkäämpi saadakseen samat pisteet kuin iskä aikoinaan.
Varmastikaan evoluutio ei ole tuottanut aivan täsmälleen samanlaisia psyykkisiä työkalupakkeja jokaiseen ympäristöön. Ehkäpä tuo hiukan hämärä “älykkyyskin” vaihtelee (vaikka sitä onkin kuvailtu jonkinlaiseksi selviytymisen Swiss Army knifeksi, jolloin siinä ei pitäisi käsittääkseni olla suurta hajontaa). Ehkä jotkut rodut tai kansat on todella tuomittu vähä-älyiseen kurjuuteen?
Onneksi evoluutio ei toimi noin. Nykyisen käsityksen mukaan muutokset populaatoissa tapahtuvat nopeasti kunhan olosuhteet muuttuvat. Opitut ominaisuudetkin periytyvät. Jos vaikka nykyinen afrikkalainen populaatio tyhmä perimältään olisikin, ei lapselapsenlapset enää ole, jos älykkyys johtaa suurempaan lapsikatraaseen tai opittu älykkyys periytyy.
Ehkä Flynn-efekti ei selitykään pelkästään ympäristön muutoksella.
Rotujen välisistä ÄO-eroista ei ole järkeä puhua julkisesti. Valtaväestön enemmistön ÄO on sen verran pieni, että enemmistö tekisi varmasti liioiteltuja johtopäätöksiä kokonaisista roduista. Tavallinen ihminen ei tule koskaan ymmärtämään ÄO-kysymyksiä hienovaraisesti.
Rotuerojen myöntäminen saattaisi aiheuttaa passivoitumista ja alisuoriutumista “alempien” rotujen lahjakkaimmissa edustajissa.
Sitä paitsi ÄO-eroista ei voida johtaa mitään toteuttamiskelpoista politiikkaa, joten tosiasioiden myöntämisestä saatavat hyödyt jäävät joka tapauksessa saamatta.
Sitä paitsi ÄO-eroista ei voida johtaa mitään toteuttamiskelpoista politiikkaa
Kaikista synnynnäisiksi kuvitelluista eroista voi johtaa toteuttamiskelpoista politiikkaa, kuten viimeksi Ruandan kansanmurhan yhteydessä saimme havaita.
Siksi nämä ainaiset rasistiset spekulaatiot ovat vielä vastenmielisempiä kuin siinä tapauksessa, että ne olisivat “vain” esim. diledanttien ajanvietettä.
Tieteellisissä julkaisuissa keskusteltakoon näistäkin asioista, mutta sielläkin voi valita sanansa niin, että ei tule kyseenalaistettua miljardien ihmisten arvoa “rehellisyyden nimissä” tai mikä se tekosyy tahdittomuudelle ja vastuuttomuudella kulloinkin mukamas on.
(Tämä ei siis tarkoittanut nimimerkki H:ta.)
Älypää: “Demokraatteja kannattavilla sivustoilla on yleensä melko silmää miellyttävä ulkoasu kun taas republikaanista ajatusmaailmaa edustavat sivustot ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta järjettömän rumia.”
Anna esimerkkejä republikaanista tai konservatiivista ajatusmaailmaa edustavista sivustoista. Tuohan voi johtua vain siitä, ettet tunne konservatiivista blogikenttää ja siksi et osaa löytää niitä laadukkaita konservatiivisivustoja. Laadukkaiden demokraattisivustojenkin löytäminen on vaikeaa jos ei tunne sitä puolta blogikentästä.
Kannattaa käydä Itä-Saksassa. Itse olen asunut esim. Leipzigissa, eikä tilanne näytä ollenkaan noin heikolta (tiestö, varsinkin keskustan rakennukset aivan priimakunnossa, kaupungissa on muualta muuttanutta nuorta fiksua porukkaa, erittäin laadukkaita tutkimuskeskuksia ml. useita Max Planck Instituutteja). Itä-Berliini on ehkä koko Euroopan nuorten mekka. Dresden on muuten kokonaan jälleenrakennettu. Elintaso on entisessä DDR:ssä, kaikesta huolimatta varmaankin korkeampi kuin missään muussa post-sosialistisessa maassa. Samaa kastia on ehkä vain piskuinen Slovenia.
En muuten oikein usko tuohon itä-länsi 95 vs. 103 ÄO-lukemaan. Eri tutkimuksissa Euroopan maiden älykkyydet ovat pomppineet miten sattuu. Korkeintaan näkyy trendinä joku suuruusluokka (Eurooppa yleisesti sadan pinnassa jne.).
Tämä on samaa kategoriaa kuin suraava.Jos naisvaltaisia aloja voitaisiin kilpailuttaa halvoilla ulkomaalaisilla, meillä olisi tasa-arvo-ongelma. Nyt kun vain miesvaltaisille vientialoille voidaan tehdä näin, ei ongelmaa ole. Se lukee punavihreässä manifestissa.
Tahtoisin vielä tarkentaa, että “rotuoppi” on mielestäni silti typerä käsite.
Ns. rotuominaisuuksiksi koetut piirteet ovat melkein varmasti ainakin pääasiassa biologisesti ajatellen riippumattomia älykkyydestä. Korrelaatioita voi löytä toki, mutta se ei tietenkään tarkoita että korreloivilla piirteillä olisi myös geneettinen kytkös.
Lisäksi, koska on syytä olettaa, että geneettinen osa älykkydestä tms. on riippuvainan isosta määrästä geenejä(*), ei ole syytä kuvitella, että millään populaatiolla olisi kaikkia ns. hyviä geenejä. Jos nyt villisti lähdettäisiin “maksimoimaan” populaation älykkyyttä jollakin “rodunjalostuksella” (kuten vaikka koirilla tehtiin joskus kun uusia rotuja vielä jalostettiin) pitkällä aikavälillä, niin on melko varmaa, ettei kannattaisi rajoittua mitenkään perinteisten roduiksi miellettyjen ominaisuuksien mukaan.
(*) Osmon perustelu on vähän virheellinen näiltä osin. Normaalijakautunut suure on melkein varmasti peräisin monen jokseenkin riippumattoman satunnaismuuttujan summasta, mutta ei näiden kaikkien tai edes suurimman osan tarvitse olla perinnöllisiä. On vahvaa evidenssiä, että merkittävä osa älykkyydestä on periytyvää, mutta en ole nähnyt tuloksia, joissa olisi kontrolloitu sitä, onko juuri perinnöllinen osa normaalijakautunutta.
Wikipedian mukaan Länsi-Saksan työttömyysaste on 6 % ja Itä-Saksan 11,8 %. Tätä voinee verrata Lapin ja Kainuun lukuihin suhteessa Länsi- ja Etelä-Suomeen.
Vuonna 1935 Itä-Saksan alueen BKT per capita oli 89 prosenttia Länsi-Saksan tasosta. Vuonna 1990 se oli jotain 30–40 prosenttia. Vuonna 2007 se oli 70 prosenttia Länsi-Saksan tasosta, mutta elintasoerot ovat tätä pienemmät suurien lännestä tulevien tulonsiirtojen takia.
Pääsyyt Itä-Saksan jälkeenjääneisyyteen ovat varmasti kommunistisen systeemin jäljiltä olevat talouden rakenteen heikkoudet, sosiaaliset patologiat ja muutto idästä länteen (13 % lähtenyt v. 1988 jälkeen poislukien Berliini).
Vanhasen ja Lynnin hypoteesi ÄO:n ja BKT:n yhteydestä on minusta aivan järkevä. Yksilötasolla ÄO-testit ennustavat hyvin monia sosioekonomisia muuttujia, ja testit eivät oikein tehtynä syrji kulttuuritaustan mukaan. Vanhasen ja Lynnin ongelma on hyvän datan puute. Eri aikoina, erilaisilla testeillä ja eri tavoin määriteltyillä testihenkilöjoukoilla tehdyt ÄO-tutkimukset antavat erilaisia tuloksia. Saksan kohdalla idän ja lännen ero lienee todellisuudessa pienempi kuin yllä esitetty. Aiemmassa viestissäni olevan linkin takaa löytyvistä Saksan testituloksista pitäisin luotettavimpina niitä, joissa lännen keskiarvo on muutaman pisteen päälle sata ja idän pari pistettä alle sadan (100 on brittien keskiarvo, suomalaisten 97 tai 99).
Saksojen yhdistämisen tai ylipäänsä muurin purkamisen toteuttamiseen ei tainnut olla olemassa mitään kivutonta tapaa, kun elintaso- ja teknillistaloudellinen ero oli kerran synnytetty.
1) Poistetaan muuri ja devalvoidaan itämarkka niin, että itäisten tehtaiden tuotanto kannattaa. Koska tehtaat olivat jääneet n. 20 vuotta ajastaan jälkeen, suuri osa tuotannosta oli myyntikelvotonta vapaassa maailmassa millään hinnalla. Siksi palkkataso olisi pudonnut tuottavuuden mukaan olemattomaksi.
Tällöin kuitenkin kuka tahansa pystyvä itäsaksalainen olisi voinut moninkertaistaa tuottavuutensa, palkkansa, ja elintasonsa (infrastruktuuri) muuttamalla äkkiä länteen. Tuloksena olisi ollut Itä-Saksan nopea tyhjeneminen.
2) Poistetaan muuri ja tasataan palkkataso pitämällä itämarkka D‑markan tasolla (kuten tehtiin). Tuottavuuseron vuoksi itäinen teollisuus meni nurin, eikä tehtaissa ollut joitakin poikkeuksia (esim. Jenoptik) lukuunottamatta oikein mitään, mitä olisi voinut hyötykäyttää modernin tuotannon aloittamiseen.
Tuloksena massatyöttömyys ja kyvykkäimmän väestönosan nopea muutto länteen.
Johtopäätös: Elintasoerojen purkaminen on aina kivulias prosessi? Vrt. Afrikka vs. Eurooppa.
Etnisyydestä tulikin mieleen, että yritin joskus syksyllä iinnittää huomiota siihen, että rotu- ja sosiaaliepäkohtiin keskittyvä rakentaminen on helevetin epäreilu niille, jotka joutuvat tietämättään maksumiehiksi. Kaupunki pitäisi velvoittaa tarkemmin kuvailemaan minkälaista slummilaaksoa olisi tarkoitus luoda, jotta asukkailla olisi mahdollisuus suorittaa valintoja.
http://octavius1.wordpress.com/#Herttoniemen
“Eikö kenellekään muulle tullut kirjoituksen alkulauseista oma kotomaamme Suomi mieleen?”
Osasin heti arvella bluffia ja ensimmäinen ajatus, bloginpitäjän “vain Helsingissä on tilausta korkean osaamisen työlle” ‑asenteiden vuoksi, oli Helsinki (ml. jotkin naapurinsa) vs. muu Suomi. Pääkaupungin sijainti vei ajatukset ensin Belgiaan, mutta muurin jälkeen ei ollut enää vaaraa erehtyä.
Bloginpitäjä ei sitten ole ilmeisesti käynyt itäisessä Saksassa. Vai onko tämä edelleen niitä kirjoituksia, joilla todistetaan bloginpitäjän yhteiskuntakelpoisuutta suhteessa etnisiin kysymyksiin. Tiedä häntä.
Niille, joita ennakkoluulot eivät estä toimimasta, käykää esim. Erfurtissa tai Weimarissa, niin saatatte yllättyä iloisesti siitä, miten hyvin asiat ovat ja toimivat ns. Itä-Saksassa.
Paska paikka se itäsaksa nykyään jo on. Parhaimmillaan se vuonna 1991. Länsimäiset vapaudet, muttei edellytyksiä käyttää niitä. Se oli todella ihme paikka ajaa pyörällä ympäriinsä, kun ihmiset asuivat kerrostaloissa tai tiiveissä kylissä ja ympärillä oli koskematon luonto täynnä Stalker-tyylistä post-holocaust ambianssia.
Kyse olisi myös voinut olla Virosta tai Latviasta, ellei kirjoituksessa oltaisi puhuttu tulonsiirroista…
Ilmari kirjoitti 30.11.2008 “Kannattaa käydä Itä-Saksassa.”
Matkalla Berliinistä lounaaseen Brandenburgin pääkaupunkiin Postdamiin on taloihin saatu lisää kerroksia niin, että kerroksia erottava välipohja voi olla keskellä ikkunaa.
Eikö näin ole tapahtunut myös Aleksanterinkadun Aleksi 13:n ja Stockmannin tavaratalon kohdalla. Ylenpalttinen hyödyn tavoittelu voi siis johtaa vähän samantyyppisiin lopputuloksiin syistä riippumatta.
”En muuten oikein usko tuohon itä-länsi 95 vs. 103 ÄO-lukemaan. Eri tutkimuksissa Euroopan maiden älykkyydet ovat pomppineet miten sattuu. Korkeintaan näkyy trendinä joku suuruusluokka (Eurooppa yleisesti sadan pinnassa jne.).”
En minäkään usko, sitä paitsi monilla tuntemillani korkean ÄO:n ihmisillä näkyy menevän aika huonosti.
Mikä mahtaa olla niin sanotun opitun avuttomuuden (tunne, että ei voi vaikuttaa) ja älykkyysosamäärän suhde. Aivothan tunnetusti vaativat toimiakseen hyvin jumppaa kuten lihaksetkin. DDR:ssä saattoi olla itselle ja läheisille parasta, että pani aivot nollatilaan ikäviä seurauksia välttääkseen.
Miten mahtaa olla meillä koti-Suomessa opitun avuttomuuden yleisyyden suhteen?
“Rotuopista” hieman pidemmin (miksi pidän sen ymmärtämistä tärkeänä):
Kausaliteetit tietysti vaikuttavat molempiin suuntiin, mutta ÄO korreloi globaalisti aika vahvasti kulttuurin takapajuisuuden (mm. taikausko), ihmisoikeuksien, kehitysindeksin jne. kanssa.
Sama nähdään länsimaissa yksilötasolla. Jälleen kausaliteetit vaikuttavat molempiin suuntiin, mutta länsimaisten vankien keskimääräinen ÄO on noin 15 pistettä koko väestön keskiarvoa alhaisempi.
Stanley Milgramin kuuluisissa kokeissa autoritaarisesta ihmisestä (1960-luvun alusta, jotka toistettiin mm. Britanniassa, Saksassa ja Australiassa — nykyään tällaista ei saisi enää tehdä) korkeammin koulutetut — eli suuressa otannassa myös korkeammat ÄO:t — suuremmalla todennäköisyydellä haastoivat moraalittoman auktoriteetin. Laboratorioon lavastetussa tilanteessa auktoriteetti yritti painostaa subjekteja satuttamaan toista ihmistä. Älykkäämmät ihmiset suuremmalla todennäköisyydellä kieltäytyivät moraalittomasta yhteistyöstä auktoriteetin kanssa. Kokeet ovat valaisevia ja häiritseviä ihmisluonteen suhteen. Ne on kuvattu Milgramin teoksessa Obedience to Authority.
Gustave Le Bon pahamaineisessa teoksessaan Joukkosielu (vuodelta 1895) kuvaa joukoissa toimivat ihmiset (autoritaarisuus, konformismi, identiteetti) irrationaalisiksi, helposti harhaanjohdettaviksi ja mielikuvien ja symbolien hallitsemiksi. Kirja on aikamoinen kärjistys, mutta siitä tuli 1900-luvun profetia. Mussolinin sanottiin nukkuneen kirja yöpöydällään, ja Hitler kopioi opit joukkojen hallinnasta ja toimivan propagandan luonteesta suoraan sellaisenaan Mein Kampfiin. Opit vaikuttavat yhä tänäpäivänä mm. mainonnassa.
Älykkyydellä on suuressa väestöllisessä otannassa selkeä kausaliteetti itsekriittisyyden, itsereflektion, syy-seuraus-hahmottamisen, kokonaisuuksien ymmärtämisen, ympäristönsä kyseenalaistamisen jne. kanssa.
Näillä on laajassa kokonaisuudessa taasen selkeä yhteys yhteiskunnan uudistamisen, vanhojen toimintamallien kyseenalaistamisen, oman käyttäytymisen arvioimisen jne. kanssa.
Tämän blogin kirjoittajakunnan keskimääräinen ÄO on ainakin 25 pistettä kansallista keskiarvoa korkeampi.
Keskiarvon kirjoituksia voi lukea mm. Iltalehden “keskustelu“foorumilta. Verratkaa dialogeja toisiinsa (yrittäen tietyst sulkea trollit pois vertauksesta).
YLE:ltä tuli muutama päivä sitten erittäin mielenkiintoinen ja havainnollistava dokumentti kaksoistutkimuksen nykytilasta. Todistusaineisto synnynnäiselle persoonallisuudelle on erittäin vahva. Ei pelkästään älykkyydelle. Temperamentille, luonteenpiirteille, kiinnostuksenkohteille. Identtiset kaksoset kiinnostuvat samoista asioista, käyttäytyvät samalla tavalla, ovat yhtä helppoja/vaikeita lapsia, ovat temperamentiltaan samanlaisia jne. Epäidenttisten kaksosten kiinnostustenkohteet, luonteet ja käytös voivat poiketa toisistaan kuin yö ja päivä.
Väestöpohjien välillä on eroja myös muissa persoonallisuuteen vaikuttavissa tekijöissä kuin älykkyydessä. Näillä voi olla osin yhteinen nimittäjä.
Lainaan pätkän Jeff Hawkinsin ristiriitaisesti vastaanotetusta kirjasta Älykkyys, uusi tieto aivoista:
“Tehdäkseen ennusteita tulevista tapahtumista aivokuoren on tallennettava mallisekvenssejä. Palauttaakseen mieleen oikeita muistikuvia sen on haettava malleja niiden samankaltaisuuden perusteella entisiin malleihin nähden (autoassosiatiivinen muisti). Muistikuvat on lopulta tallennettava esitystapainvariantteina, jolloin menneisiin tapahtumiin liittyvää tietoa on mahdollista soveltaa uusiin tilanteisiin, jotka ovat samantapaisia mutta eivät identtisiä aikaisempien tapahtumien kanssa.”
Ihmisen ajattelu ja toiminta perustuu pitkälti aivojen tekemiin ennnusteisiin. Osaamme toimia erilaisissa tilanteissa, koska meillä on niistä aikaisempia “stereotypioita” (invariantteja muistikuvia).
Jos ja kun tämä aivojen toiminnan potentiaali on hyvin pitkälle synnynnäinen ominaisuus, silloin ihminen on synnnynnäisesti potentiaaliltaan rajattu sen suhteen, kuinka johdonmukaisesti, luovasti ja kuinka tehokkaasti oppimaansa soveltaen ihminen pystyy ympäristönsä kanssa toimimaan. Hawkinsin teoriaa tukee se fakta, että muistin ja älykkyyden välillä on hyvin vahva korrelaatio. Heikommin muistava ja hitaasti muistettua tietoa hyödyntävä mieli ei pysty tuottamaan korkeatasoista analyyttista ajattelua.
Jos ja kun nämä ominaisuudet ovat määräävästi perinnöllisiä (kuten tutkimus vahvasti osoittaa), ja jos ja kun nämä perinnölliset aivotoiminnan potentiaalit vaihtelevat väestöryhmien välillä (kuten asia vahvasti näyttäisi olevan), niin Saharan eteläpuolisen Afrikan ongelmia ei pystytä ymmärtämään eikä merkittävästi auttamaan ilman “rotu-oppia”.
Jos kaikkein merkittävin ongelmien pysyvyyteen ja toistuvuuteen vaikuttava tekijä jätetään korrektiussyistä huomiotta, niin ongelmia koskevat teoriat tulevat olemaan toimimattomia.
Silloin myös kehityspolitiikka tulee pysymään vaillinaisesti ymmärrettynä.
Rotuoppi, oppi roduista (mitä muuta se on jos ollaan rehellisiä, miksi se olisi tyhmä sana?) oppi periytyvästä ihmisyydestä, ja tämän periytyvyyden hyvin merkittävistäkin poikkeamista väestöryhmien välillä, on tekijä, joka oikein ymmärrettynä ja käsiteltynä ei ole jokin epämääräinen ja rasistinen uhka Afrikalle vaan tärkeä osa sitä hyvin vaikeaa kysymystä, kuinka Afrikka voisi nousta jaloilleen, ja kuinka me tuota kehitystä voisimme auttaa.
Meillä on ongelma tässä keskustelussa. Az:n käyttämät käsitteet liukuvat alta pois. Hän on substanssin osalta ihan oikeassa: ihmisellä on sellainen ominaisuus kuin “älykkyys” ja se, kaikkine mahdollisine komponentteineen, on todellinen ilmiö, joka on vahvasti perinnöllinen. Emme ole tästä mitenkään eri mieltä. Ja tästä ei ole eri mieltä juuri kukaan asiaan vähän perehtynyt.
Sensijaan mukaan tarjotulla käsitteellä “rotuoppi” on kaikenlaisia ongelmia. Tarkoitammeko arkaaista viisiosaista jakoa negrideihin, kaukasoideihin jne? Tässä on sellainen ongelma, että nämä luokittelut perustuvat vain ulkonäköön. Geneettisesti voidaan toki löytää samankaltaisuuksia ja varmaan klusteroitumistakin, mutta nämä ovat “estimaatteina” kovin kohinaisia. En ole nähnyt mitään luotettavaa tutkimusta, jonka mukaan nämä geeniklusterit edes sijoittuisivat olennaisesti näiden perinteisten “rotujen” mukaisesti. Asiaa on toki nykyään vaikea tutkia poliittisista syistä.
Tarkoitan tässä nyt sitä, että “rotuoppi” on typerä käsite, koska se “rotu” määritellään ulkoisten tunnusmerkkien perusteella. Jos me selvitämme älykkyyden ja perinnöllisyyden yhteispeliä tieteellisesti, niin se on älykkyyden genetiikkaa, ei rotuoppia.
“Saharan eteläpuolisen Afrikan ongelmia ei pystytä ymmärtämään eikä merkittävästi auttamaan ilman “rotu-oppia”.”
Huh, huh, aika hurjalta kuulostaa. Minusta kulttuurierojen avulla voidaan lähestyä Afrikan, Euroopan eri osien, Suomen eri osien, Aasian ja Euroopan erojen ym. ym. eroja.
Niin haluttaessa voidaan tehdä maan perusteellinen tilastollisia testauksia niin, että saadut tulokset ovat siinä määrin objektiivisia kuin tilastollisilla testeillä voidaan saada.
Muistan lukeneeni, että USA:ssa monet maahanmuuttajien lapset pärjäävät koulussa paremmin kuin alkuperäiset amerikkalaiset.
Saman perheen eri jäsenet integroituvat uudessa ympäristössä eri tavoin ja saadut tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä.
Valkoisuuskin on määritelty eri tavoin historian kuluessa, nyt valkoisuuden rajaa pohditaan taas siirrettäväksi, eli valkoisuus on rajoiltaan sopimuksenvarainen asia. Raha ratkaisee.
En muista, miltä entisen DDR:n kartta näyttää, mutta rajaseutuja koskevissa tutkimuksissa valtioiden ja kulttuurien raja-alueet ovat luku sinänsä ja Suomi on ainut maa Euroopassa, joka on idän ja lännen kulttuurien vedenjakajalla.
Suomalaiset saavat länsimaisittain erikoisia tuloksia monissa psykologisissa testauksissa. Onhan meistä Suomaan kansasta kirjoitettu rotua ja kansallista identiteettiä käsittelevä kirjakin ”Suomalaiset, outo Pohjolan kansa”.
Vaikka tieteellisessä tutkimuksessa tavoitellaan arvovapautta, jo tutkimusaiheen valinta on arvovalinta.
Menee aiheen ohi, mutta olisi hyvä, että maahanmuuttajia ja kantaväestöä tutkittaisiin samoissa tutkimuksissa, uskoisin, että sitä kautta saataisiin mielenkiintoisia uusia tuloksia.
Meitä kantasuomalaisia voitaisiin tutkia akkulturaatiotutkimuksen metodein, elämmehän yhteiskunnassa, jossa yhteiskunnallinen muutos on tapahtunut maailmanennätysnopeudella.
Lisäys: Kait monitieteellisyys on päivän sana. Länsimaisittain keskeinen arvo on tasa-arvo, eli siitä vain geenikartoitus kaikille ja ongelmien ratkaisua geenikarttojen pohjalta.
Kuinka moni mahtaa uskaltaa tarkastella geenejään, sieltä voi paljastua synkkiäkin salaisuuksia.
Kuinka suopeasti interventiokohde esimerkiksi Afrikassa mahtaisi suhtautua geenitutkimukseen perustuvaan kehitysapuun.
Entä meidän länsimaalainen ylivertaisuutemme, onkohan sitä. Eivätkö isot aivomme ole tehneet meille aikamoisen tepposen, ne on valjastettu usein ahneuden palvelukseen niin, että lopulta koko pallomme päätyy ties mihin.
Minusta meidän länsimaalaisten ei pitäisi missään oloissa ”elvistellä” vähemmän taloudellisesti vauraiden maiden kustannuksella, sen verran pahaa jälkeä olemme saaneet aikaan.
Tiedemiehelle:
Toki tiedostan termin äärimmäisen negatiivisen konnotaation. Monillehan se on yhtä kuin kansallissosialistinen rotuoppi, so. rotuhygienia, eugeniikka.
En sitä julkisesti käyttäisi missään tapauksessa, tällaisessa puolijulkisessa blogissa termillä voi hieman provosoida.
Pointti on siinä (kuten tiedät oletan), että tilastollisessa otannassa (näkyvä) “rotu” on ällistyttävän toimiva ennustin ÄO-testeistä saataville tuloksille, siitä huolimatta, että Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on suurta geneettistä vaihtelua eri väestöryhmien välillä.
Yksikään näistä väestöryhmistä ei ole pärjännyt mairittelevasti missään ÄO-teisteissä. Ei ole löytynyt edes sitä yhtä “negroidia” (tälle en tiedä korrektimpaa vastinetta) poikkeusta joka vahvistaisi säännön.
Tummaihoisista tällainen ryhmä kylläkin löytyy, Intian tamilit. Ramanujan, itseoppinut, yksi kaikkien aikojen merkittävimmistä matemaatikoista. Viswanathan Anand, nykyinen shakin maailmanmestari. Ja monia muita.
Jos vielä lyhyesti palaan siihen miksi tällä yleistävällä käsityksellä “rodusta” on Afrikalle merkitystä. 50 vuotta Afrikan kehityspolitiikkaa on johdettu ajatuksella, että kun sosioekonomiset tekijät (kuten lapsuuden ravinnonsaanti, vähäinen koulutus) muuttuvat, niin älykkyyserot tulevat poistumaan. Tällöin Afrikka itse tuottaisi omat osaajansa, joita tarvitaan modernin yhteiskunnan rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Insinöörit, arkkitehdit, lääkärit, tutkijat, yrittäjät jne. Ne hyvinvoinnin tekijät, joita ilman hyvinvointia ei voi pysyvästi syntyä.
Entä jos heillä ei ole synnynnäistä potentiaalia tuottaa näitä osaajia riittävissä määrin? Se on hyvin merkittävä kysymys.
Tämän kysymyksen vastaamisella on erittäin keskeinen merkitys kehityspolitiikalle.
Se on mm. syy vastustaa aivovuotua (ja siten siirtolaisuutta) entistä painavammin, jos osaajia todellakin on vain hyvin rajatusti.
Tosin ryhmien tutkimuksesta tiedetään, että vähemmän älykkäät pystyvät suoriutumaan vaativistakin tehtävistä, jos ovat älykkään auktoriteetin alaisina. Riittää, että lääkäri on fiksu, hoitajien ei niinkään tarvitse olla. Riittää, että projektin vetäjä on hyvin älykäs, suorittajien ei tarvitse olla yhtä fiksuja. Arkkitehdin ja insinöörin tulee olla analyyttisia, rakentajien ei niinkään. jne.
Siksi en hakisi pakolaisleireiltä niitä fiksuimpia kuten Osmo on ehdottanut, vaan juuri heidän toivoisin palaavan kotiinsa.
Tämän voi joku mieltää menevän hieman “rodunjalostuksen” puolelle, mutta esimerkiksi sellainen epäkorrekti ehdotus on olemassa, että kehitystyörahoin koulutettaisiin ja palkattaisiin aasialaisia osaajia auttamaan Afrikan rakentamisessa. Aasiassa riittää työtöntä työvoimaa, köyhyyttä ja älykkyyttä.
Minusta tärkein päämäärä ehdottomasti on, että Afrikka oikeasti ja konkreettisesti nousee kohden pysyvää hyvinvointia, ei se, että se tapahtuu jotenkin “korrektisti”, millä tapaa se ei välttämättä pysty mitenkään tapahtumaan. Tämän arvioimisessa, väitän, “rotu” on hyvin toimiva ennustin.
Osmon DDR-vertaus etnisyydelle on siksi mielestäni epävalidi, koska siinä ei ole etnistä tekijää, jolla olisi kymmenien tuhansien vuosien evolutuuvisen erillään kehittymisen syntyjuuret.
Jared Diamond esittää siinä kirjassaan Tykit taudit ja teräs erään luonnonvalintaan perustuvan älyykkyyden eroja selittävän teorian: ympäristö muokkaa populaatiosta älykkään. Diamondin mukaan Uuden-Guinean väki on älykkäämpää kuin eurooppalaiset, koska siellä on ollut virikkeellisempi ympäristö. Ihmiset ovat tulleet usein tapetuiksi ja älykkäät ovat kyenneet välttämään tämän. Euroopassa väki on kuollut tiiviimmän yhteiskuntarakenteen vuoksi useammin kulkutauteihin, joten ihmisten sisäinen mikrobimaailma on määrännyt valintaprosessia.
Nykyisin Euroopassa ihmiset elävät pitkään ja syntyvyys on alhainen, joten väittäisin että ihmisten kehittyminen on täällä hitaampaa kuin muualla. Luonnonvalinnan kautta kehitystä tapahtuu enemmän maissa joissa on lyhempi eliniän odotusarvo. Hyvinvoivissa valtioissa väestön geneettinen kehitys on jumissa. Miltä osin eurooppalaiset jäävät jälkeen ja missä ajassa ehtii isoja eroja syntyä onkin sitten toinen juttu. Itse ajattelen, että vielä ei ole tästä länsimaiden geenikehityksen pysähtyneisyydestä sanottavampaa eroa päässyt tapahtumaan.
Kun yhteyttä ihonvärigeenien ja älykkyysgeenien välillä ei juurikaan ole, ja tiedetään että ympäristö muokkaa ihmistä merkittävästi, oletus siitä että eriväriset ihmiset ovat käytännössä samantasoisia kyvyiltään on perusteltu.
“Kun yhteyttä ihonvärigeenien ja älykkyysgeenien välillä ei juurikaan ole,”
Hyvin mahdollista.
“ja tiedetään että ympäristö muokkaa ihmistä merkittävästi,”
Tämä on täysin selvää.
“oletus siitä että eriväriset ihmiset ovat käytännössä samantasoisia kyvyiltään on perusteltu.”
Tällä väittämällä taasen ei ole yhteyttä kahteen edelliseen väittämään. Joten ei ole mitään syytä puhua perustelusta sen kohdalla.
Jos haluat oikeasti perustella em. väittämän, joudut mm. kumoamaan älykkyyttä koskevien kaksoistutkimusten, adoptiotutkimusten ja “ympäristöneutraalien” tutkimusten (esimerkiksi yhdysvaltalainen keskiluokka, keskiluokan asuinalueet ja paremmat koulut) antamat tulokset. Amerikan keskiluokkaisten asuinalueiden ja koulujen ashkenazi-juutalaisten oppilaiden ja afrikan-amerikkalaisten oppilaiden (heissä n. 25% muuta, lähinnä kaukasialaista ja latinalaista verta) ÄO-tuloksissa on n. 30 pisteen ero.
Ravinnolla et sitä selitä. Kukaan ei ole puutetta kärsinyt. Et sosioekonomisesti, koska afroamerikkalaisetkin perheet ovat äveriäitä. Kotitaustojen voidaan katsoa olevan pitkälle samankaltaiset tietokonepelien yms. virikkeiden suhteen, jotka älykkyyteen voivat positiivisesti jonkun verran vaikuttaa. Kouluopetus on yhtäläistä, eikä hyvissä keskiluokkaisissa kouluissa ole sellaista latistavaa diskriminaatiota ja asenteellisuutta, joka selittäisi muutamaa pistettä enempää eroista.
Mitä tekijöitä jää jäljelle?
Kertoo jotakin maailman korrektista irrationaalisuudesta, että näinkin ilmiselvästi todistettavissa olevasta asiasta on saatu muodostettua yleisesti hyväksytyksi totuudeksi täysin päinvastainen väittämä.
“Diamondin mukaan Uuden-Guinean väki on älykkäämpää kuin eurooppalaiset, koska siellä on ollut virikkeellisempi ympäristö”
Olen kuullut tuon väitteen aikaisemminkin ja se tuntuu jotenkin oudolta. Voisiko joku, joka tuon kirjan on lukenut, kertoa, mitä todisteita Diamond esittää väitteelleen. Selvitetty älykkyystesteillä?
Intuitiivisesti itselleni tuo sademetsä, jossa paikalliset metsästäjä-keräilijät elävät, tuntuu kaikkein huonoimmalta ympäristöltä kehittämään populaation älykkyyttä. Ihmislajin kehityskin sai alkunsa kun simpanssintapaiset esi-isämme päätyivät savannille sademetsästä. Sademetsässähän ei kauheasti tarvitse pidemmän aikavälin suunnitelmallisuutta elääkseen. Vuodenajat suunnilleen samanlaiset, ympäristö aika lailla samaa päivästä toiseen. Ruokaa saatavilla jotakuinkin yhtä tasaisesti kuukaudesta toiseen.
az kirjoitti:
“Et sosioekonomisesti, koska afroamerikkalaisetkin perheet ovat äveriäitä. Kotitaustojen voidaan katsoa olevan pitkälle samankaltaiset tietokonepelien yms. virikkeiden suhteen, jotka älykkyyteen voivat positiivisesti jonkun verran vaikuttaa. Kouluopetus on yhtäläistä, eikä hyvissä keskiluokkaisissa kouluissa ole sellaista latistavaa diskriminaatiota ja asenteellisuutta, joka selittäisi muutamaa pistettä enempää eroista.”
Nigerialais-amerikkalainen antropologi John Ogbu on kuitenkin esittänyt että kaiken tuon jälkeenkin mustissa kodeissa esim. vanhempien asenne lasten kotiläksyjen valvomiseen yms. on erilainen, mustat lapset saavat korkeastikin koulutetuilta vanhemmiltaan ainakin hienovaraisesti erilaisen asenteen opiskeluun, ja mustien lasten alakulttuuri on paljon opiskeluvastaisempi kuin valkoisten (jos on liian hyvä koulussa kaverit syyttävät että käyttäytyy “acting white”), jne.
Vaikka az esittää että sosioekonominen asema, kulttuuri, kotitaustat ja asenteet olisivat samat, ja vaikka ne päällisin puolin olisivatkin, niin Ogbun tutkimusten mukaan eivät ole, vaan suuria ja selitysvoimaisia eroja löytyy, kunhan osataan katsoa oikeasta paikkaa.
http://en.wikipedia.org/wiki/John_Ogbu
http://www.hepg.org/her/abstract/38
http://www.amazon.com/dp/080584516X
Sampo Smolander,
Läksyjen tekemisen ja älykkyystesteissä pärjäämisen välinen korrelaatio on osoitettu vähäiseksi. Yleisemmin kotiolojen ja älykkyystesteissä pärjäämisen välinen korrelaatio on hyvin vähäinen, ellei ole kysymys todella vakavista ongelmista. Tämä on todistettu niin epäidenttisten kaksosten tutkimuksessa kuin adoptiotutkimuksissakin. Valkoisiin perheisiin adoptoidut afrikan-amerikkalaiset eivät ole pärjänneet sen paremmin. Perheen biologiset lapset voivat olla huippulahjakkaita, mutta tämä ei nosta adoptoidun tuloksia. Epäidenttisten kaksosten älykkyydessä voi olla kymmenien pisteiden ero, vaikka heitä kohdellaan aivan samalla tapaa kasvuympäristössään. Identtiset kaksoset taasen ovat yhtä älykkäitä.
Selittäväksi tekijäksi jää Ogbulta silloin vertaispaine, joka stigmatisoi koulumenestystä “acting white” halveksunnalla. Tämä voi vaikuttaa koulumenestykseen. Ranskan ja Saksan lähiöissä se on tuhonnut siirtolaisperheiden poikien integraatioedellytykset.
Tämä vertaispaine syntyy kuitenkin yleensä vasta murrosiässä, tai murrosiän kynnyksellä. Sitä ei esiinny siinä merkityksessä 7- tai 8‑vuotiaiden kohdalla. Silti erot ovat olemassa.
Tätä on sitten selitetty opettajien “piiloasenteilla”. Olen kyllä yrittänyt seurata tätä päättelyketjua loppuunsa, se ei vaan tunnu johtavan mihinkään uskottavaan.
Vastapainoisesti perinnöllisyys-argumentti on mittavan tieteellisen aineiston tukema, hyvin johdonmukainen ja todistusvoimainen.
Olen lukenut, että Yhdysvalloissa vastasyntyneinä valkoisiin perheisiin adoptoidut mustat lapset suoriutuvat myöhemmin valkoisia adoptiolapsia huonommin älykkyystesteissä ja he taas huonommin kuin Kiinasta adoptoidut. Siis muut tekijät luonnollisesti vakioiden…
Valitettavasti minulla ei tässä nyt ole käsillä lähdettä. Muistaako joku, mistä tutkimuksesta em. tulos on? Mielenkiintoista.…
Intuitiivisesti itselleni tuo sademetsä, jossa paikalliset metsästäjä-keräilijät elävät, tuntuu kaikkein huonoimmalta ympäristöltä kehittämään populaation älykkyyttä.
Oma intuitioni kertoo, että sademetsä on poikkeuksellisen vaikea paikka pysyä hengissä. Ihmistä kun ei ole optimoitu viidakkoa varten. Mutta ei ihmistä ole suunniteltu jäätiköllekään ja siellä meitä vain elelee.
Näistä parista esimerkistä voi jo päätellä, että intuitio ei tässä oikein toimi. Muuttujia on kai liikaa.
Esimerkki: Ihmisen aivot eivät kehity kunnolla ilman runsasta eläinproteiinia (tai jotain harvinaisia kasviproteiineja). Grönlannin jäätikkö on luultavasti maailman haastavin paikka ihmiselle selvitä hengissä. Tästä ei kuitenkaan jostain syystä seuraa, että eläinruualla elelevät jäätikön inuitit olisivat selvästi älykkäämpi kuin muut.
Toisin kuin Vanhasen ja Lynnin “teorian” perusteella pitäisi muuten olla.
Ennen kaikkea pitäisi muistaa, että ihmisen evoluutio on ryhmien lisääntymistä rajoitetuilla resusseilla. Evoluutio ei tuhlaile sijoittamalla jokaiseen kaikki ominaisuudet. Yhdelle kannattaa antaa nopeat jalat, toiselle kaunis lauluääni ja kolmannelle älykkyys. Kaikki ovat tärkeitä ominaisuuksia ryhmän säilymisen kannalta.
Intuitiivisesti viidakon kaltainen vaihteleva ympäristö on paitsi haastava myös suotuisa monenlaisten lahjakkuuksien syntyyn. Siksi saattaa sittenkin olla niin, että sademetsä tuottaa vakiomäärän lahjakkuutta mutta älykkyyttä vähemmän kuin joku montonisempi ympäristö.
Mutta tämä on vain löysää spekulaatiota, joka ei edes liity Afrikan ongelmiin, koska viidakossa iät ja ajat eläneitä kansoja siellä on tuskin lainkaan.
Niin tai näin, kokemuksesta tiedetään, että kaikki ihmiset keskimääräin “älyköityvät” modernisaaation myötä pisteen, pari vuosikymmenessä (Flynn effect). Se kai tarkoittaa, että meidän kaikkien perimässä älykkyys ikään kuin odottaa sopivia olosuhteita puhjetakseen kukkaan.
Papuan villit eivät ole tyhmiä. Lynn antaa heille lukeman 84, mikä on hyvä arvosana, ottaen huomioon kulttuurin, sosioekonomian, koulutuksen jne.
Jos keskiverto papualainen vauva adoptoitaisiin Suomeen, niin kaipa hän varttuessaan pärjäisi aika OK koulussa.
Tuskin suomalaiset metsäläiset olisivat 150 vuotta sitten yhtään sen paremmin pärjänneet testeissä kuin tämän päivän papualaiset.
Papualla oli kyllä toisaalta aivan älyttömiä (ja on osin vieläkin) heimokulttuureja ennen kosketusta läntiseen sivistykseen. Aivojen ja muiden elinten syöminen (jonka johdosta aivosairaus Kuru oli suhteessa yleinen), taikausko, jatkuva noitien pelko ja vainoharhaisuus ovat kattavasti dokumentoituja. Jotkut harvat heimot harrastavat kannibalismia vielä tänäkin päivänä rangaistuksena noidille (lähde BBC) vaikka siitä ei kyllä paljoa puhuta. Eläkööt viidakossaan niin kuin elävät taitaa olla aika yleinen asenne.
Syömisessä saadaan takaisin ne maagiset voimat, jotka noita on uhriltaan vienyt. Eli toki kulttuurikin merkitsee hyvin paljon kehityskysymyksissä ja osittain myös ÄO-tuloksissa.
Sekin on toisaalta aihe, josta on vaikea keskustella ja jota ei yhteiskunnallisissa teorioissa huomioida riittävästi.
Mutta vielä yksi vertaus geeneistä: Miten selität Australian ab-originaalien keskimääräisen tuloksen ÄO-testeistä 62 ilman merkittävää geneettistä tekijää? Toki heitä on vainottu hyvin julmasti (mutta niin myös ashkenazeja vuosisatojen ajan) ja sosiaalisia ongelmia on paljon, mutta 62 on todella alhainen luku. Ab-originaalit ovat kuitenkin ravittuja ja käyvät koulua.
(Kuriositeettina, alhaisin keskiarvo on saatu Kongon kääpiöihmisille, 54.)
Elina muistaa toki aivan oikein. Adoptoidut kiinalaiset lapset ovat jopa pärjänneet biologisia valkoisia veljiään ja sisariaan paremmin.
En tiedä miten edesmennyt teoreetikko Ogbu olisi selittänyt sen, että rutiköyhien rautateiden rakentajien jälkeläisistä tuli yhdessä vuosisadassa Yhdysvaltojen taloudellista ja akateemista yläluokkaa, jotka pesevät valkoiset opintosuorituksissa mennen tullen. Puhtaasti sattumalta sekin korreloiden “rotuteorioiden” kanssa.
“Oma intuitioni kertoo, että sademetsä on poikkeuksellisen vaikea paikka pysyä hengissä. Ihmistä kun ei ole optimoitu viidakkoa varten. Mutta ei ihmistä ole suunniteltu jäätiköllekään ja siellä meitä vain elelee.
Näistä parista esimerkistä voi jo päätellä, että intuitio ei tässä oikein toimi. Muuttujia on kai liikaa.”
Siksi kysyinkin tietääkö joku miten Diamond perustelee väitteensä, että papualaiset ovat älykkäämpiä kuin eurooppalaiset. Kuulostaa ihan mutuhommalta omaan korvaan. Ilman jotain konkretiaa perusteita löytyy suuntaan toiseen.
“Mutta tämä on vain löysää spekulaatiota, joka ei edes liity Afrikan ongelmiin, koska viidakossa iät ja ajat eläneitä kansoja siellä on tuskin lainkaan.”
On siellä pygmit! Nämä ovat asuneet viidakossa pitkään ja muistaakseni erosivat DNA:ltaan aika merkittävästi ympäröivistä kansoista (voitiin määrittää että olivat eriytyneet omaksi populaatiokseen muutama kymmenen tuhatta vuotta sitten).
Lievätkö pygmit kuinka fiksuja?
Kommentoisin, että on kyseenalaista puhua ”älykkyydestä”, koska A) termi sisältää niin paljon voimakkaita mielikuvia, B) se voidaan määritellä ties millä tavalla C) se on ihmisen keksimä asia. Koko pohdinta pitäisi aloittaa siitä, että onko älykkyyttä edes olemassa. No, kaikkihan tietävät, että ihmisellä on jokin asia jota kutsutaan älykkyydeksi, mutta miten me pystymme sen todistamaan? (Kuulisin mielelläni muutaman määritelmän täällä)
Luonnontieteiden palvojat argumentoivat, että älykkyyden olemassaolo voidaan osoittaa tukeutumalla empiirisiin havaintoihin. Mutta jos tukeudut pelkästään tautologisiin väitteisiin tyyliin ”älykkyydestä X seuraa Y”, niin totta kai tällä logiikalla on johdettavissa päätelmä, että älykkyys tosiasiallisesti on olemassa (luonnontieteistä tuttu menetelmä), koska me pystymme sen kerta empiirisesti havaitsemaan. Mutta tällä samaisella logiikalla voit muuttaa käsitteen älykkyys käsitteeksi pituus (ks.http://www.tieteessatapahtuu.fi/0704/jokela.pdf) tai kenties joksikin abstraktiksi käsitteeksi: hauskuus, iloisuus, mukavuus ja saada täysin samanlaisia, valideja, tuloksia.
Tämä on asia, jonka moni älykkyystutkimuksia myötäilevä ihminen tunnustaa, mutta silti puolustelee ko. tutkimuksia. Mistä se johtuu? Miksi iloisuuden tai pituuden tutkiminen tässä yhteydessä kuulostaa hölmöltä tai typerältä? No, tutkimukset eivät koskaan ole arvo-vapaita, joten jos joku hupsututkimus sinusta kuulostaa järkevältä niin se johtuu siitä, että sen tulokset noudattavat sinun käsitystäsi tästä maailmasta. Tutkimuksissa on siis sinun kannalta niin sanotusti järkeä. (Lue mikä tahansa tutkimus täysin toisesta – eri ihonväri, sukupuoli etc. – näkökulmasta, ja mieti onko tutkimuksessa enää järkeä.)
Ehdotan kaikkia luonnontieteiden palvojia tutustumaan yhteiskuntatieteiden kirjallisuuteen ja erityisesti positivismin kritiikkiin. Antoisia lukuhetkiä! 🙂
PS. Olisin kiinnostunut kuulemaan jonkin toisen ihmistieteisiin liittyvän tutkimuksen, jossa yhden muuttujan avulla selitetään näinkin monimutkaista yhteiskunnallista ilmiötä kuin yhteiskunnan kehittyneisyys. Lisäksi kun nyt kuitenkin joku haluaa uskoa näitä tutkimuksia, niin ehdotan, että ainakin käsite älykkyys muutetaan joksikin toiseksi.
“Lievätkö pygmit kuinka fiksuja?”
Az näköjään jo vastasikin tuohon jonkun ÄO-mittauksen.
Nyt tiedän — siis sensuroinnin perusteella — että täällä saa väittää neekereittä tyhmisksi mutta ei väittää tyhmiksi sellaisia jotka väittävät neekereitä tyhmiksi. Rasistia ei saa kutsua rasistisksi!
Tieteellinen rasismi nostaa muuten päätään taas, kuten sata vuotta sitten. Tämän voi lukea vaikkapa nimimerkki “Tiedemiehen” kommenteista. Eihän hän kuvittele olevansa paha ihminen sen enempää kuin rasistiset tiedemiehet sata vuotta sitten.
Silloin syynä oli — etenkin Saksassa — juutalaisköyhälistön muuttaminen pogromeja pakoon Venäjältä (yhdistettynä eristäytymistä suosiviin rikkaisiin juutalaisiin).
Mutta eihän mitään sellaista, kuten muttoa köyhistä rikkaisiin maihin, ole nyt tapahtumassa. Natsismi on museotavaraa.
Sallin, että ihmiset esittävät täällä aika arveluttaviakin mielipiteitä, jotta näemme, millaisia mielipiteitä on olemassa ja jotta niitä voi kumota. Sen sijaan en pidä suotavana kirjoittajien nimittelyä — vaikka se kuinka olisi perusteltua. Nimimerkin Az todella vähän loukkaavaan kirjoitteluun olisi ehkä puuttunut, jos se olisi tupsahtanut tyhjästä, mutta kun aiheeseen johdattelevia kirjoituksia oli runsaasti, päästin sen läpi. Nimimerkki Tomppelin kirjoituksen päästin läpi vahingossa, koska luotin ratikassa moderoidessani nimimerkkiin hänen aiempien kirjoitustensa perusteella.
Rasismin epätieteellisyydestä Tiedemiehellä on erinomainen artikkeli omalla kotivuillaan, vaikka hän sanoikin olevansa Az:n kanssa osittain samaa mieltä.
http://gordioninsolmu.blogspot.com/2007/10/lykkyys.html
Tomppelille,
On hiukan eri asia sanoa vaikkapa: “suomalaismiehet ovat väkivaltaisia” kuin solvata täällä jotain kirjoittajaa henkilökohtaisesti. Normaalijärjellä tämän pitäisi olla selvä?
Ryhmistä on sallittua esittää stereotypioita ihan arvovaltaisimmissakin medioissa. Stereotypioista voidaan myös yleisellä tasolla keskustella. Sen sijaan pidän asiattomana täällä keskustelua siitä, onko az syntyjään tyhmä vai ei.. Sen sijaan on sallittua haastaa azin oletetut epäloogisuudet ja “tyhmyydet” kumoavin argumentein.
Olen itsekin joutunut täällä asiattomuuksien kohteeksi ja ne on poistettu, mihin olen tyytyväinen. Kuten sanottu solvaamiseen taipuvaiset siirtyköön suomikakkosneloseen. Siellä voi vapaasti toteuttaa itseään.
Minä oon äärimmäisen yllättynyt, että Osmo pidät az:n kirjoituksia loukkaavina. (Vai tarkoittaako tuo todella vähän luokkaava siis erittäin pientä loukaavuutta vai todellakin vähän loukkaavaa?) Minusta hänen kirjoituksensa ovat tasan yhtä rasistisia kuin esim. Simon Baron-Cohenin kirja Olennainen ero on seksistinen. Eli ei ollenkaan. Se että älykkyys on periytyvää ei ole rasismia. Se, että joku geenipooli on toista älykkäämpi ei ole sitä myöskään. Nämä on todennettavissa olevia asioita. Ne voivat olla virheellisiä, mutta ne ovat arvovapaita. (Se on sitten ihan eri asia, onko meidän määritelmämme älykkyydestä arvovapaa, mutta siihen az ei ole ottanutkaan kantaa.)
Täällä on keskusteltu ansiokkaasti älyn mittauksesta ja kansojen eroista. Aika vähän on käsitelty älyn tuloksista. Ehkä siitä avautuu uusi sivusto myöhemmin.
Huomattava joukko maapallon älystä on mukana aseteollisuudessa. He siellä ovat ehkä älykkäitä, mutta kovin viisaita he eivät voi olla pommeja kehitellessään.
Liekö tuo ilmaston ihmisen aiheuttama lämpeneminen myös yhdenlainen älynnäyte. Toivotaan että älyä löytyy myös sen pysäyttämiseen. Mutta äly ei koskaan riitä, tarvitaan myös viisautta. Sitä tuo ikä muassaan, kunnes se muuttuu aikanaan vanhuuden höperyydeksi. Ennen pitkää tai sen jälkeen.
En usko sanoneeni mitään paheksuttavaa paitsi jos rasismin paheksuminen on paheksuttavaa. Paheksuisin Soininvaaran väitettä, että olen kirjoittanut paheksuttavasti … jos nimimerkkini ei olisi tomppeli.
Mitä muuten saa paheksua, jos ei rasistia, joka taas kerran löyhin perustein arvottaa meitä?
“Miten selität Australian ab-originaalien keskimääräisen tuloksen ÄO-testeistä 62 ilman merkittävää geneettistä tekijää? ”
Ovatkohan tämän luvun esittäjät käyttäneet samaa skaalaa kuin suomessa?
http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/iq.htm
Ainakin minulla herää terve epäilys, jos joku väittää että suurin osa (yli puolet) aboriginaaleista on niin vajaaälyisiä, että luokiteltaisiin Suomessa lievästi kehitysvammaisiksi.
tomppeli: eihän az arvottanut meitä eikä ketään muutakaan. Jos sinä koet az:n kirjoitukset arvottaviksi tämä johtuu siitä, että itse arvotat ihmisiä älykkyyden perusteella.
Rasismia on mielestäni se, että arvottaa ihmisiä rodun perusteella.
Ihmiset eroavat toisistaan suuresti. Toiset ovat älykkäämpiä kuin toiset. Tämä ei tarkoita, että toiset olisivat arvokkaampia kuin toiset.
Hmm? Tomppeli,
Paheksunta ei liene sama asia kuin tyhmäksi herjaaminen.
Erilaisia ilmiöitä ja jopa ihmisiä voi paheksua, mutta nimittely on eri asia. Jos et oikeasti ole tomppeli, niin ymmärät tämän.
Et varmasti itsekään olisi kovin tyytyväinen, jos kirjoituksesi kuitattaisiin täällä sillä, että “mahdollisesti olet syntymätyhmä”.. Miksi tekisit muille sitten niin?
Osmo,
Minä myös Artturin tavoin ihmettelen, missä kohden az on ollut loukkaava ja ketä kohtaan?
Jos luen lehdestä (kuten lähes joka päivä saa lukea Lenitan ja Anu Saagimin sanakääntein) olevani ruma eli suomalainen nainen, niin pitäisin itseäni lähinnä säälittävänä idioottina, jos se minua loukkaisi ja tämä täysin riippumatta ulkonäöstäni.
Tämän em. esimerkin tarkoitus ei sitten ollut lain mitätöidä azia. Esimerkin tarkoitus ei myöskään ollut leimata Anu Saagimia rasistiseksi.
Artturi Björk: eihän az arvottanut meitä eikä ketään muutakaan.
Keitä on “me”, joihin viittaat? Sinä ja minä! Häiritsevä ajatus …
Väitteen outoutta lisää se että se tulee markkinafundamelistilta. Hyvä=haluttava=kallis, kuten he tapaavat sanoa. Jos ihminen ei ole haluttava, hän ei ole hyvä, joten hyvä on kallis. Tai miten päin näitä nyt haluaakin pyöritellä.
tomppeli: “Keitä on “me”, joihin viittaat? Sinä ja minä! Häiritsevä ajatus …”
“Mitä muuten saa paheksua, jos ei rasistia, joka taas kerran löyhin perustein arvottaa meitä?”
En tiedä kenestä meistä kirjoitit, mutta viittasin siis tuohon sinun käyttämään me-sanaan.
En tiedä mihin väitteeseeni viittaat, mutta jos tarkoitat vaatimustani ihmisten tasa-arvoisesta kohtelusta se ei ole mitenkään ristiriidassa libertaarin elämänfilosofian kanssa. Itse asiassa mielestäni libertaareilla on ristiriidattomampi käsitys tasa-arvosta kuin muilla.
Jokaisella ihmisellä on mielestäni oikeus elää elämänsä kuten parhaaksi näkee, kunhan ei loukkaa muitten oikeutta samaan. Tämä on perustavanlaatuista tasa-arvoa. Tämä koskee kaikkia ihmisiä, rotuun, älykkyyteen tai mihinkään muuhunkaan ominaisuuteen katsomatta.
“Nimimerkki Tomppelin kirjoituksen päästin läpi vahingossa, koska luotin ratikassa moderoidessani nimimerkkiin hänen aiempien kirjoitustensa perusteella.”
En olisi kyllä kymmenen vuotta sitten uskonut lukevani netistä, kuinka entinen ministeri kertoo moderoivansa ratikassa 😉 Niin muuttuu maailma.
Calle, älykkyys on kykyä selvitä käsillä olevasta tehtävästä tehokkaasti. Siis a) tehtävä saadaan suoritettua b) siihen ei tuhlaudu aikaa tai muita resursseja tarpeettoman paljon. Koska erilaisia tehtäviä voidaan kuvitella loputtomasti ja ne tosielämässäkin vaihtelevat suuresti (vaikkapa tanssista matematiikkaan), niin mitään yleispätevää älykkyysmittaria ei ole olemassa. Äo-testit mittaavat vain osaa älykkyydestä.
Lynnin ja Vanhasen tutkimuksen ongelma ei ole tutkimuskohde vaan se, että hyvin tarkoitushakuisesti väitetään todistetuksi jotain, mitä ei ole todistettu. Kyse on tieteeksi verhoutuneesta rasismista.
Selkeimpiä virheitä em. tutkimuksessa on tietenkin mittausmenetelmä. Toisissa maissa ollaan tottuneempia tekemään tällaisia testejä kuin toisissa. Jos suurelle osaa kansasta ei ole kynä ja paperi kovin (tai lainkaan) tuttuja, niin ei äo-testissä voi menestyä. Afrikassa Saharan eteläpuoleisessa maissa tehdyissä testeissä oli vastattu yleensä muulla kuin äidinkielellä, mikä tietenkin heikentää tulosta.
Yli puolet Lynnin ja Vanhasen antamista luvuista on peräisin stetsonista, koska testejä ei oltu tehty. Esim. virolaisten älykkyys oli laskettu suomalaisten ja venäläisten keskiarvoksi. Monet testit olivat hyvin suppeita, vailla minkäänlaista otantaa, tehty lapsilla ja/tai vanhoja. Siis tyyliin yksi luokallinen oppilaita. Kaikista alhaisin maaluku taisi peräti perustua kehitysvammaisilla tehtyyn testiin. Näitä lukuja Vanhanen ja Lynn sitten vielä eri tavoin “estimoivat”.
Kolmanteen keskeiseen kritiikin kohteeseen Calle jo linkkasikin: korrelaatio ei ole kausaatio. Linkistä selviää, että ottamalla mukaan kolmas tekijä eli ravitsemustasoa indikoiva pituus, niin korrelaatio älykkyyden ja bkt:n välillä poistuu.
Pitäisi olla biologisteillekin selvää, että heikko proteeinin saanti lapsena vaikuttaa aivojen kehitykseen.
Mitä USAn lukuihin tulee, niin osuin joskus netissä väitteeseen, että afrikkalaisperäinen väestö Britanniassa ei äo-testissä mitenkään olennaisesti eronnut kantaväestöstä. Jos älykkyys periytyy, niin voi olla, että orjiksi onnistuttiin kaappaamaan keskimääräistä tyhmempiä tai että vapaaehtoiseen siirtolaisuuteen hakeutuu keskimääräistä älykkäämpiä (siitä joukosta, joka ei riittävästi pärjää kotimaassaan). Mene ja tiedä — ehkä joku täällä tuntee Britannian luvut tarkemmin.
Azin puheet “Papuan villeistä” ja suoraan 1800-luvulta peräisin olevat evolutionistiset näkemykset kulttuurien kehitysasteista ja taikauskosta ovat loukkaavia. Huomautettakoon ainakin, että Uuden Guinean saari on kulttuuriselta kirjoltaan maailman suurinta. Mitään yhtenäistä taikauskoista ihmissyöntikulttuuria siellä ei ole siis koskaan vallinnut. Hullun lehmän tautia muistuttava sairaus toki miltei pyyhkäisi yhden kansan maan päältä, mutta heillä rituaalikannibalismi oli hautajaisrituaali eli tapa kunniottaa ja muistaa kuolleita omaisia. Kyse on perimmiltään yleisinhimillisestä rituaalista, joka on saanut ja saa hyvin monenlaisia ilmenemismuotoja. Monelle omaisten hautaaminen maahan olisi syvästi paheksuttavaa barbarismia.
Noin yleensä muistuttaisin että, kun antropologiaa alettiin oikeasti harjoittaa tieteellisesti kenttätutkimukseen perustuen 1910-luvulta alkaen, selvisi nopeasti, että evolutionistiset näkemykset olivat rasistisen mielikuvituksen tuotetta eli evidenssi ei tukenut sen kummemmin väitettä evoluution kaltaisesta kulttuurikehityksestä kuin siitäkään, että perimä ja luonnonympäritö voimakkaasti sanelisivat kulttuurien sisällön.
Mitään villi-ihmisiä ei ole ollut eikä ole olemassa. Jos sata vuotta tieteellistä kulttuuriantropologiaa on jotain todistanut, niin ainakin sen, että ihminen ja se miten hän maailmansa kokee ovat kaikkialla yhtä lailla voimakkaan sidottuja kulttuuriin. Ihminen ei ole missään enemmän eläin kuin toisaalla.
Artturi, olisi ikävä päätyä autiolle saarelle kanssasi noine mielipiteinesi ja asenteinesi. Sitä tarkoitin.
Kun nyt Riitta muistuttaa julkaistavaksi liian “vaarallisesta” kommentistani, hei, muistaakseni kirjoitin aika tyylikkään vastineen.
Tai kuka tietää, ehkä en. Vastine katosi bittiavaruuteen Soininvaaran päätöksellä.
Sen verran ehkä uskallan yrittää paljastaa vastineeni sisällöstä, että mielestäni henkilökohtaisuuksiin ei pidä mennä, kunhan noudetaan sivistyneen keskustelun pelisääntöjä. Jos esimerkiksi haukkuu jotakuta tyhmäksi, ei pidä yllättyä, jos se joku maksaa potut pottuina.
Nyt tiedän — siis sensuroinnin perusteella — että täällä saa väittää neekereittä tyhmisksi mutta ei väittää tyhmiksi sellaisia jotka väittävät neekereitä tyhmiksi. Rasistia ei saa kutsua rasistisksi!
Kyllä kai rasistia saa kutsua rasistiksi? Itse olen ainakin käyttänyt aika paljon aikaa ja vaivaa sen puolesta puhumiseen, että rasisteja nimenomaan nimitettäisiin rasisteiksi. Sensijaan yksilön nimittely jollakin karkealla ilmaisulla on huonotapaista. Tosin, itsekin olen sellaiseen joskus turhautuneena sortunut.
Tieteellinen rasismi nostaa muuten päätään taas, kuten sata vuotta sitten. Tämän voi lukea vaikkapa nimimerkki “Tiedemiehen” kommenteista. Eihän hän kuvittele olevansa paha ihminen sen enempää kuin rasistiset tiedemiehet sata vuotta sitten.
Tällainen leima tekee keskustelun jo sangen hölmöksi. Rasismia on se, että ihmisiä kohdellaan (etnisten tai rodullisten tms) ryhmien edustajina ja että näitä ryhmiä pidetään jotenkin huonompina tms.
Olen ollut jo pidempään sitä mieltä, että älykkyydestä keskusteleminen ei missään nimessä saisi olla “tabu” rasismin vastustajille. Jos näin käy — ja niin näyttää harmillisen usein olevan — älykkyydestä keskustelevat vain rasistit. Älykkyys on kuitenkin todellinen, mitattavissaoleva ilmiö, jolla on havaittu olevan merkittävä tilastollinen yhteys hyvin suureen osaa niistä asioista, joita ihmiset yleisestiottaen pitävät “hyvinä” ja “toivottavina” asioina, kuten vähäiseen rikollisuuteen, terveyteen jne.
Kun kirjoitin olevan joissakin asioissa samaa mieltä AZ:n kanssa, tarkoitin tätä. Koska ihmisten älykkyys on hyvin olennainen osa sitä, mikä tekee yhteiskunnista “hyviä”, ei tätä voi sivuuttaa olankohautuksella ja latteuksilla, joita täälläkin on ladeltu. Jos tarkoituksena on esimerkiksi auttaa ihan konkreettisesti jotakin populaatiota pääsemään eroon nälästä, taudeista, rikollisuudesta yms. kurjuudesta, älykkyyden huomioonottaminen voi hyvinkin mahdollistaa tehokkaamman auttamisen.
Rasistisesti motivoituneet tietysti pitävät esimerkiksi populaation keskimääräisesti alhaisempaa älykkyyttä merkkinä siitä, että ko. populaatio on jotenkin toivoton ja kaiken avun ulkopuolella ja tavoittamattomissa.
Se, että älykkyys on tabu on vähän samanlainen asia kuin emme saisi tehdä tuulivoimalan rakentamispäätöksiä sen perusteella missä tulee, koska se on alueellisesti epätasa-arvoista. Todellisuus on se mitä se on. Älykkyys voi olla ja näyttää evidenssin valossa vahvasti olevan merkityksellinen ja todellinen ilmiö, jota voidaan kohtuullisella vaivalla ja välttävällä tarkkuudella mitata. Sellaisen informaation sivuuttaaminen koska se on “rasismia” on typerää ja vain ruokkii oikeaa rasismia.
tomppeli: Siis mitä ihmettä!?!? Onko sinulle todella näin paksu kallo? Eikö sinulle tullut jo selväksi, että täässä blogissa ei ole tarkoitus haukkua kanssakirjoittajia? Mitä yrität saavuttaa sanomalla, että et haluaisi autiolle saarelle kanssani? Mitä lisää tämä tieto tuo tähän keskusteluun? Miksi et ymmärrä, että on täysin eri asia sanoa, että mustat ovat tyhmiä kuin sanoa, että az on tyhmä?
Joku voisi huvikseen laskea, kuinka usein blogissa keskustellaan rodun ja älykkyyden keskinäisestä suhteesta. Väitän että aika usein. Rotukysymys siis tuntuu kiinnostavan, kunhan se liittyy ns. älykkyyteen ja mielipidepahikset, joiden taakse voi tarpeen tullen luikahtaa, ovat selvillä.
Itseäni älykkyyskeskustelu kiinnostaaa lähinnä älykkäänä tapana itsetehostukseen. Toivoisin, että joskus keskusteltaisiin jostain paljon älykkyyttä merkittävämmästä ihmisen ominaisuudesta — vaikkapa röyhkeydestä.
Tiedemiehen viimeisimmän jälkeen voin todeta, että olemme käsittääkseni substanssitasolla asiasta hyvin pitkälle samaa mieltä ja Osmo on ymmärtänyt väärin Tiedemiehen kirjoituksen “rasismin epätieteellisyydestä”.
Kirjoitin tästä yöllä pidemmän puolustuksen rasismi-syytöstä vastaan, jossa oli kyllä uusien näkökantojen ohella myös aiemman toistoa, mutta niin on ollut myös noissa syytöksissä, ja kyvyttömyydessä erottaa tiedettä moraalista. Se viesti jäi sensuuriin, joten aihe on osaltani käsitelty.
Osmon kannattaa jatkossa miettiä aloittaako ylipäänsä keskusteluja etnisyydestä/roduista tai islamista.
Jos ei ole perehtymistä ja tietopohjaa asian käsittelemiseen “väärän tiedon kumoamiseen oikealla”, joka langassakin meni tiedoiltaan väärin, eikä myöskään rohkeutta antaa keskustelun kasvaa ja rakentua epämukavuuksista huolimatta, niin eivät nämä koskaan päädy juuri mihinkään muuhun kuin useammalla taholla koettuun frustraatioon ja vastakkainasetteluun.
Silloin kannattaa jättää koepallot heittämättä. Säästyy kaikkien aikaa ja vaivaa.
Islam-keskustelut päättyivät epämääräisiin vihjailuihin “islamofobiasta”, jota ei ikinä perusteltu asiatasolla.
Enkä tiedä minä muuna kuin aika suorana syytöksenä rasismista seuraava pitäisi ymmärtää:
“Rasismin epätieteellisyydestä Tiedemiehellä on erinomainen artikkeli omalla kotivuillaan, vaikka hän sanoikin olevansa Az:n kanssa osittain samaa mieltä.”
Tällaisten sijaan voisi blogin isäntäkin yrittää kumota esitettyjä väitteitä asiatasolla, eikä vain sivusta tuomita sellaisia näkemyksiä, joita ei ole edes yrittänyt kumota.
Mitä funktiota tällaisilla koepalloilla, tällaisten ketjujen avaamisella muuten on?
Rasismivihjailujen (so. moraaliväittämän) juontaminen tieteellisistä näkemyksistä on halpamainen tapa käydä dialogia.
Pyydän myös, josko Osmo voisi lähettää sen poistetun viestin sähköpostiini, kun en siitä kopiota ottanut.
Zarathustra:
“Mitään villi-ihmisiä ei ole ollut eikä ole olemassa. Jos sata vuotta tieteellistä kulttuuriantropologiaa on jotain todistanut, niin ainakin sen, että ihminen ja se miten hän maailmansa kokee ovat kaikkialla yhtä lailla voimakkaan sidottuja kulttuuriin. Ihminen ei ole missään enemmän eläin kuin toisaalla.”
Itse olen kyllä täsmälleen samaa mieltä siitä, että riipumatta kulttuurista ihminen ei ole missään enemmän eläin kuin toisaalla. Tämä siksi, että ihminen on mielestäni 100-prosenttisesti eläin, asui hän sitten sademetsässä tai suurkaupungissa.
Kommenttisi biologiaa halveksuvasta sävystä voisin päätellä, että et tainnut tarkoittaa aivan tätä. Jos näin on, olisi mielenkiintoista kuulla, missä vaiheessa ihmisen evoluutiota tämä äkillinen transitio eläimestä ihmiseksi on mielestäsi tapahtunut.
Sinivihreä:
“Toivoisin, että joskus keskusteltaisiin jostain paljon älykkyyttä merkittävämmästä ihmisen ominaisuudesta — vaikkapa röyhkeydestä.”
Olen itse joskus pohtinut samaa. Olisi varsin mielenkiintoista tietää löytyykö eri kulttuurien ja etnisten ryhmien välillä (mahdollisesti perinnöllisiä) eroja opportunismissa (mm. halussa päästä hierarkian huipulle tai halussa valloittaa lisää elintilaa). Tämä jos mikä olisi ihmiskunnan historian ymmärtämisen ja tulevaisuuden ennustamisen kannalta keskeinen kysymys.
Minusta tässä on nyt vähän turhan tulehtunut ilmapiiri tälle aiheelle. Ehkä se johtuu siitä, miten voimakkaita tunteita sana “älykkyys” saa aikaan.
Olen tavallaan sitä mieltä, että sana “älykkyys” ehkä voitaisiinkin heittää roskiin kokonaan ja ottaa tilalle vaikka joku sellainen tunneneutraalimpi ja positiivisempi termi kuin vaikka “koulumenestys”.
Näin me kaikki tietäisimme heti, että on kivaa, että populaatiolla on korkea koulumenestys. Kaikille on itsestäänselvää, että on lukuisia ihmisiä, jotka pärjäävät elämässä hyvin, siitä huolimatta, että heillä on alhainen koulumenestys ja jokainen tuntee lukuisia sellaisia yksilöitä.
Kaikille lienee myös itsestäänselvää, että on lähtökohtaisesti hyvä kiinnittää huomiota siihen, jos jossainpäin maailmaa ihmisillä on huono koulumenestys. Jos sellaisessa paikassa ihmiset ovat kovin köyhiä, on paljon työttömyyttä ja rikollisuutta, koulumenestyksen parantaminen erilaisilla toimenpiteillä auttaa.
Eikä lienee ole rasismia todeta, jos jollain on heikko koulumenestys?
Hyvä on. Keskustelu voisi päättyä tähän, mutta totuuden nimissä meidän täytyisi silti saada ja voida kysyä: miksi ihmisillä sitten joskus kuitenkin on toisia heikompi koulumenestys? Miksi näyttää siltä, että melko yksinkertaisella testillä voidaan jo ennen kouluunmenoa havaita, että korkeat pisteet ennustavat hyvää koulumenestystä?
Minusta Osmo ei ole ymmärtänyt väärin minun kirjoitustani rasismin epätieteellisyydestä. Minusta rasismi on epätieteellistä siksi, että “negroidi, mongloidi, kaukasoidi” jne. kategoriat eivät ole riittävän tarkkoja, informatiivisia eikä niillä ole mitään selkeitä geneettisiä klustereita eikä oikein mitään muitakaan sellaisia ominaisuuksia kuin että ne on “helppo havaita” kun luokittelu tehdään näkyvien ominaisuuksien mukaan.
Tieteen pohjana se on vähän niinkuin tekisi suprajohdetutkimusta perustuen aineiden ulkonäköön.
Ville, en ole esittänyt yhtäkään biologiaa halveksivaa kommenttia. Biologismi tarkoittaa biologian ylikorostamista ja on vastaava termi kuin fysikalismi, psykologismi ja sosiologismi. Biologistiset kannat ovat voimakkaan reduktionistisia ja kiistävät hyvin pitkälle tai jopa kokonaan sellaiset asiat kuin vapaa tahto ja tietoinen toiminta. Biologistit ovat hyvin usein harrastelijoita eivätkä varsinaisia biologian tutkijoita.
Ihminen on sekä biologinen että kulttuurinen olio. Siis eläin joka poikkeaa juuri kaikille ihmisille universaalin kulttuurisuuden perusteella aivan olennaisesti muista eläimistä. Tämän ihmisen erityislaatuisuuden kiistäminen on absurdia mm. siksi, ettei mikään muu eläin pysty tällaista kiistoa tekemään.
Jalka kaatumisen jälkeen paketissa ja lähes kotiini vangittuna olen lukenut ehkä normaalia järkyttyneempänä joitakin kommentteja.
Väestöllisten tutkimusten yksi heikkous on se, että kun tulkitaan saatuja eroja, ei välttämättä mietitä lainkaan, mitä esimerkiksi tilastollisesti merkitsevät erot käytännössä tarkoittavat. Ne eivät tarkoita välttämättä yhtään mitään.
Näihin geenitutkimuksiin yhteiskuntaa selittävinä asioina liittyy heikkouksia joka mutkassa. Pitäisi toden totta miettiä enemmän kuin kahteen kertaan, millä tasolla ja minkä tieteenalan piiristä vastauksia etsitään.
Olisi aikamoista, jos alkaisimme etsiä vastauksia esimerkiksi koulusurmiin tai muuhun suomalaiseen itseen tai ympäristöön kohdistuvaan väkivaltaan tai suomalaisten humalahakuiseen juomiseen geenitasolta silloin, kun ongelmiin yritetään puuttua väestötasolla. Tuskin yksittäinen ihminenkään ilahtuisi, jos saisi kuulla geenikartoituksen jälkeen, että sinulla on juoppogeeni, olet toivoton tapaus.
On järkevää, että suomalaista tautiperintöä tutkitaan geenitasolla, olemmehan syntyneet täällä Pohjan perillä pussin pohjalla, olemme otollinen populaatio tässä suhteessa, toistaiseksi.
On hyvä, että saamme uutta verta muualta. Käsittääkseni suomalaisten poikkeavassa tautiperinnössä kyseessä ovat resessiiviset geenit, niin että terveitä dominoivia geenejä tarvitaan jo tästäkin syystä.
Keskustelu lähti liikkeelle entisestä DDR:stä. Eikö alue ole vanhastaan ollut autoritaarista ja sotilashenkistä. Jospa itäsaksalaiset tästäkin syystä oppivat totalitarismin tavoille niin nopeasti, että toipuminen siitä vie aikaa. Syitä on varmaankin paljon, mutta geneettisperäisten älykkyyserojen puolesta ent. DDR:n ongelmien syystä en panisi rahaa likoon.
Zarathustra, otan sanani takaisin, halveksua oli liian voimakas ilmaisu, väheksyä tai alikorostaa olisi ehkä lähempänä sitä mitä tarkoitin, pahoitteluni. Käytät keskustelussa paljon tällaisia leimoja, kuten biologisti, seksisti ym. Minusta olisi rakentavampaa keskustella pelkillä argumenteilla.
En ole siitä lainkaan eri mieltä, etteikö ihminen olisi erikoislaatuinen ja kiinnostava eläin, erityisesti älynsä ja informaationvälityskykynsä puolesta. Olen samaa mieltä, että näiden erityispiirteiden kiistäminen on absurdia (jos joku sellaista tekee, en ole kyllä koskaan kuullut moista). Mielestäni paljon suurempi ongelma ihmisiä analysoivissa tutkimuksissa on ihmisen biologisen taustan täydellinen huomiotta jättäminen. Ihmistieteissä on valtava joukko tutkijoita, jotka keskittyvät vain ja ainoastaan näihin ihmiseläinen kulttuurisiin erityispiirteisiin. Ihmistä käsitellään eläinkuntaan kuulumattomana entiteettinä. Tällä on pitkät perinteet ja ilmeisesti edelleen ihmistieteiden ja biologian välillä on lähes ylitsepääsemätön muuri.
Mitä tulee alkuperäiseen väitteisiisi: “Mitään villi-ihmisiä ei ole ollut eikä ole olemassa.” ja “Ihminen ei ole missään enemmän eläin kuin toisaalla.”, pidän niitä hieman liioiteltuina. Ihminen on kehittynyt evoluution kautta. Samoin nämä ihmiselle ominaiset kulttuurilliset erityispiirteet ovat kehittyneet vähitellen, sukupolvi sukupolvelta. Eli mitään äkillistä hyppäystä villieläimestä kulttuurilliseksi ei-eläimeksi on tuskin tapahtunut.
Sanottakoon nyt vielä varmuuden vuoksi, että en pidä nykyään eläviä alkuperäiskansoja kulttuurillisesti alikehittyneinä tai epäihmisinä.
Keijo-Figaro:
Tuskin yksittäinen ihminenkään ilahtuisi, jos saisi kuulla geenikartoituksen jälkeen, että sinulla on juoppogeeni, olet toivoton tapaus.
Ei ehkä ilahdu, mutta voisi olla hyvä nuorena tietää, että sinulla on voimakkaasti kohonnut alkoholismin riksi, jonka kanssa kannattaa olla varovainen.
Keijo-Figaro:
“Näihin geenitutkimuksiin yhteiskuntaa selittävinä asioina liittyy heikkouksia joka mutkassa. Pitäisi toden totta miettiä enemmän kuin kahteen kertaan, millä tasolla ja minkä tieteenalan piiristä vastauksia etsitään.”
Ei kai siinä etsimisessä mitään pahaa ole. Merkittävimmät tieteelliset läpimurrot syntyvät yleensä vakiintuneiden käsitysten kyseenalaistamisesta. Pidän erittäin kyseenalaisena asennetta, että joitain asioita ei saisi tutkia, koska saadut vastaukset voisivat olla vääränlaisia.
“Ei kai siinä etsimisessä mitään pahaa ole. Merkittävimmät tieteelliset läpimurrot syntyvät yleensä vakiintuneiden käsitysten kyseenalaistamisesta. Pidän erittäin kyseenalaisena asennetta, että joitain asioita ei saisi tutkia, koska saadut vastaukset voisivat olla vääränlaisia.”
Ilmaisin itseäni huonosti. Voihin niitä vastauksia etsiä geenitutkimuksestakin, tiedehän toimii aiemman kyseenalaistamisen pohjalta, mutta geenitutkimukseen ns. rotujen yhteydessä liittyy niin paljon arvotuksia, joiden yleisesti sanotaan olevan länsimaisen, keski-ikäisen miehen arvoja, että ainakin minä koen olevani suossa, josta ei ole ulospääsyä.
Jos geenitasolla voitaisiin saada vastauksia kulttuurien kohtaamisten ongelmiin, miksihän sellaisia tutkimuksia ei enää tehdä, ei ole ainakaan tullut vastaan.
Rotu-termin käyttöä ei juuri näen lukemissani tutkimuksissa. Kuitenkin asialla ovat alan johtavat tutkijat maailmassa.
Geenit ja rodullistaminen mainitaan, mutta tilastolliset tutkimustulokset kertovat, että ns. rotujen välisissä kohtaamisissa kyse on monesta muusta asiasta kuin geeneistä.
Zarathustra: “Calle, älykkyys on kykyä selvitä käsillä olevasta tehtävästä tehokkaasti. Siis a) tehtävä saadaan suoritettua b) siihen ei tuhlaudu aikaa tai muita resursseja tarpeettoman paljon. Koska erilaisia tehtäviä voidaan kuvitella loputtomasti ja ne tosielämässäkin vaihtelevat suuresti (vaikkapa tanssista matematiikkaan), niin mitään yleispätevää älykkyysmittaria ei ole olemassa. Äo-testit mittaavat vain osaa älykkyydestä.”
ÄO-testien taustalla oleva yleisälykkyyden teoria perustuu havaintoon, että kaikenlaisten älykkyystestien — kielellisten, matemaattisten, kuviotestien ym. — tulokset korreloivat keskenään. Toisin sanoen yhdessä asiassa älykäs on todennäköisesti keskimääräistä älykkäämpi muissakin. Tanssitaitoa tuskin kukaan pitää älykkyyden osoituksena, mutta tuontyyppinen maalitolppien siirtäminen on suosittua ÄO-keskustelussa. Tosiasiassa ihmisten näkemys siitä, mikä on älykkyyttä, on arkielämässä varsin yhteneväistä, ja ÄO-keskustelussa älykkyyden käsitteen kiistämisyritykset ovat turhia, koska älykkyys ja sen merkitys määritellään ÄO-tutkimuksen kautta. ÄO ei kerro mitään muista tärkeistä henkisistä kyvyistä kuin älykkyydestä, mutta ei sen ole tarkoituskaan.
Olen sinällään samaa mieltä siitä, että Vanhasen ja Lynnin ongelma on hyvien aineistojen puute. Aineistot eivät kuitenkaan ole niin huonoja kuin väität.
En usko, että testien tekemiseen tottumattomuus selittäisi ÄO-eroja. ÄO:ta voidaan luotettavasti mitata lukutaidottomiltakin. Esimerkiksi Lynnin ja Vanhasen viittaamat afrikkalaisia koskevat tutkimukset on yleensä tehty kouluissa, joissa varmasti osataan käyttää kynää. Lynnillä ja Vanhasella on useista Afrikan maasta itse asiassa isompia ja luotettavimpia aineistoja kuin monista Euroopan maista. Onko sinulla lähdettä väitteellesi, että Afrikassa olisi tehty testejä vierailla kielillä?
Lynn ja Vanhanen eivät muuten pidä mustan Afrikan ÄO-lukuja kiveenhakuttuina vaan katsovat todennäköiseksi, että aliravitsemus ja sairaudet painavat niitä alas jossain määrin. Kuitenkin ÄO-erot mustien ja valkoisten välillä vauraissa maissa ovat merkittäviä, joten nykytutkimuksen valossa on epätodennäköistä, että eroa saataisiin täysin poistettua millään keinoilla. Isossa-Britanniassa mustien ja valkoisten ÄO-ero on ilmeisesti pienempi kuin Amerikassa, noin 12 pistettä, mutta tätä on tutkittu hyvin vähän.
“Yli puolet Lynnin ja Vanhasen antamista luvuista on peräisin stetsonista, koska testejä ei oltu tehty. Esim. virolaisten älykkyys oli laskettu suomalaisten ja venäläisten keskiarvoksi.”
Lynnin ja Vanhasen ÄO-estimointimenetelmän luotettavuutta voidaan testata vertaamalla heidän “IQ and the Wealth of Nations” ‑kirjassa esittämiään arvioita heidän myöhemmässä kirjassaan “IQ and Global Inequality” oleviin kyseisistä maista saatuihin aitoihin testilukuihin. Seuraavassa Wikipedian taulukon pohjalta tehdyssä vertailussa vanhan kirjan ÄO-luku on vasemmalla, uuden keskellä ja oikealla erotus:
Islanti 98–101->3
Viro 97–99->2
Malta 95–97->2
Vietnam 96–94->2
Chile 93–90->3
Laos 89–89->0
Mauritius 81–89->8
Bolivia 85–87->2
Kuwait 83–86->3
Yemen 83–85->2
Jordan 87–84->3
Pakistan 81–84->3
Paraguay 85–84->1
Venezuela 88–84->4
Papua-Uusi-Guinea 84–83->1
Syyria 87–83->4
Dominikaaninen tasavalta 84–82->2
Madagaskar 79–82->3
Honduras 84–81->3
Sri Lanka 81–79->2
Saint Vincent ja Grenadiinit 75–71->4
Dominica 75–67->8
Cameroon 70–64->6
Mozambik 72–64->8
Saint Lucia 75–62->13
Lynnin ja Vanhasen arvio-ÄO:t olivat pielessä keskimäärin 3,7 pistettä. Varsinaisia huteja (8–13 pisteen virhe) oli 26 arviosta vain neljä (Dominica, Mozambik, Saint Lucia, Mauritius), joita ilman virhe oli keskimäärin 2,6 pistettä. Lynnin ja Vanhasen maantietellisin ja “rodullisin” perustein tehdyt arviot olivat siis aivan loistavia.
Miksi Lynnin ja Vanhasen estimointimenetelmä on niin luotettava? Jos hyväksymme ÄO:n olevan enimmäkseen perinnöllinen ominaisuus, väestögenetiikka näyttäisi antavan vastauksen. On nimittäin havaittu, että ihmisryhmien geneettinen vaihtelu on maantieteellisesti jatkuvaa muutamaa katkosta (mm. Himalaja, Sahara, Atlantti) lukuunottamatta. Naapurikansat muistuttavat geneettisesti enemmän toisiaan kuin maantieteellisesti kaukaisia kansoja, kuten arkijärjelläkin voi päätellä. Virolaiset ovat keski-ÄO:ltaan lähellä suomalaisia ja venäläisiä, koska nämä kolme kansaa ovat asuneet tuhansia vuosia lähellä toisiaan.
Sinivihreä: “Toivoisin, että joskus keskusteltaisiin jostain paljon älykkyyttä merkittävämmästä ihmisen ominaisuudesta — vaikkapa röyhkeydestä.”
Luonteenpiirteistä kuten “röyhkeys” ei keskustella niin paljon kuin älykkyydestä, koska niiden mittaamiseen ei olemassa yhtä luotettavaa välinettä kuin ÄO ja koska niiden mittarien, joita on olemassa, ennustuskyky on heikko ÄO:hon verrattuna.
“Biologismia” paljon pahempana ja realistisempana ongelmana pitäisin ympäristödeterminismiä. Suurin osa ihmistieteistä tuottaa tutkimusta, joissa ihmisten synnynnäisiä kyvykkyyseroja ei oteta huomioon lainkaan, minkä vuoksi suuri osa tästä tutkimuksesta on täyttä puuppaa. Sitä vastoin pahamaineisimmatkin “biologistit” (vaikkapa Wilson tai Jensen) näkevät ihmisen käyttäytymisen ja ominaisuudet aina geneettisten ja ympäristövaikutusten yhteispeliksi.
Nimimerkki Tiedemies kommentillaan havainnollisti sen miten tieteelliset tutkimukset eivät ole arvovapaita: ”Älykkyys on kuitenkin todellinen, mitattavissa oleva ilmiö, jolla on havaittu olevan merkittävä tilastollinen yhteys hyvin suureen osaa niistä asioista, joita ihmiset yleisesti ottaen pitävät “hyvinä” ja “toivottavina” asioina…”
Olen tiedemiehen kanssa samaa mieltä siitä, että älykkyys-sana pitäisi vaihtaa johonkin toiseen. Ongelma tässä on se, että ns. kielipelit menevät sekaisin, so. ko. käsitettä käytetään sekä tieteiden että maallikoiden kielipeleissä – tällöin ”todellisuudet” menevät sekaisin, sillä yhtäältä puhutaan subjektiivisista reaalimaailman kokemuksista:
JL: ”Tosiasiassa ihmisten näkemys siitä, mikä on älykkyyttä, on arkielämässä varsin yhteneväistä.”
Toisaalta viitataan johonkin tieteelliseen, ”objektiiviseen”, tutkimukseen:
JL: ”Kuitenkin ÄO-erot mustien ja valkoisten välillä vauraissa maissa ovat merkittäviä…”
Jos puhutaan älykkyydestä ns. maallikoiden kielipelien merkityksessä niin käytännön kielessä sana ”älykkyys” ei kuitenkaan taida korreloida ko. älykkyystestien kanssa. Kuinka monta kertaa olet todennut jostain julkisuuden henkilöstä esim. seuraavasti: ”miten se tomppeli on tuohon asemaan päässyt”. Tuskin selität hänen menestystä ÄO-tuloksilla vaan esim. seuraavasti: 1) Syntyi hopealusikka suussa, 2) Tuurilla, 3) Fiksu – jatkokysymys missä mielessä?, 4) Ahkera, 5) Pitää internetissä blogia… 🙂
Tieteen kielipelien sisällä taasen pitäisi kysyä miten ”hyvä” selitys Vanhasen ja Lynnin selitys itse asiassa on. Jos tutkimukset mielletään ”hyviksi” sen perusteella miten hyvin ne empiirisesti selittävät reaalimaailman tilannetta, niin viittaan aikaisempaan linkkiin: http://www.tieteessatapahtuu.fi/0704/jokela.pdf. Lisäksi pitäisi ottaa myös kantaa ko. tutkimuksen sisältyneisiin arvoihin ja kysyä esim. ovatko tutkimustulokset eettisesti arveluttavia? Mitä arvoja ne edustavat? Lisäksi voitaisiin kysyä ovatko tutkimuksen tulokset mielekkäitä esim. politiikan kannalta, miten voisimme hyödyntää tuloksia, minkälaisia seurauksia tuloksilla on?
Loppukommenttina (yhteenveto) haluaisin sanoa, että tieto, etiikka ja politiikka ovat sidoksissa toisiinsa, ja tämän johdosta on erittäin tärkeää puhua esim. Vanhasen tutkimustuloksista tai geenitutkimuksesta. Keskustelussa tosin pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota eettisiin ja poliittisiin kysymyksiin, eikä välttämättä siihen miten ”hyvää, objektiivista tai oikeaa tietoa” ko. tutkimukset edustavat.
PS. Jos vielä jatketaan pohdiskelua tieteellisen tiedon näkökulmasta, niin edelleen kaipaisin niitä muita positivistia tutkimuksia joissa yhden muuttujan avulla selitetään monimutkaisia ja lukuisia yhteiskunnallisia ilmiöitä.
[“Nimimerkki Tiedemies kommentillaan havainnollisti sen miten tieteelliset tutkimukset eivät ole arvovapaita”]
En näe, miten tuosta Tiedemiehen kommentista paljastuisi arvovapauden puute. Sinänsä hyvin arvovapaa tutkimus voi tietenkin paljastaa tuloksia, jotka arvotamme jollain tavalla.
[“tällöin ‘todellisuudet’ menevät sekaisin, sillä yhtäältä puhutaan subjektiivisista reaalimaailman kokemuksista:
JL: ‘Tosiasiassa ihmisten näkemys siitä, mikä on älykkyyttä, on arkielämässä varsin yhteneväistä.’
Toisaalta viitataan johonkin tieteelliseen, ‘objektiiviseen’, tutkimukseen:
JL: ‘Kuitenkin ÄO-erot mustien ja valkoisten välillä vauraissa maissa ovat merkittäviä…‘”]
Huomautukseni älykkyydestä arkielämässä koski nimimerkki Zarathustran väitettä, että “älykkyys on kykyä selvitä käsillä olevasta tehtävästä tehokkaasti” ja että tanssiminen olisi tällainen älykkyyttä osoittava tehtävä. Tosiasiassa kukaan, joka näkee taitavan tanssijan, ei ajattele, että “onpas hän älykäs”. Sen sijaan jos vaikkapa oppilas koululuokassa ratkaisee vaikean matemaattisen tehtävän, muut oppilaat ajattelevat, että “onpas hän älykäs”. Arkielämän käsitys älykkyydestä ei siis ole niin mielivaltainen kuin Zarathustra esitti, vaan älykkyydestä puhuttaessa viitataan tavallisesti tiettyihin kognitiivisiin kykyihin.
Samassa virkkeessä, jossa kirjoitin älykkyydestä arkielämässä, kirjoitin myös, että “ÄO-keskustelussa älykkyyden käsitteen kiistämisyritykset ovat turhia, koska älykkyys ja sen merkitys määritellään ÄO-tutkimuksen kautta”. Jätit tämän pätkän siteeraamatta ilmeisesti tarkoituksella, jotta väitteesi arkimaailman ja tieteen älykkyyskäsitysten sekaantumisesta tekstissäni vaikuttaisi uskottavammalta. En siis väittänyt, että arkielämän älykkyyskäsite olisi identtinen ÄO:n kanssa vaan painotin sitä, että ÄO-keskustelussa älykkyys ja älykkyyden merkitys määritellään ÄO:n avulla ja että siksi tässä keskustelussa on yhdentekevää, vaikka jonkun mielestä kyky tanssia hyvin tai vaikkapa juosta nopeasti olisi osoitus älykkyydestä. Viittaukseni “tieteelliseen, ‘objektiiviseen’ ” tutkimukseen koski nimenomaan ÄO-tutkimusta, ei mitään epämääräisesti määriteltyä arkielämän älykkyyttä. Kritiikkisi vaikuttaa siis hyvin keinotekoiselta.
“Jos puhutaan älykkyydestä ns. maallikoiden kielipelien merkityksessä niin käytännön kielessä sana ‘älykkyys’ ei kuitenkaan taida korreloida ko. älykkyystestien kanssa. Kuinka monta kertaa olet todennut jostain julkisuuden henkilöstä esim. seuraavasti: ‘miten se tomppeli on tuohon asemaan päässyt’. Tuskin selität hänen menestystä ÄO-tuloksilla vaan esim. seuraavasti: 1) Syntyi hopealusikka suussa, 2) Tuurilla, 3) Fiksu – jatkokysymys missä mielessä?, 4) Ahkera, 5) Pitää internetissä blogia… :)”
Eli sinun mielestäsi hopealusikka suussa syntyminen, hyvä tuuri, ahkeruus ja blogin pitäminen ovat älykkyyttä? Olet luultavasti melko yksin näkemyksinesi. Minä taas uskon, että maallikoiden älykkyyskäsite korreloi ihan mukavan positiivisesti ÄO-älykkyyden kanssa. Minusta esimerkiksi politiikan kärkinimistä Erkki Tuomioja ja Tanja Karpela ovat molemmat tomppeleita, mutta samalla minulle on selvää, että edellinen on huippuälykäs ja jälkimmäinen korkeintaan keskiverto älyltään. En ole varmaankaan ainoa, joka ajattelee näin. Toinen asia taas on, että älykkyys ei todellakaan ole ainoa tekijä, jonka perusteella ihmisten menestystä selitetään, vaan juurikin sellaisia tekijöitä kuin hyvää syntyperää, onnekkuutta ja ahkeruutta pidetään tärkeinä. Niitä ei kuitenkaan yleisesti pidetä älykkyytenä.
Mitä Lynnin ja Vanhasen hypoteesiin tulee, niin he eivät suinkaan perusta ÄO:n ja BKT:n yhteyttä vain sille, että niiden välillä on korrelaatio, kuten Jokela tekee pituuden ja BKT:n kanssa. Koko hypoteesi perustuu havaintoon, että tarkasteltaessa ihmisiä sellaisten sosioekonomisten muuttujien kuin opiskelumenestys, palkkataso, lainkuuliaisuus, terveys ja pitkäikäisyys pohjalta, havaitaan, että korkean ÄO:n omaavat pärjäävät keskimäärin huomattavasti paremmin noilla mittareilla kuin keskinkertaisen ÄO:n omaavat, jotka taas pärjäävät paremmin kuin heikon ÄO:n omaavat. Lynnin ja Vanhasen hypoteesi on vain tämän havainnon laajentamista koskemaan kokonaisia kansakuntia. Jokelan pituustutkimus ei tämän vuoksi ole lainkaan analoginen Vanhasen ja Lynnin tutkimusten kanssa.
Toivomuksesi, että tieteellisten tutkimusten pitäisi olla poliittisesti korrekteja, on mielestäni typerä ja vaarallinen. Jokainen muistaa mainitsemattakin varmasti, mihin tällainen politiikalle alistettu tiede on johtanut historiassa. Luulen, että hylkäisit nopeasti toivomuksesi tieteen politisoimisesta, jos tieteellisten tulosten eettisyydestä olisivat päättämässä tahot, joiden arvoja et lainkaan hyväksy.
Parasta olisi siis pyrkiä tekemään tiedettä arvovapaasti, ja arvioida niitä tuloksia sitten arvojen kannalta. Esimerkiksi se, jos keskimääräinen älykkyys (ÄO) eroaa perinnöllisistä syistä esim. etnisten ryhmien välillä, ei sinällään sanele mitään poliittista ratkaisua, vaan tulosta voidaan käyttää monenlaisten toimintavaihtoehtojen perusteena. Tieteellisten tulosten torjuminen sillä perusteella, että ne ovat ristiriidassa jollakin tavalla määritellyn arvojärjestelmän kanssa, voi tehdä mahdottomaksi yhteiskunnallisiin ongelmiin puuttumisen tehokkaalla tavalla.
Kommentoin vielä lyhyesti tätä keskustelua, koska pointtini ymmärrettiin täysin väärin.
JL: ”En näe, miten tuosta Tiedemiehen kommentista paljastuisi arvovapauden puute.”
Nimimerkki Tiedemies esitti, että älykkyydellä on yhteys niiden asioiden kanssa joita pidämme ”hyvinä ja toivottavina”.
JL: ”Jätit tämän pätkän siteeraamatta ilmeisesti tarkoituksella, jotta väitteesi arkimaailman ja tieteen älykkyyskäsitysten sekaantumisesta tekstissäni vaikuttaisi uskottavammalta.”
En tehnyt sitä tarkoitushakuisesti, vaan tulkitsin huonosti tekstiäsi. Lopputulos on sama, tästä pahoitteluni.
JL: ”Eli sinun mielestäsi hopealusikka suussa syntyminen, hyvä tuuri, ahkeruus ja blogin pitäminen ovat älykkyyttä?”
Mm. näillä asioilla selitetään yksilön menestystä. ÄO-tulokset ovat yksi selitys muiden joukossa, niin kuin mainitsit.
En ymmärtänyt selitystäsi Vanhasen ja Lynnin tutkimuksen poikkeavuudesta Jokelan pituustutkimuksen kanssa. Eikö molemmissa ole sama hypoteesi: Tarkastellaan korreloiko muuttuja X ilmiöiden Y, Z, Q kanssa. Molemmat tuottavat samalle asialle, tieteellisessä mielessä yhtä arvokkaan, selityksen.
JL: ”Toivomuksesi, että tieteellisten tutkimusten pitäisi olla poliittisesti korrekteja, on mielestäni typerä ja vaarallinen.”
En minä tällaista väittänyt, ymmärsit kommenttini väärin. Peräänkuulutin, että keskustelussa tiedosta pitää huomioon ottaa myös eettiset ja poliittiset kysymykset. Viittaan täysin samaan historialliseen tapahtumaan kuin sinä:
JL: ”Jokainen muistaa mainitsemattakin varmasti, mihin tällainen politiikalle alistettu tiede on johtanut historiassa.”
Eikö ongelma nimenomaisesti ollut, että ”arvovapaa” ja ”oikea tieto” valjastettiin politiikan välineeksi, eikä keskustelua käyty etiikasta ja politiikasta?
JL: ”Luulen, että hylkäisit nopeasti toivomuksesi tieteen politisoimisesta, jos tieteellisten tulosten eettisyydestä olisivat päättämässä tahot, joiden arvoja et lainkaan hyväksy.”
Tieteen tuottamaa tietoa politisoidaan jatkuvasti, ja tämä koskee erityisesti luonnontieteiden tuottamaa tietoa, koska se käsitetään yleisesti totuudeksi, jolloin arvoista ei tarvitse keskustella. Totta kai olen huolestunut tästä kehityksestä.
JL: ”Parasta olisi siis pyrkiä tekemään tiedettä arvovapaasti, ja arvioida niitä tuloksia sitten arvojen kannalta.”
Jo valinta siitä, että mitä tutkitaan, on arvovalinta (kuka tutkii?). Eli nimenomaisesti väitteet ”arvovapaasta tiedosta” ovat vaarallisia ja viittaan samaan historialliseen tapahtumaan kuin sinä.
JL: “Esimerkiksi se, jos keskimääräinen älykkyys (ÄO) eroaa perinnöllisistä syistä esim. etnisten ryhmien välillä, ei sinällään sanele mitään poliittista ratkaisua, vaan tulosta voidaan käyttää monenlaisten toimintavaihtoehtojen perusteena.”
Mutta nimenomaisesti pitäisi keskustella näiden tuloksien arvoista sekä siitä, minkälaista toimintapolitiikkaa tämän tiedon pohjalta haluamme rakentaa.
JL: ”Tieteellisten tulosten torjuminen sillä perusteella, että ne ovat ristiriidassa jollakin tavalla määritellyn arvojärjestelmän kanssa, voi tehdä mahdottomaksi yhteiskunnallisiin ongelmiin puuttumisen tehokkaalla tavalla.”
En halunnut torpata Vanhasen tutkimuksia sen johdosta, että ne olisivat ”ristiriidassa jollakin tavalla määritellyn arvojärjestelmän kanssa”, tämä on sinun tulkinta Vanhasen tutkimuksista (eli ne ilmeisesti ovat ristiriidassa jonkun arvojärjestelmän kanssa). Nimenomaisesti peräänkuulutin, että tieto, etiikka ja politiikka ovat sidoksissa toisiinsa ja tämän johdosta pitää keskustella myös näistä asioista. Tieto on vaarallista ja sitä voidaan käyttää väärin, käsitykset ”arvovapaasta” ja ”oikeasta tiedosta” ovat erityisen vaarallisia, koska tällöin voidaan perustella toimintapolitiikkaa vain ”tiedolla” puuttumatta tämän ”tiedon” sisältämiin arvoihin.
“ÄO-testien taustalla oleva yleisälykkyyden teoria perustuu havaintoon, että kaikenlaisten älykkyystestien — kielellisten, matemaattisten, kuviotestien ym. — tulokset korreloivat keskenään. Toisin sanoen yhdessä asiassa älykäs on todennäköisesti keskimääräistä älykkäämpi muissakin. Tanssitaitoa tuskin kukaan pitää älykkyyden osoituksena, mutta tuontyyppinen maalitolppien siirtäminen on suosittua ÄO-keskustelussa. Tosiasiassa ihmisten näkemys siitä, mikä on älykkyyttä, on arkielämässä varsin yhteneväistä, ja ÄO-keskustelussa älykkyyden käsitteen kiistämisyritykset ovat turhia, koska älykkyys ja sen merkitys määritellään ÄO-tutkimuksen kautta.”
No heh heh, oletko kuullut, että tanssi on taiteenlaji, jossa ilmenee luovia pulmia siitä, miten jokin ongelma ratkaistaan?
Täytyy sanoa, että on aivan uusi ja hätkähdyttävä löytö niin tieteeellisesti kuin filosofisestikin, että on löydetty älykkyydelle kiistaton mittari. Kerrotko lisää siitä onko se Jumalan antama vai löytyykö se Platonin ideataivaasta!
Jos nyt kuitenkin pidättäydyttäisiin tylsässä nominalismissa, kuten tieteessä yleensä on tapana…
“Naapurikansat muistuttavat geneettisesti enemmän toisiaan kuin maantieteellisesti kaukaisia kansoja, kuten arkijärjelläkin voi päätellä.”
Arkijärki ei ota huomioon sitä tosiasiaa, että monin paikoin Afrikkaa konkreettinen naapuri eroaa geneettisesti enemmän naapuristaan kuin aasialainen eurooppalaisesta.
Mitä ympäristödeterminismiin tulee, niin sekään ei ole ihmistieteissä mitenkään suosittu oppi. Kulttuuriantropologia todistaa, että samanlaisissa luonnonympäristöissä kehittyy hyvin paljon toisistaan poikkeavia kulttuureja. Jos viittasit kulttuurideterminismiin (joka muuten on nykyrasistinen oppi), niin ei ole todellakaan mitään vakioita kulttuurisen muutoksen nopeuden suhteen. Vrt. esim. modernisoituva Suomi ja jokin kastiin sidottu ja rahatalouden ulkopuolella toiminut intialainen kylä 1950-luvulle asti 2000 vuoden ajan.
Calle, en ymmärrä tätä sinun “pahan tiedon” problematiikkaasi. Vanhasen ja Lynnin tutkimuksista keskusteltaessa ei ole juuri muuta otettukaan huomioon kuin “eettiset ja poliittiset kysymykset”. Vanhanen ja Lynn kirjoittavat niistä itsekin. Tieteellisen tutkimuksen tulokset eivät koskaan ole mitään suoraan sovellettavaa politiikkaa, vaan niiden perusteella voi tehdä monenlaisia toimintaratkaisuja tai yksinkertaisesti olla välittämättä niistä.
“Eikö ongelma nimenomaisesti ollut, että ‘arvovapaa’ ja ‘oikea tieto’ valjastettiin politiikan välineeksi, eikä keskustelua käyty etiikasta ja politiikasta?”
Jos ajatellaan totalitaaristen valtioiden tiedettä, niin niissä nimenomaan on selvää, että tietynlainen tutkimus ja tietynlaiset tieteelliset tulokset ovat itsemurha tutkijalle, vaikka ne olisivat kansainvälisen tiedeyhteisön hyväksymiä. Muistettakoon, että lysenkoismin valtavuosina Neuvostoliitossa teloitettiin monia perinnöllisyystieteilijöitä. Voi myös arvata, miten olisi käynyt natsi-Saksassa psykologille, joka olisi tuonut esiin juutalaisten saksalaisia korkeamman keski-ÄO:n (olen kuullut, että natsit olisivat kieltäneet ÄO-testit kokonaan tästä syystä, mutta en ole löytänyt tälle väitteelle lähdettä).
Totalitarismissa vallanpitäjät voivat päättää poliittisten päämääriensä pohjalta, mikä on oikeaa ja arvovapaata tiedettä, eikä keskustelua tieteellisiin tuloksiin liittyvästä etiikasta ja politiikasta määritelmällisesti käydä. Se, miten itse tiedeyhteisö toimii totalitarismissa, on melko yhdentekevää, koska se on joka tapauksessa vallanpitäjien talutusnuorassa. En voi olla lukematta tekstiäsi siten, että sinusta meikäläiselläkin tieteellä pitäisi olla jonkinlainen talutusnuora.
Minusta meillä saa ja pitääkin tuottaa kaikenlaista tieteellistä tutkimusta. Jotenkin tuntuu, että sinä johdat arvoja tosiasioista. Esimerkiksi kaikille kuuluva ihmisarvo ei minun mielestäni mitenkään riipu siitä, ovatko ihmiset ja ihmisryhmät esimerkiksi henkisiltä kyvyiltään samanlaisia.
Vanhasen & Lynnin vs. Jokelan tutkimuksissa on se ero, että taloudellisesti menestyksekkäiden ihmisryhmien tiedetään omaavan keskimääräistä korkeamman ÄO:n, keskimäärin. ÄO:lla tiedetään olevan yhteys kykyyn omaksua tietoa, vaurastua, noudattaa lakeja jne. ÄO:ta on perinteisesti käytetty samaan yhteiskuntaan kuuluvien yksilöiden ja ryhmien välisten sosioekonomisten erojen selittämiseen, mutta Vanhanen ja Lynn esittävät, että sillä voi selittää myös kokonaisten kansojen välisiä eroja.
Sen sijaan Jokela ei esitä mitään todisteita siitä, että pituuden ja kyvyn omaksua tietoa, vaurastua, noudattaa lakeja tms. välillä olisi minkäänlaista yhteyttä. (Pituudella on itse asiassa yhteys, vaikkakin vähäinen, tulotasoon ainakin länsimaissa, mutta tätä Jokela ei mainitse.) Jokelan tutkimus on siis aivan tyhjän päällä, toisin kuin Vanhasen ja Lynnin.
Vastaan vielä tähän aiempaan kyssäriin: “PS. Jos vielä jatketaan pohdiskelua tieteellisen tiedon näkökulmasta, niin edelleen kaipaisin niitä muita positivistia tutkimuksia joissa yhden muuttujan avulla selitetään monimutkaisia ja lukuisia yhteiskunnallisia ilmiöitä.”
Tässä tutkimuksessa näyttäisi mustien ja valkoisten palkkaeroja Amerikassa tutkitun hypoteesina, että rotuennakkoluulot selittävät niitä. Tässä taas esitetään, että kun älykkyysosamäärän vaihtelu otetaan huomioon, rotujen palkkaerot Amerikassa katoavat. Yleensä ottaen tutkimukset, joissa rasismilla tai muulla syrjinnällä selitetään tiettyyn ryhmään kuuluvien muita heikompaa menestystä, ovat tavallisia.
Zarathustra: “Täytyy sanoa, että on aivan uusi ja hätkähdyttävä löytö niin tieteeellisesti kuin filosofisestikin, että on löydetty älykkyydelle kiistaton mittari. Kerrotko lisää siitä onko se Jumalan antama vai löytyykö se Platonin ideataivaasta!”
Sisälukutaito ei liene vahvuuksiasi? En ole missään väittänyt, että ÄO olisi mikään älykkyyden “kiistaton mittari”. Sen sijaan olen todennut, että ÄO-tutkimuksen tarkoittamasta älykkyydestä puhuttaessa älykkyyden käsite on tyhjentävästi määritelty, minkä vuoksi on turhaa alkaa mussuttamaan jostakin tanssitaidosta.
“Arkijärki ei ota huomioon sitä tosiasiaa, että monin paikoin Afrikkaa konkreettinen naapuri eroaa geneettisesti enemmän naapuristaan kuin aasialainen eurooppalaisesta.”
Lähde? Afrikan sisällä on toki paljon geneettistä vaihtelua, mutta geneettisesti todella erikoiset afrikkalaiset populaatiot ovat yleensä pieniä, ja esimerkiksi bantujen, joita on yli 300 miljoonaa, välillä geneettiset erot eivät liene kovin suuret.
Euroopasta, jonka väestöjä on enemmän tutkittu, tiedetään, että naapurikansat muistuttavat geneettisesti enemmän toisiaan kuin kaukaisempia kansoja. Kritisoit aiemmin nimenomaan Viron tuloksen arvioimista naapurikansojen perusteella, mutta populaatiogenetiikan kannalta arviomenetelmä on perusteltu.
On muuten sangen hupaisaa, että joku puolustelee tutkijoita, joiden mielestä on ok perustaa tutkimuksensa dataan, josta yli puolet ei ole dataa — siis se ei perustu minkäänlaisiin mittauksiin. Lopustakin osa on liian puutteellisesti koottua, jotta se oikeasti kelpaisi tieteellisen tutkimuksen pohjaksi. Tässähän on kyse siitä, että se mitä yritetään todistaa otetaan todistuksen lähtökohdaksi.
Monessa Afrikan maassa muuten kouluopetuksen kieli on jokin eurooppalainen kieli heti alusta lähtien, minkä vuoksi toistuvat luokalle jäämiset ovat yleisiä. Jokainen meistä on myös varmasti nähnyt ainakin kuvissa sen minkälainen on koulujen materiaalinen taso eli niitä kyniä ja papereita ei usein ole.