On tiedet­ty vuosia, että Yhdys­val­tain taloudessa raken­netaan val­tavaa velka­ku­plaa, eikä hei­dän kak­sois­va­jeen­sa voi jatkua lop­ut­tomi­in. Tämän ennustet­ti­in johta­van kysyn­täla­maan, mut­ta ennustet­ta täl­lais­es­ta rom­ah­duk­ses­ta ei ainakaan min­un kuullen kukaan esittänyt.

Tässä on takana rahoi­tus­valvon­nan täy­delli­nen pet­tämi­nen. Tosin joidenkin väit­tei­den mukaan valvo­jat oli­si­vat varoit­ta­neet, mut­ta poli­itikot oli­si­vat vaien­ta­neet hei­dät. Kun hallinto uskoo sokeas­ta Jumalaan ja markki­noi­hin — ei vält­tämät­tä tässä järjestyk­sessä —  ei tarvitse  itse ajatel­la mitään. Jat­ka lukemista “Luot­to­la­ma — luot­ta­mus on lamassa”

Nyt kan­nat­taa vuokra­ta rah­tialus. Viime kesäku­us­sa suuren kuiv­arah­tialuk­sen (cape­size) pörssis­sä noteer­at­tu päivävuokra oli 233 988 dol­lar­ia, nyt sen saa 2364 dol­lar­il­la. Alen­nus­ta 99 %! Jotain se ker­too maail­mankau­pan volyymin muutoksesta.

Tämä on huono uuti­nen  laivan­varus­ta­jille, mut­ta vielä huonom­pi uuti­nen se on niille, jot­ka yrit­tävät myy­dä uusi­in laivoihin moot­tor­e­i­ta (lue Wär­silä diesel). Huono­ja uutisia maail­mal­ta satelee myös niille, jot­ka yrit­tävät myy­dä hisse­jä pil­ven­pi­irtäji­in tai vaik­ka sata­manos­ture­i­ta. Suomen vien­ti on hyvin suh­dan­neherkkää, kos­ka siinä investoin­ti­hyödykkei­den osu­us on suuri. Niin­pä pörssikurssit ovat Suomes­sa laske­neet enem­män kuin esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa. VM aliarvioi täysin elvy­tyk­sen tarpeen.

Ruotsin hal­li­tus onjulkaissut ison infra­paketin, jon­ka ideana on investoi­da lamas­sa ilmas­ton­muu­tos­ta hillit­sevään infraan, kuten ratoi­hin. Suomes­sa Euroopan paras finanssi­min­is­teri elvyt­tää tähän ver­rat­tuna rovoil­la ja luot­taa aivan liikaa silkkaan veroelvytykseen.

VVO halu­aisi rak­en­taa Helsin­gin kan­takaupunki­in vuokrat­alo­ja, joi­hin ei liity autopaikkaa. Nyt autopaik­ka vaa­di­taan joka toista asun­toa kohden. Kos­ka autopaikan hin­ta on noin 35000 euroa, nos­taa se vuokraa 50–100 euroa kuus­sa myös siltä joka toiselta, jol­la ei ole autoa.

Joka toisel­la  helsinkiläisel­lä koti­taloudel­la ei ole autoa. Voiko joku kek­siä perustet­ta sille, että nämä eivät saisi asua talos­sa, jos­sa ei tarvitse mak­saa naa­purin autopaikasta?

Yleen­säkin pitäisi päästä siihen, että asun­to ja autopaik­ka erote­taan toi­sis­taan ja autopaikas­ta mak­se­taan erik­seen. Kek­si­ikö joku perus­teen, mik­si näin ei pitäisi tehdä?

(Tämä kuu­luu sar­jaan Van­ha Vet­er­aani jorisee)

Min­ul­la on hyvin henkilöko­htainen suhde Helsin­gin Asun­to­hank­in­ta Oy:öön, kos­ka se on ensim­mäi­nen suuri aikaansaan­nok­seni Helsin­gin kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa. Yhtiö oli tosin perustet­tu vähän aiem­min, mut­ta pidän henkilöko­htaise­na saavu­tuk­se­nani sen mojo­vaa kasvattamista.

Olin nous­sut kaupung­in­hal­li­tuk­seen vuon­na 1985 vihrei­den ain­oana edus­ta­jana. Kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa oli tuol­loin lisäk­seni seit­semän “punikkia” ja seit­semän “lahtaria”. Meil­lä oli sil­loin höl­lästi toimi­va liit­tou­tu­ma Ryh­mä 46, johon kuu­lui­v­at vasem­mistop­uolueet, vihreät, Keskustapuolue ja SMP. Tämä joukko muo­dosti enem­mistön. Jat­ka lukemista “Mikä on Helsin­gin Asun­to­hank­in­ta Oy?”

Ei ole järkeä päästää Helsin­gin asun­to­tuotan­toa hiipumaan vain sen takia, että amerikkalaiset ovat sössi­neet luot­tomarkki­nat lamaan. Asun­top­u­la ei ole kadon­nut mihinkään, vaik­ka asun­non osta­jat ovatkin. Päin­vas­toin, nyt juuri kan­nat­taa rak­en­taa asun­to­ja, kun rak­en­ta­jil­la ei muu­takaan puuhaa ole.

Ei myöskään ole järkeä rak­en­taa pelkkiä vuokra-asun­to­ja, vaik­ka niitäkin tarvi­taan. Näin tehti­in 90-luvun laman aikana ja saati­in aikaan Meri-Rasti­la. Jat­ka lukemista “Asun­to­tuotan­non tur­vaami­nen Helsingissä”

STM:n työryh­mä esit­tää, että julkiset sairaalat ja ter­veyskeskuk­set voisi­vat vuokra­ta tilo­jaan yksi­ty­isille ham­maslääkäreille lähin­nä ilta-aikaan.

Ei sitä ole nytkään kiel­let­ty. Se on käytän­nössä estynyt sil­lä, että hoi­dos­ta ei nykysään­nösten mukaan saa sairaus­vaku­u­tusko­r­vaus­ta. Kos­ka sairaus­vaku­u­tusko­r­vauk­set ovat aika vaa­ti­mat­to­mia, ilman säädös­muu­tok­si­akin, joku voi kek­siä vuokra­ta tilo­ja nykysään­nöil­läkin. Tätä taas on perustel­tu sil­lä, että tukea ei pidä mak­saa tuen päälle. Val­tio on jo tukenut investoin­ti­avus­tuksin tilo­ja. Tosin sairaaloille ei enää saa investoin­ti­avus­tuk­sia. Jat­ka lukemista “Kan­natet­ta­va esi­tys tilo­jen vuokraamisesta”

Net­ti uhkaa sanomale­hteä vähän joka suunnal­ta. Uutiset ovat luet­tavis­sa verkos­sa nopeam­min. Aamun Hesarista niistä uuti­sista, jot­ka ylipään­sä aion lukea, olen lukenut edel­lisenä päivänä jo puo­let Hesarin ilmais­es­ta palvelus­ta. Enem­män kuin Sanomale­hden lukua, netin uutis­tar­jon­ta syr­jäyt­tää tele­vi­siouutisia. Jat­ka lukemista “Sanomale­hden tulevaisuus”

Euroopas­sa on maa, jon­ka väestö on jakau­tunut jyrkästi kah­teen ryh­mään. Enem­mistönä ole­va väestöryh­mä on työteliästä, vauras­ta ja yrit­tävää. Se on pystynyt luo­maan yhden maail­man vahvim­mista talouk­sista. Vähem­mistönä ole­van ryh­män asuinalueil­la val­lit­see työt­tömyys, kansa on huonos­ti koulutet­tua apaat­tista ja pyrkii elämään sosiali­avus­tusten varas­sa. Huoli­mat­ta voimakkaista tulon­si­ir­roista ja val­tion suurista panos­tuk­sista vähem­mistöryh­mit­tymän asuinalueil­la talous on taant­nut­ta ja kansan elin­ta­so mata­laa. Jat­ka lukemista “Etni­nen ongelma?”

SATA-komitean oli tarkoi­tus kokeil­la eräi­den työl­listymistä edis­tävien houkut­timien käytöä sat­un­nais­te­tul­la kokeel­la. Val­i­tu­il­la kokeilu­alueil­la työn­hak­i­jat oli­si­vat saa­neet eräitä etu­ja työl­listymis­es­tään sat­un­nais­es­ti. Arpana olisi käytet­ty syn­tymäpäivän par­il­lisu­ut­ta ja parit­to­muut­ta. Tästä ei tul­lut mitään, kos­ka oikeuskans­leri kat­soi tämän vaaran­ta­van kansalais­ten yhden­ver­taisu­ut­ta. Tot­ta kai se olisi merkin­nyt, että ihmiset oli­si­vat olleet eri ase­mas­sa keskenään, mut­ta olisiko tämä ollut niin hirveätä? Jat­ka lukemista “Kokeilu kielletty”

Joskus 1970-luvul­la väestöräjähdys oli maail­man vaikein ja samal­la toiv­ot­tomin ongel­ma oli. Toiv­ot­tomin sik­si, ettei sille tun­tunut ole­van mitään tehtävis­sä. Väk­iluku kaksinker­tais­tui noin 40 vuodessa, eli 32 ker­tais­tui 200 vuodessa. Lop­ut­tomi­in tämä ei olisi jatkunut. Kuu­den­tuhan­nen vuo­den kulut­tua ihmiskun­ta muo­dostaisi pal­lon, jon­ka säde laa­jenisi val­on nopeudella…

Maail­man väk­iluku kasvoi vuon­na 1970 75 miljoon­al­la hen­gel­lä ja viime vuon­na 78 miljoon­al­la. Silti väestöti­eteil­i­jät suh­tau­tu­vat tähän rauhal­lis­es­ti ja pitävät väestöräjähdys­tä läh­es voitet­tuna ongel­mana.  Syn­tyvyys ei ole enää korkeal­la sik­si, että naiset syn­nyt­täi­sivät paljon lap­sia vaan vain sik­si, että syn­nytisiässä ole­via on niin paljon. Parhaan kuvan asi­as­ta saa, kun kat­soaa mon­tako tyt­töä naiset keskimäärin syn­nyt­tävät. Tätä kut­su­taan net­tou­u­si­u­tu­mis­lu­vuk­si. Jos tuo luku on yli ykisi, väestö kas­vaa pitkäl­lä aikavälil­lä ja  jos se on alle yksi, väestömäärä kään­tyy ennen pitkää lasku­un. Jat­ka lukemista “Väestöräjähdys helpottaa?”