Liikenneministeri Anu Vehviläinen selittää rahapulalla sitä, ettei Konginkankaan onnettomuuden johdota suositeltuja turvallisuusparannuksia ole tehty. Kaksi tärkeintä liian kalliina hylättyä lainmuutosta ovat laki kuorma-autojen nopeudenrajoittimien säästämisestä 80 km/h:iin ja oikeus rangaista kuljettajaa, jos ajopiirturi osoittaa hänen ylittäneen ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen. Ottamatta kantaa näiden uudistusten sisältöön, selitys ministerin ihmetyttää. Eikö ministeriössä ei ole varaa enää edes paperiin ja painomusteeseen?
Oleellisin muutos olisi rangaistusasteikoissa. Konginkankaan onnettomuudessa kuoli 23 ihmistä, kun rekka jolla oli ylikuormaa ja ylinopeutta, ja jota kuljetti leposääntöjä rikkova ja liikaa ylitöitä tehnyt kuljettaja. Seurauksen oli kolmen kuukauden ehdollinen vankeustuomio kuljettajalle ja 10000 euron yhteisösakko kuljetusliikkeelle. Minä pidän rangaistuksia mitättöminä.
Ylikuorma, ylityö ja lepoaikasääntöjen rikkominen olivat väkisinkin sekä Transpointin (kuljetusliike) että StoraEnson (asiakas) tiedossa. Toinen on valtionyhtiö ja toisessakin valtiolla on merkittävä omisustosuus, sekä hallituspaikkoja.
Ehkä liikenneministerillä oli tiedossaan näkymättömät kustannukset, rekkojen nopeudenpudotus nykyiseltä tasolta (85 — 88 km/h ?) kahdeksaankymppiin lisäisi maantiellä vaadittavien rekkojen määrää, ja lisäksi kilpailutilanne ulkomaisia rekkoja vastaan heikkenisi. Liikenneturvallisuus varmasti paranisi.
Syynä siihen, ettei ehdotuksia ole laitettu eteenpäin on tietenkin alan etujärjestön SKAL:n lobbaus. Sehän on lobannut onnistuneesti myös pidempien ajoaikojen puolesta.
Jopa Vehviläiseltä olisi odottanut jotain fiksumpaa selitystä — siis taitavampaa valehtelua. No, arvio saattoi olla, että tämäkin riittää. Ja mitä tässä vielä voidaan? Vehviläinen jakaa kunnon kepulaisen siltarumpupoliitikon tavoin tierahat Itä-Suomeen ja vielä metsäteihin ja (mukamas) tukkiautojen käyttämään alempaan tieverkkoon erikseen. Vaikka rahaa on, se menee Vehviläisen käsissä lähes hukkaan.
Länsi-Suomessa olisi kaikkiaan suurempi tarve mutta mitäs tyhjää.
Jälkimmäisissä vehvilöinneissä on kyse paljolti maaseutuelinkeinojen tukemisesta: sitä samaa alempaa verkkoa sahaavat teurastamojen eläinkuljetusautot, rehurekat ja Valion tankkiautot ja ne tarvitsevat kestävän tien alleen 365 päivänä vuodessa. Yksi syrjäseudun pientila, jota ei pitäisi edes viljellä, saattaa tulla hyvin kalliiksi sen kymmenkilometrisen hoidetun korpitaipaleen päässä.
Tukkiautot voivat nimittäin ajoittaa ajonsa kelirikon edelle. Tie- ja siltaverkko kestää käytännössä aina henkilöautojen painon ja varsinkin, jos sitä ei ajeta rikki raskaalla liikenteellä.
Maaseudulle menevissä tierahoissa onkin usein kyse elinkeinotuesta ja monella tapaa. Viljelijöillä — lähes jokaisella — on aikaa ja vapaata konekantaa tienvarsien niittoihin ja talviaurauksiin ja muuhun hoitoon. Niitä teitä sitten hoidetaan, vaikka tarve olisi vähäinen tai pelkästään keksitty.
Ennen Vehviläistä tämä tieasia on ollut erityisen rakas keskustan Rantakankaalle.
Näitä kepulaisten puuhia täytyy siis pitää silmällä monesta näkökulmasta. Annan vinkiksi sen, että heillä on aina fokuksessaan äänestäjäkuntansa etu. Periaatteessa oikein, mutta keskusta on siitä poikkeuksellinen, että se ei paljoakaan välitä toimiensa seurauksista muulle yhteiskunnalle, koska näkemyksenään on, että kaupungeissa kasvaa rahaa puissa ja sitä saa kiskoa maaseudulle sen kuin ehtii. Hyvin vahingollista ja vastuutonta.
Jos nopeusrajoittimen säätäminen 80:een ja rangaistusten koventaminen ylinopeudesta tulee kalliiksi, se voi tarkoittaa käsittääkseni vain sitä, että ylinopeus tulee halvemmaksi. Rahdit liikkuvat joutuisammin ja rahaa säästyy.
Ylinopeutta ja ylikuormaa. Minä pidän näiden kahden lisäksi vakavana laiminlyöntinä kuorman sitomatta jättämistä.
Se että paperirullat ovat vöillä kiinni toisissaan muodostaen muutaman rullan ryppäitä ei ole mitään kiinnittämistä! Tuon lisäksihän rekoissa ei muuta olekkaan. Paitsi pressuseinät lähinnä suojaamassa rullia likaantumiselta.
Väitän, mikäli kauppalaivastossa lasti kiinnitettäisiin yhtä huonosti kauppalaivastomme olisi uponnut aikoja sitten.
Mikäli paperia on pakko kuljettaa maantiekuljetuksina niin kyllä vähimmäisvaatimus on lastin kiinnittämin kunnolla eikä pelkästään näennäisesti.
Katsokaapa joskus autolautalle ajaessanne kuinka rekka ja sen perävaunu kiinnitetään. Se tehdään paksuilla kettingeillä ja silti…vastamereen ajettaessa on pakko hiljentää nopeutta.
Rekkamiehet, nuo maanteitten ritarit, kuitenkin kiinnittävät lastin miten sattuu tai ei ollenkaan.
Osmo: nuo säätelyt maksaa kansantaloudelle, joten ehkä Vehviläinen tarkoitti sitä, että Suomella ei ole varaa…
Tästä herää tietenkin, kuinka paljon hyötyä nopeusrajoittimen säätäminen 88km/h nopeudesta 80km/h nopeuteen on liikenneturvallisuuden kannalta ja onko nopeuden laskemisesta muuta hyötyä. Nopeuden muutos vähentäisi liike-energiaa ja siten jarrutusmatkaa 17% ja ehkäpä vielä enemmän kolaroimisesta aiheutuvaa vahinkoa.
Matka-ajat kasvaisivat 10%:lla. Tästä ei voi vielä suoraan päätellä, että kuljetukset olisivat 10% prosenttia kalliimpia, sillä vähentyneet vastusvoimat säästävät polttoainekustannuksia: ilmanvastus vähenee 17%. Mutta minun taitoni loppuvat lyhyeen enkä saa koskaan vastausta tähän probleemaan.
Matka-ajat eivät lisäänny 10 prosentilla, sillä ei rekka voi koko ajan ajaa maksiminopeutta.
“Eikö ministeriössä ei ole varaa enää edes paperiin ja painomusteeseen? ”
Varmaan olisi, mutta kun EK kielsi tekemästä sellaista paperia.
Paperifirmoilla on suuri valta tässä maassa jos on Nokiallakin ja nykyinen hallitus hampaaton EK:ta vastaan
Pekka Vitikaiselle:
ei nyt ehkä kannattaisi verrata rekka-autojen kiinnittämistä auto-lautoilla paperirullien kiinnittämiseen rekoissa. Voin kertoa kokemuksesta, että laivoissa ei paperirullia kiinnitetä mitenkään koska ruumat ahdetaan niitä täyteen, jolloin ne eivät pääse liikkkumaan. Jos hra Vitikainen kertoo miten rekoissa voidaan turvallisesti sitoa jokainen rulla kiinni itse lavaan, niin ilmoittakoon sen oitis. Ehkä kannattaisi miettiä asiaa. Siitä voisi saada jopa jotain taloudellista hyötyä itselleen. Tietämättä hlön kapasiteettia, voin kuitenkin veikata homman olevan melko haastavan.
Joskus tuntuu, että päättäjiä potkitaan sanomalla, ettei joku homma tarvitse muuta kuin lain tekemisen ja sitten homma on hoidossa. Eihän se niin mene juuri missään asiassa. OS taas pääsi heittelemään hallitusta kivellä.
EK:n kiellot lienevät nyt jo aika paksua juttua.
Nää viljelijöiden suosimis-jutut tie-asioilla ovat minulle uusi ajatus. Mietin ja seurailen/ehkä historiaa pitää selata.
Niin yhtä hyvin Osmon logiikalla voidaan aina täst edes mollata jos kaupunkisuunnittelulautakunta ei saa järkeviä päätöksiä tehtyä. Eihän ne lautakunnalle maksa mitään muuta kuin vähän paperia ja mustetta!
Ehkä liikenneministerillä oli tiedossaan näkymättömät kustannukset, rekkojen nopeudenpudotus nykyiseltä tasolta (85 — 88 km/h ?) kahdeksaankymppiin…
Olisihan se aivan ennenkuulumatonta vaatia jotakin ajoneuvoryhmää noudattamaan liikennesääntöjä.
MIVa;
Aivan; silloin kuin paperirullien koko ja määrä sattuvat sopimaan aluksen ruumaan. Mikäli eivät sovi, eikä tämä ole mitenkään harvinaista, lasti kiinnitetään. Siis kiinnitetään niin, että se on paikallaan vielä määränpäässä.
Toki minä tiedän miten tässä kiinnitysasiassa päästän tuloksiin. Pelkällä lainsäädännöllä se ei kuitenkaan onnistu, siinä sinä olet oikeassa. Tosin; kyllä tässä lainsäädäntöäkin tarvitaan.
Tietenkin homma on haastava kuten toteat, mutta haasteet ovat voittamista varten.
Olen valmis vastaamaan huutooni, mutten ilmaiseksi. Sen voin kyllä todeta, että tämän ongelman ratkaisu on alettava ylipainon karsimisella, ylipainon ja ylinopeuden. Tämän pystyy jokainen päättelemään mielessään, mutta se että saadaan se toteutumaan käytännössä onkin jo toinen asia.