Mihin tarvi­taan ulko­maista työvoimaa, kun koti­maas­sakin on työt­tömiä? Tähän on määrälli­nen ja laadulli­nen vas­taus. Kir­joi­tan tässä postauk­ses­sa määräl­lis­es­tä, seu­raavas­sa laadullisesta.

Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan pystyssä pysymisen kannal­ta olen­naista on niin san­ot­tu ela­tus­suhde: kuin­ka mon­ta on yhtä työl­listä kohden sel­l­aisia, jot­ka eivät ole ansio­työssä vaan elävät työssä ole­vien ”kus­tan­nuk­sel­la”. Tätä toisen kus­tan­nuk­sel­la elämistä ei pidä ottaa moit­teena. Joukos­sa on syli-ikäisiä lap­sia ja täy­den työu­rakan tehneitä eläkeläisiä. Jat­ka lukemista “Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka: mihin ulko­maista työvoimaa tarvi­taan (1)”

Eloku­us­sa 1945 Uudessa Suomes­sa oli uuti­nen, joka ker­toi amerikkalais­ten pudot­ta­neen atom­ipom­min Hiroshi­maan. Uuti­nen oli arvioitu yhden pal­stan arvoiseksi.

Tämä Uuden Suomen toim­i­tuk­sen ratkaisu tuli mieleeni, kun luin uutista ilmake­hän metaa­nip­i­toisu­u­den nopeas­ta ja yllät­tävästä nousus­ta. Tämä voi olla Hiroshi­man pom­mia huo­mat­tavasti merkit­tävämpi ja hirvit­tävämpi uuti­nen. Jos kyse on siitä, mis­tä Ris­to Isomä­ki on ali­tuis­es­ti varoit­tanut — Siper­ian ikiroudan sulamis­es­ta ja val­tavien metaani­varan­to­jen vapau­tu­mis­es­ta ilmake­hään, on kasvi­huoneilmiö karkaa­mas­sa käsistä. Jat­ka lukemista “Hirvit­tävä uutinen?”

Kun suh­dan­tei­den heikken­e­m­i­nen ja reagoin­ti öljyn korkeaan hin­taan on alen­tanut öljyn kysyn­tää lähin­nä mar­gin­aalis­es­ti, öljyn hin­ta on pudon­nut puoleen. Tämä minus­ta todis­taa väit­teeni, että öljyn tar­jon­ta on jäykkää. Kun kysyn­tä- ja tar­jon­ta joutu­vat epä­tas­apain­oon, kysyn­nän on mukaudut­ta­va. Kysyn­nän ohjaamisek­si hin­ta nousee tai las­kee rajusti.

Tästä seu­raa usei­ta johtopäätök­siä Jat­ka lukemista “Mitä öljyn hin­nan rom­ah­tamis­es­ta voidaan päätellä?”

Ajatelka­a­pa, jos Venäjäl­lä puhkeaisi sisäisiä lev­ot­to­muuk­sia ja kolmemiljoon­aa venäläistä pak­enisi Suomeen. Kaik­ki var­maankin ovat sitä mieltä, että hei­dät on paras asut­taa pako­laisleireille Suomeen sen sijaan, että heitä kul­jetet­taisi­in edem­mäs Euroop­paan. Jat­ka lukemista “Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka: mik­si pako­laisia ei asute­ta lähialueille?”

Jos leikimme ajatuk­sel­la ava­ta rajat kaikille, jot­ka halu­a­vat tul­la Suomeen töi­hin samoil­la ehdoil­la kuin EU-kansalaisille, lop­putu­los riip­puu ratkai­sev­asti siitä, vaadim­meko ulko­maalaisille mak­set­tavak­si samaa palkkaa kuin suo­ma­laisille. Jat­ka lukemista “Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka: maa­han­muut­ta­jat ja työehtosopimukset”

Miten käy kehi­tys­maid­en, jos koulutet­tua väkeä niistä houkutel­laan töi­hin — yleen­sä vielä koulu­tus­taan vas­taa­mat­tomaan työhön — rikkaisi­in maihin?

Pääsään­töis­es­ti tämä aivovuo­to hyödyt­tää molem­pia päitä. Kehi­tys­maid­en omat hal­li­tuk­set laske­vat, että muut­toli­ike on niille kan­nat­tavaa. Teol­lisu­us­mai­hin muut­tanei­den rahalähetyk­set koti­mai­hin­sa on paljon merkit­tävämpi rahavir­ta kuin viralli­nen kehi­tys­a­pu. Yhden koulute­tun koti­in lähet­tämil­lä rahoil­la voidaan koulut­taa mon­ta uut­ta. Näi­den ihmis­ten tuot­tavu­us on teol­lisu­us­mais­sa suurem­pi, joten rahas­sa mitat­en muut­to on kan­nat­tavaa. Jat­ka lukemista “Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka: onko väärin houkutel­la osaa­jia köy­histä maista?”

Aja­tus, että kuka tahansa voisi tul­la Suomeen ja olisi maa­han tul­tuaan oikeutet­tu suo­ma­laiseen sosi­aal­i­tur­vaan, ei toi­mi. Tuskin tarvit­see perustel­la miksi.

Entä jos kuka tahansa saisi tul­la Suomeen töi­hin samoil­la ehdoil­la kuin EU-kansalaisetkin? Työtä saisi hakea, mut­ta suo­ma­laisen sosi­aal­i­tur­van piiri­in pää­sisi vas­ta, kun on ollut riit­tävän kauan töis­sä. Viimekesäis­ten koke­musten perus­teel­la järjestys­laki­in pitäisi kir­joit­taa määräys, joka oli aikanaan kaupunkien järjestyssään­nöis­sä: ker­jäämien kiel­let­ty. Jat­ka lukemista “Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka: rajat auki kokonaan?”

Varsi­naisia tur­va­paikko­ja myön­net­ti­in vuon­na 2007 vain 67 kap­palet­ta. Ne ovat niin rankko­ja tapauk­sia, että jos pää­si­sivät niihin lähem­min tutus­tu­maan, edes kiihkomielisim­mät maa­han­muut­tokri­it­tiset eivät kehtaisi esit­tää, että nämä pitäisi lähet­tää koti­mai­hin­sa tapet­taviksi. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­topoli­tik­ka: en pidä tur­va­paikkamenet­te­lyn väärinkäytöstä”

Jokaisen maan velvol­lisu­us — ja tähän minäkin yhdyn — on tar­jo­ta tur­va­paik­ka ihmisille, jot­ka ovat koti­maas­saan vain­on kohteena. Tätä koske­vat kan­sain­väliset sopimuk­set on tehty suuren kollek­ti­ivisen häpeän val­lites­sa, kun nähti­in, miten kävi Sak­sas­ta pois pyrkineille juu­ta­laisille, joi­ta muut maat kieltäy­tyivät otta­mas­ta vas­taan. Jat­ka lukemista “Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka: epäsym­metri­nen riskinvarmistus”

Yleisön innokkaas­ta ylly­tyk­ses­tä suures­ta vaa­timuk­ses­ta ja Perus­suo­ma­lais­ten vaalivoitos­ta johtuen kir­joi­tan muu­ta­man postauk­sen ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta. Tämä ei ole alaani. Sik­si fak­tatiedot voivat olla väärin ja ennen kaikkea ter­mi­nolo­gia, joka täl­lä alal­la on kovin hankalaa.

Näitä kir­joituk­sia tulee use­ampi, mut­ta blog­itekni­sistä syistä pilkon ne mon­een lyhy­een. Toivoisinkin, että kom­men­toi­jat kom­men­toisi­vat vain kir­joituk­ses­sa esitet­tyä asi­aa, eivätkä laa­jen­taisi keskustelua mui­hin asioi­hin. Täl­lä blogilla ei yleen­sä sen­suroi­da juuri mitään, mut­ta tässä keskustelus­sa sen­suroin kaik­ki postauk­set, jois­sa esi­in­tyy epäasial­lista kielenkäyttöä.

Tänään tiis­taina tyy­dyn kolmeen postauk­seen. Myöhem­min tarkoituk­seni on käsitel­lä ainakin aiheita

- Eikö pako­laiset kan­nat­taisi asut­taa naapurimaihin?

- Ympäristö­pako­laiset ja Afrikan väestöräjähdys