Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan listal­la oli vain kak­si isom­paa asiaa

• - Ram­sinkan­naksen ase­makaa­va Vuosaaressa
• - Laa­jasa­lon Stans­vikin alueen ase­makaa­va Laajasalossa

Lisäk­si vas­tataan muis­tu­tuk­si­in Myl­ly­puron voimalaitosko­rt­telin lähistön kaaval­u­on­nok­seen ja tode­taan ne pääosin aiheet­tomik­si. Edelli­nen lau­takun­ta on käsitel­lyt tämän asial­lisil­ta osil­taan, joten en puu­tu siihen sen enem­pää. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 26.3.2009”

Ital­ialai­sis­sa kaupungeis­sa skoot­ter­it ja muut polt­to­moot­to­ril­la kulke­vat kak­sipyöräiset ovat varsi­nainen maan­vai­va. Se ei ole kuitenkaan mitään ver­rat­tuna Aasian kaupunkei­hin. Oli kolmisen vuot­ta sit­ten Hanois­sa, jos­sa eri­ta­sois­t­en mopo­jen ääni ja saastevyöry oli shokeer­aa­va, sen lisäk­si, että ne tun­tu­i­v­at val­taa­van kaiken katutilan,

Kiinas­sa kaik­ki oli toisin. Siel­lä tavanomaiset  mopot on kiel­let­ty ympäristösy­istä. Tilal­la oli keveitä, läh­es äänet­tömiä pienel­lä polt­to­moot­to­ril­la varustet­tu­ja mopo­ja, joiden ääni muis­tut­ti ompelukoneen sir­i­tys­tä. Min­ulle ei koskaan selvin­nyt, mikä tuon hil­jaisu­u­den ja saas­teet­to­muu­den salaisu­us on. Mut­ta vielä enem­män ihas­tu­in sähköpolkupyöri­in. Jat­ka lukemista “Kau­rahy­bri­di?”

Helsin­gin ja Van­taan yhdis­tymi­nen olisi paran­nus nykyti­laan, mut­ta ratkaisuna se ei olisi hyvä. Paljon parem­pi olisi, jos YTV-kun­tien hallinto muutet­taisi­in kan­sain­väliseen tapaan kak­si­por­taisek­si niin, että yhteis­ten asioiden päät­tämi­nen ja niiden rahoi­tus kuu­luisi suo­ral­la vaalil­la valit­tavalle metropo­li­val­tu­us­tolle samal­la kun nykyiset kun­nat säi­lyt­täi­sivät rajoite­tun itsenäisyy­den. Kos­ka kil­pailu asukkaiden valikoin­nista myrkyt­tää seudun yhteistyön edel­ly­tyk­siä, metropoli­hallintoon tulisi kuu­lua myös jonk­i­nasteinen tulo­jen ja rasit­tei­den tasaus seudun peruskun­tien välil­lä. Jat­ka lukemista “Helsin­gin ja Van­taan yhdis­tämi­nen aloit­taisi taloussodan”

Olen ollut paris­sakin sem­i­naaris­sa, jois­sa on pohdit­tu auto­jen tule­via ener­gialähteitä. Tarkastelus­sa on ollut vety, sähkö ja hybri­di. Voi olla, että vuon­na 2050 tilanne on toinen, mut­ta nyt ilmais­es­ti kan­nat­taisi panos­taa hybridiin.

Sähköau­ton heikko koh­ta ovat akut, joi­hin pain­ok­iloa kohden mah­tuu aika vähän ener­giaa. Niiden lataami­nen on hidas­ta, joskin tämä on ehkä muut­tumas­sa nopeasti. Ratkai­se­vaa muu­tos­ta ei ole näkyvis­sä akku­jen pain­oon. Jat­ka lukemista “Sähköau­to, kaa­su-auto vai hybridi?”

 Hybridibus­si säästää polt­toainet­ta noin neljän­nek­sen ver­ran — keskus­tas­sa paljon enem­män, kos­ka siel­lä bus­si joutuu yht­enään jar­rut­ta­maan. Sen paras puoli on kuitenkin äänetön ja tärinätön liik­keelle lähtö.

Kävin torstaina puhu­mas­sa Lem­päälässä Pirkan­maan yrit­täjien ener­giapäivil­lä. Ase­mal­ta min­ut tuoti­in kok­ou­s­paikalle tilaisu­u­den spon­sorin maa­han­tuo­ma­l­la hybridi­au­tol­la. Auto oli hyvin miel­lyt­tävä, kos­ka se lähti liik­keelle aina sähkö­moot­to­ril­la, eikä moot­to­ria sik­si tarvin­nut ulvot­taa kiihdy­tyk­sessä. Jat­ka lukemista “Hybridibus­si on ihana parannus”

San­na Hell­strömin pon­si voi päästä his­to­ri­aan. Kaupung­in­jo­hta­ja Jus­si Pajunen esit­tää lisälistal­la kaupung­in­hal­li­tuk­selle, että ennen vas­taus­ta San­nan Hell­stro­min pon­teen, jos­sa San­na esit­tää selvitet­täväk­si kun­tien yhdis­tämisen edut ja hai­tat, Helsin­ki tiedustelee viral­lis­es­ti Van­taan kaupun­gin halukku­ut­ta tehdä Helsin­gin ja Van­taan kaupunkien mah­dol­lista yhdis­tämistä koske­va selvi­tystyö yhdessä. Kosin­nalle on määräai­ka: kaupung­in­hal­li­tus aikoo vas­ta­ta Hell­strömin pon­teen val­tu­us­tolle toukoku­us­sa. Tieto kaupung­in­jo­hta­jan esi­tyk­ses­tä jaet­ti­in kaupung­in­val­tu­ute­tu­ille sähkö­pos­til­la per­jan­taina illansuussa.

Kaupung­in­jo­hta­jan vas­tauk­ses­sa viitataan myös Pekka Haav­is­ton metropoli­hallinnon jär­jestämistä koske­vaan val­tu­us­toaloit­teeseen. Vihrei­den vika, kertakaikkisesti.

Kaupung­in­jo­hta­jan esi­tyk­sen mukaan Helsin­gin ja Van­taan kaupunkien yhdis­tämisen etu­ja ja hait­to­ja koske­val­la selvi­tyk­sel­lä on tarkoi­tus kerätä tieto­ja, joiden poh­jal­ta pystytään arvioimaan kun­tali­itok­sen perusedel­ly­tyk­set ja arvioi­da, tulisiko käyn­nistää kun­tali­itok­seen tähtäävän pros­essin valmis­telu­Arpa on heitetty.

Kun­tien väli­nen kil­pailu hyvien veron­mak­sajien saamisek­si ja huono­jen karkot­tamisek­si käy yhä vas­ten­mielisem­mäk­si. Val­tion on puu­tut­ta­va peli­in val­tiono­su­usjär­jestelmän kaut­ta niin, ettei dopin­gin käyt­tö kun­tien välisessä kil­pailus­sa lyö leiville.

Espoo on lopet­tanut kokon­aan vuokra-asun­to­jen tuotan­non. Se ei ole Helsin­gin seudun kun­nista ain­ut, joka on näin tehnyt. Espoon seli­tys on, ettei tämä huip­pute­knolo­giaa edus­ta­va kaupun­ki ole saanut vim­mai­sista pyrkimyk­sistä huoli­mat­ta rak­en­tamiskelpoisek­si yhtään vuokra-asumiseen sovel­tuvaa tont­tia. Kohtu­udel­la on myön­net­tävä, että myös Helsingillä on ollut yllät­tävän suuria vaikeuk­sia samas­sa asi­as­sa, vaik­ka kokon­aan vuokra-asun­to­tuotan­toa ei sen­tään ole kehdat­tu lopet­taa. Jat­ka lukemista “Val­tion on puhal­let­ta­va kun­tien epä­sosi­aal­isu­uskil­pailu poikki.”

Hal­li­tus puuhaa kun­tien osu­u­den lisäämistä yhteisöveron tuo­to­s­ta “tilapäis­es­ti” kos­ka yhteisöveron tuot­to on alen­tunut ja näistä vero­tu­loista riip­pu­vat kun­nat ovat joutuneet vaikeuk­si­in. Toisaal­ta tiede­tään, että yhteisövero sopii harv­inaisen huonos­ti rahoit­ta­maan kun­tien perus­palvelu­ja, kos­ka sen tuot­to on niin suh­dan­neherkkää. Yhteisövero palk­it­see kuitenkin kaupunkiseu­tu­jen sisäl­lä työssäkäyn­tikun­tia, mikä on elinkei­nop­o­li­it­tis­es­ti perustel­tua. Koko kun­tien rahoi­tusjär­jestelmässä on se val­u­vi­ka, että vero­mak­sa­jat käyvät nukku­mas­sa kehyskun­nis­sa ja mak­sa­vat sinne veron­sa, kun ydinkun­ta huole­htii seudun elin­voimaisu­ud­es­ta. Jat­ka lukemista “Val­tion kehys­ra­joi­tus on rak­en­teeltaan päätön”

Helsin­ki on siis supis­ta­mas­sa henkilökun­taansa kahdek­sal­la pros­en­til­la vero­tu­lo­jen rom­ah­duk­sen takia. Kivu­ton tapa tehdä tämä olisi suosia lomara­ho­jen vai­h­tamista vapaak­si. Ei se tietenkään aina ole mah­dol­lista, mut­ta usein kuitenkin. Tämä olisi tietysti vapaae­htoista niin, että molem­pi­en suos­tu­mus tarvit­taisi­in, työn­tek­i­jän ja työ­nan­ta­jan.   Moni tek­isi tämän mielel­lään, joten tuskalli­nen väen v ähen­nys muut­tuisikin iloksi.

Ei kuulem­ma käy. Virkamiehet väit­tävät, että vain lääkärei­den työe­htosopimus sal­lii täl­laisen työn­tek­i­jän oman tah­don kun­nioit­tamisen. Min­un on tätä vaikea uskoa. Taitaa olla työ­nan­ta­jan panet­telua. Olisi kiva kuul­la palka­nsaa­ja­jär­jestöjä edus­tavien käsi­tys asiasta.

Liiken­ne­m­i­nis­teri Anu Vehviläi­nen selit­tää raha­pu­lal­la sitä, ettei Konginkankaan onnet­to­muu­den johdo­ta suositel­tu­ja tur­val­lisu­us­paran­nuk­sia ole tehty. Kak­si tärkein­tä liian kalli­ina hylät­tyä lain­muu­tos­ta ovat laki kuor­ma-auto­jen nopeu­den­ra­joit­timien säästämis­es­tä 80 km/h:iin ja oikeus ran­gaista kul­jet­ta­jaa, jos ajopi­ir­turi osoit­taa hänen ylit­täneen ajoneu­voko­htaisen nopeusra­joituk­sen. Otta­mat­ta kan­taa näi­den uud­is­tusten sisältöön, seli­tys min­is­terin ihme­tyt­tää. Eikö min­is­ter­iössä ei ole varaa enää edes paperi­in ja painomusteeseen?