Use­ampi on kysynyt, mik­si meil­lä on erik­seen asum­is­tu­ki. Kos­ka kaik­ki kuitenkin asu­vat, eikö perus­tur­va voisi olla vas­taavasti korkeampi niin, että siitä mak­se­taan asumisku­lut itse. Tätä minäkin olen poht­in­ut ja ollut vähäl­lä ehdot­taa, että niin tehtäisiin.

Kaik­ki eivät asu vuokral­la. Tuo muu­tos tulisi kalli­ik­si, kos­ka tätä asum­is­lisää joudut­taisi­in mak­samaan niillekin, jot­ka asu­vat velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa. Asia olisi yksinker­taista jär­jestää siten, että kaik­ki saisi­vat asum­is­lisää, mut­ta vas­taavasti oman asun­non asun­to­tu­losta verotet­taisi­in. Kyse ei ole ihan pikkusum­mas­ta. Asun­to­jen omis­t­a­mi­nen muo­dostaa noin kuusi pros­ent­tia kansan­tu­lostamme. Tähän tilas­toon tulok­si merk­itään se vuokra, jota omis­tusasun­nos­sa asu­va ei mak­sa itselleen. Asun­to­tu­lon vero­tus­ta on sil­loin täl­löin ehdotet­tu. Viimek­si Juhana Var­ti­ainen sai ehdo­tuk­sen joh­dos­ta tappouhkauksia.

Nyt omis­tusasu­jaa verote­taan, jos hän on pien­i­t­u­loinen, ei verona vaan asum­istuen mene­tyk­senä. Pien­i­t­u­lois­t­en omis­tusasun­nos­sa asu­vien kan­nat­taisi vai­h­taa sun­to­ja keskenään ja mak­saa toisilleen vuokraa.

Perus­tu­lo yksin ei riitä sosi­aal­i­tur­vak­si, ei varsinkaan tuol­lainen 350 euron osit­tainen perustulo.

 Lisäk­si tarvitaan

1) Jo yllä­mainit­tu sub­jek­ti­ivi­nen oikeus saa­da noin 150 euroa enem­män, mut­ta vastik­keel­lise­na. Sairaus­päivära­han tulisi tur­va­ta tulot­tomillekin tuo 500 euron net­toan­sio tilapäisen sairau­den ajal­ta. Pysyvästi sairaille on eläke ja alem­pana mainit­tu perus­tu­lon koro­tus Jat­ka lukemista “Perus­tu­lo 4: Mitä muu­ta tarvittaisiin?”

Kuten Niko­las Ojala jo tote­sikin, Kaup­paka­marin lin­eaaris­es­ta veron­mallista saisi hyvän osit­taisen perus­tu­lon mallin jatka­mal­la viivaa kohti y‑akselia, johon se tör­mää kohdas­sa 4200 €/vuosi eli 350 euroa/kk. Pää­ty­isimme perus­tu­lo­ma­lli­in, jos­sa jokaisen tilille tup­sah­taisi 350 euroa kuus­sa, mut­ta jos­sa jokainen mak­saisi veroa kaik­ista tulois­taan 42 pros­ent­tia.  Se olisi myös hyvä osinko­tu­lo­jen vero­pros­ent­ti, jos samal­la luovu­taan osinko­tu­lo­jen kaksinker­tais­es­ta verot­tamis­es­ta. Jat­ka lukemista “Perus­tu­lo 3: Osit­tainen perustulo”

Tehdään­pä pieni hyp­py perus­tu­losta lin­eaariseen vero­ma­lli­in. Nykyi­nen pro­gres­si­ivi­nen veroast­eikkomme näyt­tää kuvan siniseltä asteikol­ta. Jos sen oikaisee lin­eaarisek­si, se näyt­täisi punaiselta asteikol­ta. Huo­mamme, että kaik­ista pien­i­t­u­loisimpi­en ja suuripalkkaisimpi­en verot lask­i­si­vat ja keski­t­u­lois­t­en nousi­si­vat vähäisen. Ennen kuin alkaa naa­ma punaise­na huu­ta­maan, että tämä suosii ökyrikkai­ta, kan­nat­taa muis­taa, etteivät ökyrikkaat saa suuria palk­ka- vaan suuria omaisu­us­tu­lo­ja. Jos tuo sama vero­pros­ent­ti koskisi myös pääo­mat­u­lo­ja, tulo­erot pieneni­sivät. Jat­ka lukemista “Perus­tu­lo 2: lin­eaari­nen veromalli”

Perus­tu­lol­la tarkoite­taan jär­jestelmää, jos­sa jokainen saa kuukausit­tain tililleen kiin­teän raha­sum­man, perus­tu­lo. Kaik­ki tämän perus­tu­lon päälle ansait­tu raha on verotet­tavaa tuloa ensim­mäis­es­tä eurosta alka­en. Jos perus­tu­lo on Y₀ ja henkilön ansio­tu­lot Y ja vero­pros­ent­ti t, käteen jäävät tulot ovat

Y^* = Y₀ + (1‑t)Y
Jat­ka lukemista “Perus­tu­lo: 1, Perusmalli”

Viestiketjus­sa “Lamas­ta ulos ren­toon elämään” esitet­ti­in paljon ole­tuk­sia siitä, mitä ja mik­si esitin, että olisi onnel­lisem­paa, että lamas­ta tul­taisi­in ulos lyhen­netyn yhteiskun­taan työa­jan kuin suur­työt­tömyy­den yhteiskuntaan.

Pelkään pahoin, että aiem­paa työl­lisyysastet­ta ei tul­la saavut­ta­maan ja että riskinä on hyvin syr­jivä työt­tömyysy­hteiskun­ta, jos­sa joidenkin työ­panos­ta ei tarvi­ta. Täl­lainen yhteiskun­ta on hyvin jul­ma — jo tämä nykyi­nen on jul­ma työstä syr­jäy­tyneitä kohtaan.

Ennus­tan, että hyvin toimeen­tule­va keskilu­ok­ka tulee lyhen­tämään omaa työaikaansa omil­la päätök­sil­lään, kos­ka arvostaa enem­män vapaa­ta aikaa kuin lisä­tu­lo­ja ja kos­ka heil­lä on siihen varaa. Taloudel­lista liikku­ma-alaa lisää se, että kaupunki­lais­ten asun­to­var­al­lisu­us alkaa kulkea per­in­tönä. Yhteiskun­nan kant­la tämä joukko on väärä työa­jan lyhen­täjä, kos­ka hei­dän työ­panos­taan tarvi­taan. (Tosin en ole ihan var­ma tästäkään, mut­ta se on toinen jut­tu) Jat­ka lukemista “Miten työai­ka lyhenee”

Kun Ran­skas­sa ja Sak­sas­sa yri­tyk­set siir­tyvät tuotan­non vähetessä lyhen­net­tyyn työvi­ikkoon, meil­lä lomaute­taan. Syy tähän on selvä. Jos fir­ma siir­tyy nelipäiväiseen työvi­ikkoon, kaikkien palkat alen­tu­vat 20 pros­ent­tia ja se on siinä. Jos joka viides lomaute­taan, nuo joka viides saa­vat työt­tömyysko­r­vaus­ta. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa yhteen­las­ket­tu pot­ti on siis suurem­pi. Jat­ka lukemista “Lomaut­taa vai lyhentää?”

Tekni­ik­ka ja talous-lehti tietää ker­toa, että UPM-Kymmene on siir­tynyt sähkön myyjäk­si. Tämä tietysti johtuu siitä, ettei se tarvitse sähköä paperite­htais­saan entiseen malli­in. Yhtiö omis­taa joitakin omia vesivoimaloi­ta ja ennen kaikkea neljän­nek­sen TVO:n ydinvoimaloista. 

Firma­han voisi oikeas­t­aan lopet­taa kaiken muun toimin­nan ja keskit­tyä vain omis­ta­mansa sähkön myymiseen. TVO:n sähköstä se mak­saa noin 15 €/MWh ja Nord­poolis­sa sähköstä saa esimerkik­si tänään 38 € /MWh. Viime­vuo­den keskiar­vo taisi olla paljon yli neljänkympin. Jos yhtiö lopet­taisi muun toimin­nan kokon­aan, se saisi pelkästään omis­ta­mas­taan TVO:n sähköstä 70 miljoon­aa euroa vuodessa — ja vesisähkö sen päälle. 

Ain­oana isona uute­na asiana on Oulunkylän liikun­ta­puis­ton ase­makaa­van muis­tu­tuk­set. Toinen jäähal­li raken­netaan ja curl­ing-hal­lia laa­jen­netaan. Kaikkea tätä varten tarvi­taan sata pysäköin­tipaikkaa lisää, yhteen­sä 359 paikkaa. Tästä asukkaat ovat valit­ta­neet ja tämän takia kaa­va oli pan­tu uuteen valmis­telu­un, joskaan pysäköin­tipaikko­jen määrä ei ollut siitä huoli­mat­ta pienen­tynyt. Pysäköin­tipaikat raken­netaan puis­toon viihty­isän met­sikön paikalle. En pidä tästä, eivätkä asukkaatkaan. Pysäköin­ti on todel­li­nen kaupunki­rak­en­teen syöpä. Täl­laises­sa paikas­sa pysäköin­ti pitäisi toteut­taa maanalaise­na,  mut­ta se olisi kuulem­ma liian kallista. Toisaal­ta nyt se on autoil­i­jalle aivan liian hal­paa, siis ilmaista. Jos jotain kallista hyödyket­tä jae­taan ilmaisek­si, sitä käytetään liikaa. Nykyiset pysäköin­tipaikat riit­täi­sivät alueel­la hyvin, jos pysäköin­nistä otet­taisi­in vaik­ka jokin sym­bo­l­i­nen mak­su, vaik­ka vain pari Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 19.2.2009”

(Julka­istu kolumn­i­na Suomen Kuvale­hdessä 7/2009) Kat­so myös tästä
Suurten ikälu­okkien van­hen­e­m­i­nen aiheut­taa kymme­nessä vuodessa hoitoalalle tilanteen, jos­sa han­kalin­ta ei ole meno­jen kasvu vaan henkilökun­nan riit­tävyys. Samal­la kun hoitoa tarvit­se­vien van­hus­ten määrä kas­vaa, hoita­jia jää nopeu­tu­vas­sa tahdis­sa eläkkeelle.

Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iössä teh­dyn laskel­man mukaan työvoimatarpeen täyt­tämisek­si pitäisi sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon oppi­laitok­si­in ottaa vuosit­tain sisään noin 18 000 opiske­li­jaa, val­taosa näistä hoitoalalle. Enem­män kuin joka toisen perusk­oulun päät­tävän tytön pitäisi siis hakeu­tua alalle, jos hoito­työ pysyy yhtä nais­val­taise­na kuin tähän asti. Ammat­tien sukupuoli­jako on tasoit­tumas­sa, mut­ta lähin­nä niin, että naisia hakeu­tuu enem­män per­in­teisi­in miesten ammat­tei­hin. Lähi­hoita­jan työ ei poikia houkut­tele. Jat­ka lukemista “Van­huk­set hoidokeista asiakkaiksi”