Joskus 1970-luvulla väestöräjähdys oli maailman vaikein ja samalla toivottomin ongelma oli. Toivottomin siksi, ettei sille tuntunut olevan mitään tehtävissä. Väkiluku kaksinkertaistui noin 40 vuodessa, eli 32 kertaistui 200 vuodessa. Loputtomiin tämä ei olisi jatkunut. Kuudentuhannen vuoden kuluttua ihmiskunta muodostaisi pallon, jonka säde laajenisi valon nopeudella…
Maailman väkiluku kasvoi vuonna 1970 75 miljoonalla hengellä ja viime vuonna 78 miljoonalla. Silti väestötieteilijät suhtautuvat tähän rauhallisesti ja pitävät väestöräjähdystä lähes voitettuna ongelmana. Syntyvyys ei ole enää korkealla siksi, että naiset synnyttäisivät paljon lapsia vaan vain siksi, että synnytisiässä olevia on niin paljon. Parhaan kuvan asiasta saa, kun katsoaa montako tyttöä naiset keskimäärin synnyttävät. Tätä kutsutaan nettouusiutumisluvuksi. Jos tuo luku on yli ykisi, väestö kasvaa pitkällä aikavälillä ja jos se on alle yksi, väestömäärä kääntyy ennen pitkää laskuun.
Koko maailman osalta nettouusiutumisluvun kehitys näyttää tältä
Yhtenäinen viiva kuvaa toteutunutta kehitystä, katkoviiva on YK:n ennusteen keskimmäinen vaihtoehto. Aika lähelle tasapainoa merkitsevää yhtä se on jo laskenut. Väestönkasvu näyttäisi todella voitetulta ongelmalta.
Kaikkialla maailmassa ei kuitenkaan mene näin onnellisesti. Afrikassa tahti jatkuu lähes ennallaan. Syntyvyys on alentunut, mutta aivan liian hitaasti. YK tosin ennustaa syntyvyyden alentuvan vuoteen 2050 mennessä, mutta se on vain ennuste ja sitä ennen Afrikan väkiluku ehtii nousta tolkuttomasti yli maanosan kantokyvyn — kantokyvyn, jota ilmastonmuutos vielä alentaa. Enkä kertakaikkisesti löydä ratkaisua tähän ongelmaan. Eräänlainen ratkaisu sekin tietysti on, että Kongon sisällissodassa on kuollut jo yli viisi miljoonaa ihmistä.
Varsinainen yllätys on kuitenkin Iran, jonka syntyvyys näyttää tältä.
Tämä on maailman nopeimpia syntyvyyden alenemisia. Koska se alkoi? Heti islamistisen vallankumouksen jälkeen! Mitä ihmettä!
(Hieman aiemman keskustelun toistoa)
Varmastikaan väestöräjähdys ei ole enää niin toivoton ongelma, kuin miltä se 1970-luvun tilastojen valossa silloin näytti, mutta on se silti edelleen hyvin merkittävä ongelma. Absoluuttinen väestömäärän kasvu on kuitenkin se tekijä, mikä kasvattaa painetta hyödyntää luonnontilaisia alueita asumiseen/maanviljelyyn, ja nykyisellä kehityksellä tulee myös pahentamaan vesipulaa, kun Aasian ja Afrikan ongelmallisten alueiden jo nyt niukkojen resurssien tarve ja kysyntä kasvavat. Myös nuorisotyöttömyys on yhä kasvava ja kärjistyvä ongelma ja sosiaalisten ristiriitojen aiheuttaja, kun työmarkkinoille on tulossa paljon enemmän ihmisiä, kuin mitä markkinoilla on nykykehityksellä tarjota työpaikkoja. Lähi-idän koulutettujen nuorten naisten työttömyysprosentti on täysin järkyttävä.
Väestönkasvuun liittyy myös demograafinen dynamiikkansa. Iranissa kaupunkien nuoret opiskelevat ja siirtävät perheen perustamista ja lasten hankintaa. Köyhällä maaseudulla kehitys ei kulje samaa reittiä. Toivottavasti tämä ei johda siihen, että vanhoillisten osuus väestöstä kasvaa.
Aasiassa Kiinan väkiluku tulee ennenpitkää kääntymään laskuun, nettouusiutumisluku on jo laskenut alle 1:n. Mutta mm. Pakistanin tilanne ei vaikuta lähellekään yhtä lupaavalta. Intian väkiluvun arvioidaan lähes tuplaantuvan nykyisestä.
Afganistanin syntyvyys taisi olla jopa maailman korkein, ainakin korkeimpia. n. 8 lasta naista kohden. Muslimimaista tosin Azerbaidzan on jo alle nettouusiutumisen. Selkeä korrelaatio väestön uskonnollisuuden kanssa näyttäisi olevan aika vahvasti todennettavista. Lähi-Idässä on tultu alas “Afrikan luvuista”, mutta naiset synnyttävät silti edelleen n. 3 lasta. Maaseutujen vanhoilliset kaupunkien liberalisoituvaa väestöä enemmän. Iran on kansaltaan alueen liberaalein muslimivaltio, joten Iranin lukeman laskeminen ensimmäisenä noinkin alas vaikuttaisi johdonmukaiselta.
Tällainen väestödynamiikka on oma kehityskulkunsa myös EU-alueen sisällä, kuten USA:ssakin ja Etelä-Amerikassa.
Maailman väestö tulee vuonna 2050 näyttämään etniseltä ja maailmankatsomukselliselta koostumukseltaan hyvin erilaiselta kuin mitä se on tänäpäivänä.
Merkittävä osa suurista nisäkkäistä on sukupuuttouhan alla. Aasian suuret kissapedot ja Afrikan ihmisapinat.
Väestönkasvun aiheuttamat sosiaaliset ongelmat voivat kasvaa ympäristöllisiäkin ongelmia suuremmiksi. Yhteiskuntien taloudellisella ja sosiaalisella kehityksellä on tähän keskeinen vaikutuksensa. Kysymys on vähintäänkin epävarma.
Nettouusiutumiskäyrät, niin paljon positiivisemmilta kuin ne näyttävätkin vuosikymmenien takaiseen verrattuna, antavat vääristyvän kuvan väestönkasvun mittasuhteista ja väestönkasvun muodostamista ympäristöllisistä ja sosiaalisista ongelmista. Konkreettisesti vaikuttava suure on väestön absoluuttinen kasvu. On tietenkin osaltaan helpottavaa ajatella, että 40–50 vuoden päästä sekin voi lopulta taittua (ei ainakaan ennemmin), mutta sitä ennen maailmalla on hyvin monenlaisia ja vakavia ongelmia ratkottavana väestönkasvun suhteen.
Väestönkasvu on edelleen, valon pilkottamisesta huolimatta, yksi maailman merkittävimmistä ongelmista.
En ymmärrä, miten noita ennusteita tehdään ja miten luotettavia ne ovat.
Voisikohan Iranin kehitystä selittää välillisesti öljyn hinnalla?
Ensinnäkään Kiinassa ei tule tapahtumaan suurta väestönräjähdystä koska :
1) Suurissa kaupungeissa ei ole tilaa useille lapsille vanhempiensa kodeissa. Asuntojen pienuus takaa sen, että kaupungeissa ei ole käytettävissä isovanhempien apua lasten hoidossa. Ainakaan perinteisen Kiinan tapaan hoitaa lapsia.
2) Maaseudulla menetellään kuten ennenkin, eli kaikki poikalapset ovat toivottuja ja viranomaistenkin mielestä poikalapset ovat etuoikeutettuja ja sallittuja tyttöjen sijaan
Ennusteet eivät ole luotettavia, mutta tuo mennyt kehitys on jokseenkin totta. Tuo Iranin kehitys on häkellyttävä, erityisesti kun se on tapahtunut teokratian noustua valtaan. Öljyn hinta on tuona ajankjohtana ollut sekä korkealla että matalalla.
Iranin ja Irakin välinen sota alkoi samaan aikaan. Sinänsä kummallista, että sodan jälkeistä piikkiä ei kuitenkaan näy.
Teokratian noustua valtaan Iranin syntyvyys naista kohden nousi vielä n. 7 vuoden ajan, arviolta vuoteen 1986 asti. Ayatollah Khomeini piti Shaah Reza Pahlavin 1967 aloittamia väestöohjelmia läntisenä vaikutteena ja kielsi ne. Samoin terveystyöntekijöitä kiellettiin jakamasta ehkäisyvälineitä. Irakia vastaan käydyn sodan aikana korkeaa syntyvyyttä pidettiin tärkeänä menestymisstrategiana. Kun sodan päätyttyä 1980-luvulla Iranin talous ajautui vaikeuksiin, valtaapitävät ymmärsivät, että korkea syntyvyys tulisi estämään maan talouskasvun. Tämän johdosta 1989 aloitettiin väestöohjelma, jonka linjaukset olivat: naisten ei tulisi synnyttää alle 18 tai yli 35 vuotiaina, naisten tulisi odottaa ainakin 4 vuotta raskauksien välillä, perheen ei tulisi hankkia yli 3:a lasta. Kun tähän yhdistetään se seikka, että pintansa alla Iran on osaltaan kansaa hyvinkin liberaali ja sekularisoitunut, niin luvut eivät ole täysin mahdottomia selittää, vaikka ne erittäin yllättäviä ovatkin.
Väestöräjähdys saattaa olla voitettu. Mikä lienee Maapallon kantokyky?
Joskus tulee mieleen, että St. Matthew Islandin [1] porotkin luultavasti olisivat ajatelleet vuoden 1963 tienoilla, että nyt menee hyvin kun syntyvyys on vähentynyt.
Linkkiä pelkääville tiivistelmä St. Matthew Islandin poropopulaatiosta:
1944: 29 poroa tuotiin saarelle
1957: 1350 poroa
1963: 6000 -”-
1966: 42 -”-
1990: 0 -”-
[1]: http://www.energybulletin.net/node/2024
Taitaa olla muuten vähän tälläinen kehitys jo käynnissä osissa Afrikkaa. Kysymys kuuluukin, jos alueellinen romahdus tulee, miten se heijastuu muuhun maailmaan?
Afrikan/Lähi-idän maissa on muissakin vastaavaa rajusti pienenevää syntyvyyskehitystä, Algeriassa, Tunisiassa… Mutta, Iran on lievästi sanottuna erikoinen maa, valtiokonservatismin vastapainona (kaupunki)väestö on itseasiassa paikoin hyvinkin liberaalia. Nationissa (via aldaily.com) on mielenkiintoinen artikkeli Iranilaisesta seksuaalikulttuurista (http://www.thenation.com/doc/20081215/secor/single):
“…story is one of the gems buried in Mahdavi’s new book, Passionate Uprisings: Iran’s Sexual Revolution. Mrs. Erami’s tale encapsulates the wrenching transformation of a society that, thirty years ago, attempted to resolve its divisions and ambivalences by legally and ideologically committing itself to tradition over modernity, even at the price of denial, repression and loss. Today’s Iranian youth, especially those from the urban middle and upper classes, are no longer willing.
“In a country where run-of-the-mill dating and fashion are illegal, extreme practices have emerged in the private spaces occupied particularly by well-off, heterosexual Tehrani youth. Mahdavi shows up at a party, thrown by a mullah’s daughter whose parents are out of town, that turns out to be a giant orgy. Smaller parties, too, frequently become occasions for group sex. Out on the heavily policed city streets, young people cruise for anonymous sex partners by passing notes into the windows of neighboring cars when they are stuck in traffic, or by driving to poor neighborhoods where nobody will recognize them as they scour the sidewalks for partners they hope never to see again. Adultery, for women, is punishable by stoning in Iran, but fully half of Mahdavi’s married, female research subjects are unfaithful to their husbands; for many of them, picking up lovers is a regular form of recreation.”
Kun nuoriso tekee sitä mitä nuoriso nyt tekee, mutta virallinen terveysvalistus on mitä on, niin seuraukset voi arvata. Tällä voi olla myös vaikutusta syntyvyyteen:
“Less well known is that, for all their promiscuity and seeming sophistication, many of these young Iranians suffer from a lack of sexual education and resources that fits the official culture of pious abstinence rather than the actual one of looseness and risk. The birth control method of choice among Mahdavi’s informants is withdrawal. Women who take the pill frequently lack the most basic information and take it only erratically, depriving themselves of almost all of its effect. Condoms are considered so filthy and embarrassing that even people who share florid details about their sex lives with Mahdavi blush at their mention, and no one wants to be seen requesting them at a pharmacy. AIDS, educated young Iranians tell Mahdavi, is transmitted through visits to the dentist or hairdresser, and other STDs come only from a certain unsavory sort of woman. While wealthy women can obtain abortions–illegal in most cases but common, thanks to poor contraception–from sympathetic doctors at vast expense, poorer women acquire on the black market pills or injections meant for animals. Mahdavi went to a back street where dealers sell these medications, just to see how easily they could be acquired. A dealer sold her a vial of pills without the least instruction on what to do with them. Physicians she interviewed told her that they see a great many women seriously injured or rendered infertile by self-administered abortions meant for animals.”
Afrikassa tilanne todellakin on aika tavalla synkkä. Tavanomaisin asein käydyt ampumissodat eivät ratkaise mitään, niissä tapetaan yleensä lähinnä miehiä, joiden määrä ei juurikaan vaikuta seuraavan sukupolven kokoon. Etenkään Afrikassa, missä monen vaimon pitäminen on, jos ei paperilla, niin ainakin käytännössä, hyvin yleistä.
Afrikassa on kuitenkin toinen tekijä, joka vaikuttaa ja se on HIV/AIDS. Afrikan vauraimpiin (BKT per capita yli US$5000) maihin kuuluvassa Botswanassa eliniänodote on alle 35 vuotta. Tilanne on samankaltainen koko Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Jos syntyvyys laskee, niin väkiluvun lisääntyminen katkeaa hyvin nopeasti.
Ajatelkaa tuota eliniänodotetta: siinä vaiheessa kun keskimääräinen Botswanalainen kuolee, moni suomalainen tekee vasta ensimmäistä tai toista lastaan. Voitte vain miettiä, kuinka erilaisesta yhteiskunnasta on kyse.
Mikä on maailman yhteenlaskettu kantokyky ihmispopulaatiolle?
“Kun sodan päätyttyä 1980-luvulla Iranin talous ajautui vaikeuksiin, valtaapitävät ymmärsivät, että korkea syntyvyys tulisi estämään maan talouskasvun.”
Tämä muuten osoittaa, että uskonto itsessään ei ole väestönkasvun pahin syyllinen. Iranin uskonnollinen johto huolehtii myös maallisista asioista, mutta katolisella kirkolla tai Yhdysvaltain väistyvällä hallinnolla ei tällaista vastuuta Afrikan väestöräjähdyksestä ole.
Tuo Tiedemiehen elinajanodete tuntui niin hurjan alhaiselta, että katsoin YK:n sivuilta. Siellä botswanalaisten odote on 50,7 vuotta ja sama miehillä ja naisilla.
Alhainen toki tämäkin.
cobbit: “Mikä on maailman yhteenlaskettu kantokyky ihmispopulaatiolle?”
Kantokyky riippuu lopulta ennenkaikkea energian saatavuudesta. Jos energian käyttö vaikeutuu ei maapallo elätä juuri ketään (suhteessa nykypopulaatioon) — jos taas energiaa saataisiin rajatta niin kantokyky kasvaisi valtavasti.
Nykyisessä energiatilanteessa maailmassa on mahdollisuus käyttää noin 3,5 miljardia hehtaaria tehokasta viljelysmaata (kastelumahdollisuudet, maan soveltuvuus ja sääolot siis ok) — nykyisillä ravinnonkulutustottumuksilla tuo määrä elättäisi noin 8,5 miljardia ihmistä. Jos ihmiskunta siirtyisi kasvissyöntiin (lihantuotanto kuluttaa noin parikymmentä kertaa enemmän maa-alaa tehokkaimpaan kasvisvaihtoehtoon nähden) niin määrä kasvaisi arviotavasta riippuen 15–50 miljardiin.
Väestö kuitenkin kasvaa vielä pitkään ja kannattaisi miettiä minkälainen määrä ihmisiä olisi sopiva, jotta pallollemme mahtuisi muutakin kuin ihmislajin näkökulmasta suoraan hyödyllistä elämää.
Voi hyvin olla, että periaatteessa ja laskennallisesti täällä voisi elää tuo 8,5 miljardia nykyisillä ruokailutottumuksilla.
Tuo määrä kuitenkin saavutettaneen aika pian ja valitettavasti ruokailutottumukset kehittyvät maailmanlaajuisesti muuhun kuin kasvispainotteiseen suuntaan.
Kaiken lisäksi nykyinen ravinnontuotanto eli maanviljelys perustuu pitkälti fossiilisiin polttoaineisiin. Ja sen systeemin kestävyydestä taittaa olla pakko olla huolissaan.
Maapallon ja ihmislajinkin historian näkökulmasta tämä nykyinen tuotantosysteemihän on ollut vasta silmänräyksen murto-osan ajan olemassa.
Jos Afrikan sijasta yrittää väkimääräkysymystä ajatella ihan kotimaassa tehtyjen havaintojen valossa, synkkenee mieli sangen nopeasti.
Nykyisellä populaatiolla maamme, joka koko maapallon asuttua pinta-alaa ajatellen lienee aika harvaan asuttua seutua, on melko kattavasti myllätty kaikkialta lukuun ottamatta joitakin luonnonsuojelualueita.
Tämä myllerrys eli metsätalous ja näihin päiviin saakka laaja puunjalostusteollisuus on kuulema ollut välttämätöntä väestön elättämisen takia. Kuitenkin ravinnontuotantoa varten meillä on noin kaksi miljoonaa hehtaaria peltoa eli reilusti alle 10 prosenttia koko pinta-alasta. Laskennallisesti se peltomäärä pystyy ravitsemaan kaikki suomalaiset.
On mahdotonta päätellä kuinka suuri ongelma väestökasvu nyt ja muutaman vuosikymmenen tähtäyksellä on, mutta yksi asia on aivan varma: maapallolla ei voi olla enempää ihmisiä kuin se pystyy ravitsemaan. Eli väestönkasvu pysähtyy luonnollista tietä. Siksi nuo ihmismäärän vaikutukset muuhun kuin ihmisiin ovat olennaisia. Eikö ihmistenkään oloa kannata pelkästä lisääntymisen ilosta tai markkinoitten paineesta liian tukalaksi tehdä.
Käytin lähteenäni Wikipediaa [1]. Sen tieto on ilmeisesti vanhentunutta. Englanninkielinen wikipedia [2] antaa luvut
1990: 64 vuotta, 2005: 34 vuotta, 2007: 50 vuotta,
eli ilmeisesti AIDS-ohjelma on saanut suuren määrän HIV-positiivisia hoidon piiriin ja/tai uudet tartunnat laskuun, koska mikään muu ei selitä tuollaista hyppäystä. Käsittääkseni luvut ovat CIA:n world factbookin lukuja, joten niiden mittausmenetelmäkin on voinut vaihtua.
Muissa eteläisen Afrikan maissa tilanne on kuitenkin erittäin synkkä, Botswana taitaa olla se “pitkäikäisin” maa tuolla alueella tällä hetkellä, muissa elellään siinä neljän kympin tietäville.
[1] http://fi.wikipedia.org/wiki/Botswana
[2] http://en.wikipedia.org/wiki/Botswana
Botswanan yllättävän elinajanodotteen nousu voi johtua siitä, että
1) Tartunnat ovat vähentyneet. Selitys on epäuskottava, koska vaikka yhtään tartuntaa ei tulisi, kuolleisuus jatkuu.
2) AIDS:iin sairastuneita on alettu lääkitä, jolloin kuolleisuus lykkääntyy, ja nousee kohta uudestaan
3) Ne jotka kuolivat vuonna 2005 eivät voi kuolla enää vuonna 2007. Tämä lähtee ajatuksesta, että ne, joilla on taipumus saada AIDS kuolevat pois ja jäljelle jäävät vain ne, joilla ei ole taipumusta.
4) Väestökirjanpitoa on kehitetty.
Tahtoisin kommentoida tätä:
yksi asia on aivan varma: maapallolla ei voi olla enempää ihmisiä kuin se pystyy ravitsemaan.
Se on pitkällä aikavälillä totta, mutta lyhyellä aikavälillä voi olla, että esimerkiksi fossiiliset polttoaineet mahdollistavat ruoantuotantopiikin, jonka vuoksi populaatio kasvaa merkittävästi — ehkä moninkertaisesti — yli pitkän aikavälin kantokyvyn.
Tämä ei vielä itsessään tarkoita katastrofia, koska voi olla, että väestömäärä kääntyy laskuun ennen mitään ulkoisista syistä johtuvaa romahdusta, kuten nälänhätää tms.
Jos katastrofiskenaario kuitenkin tulee, niin voi olla, että kantokyky laskee pitkäaikaisesti niin, että menee satoja tai tuhansia vuosia ennenkuin kantokyky saavuttaa entisen pitkän aikavälin tasonsa.
Oman näkökohtani asiaa on, että ihmiset — huolestuessaan väestönkasvun ongelmista — eivät riittävästi ota huomioon teknologian kehityksen antamia mahdollisuuksia. Biotekniikka/geeniteknologiat/nanoteknologia jne.
Veikkaisin, että perinteinen viljely/ karjanhoito on aika epätehokas tapa tuottaa energiaa ihmisen tarpeisiin.
Kehitysoptimismini voi tietysti perusteetonta..
En nyt oikein ymmärrä mitä Osmo tarkoitta sillä, että Afrikan kantokyky ei riitä. Esimerkiksi Kongon asukastiheys on 25/km^2 joka on eurooppalaisittain pieni luku, ja varsinkin Aasiaan suhteutettuna.
En tiedä Afrikkalaisesta maataloudesta yhtään mitään, mutta jotenkin kuvittelen että perusongelma sikäli kun ruoka ei tuoteta riittävästi on huono tuottavuus, eikä maan tai veden puute sinänsä.
Widipedia sanoi maailman väkiluvun olen nyt noin 6.5 mrd henkilöä. YK:n ja US cencus bureaun ennusteet näyttivät väestönkasvun tasaantuvan 2050–2150 aikavälillä noin 9.5 mrd:iin. Kasvu syntyisi pääasiassa Aasiassa 4:stä 5:een ja Afrikassa 1:stä 2:een mrd:iin. (Euroopassa väestön ennustetaan vähenevän nykyisestä noin 100 miljoonaa)
Yksi tarkastelunäkökulma on maapallon kantokyky, kuten edellä on jo keskusteltu. Toinen ja minulle uudehko näkökulma on sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuurilliset muutokset eri alueilla. Tähän az taisi jo viitata heti ensimmäisessä kirjoituksessa. Esim Afrikan väestön ennustetaan kasvavan 100% vuoteen 2050 mennessä! Kuulostaa aika vaikealta yhtälöltä, etenkin jos sen yhdistää ilmastonmuutosennusteisiin ko aluelle. Ja samalla logiikalla joissain Afrikan maissa tilanne on varmasti keskimääräistä pahempi, ja joissain tietenkin parempi.
Tähän asti olemme aina sopeutuneet muutoksiin. Sopeutuminen ei aina liene helppoa, mutta jossain kohtaa on löytynyt uusi tasapainotila, kuten varmasti on väestönkasvun kohdalla. “Worst case scenario” taitaa sittenkin löytyä ilmastonmuutoksen puolelta. Eli ilmaston alettua (tai jos ilmasto alkaa) lämmetä, niin missä kohtaa löytyy uusi tasapainotila, johon lämpeneminen lakkaa.
Taidettiin mennä aika kauas Helsingin kaupunginvaltuuston toimivallan ulkopuolelle, mutta olisiko kuitenkin olemassa jotain käytännön toimia, jolla tähänkin voisi helsinkiläisenä vaikuttaa. Vaikkapa pohjoismaiset yhteiset kestävän kehityksen “kaupunkisuunnitteluperiaatteet”, joiden hyviä tuloksia muiden maiden kaupungit voisivat kopioida.
Cobbit, lähitulevaisuudessa geeniteknologian avulla pystyttäneen parantamaan satoja, laajentamaan viljelyalaa ei-suotuisille (mm. kuiville, kuumille, suolapitoisille ja kylmille) alueille ja vähentämään torjunta-aineiden ja lannoitteiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Jos siis poliittista tahtoa moiseen löytyy, toistaiseksihan poliitikot ovat keskittyneet kosiskelemaan äänestäjiä geenifobian lietsomisella ja ylläpitämällä ns. “puhtaan” ruuantuotannon illuusiota.
Mitään ruuantuotannon moninkertaistumista ei kuitenkaan ole aivan pian näköpiirissä, mutta sellaiseen ei näyttäisi olevan tarvettakaan.
Mielenkiintoinen, joskin itsestäänselvä, innovaatio on aloittaa viljely kaupunkien korkeissa rakennuksissa keskellä kuluttajia. Muutama kymmenen tuollaista riittäisi ruokkimaan Helsingin väestön, jos muistan oikein eli yksi tuottaisi ruokaa noin 20 000:lle.
http://www.verticalfarm.com/
Visioissa homma ratkaisisi melkein kaikki maanvilejelyyn liitetyt ongelmat kastelusta fossiiliriippuvuuteen ja lopulta peltojen metsittämisen kautta maailmakin pelastuisi. Samalla viljelyala lisääntyisi ainakin teoriassa moninkertaiseksi. Satojakin tulisi ympäri vuoden.
Suurin ongelma liittyy kuulemma energiaan, mutta toki suunnitelmissa on, että vertikaalifarmit tuottaisivat enemmän energiaa kuin kuluttavat.
Scientific American mukaan lukuisat tahot ympäri maailmaa ovat osoittanet kiinnostusta ideaan.
Noista keskimääräisistä eliniänodotteista sen verran, että käsittääkseni missään Afrikan maassa naiset eivät keskimäärin kuole hedelmällisessä iässä vaikka elinajanodotteeksi ilmoitettaisiinkin esim. 35 vuotta. Tämä johtuu tietysti siitä, että lapsikuolleisuus on — AIDSistakin johtuen — aika korkea, mikä alentaa odotetta paljon.
Voi olla, että jo nyt maapallolla ravitaan runsaaseen öljyn käyttöön perustuen enemmän ihmisiä kuin olisi viisasta pitkällä tähtäyksellä tehdä.
Tätä tilannetta voidaan vielä vahvistaa esimerkiksi geenimuuntelulla tai muilla tekniikoilla.
Eri asia sitten on seuraako tästä jotain yleisesti myönteistä.
Pienenä jeesusteluna sopineen vaikka kysyä, että oliko maailma jotenkin kauhean huono ajanlaskumme alussa sen takia, että ihmisiä oli vain viitisen prosenttia nykyisestä kappalemäärästä?
Huonompi se oli varmaan siksi, etteivät ihmiset voineen pitää tai kommentoida blogeja, mutta toisaalta kiinnostavat ajatukset saivat laajasti huomiota muilla tavoin.
Afrikan väestöräjähdys tosiaan saattaa lieventyä lähivuosina kun ns. lännen velanottoon perustuva talous aivan väistämättä sakkaa ja menettää kykynsä ylläpitää sitä valtavin tulonsiirroin suoraan ja välillisesti. Mutta jäähän meille vielä Intia ja osa muuta Aasiaa ja E‑Amerikkaa.
oliko maailma jotenkin kauhean huono ajanlaskumme alussa
Noista elinajanodotteista tuli mieleen, että Rooman kaupungissa erään arvion mukaan porukka eli keskimäärin parikymppiseksi ajanlasku alun tienoilla.
Mahtaako nykymaailmassa löytyä paikkaa, jossa tuollaista onnea pääsisi kokeilemaan? No, ainakin keinotekoisesti sitä voi kokeilla yhdistämällä viemäriputken vesijohtoon. Suuri kuolleisuus kun johtui osin siitä, että Tiberin yläjuoksulla rikkaat ulsotivat jokeen, jota alajuoksun köyhät sitten käyttivät talousvetenään.
Maaseudullakin kuoltiin nuorempana kuin nykyään köihimmässäkään kehitysmaassa mm. lääketieteen kehittymättömyydestä ja rajoittuneista viljelylajeista johtuen. Lapsia tehtiin niin paljon kuin vain ehdittiin, mutta nälkä, taudit ja sodat tappoivat niin, että väkiluku kasvoi äärimmäisen hitaasti.
Tuollaiseen eloon pääsee tutustumaan nykyään etenkin Afrikassa, tosin sillä erotuksella, että nyt väkiluku siis ei enää ole jämähtänyt liki paikalleen. Ja siitähän tämä väestöräjähdys on juuri johtunut, kun barbaria on kohdannut sivistyksen eikä ole ehtinyt sopeutua, jos tällainen provokatiivinen kärjistys sallitaan.
Iranin tapaus on mielenkiintoinen. Muutama seikka: “Iranin kummallisuuksiin kuuluu naisten 60 prosentin osuus yliopisto-opiskelijoista. Työelämässä naisia on vain 12 prosenttia. Selitys on, että koulutetut naiset ovat hyviä kotiäitejä ja poikien kasvattajia.” (…)
Selitys 1)
Naiset kouluttautuvat pidempään, mikä tunnetusti (Euroopassa) laskee nettouusiutumislukua. ‘Pappisvallasta’ huolimatta ‘maallinen’ pohjavire on Iranissa vahva. Nykyinen valta ei välttämättä seiso vahvoilla jaloilla.
Selitys 2)
Kulttuurissa suositaan poikia (ja mitä siitä sitten seuraa…) Lisäksi on tuo ‘az’:n mainitsema väestöohjelma, jolla lapsilukua pyrittii rajoittamaan.
Meilla ns. länsimaissa on jonkin verran väärä käsitys Iranissa asuvien arjen elämästä. USA:n puheet Pahan akselista ovat olleet tukemassa vääriä käsityksiä ja vaikeuttaneet opposition toimintaa. Tästä(kin) johtuen tuleva kehitys maassa voi olla hyvinkin arvaamatonta.
Kysymys siis oli alun perin, että johtuivatko nuo kauheudet väen vähäisyydestä.
Elinajan odote Botzwanassa syntyhetkellä. Aika raju lasku.
Vuodet kaikki Miehet Naiset
1950–1955 47,6 45,6 49,5
1955–1960 49,6 47,7 51,5
1960–1965 51,5 49,7 53,3
1965–1970 53,3 51,5 55,0
1970–1975 56,0 54,1 57,8
1975–1980 59,3 57,2 61,2
1980–1985 61,5 59,4 63,5
1985–1990 63,6 61,4 65,7
1990–1995 62,7 60,0 65,5
1995–2000 52,6 50,0 55,1
2000–2005 46,6 45,7 47,4
Osmon luvut kuvana: http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Life_expectancy_in_some_Southern_African_countries_1958_to_2003.png
yttemmin elinajanodotteet ovat lähteneet pikkuhiljaa taas nousuun. Tämän hetken tilanteesta voi lukea vaikkapa täältä: http://www.unaids.org/en/CountryResponses/Regions/SubSaharanAfrica.asp
T. Sipilä:
“Voi olla, että jo nyt maapallolla ravitaan runsaaseen öljyn käyttöön perustuen enemmän ihmisiä kuin olisi viisasta pitkällä tähtäyksellä tehdä. Tätä tilannetta voidaan vielä vahvistaa esimerkiksi geenimuuntelulla tai muilla tekniikoilla.”
Tämä nyt kuulostaa siltä, että sinusta paras tapa rajoittaa väestonkasvua olisi ruuantuotannon vähentäminen ja siitä seuraavat nälänhädät.
Mielestäni väestönkasvun hillitsemiseen tulee käyttää aivan muita keinoja. Koulutus ja hyvinvointi rajoittaa väestönkasvua paljon tehokkaammin kuin köyhyys ja nälkä. Ruuantuotanto pitäisi tehdä mahdollisimman tehokkaaksi, jotta kaikki ihmiset saadaan ruokittua mahdollisimman vähällä ympäristön kuormituksella. Tässä tehostamisessa geeniteknologia tulee olemaan yksi keskeisistä keinoista lihansyönnin vähentämisen ohella.
FST:n Huntuja ja korkokenkiä ohjelmasarjassa oli eilen vuorossa Iran. Jakso lähetetään uusintana ensi keskiviikkona. Yhdelläkään ohjelmassa haastatelluista 20–30 vuotiaista liberaaleista nuorista ei ollut vielä omia lapsia. Miten lie laita fundamentalistien kohdalla?
Iran on kyllä käsittämätön maa. Onko mikään toinen maa yhtä suurien maailmankatsomuksellisten ristiriitojen repimä (en nyt tarkoita niinkään etnistä vastakkainsettelua)?
Tuossa FST:n ohjelmassa heistä ei puhuttu, mutta jotain symbolisen vapauttavaa on ryhmäseksibileitä järjestävissä Iranin nuorissa, kun tietää missä yhteiskunnallisessa kontekstissa he hullut sitä tekevät.
Toisaalta. Muutama vuosi sitten tuli televisiosta dokumentti jostakin iranilaisesta syrjäisestä yhteisöstä (muistaakseni jollakin saarella), jossa naisten oli pakko käyttää kuonokoppaa. Nahkaremmeillä sidottu kiinni. Kuin aggressiivisten koirien! Katsele ja mieti siinä sitten vankina elämääsi eteenpäin 50+ vuotta. Minnekään et pääse ja mikään ei muutu. Kuonokoppa remmeillä kiinni. Täysin surrealistista.
Väkiluvulla ei sinänsä ole kauheasti muuten merkitystä, mutta jos se on kovin pieni ja erityisesti harva, niin erikoistumisen skaalaedut menetetään. Krugman (tämän vuoden talouden nobelisti) on kirjoittanut näistä skaalaeduista.
Maailmassa ei varmaan kauheasti elintaso laskisi, jos väkiluku olisi puolet nykyisestä, olettaen, että kaupungistuminen jatkuisi nykyvauhtia.
”Ruuantuotanto pitäisi tehdä mahdollisimman tehokkaaksi, jotta kaikki ihmiset saadaan ruokittua mahdollisimman vähällä ympäristön kuormituksella. Tässä tehostamisessa geeniteknologia tulee olemaan yksi keskeisistä keinoista lihansyönnin vähentämisen ohella.”
Ensimmäiseksi tietysti pitäisi kaikenlainen ruuan haaskaaminen saada loppumaan. Elintarvikekauppojen tarjonta voisi olla mahdollisimman monipuolisen ja yltäkylläisen sijasta siinä määrin rajoitettua, että viimeisen käyttöpäivän kärryyn tulisi mahdollisimman vähän täytettä esimerkiksi liha- ja kalatuotteita jätteisiin toimitettavaksi.
“Elintarvikekauppojen tarjonta voisi olla mahdollisimman monipuolisen ja yltäkylläisen sijasta siinä määrin rajoitettua, että viimeisen käyttöpäivän kärryyn tulisi mahdollisimman vähän täytettä esimerkiksi liha- ja kalatuotteita jätteisiin toimitettavaksi.”
Tämä vaatii järkevää asennoitumista myös asiakkailta: ostaa pois sen pian vanhaksi menevän, jos on aikeissa tehdä siitä samana tai seuraavana päivänä ruokaa.
Sparissa oli kiva tapa myydä samana tai seuraavana päivänä vanhenevaa alennuksella, mutta tämäkin hävisi, kun Spar vaihtui S‑marketiksi. Isolla ketjulla on vissiin varaa hävikkiin.
“Noista elinajanodotteista tuli mieleen, että Rooman kaupungissa erään arvion mukaan porukka eli keskimäärin parikymppiseksi ajanlasku alun tienoilla.”
Keskimääräisluvut eivät oikein anna hyvää kuvaa, koska korkea lapsikuolleisuus vääristää sitä.
az,
Estikö se kuonokoppa puhumisen vai mitä tarkoitusta varten se oli? Tuskin ainakaan puremien ehkäimiseksi?
Erittäin Tyhmää Huumoria:
Tuollainen systeemi olisi kyllä varmasti täälläkin monen miehen mieleen. Tätä palstaa varten tarvitsisin sitten pakolliset turkisrukkaset vuorokauden ympäri…
saint:
“Elintarvikekauppojen tarjonta voisi olla mahdollisimman monipuolisen ja yltäkylläisen sijasta siinä määrin rajoitettua, että viimeisen käyttöpäivän kärryyn tulisi mahdollisimman vähän täytettä esimerkiksi liha- ja kalatuotteita jätteisiin toimitettavaksi.”
Jos ruuantuotannon ympäristövaikutukset siirtyisivät hintoihin, lihan hinta todennäköisesti nousisi reilusti. Tällöin kauppiaille muodostuisi enemmän motivaatiota välttää ympäristöä kuormittavan ruuan hukkaamista.
Mielestäni ruuantuotannon tehostamisen keinot eivät ole toisiaan poissulkevia (tyyliin: ensin säästö, sitten geeniteknologia). Kaikki tehokkaat keinot kannattaa ottaa käyttöön rinnakkain.
Ville, esitit geeniteknologiaa ratkaisuksi ruoantuotantoon, ja että ongelmana on poliittinen tahto. Varmasti näinkin, mutta olettaisin että monila alueilla ongelma ei ole maaperässä, tuholaisissa ja ilmastossa, vaan talous- ja tuotantopolitiikassa. Kahvia ei voi syödä, vaikka sen markkinat romahtaisivatkin. Sama koskee muutenkin rahakasvien tuotantoon keskittyvää maataloutta.
Komppaan tomppelia. Keski-ikä ei todellakaan tarkoita tyypillistä kuolinikää olosuhteissa, joissa syntyvyys ja lapsikuolleisuus ovat korkeita.
Itse olen taipuvainen optimismiin viljelyteknologian kehittymisessä, esim. tuon vertikaaliviljelyn tyyppisten ideoiden suhteen. Varsinkin vihannesviljelyssä myös urbaani ympäristö tarjoaisi nyt käyttämättömiä mahdollisuuksia.
??, olen aivan samaa mieltä siitä, että ruuantuotantoon liittyy monia ongelmia, mm. nuo mainitsemasi. Ei se geeniteknologia tietenkään ole mikään sellainen patenttiratkaisu, jolla poistetaan maailman epäoikeudenmukaisuus, mutta kyllä sen avulla on mahdollista tehostaa ruuantuotantoa huomattavasti. Kyseessä on teknologian suoma mahdollisuus, jota voidaan käyttää joko rikkaiden rikastuttamiseen, ympäristön suojelemiseen ja köyhien ruokkimiseen tai se voidaan jättää käyttämättä, poliittiset päätökset määrittelevät sen miten toimitaan.
Ruuantuotannon vahingolliset vaikutukset ympäristöön ovat niin järkyttävän suuret, että minusta on tyhmää olla käyttämättä kaikkia mahdollisia keinoja niiden minimoimiseksi. Kuten mainitsin jo aiemmin, oikeudenmukainen ja solidaarinen politiikka, ruokailutottumusten muuttaminen ja tuotantotapojen tehostaminen eivät suinkaan sulje toisiaan pois, kaikkia voidaan edistää samanaikaisesti. Tämä tuntuu olevan geeniteknologiaa dogmaattisesti vastustaville ympäristöjärjestöille vaikeasti hahmotettava asia.
Noista elinajanodotteista tuli mieleen, että Rooman kaupungissa erään arvion mukaan porukka eli keskimäärin parikymppiseksi ajanlasku alun tienoilla.
Se tai olla tosiaan sellainen arvio, ja esittäjäkin saattoi olla jonkun muun asian tuntija kuin historian. Toki sen ajan lapsikuolleisuusluvut olivat varmasti korkeita. Tosiasiassa Rooman kaupungissa oli jo 2000 vuotta sitten sanitaation taso vesijohtoineen taatusti keskimäärin korkempi kuin Afrikan kultamunamaissa nykyään, vielä meidän antamamme suunnattoman kehitysapupanoksen jälkeen.
Itse asiassa olen täysin varma että muinaisessa Roomassa, tarkoita tällä koko valtakuntaa, ainakin rooman kansalaisten elinikä oli selvästi korkeampi kuin afrikkalaisten nykyään. Ja jopa infra oli osin tähän päivään saakka säilyneine teineen, rakennuksineen, vesi- ja viemäriverkostoineen ja siltoineen parempi.. Mun mielestä tätäkin pointtia voisi hetken miettiä kun huutavaa työvoimapullaa paikkaamaan tarvitaan niitä huippuosaajia.
Kuinkahan mones kerta tämäkin tokaisuni esiintyy täällä eli väkimäärä ei yksin ratkaise vaan myös se, mitä se syö ja miten se muutenkin elää. Jos kaikki eläisivät kuten me, ei tänne monta sataa miljoonaa ihmistä mahdu.
“Jos kaikki eläisivät kuten me, ei tänne monta sataa miljoonaa ihmistä mahdu.”
Tätä väitettä kuulee usein, mutta kuinka perustelet sen? Minä väitän provokatiivisesti vastaan, että jos kaikki eläisivät niin kuin “me”, niin maailman luonto voisi nykyistä paremmin. Esimerkiksi metsäalaa hakataan pelloiksi/asuinalueiksi ja eläimet ovat sukupuuttouhan alla jossakin muualla kuin länsimaissa.
Jos kaikki eläisivät niin kuin länsimaalaiset, niin maailman väkiluku tulisi myös tasaisesti laskemaan 3 miljardia kohden, eikä olisi kohoamassa 10 miljardiin.
Suurin ongelma olisi ehkä lihansyönti, koska peltoalaa tarvitaan niin valtavasti karjan ruokkimiseen. Tämän seurauksena lihanhinta nousisi ja lihan kulutus henkeä kohden varmasti vähenisi. Myös kehitystyö eläinten lihasten kasvattamiseksi ilman ko. eläimiä nopeutuisivat (mitenköhän vegaanit muuten suhtautuisivat tuollaiseen lihaan?).
Toinen ongelma olisivat luonnonvarat. Uusiutuvien käyttöön ottaminen ja ydinvoiman lisärakentaminen nopeutuisivat huomattavasti. Tutkimukseen panostettaisiin paljon nykyistä enemmän.
Materiaalinen kulutus varmasti paineesta johtuen siirtyisi aikaa myöten enenevissä määrin immateriaaliseen kokemusten, palveluiden ja datan kuluttamiseen, kuten on jo nyt tapahtumassa.
Jätteiden prosessointiin varmasti myös suunnattaisiin enemmän määrärahoja. Niitä määrärahoja myös olisi paljon enemmän maailman ollessa nykyistä huomattavasti vauraampi. Myös tutkijoita olisi nykyistä enemmän.
Työttömyys olisi alhaisempi, levottomuuksia olisi vähemmän. Sisällissotia ei olisi ollenkaan. Terrorismi olisi mennyttä maailmaa. Samoin uskonnollinen fundamentalismi. Naisilla olisi vapaat oikeudet itseilmaisuun ja seksuaalisuuteen. Kiinan ja Intian teollisuuden savupiipuissa olisi suodattimet. Kaikkien ulottuvilla olisi oikeus terveydenhoitoon, koulutukseen ym.
Metsiä olisi rauhoitettu nykyistä enemmän, sisävesistöjä puhdistettaisiin (vrt. kuinka Suomen järvet ovat puhdistuneet), luonnonsuojelualueet, kansallispuistot ym. olisivat laajempia, villieläimet nykyistä konkreettisemmin rauhoitettuja. Tiikerin ei tarvitsisi häilyä sukupuuton rajoilla.
Maailma kyllä keksisi tiensä ulos väliaikaisesta luonnonvarojen niukkuuden aiheuttamasta materiapulasta ja kehittäisi keinotekoisia materiaaleja, ja loputtomiin toistettavissa olevia kierrätysprosesseja. Uusiutuva energia jaydinvoima pyörittäisivät yhteiskuntaa. Jätteet prosessoitaisiin. Ei olisi tarvetta hakata metsiä uutta istuttamatta pelloiksi. Kulutus myös vähenisi väestömäärän laskemisen myötä. Vapautuneiden peltoalojen voitaisiin antaa metsittyä uudelleen. Vuoden 2100 Keski-Euroopassakin voisi olla laajoja erämaa-alueita muuallakin kuin vuoristossa. Ensimmäistä kertaa useisiin satoihin vuosiin.
Länsimainen tieteellis-yhteiskunnallinen kehitys on ollut kokonaisuudessaan erittäin positiivista.
Minä todella toivon, että yhä useampi ihminen voisi saastuttaa, riistää ja elää kuten länsimaalainen ihminen.
(Disclaimer: Tämä näkemys ei ole täysin objektiivinen.)
Jos kaikki eläisivät kuten me, ei tänne monta sataa miljoonaa ihmistä mahdu.
Just joo, tässähän tämä “Vihreä” ajattelu taas oikein kiteytyi… Mikähän MEISTÄ tekee niin pahoja? Munkin mielestä kaikki TE viherhörhöt voitte aivan rauhassa vihata mitä tahhansa vaikka sitten sitä mystistä “ME” elementtiä, mutta miksi te sotkette tavalliset suomalaisetkin tähän surkeaan olkiukkoonne?
Kuinkahan moni Virheät de rööda — puoluetta äänestänyt ymmärtää tämän teidän ajattelunne ytimen: kateellisten kommunistien, omahyväisten ihmisvihaajien, pseudotieteilijöiden sekä erilaisten muiden vähemmistöjen karkkikauppa, jota pitää koossa ainoastaan mahdollisuus päästä nillittämään henkilökohtaisesti itselle tärkeistä asioista ja viimekädessä ostaa itselle, kaikki alkuperäiset periaatteet myymällä, joku kiintiösuojatyöpaikka. On todella harmillista että niin pieni osa äänestäjistä kykenee ajattelemaan itse mitään.
Rooman asukkaiden, sekä kaupungin että valtakunnan, elinajanodotteita on tutkittu historiallisesti, siis kirjallisista lähteistä, ja arkeologisesti. Rooman kaupungissa se oli varsin yleisen arvion mukaan noin 20 vuotta ja “maakunnissa” muutaman vuoden enemmän. Köyhimmässäkin kehitysmaassa luku on reippaasti yli kolmenkymmenen.
Ihan älytöntä on luulla, että esiteollisessa orjayhteiskunnassa infra olisi ollut parempaa kuin nykyisissä Afrikan maissa.
En ymmärrä, miksi täytyy itse ruveta arvailemaan, miten asiat saattavat olla, kun kerran puhutaan jostain, josta helposti löytyy tukittua tietoa.
Tai ei tarvitse edes googlata, kun hetken miettii, miksi väestö ei räjähtänyt muinaisessa Roomassa mutta tekee niin nyky-Afrikassa. Sehän ei olisi käytännössä mahdollista, jos Travellerin arvailut pitäisivät paikkaansa.
Väestöhistoria on kiehtovaa vaikka sen peruslinja onovat varsin yksinkertainen: ensin rajoitettiin lapsilukua ja elettiin suht pitkään, sitten keksittiin maanvilejelys, ruvettiin tekemään malthusilaisittain lapsia ja elettiin lyhyesti, sitten tehtiin teollinen vallankumous ja elinikä syöksähti ylös, kun tehtiin lapsia vain omaksi iloksi ja tuottavuus alkoi liääntyä väkimäärää nopeammin. Vähän tarinaan pitää lisätä yksityiskohtia, kuten vaikkapa peruna, kaivo, rokotus ja ehkäisyvälineet, mutta siinä se suuri linja muuten on.
Afrikassa ollaan maanviljelyksen ja teollistumisen (tai modernisaation) rajalla, muualla selvästi jo modernin puolella joitain poikkeuksia lukuunottamatta.
Ihan älytöntä on luulla, että esiteollisessa orjayhteiskunnassa infra olisi ollut parempaa kuin nykyisissä Afrikan maissa.
Tämä on tietenkin hieman määärittelykysymys, ei ollut roomaisilla intternettiä joten ne ‘roomalaiskirjeetkin’ piti paperille kirjoittaa eikä niin kuin nigerianpojat nykyään 🙂 Tosiasia on kuitenkin se että Roomassa oli kattava päällystetty tieverkko siltoineen, vakaa raha- ja ylipäätään talousjärjestelmä jonka seurauksena siellä ei esimerkiksi kuoltu joukottain nälkään, ja vaikka maanviljelykään ei perustunut silloin tuontifosfaatteihin, fossiilisiin polttoaineisiin eikä edes Monsanton patentoituihin siemeniin, mutta silti elintarvikkeet pääosan ajasta riittivät… Tämäkin on sitä infastruktuuria.
Rooman kaupungissa se oli varsin yleisen arvion mukaan noin 20 vuotta ja ..
Viisauteni lähde, suomenkielinen wiki sanoo että 28 vuotta, ja siinä on varmaan orjatkin mukana. Lapsikuolleisuus oli kuten sanoinkin silloin tietysti valtaisaa.. Ymmärtääkseni Roomassa ei ollut juurikaan vankiloita, vaan rangaistukset pääasiassa lyhensivät dramaattisesti tuomittujen elämän pituutta.. Antiikin maailma oli toki kova, en epäile yhtään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Elinajanodote
Tai ei tarvitse edes googlata, kun hetken miettii, miksi väestö ei räjähtänyt muinaisessa Roomassa mutta tekee niin nyky-Afrikassa. Sehän ei olisi käytännössä mahdollista, jos Travellerin arvailut pitäisivät paikkaansa.
Jos ne eivät panneet koko ajan 🙂 Afrikkalaiset ja länsimaalaiset poliitikot ovat siis saaneet aikaiseksi järjestelmän, jossa länsimaiden köyhiltä otetuilla varoilla tuotetaan maksimaalinen määrä nälkää kärsiviä nuoria ja aikuisia Afrikkaan..? Minun mielestäni tämä ei ole järkevää.
Muinainen Rooma ei saanut mistään “kehitys“apua ja oli näin tasapainossa väestönsä kanssa, lisäksi väestö kasvoi hallitusti koko ajan. Afrikassa väestö palautuisi tasapainotilaan selvästi nykyistä pienemmällä väestömäärällä mikäli tämä ns. “kehitys“apu lopetettaisiin. Myöskään muinaisella Roomalla ei ollut jotain siirtolaisten sukulaisilleen lähettämiä
valuuttatuloja joilla olisi voinut tuoda hyödykkeitä ulkomailta, logistiikka ja tiedonsiiirto maksoi maltaita ja ylipäätään käytännössä KAIKKI työ tehtiin lihasvoimalla jne..
Tarkoitukseni ei ollut väittää että muinainen Rooma olisi ollut jonkinlainen ihanneyhteiskunta tai edes kaikilla mittareilla parempi paikka kuin nykyinen Afrikka, mutta kyllä jossain on vikaa jos MONILLA mittareilla 2000 vuotta vanha systeemi oli parempi.. Eikö vain?
“Me länsimaalaiset” emme kyllä toimi luonnonvarojen suhteen kovinkaan järkevästi edes omalla kotipihallamme, toisin kuin jotkut kommentoijat täällä väittävät. EU:n kalastuskiintiöiden ylittäminen vuosi toisensa jälkeen lienee yksi selvä esimerkki tästä. Jos asiaa ei saada kuntoon edes EU-maiden kesken niin mitä toivoa on saada ryöstökalastus kuriin jossain Afrikassa?
Tällä hetkellä länsimaat myös ulkoistavat kulutuksensa ympäristövaikutuksia Aasiaan ja Afrikkaan tehokkaasti, kun ruokaa ja tavaroita tuodaan sieltä tänne “meille”. Päästöt ja ongelmat jäävät sinne “heille”. Mahtavaa ja hienoa, omatunto on puhdas ja kulutus voi jatkua ilman huolia ja murheita?
“Meidän” todellinen kykymme ja halumme ympäristöasioiden suhteen mitataan siinä vaiheessa kun tavaroiden hintaan sisällytetään riittävästi rahaa negatiivisten ulkoisvaikutusten hoitamiseen meikäläisellä normistolla. Siihen asti argumentointi siitä kuinka täällä ei juurikaan kuole eläimiä sukupuuttoon, eikä ole isoja ympäristökatastrofeja on vähän huteralla pohjalla.
Vastaavasti Ruotsin suunnitelma luopua ydinvoimasta ostamalla sähköä esimerkiksi Suomesta on tätä samaa tekopyhää hubbabubbaa. Tai joidenkin yritysten väitteet siitä, että niiden toiminta on “hiilidioksidineutraalia” — mitäs siitä että jonkun alihankkijan toiminta ei ole.
Traveller niputti — varmaankin tarkoituksellisen provosoivasti — Vihreät kannattajineen “kommunisteiksi, ihmisvihaajiksi, pseudotieteilijöiksi” ja niin edelleen. Tämä saattoi pitää paikkansa joskus, mutta ei taida olla mitään nykypäivää. Nykypäivän Vihreisiin kuuluu entisten villapaita-hampuusien sijaan/lisäksi paljon hyvinkin oikeistolaisesti ajattelevia diplomi-insinöörejä, maistereita ja ekonomeja, jotka ovat jonkun suojatyöpaikan sijaan ihan oikeissa töissä. Ajatelkaa nyt — sellainen saattaa istua puku päällä ja skraga kaulassa teidän kanssa siinä seuraavassa palaverissa vaikka heti Maanantaina. Tai asentaa teille jotain laitteita käyttöön ensi viikolla. Pelottavaa eikö totta?
(Vihreät oli muuten silmiinpistävästi kunnallisvaaleissa Kokoomuksen ohella niitä harvoja puolueita, joiden esitteissä ja mainoksissa päästettiin nuoria fiksuja ehdokkaita esille. Panostus nuoriin ehdokkaisiin oli varmasti tietoinen valinta molemmilta puolueilta. Lopputulos onkin tiedossa.)
Roomassa orjat olivat kotimaisia, meillä ne asustelevat etupäässä köyhissä maissa, vai missä nämä meidän kaikki tekstiilit, tilpehöörit ym tehdään.
Mikä oli sivumennen kysyttynä orjien osuus väestöstä antiikin aikoina. Varmaan blogin lukijoista joku tietää tai osaa kaivaa tiedon esille.
Roomassa orjat olivat kotimaisia, meillä ne asustelevat etupäässä köyhissä maissa, vai missä nämä meidän kaikki tekstiilit, tilpehöörit ym tehdään.
Ihan hyvä pointti mutta kannattaa muistaa että nykyisessä taloudellisessa järjestelmässä orjasta tulee isäntä kun orja toimii oikein. Esimerkkinä vaikkapa Japani joka on noussut krääsän ja rihkaman tuottajasta meidän kilpailukyvyttömän kuplataloutemme rahoittajaksi, niin ja tietysti Kiina samoin vähän myöhemmin ja jo nytkin vaikkei työväestön asemassa hurramista olekaan. Kuka onkaan kenenkin orja 50 vuoden kuluttua jää nähtäväksi.
En nyt tarkistanut, mutta rautaisen yleissivistykseni pohjalta väittäisin, että jopa puolet väestöstä antiikin Roomassa olivat orjia.
Orjien asema toki vaihteli ja isännän kaunis lempiorja saattoi olla paremmassa asemassa kuin oma vaimo. Orja-sanalla on erilainen kaiku nyt kuin silloin.
Orjillakin oli hierarkiansa ja parhaimmat orjat olivat ikään kuin arvostettua palvelusväkeä ja työvoimaa. Tosin he olivat tietysti vailla ihmisoikeuksia ja puhdasta kauppatavaraa. Mutta heidän asemansa perheessä saattoi olla jotain muuta kuin orjuuttavaa.
*******
Olettaisin että Traveller on infra-asiansa kanssa oikeassa. Roomassa oli erittäin kehittynyt vesi- ja viemäriverkosto, jätehuolto, tieverkosto ja jopa katuvalaistus.
Aivan varmasti parempi kuin paikoin Afrikkaa, jossa kakalla käydään maakuopassa kaivon vieressä..
Elinikä oli alhainen korkean imeväis- ja lapsikuolleisuuden ja mielivaltaisen väkivallan vuoksi. Lääketiede oli silloin mitä oli..
Eläköön orjuus!?
Köyhissä maissa (ylikansallisten) orjien keskimääräinen asema on heidän siskojaan ja veljiään paljon parempi. Ensinnäkin työtä on. Työstä maksetaan keskimääräistä paljon paremmin maan tulotasoon nähden. Työolot ovat keskimääräisesti paljon paremmat. Köyhien maiden asukkaiksi orjilla menee hyvin.
Toki voi länsimaisesta näkökulmasta näyttää siltä, että kuinka voidaan ihmisillä teettää työtä tuollaisissa olosuhteissa, tuollaisella palkalla ja tuollaisilla etuisuuksilla. Vieläpä (teini-ikäisiä) lapsiakin mukana työssä. Ihmisoikeusrikkomus?
Lyhyt katsaus läheiseen slummiin, paikalliselle plantaasille tai kaupungin kaatopaikalle, näyttää kuitenkin kuinka hyväosaisia useimmat orjat ovat. Orjien asema onkin kadehdittu, ja kun paikkoja uusille orjille vapautuu, ylittää työvoiman tarjonta aina työvoiman kysynnän.
Köyhät maat ovat ruvenneet houkuttelemaan orjaisäntiä maahansa, pelloillensa, aloittelevaan teollisuuteensa. Plantaaseja rakentamaan.
Tässä onnistuneet köyhät maat ovat kokeneet ennennäkemätöntä talouskasvua, ja nykyisin, erityisesti Aasiasta, löytyy jo miljoonittain orjia, jotka asuvat tilavassa asunnossa, matkustelevat ulkomailla ja hymyilevät leveästi golf-kentällä köpötellessään.
Afganistanissa, yhdessä maailman huonoiten voivimmista maista, ovat perinteisiä afganistanilaisia mattoja käsityönä kutovat naisorjat nousseet yhteisöissään arvostettuun asemaan. Länsimaiset orjaisännät toki riistävät naisten työn todellista arvoa, ja myyvät heidän mattojaan suurella voitolla länsimaisille ostajille (yksi matto voi maksaa jopa kymmeniä tuhansia euroja), mutta eipä jää orjanainenkaan aivan olemattomille tuloille. Hän voi yksinäänkin elättää perheensä, vieläpä ruhtinaallisesti paikallisiin oloihin nähden, ja hänen osaamistaan arvostetaan.
Kuka vapauttaisi hänet orjuudestaan?
“Muinainen Rooma ei saanut mistään “kehitys”apua ja oli näin tasapainossa väestönsä kanssa, lisäksi väestö kasvoi hallitusti koko ajan. Afrikassa väestö palautuisi tasapainotilaan selvästi nykyistä pienemmällä väestömäärällä mikäli tämä ns. “kehitys”apu lopetettaisiin. Myöskään muinaisella Roomalla ei ollut jotain siirtolaisten sukulaisilleen lähettämiä
valuuttatuloja joilla olisi voinut tuoda hyödykkeitä ulkomailta, logistiikka ja tiedonsiiirto maksoi maltaita ja ylipäätään käytännössä KAIKKI työ tehtiin lihasvoimalla jne..”
Taitaa olla travellerin historiantunneista aikaa?
Rooman valtakunta ja kaupunki juurikin saivat, tai oikeammin ottivat, ‘kehitysapua’. ‘Apu’ otettiin veroina alamaisilta tai lähetettiin legioonat hakemaan sitä rajojen takaa. Kun ‘kehitysapu’ oli raatanut itsensä loppuun, niitä hankittiin lisää.
Muistaisin lukeneeni, että teolliselle ajalle asti kaupungit tarvitsivat jatkuvasti lisäväestöä estääkseen väkiluvun laskun tautien yms vuoksi.
Antiikin Rooman ja nykypäivän Afrikan infrastruktuurien vertailu on täysin älytöntä. Oletteko kuulleet teknologian kehittymisestä?
Taitaa olla travellerin historiantunneista aikaa?
Kyllä, mutta ‘joopojoon’ tunnit lienevät vielä edessäpäin 🙂 Korjaan tekstisi nykyaikaan, siihen se sopii paremmin:
“Suomen valtakunta ja kaupunki juurikin saivat, tai oikeammin ottivat, ‘kehitysapua’. ‘Apu’ otettiin veroina alamaisilta ja sitten lähetettiin legioonittain maailmanparantajia ja muita utopistihörhöjä tuhlaamaan sitä rajojen taa. Kun ‘kehitysavun’ maksajat eli tavalliset ihmiset olivat raataneet itsensä loppuun, ottivat poliitikot vielä rutkasti velkaa päälle ulkomailta.
Muistaisin lukeneeni, että teollisella ajalla 3. maailman kaupungit tarvitsevat jatkuvasti lisäväestöä räjäyttääkseen väkiluvun taivaisiin taudeista yms huolimatta.
Antiikin Rooman ja nykypäivän Afrikan infrastruktuurien vertailu on täysin älytöntä. Oletteko kuulleet että ennen infraakin tehtiin omarahoitteisesti ja kunnolla?”
Sitten kun luet ne lukion / yläasteen kurssit historiaa, niin huomaat ettei se Rooma ollut vain kaupunki vaan koko sen ajan maailma. Tietenkin siellä kerättiin veroja, niin muuten nykyisinkin tehdään. Sitten kun menet töihin niin huomaat kyllä asian. Vielä lisään etten sanonut että se antiikin maailma olisi ollut parempi tms. Tai itse asiassa olisihan sielläkin puolensa, Elinan esiin nostamaa pointtia sievistä orjattarista miettiessä 🙂 jos en sitten soutaisi silmät puhkaistuina kaleeria Lesboksen ja Afrikan väliä.
Yksi keino rajoittaa väestönkasvua olisi taloudelliset kannusteet naisille raskaaksitulemisen välttämisestä ja ehkäisyvälineiden levittäminen. Yksi mahdollisuus olisi esim. että rikkaat teollisuusmaat takaisivat Afrikkalaisille naisille eläkkeen, jos nämä pidättäytyvät saamasta enemmän kuin yhden lapsen 35–45 ikävuoteen mennessä.
Taloudellisia kannusteita voitaisiin myös käyttää aiemmin. Esim. jokainen nainen, joka on täyttänyt 16v. saisi vähälapsisuus tukea, jos heillä olisi yksi tai vähemmän lapsia. Useamman lapsen saaminen vähentäisi tai poistaisi tuen.