Alueel­lis­tamisen tavoite on hyvä. Min­un on ehkä vielä suurem­pi syy kan­nat­taa sitä kuin sat­un­naisen kepu­laisen, kos­ka min­un tule­vaisu­uskäsi­tyk­seni on, että Suo­mi tulee läh­es tyh­jen­emään muu­ta­maan kasvukeskuk­seen. On myös se ris­ki, että jäl­jelle jääviä men­estysaluei­ta on vain yksi. Jat­ka lukemista “Mitä alueel­lis­tamisel­la tavoitellaan?”

Min­is­teri Hyssälä päät­ti sit­ten siirtää Lääke­laitok­sen nimeltään muutet­tuna Kuo­pi­oon. Kun kyse on poli­it­tis­es­ta päätök­ses­tä, jon­ka seu­raus­vaiku­tuk­sista ollaan kovin erim­ielisiä, tämän päätök­sen vaiku­tuk­sista pitäisi tehdä syvälli­nen seuranta.
— kuin­ka moni muutti;
— mitä maksoi;
— paljonko laitok­sen toim­intaku­lut pieninivät tai kasvoivat siir­ron ansiosta;
— mitä tapah­tui osaamiselle;
— jne.

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä)
Ter­vey­den­huol­lon hyvä tuot­tavu­us on sitä, että ihmiset pide­tään ter­veinä pienin panos­tuksin. Tuot­tavu­us voidaan jakaa kom­po­nent­tei­hin seuraavasti.

1.       Toimen­piteet tehdään tehokkaasti (tuotan­nolli­nen tehokkuus)

2.       Tehdään oikei­ta toimen­piteitä (allokati­ivi­nen tehokkuus)

3.       Toimen­piteet kohdis­te­taan oikeille ihmisille (sosi­aa­li­nen tehokkuus)

4.       Elämän­ta­vat tuke­vat ter­veyt­tä. (ennal­taehkäisyn tehokku­us) Jat­ka lukemista “Ter­veyt­tä halvalla”

Tie- ja rata­hankkei­den rahoi­tus pitäisi siirtää val­ti­ol­ta kun­nil­la ja/tai maakun­nille. Samal­la val­tio tietysti siirtäisi kun­nille sen määrän rahaa, jota infra­hankkeisi­in yleen­sä on käytet­ty. Näin päästäisi­in manku­miskult­tuurista ratio­naal­isi­in investoin­tipäätök­si­in. Jat­ka lukemista “Maakun­nat vas­tu­useen liikenneinvestoinneista”

Jyri Häkämies (kok) halu­aa elvyt­tää rak­en­ta­mal­la lisää ydin­voimaloi­ta. Ydin­vo­ma­lan tilaamis­päätök­ses­tä menee vuosia siihen, että ensim­mäi­nen lapio isketään maa­han, vaik­ka mitään lupaby­rokra­ti­aa ei olisi. Häkämies näyt­tää ennus­ta­van pitkää lamaa kun nämäkin investoin­nit ehtivät mukaan elvytykseen. 

Päämin­is­te­rio poa­nee pes­simis­mis­sä parem­mak­si: Hän vaatii elvy­tyk­sen nimis­sä kymme­nen vuo­den investoin­tio­hjel­maa, jos­sa eläkey­htiöi­den pääo­mat sijoitet­taisi­in tuot­tavasti (?) liikenneinfraan. 

Mitä siel­lä hal­li­tuk­ses­sa oikein ajatel­laan ensi vuosikymme­nen talouskehityksestä? 

Radiouutiset tietää ker­toa, että SATA-komitea kaavail­isi 1,2 mil­jardin euron koro­tus­ta perus­tur­vaan. On pakkop tuot­taa pet­tymys: Laskel­ma on suo­raan sanoak­seni silkkaa pup­pua. YLEn mukaan sen suurim­mat erät ovat

- Toimeen­tultuen mak­satuk­sen siir­to KELAlle, 450 M€;
— Lap­sil­isän siir­to toimeen­tu­lo­tuki­normin ulkop­uolelle niin, että lap­sil­isien noustes­sa myös toimeen­tu­tukiper­hei­den tulota­so nousisi, yli 150 M€;
— Takuu eläke run­saat 111 M€;
—  Perusvähen­nys 2000 euroon 130 M€.

Onnit­te­len Radiouutisia! Tässä on yksi koh­ta oikein!  650 euron suu­ru­inen taku­ueläke mak­saisi todel­la 111 miljoon­aa euroa ja taku­ueläk­keestä on ollut puhet­ta. Sum­maa tosin ei ole lyö­ty lukkoon. Jat­ka lukemista “Jopas jotain: yli mil­jardin euron korotukset!”

Eräs keskusta­lainen kansane­dus­ta­ja sanoi vas­tus­ta­vansa Natoa, kos­ka Nato lopet­taisi Suomes­ta yleisen asevelvol­lisu­u­den. Tähän mielip­i­teeseen kitey­tyi koko asevelvol­lisu­u­den type­r­yys. Nato ker­toisi meille, ettei asevelvol­lisu­usarmei­ja kuu­lu tälle vuo­sisadalle, ja juuri sitä me emme halua kuul­la. Natos­ta min­ul­la ei ole paljon hyvää san­ot­tavaa, mut­ta jär­jestön asiantun­te­mus­ta nykyaikaises­sa sodankäyn­nis­sä arvostan enem­män kuin sat­un­naista kepu­laista. Jat­ka lukemista “Jäähyväiset asevelvollisuudelle”

Kysymys Mar­jo Ollikaisen päivähoito­vaikeuk­sista sai ehkä ylim­i­toite­tun merk­i­tyk­sen. Kir­joitin siitä, kos­ka kohtu­ut­tomak­si koe­tu­ista matkoista on tul­lut paljon val­i­tuk­sia, jot­ka jotkut ovat kyl­lä hyvin perusteltuja.

Ongel­mal­la on mon­ta juur­ta: Jat­ka lukemista “Vielä päiväkodeista”

Vuosaaren sata­man pro­jek­tior­gan­isaa­tio­ta pitää onnis­tel­la lois­tavasti, aikataulus­sa ja bud­jetis­sa pysyen läpi viedys­tä pro­jek­tista. Silti halu­an pala­ta vielä itse investoin­tipäätök­seen, vaik­ka san­o­taankin, että joka van­ho­ja muis­telee, sitä tikul­la silmään. Toivon ehdot­tomasti, että olen väärässä, mut­ta pelkään, että päätös sata­man rak­en­tamis­es­ta Vuosaa­reen oli Helsingiltä munaus, jos­ta mak­se­taan pitkään. Jat­ka lukemista “Vuosaaren satama”

Munkkiniemessä asu­va Helsin­gin Sanomien toimit­ta­ja Mar­jo Ollikainen valit­taa kolum­nis­saan, ettei ole saanut lapselleen hoitopaikkaa Munkkiniemestä vaan jostain ihan muual­ta, vaik­ka asuu päiväkodin vier­essä. Niin­pä 15 min­uutin ratikka­mat­ka Munkkiniemestä Hesarin toim­i­tuk­seen on kor­vau­tunut tun­nin matkalla kolmea kulkuneu­voa käyt­täen — tässä harv­inaises­sa tapauk­ses­sa ilmeis­es­ti yhä julk­isil­la. Mitä HKL tekee joukkoli­iken­teen hyväk­si, sen päivähoito pystyy hel­posti mitätöimään.

Ollikaisen mukaan Munkkiniemeen taas tuo­daan lap­sia päivähoitoon jostain aivan muualta.

Vika on tietysti päät­täjis­sä, jot­ka ovat pan­neet päivähoidon liian kovalle säästöku­urille, mut­ta voi olla kyl­lä virkamiehissä ja lau­takun­nas­sa, joil­ta ehkä puut­tuu osaami­nen.  Sanon ehkä, sil­lä en asi­aa tunne, mut­ta min­ul­la on siitä epäilys. On tähän tietysti vaikut­tanut myös syn­tyvyy­den yllät­tävä nousu ja nousukausi, jon­ka vuok­si koti­hoi­dos­ta on siir­ryt­ty töi­hin ja päivähoitoon. Ongel­ma voi siis ratke­ta aivan itses­tään. Jat­ka lukemista “Päivähoitoon kon­sult­ti­a­pua TKK:lta?”