Kuntien välinen kilpailu hyvien veronmaksajien saamiseksi ja huonojen karkottamiseksi käy yhä vastenmielisemmäksi. Valtion on puututtava peliin valtionosuusjärjestelmän kautta niin, ettei dopingin käyttö kuntien välisessä kilpailussa lyö leiville.
Espoo on lopettanut kokonaan vuokra-asuntojen tuotannon. Se ei ole Helsingin seudun kunnista ainut, joka on näin tehnyt. Espoon selitys on, ettei tämä huipputeknologiaa edustava kaupunki ole saanut vimmaisista pyrkimyksistä huolimatta rakentamiskelpoiseksi yhtään vuokra-asumiseen soveltuvaa tonttia. Kohtuudella on myönnettävä, että myös Helsingillä on ollut yllättävän suuria vaikeuksia samassa asiassa, vaikka kokonaan vuokra-asuntotuotantoa ei sentään ole kehdattu lopettaa. Tämä ei käy päinsä. Koska valtio on sälyttänyt huono-osaisista huolehtimisen kuntien vastuulle, sen on huolehdittava, että kunnat kantavat tämän taakan tasapuolisesti. Jokaisessa kunnassa tulisi olla yhtä paljon sosiaalista asuntotuotantoa suhteessa asuntokantaan. Jos ei ole, tämän kunnan tulisi hyvittää seudun muita kuntia taloudellisesti. Valtion on huolehdittava tästä tasoituksesta.
Tehtäköön siis niin, että valtio määrittää tavoitteen kullekin kunnalle siitä, kuinka paljon sosiaalista asuntokantaa niiden alueella tulisi olla. Kunnilta, jotka eivät tätä tavoitetta täytä, vähennettäköön valtionosuuksia vaikka 10 000 eurolla puuttuvaa asuntoa kohti. Tämä raha tulisi ohjata hyvityksenä niille kunnille, joilla velvoite täyttyy. Jos jokin kunta haluaa erikoistua kultahammasrannikoksi, se voi niin tehdä, mutta maksaa. Hyvitys pitäisi jakaa tasaisesti kaikille velvoitteen täyttäneille kunnille maksamatta ylimääräistä bonusta velvoitteen ylittämisestä, koska ei ole hyvä kannustaa yhtään kuntaa erikoistumaan sosiaaliseen asuntotuotantoon.
Tavoitteen tulisi koskea koko kangtaa, ei vain uustuotantoa, koska olisi tarkoituksenmukaista rakentaa sosiaalista asuntotutantoa niihin kuntiin, joissa sitä on vähän.
Ehkä Espoonkin kyvyttömyys vetää kunnallistekniikka vuokra-asuntotonteille vähän helpottuisi.
Olet oikeassa, se on vastenmielistä. Asun Vihdissä, ja meillä edellisellä valtuustokaudella kokoomusvetoinen kunnan johtoporukka toi useampaan kertaan esiin, kuinka kuntaan on saatava hyvätuloisia veronmaksajia. He myöskin olivat pöyristyneitä Vapaavuoren halutessa lisätä sosiaalista asuntotuotantoa. Kerran silloinen kunnanjohtaja esitti jopa laskelman, että jos 26.000 euroa ansaitseva kuntalainen muuttaa pois ja tilalle saadaan huomattavasti enemmän ansaitseva kuntalainen, kuinka Vihdin kunnan talous siitä paranee. Koomista tässä on se, että kunta itse on iso työllistäjä, jonka maksamat palkat jättävät ihmiset väkisinkin esim. tuohon 26 ooo euron säälittävään vuosituloon. Voivatpa jopa asua vuokra-asunnoissa, luopiot. Ilmeisesti päättäjämme toivoivat, että pienituloiset muuttaisivat vaikka Karkkilaan ja kävisivät täällä Vihdin puolella vain tekemässä pienituloisia palvelutehtäviänsä. Hyvätuloiset laiduntaisivat keskenään täällä Vihdissä ja rakentaisivat uutta Kauniaista. Fantsuu!
Tarvitaanko kuntaa verotusoikeudellisena yksikkönä oikeasti yhtään mihinkään muuhun kuin poliittisten broilerien kasvualustaksi? Eikö valtio hoitaisi kaikki asiat tasapuolisemmin?
Pitää muistaa että valtion tukema vuokra-asuntokanta on myös tavallisten matala- ja keskipalkkaisten työssäkäyvien ihmisten asumismuoto, ei pelkästään erityisryhmien tai asumistukea nauttivien. Eikä olisi sosiaalisesti järkevää niin toimiakaan, että marginalisoitaisiin huono-osaiset omiin taloihinsa ja asuinalueillensa. Osittain valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon huono maine johtuukin siitä että se mielletään näin, joka on kuntien itse aiheuttamaa. Valtiohan ei velvoita valitsemaan arava-asuntoihin pelkästään köyhiä. Esim. Oulussa aravataloissa asuu myös Nokian työntekijöitä. Valtion tukemalla asuntokannalla on siis myös työllisyyttä edistävä merkitys kunnille.
No, jopas nyt tunteet jyllää sanavalinnoista päätellen…
Eikö se Osmokin ole ollut sitä mieltä, että Helsingin tulee haalia hyviä veronmaksajia? Vai mihin tämä 75 keskineliömetrin politiikka perustuikaan?
Kauhea, itsekäs ja vastenmielinen Espoo haluaa valitettavasti myös samaa. Eli niitä hyviä veronmaksajia.
Kaupungin vuokra-asunnossa niitä on vähemmän, mutta on kuitenkin, mikä tuppaa ehkä unohtumaan jugend-talon erkkerin ruutuikkunasta vastapäisen talon ornamentteja ihailessa.
Suurin osa kaupungin vuokratalojen asukkaista on ihan tavallisia työtätekeviä pienipalkkaisia veronsa maksavia suomalaisia.
Espoo tuskin heitä pelkää, vaan että kunnan alueelle syntyy nykyisessä maahanmuuttotilanteessa etnisesti värittyneitä slummeja.
Samahan tuo on kenelle niitä asuntoja rakennetaan, kunhan vain rakennetaan. Väkimäärän kannalta on yhdentekevää, rakennetaanko sadan asukkaan talo köyhille vai rikkaille, sinne muuttaa ne sata ihmistä. Tärkeintä on pitää huoli siitä että asuntoja on tarpeeksi, jolloin halvempien alueiden hinnat pysyvät köyhien kukkaron tasalla.
Kuntien sosiaalinen asuntotuotanto on omasta mielestäni aivan turhanpäiväistä. Jos niitä asuntoja tarvitaan niin kunta voi aivan hyvin rakennuttaa ne, myydä ja pistää fyrkat omiin taskuun eikä jakaa arvalla ympäriinsä niille jotka jaksavat jonottaa.
Eikö se metrorata edellyttänyt valtavaa määrää maahanmuuttajia ja pakolaisia Espooseen? On selvä, että Espoo slummiutuu lähivuosina, jos nykyinen rajat auki ‑politiikka jatkuu. Näin on käynyt muuallakin Euroopassa, ja Suomi vain avaa rajoja lisää. Nykyään pakolaisia — jotka eivät osaa kieltä eikä heillä ole ammattia — tulee 1000 kappaletta kuussa.
HS:n jutussahan luki, että Vantaa ei viime vuonna rakentanut yhtään vuokra-asuntoa ja tänä vuonna 70. Espoo taas on ymmärtääkseni rakentanut vuosien mittaan enemmän vuokra-asuntoja kuin Helsinki — ainakin suhteellisesti, ensi vuonnakin yli 400. Muistan Osmonkin näin sanoneen radion kansanedustajatentissä jokunen vuosi sitten.
Tarvitaanko kuntaa verotusoikeudellisena yksikkönä oikeasti yhtään mihinkään muuhun kuin poliittisten broilerien kasvualustaksi?
Kunnat kilpailevat keskenään mm. hyvistä veronmaksajista ja parantavan sitä kautta mm. palvelujaan. Kilpailun ajatellaan yleensäkin edistävän yhteistä hyvää, kunhan pelisäännöt ovat reilut.
Kuntien lopettaminen olisi sama kuin maailmanhallitus pienoiskoossa. Jos maailmanhallitus osoittautuisi huonoksi, ei ihmisparka voisi paeta kuin ehkä kuuhun.
Vastauksena Elinalle:
75 neliötä on ilmeisesti ajateltu olevan riittävä tila perheelle, jossa on kahden aikuisen lisäksi lapsi tai pari. Viime aikoina pohjoismaiden isommissa kaupungeissa on näkynyt kehityssuunta, jossa kaupunkien keskustat vetävät puoleensa lapsiperheitä. Suuntaus on mielestäni mitä mainioin ja kannatettavin, ja sitä on syytä tukea. Suuntaus esiintyy yhdessä toisen suuntauksen kanssa, jossa keskusta-alueiden henkilöautoliikennettä rajoitetaan ja kevyen sekä joukkoliikenteen toimintaa kehitetään (“kaupunki on ihmisiä, ei autoja varten” tms.). Nämä tukevat toisiaan.
Elina: Suurin osa kaupungin vuokratalojen asukkaista on ihan tavallisia työtätekeviä pienipalkkaisia veronsa maksavia suomalaisia. Espoo tuskin heitä pelkää, vaan että kunnan alueelle syntyy nykyisessä maahanmuuttotilanteessa etnisesti värittyneitä slummeja.
Kieltäytymällä rakentamasta vuokra-asuntoja niitä varmasti syntyykin. Pöljää ja lyhytnäköistä asuntopolitiikkaa.
Kaippa vuokra-asuntoja rakennettaisiin jos se kannattaisi. Normi 75 neliön kämppä, rakennuskustannukset ~2000 e/m2 tekee hinnaksi 150000, korkona Osmon suosima 6%, 25 vuoden takaisnmaksuaika, yhtiövastike päälle, niin vuokra on luokkaa 1500 euroa kuussa, ja tontti meni ilmaiseksi. Tuon verran saa sitten kuussa maksaa asumis-toimeentulotukena sosiaalisille asukkaille.
Ongelmahan syntyi silloin kun korkein oikeus päätti, ettei oman kunnan asukkaita saa preferoida asuntojonossa. Nykyään ainut sallittu etuilemiskriteeri on ihmisrotu, vaikkei rotuja pitäs kuulemma olla.
Kunnan ei siis kannata rakentaa asuntoja, koska niihin on pakko asuttaa väkeä, josta tulee vain lisäkustannuksia ikuisesti.
Homman ratkaisu ei ole mikään Osmon pilliin puhaltelu vaan se, että kunnan annetaan kasvattaa väestöään juuri sillä tahdilla ja siihen suuntaan kuin haluaa, ja sitte valtio kustantaa kokonaan ylijäämäjengin asuttamisen kunnan alueelle. Siis omalla maanhankinnallaan ja omilla rakennusliikkeillään. Vastaavasti kuntien saamia tukiaisia vähennetään, niinettä tulos on sama, mekanismi on vain hieman vähemmän sekopäisempi.
Samalla tietty hyysäysperustaisen maahanmuuton tosiasialliset kustannukset tulevat näkyviin yhdessä kasassa. Kasan optimointi esimerkiksi järkevillä asumispaikkavalinnoilla tulee silloin mahdolliseksi.
Seppo Ryväkselle:
Kyllä valtio kustantaa nytkin sen “ylijäämäjengin” asuttamisen. Kunnan tehtäväksi jää vain maksaa toimeentulotukea, puolet työmarkkinatuesta ja huolehtia lasten koulutuksesta ja muista palveluista ja niin edelleen.
Väärinkäsitfysgten välttämiseksi, tämä on siis asia joka korreloi sosiaalisen asuntotuotannon kanssa, ei tarkoita, että kaikki, tai edes lähellekään puoldet kuuluisi tähän kategorfiaan, mutta ainakin Espoossa näytetään laskelmoivan niin, että liian moni.
Ahti, kuntien kilpailussa on sellainen ongelma, että Krugmania mukaillen kunnat eivät voi leikata kustannuksiaan irtisanomalla kuntalaisia.
Ainoa järkevä kuntakilpailulle esitetty perustelu on että ceteris paribus on hyvä että samoja asioita tehdään eri tavoin, saamme vertailutietoa siitä mikä toimii ja mikä ei, joka johtaa sitten parempiin käytäntöihin kaikkialla. Tälle kuntalaboratorioteesille on vaan hyvin vähän mitään empiriisistä tukea, enkä suoraan sanoen pidä uskottavan että kilpailun hyvinvointihyödyt läheskään kattaa sen tappiot.
Käytännössä kunnat kilpailevat lähinnä siitä että kuka kekseliäimmin valikoi hyvät veronmaksajat ja nyhtää eniten valtilolta rahaa. Tästä ei ole mitään hyötyä, vaan pelkkää haittaa.
Osmo on tapansa mukaan tässä kuntien välisessä kilpailussa niin totaalisen väärässä, että ihan hirvittää.
Sylvesterin huomion on ainoa oleellinen: Tärkeää on asuntojen kokonaismäärä, ei sosiaalinen vuokra-asuntotuotanto. Jos asuntojen rakentamisesta saa riittävästi voittoa niitä rakennetaan. Jos siis haluamme lisää asuntoja (ja laskea niiden hintoja) meidän on varmistettava, että niiden rakentaminen kannattaa. Vuokrasäännöstely, autopaikkavaatimukset, rakennusmääräykset yms. markkinoihin puuttuminen tekee rakentamisesta kannattamattomampaa.
Sosiaalisella asuntotuotannolla ei ole mitään positiivista vaikutusta. Sen sijaan negatiivisia vaikutuksia on runsaasti, kun resurssit ohjautuvat vääriin käyttöihin, siis käyttöihin, joissa ne eivät vastaa ihmisten haluja ja tarpeita.
Vuokra-asuntojen rakentaminen ei ole kaupunkien tehtävä. Se on uskomattoman typerä keino yrittää parantaa heikoimpien suhteellista asemaa yhteiskunnassa. On hyvä, että ne kaupungit, jotka haluavat rakentaa vuokra-asuntoja kärsivät kilpailussa suhteessa niihin kaupunkeihin, jotka kehittävät tehokkaampia tapoja huolehtia heikoimmista.
Vaatimus kaupunkien välisen kilpailun rajoittamisesta on itsekäs yritys estää kaupunkilaisia äänestämästä jaloillaan. Tämä mahdollisuus on yksi tärkeimmistä rajoitteista, mikä estää poliitikkoja toteuttamasta idioottimaisia lempiprojektejaan. (Kuten Osmon talonrakennusvimmaa.) Ei ole siis ihme, että näitä lempiprojekteja vaalivat poliitikot yrittävät estää kilpailun.
Tämä vaatimus on analoginen valtioiden välisen verokilpailun suitsimisyrityksiin. Ne valtiot, jotka hassaavat kansalaistensa rahoja haluavat estää omia kansalaisiaan muuttamasta valtioihin, joissa asiat hoidetaan tehokkaammin.
Olin pitkään pienen kunnan valtuutettuna ym. Minua raivostutti, kuinka kalliksi tuli köyhien kuntien välinen kilpailu hyvistä veronmaksajista. Kunnat tekevät kunnallistekniikaltaan ja huolloltaan kaalliiksi tulevia kaavaratkaisuja, (joista asukkaatkin lopulta kärsivät,) kun tehdään sinne tänne erilleen ja hankaliin maastoihin vetovoimaisiksi tarkoitettuja asuntoalueita, joista kelpaavat vain parhaat tontit. Tärkeintähän on, etteivät uudet asukkaat menisi kuntarajan väärälle puolelle tai peräti maakunnan keskukseen.
Sijoittumispaikkaa tunnusteleva yritys voi vedättää köyhiltä kunnilta mielin määrin vastaantuloetuja. Yritys tulee sen kunnan puolelle, joka rakentaa teollisuushallin, antaa eniten vastaantulorahoitusta ja johtajalle komeimman rantatontin. Syntyy ylihintainen tarjouskilpailu kuntien kesken, koska yritys olisi tullut ilman vastaantuloetujakin seudulle, mutta yrittäjät vannottavat, ettei saa julkistaa liikesalaisuuksia. Siksi toisten kuntien on varmuuden vuoksi korotettava tarjoustaan.
Nyt tässäkin seutunnassa korjataan kallista satoa: nämä yritykset eivät tuotakaan niin paljon verotuloja kuin on mennyt kunnalta vastaantuloa varten otettujen lainojen hoitoon. Valtion selvitysmies on jo aloittanut työnsä, kenen maksettavaksi “voittaneen” kunnan velat sysätään.
Jollei kunta taas lähde tähän kilpailuun, kohtalo on yhtä tyly: väki vähenee, veronmaksukykyiset lähtee ja verovaroja tarvitsevat hoidettavat senkun lisääntyvät. Onneksi tuli PARAS ja sen mukana kuntaliitoksia, jotka varmaan auttavat näihin ongelmiin aika paljon.
ps. Oon samaa mieltä siitä mitä tpyyluoma kirjoitti, tosin uskon, että uusien keinojen löytämisestä koituu suurempia hyötyjä kuin mitä tpyyluoma arvioi.
Kuntien erilaisuudesta syntyy myös hyötyä siten, että ihmiset joilla on erilaiset preferenssit voivat valita itselleen sopivan kunnan. (Esim. ne, jotka eivät koe hyötyä siitä, että yksityisen golfklubin jäsenet saavat tukea kaupungilta voivat valita itselleen kunnan, jossa yksityiselle golfklubille ei makseta tukea, kun taas ne, jotka kokevat saavansa tästä hyötyä voivat riemumielin asua Helsingissä.)
Tästä syystä kuntien itsemääräämisoikeutta pitäisi lisätä radikaalisti. Kuntien pitäisi saada päättää kouluista, terveydenhoidosta, sairaaloista yms. täysin itsenäisesti.
“Väärinkäsitfysgten välttämiseksi, tämä on siis asia joka korreloi sosiaalisen asuntotuotannon kanssa, ei tarkoita, että kaikki, tai edes lähellekään puoldet kuuluisi tähän kategorfiaan, mutta ainakin Espoossa näytetään laskelmoivan niin, että liian moni.”
Sopiiko tähän kuntakisailuun vangin dilemma: yhteistyö vai omaan pussiin puhaltaminen kannattaa tai ei kannata pitkän päälle.
Miten on Kauniaisten laita?
Voiko Helsinki ryhtyä tekemään jäynää Espoolle ja pakottaa sen yhteistyöhön vai meneekö tilanne pahempaan solmuun.
Ainakin asiaa kannattaa pitää esillä.
PS.
Outo juttu, Espoonlahdessa ja Kauniaisissa on muutaman nuoren miehen mukaan ilma saastuneempaa kuin Helsingissä. Jos tieto pitää paikkansa, miksihän näin mahtaa olla.
Jotkut pelkäävät sosiaalisen asuntotuotannon aiheuttavan harmeja. Vuokra-asuntotuotantoa on tietysti elvytettävä sosiaalisesti kestävällä tavalla, ei kannata toistaa niitä virheitä joita tehtiin edellisen taantuman aikana 90-luvun alussa, jolloin syntyi liian vuokravaltaisia asuinalueita. Tätähän ajoivat rakennusliikkeet valtion tuella. Vihreät taisivat olla ainoita jotka tätä kehitystä silloin vastustivat.
Olen eri mieltä siitä mitä tpyyluoma kirjoitti, koska uskon, että uusien keinojen löytämisestä koituu suurempia hyötyjä kuin mitä tpyyluoma arvioi. Kuntien erilaisuudesta syntyy myös hyötyä siten, että ihmiset joilla on erilaiset preferenssit voivat valita itselleen sopivan kunnan.
Turun historiaan perehtyneenä, tiedän myös, että päätöksenteko ei ole yhtä hyvää joka kaupungissa. Jos suuri raha ohjaa kaupungin kehitystä demokratian sijaan, sille kaupungille on ihan oikein, jos porukka muuttaa pois.
Palveluissa kilpailun voi ainakin osin järjestää ilman kuntiakin esim. jakamalla palveluseteleitä, mutta miten paikattaisiin kuntien lopettamisesta syntyvä demokratia- ja etenkin lähidemokratiavaje, jos kaikki resurssit jaettaisiin Helsingissä? Tai Brysselissä, luoja paratkoon!
Miksi kunnat kilpailevat hyvistä veronmaksajista eivätkä halua sosiaalipummeja alueelleen. Vastaus. Eduskunta on säätänyt erilaisia lakisääteisiä eli subjektiivisia oikeuksia kunnan asukeille. Jotta kunta voi niistä selviytyä ilman hirmuista kunnallisveroa, on pakko haalia hyviä veronmaksajia.
Olen aikanaan luvannut äänestää sitä eduskuntavaaliehdokasta, joka lupaa, että kunta ei saa yhtään lisää velvotteita eduskunnalta. Eipä ole löytynyt sopivaa ehdokasta.
Jos esim pääkaupunkiseudun 10 kuntaa yhdistyvät, loppuuko kilpailu hyvistä veronmaksajista siihen. Kyllä loppuu, mutta se ei takaa sitä, että eduskunta ei keksi kunnille lisää lakisääteisiä tehtäviä.
Jos tämä lama osoittautuu katastrofaalisen suureksi, eduskunnat ovat vielä lujan paikan edessä purkaessaan hyvinvointivaltion subjektiivisia oikeuksia.
am‑b:lle: Mitä ihmettä tarkoitat kirjoittamalla, että muutaman nuoren miehen mukaan Kauniaisissa ja Espoonlahdessa on ilma saastuneenpaa kuin Helsingissä, ja jos tämä tieto pitää paikkansa, niin mistähän se johtuu?
Nyt täytyy sanoa, että olen ihan ulalla!
Herrat Ahti ja Björk voisivat kertoa jonkun käytännön esimerkin elävästä elämästä, jossa (a) kuntakilpailu on tuottanut jonkun yleishyödyllisen kuntapalveluinnovaation, ja (b) siitä kuinka joku muu preferenssi kuin että haluaa vähintäänm yhtä hyvätuloisia naapureita kuin itse mahdollistuu kuntakilpailun kautta. Oma käsitykseni siitä mitä tuo kilpailu käytännössä on vastaa JP:n kuvausta.
Muutenkin tässä haiskahtaa se oikeistofantasia jota amerikassa toteutettiin nimellä starve the beast. Logiikka siis se että verot minimoimalla saadan julkinen koneisto pienemmäksi, lasketaan vaan veroja niin peto nääntyy. Amerikassa tämä tarkoitti käytännössä sitä että verot laski, mutta menot ei, eli julkinen sektori velkaantui. Selitykseksi miksi näin riittänee yli 15-vuotiaalle sanapari poliittinen realismi, verojen laskeminen on helppoa ja kivaa, menojen ei. Jokseenkin samoin käy kun kermankuorijakunnat kasaavat ongelmat toiselle, se toinen velkaantuu, ja laskun maksavat loppujen lopuksi kaikki. Jos haluaa pienemmän julkisen sektorin, niin se tapahtuu pienentämällä sen menoja eikä tuloja, esim. verokilpailun kautta.
am‑b:lle: Mitä ihmettä tarkoitat kirjoittamalla, että muutaman nuoren miehen mukaan Kauniaisissa ja Espoonlahdessa on ilma saastuneenpaa kuin Helsingissä, ja jos tämä tieto pitää paikkansa, niin mistähän se johtuu?
Leena: Nyt täytyy sanoa, että olen ihan ulalla!
Tämä oli ratikassa/bussissa kuultua, en osallistunut itse keskusteluun. Ymmärsin, että sekä Kauniaisissa että Espoonlahdella saadaan huonoja ilmansaastepitoisuuksia mittauksissa. Nuoret miehet yrittivät keksiä syytä, Kauniaisille eivät keksineet muuta kuin että kunta on liikennereittien varrella, Espoonlahdesta veikkasivat, että saasteet tulevat muualta, eli siis varsinainen huhupuhe, mutta pojat vaikuttivast kyllä ihan välkyiltä kavereilta.
Öö, siis eihän tässä puhuta muusta epäsosiaalisuudesta kuin siitä, että kunta on nykyään velvollinen rakentamaan asuntoja muiden kuntien elätettäville asukkaille. Kunta ei enää voi hankkia esmes sairaanhoitajia rakentamalla asuntoja niille, koska se on KHO:n mukaan syrjintää.
Helsinkiin voidaan rakentaa vaikka mikä määrä asuntoja ja silti pulaa riittää. Muut kunnat voisivat aivan hyvin lopettaa rakentamisen, koska kukhaan ei tosiasiassa halua asua vantaalla tai espoossa, jos samantasoista asumista on tarjolla stadissa ja nimenomaan kantakaupungissa. Zahra Astrabullan mukaan nääs myös vuosaaren maanmuuttajat kotoutuisivat ja työllistyisivät paremmin töölössä ja eirassa. Ratkaisu on helppo siis. Töölönlahti esimerkiksi voitaisiin kattaa ponttooneilla ja rakentaa se täyteen asuntoja. Lupia ei tarvita, koska ne on asuntolaivoja.
Mutta kuten sanottu, ei asuntopula siitä yhtään vähenisi, koska stadin todellinen asuntopula on 100.000 tai miljoona. Tietty jos kannamme globaalisen vastuumme edes osittain, niin pula on 100 miljoonaa.
“Kunnat kilpailevat keskenään mm. hyvistä veronmaksajista ja parantavan sitä kautta mm. palvelujaan. ”
Kansanedustajaehdokkaat kilpailevat keskenään mm. veronmaksajien äänistä ja parantavat sitä kautta mm. valtion palveluja.
“Kilpailun ajatellaan yleensäkin edistävän yhteistä hyvää, kunhan pelisäännöt ovat reilut.”
Ja pelisäännöt ovat tarkkaan ottaen miltä kohdin reilut jos 300 asukkaan Velkua ja Kauniainen joutuvat kummatkin tuottamaan tarvitsemansa peruskoulu- ja terveydenhuoltopalvelut (muistaen, että velkualla on paljon kesämökkejä)?
“Tästä syystä kuntien itsemääräämisoikeutta pitäisi lisätä radikaalisti. Kuntien pitäisi saada päättää kouluista, terveydenhoidosta, sairaaloista yms. täysin itsenäisesti.”
Kummallista. Artturi kannattaa kollektiivista päätöksentekoa. Tuohan johtaisi edelleen kauniaisten veroäyrin pienenemiseen ja vantaan veroäyrin kasvamiseen. Ilmeisesti tosiasiallinen päämääräsi on eriarvoisuuden lisääminen, keinoista viis?
Minun mielestäni taas sen enempää kuntien kuin valtioidenkaan ei pitäisi tuottaa juuri mitään palveluita, vaan ostaa palvelut yksityiseltä sektorilta. Tällöin kilpailuvaltiksi kuntien väliseen kilpailuun ei jäisi kuin veroäyri. Ja minun mielestäni vaan olisi reilumpaa, että kauniaisissa ja pelkosenniemellä maksettaisiin saman verran veroja.
Ei tarvi kyllä olla mikään velho ymmärtääkseen, että jos kuntien ei tarvitsisi kilpailla toistensa kanssa veroista, verotasot olisivat sen 2–3%-yksikköä nykyistä korkeammat. Ainoa asia joka saa ihmiset hoitamaan asioita paremmin, on kilpailupaine. Kunnallisissa asioissa vaalien kautta toimiva muiden puolueiden ja ehdokkaiden asettama kilpailupaine on kuitenkin melko laimea. Paljon kovemman paineen antaa naapurikunnat.
Jos esimerkiksi yritetään veroprosentissa irtiottoa naapurikunnista, ihmiset havahtuvat ja vastustavat sitä. Jos naapurikuntia ei ole mihin verrata, no silloinhan kovat prosentit on helpompi hyväksyä.
Kannattaa muistaa että organisaatioilla on tapana paisua. Leikkaaminen tai karsiminen ei ole kivaa ja johtaja kuin johtaja johtaa mielummin sataa kuin viittäkymmentä alaista.
Joo Sylvesteri on oikeassa. Jos pääkaupunkiseudun kunnat yhdistyisivät, tehottomuus ja holtiton rahankäyttö lisääntyisivät kipailun puutteesta johtuen. Tämä voi johtaa koko seudun huonoon kehitykseen.
On erotettava toisistaan kaksi asiaa. Onko kilpailu hyvä asia ja saako kilpailussa käyttää epärehellisiä keinoja. Luulisi niiden, jotka haluavat edistää kilpailulla toimintojen tehostamista erityisesti haluavan kieltää väärinpeluulla menestymisen.
Artturi Björk kirjoitti 20.3.2009 kello 16:38
“Vuokrasäännöstely, autopaikkavaatimukset, rakennusmääräykset yms. markkinoihin puuttuminen tekee rakentamisesta kannattamattomampaa.”
Tarkoitatko tosiaan, että annetaan markkinoiden määrätä kaikesta. Siis rakennusliike päättää rakennusmääräyksistä tai niiden kokonaan puuttumisesta, etc?
Toisessa kommentissasi, alla, toteat lopuksi…
Artturi Björk kirjoitti 20.3.2009 kello 17:13
“Tästä syystä kuntien itsemääräämisoikeutta pitäisi lisätä radikaalisti. Kuntien pitäisi saada päättää kouluista, terveydenhoidosta, sairaaloista yms. täysin itsenäisesti.”
Kirjoitus missä päädyit yllä olevaan hämmästyttävään tulokseen on perjantai illan kunniaksi kasattu vauhdikas irtiotto eli trolli?
Komppaan A. Björkiä kaikessa, mutta kannatan häntä laajempaa yksilön toimintaoikeutta: toisia saa uhkailla väkivallalla ja pahoinpidellä, mikäli oma etu on vaatii. Harmi, että tästäkikn joudutaan päättämään demokraattiisesti, eikä ehdotukseni siksi ehkä koskaan tule voimaan.
“Kansanedustajaehdokkaat kilpailevat keskenään mm. veronmaksajien äänistä ja parantavat sitä kautta mm. valtion palveluja.”
Tämä on nykyisen domokratian ongelma. Mikään suuri puolue ei enää pyri parantamana palveluja, koska äänetsäjinä ovat vain ne jotka tulevat muutenkin toimeen eivätkä tarvitse yhteiskunnan palveluja.
Kun äänetysprosentitkin vaipuvat niin esim MEPit ajavat vain se 30 % etuja jotka äänestävät.
Siitä näkökohdasta nykyinen hallituskin ajaa 65 tunnin työaikaa EU:n kautta, koska se ei koska niitä, jotka äänestävät ja nämä äänestäjät voivat päättää työajastaan itse
Keskustelussa on tullut esiin kuntien välinen kilpailu veronmaksajista. Jos sitä ei enää ole, kun naapurit yhdistyvät, niin entä sitten. Tätä keskustelua harvoin näkee. En ole kovin kilpailuhenkinen näissä asioissa, mutta sata varma olen, että kun kahden kunnan välinen kilpailu loppuu, niin tehottomuus alkaa.
Motiivina pääkaupunkiseutujen yhdistymiselle on kilpailun vähentäminen kuntien välillä. Jo tästä voi nähdä, että julkinen sektori paisuu ja tehokkuus alenee jos kaupungit yhdistetään.
Esimerkiksi nykyisessä tilanteessa verotulojen alentuessa kaupungit eivät pysty soputumaan omin avuin. Tämä kertoo heikosta johtajuudesta. Ainoa selviytymisstrategia näyttää olevan huutaa valtiolta lisää rahaa.
Liian vanha:
“Mikään suuri puolue ei enää pyri parantamana palveluja, koska äänetsäjinä ovat vain ne jotka tulevat muutenkin toimeen eivätkä tarvitse yhteiskunnan palveluja.”
Ihan täyttä roskaa ja täysin naurettava ajatuskin.
Jos kerran kukaan ei aja palveluita tai tulonsiirtojen asiaa niin miten ihmeessä valtion ja kuntien budjetit paisuvat paisumisestaan vuodesta toiseen? Tässä on tilastokeskuksen käppyrä julkisyhteisöjen tuloista ja menoista:
http://tinyurl.com/dxrgfv
Trendi on selvästi ylöspäin, joten sen iänikuisen jauhamisen siitä ettei rahaa muka holvata ympäriinsä palveluihin ja tulonsiirtoihin, voisi pikkuhiljaa lopettaa. Nykyinen taantumakin antaa menokäyräänkin vain lisää vauhtia kun kulut karkaavat käsistä.
Milloin valtion tai oman kuntasi budjetti on viimeksi supistunut?
Jos kuntien välinen kilpailu johtaa tehokkaampaan julkissektoriin, niin tästä seuraa että kunnat ovat tehokkaampia kuin valtio jolla ei ole samassa mielessä kilpailijaa. Eli kysymys on empiirinen, tutkitaan valtiolta kunnille tai toisinpäin siirtyneitä tehtäviä, ja katsotaan kumpi on tehokkaampi palvelun tuottaja. Tietääkö joku tällaisia vertailuja?
“Jos kerran kukaan ei aja palveluita tai tulonsiirtojen asiaa niin miten ihmeessä valtion ja kuntien budjetit paisuvat paisumisestaan vuodesta toiseen? Tässä on tilastokeskuksen käppyrä julkisyhteisöjen tuloista ja menoista:”
Pitäsi miettiä, mitkä ovat reaaliseti kasvavia määrärahoja:
Puolustusbudjetti, erilaiset kansalaisten kyttäämismäärärahat, yritysten johdon , huippupoliitikkojen ja korkeiden virkamiesten turvallisuuskulut, terrostismin vastaisen taistelun kulut etc
Ja terveyskeskuksista on muodostunut työnantajien vaatimien todistusten kirjoitustehtaita, n 30 % ajoista kuluu näihin.’
Esim äitini pääsi vielä 90-luvulla kerran vuodessa lääkärintarkastukseen, mutta nyt 80-vuotiaana ei ole enää päässyyt kolmeen vuoteen.
Isäni yritti terkkariin kun sai keuhkokuumeen, mutta nykyään diagnoosin tekee 8 euron pitkäaikastyötön ja hän tarjoili aikaa parin kuukauden päähän.
Jos kyseessä olisi flunssa niin eipä tuollainen hyödyttäsi, jos se olisi taas keuhkokuume niin ei ajasta olsi hyötyä, kun potilas olisi jo kuollut.
Onneksi on vielä yksityinen ja se pelasti isän.
En tiedä mihin tällaisia laitoksia tarvitaan ja miten 0‑palvelulla voi syntyä kuluja , kun kukaan niihin ei pääse tai vain ruumiinavaukseen
Vuokra-asuntotuotanto on kunnille nyt kannattamatonta toimintaa. Asuntotuotanto maksaa maltaita ja kun asuntoja tarvitaan nimenomaan niille tuhannelle turvapaikanhakijalle / kk, jotka pitää saada vastaanottoksekuksista uusien hakijoiden tieltä pois. Nämä oleskeluluvan saaneet tarvitsevat asuntoja myös perheenjäsenilleen, jotka seuraavat perässä.
Ymmärrätkö Osmo, että tilanne käy sietämättömäksi?
Uusia veronmaksajia kunnat eivät näistä uusista tulokkaista saa koskaan, ei edes useiden sukupolvien kuluttua. Ymmärrätkö tämän? Ymmärrätkö, että näitä ihmisiä autettaisiin paljon halvemmalla heidän lähtömaissaan. Nämä ihmiset eivät ole suomesa työllistyneet ennen, eivätkä tule työllistymään tulevaisuudessa. Kuntien on elätettävä nämä hillittömät ihmismassat.
Mikäli suomeen syntyy kuntia, jotka houkutelevat veronmaksajia viihtyisällä ja turvallisella asuinympäristöllä, olematomalla humanitaarisen maahanmuuttajien määrällä, muutan sellaiseen kuntaan yritykseni kanssa välittömästi.
Olen valmis maksamaan lasteni koulunkäynnistä ja terveydenhuoltopalveluista tällaisessa hyvin vartioidussa, mielellään portein ja korkein aidoin varustetussa unelmakunnassa, jonka asukkaat vetävät yhtä köyttä.
tpyyluoma: Vastaan tuohon helpompaan…
b) Kuntien erilaisuus mahdollistaa valinnat esim. kaupunginorkesterin ylläpidosta, yksityisten golfkenttien tukemisesta, stop töhryille kampanjasta, asenteesta rakennussuojeluun kaavoituksella, autopaikkavaatimuksista, jääkiekon suosimisesta rullalautailun yli etc.
En ymmärrä mistä olet vetänyt tuon johtopäätöksen, että haluaisin kuntien tuottavan palveluita velaksi. Päin vastoin, minusta julkisen talouden velkaantuminen pitäisi tehdä laittomaksi perustuslailla. (Koska poliitikoilla on kannustimet edistää äänestäjiensä etua tulevien sukupolvien kustannuksella.)
tcrown: “Kansanedustajaehdokkaat kilpailevat keskenään mm. veronmaksajien äänistä ja parantavat sitä kautta mm. valtion palveluja.”
Toki, mutta äänestäminen kerran neljässä vuodessa on niin älyttömän mitätön feedback-mekanismi, että ilman mahdollisuutta valita kuntien välillä, markkinat hyvästä julkisesta hallinnosta eivät toimi.
“Artturi kannattaa kollektiivista päätöksentekoa.”
Ymmärsit väärin. Minusta valtaa pitäisi siirtää valtiolta kunnille, ei missään tapauksessa yksilöiltä kunnille tai valtiolle. Minä en tietenkään halua kasvattaa eriarvoisuutta. Haluan kasvattaa ihmisten valinnan vapautta.
“Ja minun mielestäni vaan olisi reilumpaa, että kauniaisissa ja pelkosenniemellä maksettaisiin saman verran veroja.”
Se, että sinulla on mielipide ei tarkoita sitä, että muiden pitäisi toimia mielipiteesi mukaan. Minun mielestä pop-musiikki on taidemusiikkia hienompaa, mutta en missään nimessä halua, että kukaan muu pakotettaisiin olemaan kanssani samaa mieltä, tai että muut joutuisivat toimimaan minun mielipiteitteni mukaan.
Osmo: Tottakai kaikkien pitää kilpailla samoilla säännöillä. Sääntöjä ei pidä sopia niin, että kaikkien kaupunkien on pakko rakentaa sama määrä vuokra-asuntoja.
AB: “Päin vastoin, minusta julkisen talouden velkaantuminen pitäisi tehdä laittomaksi perustuslailla.”
Tuo on houkutteleva ajatus. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että kun valtion menot ongelmatilanteessa (talouskriisi, sota yms.) kasvaisivat, raha pitäisi kerätä kansalaisilta ja tarvittaessa pakottaa kansalaiset lainaamaan raha jostain, kun valtio/kunta ei itse saa lainata. Käytännössä heikossa asemassa olevat kansalaiset eivät saa (varsinkaan poikkeustilanteessa) lainaa, joten rahaa saataisiin kerättyä lähinnä varakkaimmilta ihmisiltä. Jos julkinen talous ei saa velkaantua, ollaan siis helposti kapitaalin sosialisoinnin tiellä. Ehkä se on yhtä hyvä oppi kuin libertaaritaloususko sekin. Jotenkin on vain vaikuttanut että Artturi Björk ei ole sen oppisuunnan kannattajia.
Vero- ja veronmaksajakilpailu on tervettä, koska se kehittää kuntia oikeaan suuntaan. Palvelut paranevat. Mitä taas kuntien vuokra-asuntotuotantoon tulee, niin se olisi syytä lopettaa kokonaan. Kunnallinen raha asuntotuotannissa vain nostaa hintoja.
Ymmärrän poikkeustapaukset. Sosiaalinen asuntotuotanto välttämätöntä, mutta nykyinen kunnallinen vuokra-asuntokanta riittää siihen vuosiksi, jos ei vuosikymmeniksi. Eli sosiaalisin perustein ei ole tarvetta rakentaa ja saattaa jopa olla halvempaa kilpailuttaa ja ulkoistaa koko toiminta.
Ainoa tarve, jonka näen lähitulevaisuudessa ovat työsuhdeasunnot. Kuntasektori pääkaupunkiseudulle ei kykene kilpailemaan opettajista, lääkäreistä jne. Halpa asunto hyvältä paikalta saattaa olla oikea houkutin avainosaajista.
Pekka Vitikainen:“Tarkoitatko tosiaan, että annetaan markkinoiden määrätä kaikesta.”
Kuluttajien pitäisi todellakin saada määrätä kaikesta.
Liian vanha: Hieno huomio, että poliitikot ajavat äänestäjiensä asiaa. Sama pätee muuten ay-liikkeeseen ja työnantajapuolen järjestöihin. Kaikki saisivat päättää työajastaan vapaasti, jos etujärjestöt eivät saisi määrätä työaikoja niihin kuulumattomienkin puolesta.
tpyyluoma: Kysymys on todellakin empiirinen. Toimiiko kilpailu vai eikö?… hmmmm…
Ville: Et oo vissiin kuullu menojen leikkaamisesta. Noh se ei ookkaan niin suosittua niissä piireissä, missä libertaareille yleensä naureskellaan.
Kalle Pyöräniemi:“Ainoa tarve, jonka näen lähitulevaisuudessa ovat työsuhdeasunnot.”
Miksi Helsinki palkkaisi ihmisiä, jotka eivät osaa hankkia asuntoaan vapailta markkinoilta?
Hei!
Eikö vuokralla asuminen ole kunniallista? Miksi pidät sitä “sosiaalitapauksena”? Olisihan asunnon vuokraaminen ostamisen sijasta monin verroin järkevämpää kuin ostaminen monessa elämän tilanteessa.
Ja: Hanki kokomittainen näppäimistö! Joka jutussa on kirjoitusvirheitä siksi, että paksu sormi on painanut kahta vierekkäistä kännykän nappulaa kerralla!
Hyvästä hallinnosta ja vahvemman vallasta pyrkyryyttä suosivassa yhteiskunnassamme:
Enpä usko, että hyvään hallintoon päästään kilpailun avulla. Kärjistäen, kun joku päättävässä asemassa oleva oppii tai on valmiiksi oppinut tavoille, tulee jostakin joku uratykki, joka syrjäyttää hänet tai tekee hänen elämänsä muutoin niin vaikeaksi, että hän haluaa siirtyä syrjään7 eläkkeelle (nähnyt lähipiirissä) omaehtoisesti.
Minusta nuoressa tasavallassamme ja kulttuurissamme pitäisi alkaa luoda uudenlaista sosiaalistya ja psykologista ympäristöä etenkin, jos haluamme ihmisten jaksavan töissä pidempään. Meidän johtamiskulttuurimme perusta on armeijassa ja sotaa käyvässä Suomessa.
Avainasemassa olisivat kaikki organisaatiot, taloyhtiöt, koulut, päiväkodit sairaalat ym.
Olemme hypänneet monessa suhteessa sukupolvien yli, taloudellisessa menestyneiusyydessä, luokka-ajattelussa ym. Mikähän tämän menestyksen hinta on mahtanut olla inhimillisellä puolella.
Olemme tylyn yhteiskunnan maineessa ja hätkähdyttävä Ruotsin TV:stä kuulemani suomalaisuuden määritelmä, 10 % suomalaisista häpeää sitä, mitä 90 % tekee, kannattaisi ottaa mietintäpussiinsa.
Mitä, jos nyt kävisimme tämän sosiaalisen ja psykologisen ympäristön parantamisen kimppuun ekologisen, taloudellisen ym. ympäristöjen lisäksi.
Onko kuntien välisiä viihtyvyystutkimuksia tehty barometreinä, joka toistettaisiin vuodesta toiseen ja josta kerrottaisiin lehdissä laajasti.
SIIS, ONKO ESPOO EGOISTIKUNTA, JOSSA KUNTALAISET HALLINNON JOHDOLLA JA TUELLA SIIVESTÄVÄT HELSINKILÄISIÄ SUOMAALAISEN HÄPEÄMÄTTÖMÄSTI. VOITAISIINKO TÄSTÄ ETEENPÄIN PUHUA VAIKKA SIIVESTÄJÄ-ESPOOSTA, KUNNES OPPIVAT HYVILLE TAVOILLE.
Pahimmat yläkerran naapurini ovat olleet Texasista ja Espoosta. Texas on tunnetusti pemeätä Amerikkaa, Espoo???
AB: “Miksi Helsinki palkkaisi ihmisiä, jotka eivät osaa hankkia asuntoaan vapailta markkinoilta?”
Kuntasektori yleisesti ja Helsinki paikallisen hintatason takia erityisesti ei kykene kilpailemaan työvoimasta palkoilla. Tilanne kärjistyy taas noususuhdanteessa, kun korkeasti koulutettuja ja huonosti palkattuja kuntasektorin työntekijöitä imetään muihin töihin. Laadukas, ei markkinavuokrainen asunto hyvältä paikalta on yksi ratkaisu sitouttaa.
Esimerkki: HUS on esimerkiksi muuttanut lukkuisan määrän asuntoja muuhun käyttöön. En usko muutosta kovin pitkäjänteiseksi politiikaksi. Ainakaan ei tarvitse ottaa tosissaan, jos HUS tässä tilanteessa itkee hoitohenkilökunnan vaikeaa saatavuutta.
Asuntojen hintasäännöstely ei ole toimiva malli, kuten olemme huomanneet. Sääntelyiden purkaminen on aina kipea ratkaisu. Toisaalta joku satunnainen omistaja tekee siinä hyvän tilin, mikä ei ole huono asia 😉
a m‑b:lle: Mikä sinua siinä Espoossa noin pännii, että pitää ensinnäkin levittää epätosia huhuja ja toiseksi nimitellä siellä asuvia siipeilijöiksi ilman perusteluja?
Itse olen asunut kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa, enkä ole havainnut, että asukkaat poikkeaisivat mitenkään toisistaan. Joka paikassa olen viihtynyt — asuinpaikka vain on vaihdellut elämäntilanteen ja työpaikan sijainnin mukaan.
a m‑b:lle: Mikä sinua siinä Espoossa noin pännii, että pitää ensinnäkin levittää epätosia huhuja ja toiseksi nimitellä siellä asuvia siipeilijöiksi ilman perusteluja?
Olen lukenut tästä blogista ja muualtakin, että espoolaiset eivät harrasta sosiaalista asuntotuotantoa ym. ja kiteytin vain lukemani lauseeksi.
Yläkertani espoolaispariskunta oli aikamoinen musisoijaperhe, jolla oli erlaisia soittimia torvisoittokunnan tuubasta lähtien ja soittamista ja vieraita harrastettiin ympäri vuovokauden ja vaput ja uudet vuodet aloitettiin vuorokautta tai paria aiemmin kuin muu väki.
Kun perheelle syntyi vauva, perhe otti yhteisen tuuletusparvekkeen omaan käyttöönsä ja rappukäytävän seinään tuli kehoitus olla hiljaa, koska perheessä oli nyt vauva. Siinä vaiheessa minun proppuni paloivat. Onneksi perhe muutti ja rauha tuli maahan. En tiedä, oliko kyse espoolaisuudesta vai muusta, kirjoitin henk.koht. kokemuksiani espoolaisuudesta.
Ei minulla ole sen kummemmin espoolaisia vastaan mitään, mutta aina välillä tulee tietoa, että Espoo siipeilee Helsingin kustannuksella ja siitä en tietystikään pidä.
En osaa sen kummemmin arvioida tiedon todenperäisyyttä, mutta ilmeisesti noin on, koska asia nousee keskusteluun kerta toisensa jälkeen, eli nimitys siipeilijä-Espoo joissakin asioissa lienee OK.
Kalle Pyöräniemi: “Kuntasektori yleisesti ja Helsinki paikallisen hintatason takia erityisesti ei kykene kilpailemaan työvoimasta palkoilla.”
häh? Jos Helsingillä ei ole rahaa kilpailla palkoilla, niin miten Helsingillä voi olla varaa kilpailla työsuhdeasunnoilla? Miksi esim. 200 € halvempi vuokra tulisi Helsingille jotenkin vähemmän kalliiksi kuin 200 € korkeampi palkka?
Verotuksen takia. Jos alennus vuokrasta ei ole kohtuuttoman suuri, tuo 200 euroa on veroton etuus, josta eri tarvitse maksaa myöskään eläke- eikä muita sotumaksuja.
Ok. Eli Helsinki voi maksaa osan työntekijöidensä palkoista valtion pussista aiheuttamalla samalla tehottomuutta. Helsingin toki kannattaa toimia näin, mutta valtion pitäisi puhaltaa tällainen muita haittaava toiminta poikki pikimmiten.
Työsuhdeasunto on sikäli hyvä porkkana, että sen arvo voi olla monelle työntekijälle subjektiivisesti paljon enemmän kuin vain markkina-arvo. Tärkeää on, että asunnon saa varmasti, asunnon etsimiseen ei tarvitse käyttää aikaa, vaivaa ja rahaa; sopivalla paikalla olevista asunnoista on pulaa, joten vapailta markkinoilta sellaista ei edes löydy.
Sosiaalinen asuntotuotanto — hmm, mietitäämpä mikä siinä on sosiaalista. Kkuntien asuntojen vuokrat ovat omakustanteisperusteisia, eli vuokralaiset maksavat vuoksissaan kaikki kustannukset. Jotta tästä aiheutuisi yhteiskunnalle kustannuksia, tulisi asukkaiden vuokran maksaa yhteiskunta.- No, nythän on niin, että vain/jopa 25% Helsingin kaupungin vuokralaisista saa toimeentulotukea, mutta tämä sama joukko on vain 40% kaikista Helsingin toimeentulotuen saajista. Eli 60% kaikista toimeentulotuen saajista asuu jossain muualla kuin kaupungin vuokra-asunnoissa.
Suurin osa kaupungin vuokralaisista on ihan tavallista työssäkäyvää väkeä! Eikä ansaitse tällaista sosiaalipummin ja yhteiskunnan taakan mainetta!
OS:n ajatuksen mukaan siis kaikki vuokralla asuvat ovat huono-osaisia? Jokaisella tietysti oma kantansa.
No ei nyt sentään.
1) Vuokralla asuu erittäin hyväosaisia ihmisiä. Yksi vuokra-asuntovaltaisimmista kaupunginosista on Kaivopuisto…
2) Postauksessa puhuttiin sosiaalisesta asuntotuotannosta, entiseltä nimeltään arava-vuokra-asunnot. Vaikka niistä on tulorajat poistettu, asunnonjaossa on lain mukaan suosittava huono-osaisia. Siksi niissä on enemmän huono-osaisia kuin muussa asuntokannassa. Enemmän ei tarkoita kaikki.
Ehkä olisi syytä miettiä, miten ajatuksensa kirjoittaa? Kaikki eivät voi olla tietoisia kaikesta kirjoittajan ajatuksista, eikä yleensäkään teikäläisille tutusta ja selvästä asiasta. Kehotan ottamaan mallia Soinista siinä, miten puhutte/kirjoitatte tavallisille ihmisille. Jos nämä täällä olevat jutut ovat tarkoitetut vain älymystölle, niin voisitte sen myös sitten ilmoittaa. Meikäläisen koulutuksellakin (DI) täällä on kyllä aivan hurjasti vaikeata kieltä, puhumattakaan siitä, että käyttäjät eivät oikeinkirjoituksesta näytä välittävän tuon taivaallista, miksi?
“Sosiaalinen asuntotuotanto — hmm, mietitäämpä mikä siinä on sosiaalista. Kkuntien asuntojen vuokrat ovat omakustanteisperusteisia, eli vuokralaiset maksavat vuoksissaan kaikki kustannukset.”
Lisäksi sosiaalisen asuntotuotannon yhteiskunnan antamat lainat ovat olleet markkinakorkoisia kalliimpia , joten “sosiaalisen” asuntokannan vuokralaiset maksavat korkeampaa vuokraa kuin vapaarahoitteisissa.
Esim ARA pulittaa valtion kassaan lähes yhtä paljon korkotuottoja kuin valtio jakaa asuntotukea.
Kun Helsingin tontinvuokratkin määräytyvät sen ostovoimaisimman 1 % maksukyvyn mukaan niin kyllä köyhät ovat yhteskunnanlypsylehmiä monessa mielessä.
Cronberg vuokraa työttömiä työnantajille orjatyövoimaksi ja asumisesta yhteiskunta on tehnyt businessta .
MIValle…
Minusta Soinin tyyli on usein kuulijaa aliarvioiva, liian selittävä ja alleviivaava. Mutta makunsa kullakin, tietty.
Lähdet oudosta olettamuksesta, jonka mukaan Osmolla ikään kuin olisi velvollisuus pitää yllä sinua miellyttävää blogia. Minusta on selvää, että aloitukset ovat kirjoittajansa näköisiä ja tämän ydinosaamisen alueilta niin sisällöltään kuin käsitteistöltään ja terminologialtaan.
Kritisoida niitä saa sitten siltä pohjalta mielin määrin, mutta itse asetelma on minusta selvä: Osmon blogi — Osmon jutut.
En minä koe, että blogi on “älymystölle”, vaikka en aina kaikkea kansatalouden sanastoa täysin hallitsekaan. Moniin asioihin voi myös ottaa toisen, kansanomaisemman näkökulman keskustelua rikastuttamaan.
Minä kyllä välitän oikeinkirjoituksesta tuon taivaallisen, mutta aina toki parantamisen varaa on. Analyysini perusteella Osmolla on vaikeuksia vasemman käden kanssa, koska w ja f livahtavat usein vääriin paikkoihin (vrt. katwegorfia). Lähinnä se välillä on koomista, ei niinkään ärsyttävää minusta.
Kiva joka tapauksessa, että Osmo jaksaa niin paljon kirjoitella tänne!
MIVa:
“Kehotan ottamaan mallia Soinista siinä, miten puhutte/kirjoitatte tavallisille ihmisille.”
Missä Espoo, siellä ongelma… 😉
MIVa kirjoitti 23.3.2009 kello 1:15
Meikäläisen koulutuksellakin (DI) täällä on kyllä aivan hurjasti vaikeata kieltä, puhumattakaan siitä, että käyttäjät eivät oikeinkirjoituksesta näytä välittävän tuon taivaallista, miksi?
Yksi syy voi olla, että tässä blogisoftassa ei ole esikatselua. Eikä tähän pieneen ikkunaan ole muutenkaan hauska kirjoittaa.
Tuosta Osmon kirjoittamisesta niin minusta nuo alustukset ovat hyvin tehtyjä. Varsinkin kun, ainakin osa, on kirjoitettu kommunikaattorilla.
Elinalle: en mitenkään erikoisesti tarkoittanut OS:a noissa oikeinkirjoitusjutuissani. Kahlaa muutama tovi noita juttuja muilta, niin ymmärrät mitä tarkoitan. Herra OS saa kirjoittaa omilla sivuillaan mitä haluaa ja miten haluaa. Ei kai mielipiteen ilmaiseminen jostain ole väärin?
Yleinen kysymys tulee vain mieleen noista suurista määristä virheitä. Kun käytetty sanasto on vaikeata ja sitten lisäksi kirjoitusvirheitä aivan kamalasti, niin ota nyt sitten helposti selvää, mitä kirjoittaja tarkoittaa.
Elina hei, OS kirjoittakoon tai ei, mistä haluaa ja miten, en sitä halunnutkaan moittia, mutta ehkä Te kaikki viisaat kommentoijat voisitte miettiä miten ilmaisette oman mielipiteenne ehkä muillekin ymmärrettävässä muodossa? Jos tämän blogin ainoa tarkoitus on keskustelu vain OS:n ja kommentoijan välillä, niin kommenttini koko jutusta voi unohtaa. Ajattelin vain vähän muuta ideata tälle tietämättä tietenkään OS:n omia ajatuksia. Jos olen aiheuttanut jollekin pahaa mieltä, niin anteeksi, ei ollut tarkoitus ketään erikoisesti mollata. Välillä vain pinna kävi kuumana, kun yritti selvittää, mitä kirjoittaja on tarkoittanut kirjoittamalla lähes joka sanan väärin, ainakin minun mielestäni.
MIVa:
Monimutkaisten ilmiöiden jäsentäminen ja käsittely kattavasti, mutta toisaalta selkeästi ja ymmärrettävästi on mielettömän vaikeaa. Vaivattomin tapa päästä yksinkertaiseen kansantajuiseen esitykseen on pelkistää monimutkainen kimppu syy- ja seuraussuhteita mustavalkoiseksi vastakkainasetteluksi ja kehittää muutava naseva slogan oman kannan ilmaisuun. Valitettavan iso osa Suomen poliittisesta keskustelusta on juuri tällaista soopaa. OS:llä on harvinainen kyky katsoa yhteiskunnallisia ilmiöitä analyyttisesti, ajatella itsenäisesti ja pukea nämä ajatukset ymmärrettävään muotoon havainnollisin esimerkein ja vertauksin. Tämä on se syy, miksi ainakin minä luen tätä blogia. Toki olen kanssasi samaa mieltä siitä, että ilmaisun selkeyteen on itse kunkin hyvä kiinnittää huomiota. Toivottavasti se ei kuitenkaan tapahdu sisällön kustannuksella.
Osmo,
Huomaan hauskan yhteensattuman: blogimerkintäsi aamuna 20.3. HS uutisoi: “Espooseen ei valmistu tänä vuonna yhtään uutta vuokrataloa”.
Tänään 24.3. sama lehti joutui (?)kertomaan: “Espoossa rakenteille liki 1 000 vuokra-asuntoa”.
Nämä otsikot juttusisältöineen antavat Espoon sosiaalisesta asuntotuotannosta täysin toisistaan poikkeavan kuvan. Hyvä kuitenkin, että tavallisellekin kaupunkilaiselle asia valkenee.
Voin vain todeta, että sekä Osmolla että Pravdalla näkyy olevan tarkoitushakuinen ja harhaanjohtava tekstin tuotantotapa kun kyse on asioista, jotka sivuavat pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisdogmaa.
Pääkaupunkiseudun asuntopoliittisessa sopimuksessa Espoo on sitoutunut rakentamaan vuosittain 500 vuokra-asuntoa sosiaaliseen asuntotuotantoon. Jos he jättivät viimevuonna rakentamatta kokonaan ja tänä vuonna aloittavat tuhat, Espoo on kirinyt itsensä takaisin sopimukseen. Tuosta uutisesta ei vain saanut selville, oliko kyse tuahnnesta aloitettavasta asunnosta vain sekä aloitettavista että niistä, joille luovutetaan tänä vuonna tontti ja kuuluvatko kaikki tuhat tuohon jkategopriaan.
Toivotavasti kuuluvat ja toivottavasti kyse on aloitettavista.
“Toki olen kanssasi samaa mieltä siitä, että ilmaisun selkeyteen on itse kunkin hyvä kiinnittää huomiota. Toivottavasti se ei kuitenkaan tapahdu sisällön kustannuksella.”
Eräällä sosiologian laitoksen järjestämällä luentosarjalla, oli muistaakseni kvantitatiivisten menetelmien kurssi, luennoitsija totesi, että isältö ja muoto ovat usein käänteisessä suhteessa toisiinsa.
Kommentoiminen ja reagoiminen toisten kirjoituksiin vie yllättävän paljon aikaa. Toisaalta tuntuu, että on sanomisen pakko, eli mitähän kannattaisi ja pitäisi tehdä.
Onko blogeihin mahdollista saada ohjelmaa, jolla voisi tarkistaa oikeinkirjoituksen, saisi pois ainakin yksinkertaisimmat virheet.
Äh, ei noin!
Sisältö ja muoto on yhtä.
Miten voisi olla jotain sisältöä ilman muotoa? Jokaisella ajatuksella on ilmiasunsa, muuten se ei ole ajatus. Tai ainakaan se ei ole ajatus, jonka voi välittää toisille.
Sosiologisi oli tietysti joku lahjaton tapaus, joka yritti lieventää sutkautuksellaan huonon ilmaisunsa/ajattelunsa aiheuttamia pulmatilanteita.
Lyöntivirheet ovat tietty asia erikseen. Niitä voi menestyksekkäästi välttää opettelemalla oikean ja virallisen kymmensormijärjestelmän. Nopeuttaa kirjoittamista huomattavasti, vapauttaa silmät tekemään muuta kuin tuijottamaan näppäimistöä ja vähentää radikaalisti virheitä.
Onkin käsittämätöntä, että kymmensormijärjestelmän hallinta ei ole pakollisena koulussa. Syntyisi huimia kansantaloudellisia säästöjä, kun monessa työtehtävässä käytetty aika vähintään puolittuisi.
Toisaalta, mutta toisaalta
“Sosiologisi oli tietysti joku lahjaton tapaus, joka yritti lieventää sutkautuksellaan huonon ilmaisunsa/ajattelunsa aiheuttamia pulmatilanteita.”
Hän käsittääkseni tarkoitti sitä, että pitkälle vietynä muodon tarkkailu tai toisaalta sisällön pohtiminen vievät niin paljon aikaa, että jompi kumpi jää laiminlyödyksi.
“Miten voisi olla jotain sisältöä ilman muotoa? Jokaisella ajatuksella on ilmiasunsa, muuten se ei ole ajatus. Tai ainakaan se ei ole ajatus, jonka voi välittää toisille.”
Liikun näissä tekstiasioissa liian heikoilla jäillä osatakseni ilmaista, mitä ajan takaa. Koulukuntiahan on monia, mutta ainakin minulla ajatuksia herätti teos Billig: “Arguing, thinking…” Sama sana tai asia toisessa ympäristössä merkitsee toista.
Riippuu varmaankin ihmisestä ja hänen ammatistaan, kiinnostuksistaan ja maailmankatsomuksesta muutoinkin, miten tämän blogin tekstejä lukee ja ymmärtää.
Olemme itse kukin usein spekulatiivisia, temppuilemme teksteillä ja puheella: Jos itse liikkuu loogisella tasolla, muut voivat yrittää vetää keskustelun retoriselle tasolle varsinkin silloin, kun paukut eivät kestä.
Raakileheitto: olisiko kovin eksakti ajattelu ns. insinööriajattelua, vaikka ei nyt ihan niinkään…toisaalta mutta toisaalta.
Elina: “Onkin käsittämätöntä, että kymmensormijärjestelmän hallinta ei ole pakollisena koulussa.”
Ei tarvitse pakkoa, kun nuoret oppivat järjestelmän ilmankin käyttämällä meseä…
Väärin Artturi!
Nopealta näyttävä teinien 7–10 sormella näppäily ei ole kymmensormijärjestelmä.
Kymmensormijärjestelmässä on optimoitu jokainen sormen liike ja parhainkin omintakeisen järjestelmän omaava vähintään tuplaa nopeutensa opetellessaan kunnolla oikean kymmensormijärjestelmän. Ranne ja kämmenselkä ovat täysin paikallaan ja vain sormet toisesta lähtien nivelestä liikkuvat.
Tämä mahdollistaa kirjoittamisen puhenopeudella. Myös ergonomia on kohdallaan, koska hartiat ja käsivarret ovat täysin rentoina. Oikeaoppisessa kirjoituksessa lyöntivirheet ovat vähäisiä.
Siksi on minulle käsittömätöntä, ettei asia ole saanut enempää painoarvoa yhteiskunnan tehokkuuden edistämisessä.….
Nyt on kyllä erkaannuttu kauaksi otsikosta, mutta ehkä epäsosiaalisuutta ehkäisee kaikkien kirjoitustaito… tai jotain.. öh?
“Tämä mahdollistaa kirjoittamisen puhenopeudella.”
Minä naputtelen jonkunlaisella 3–5 sormijärjestelmällä, mutta en kyllä koskaan ole kokenut, että pullonkaula olisi ranteiden ja näppäimistön välissä. Kertonee enemmän pääni hitaudesta kuin sormieni nopeudesta.
Monessa duunissa ei tuoteta luovaa tekstiä ihan tuosta vain omasta päästä, jolloin pullonkaula onkin ehkä muualla.
Silloin kun kirjoitetaan sanelun mukaan, esim. kuulustelevat poliisit, olisi todella hyötyä nopeasta kirjoitustaidosta…
Muitakin ammatteja on niin paljon, ettei tässä edes viitsi lähetä luettelemaan.
Olen ennenkin kuullut tuon köyhän selityksen, että joka tapauksessa kirjoittaisi yhtä hitaasti, koska ajattelee hitaasti. Mutta yleensä ajatus on kohtalaisen valmis siinä vaiheessa kun sen kirjoittaa.
Eli nopeuttaa sen hitaan ajatuksen ulostuloa.
Silloin kun minä olin 90-luvun alussa yläasteella, konekirjoitus oli valinnainen aine. Eipä tullut valittua ja näpyttelenkin omalla 9‑sormijärjestelmällä.
Parantamisen varaa olisi, mutta intoa opetella oikea kymmensormijärjestelmä ei ole, kun tälläkin pärjään.
Jos opettelisin, luultavasti ajattelisin että “miksi ihmeessä en opetellut tätä jo 10 v sitten?”?
Elinan idea on ihan hyvä, konekirjoitus voisi olla pakollinen aine, ihan samalla tavalla kuin kirjoituskin. Tulevaisuuden työpaikoilla näpytellään vain etnistä enemmän ja enemmän tietokoneella.
Jotenkin vaikeaa seurata tätä absoluuttisen oikeudenmukaisuuden vaatimusta kun nyt sitten ei tiedetä montako asuntoa Espoo rakentaa (nolla vai tuhat) ja montako sen pitäisi. Entä Vantaa, entä Helsinki? Ja jokainen kaupunki tuottaa tarkoitushakuista tietoa kuten TTn ja OSn kommenteistakin ilmenee.