Perustulo yksin ei riitä sosiaaliturvaksi, ei varsinkaan tuollainen 350 euron osittainen perustulo.
Lisäksi tarvitaan
1) Jo yllämainittu subjektiivinen oikeus saada noin 150 euroa enemmän, mutta vastikkeellisena. Sairauspäivärahan tulisi turvata tulottomillekin tuo 500 euron nettoansio tilapäisen sairauden ajalta. Pysyvästi sairaille on eläke ja alempana mainittu perustulon korotus
2) Perustulon korotus erityisten menojen (keliakiakorvaus, lapsilisä, vammaistuki) tai työllistymistä haittaavan vamman tai muun vajavaisuuden takia. Talous ei saa olla kilparata, jossa terveen ja rammat ovat samalla lähtöviivalla, vaan tasoitusajo, jossa erilaisia lähtökohtia tasataan sillä, että huonommasta lähtökohdasta ponnistava saa tuekseen korkeamman perustulon. Tämä perustulon korotus ei olisi tulosidonnainen vaan lapsilisän, keliakiakorvauksen ja vammaistuen tavoin sen saisi omista tuloista riippumatta.
3) Pienitulisten menokorvaus. Esimerkiksi asumistuki. Mutta muitakin tulosidonnaisia tukia voisi harkita. Nyt nämä ovat kaikki omassa erillisessä tuloharkinnassa, mikä voi aiheuttaa yhdysvaikutuksena tuloloukun. Minun ajatuksessani on, että nuo kaikki korvattavat menot lasketaan ensin yhteen, ja niiden summaa yhteensovitetaan tulojen kanssa esimerkiksi 20 %:n alenemalla. Sata-komiteassa on kaavailtu, että asumistuen yhteensovitus tulojen kanssa olisi 32 %. Perustulomallissa yhteensovitus alkaisi ensimmäisestä ansaitusta eurosta, jota myös verotetaan 42 prosentin verolla, joten lievempi asumistuen yhteensovitus olisi paikallaan — eikä tulisi nykyistä asumistukea kalliimmaksi. Sata-komitean kaavaileman asumistuen yhteensovitus alkaisi paljon korkeammalla tulotasolla ja siksi sen on oltava jyrkempi
4) Tulojen vakuuttaminen. Entiseen tapaan voisi vakuuttaa itsensä työttömyyttä ja sairautta ja muutra sellaista vastaan. Ansiosidonnaiset päivärahat säilyisivät, mutta ne tietysti nettoutettaisiin perustulon kanssa niin, että niiden tarjoama tulotaso säilyisi suunnilleen ennallaan.
Tähän kaavioon saisi mahtumaan jokseenkin koko nykyisen tulonsiirtosekasotkun kauniiseen järjestykseen, johdonmukaisesti ja ilman pahoja kannustinloukkuja. Näin helppoa se olisi, jos olisi haluja tutkia asiaa puhtaalota päydältä.
Kohtaan 1) osaan ‘vastikkeellisuus’ viittasinkin kommentissani edelliseen kirjoitukseen: Sen pitäisi tulla tilille, jos on jotain ‘näyttöä peliliikkeistä’. Ilmeisten indikaattoreiden (maksetaan ennakonpidätystä palkasta, osallistutaan kursseille ja kerätään opintopisteitä) lisäksi tämän pitäisi voida kuitata vapaaehtoistyöllä (esim päiväkirja tehdyistä työsuorituksista tyyliin ‘perjantaina kävin hakkaamassa halkoja ja pitämässä seuraa naapurin mummolle’).
Pois ei pitäisi laskea myöskään huonopalkkaista kulttuurityötä: Suoritukseksi kelpaisi esim ‘bändillä oli kuukaudessa kuusi keikkaa, joista roudauskulujen jälkeen jäi rahaa kymppi mieheen’. Onhan käsittääkseni julkinen salaisuus että useat Ruotsin viihdeteollisuuden kirkkaat tähdet ovat harjoitelleet ammattiinsa työttömyyskorvauksen rahoituksella.
Myöskään aloittelevalla ‘perinteisellä’ pienyrittäjällä ei välttämättä ole esittää valtavaa kassavirtaa ihan heti aluksi. Nykyinen systeemi, jossa tuottamattomankin yrityksen osittainenkin omistaminen estää tai mutkistaa tuen saannin, on mielestäni törkeä. Tässäkin kohtaa pääoma- ja työtuloja pitäisi käsitellä samalta viivalta.
Eikö ansiosidonnainen työttömyysturva tuhoa tehokkaasti perustulon koko idean niiden osalta, jotka ovat jo ehtineet työelämään? Eli käytännössä suurimmalta osalta työttömiä (?).
Minusta ansiosidonnainenkin pitäisi laittaa remonttiin ja nykyinen malli puhtaasti kirveen alle ja oikeasti vakuutusmuotoiseksi. Tiedän kyllä että tämä on asia joka ei toteudu ikinä ja on puhdasta haihattelua.
Tärkein on toki normaalimaiden minimipalkka. Siis se 1300 euroa, ilman kitinöitä. Mistä tahansa työtä muistuttavasta suorituksesta. Voisi jopa ajatella, että 1300 olisi minimikorvaus riippumatta tehdyistä työtunneista. Tämä tappaisi kaikenlaiset pätkä- ja vuokratyökusetukset.
Tosin tähän pakettiin kuuluu oikeuslaitoksen remontti normaalimaiden tapaiseksi. Yritysten rangaistusten pitäisi olla sitä luokkaa, että laittomuuksiin ei kerta kaikki ole varaa.
“Punitive Damages”-periaate on se, että jättiyhtiön maksamat korvaukset mitoitetaan sen mukaan, minkä yhtiö kokee rangaistukseksi, eikä sen mukaan, mikä on varattoman yksinhuoltaja kokema vahinko.
Tämän jälkeen on varsin helppoa ruveta säätämään perusturvaa. Ei tarvita enää kuunnella Osmon iän ikuista jankkaamista siitä onko 600 euroo kannustava vai ei.
Vakuutusluontoinen ansiosidonnainen olisi kaikille reilu ratkaisu. Nykyinen malli, missä kassat maksavat alle 10 % päivärahoista, on ihan älytön.
Asumistuki on kallis järjestelmä, joka ohjaa vähätuloisten asumista kalliisiin neliöhintoihin. Onnistuisikohan sen korvaaminen jollain kaavamaisella asumisen lisällä siten, että henkilö voisi vapaasti valita käyttääkö enemmän rahaa asumiseen keskustassa vai käyttääkö vähemmän rahaa asumiseen Jakomäessä ja säästää lopun kulutukseen?
“Vakuutusluontoinen ansiosidonnainen olisi kaikille reilu ratkaisu. Nykyinen malli, missä kassat maksavat alle 10 % päivärahoista, on ihan älytön.”
Kassat eivät oikeastaan maksa mitään, niiden osuus kuluu byrokratian pyörittämiseen.
Kaiken maksaa TVR eli Työttömyysvakuutusrahasto, joka on työnantajine ja työntekijöiden hallinnoima vakuutuslaitos. Rahoistaan se saa 80 % työnantajilta ja työntekijöiltä, 20 % tulee valtiolta.
Keksimääräin e korvaus on 810 euroa kuussa , josta jää käteen n 630 euroa eli suuria eivät ole nuo ansiosidonnaisetkaan korvaukset.
Suurimmillakin päivärahoilla nelihenkinen perhe päätyy köyhyysrajan alapuolelle, joten Osmo
machiavelliläiseen tapaan virittää eripuraa köyhien välille
Seppo Ryväs:
“Tärkein on toki normaalimaiden minimipalkka. Siis se 1300 euroa, ilman kitinöitä. Mistä tahansa työtä muistuttavasta suorituksesta. Voisi jopa ajatella, että 1300 olisi minimikorvaus riippumatta tehdyistä työtunneista. Tämä tappaisi kaikenlaiset pätkä- ja vuokratyökusetukset.”
Eli haluaisit romuttaa koko kansalaispalkan idean ja jatkaa kuten nyt että ihmisilä on joko täysipäiväinen “hyväpalkkainen” työ tai ei työtä ollenkaan.
Lisäksi haluaisit tänne amerikkalaistyylisen lakimiesvetoisen yhteiskunnan, jossa käyttöohjeissa luetellaan kaikki järjelliset ja järjettömät tavat käyttää tuotteita. Mitä järkeä?
En tiedä onko minulta jäänyt jotain huomaamatta tässä artikkelisarjassa, mutta jos idea on että jokaisen täysi-ikäisen tilille tupsahataisi kuukaudessa se 350 — 400 euroa, se merkitsisi suunnilleen että kahdella miljoonalla työssäkäyvällä tuo summa tekisi 700 — 800 miljoonaa euroa/kk, tai 8–10 miljardia euroa vuodessa. Mistä nämä rahat raavitaan kasaan?
Jos taas idea on siinä että jollain tulotasolla perustulo lakkaa ja normaali palkka saa riittää, niin miten tuo siirtymä hoidetaan joustavasti ilman karennseja, harkinta-aikoja, tuloloukkoja ym nykyisten tukimenettelyjen jäykkyyksiä? Jos noihin löytyy joku joustavampi ratkaisu, miksei niitä voisi yhtä lailla soveltaa nykyisiin työttömyyspäivärahoihin, opintotukiin jne?
Joo, nykyinen asumistukijärjestelmä on kummallinen: Hirveällä lomakehelvetillä selvitellään missä asut, kenen kanssa, kuinka isossa ja kuinka vanhassa asunnossa ja koska se on remontoitu ja onko siellä mikä lämmitysmuoto…ym yhtä oleellisia asioita.
Mielestäni olisi reilua, että toimeentuloonsa saisi tietyn summan x rahaa, ja voisi sitten itse päättää, mihin sen käyttää: Panostaako enemmän asumiseen vai johonkin muuhun.
Kyllä toi perusturva tai ties mikä joka kaikille maksettaisiin enimmäkseen palaa kulutukseen ja hyödyttää sitten valtiota ja kansantaloutta. Tuskin niitä kukaan sukanvarteen laittaa.
“Joo, nykyinen asumistukijärjestelmä on kummallinen: Hirveällä lomakehelvetillä selvitellään missä asut, kenen kanssa, kuinka isossa ja kuinka vanhassa asunnossa ja koska se on remontoitu ja onko siellä mikä lämmitysmuoto…ym yhtä oleellisia asioita.”
Osataan sitä muuallakin: USA:n opintotukijärjestelmän lomake on niin monimutkainen , että suurin osa ei hae tai teettää hakemuksen lomakkeen täyttöön erikoistuneilla firmalla.
Paikallinen SATA-komitea yritti yksinkertaistaa asiaa, mutta sai aikaiseksi seitsemän lisäkohtaa
eli sama tulos kuin meilläkin
Olen usein ihmetellyt, miten 550 euron bruttotulolilla voi pärjätä kuukauden, mutta niin vain pärjää 100000 suomalaista kansaneläkeläistä kotioloissakin. Sillä maksat asumismenot, lääkkeet, ruuan, lehden, teeveeluvan jne. He ovat aika usein naisia, sillä miehet ovat jo siirtyneet viisaasti taivaan tms kotiin.
Oiskos se tuo 550 sellainen moraalisesti kohtuullinen perustulon määrä per kuukausi. Sehän on testattu, että sillä yksinäinen velaton voi kittuuttamalla pärjätä. Vanhasen hallitus on hinaamassa summaa 650 euroon eli perustulo sitten sen perässä.
Kun jokaisen tarvitsee asua niin miksei kansalaispalkkaa mitoteta siten, ettei mitään asumislisää tarvita?
“jouni lundqvist:
Oiskos se tuo 550 sellainen moraalisesti kohtuullinen perustulon määrä per kuukausi. Sehän on testattu, että sillä yksinäinen velaton voi kittuuttamalla pärjätä. Vanhasen hallitus on hinaamassa summaa 650 euroon eli perustulo sitten sen perässä.”
Kyllä 500 eurolla kuussa pärjää hyvin, jos ei sairasta, matkusta tai tule isompia hankintoja eteen. Tai ole velkoja. Itsekin elelin näin ihan mukavasti vuosia opiskelijana ja työttömänä ollessani (eivätkä vanhemmat autelleet). En tosin omistanut tv:tä, tilannut lehtiä, ottanut vakuutuksia ja vuokra oli vain 300. Baarissakin pystyi joskus käymään!
Kuitenkin hyvin pysyi hengissä, jopa ihan mukavastikin.
Tietysti eri asia, jos on kalliimpi kämppä tai muuta. Mutta mielestäni ihmisten pitäisi kyllä ottaa kuluistaan itsekin vastuuta, eikä vain suu auki ihmetellä, että “Kyllä mä ihan välttämättä tarvitsen tän 70 neliöisen keskusta-asunnon ja pihviä joka päivä lautaselle…Ei nää rahat riitä”
Liian vanha:
“USA:n opintotukijärjestelmän lomake on niin monimutkainen , että suurin osa ei hae tai teettää hakemuksen lomakkeen täyttöön erikoistuneilla firmalla.”
Luin saman uutisen. Tuli kyllä mieleen, että jos collegeopiskelijan kompetenssi ei riitä lomakkeen täyttämiseen, niin onkohan kyseinen opiskelija ollenkaan oikeassa opinahjossa?
“…jos collegeopiskelijan kompetenssi ei riitä lomakkeen täyttämiseen, niin onkohan kyseinen opiskelija ollenkaan oikeassa opinahjossa?”
Yritäpäs itse täyttää sen. Helpoin on kritisoida sitä mitä ei tunneta. Sitä joutuu monessa tapauksessa täyttämään useampi kerta vuodessa, lisämään jatkuvasti tietoa, mennä virannomaisen kuulusteluihin, elää määrätyllä tavalla, eli köyhästi etä tuki säilyy, ja pitkä jne.
Tässä perustulo helpottaisi miljoonien opiskelijoiden elämää ja etenemismahdollisuuksia.
SR: Tosin tähän pakettiin kuuluu oikeuslaitoksen remontti normaalimaiden tapaiseksi. Yritysten rangaistusten pitäisi olla sitä luokkaa, että laittomuuksiin ei kerta kaikki ole varaa.
“Punitive Damages”-periaate on se, että jättiyhtiön maksamat korvaukset mitoitetaan sen mukaan, minkä yhtiö kokee rangaistukseksi, eikä sen mukaan, mikä on varattoman yksinhuoltaja kokema vahinko.
Määrittelepä “normaalimaat”. Minun tietääkseni tuollainen systeemi on vain Amerikassa ja sielläkin se johtaa lähinnä koomisiin oikeusfarsseihin joissa lievästä epämukavuudesta netotaan miljoonia ja vastareaktiona kyniinkin kirjoitetaan että älä työnnä silmään tai korvaan.
Vähintään pitäisi tehdä niin että 99,9% rangaistusmaksusta menee valtion taskuun ja se yksinhuoltaja saa edelleenkin vain korvauksen vahingon reaalisesta arvosta.
Tosin jenkkilän koko oikeuslaitos toimii niin pöyristyttävän huonosti (korkeat oikeudenkäyntikulut + vaikeasti ennustettavat lopputulokset = suurin osa ihmisistä ei vararikon uhalla uskalla edes yrittää hakea oikeutta) että sieltä ei pitäisi ainakaan siinä asiassa kopioida yhtään mitään.
Tuo osittainen perustulo, tasavero ja muutama esitetty erityissääntö saa ainakin minun kannatuksen! Parametrien arvoistahan se sitten lopulta olisi kiinni.
Mieleen tulee, että olisiko tähän päälle vielä opintotuki-maailmasta tuttu oikeus saada lisää tukea ikäänkuin automaattisesti taattuna lainana hyvä lisä? Siis subjektiivinen oikeus. Se kuitattaisiin sitten myöhemmin takaisin, kun tulot menevät tietyn rajan yli.
Ja laitetaanko yhteisöveroksi ja osinkoveroksi kumpaankin puolet tasaverosta? Eli 21% jos mennään sen esitetyn 42% mallin mukaan? Silloin yrittäjät maksaisivat loppujen lopuksi saman kuin muutkin. Nykyäänhän maksavat enemmän (26% ja 29%) paitsi jos on lihava tase.
Mitä muuta
tarvittaisiin? “Insinööriveroprosentti” niille, joilla on suhdanneherkkä ala. Insinöörivero olisi alempi kuin muilla, jolla kompensoitaisiin sitä, että joillakin aloissa joutuu kilpailemaan koko maailman työväestön kanssa. Insinöörivero voitaisiin toteuttaa myös siten, että valtio/kunat palauttaisivat veronpalautuksina tietyn ajanjakson verot irtisanotuille.
Nythän ironisesti “insinööriveroa” ovat maksaneet he, joilla on turvatuin työ eli lääkärit ja lakimiehet.
Osmo: “…nuo kaikki korvattavat menot lasketaan ensin yhteen, ja niiden summaa yhteensovitetaan tulojen kanssa esimerkiksi 20 %:n alenemalla.”
Tämä tarkoittanee, että kun tulot kasvavat 100 euroa/kk, niin pienituloisen menokorvaus pienenee 20 euroa/kk?
Jos tulkintani on oikea, niin uusi marginaaliveroprosentti saadaan seuraavasti:
Uusi% = Vanha% x 100 / (100 — Sovitus%),
missä
Uusi% = uusi marginaaliveroprosentti
Vanha% = marginaaliveroprosentti ilman yhteensovitusta
Sovitus% = menokorvauksen alenema prosentteina.
Tämä pätee yhtä hyvin alunperinkin epälineaariselle verotukselle.
Siis esimerkiksi 42 % tasaverolla ja 20 % sovituksella marginaalivero nousisi 52,5 %:iin kunnes menokorvaus loppuisi kokonaan. Tästä ei enää voi sanoa, että se ei olisi “paha kannustinloukku”.
Olisiko kuitenkin parempi olla hirttäytymättä tuohon tasaveroon, vaikka se onkin helppo ymmärtää. Pienellä progressiolla ja perustulolla, tai mieluummin negatiivisella tuloverolla, tätä kannustavuusongelmaa saisi pienennettyä.