Hallitus puuhaa kuntien osuuden lisäämistä yhteisöveron tuotosta “tilapäisesti” koska yhteisöveron tuotto on alentunut ja näistä verotuloista riippuvat kunnat ovat joutuneet vaikeuksiin. Toisaalta tiedetään, että yhteisövero sopii harvinaisen huonosti rahoittamaan kuntien peruspalveluja, koska sen tuotto on niin suhdanneherkkää. Yhteisövero palkitsee kuitenkin kaupunkiseutujen sisällä työssäkäyntikuntia, mikä on elinkeinopoliittisesti perusteltua. Koko kuntien rahoitusjärjestelmässä on se valuvika, että veromaksajat käyvät nukkumassa kehyskunnissa ja maksavat sinne veronsa, kun ydinkunta huolehtii seudun elinvoimaisuudesta.
Hyvä, ydinkuntia pitää siis tukea. Helsinkiläinen ei voi olla tästä eri mieltä. Mutta miksi oikukkailla yhteisöveroilla, joka vielä synnyttää aivan sairasta kilpailua nokiankaltaisista työpaikoista? Miksi ei suuntaamalla valtionosuuksia näille kunnille? Sillähän vältettäisiin molemmat ongelmat.
Kysyin tätä Korkealta Virkamieheltä, ja Korkea Virkamies vastasi, että se olisi kyllä järkevämpää, mutta niin ei voi tehdä, koska valtionosuuden nostaminen rikkoisi kehykset, kun taas verotulojen luovuttaminen valtiolta kunnalle ei kirjaudu menoksi. eikä siis riko kehyksiä.
Arrrggh!
Tuo valtiontalouden kokoa säätelemään rakennettu kehys on määritelty aivan pölvästisti. Minä ymmärrän kehyksen tarpeen ja ymmärrän senkin, että älykäs ja aukoton määrittely on vaikeata, mutta jos hallituksen itse itselleen laatima kehysrajoitus toimii väärin, kai siitä voi myöntää itse itselleen poikkeuksen!
Samasta syystä nyt rakennetaan teitä jälkirahoituksella, jotka ovat valtiolle juuri niin edullisia kuin ylikorkoiset osamaksusopimukset ovat kuluttajille.
OS, vajavaisen järkeni takia en ymmärrä ajatuskulkuasi. Pyydän selvennystä. Siis, jos vantaalainen käy työssä Hesassa ja maksaa tuloveronsa Vantaalle, minkä sairaaloita, kouluja jne hän käyttää, niin se on väärin?? Se, missä mikin yritys sijaitsee lienee kunkin yrityksen (yksityisen) oma päänsärky. Yritys maksaa, jos maksaa, voitoistaan veroa siihen kuntaan, missä on. Jos yrityksellä menee huonosti, eikä siltä veroa tipu, niin melko varmasti sen työntekijöilläkin menee huonosti tahi tosi huonosti, jolloin siltä osin verotulot myös siihen nukkumakuntaan pienenevät ja mahdollisesti sossu kulut lisääntyvät. Itseasiassa voisi esittää kysymyksen, ovatko ihmiset vähemmän tärkeitä kuin yhtiöt?
Jos yhtiöillä menee huonosti, pitää siis tukea kuntaa??? Kuinka paljon mikin kunta yleensä laskee yhteisöveron varaan??? Jos paljon, niin päättäjät ovat vääriä. Minusta se ei voi eikä saisi olla kunnan tulopohjana kuin mahdollinen plussa. Luulisi nyt jo (90-luvun alun lama)kuntien (päättäjien) tajunneen, kuinka voi käydä? Nyt alkaa ilmeisesti tosi alamäki. Ymmärrän aika vähän näistä, mutta poikani osaa vähän valaista.
Yritän ajatella: jos siis jonkun kunnan yrityksillä menee huonosti, eivätkä maksa yhteisöveroa niin paljon kuin kunnan päättäjät ovat arvelleet ja sen mukaisesti budjetoinneet menoja, valtion pitäisi auttaa näitä kuntia erikoisesri, jos ovat niitä OS:n mainitsemia ydinkuntia?? Sehän ei tietysti ole oleellista, että naapurikunnassa saattaa perhanasti ihmisiä joutua työttömäksi/lomautetuksi?? OS, mitä oikein ajat takaa?? Kunnan tukeminen ei minusta mitenkään pelasta yhtään yritystä.
Mieti asiaa nyt vaikka silla tavalla, että kaupunkiseudun sisällä olisi ydinkunta, jossa olisivat lkaikki seudun työpaikat, mutta ei yhtään asukasta. (Lontoon City on lähellä tätä) Tuo kunta rakentaisi metrot ja ylläpitäisi joukkoliikennettä, seudun teattereita ja muita koko seudun käuytössä olevia poalveluja, huolehtisi katujen kunnosta ja siivouksesta, palokunnasta, katuvalaistuksesta, erilaisista elinkeinopoliittisista edellytyksistä ja vaikka mistä — ja kokonaan ilman rahaa?
Kerrankin olet oikeassa , mutta lääkkeet vajavaiset
Tämäkin ongelma johtuu kuntien suuresta määrästä. Suurin osa kunnista on elinkelvottomia ja vaativat tuekseen monimutkaisen tukijärjestelmän.
Tämä lisää byrokratiaa ja hämärtää poliittisen vastuun.
Nytkin olen törmännyt monta kertaa siihen, että valtion ja kunnan virkamiehet, poliitikot vierittelevät vastuita asioista toisilleen.
Eihän tällaisessa byrokratiassa ole mitään järkeä.
Ongelmat säteilevät monelle tasolle: Nyt kun ulkoistetaan niin julkinen sektori ei voi hyödyntää mittakaavaetua.
Tietoteknikkaa ei voida hyödyntää, koska hyöty tulaa vain, jos volyymit ovat riittävät.
Poliittinen vastuu hämärtyy kun selkeää vastuunkantajaa ei ole.
Pinten kuntien asiantunemus ei riitä asioiden hoitoon .
Kun jonkun Pelkosenniemen kunnan kunnajohtaja hoitaa huostaanottoasioita ja jäteveden käsittelyä ja teitojärjestelmähankkeita niin voi miettiä, mikä on asioiden hoidon asiantuntemus
Osmo: “Sillähän vältettäisiin molemmat ongelmat.”
Sillä myös estettäisiin kaupunkien välistä kilpailua, joka pitää jollakin tavalla kurissa kuntien rahankäyttöä.
Kunnat on pakotettu keräämään veroja typerällä tavalla, mutta vastaus ei ole niiden rahoittaminen valtion budjetista, vaan muuttamalla kuntien verotusta järkevämmäksi. Kuntien välisestä kilpailusta ei pidä missään nimessä luopua ‑siitä pitää vaan tehdä “reilua”, eli että jokainen kunta kilpailee samoilla säännöillä.
Joo. Ylipäänsä meidän julkinen keskustelu on kuin kirjanpitäjien palaveri. Katselin eilen vähän aikaa sivusilmällä keskustelua koululuokkien koosta. Ministeri sitten kertoi, että valtio on kyllä antanut tähän rahaa, mutta kun kunnat eivät käytä sitä luokkakokojen pienentämiseen. Vastapuoli halusi kunnille lisää korvamerkittyä rahaa, jota ei siis ole olemassa, kunnille. Toimittaja tivasti että mitä valtio aikoo tehdä, siis se valtio, joka ei voi määrätä kuntia käyttämään rahaa yhtään mihinkään…
Toinen päivän uutinen oli että asuntoministeri, joka ei siis voisi käskeä kuntia rakentamaan vuokrataloja mutta on kuitenkin vuokra-asuntojen määrästä jotenkin julkisessa vastuussa, haluaa julkaista rankingeja. Eli häpeissään kunnat sitten korjaavat tapansa. Tai jotain.
Olen jo pitkään aprikoinut, että meille on kehittymässä Italia-tyyppinen jako jossa toinen puoli maata elättää toista. Olemme ainakin hyvää vauhtia matkalla kohti eteläeurooppalaisen disfunktionaalista julkishallintoa.
Ehdotan että pidettäisiin kiinni parista periaateesta. Ensinnäkin, se päättää joka maksaa ja toisinpäin. Jos opetus, asuinrakentaminen, tms. on kuntien päätösvallassa niin niillä pitää olla myös vastaava verotusoikeus. Jos sitä ei ole, niin päätösvalta pitää viedä sinne missä rahoituksestakin päätetään.
Toiseksi, yksinkertaisesti pitäisi kieltää elinkeinotuet kunnilta lailla. Ottamatta nyt kantaa siihen pitääkö joskus yksityisiä yrityksiä ylipäänsä tukea, niin jos näin tehdään niin se on valtion asia. Se että kunnat joilla ei ole varaa peruspalveluihin kilpasubventoivat yrityksiä saadakseen edes pari työpaikkaa ja siten yhteisöverotuloja lisää ei ole mitään järkeä. Jolloin nämä korvamerkityt rahat valuvat esim. aaltopeltihalleihin. Esimerkiksi kesämökkikuntani Joutsa kilpaile uudesta ABC-myymälästä, S‑ketjun ehto on että kunta rakentaa moottoritieliittymän, hinta lienee pari miljoonaa. Muuten ABC menee Leivonmäelle, tai jonnekin.
“Kysyin tätä Korkealta Virkamieheltä, ja Korkea Virkamies vastasi, että se olisi kyllä järkevämpää, mutta niin ei voi tehdä, koska valtionosuuden nostaminen rikkoisi kehykset, kun taas verotulojen luovuttaminen valtiolta kunnalle ei kirjaudu menoksi. eikä siis riko kehyksiä.”
Valtion ja kuntien pitäisi olla tarkkoja sen suhteen, että me asukasalamaiset näkisimme heidän tekemisensä järkevinä.
Suomessa lienee vielä yleisesti vallalla ajatus, että asukasalamaisille voi syöttää perusteluna mitä tahansa pajunköyttä, vaikka todellinen motiivi paistaisi läpi kuin neonvalo.
Ei kannattaisi, jos haluamme Suomesta niin hyvän maan kuin varoillamme olisi mahdollista.
Olen tosi noviisi näissä asioissa, mutta raakile-ehdotus, jos joku hallinnonala rohmuaa resursseja kopolla kourin ei muuta kuin lomautukseen.
Helsinki aikoo vähentää vai lomauttaako henkilöstöään, toivottavasti oikeat ihmiset saavat lähteä tai pitää (tuumaus)taukoa.
Jos kunnan koko edes vastaisi työssäkäyntialuetta niin ongelma olisi vähäisempi.
Parempi, jos kuntaporras lopetettaisiin kokonaan, jolloin saavutetaan kaikki mittakaavaedut.
Tulojen uusjako on vain ongelman peittämistä
OS, osaatko kertoa tämän päivän tilanteen? Kuinka monta hesalaista käy naapurikunnissa töissä ja kuinka monta ulkokuntalaista Hesassa? Ehkä ongelma on suurempi jossain Oulussa?
Miksi joku kunta, jolla asukasluku lähenee nollaa ylipäätänsä pitää mitään kovin suurta systeemiä pyörimässä luottaen vain yhteisöveroon? Ei kai kunnan velvollisuus ole pitää järjestelmiä kunnossa vain ulkokuntalaisia varten? Jos joltakin kunnalta alkaa asukkaat loppumaan, niin ehkä päättäjien kannattaa katsoa peiliin? Onko ehkä ajateltu enemmän yrityksiä kuin ihmisiä? Valtion virastot/laitokset jne on sitten eri juttu, mutta niitähän on nyt kiitettävästi (?) siirretty/siirtämässä muualle. Eikö sitä eduskuntaakin voisi siirtää vaikka sinne keskelle Suomea? Miksi sen pitää olla Hesassa? Nykypäivänä tieto kulkee aika hyvin lähes joka paikasta. Sama tietysti koskee eri ministeriöitä. Ehkä semmoset porukat, joiden on pakko töidensä takia matkustaa ulkomaille usein, voisi täällä pitää ton Vantaan lentokentän takia.
Miksi joku kunta rakentaa ja ylläpitää mitään hienouksia (ooppera yms), jos asukkaita ei ole? Onko muuten joku muu taidejuttu yleensä yhteiskunnalle yhtä kallis tahi kalliimpi kuin toi ooppera?
Jos kunnasta loppuvat asukkaat ja se pitää yllä tiettyjä juttuja, niin silloinhan ne maksakoot jotka tarvitsevat (yritykset/valtio). Jos yritykset lähtevät muualle, niin valtio maksakoon sen mikä on pakko ja ajettakoon se kunta pikkuhiljaa alas ja lappu luukulle. Mihin tarvittaisiin kuntaa ilman asukkaita ja yhtiöitä? Jos kuitenkin valtio tarttee, niin sitten se maksaa. Tämä juttu on kyllä edessä monessa muussa kunnassa kuin Hesassa. Miten ihmeessä monet ihan pienet (asukasmäärältään) kunnat kuvittelevat selviävänsä tulevasta lamasta? Todennäköisesti suurin osa teollisista yhtiöistä lopettaa ja kaupat/muut mahdolliset yksityiset palvelut ainakin radikaalisti vähenevät. Olen jotenkin sitä mieltä, että tulee käymään aivan outo uudelleen arviointi ihmisten erilaisen työn arvosta. Tarvittavasta spesiaalikyvystä (esim. lääkäri) maksetaan kohtuullisesti, mutta muiden tulee tyytyä vähempään. Toivon olevani ihan väärässä.
Koko soppaa hämmentää toi jenkkien puuha. Painetaan rahaa ja maksetaan esim. Kiinalle velkaa. Taalan arvo alkaa mennä totista alamäkeä, jolloin EU:n on siis pakko tehdä sama juttu, muutenhan kaikki ostais vain niitä jenkkituotteita. Sitten ehkä vielä suojatullit jne jne, ei hyvältä näytä!
OS, onko tästä sopasta mitään kohtuullista keinoa selvitä?