Hybridibussi on ihana parannus

 Hybridibus­si säästää polt­toainet­ta noin neljän­nek­sen ver­ran — keskus­tas­sa paljon enem­män, kos­ka siel­lä bus­si joutuu yht­enään jar­rut­ta­maan. Sen paras puoli on kuitenkin äänetön ja tärinätön liik­keelle lähtö.

Kävin torstaina puhu­mas­sa Lem­päälässä Pirkan­maan yrit­täjien ener­giapäivil­lä. Ase­mal­ta min­ut tuoti­in kok­ou­s­paikalle tilaisu­u­den spon­sorin maa­han­tuo­ma­l­la hybridi­au­tol­la. Auto oli hyvin miel­lyt­tävä, kos­ka se lähti liik­keelle aina sähkö­moot­to­ril­la, eikä moot­to­ria sik­si tarvin­nut ulvot­taa kiihdytyksessä.

Helsin­gin kaupun­gin liiken­nelaitos kokeilee hybridibus­sia. Se säästää ben­saa, mut­ta eniten iloit­sen sen melut­to­muud­es­ta. Dieselin ärjyn­tä bussin lähtiessä val­oista tai pysäk­iltä on ikävimpiä bus­sei­hin liit­tyviä puo­lia. Juuri sik­si ratik­ka on bus­sia kivempi.

Toiv­otan hybridibus­sit ilol­la tarve­tulleik­si, vaik­ka ne mak­saisi­vat vähän enem­män. Ensim­mäiset hybridibus­sit kan­nat­taa lait­taa keskustare­it­eille — 14, 16 ja 18 nyt esimerkik­si — kos­ka hybridis­tä on eniten hyö­tyä nykivässä ajos­sa. Ajet­taes­sa tasaisel­la vauhdil­la moot­tori­ti­etä Helsingistä Tam­pereelle siitä ei ole mitään hyö­tyä. Keskus­ta-ajos­sa bussien ärjyn­nästä on myös eniten hait­taa, kos­ka melulle on eniten altistujia.

15 vastausta artikkeliin “Hybridibussi on ihana parannus”

  1. Yle Uutiset ker­toi, että hybridibus­si mak­saa itsen­sä takaisin kuudessa vuodessa. Eikö diesel­bus­sit kan­nat­taisi tämän vuok­si kor­va­ta kokon­aan hybrideil­lä (jos ei sit­ten johd­in­au­toil­la ja maakaasubusseilla)?

  2. Keskus­takäyt­töön tule­van hybridibussin pää­moot­torin pitää ehdot­tomasti olla maakaa­sukäyt­töi­nen, dieselinkatkua kan­takaupun­gin kapeil­la kaduil­la on tuskin kukaan jäänyt kaipaamaan.

    Maakaa­sub­ussien moot­torimeluhait­ta on hyvin paikalli­nen ja kos­kee lähin­nä alimpia ker­roksia pysäkkien läheisyy­dessä. Diesel­moot­torin melu­ta­so on ainakin sub­jek­ti­ivis­es­ti paljon korkeampi, luul­tavasti myös mitattuna.

  3. Kum­mallisen myöhässä Euroop­pa ja Suo­mi ovat. New Yorkissa ja Kali­for­ni­as­sa hybridibusse­ja on ollut käytössä kaupunkili­iken­teessä jo vuosien ajan. Joten tekni­ik­ka peri­aat­teessa toimii.

  4. Yle Uutiset ker­toi, että hybridibus­si mak­saa itsen­sä takaisin kuudessa vuodessa. Eikö diesel­bus­sit kan­nat­taisi tämän vuok­si kor­va­ta kokon­aan hybrideil­lä (jos ei sit­ten johd­in­au­toil­la ja maakaasubusseilla)?

    Täl­laisen suuren investoin­nin kan­nat­tavu­us on hyvin epä­var­ma nykyisessä tilanteessa, kun vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­set eivät ole tiedos­sa. Tekni­ik­ka kehit­tyy juuri nyt sen ver­ran kovaa vauh­tia. Esimerkik­si liiken­ne­m­i­nis­ter­iös­sa ei usko­ta, että vuo­teen 2020 men­nessä Suomes­sa on lainkaan tai ainakaan merkit­tävää määrää sähköau­to­ja, mikäli äsket­täin julka­istu­un liiken­teen päästö­jen vähen­tämis­su­un­nitel­maan on uskomi­nen (tai ainakin siihen miten se uuti­soiti­in). Biopolt­toaineis­sa ja ener­gian säästössä per­in­tei­sis­sä polt­to­moot­to­ri­au­tois­sa on heikäläis­ten mukaan tulevaisuus.

  5. Onko niitä jo ole­mass maakaa­sukäyt­töis­inä? Käsit­tääk­seni help­po muuntaa.(Siis olen jsoat­in kuullut)

    Toisaal­ta tämän diesel­moot­torikin voi olla hyvin vähän­päästöien, jol­loinero ei huo­maa. Kum­mas­sakin pakoka­su­to­vat peri­aat­teessa hiilid­iok­sidia ja vesi­höyryä. Busithan kulke­vat rikit­tömäl­lä öljyllä?

    Vai ymmärisnkö oikein: maakaa­sumootori on dieselmöoot­tori eli läm­pöopil­lis­es­ti toimii diedel-pros­es­sil­la. — myön­nän tieto­jeni hataru­u­den. Ilmeisti mitä eri­no­masimpia vehkeitä.

  6. Tomi Ahdille: Vai­h­toe­hto­ja ovat tietysti diesel­bus­sit, joiden han­k­in­ta-ajanko­h­ta olisi sama kuin hybridibussien. Tuote jota ei vielä ole, ei ole han­k­in­tavai­h­toe­hto, jos han­k­in­ta pitää tehdä nyt. Sikäli speku­laa­tio tule­vaisu­u­den kehi­tyk­sel­lä on turhaa. Ja jos tule­vaisu­u­den kehi­tyk­sel­lä speku­loidaan, on toden­näköistä, että myös hybridi­au­tot kehit­tyvät ja niiden päästöt vähenevät.

    Yhdys­val­lois­sa kehitet­tävä tekni­ik­ka poikkeaa tavoit­tei­den osalta euroop­palais­es­ta. Siel­lä ensisi­jaisek­si tavoit­teek­si on asetet­tu hiukkaspäästö­jen vähen­tämi­nen, kun tääl­lä taas tavoitel­laan pienem­pää kulu­tus­ta ja pienem­piä päästöjä. Itse kyl­lä pidän yhdys­val­ta­laista tavoitet­ta parem­pana, kos­ka diesel­moot­tor­ei­den hiukkaspäästöt ovat iso ter­vey­delli­nen ongel­ma kaupungeis­sa. Ne eivät lisää ain­oas­taan keuhko­sairauk­sien vaan myös sydän­sairauk­sien riskiä.

    1. Helsingillä on run­saasti kaa­sub­usse­ja sisäisessä liiken­teessä. Ne o vat vähän hil­jaisem­pia kuin diesel­bus­sit, mut­ta ei se ero niin mah­ta­va ole. Kaa­sub­ussien ongel­mana on se, ettei niil­lä saa ajaa Kampin ter­mi­naali­in utr­val­lisu­ussy­istä johtuen.

  7. Mitenkä mah­taa olla hybridibussien luotet­tavu­us ver­rat­tuna taval­lisi­in diesel ‑vehkeisi­in? Hil­jainen, tärinätön ja min­i­maalis­es­ti saas­tut­ta­va bus­si ei paljon lohdu­ta jos se jää saa­pumat­ta pysäkille.

    Nykyään taval­lisetkin polt­to­moot­to­ri­au­tot ovat täyn­nä tekni­ikkaa, ja hybridis­sä on väk­isinkin tuplas­ti liikku­via (ja mah­dol­lis­es­ti vikaan­tu­via) osia.

  8. Ns. trol­likat aikanaan, muis­taak­seni bus­si 14 oli­vat mukavia hil­jaisu­udessaan, vaik­ka bus­sit van­ho­ja olivatkin.

  9. Trol­l­likoi­ta onli­iken­teessä vielä joiss­ian Kes­ki- j Itä-Euroopan kaupungeis­sa. En miten nyt on lai­ta Greno­blessa. Yllät­tävää oli niidne korkea han­k­in­tahin­ta (kun miet­ti­in van­ho­jen uusimista). Toinen on tieenkin johdo­tus: se ei ole ilmaista.
    Lijat voiat ris­tetä ja erkaan­tua. Se ei ole ongelma.

  10. Wash­ing­tonis­sa vierai­lessani kiin­nitin huomion telineisi­in bussien edessä joil­la kul­jetet­ti­in polkupyöriä (2–3kpl). Voisiko Vihreät saa­da vas­taa­vat telineet Helsin­gin bus­sei­hin? Veikkaan että ongel­mako­h­ta voisi olla HKL:n kul­jet­ta­jat joi­hin on juur­tunut slaav­i­lainen palvelukult­tuuri. Esimerkkeinä ON / OFF kaa­su ja jar­ru sekä kuskien keskeinen kil­pailu siitä kuka jät­tää eniten matkus­ta­jia pysäkeille. Noil­la eväil­lä pyörät eivät pysy telineis­sään, eikä kuskit jää odot­ta­maan että niitä asete­taan niihin.

    Tästä tuli mieleen että olisi mie­lenki­in­toista mikäli löy­ty­isi tilas­to­ja siitä kuin­ka nopeasti HKL:n bus­sikalus­toa joudu­taan korjaamaan/uusimaan kos­ka kuskit rynkyt­tävät ajoneu­vo­ja. Mikäli tilas­to­ja olisi ver­rat­tavis­sa vas­tavi­in pohjo­is­mais­sa luulen että löy­ty­isi merkit­täviä eroja.

  11. En mal­ta olla main­os­ta­mat­ta että Suomes­sakin osa­taan: http://www.kabus.fi/tuotteet/kabus-hybridilinja-auto

    Jarpalle: pyöräte­lineitä on muis­sakin USAn kaupungeis­sa. YTV:n alueel­la olisi ehkä hyvä ensin selvit­tää mil­lä lin­joil­la niille olisi oikeasti paljon käyt­töä ja ennen kaikkea miten siirtäi­sivät autoil­i­joi­ta julk­isien käyttäjiksi.

    Trol­likoista on kehit­teil­lä superkonkka/akkuversioita, joil­la voi pyörähtää muu­ta­man kilo­metrin lin­jan ulkop­uolel­la. Wikin mukaan Kiinas­sa olisi jo käytössä.

  12. Trol­likoista on akku­ver­sioi­ta käytössä ainakin Roomas­sa, ei se nyt ole sen kum­mepi asia kuin että las­tataan akku­ja bus­si­in. Rajoituk­set tulee sit­ten pain­os­ta, ja toisaal­ta siitä että jos ole­taan akun lataus ja käyt­töa­jan ole­van yhtä suuria, niin vähin­tään puolel­la lin­japitu­udel­la pitää olla johdot.

    Joukkoli­iken­nefoo­ru­mil­la on aiheesta hyvä ketju, suosit­te­len eri­tyis­es­ti luke­maan Mikko Laak­sosen asiantun­te­van viestin, http://jlf.fi/f20/174-johdinautot/#post1055, osit­tain lainat­tu alla:

    “Johd­in­au­toil­la on diesel­bus­sei­hin ver­rat­tuna oleel­lisia etu­ja, joi­ta ei vielä ole mainittu:

    * Johd­in­au­ton taloudelli­nen käyt­töikä on selvästi diesel­bus­sia pidem­pi, noin 20 v. (Yksinker­taisem­pi voiman­si­ir­to, ei moot­torin tärinää)
    * Johd­in­au­ton melu­ta­so on alem­pi ja matkus­tus­mukavu­us osin korkeampi (por­taa­ton kiihtyvyys, melu­ta­so alempi)
    * Johd­in­au­ton liiken­nöin­tikus­tan­nuk­set ovat mm. Tallinnan tieto­jen mukaan noin 30% alhaisem­mat kuin dieselbussin.
    * Täys­mata­la nivel­bus­si on helpom­pi toteut­taa johd­in­au­tona kuin diesel­bussi­na (pyöräko­htaiset veto­moot­torit, ei lat­t­ian alle vietävää dieselmoottoria).

    “Nämä tekjät puolta­vat myös johd­in­bus­si­vai­h­toe­hdon pohtimista joukkoli­iken­teen tule­vaisu­u­den kehit­tämistä varten.

    “Lisäk­si Land­skro­nan tuore johd­in­au­to­hanke antaa luotet­ta­vat lähtöar­vot johd­in­au­ton arvioin­ti­in. Siel­lä han­ke pysyi eri­no­mais­es­ti budjetissaan.

    “Johd­in­au­ton pääon­gel­ma on kuitenkin se, että se sovel­tuu vain varsin tiukasti rajat­tuun kap­a­siteet­ti­tarpeeseen. Toisaal­ta johtimia ei kan­na­ta rak­en­taa har­vaan liiken­nöidylle lin­jalle. Toisaal­ta johd­in­au­ton kap­a­siteetin mak­simi­ra­ja on noin nivel­bus­si 5 min­uutin välein (120 x 12 bus­sia = 1440 matkus­ta­jaa / tun­ti / suun­ta). Jo tätä pienem­mil­läkin matkus­ta­jamääril­lä voi olla perustel­tua rak­en­taa raitiotie.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.