Tukhol­malaisia kehote­taan han­kki­maan jäte­myl­ly ja pane­maan jauhetut bio­jät­teet viemäristä alas. Jäteve­den­puhdis­ta­mossa niistä tehdään biokaa­sua. Aja­tus ei ole aivan pöljä, siis jos se toimii mer­ta saastuttamatta.

Tukhol­mas­sa bio­jät­teet kerätään viemäriverkon avulla

Tukhol­malaisia kehote­taan han­kki­maan jäte­myl­ly ja pane­maan jauhetut bio­jät­teet viemäristä alas. Jäteve­den­puhdis­ta­mossa niistä tehdään biokaa­sua. Aja­tus ei ole aivan pöljä, siis jos se toimii mer­ta saastuttama

VR:n pitäisi han­kkia kak­sik­er­roksisia lähijunia.

Näitä piti han­k­ki kauan sit­ten, mut­ta sil­loin YTV:n hal­li­tus kaa­toi han­kkeen, kos­ka toinen ker­ros ei sovi kaikille. Pitkät käve­ly­matkatkaan eivät sovi kaikille.

Uuden­maan­li­it­to tekee taas uut­ta maakun­takaavaa, jos­sa lop­ul­takin tähdätään ehyem­pään yhdyskun­tarak­en­teeseen. Tämä tarkoit­taa sitä, että ole­mas­sa ole­vien ja uusien rato­jen var­teen raken­net­taisi­in kohta­laisen paljon. Kehärad­fas­ta on jo tehty päätök­set. Suun­nitel­ma rat­po­jen var­sille rak­en­tu­vas­ta kaupungista ei voi totue­t­ua, jos lähili­iken­teen kap­a­siteet­ti menee tukkoon. Ei se voi myöskään toteu­tua, jos junali­iken­teen palve­lu­ta­so romaute­taan pakol­lisel­la vai­h­dol­la Pasilassa.

kak­sik­er­roksiset vaunut lisäävät kap­a­siteet­tia. Ei se tasais­es­ti hyvä ratkaisu ole, sil­lä isom­mat junat merk­it­sevät harvem­pia vuoro­ja. Jos pääase­man  kap­a­siteet­ti pysyy nykyisel­lä, mut­ta raken­netaan lisää ratal­in­jo­ja, vuoroväli kul­lakin ratal­in­jauk­sel­la pitenee.

Suomes­sa on maa-ainek­selle monipuo­li­nen nimikkeistö, hietaa, hiesua, soraa ja ties mitä.

On myös lieju ja muta. Muta on elop­eräistä, veden poh­jas­sa ole­vaa pehmeää ainet­ta. Lieju on saviperäistä, siis kivi­aineista, joka on kas­tunut ja muut­tunut liejuk­si. Englan­nis­sa molem­pia voi kut­sua nimel­lä “mud”.

Rankkasateet aiheut­ta­vat maan­vyöryjä, jos­sa jokin aine, joka on englan­niksi “mud” läh­tee liik­keelle. Tuo kas­tunut aines on tuskin mutaa, kos­ka muta yleen­sä on jo veden alla, eikä mutaa yleen­sä ole vyöryk­si asti. Tai vaik­ka olisi, se olisi niin pehmeää, että se olisi jo vyörynyt. Kiinteyten­sä sateessa menet­tävä aine on ilmeis­es­ti savea tai jotain muu­ta min­er­aaliperäistä aines­ta, joka kastues­saan muut­tuu liejuk­si tai jopa kurak­si. Mut­ta uutis­toim­i­tuk­sis­sa lieju muut­tuu mudaksi.

Usko­taan nyt sit­ten, että liejua kut­su­taan tästä lähin Suomes­sa mudak­si, mut­ta mik­si sit­ten kut­su­isimme mutaa? Elop­eräisek­si mudak­si tai pohjamudaksi?

Heikin­laak­son teol­lisu­usalueen pohjoisosan asemakaava 

Van­taan puolelle Lah­den­väylän ja Van­han Por­voon­tien väli­in ja Kehä III:een rajoittuen raken­netaan kau­pan suuryk­sikkö (Ter­ra, Isku, ABC) ja Helsin­gin sen parkkipaikat. Asukkaat valit­ta­vat liiken­teestä ja siitä, että ovat muut­ta­neet met­sän keskelle ja nyt ovatkin parkkipaikan vier­essä. On myös kysyt­ty, kuin­ka edulli­nen täl­lainen työn­jako on Helsingille.

Alueelle ei ole joukkoli­iken­net­tä. En hirveästi pidä näistä auto­myymälöistä, mut­ta huonekaluhalle­ja on lupa perus­taa keskus­to­jen ulkop­uolelle ilman vaikeutet­tua menet­te­lyä. Mitähän Van­taal­la ajatel­laan tästä han­kkeesta? Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 27.8.2009”

Blogilla on käy­ty mie­lenki­in­toista joskin välil­lä aika tun­nepi­toista keskustelua maat­aloud­es­ta. Kos­ka huo­maan, että moni tulk­it­see kom­men­taat­tor­ei­den esit­tämät mielip­i­teet min­un mielip­iteik­seni, ajazt­telin ker­toa, mitä itse ajat­te­len maataloudesta.

Omavaraisu­us

Jonkin­lainen poten­ti­aa­li­nen omavaraisu­us on syytä säi­lyt­tää, kos­ka ruuan käy­dessä niukak­si maid­en halu tur­va­ta omien kansalais­ten­sa ruokahuolto tyre­hdyt­tää vapaan kau­pan. Tois­sa vuon­na moni maa aset­ti vil­jalle vien­ti­t­ulle­ja, ja onpa EU:kin tain­nut sel­l­aisen ker­ran aset­taa. Omavaraisu­udek­si riit­tää kuitenkin aika vähän. Jos kri­isi tulee, vähen­nämme lihan syön­tiä ja syömme eläin­ten rehun.  Sikalas­sa, joka toimii tuon­ti­soi­jan varas­sa, ei ole mitään omavaraista. Mei­dän ei tarvitse olla omavaraisia jokaisen kasvin osalta, kun­han pel­tomme pide­tään iskus­sa. Tuotan­to­su­un­taan voidaan muut­taa, jos ruokahuolto maail­mal­la alkaa vaaran­tua. Jat­ka lukemista “Mitä ajat­te­len maataloudesta”

Van­hanen väläyt­tää yleisen arvon­lisäveron nos­tamista 25 pros­ent­ti­in. Tämä ei yksin tehtynä toimen­piteenä olisi hyvä. Vaik­ka arvon­lisäveroa ajatel­laan taval­lis­es­ti kulu­tusverona, sen vaiku­tuk­sia voi tarkastel­la myös tuotan­non veron­ha. Yri­tyk­set mak­sa­vat sen suh­teessa mak­sami­in­sa palkkoi­hin, korkoi­hin ja voittoonsa.

Pääasi­as­sa alv on siis palkkavero. Palkkaverona se on tasavero. Meil­lä on jo nyt tilanne, jos­sa mata­latuot­toinen työ ei oikein lyö leiville. Van­hasen esi­tys pahen­taisi tätä.

Jos alv:n koro­tuk­seen liitet­täisi­in mui­ta toimia, se voisi taas olla ihan hyvä ratkaisu. Jos meil­lä olisi 500 euron kansalais­palk­ka, melkein koko tulovero voitaisi­in kor­va­ta 40 pros­entin arvonlisäverolla.

Lehti­ti­eto ker­taa, että 70 pros­ent­tia intialai­sista on maanvil­jeli­jöitä. Siinä on ainakin kuusikym­men­tä pros­ent­tiyk­sikköä liikaa, jos asi­aa tarkastel­laan siltä kannal­ta, kuin­ka paljon väkeä tarvit­taisi­in tuot­ta­maan intialaisille ruokaa. Jos 70 pros­ent­tia intialai­sista on maanvil­jeli­jöitä, intialais­ten tuloista menee 70 pros­ent­tia ruokaan, siis noin suurin piirtein.

Sato­ja miljoo­nia intialaisia tulee siir­tymään lähivu­osikym­meniä maat­aloud­es­ta tuot­tavampi­in ammat­tei­hin samal­la kun maat­alouden tuot­tavu­us tietysti nousee. Se on paljon enem­män kuin EU:ssa on asukkaita.

VR hark­it­see Helsin­gin Sanomien mukaan kokeilua, jos­sa junalip­pu­jen hin­nat oli­si­vat halvem­pia keskipäivän hil­jaisi­na vuorois­sa. VR tutkii HS:n mukaan hin­ta­jous­to­ja ja aloit­taa 10 pros­entin alennuksella.

Voi olla, että arvaan väärin, mut­ta olet­taisin tuon hin­ta­jous­ton tutkimisen tarkoit­ta­van, että VR tutkii, onko hin­ta­jous­to yli vai alle ‑1:n. Jos hin­ta­jous­to on itseis­ar­voltaan yli yhden, hin­nanalen­nus lisää VR:n tulo­ja ja jos se on alle, hin­nanalen­nus vähen­tää tuloja.

Näin veron­mak­sajien, siis asi­akkaiden, omis­ta­man VR:n ei tulisi toimia. Sen tulisi alen­taa hil­jais­ten vuoro­jen hin­to­ja, vaik­ka tulot pieneni­sivät, kos­ka lisä­matkus­ta­jista ei aiheudu juuri mitään meno­ja. (Tästä samas­ta asi­as­ta­han keskustelti­in tek­i­jänoikeuk­sien kohdal­la.) Oikea hin­ta on se, joka tuo junan läh­es täy­teen. Jos tämä edel­lyt­tää hin­nan alen­tamista kovin alas, voidaan kysyä onko koko vuoroa järkevää ajaa, mut­ta jos se aje­taan, se tulisi hin­noitel­la täy­teen. Se on veron­mak­sajien, siis omis­ta­jien etu.

Kymme­nen pros­entin hin­nan alen­nus on aivan liian pieni. Hil­jais­ten junavuoro­jen hin­to­ja pitäisi alen­taa aluk­si vaik­ka puoleen. Har­va siirtää matkaansa Tam­pereelle tun­ti­tolkul­la parin euron takia.

Kävin tietokonekau­pas­sa osta­mas­sa muis­ti­tikkua. Ihailin teräväpi­ir­tonäyt­töjä. Val­oku­vaa­jan unel­ma, 1600x2560 näyt­tö mak­soi 1200 euroa.  Ostan, kun hin­ta las­kee alle 500 euron.

Näytil­lä oli myös HD-tele­vi­sioi­ta, jois­sa pyöri videoku­vaa. Vier­essä oli YLEn urheilulähetys. Ero kuvan laadus­sa oli järkyttävä.

Min­ulle on taval­lis­es­ti luotet­taval­ta tahol­ta ker­rot­tu, että YLE tuot­taa melkein kaiken mate­ri­aalin HD-for­maatis­sa. Kan­sain­väliseen lev­i­tyk­seen ei kan­na­ta muu­ta tar­jo­ta, eikä HD-kam­era nyt paljon enem­pää mak­sa. Ongel­mana on maan­päälli­nen verkko, johon HD-kuva ei mah­du, kos­ka Suomen luo­va kap­a­siteet­ti on niin val­ta­va, että toinen tois­taan parem­mat tv-ohjel­mat ovat varan­neet pien­inä suikaleina koko alueen. Teräväpi­ir­tolähetys veisti tuplas­ti lev­eäm­män kaistan. Ei vaiskaan, tästä ei tai­da olla kyse. Ehkäpä jokin ostoskana­va voisi tehdä tilaa, jos YLE tai MTV3 halu­aisi­vat lähet­tää teräväpi­ir­to-ohjel­maa. Jat­ka lukemista “Mik­si HTV ei lähetä YLEn ohjelmia HD-formaatissa?”

Helsin­gin Sanomien mukaan MTK halu­aisi polt­taa huono­laa­tu­ista vil­jaa voimalaitok­sis­sa, kos­ka vil­jas­ta on yli­tuotan­toa ja hin­ta on rom­ah­tanut. (Lue artikke­li tästä) Nopeasti muut­tuvat markki­nat. Run­sas vuosi sit­ten vil­jan hin­ta oli jopa kolme ker­taa nyky­istä kalli­im­paa, kos­ka sato maail­mal­la oli huono. Tämä herät­tää parikin kysymystä:

Mik­si vil­jan hin­ta poukkoilee noin rajusti? Tietysti sik­si, että hin­ta­jous­to on läh­es olema­ton. Kuin­ka paljon minä syön aami­aisel­la leipää ei muu­tu mik­sikään siitä, että vil­jan hin­ta viisinker­tais­tuu. Kehi­tys­maid­en slum­meis­sa jouste­taan, mut­ta niiden osu­us markki­noista on niin pieni, että on vähän kohtu­u­ton­ta pan­na slum­mien lapset jous­ta­maan mei­dän kaikkien puoles­ta. Jat­ka lukemista “MTK halu­aa polt­taa vil­jaa voimalaitoksissa.”