Mitä ajattelen maataloudesta

Blo­gil­la on käy­ty mie­len­kiin­tois­ta jos­kin välil­lä aika tun­ne­pi­tois­ta kes­kus­te­lua maa­ta­lou­des­ta. Kos­ka huo­maan, että moni tul­kit­see kom­men­taat­to­rei­den esit­tä­mät mie­li­pi­teet minun mie­li­pi­teik­se­ni, ajazt­te­lin ker­toa, mitä itse ajat­te­len maataloudesta.

Oma­va­rai­suus

Jon­kin­lai­nen poten­ti­aa­li­nen oma­va­rai­suus on syy­tä säi­lyt­tää, kos­ka ruu­an käy­des­sä niu­kak­si mai­den halu tur­va­ta omien kan­sa­lais­ten­sa ruo­ka­huol­to tyreh­dyt­tää vapaan kau­pan. Tois­sa vuon­na moni maa aset­ti vil­jal­le vien­ti­tul­le­ja, ja onpa EU:kin tain­nut sel­lai­sen ker­ran aset­taa. Oma­va­rai­suu­dek­si riit­tää kui­ten­kin aika vähän. Jos krii­si tulee, vähen­näm­me lihan syön­tiä ja syöm­me eläin­ten rehun.  Sika­las­sa, joka toi­mii tuon­ti­soi­jan varas­sa, ei ole mitään oma­va­rais­ta. Mei­dän ei tar­vit­se olla oma­va­rai­sia jokai­sen kas­vin osal­ta, kun­han pel­tom­me pide­tään iskus­sa. Tuo­tan­to­suun­taan voi­daan muut­taa, jos ruo­ka­huol­to maa­il­mal­la alkaa vaarantua. 

Suh­teel­li­nen etu

Maa­ta­lou­des­sa pitäi­si nou­dat­taa suh­teel­li­sen edun peri­aa­tet­ta. Niin­pä soke­rin vil­je­lys­sä Suo­mes­sa ei esi­mer­kik­si ole mitään jär­keä. Koko Euroo­pan soke­ri­po­li­tiik­ka on rauk­ka­mais­ta nii­tä kehi­tys­mai­ta koh­taan, joil­la on voi­ma­kas suh­teel­li­nen etu tuot­taa soke­ria. Soke­ria on muu­ten help­po varas­toi­da. En tark­kaan tun­ne, miten suh­teel­li­sen edun peri­aa­te vai­kut­tai­si vil­jan vil­je­lyyn, mut­ta vaik­ka se joh­tai­si vuo­sit­tai­seen alio­ma­va­rai­suu­teen, tilan­ne ei ole vaa­ral­li­nen, jos pel­lot pysy­vät muu­ten viljelyksessä.

EU ja maailmanmarkkinat

EU ei voi heit­täy­tyä koko­naan tuon­ti­ruu­an varaan, mut­ta sen pitäi­si ava­ta huo­mat­ta­vas­ti rajo­jaan tuon­nil­le vaik­ka­pa Argen­tii­nas­ta, jol­la on käyt­tä­mä­tön­tä, erit­täin hyvää maa­ta. Jos­sain on opti­mi pro­tek­tio­nis­min ja vapaa­kau­pan välil­lä, ja EU on tuos­ta opti­mis­ta sel­väs­ti pro­tek­tio­nis­min puo­lel­la. Eläin­suo­je­lul­li­set syyt puol­ta­vat lihan tuon­tia juu­ri vaik­ka­pa Argen­tii­nas­ta ver­rat­tu­na Suo­meen, jos­sa kar­jaa pide­tään sisäl­lä kuu­kausi­tol­kul­la tai ei pääs­te­tä lai­dun­ta­maan lainkaan.

Maan­vil­je­li­jöi­den määrä

Maa­ta­lous on ratio­na­li­soi­tu­nut erit­täin nopeas­ti ja tilo­jen mää­rä on vähen­ty­nyt. Tah­ti on riit­tä­vän nope­aa, enkä sik­si yhdy nii­hin, joi­den mukaan väkeä yhä varas­toi­daan tehot­to­maan maa­ta­lou­teen. Kun tila­ko­ko kas­vaa, voi­daan tie­tys­ti kysyä, onko tuki­ta­soil­le aika teh­dä jotain.

Alue­po­li­tiik­ka

Suo­ma­lai­set ovat asut­ta­neet Päh­ki­nä­saa­ren rau­han rajan koil­lis­puol­ta aika vähän aikaa, kos­ka alue ei sovel­tu­nut maa­ta­lou­del­le. Nyt kun met­sä­ta­lous ei noil­la alueil­la enää työl­lis­tä kuin ennen, Itä- ja Poh­jois-Suo­men haja-asu­tusa­lu­eet ovat pulas­sa. Se, että tämän eteen uhra­taan Ete­lä-Suo­men maa­ta­lous ja siir­re­tään mai­don­tuo­tan­to alueil­le, joil­le rehu oin tuo­ta­va ete­läs­tä (Suo­men suu­rin navet­ta Tor­nioon!) on äärim­mäi­sen lyhyt­nä­köis­tä. Mai­dol­la on Uudel­le­maal­le pal­jon lyhem­pi mat­ka Viros­ta kuin Kai­nuus­ta.  Se, ettei Suo­men sisäl­lä kun­nioi­te­ta suh­teel­li­sen edun peri­aa­tet­ta lain­kaan, on maa­ta­lous­po­li­tiik­kam­me suu­ria virheitä.

Elin­kei­no- vai sosiaalitukea?

Minus­ta mah­dol­li­nen maa­ta­lous­tu­ki tuli­si suun­na­ta elin­kei­no­tu­ke­na eikä sosi­aa­li­tu­ke­na. Se pitäi­si siis mak­saa isoil­le ja pie­nil­le tiloil­le samo­jen peri­aat­tei­den mukaan, vaik­ka isot kar­ta­not sil­loin saa­vat­kin euro­mää­räi­ses­ti iso­ja tukia.

Pel­lon hinta

Aja­tus, että maa­ta­lous on Suo­mes­sa perä­ti kan­nat­ta­ma­ton­ta, ei oikein saa tukea pel­lon hin­nan kehi­tyk­ses­tä. Maa­ta­lou­den yli­jää­mä kapi­ta­li­soi­tuu pel­lon hin­taan niin, että tuot­ta­ja­hin­ta + tuet riit­tä­vät peit­tä­mään vil­je­ly­kus­tan­nuk­set ja pel­lon pää­oma­kus­tan­nuk­set. Kun pel­lon hin­ta on kovin kor­keal­la, viit­taa se tukien yli­mi­toit­ta­mi­seen. Täs­tä tues­ta pel­lon vil­je­li­jä ei hyö­dy mitään vaan se menee vuo­kraus­ti­lan­tees­sa omis­ta­jal­la ja pesän­ja­ko­ti­lan­tees­sa kau­pun­kiin muut­ta­vil­la sisarille.

Tuo­tan­to- vai hehtaarituki?

Kan­na­tan voi­mak­kaas­ti sitä, että maa­ta­lous­tu­ki on muu­tet­tu tuo­tan­non mää­rään perus­tu­vas­ta tues­ta heh­taa­ri­tuek­si. Aiem­pi käy­tän­tö yllyt­ti yli­vil­je­lyyn. Jos vil­jan maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta oli 100 ja tuot­ta­jal­le mak­set­tu hin­ta 250, kan­nat­ti lisä­tä lan­noi­tus­ta, kun­nes vii­mei­nen lan­noit­tei­siin käy­tet­ty euro tuot­ti ”vain ” tuon 250, vaik­ka lopet­taa oli­si pitä­nyt jo koh­das­sa 100. Kun tuo­tan­to­tu­ki muu­tet­tiin heh­taa­ri­tuek­si, on ymmär­ret­tä­vää, että heh­taa­ri­tu­ki suh­teu­tet­tiin pel­lon tuot­ta­vuu­teen. Hyväs­tä pel­los­ta tuki on siis suu­rem­pi kuin huo­nos­ta. Vil­je­li­jät ovat valit­ta­neet, että heh­taa­ri­tu­ki joh­taa tilan­tee­seen, jos­sa kaik­ki rahat ja vähän enem­män­kin tule­vat heh­taa­ri­tues­ta ja itse vil­je­ly tuot­taa tap­pio­ta. Niinpä.

Ener­gia­kas­vit

Bio­ener­gia on eräs tule­vai­suu­den tuo­tan­to­suun­ta. Maa­ta­lous­tu­ki ei sai­si vää­ris­tää valin­taa met­säe­ner­gian ja pel­toe­ner­gian välil­lä. Bio­ener­gian tulee olla hii­li­diok­si­di­ve­ros­ta vapaa, mut­ta tuo­tan­to­pa­nok­sis­ta, lan­noit­teis­ta, työ­ko­nei­den die­se­löl­jys­tä jne, tulee mak­saa nor­maa­lit hiilidioksiverot.

Tule­vai­suus

Ennus­tan, että vil­jan maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta eurois­sa mitat­tu­na tulee voi­mak­kaas­ti nouse­maan seu­raa­vien vuo­si­kym­men­ten aika­na.   Sii­nä vai­hees­sa vil­je­ly, muo­dos­sa tai toi­ses­sa, tulee muut­tu­maan Suo­mes­sa. kan­nat­ta­vak­si ilman tukia­kin, tai aina­kin tukien tar­ve tulee sel­väs­ti vähe­ne­mään, ja nii­tä myös pitää vähen­tää. Tuet eivät sai­si vää­ris­tää valin­taa sen suh­teen, vil­jel­lään­kö tääl­lä ruo­ka- vai ener­gia­kas­ve­ja tai eri­kois­tuu­ko Suo­mi vaik­ka­pa joi­den­kin aro­maat­tis­ten tuot­tei­den kas­vat­ta­mi­seen valoi­sien kesäöi­den tukemana.

158 vastausta artikkeliin “Mitä ajattelen maataloudesta”

  1. Ihan hyvä, mut­ta täs­sä ei poh­di­ta juu­ri­kaan sitä mikä on EU:n roo­li. Sii­tä­hän se joh­tuu mik­si sitä isoa navet­taa puu­ha­taan Tor­nioon eikä Uudel­le­maal­le. EU mää­rää , että Suo­men läpi kul­kee tuki­ra­ja, jon­ka poh­jois­puo­lel­la tuet on mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­mat ja kal­lioon haka­tut. Ilmei­ses­ti peruu­ta­ma­ton vahin­ko on kerin­nyt jo tapahtua.

  2. Liha­kar­jal­la on kyl­lä Suo­mes­sa piha­tot eli ne jaloit­te­le­vat pal­jon tal­vel­la­kin. Lyp­sy­kar­jan tilan­ne on eläin­suo­je­lul­li­ses­ta näkö­kul­mas­ta pal­jon kurjempi. 

    En nyt muu­ten­kaan tie­dä kuin­ka eko­lo­gis­ta aina­kaan oli­si tuo­da len­to­rah­ti­na kaik­ki suo­ma­lais­ten syö­mä liha Etelä-Amerikasta.

    1. Lihaa ei tuo­da len­to­rah­ti­na vaan lai­voil­la. Lai­va­kul­je­tus liha­ki­lol­le Argen­tii­nas­ta Suo­meen on suun­nil­leen yhtä ener­gi­aa kulut­ta­vaa kuin hakea se liha­ki­lo kah­den kilo­met­rin pääs­tä autol­la kaupasta.

  3. Suo­mes­sa on yli­tuo­tan­toa samaan aikaan, kun ihmi­set näke­vät näl­kää. Eilen vii­mek­si eräs iäkäs rou­va kävi epä­toi­voi­ses­ti kas­sal­ta kysy­mäs­sä onko van­hen­tu­neen ruu­an “koi­ran­ruo­kao­sas­to” todel­la tyhjä.

    Pak­ko­miel­le ruu­an tai sen raa­ka-aineen oma­va­rai­suu­des­ta on itse­pe­tos­ta — ruis­lei­vän raa­ka-aine tuo­daan ulkoa ja eikä, toi­sin kuin minis­te­ri Ant­ti­la pelot­te­lee — elin­tar­vi­ke­ket­ju sii­tä miten­kään ole häi­riin­ty­nyt. Jos put­sa­taan maa­ta­lous muu­al­ta tuo­duis­ta tuo­tan­non­te­ki­jöis­tä niin tuo­tan­to pysäh­tyy sii­hen paikkaan.

    Tule­vai­suus on kehit­ty­vis­sä mais­sä, johon Ame­rik­ka­kin on otta­nut Oba­man uuden, maa­ta­lous­in­fraan panos­ta­van kan­nan. Kun kat­se­lee vil­ja­vuus­ti­las­to­ja, voi vain kuvi­tel­la mil­lai­nen hui­kea poten­ti­aa­li Afri­kas­sa on, jos suh­teel­li­sen pie­nil­lä panos­tuk­sil­la tuot­ta­vuus saa­daan nos­tet­tua Egyp­tin tasolle.

    Jos ja kun kan­sal­li­nen maa­ta­lous­tu­ki lop­puu, mer­kit­see se maa­ta­lou­den lop­pua, ensin­nä kas­vin­vil­je­ly. MTT:n laa­ti­ma maa­ta­lou­den kan­nat­ta­vuus­ker­roin näet on 0,49, kun sen pitäi­si olla 1,0, jot­ta har­ras­te oli­si kannattava. 

    Suo­ma­lai­nen ruo­ka­huol­to, siis elin­tar­vik­ke­den jalos­tus ja kaup­pa tulee val­lan mai­nios­ti toi­meen ilman koti­mais­ta raa­ka-ainet­ta. Tuon­nin kan­nal­ta Suo­men maan­tie­teel­li­nen sijain­ti on ihan­teel­li­nen. Kaik­ki ilman­suun­nat poh­jois­ta lukuu­not­ta­mat­ta ovat käy­tös­sä. Vih­doin pää­sem­me pois kal­leim­man ruu­an pal­kin­to­pai­kal­ta, eikä van­han rou­van tar­vit­se enää syö­dä koiranruokaa.

  4. Eilen vii­mek­si eräs iäkäs rou­va kävi epä­toi­voi­ses­ti kas­sal­ta kysy­mäs­sä onko van­hen­tu­neen ruu­an “koi­ran­ruo­kao­sas­to” todel­la tyhjä.”

    Sydän­tä­sär­ke­vää. Kai tar­jou­duit anta­ma­naa mum­mol­le ruokaa?

    Ennus­tan, että vil­jan maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta eurois­sa mitat­tu­na tulee voi­mak­kaas­ti nouse­maan seu­raa­vien vuo­si­kym­men­ten aikana.”

    Mik­si ihmeessä?

  5. Luki­ja­na kii­tän erin­omai­sen sel­keäs­tä yhteenvedosta.

  6. Tule­vai­suu­den suku­pol­vet saa­vat kou­lus­sa lukea, miten 1960-luvul­ta alkoi maam­me ympä­ris­tön tuho, met­sien rais­kaa­mi­nen ja vesis­tö­jen, Itä­me­ren lopul­li­nen rehe­vöi­ty­mi­nen. Kii­tos teho­met­sä­ta­lou­den ja tehomaatalouden.

    Oli­si aika kar­sia aina­kin kan­nat­ta­mat­to­mat tilat. MTT:n mukaan tilo­ja, joil­la yrit­tä­jä­tu­loa ei muo­dos­tu ollen­kaan, eli kan­nat­ta­vuus­ker­roin jää alle nol­lan, on yli 20 pro­sent­tia yri­tyk­sis­tä. Vuon­na 2007 vas­taa­va luku oli 15 pro­sent­tia. Kan­nat­ta­vuus­ta­voit­teen saa­vut­taa (kan­nat­ta­vuus­ker­roin yli yhden) alle vii­den­nes yri­tyk­sis­tä edel­lis­vuo­den 26 pro­sen­tin sijaan.

    Tuon alle vii­den­nek­sen kans­sa voi­si kokeil­la onko siel­lä pysy­vää kan­nat­ta­vuut­ta ja vas­tuu­ta ympäristöstä.

  7. Onko­han tuo Argen­tii­nan­kaan lihan­tuo­tan­to aivan koko­nai­suu­des­saan lai­tu­mil­la kas­va­tet­tua lihaa. Muis­te­len näh­nee­ni kuvia pie­nis­tä aitauk­sis­ta, joi­hin on ahdet­tu suh­teel­li­sen suu­ri mää­rä kar­jaa. Eläi­met oli­vat kyl­lä ulko­na, mut­ta lai­dun­nuk­ses­ta ei voi­nut puhua. Vil­je­li­jäl­le on hel­pom­pi suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa ahtaa eläi­met pie­neen tilaan ja ruok­kia nii­tä pel­lol­ta tuo­te­tul­la rehulla.

  8. Tois­tat usein, että heh­taa­ri­tues­ta pel­lon vil­je­li­jä ei hyö­dy mitään, vaan se menee vuo­kraus­ti­lan­tees­sa omis­ta­jal­le ja pesän­ja­ko­ti­lan­tees­sa kau­pun­kiin muut­ta­vil­le sisarille. 

    Mikä on point­ti, kos­ka kai useim­mat vil­je­li­jät kui­ten­kin omis­ta­vat peltonsa?

    1. Vil­je­li­jät osta­vat pel­ton­sa ker­ran suku­pol­ves­sa sisa­ril­taan. Muis­te­len vuo­kra­pel­to­jen osuu­den ole­van jopa 40 pro­sent­tia, mut­ta voin muis­taa väärin.

  9. Soi­nin­vaa­ra ei tai­da oikein ymmär­tää, mitä suh­teel­li­sen edun peri­aa­te tar­koit­tai­si maa­ta­lou­des­sa Suo­men sisäl­lä. Tääl­lä­hän vil­jo­jen sato­ta­so las­kee tasai­ses­ti poh­joi­seen men­täes­sä, jopa vil­je­lyn poh­jois­ra­jat­kin tule­vat kai­kil­la vil­joil­la vas­taan Suo­men alu­eel­la. Sen sijaan nur­mi­sa­to on lähes saman­lai­nen ete­läs­tä lähes Rova­nie­men kor­keu­del­le saak­ka (aivan ete­läs­sä voi­daan saa­da kol­me säi­lö­re­husa­toa kesäs­sä, joten siel­lä sato tulee suu­rem­mak­si). Jos suh­teel­li­sen edun peri­aa­tet­ta halut­tai­siin toteut­taa maa­ta­lou­des­sa, niin ete­lä sil­loin kes­kit­tyi­si vil­jan­vil­je­lyyn ja poh­joi­nen nur­meen perus­tu­vaan tuo­tan­toon (mai­to- ja nau­dan­li­ha). Tämä suun­taus on toki ollut ole­mas­sa jo 1950-luvul­ta läh­tien, ei pel­käs­tään vii­me vuosina.
    Har­voin­han se suh­teel­li­sen edun peri­aa­te toteu­tuu käy­tän­nös­sä. Ei kan­sain­vä­li­ses­sä kau­pas­sa sen enem­pää kuin mai­den sisäl­lä­kään. Tein itse aikoi­naan gra­duse­mi­naa­ris­sa sato­ti­las­to­jen ja met­sän­kas­vu­ti­las­to­jen perus­teel­la pie­nen las­kel­man, että suh­teel­li­sen edun peri­aat­teen mukaan ete­läs­sä pitäi­si mie­luum­min pel­lot met­sit­tää kuin poh­joi­ses­sa (met­sän kas­vus­sa on nimit­täin ete­läl­lä vie­lä suu­rem­pi suh­teel­li­nen etu puo­lel­laan). En saa­nut aja­tuk­sel­le­ni hur­raa-huu­to­ja, mut­ta ei sitä toi­saal­ta kukaan pys­ty­nyt kiis­tä­mään­kään talou­del­li­sil­la argumenteilla.
    EU:n sisäl­lä­hän samoil­la perus­teil­la kuvi­tel­tiin Suo­men osak­si mai­don­tuo­tan­toa. Näin ei tapah­tu­nut, vaan vil­jan­vil­je­ly on lisään­ty­nyt huo­mat­ta­vas­ti näi­den vuo­sien aika­na ja mai­don­tuo­tan­to vähen­ty­nyt. Tämä on sit­ten osal­taan lisän­nyt eroo­sio­ta, joka sit­ten näkyy mah­dol­li­ses­ti Itä­me­res­sä­kin, mut­ta se ei ole suin­kaan maan­vil­je­li­jöi­den vika, vaan järjestelmän.

    1. Tie­dän mitä on suh­teel­li­nen etu. Sii­hen liit­ty­vät myös kul­je­tuk­set. Sik­si poh­joi­ses­sa, jos­sa kyl­lä kan­nat­taa vil­jel­lä rehua, ei kan­na­ta tuot­taa tuo­re­mai­toa, mut­ta kyl­lä­kin juus­toa. Ete­lä-Suo­mes­sa­kin kan­nat­tai­si olla enem­män kar­jaa ja vähem­män heik­ko­laa­tuis­ta vil­jaa. Je tie­tys­ti asu­tus­kes­kuk­sia pal­ve­le­vaa puutarhataloutta.

  10. Heh­taa­ri- vs. tuotantotuki:
    “Vil­je­li­jät ovat valit­ta­neet, että heh­taa­ri­tu­ki joh­taa tilan­tee­seen, jos­sa kaik­ki rahat ja vähän enem­män­kin tule­vat heh­taa­ri­tues­ta ja itse vil­je­ly tuot­taa tappiota.”

    Tuol­lai­set lausun­not ker­to­vat juu­ri sii­tä, ettei tou­hus­sa ole mitään jär­keä, vaan käy­tän­nös­sä on kysees­sä kal­lis harrastus. 

    Heh­taa­ri­tu­ki on perus­tel­tu juu­ri sii­tä syys­tä, mitä Osmo kir­joit­ti, eli sil­loin edes tuo­tan­nol­la ja sen mark­ki­na­hin­nal­la on jon­kin­lai­nen yhteys. Mut­ta sen ongel­ma tulee sii­tä, että sil­loin koko tuen perus­te kato­aa täy­sin. Peri­aat­tees­sa siis tue­taan sii­tä, että ihmi­set omis­ta­vat pel­to­ja. Jos pätee tuo yllä ole­va, eli itse vil­je­ly tuot­taa tap­pio­ta (ilman, että edes anne­taan työ­pa­nok­sel­le mitään hin­taa), niin talou­del­li­ses­ti jär­ke­vin­tä on olla teke­mät­tä niil­lä pel­loil­la mitään. On siis jou­dut­tu tilan­tee­seen, että osal­le kan­sa­lai­sis­ta mak­se­taan sii­tä, että he omis­ta­vat maa­ta, jos­sa voi­si vil­jel­lä jotain, mut­ta itse vil­je­ly on niin tuot­ta­ma­ton­ta, että koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti on kan­nat­ta­vaa, että hekään eivät viljele. 

    Tuo­tan­toon perus­tu­va tuki oli­si sen­tään perus­tel­tu sil­lä veruk­keel­la, mitä maa­ta­lous­lob­byn edus­ta­jat tääl­lä ovat vil­jel­leet, eli että kulut­ta­jat siten saa­vat sub­ven­toi­tua ruo­kaa. Tie­ten­kään tämä ei päde muu­ta kuin sul­je­tun talou­den olo­suh­teis­sa. Avoi­men talou­den tilan­tees­sa se joh­taa juu­ri sii­hen, että pan­naan enem­män tuo­tan­to­pa­nok­sia pala­maan kuin mitä samal­la hin­nal­la sai­si ulko­mail­ta ostet­tua val­mis­ta tuotetta. 

    Sanoi­sin siis, että suo siel­lä vete­lä tääl­lä. Jär­ke­vin­tä oli­si erot­taa tuki koko­naan tuo­tan­nos­ta ja heh­taa­reis­ta ja lyö­dä maan­vil­je­li­jöil­le kiin­teä tuk­ku rahaa kou­raan, jol­la he pysy­vät elos­sa sii­nä mis­sä tuot­ta­mat­to­mat kau­pun­ki­työt­tö­mät­kin. Jos he sit­ten kek­si­vät sil­lä maa­ti­lal­laan jotain tuot­ta­vaa toi­min­taa, niin kai­kin moko­min teh­köön sitä. Jos itse vil­je­ly on tuot­ta­ma­ton­ta, niin sit­ten talou­den lait saa­vat hei­dät itse­kin totea­maan, että jär­ke­väm­pää on lopet­taa kysei­nen kal­lis harrastus. 

    Maan­vil­je­li­jöil­lä täl­lai­sen perus­tu­lo­ko­kei­lun aloit­ta­mi­nen voi­si olla fik­sua sik­si­kin, että heil­lä asu­mis­ku­lut ovat toden­nä­köi­ses­ti hyvin pie­net, kos­ka asu­vat maa­seu­dul­la, joten mis­tään asu­mis­tu­ki­vi­ri­tel­mis­tä ei tar­vit­se kan­taa huol­ta. Ongel­mak­si tulee tie­ten­kin se, että kuka sit­ten kat­so­taan maan­vil­je­li­jäk­si? Aina­kin rajoit­tee­na pitäi­si olla se, että mitään maa­ta­lou­teen kuu­lu­ma­ton­ta yrit­tä­mis­tä tai työn­te­koa ei saa teh­dä tai sit­ten siir­tyy “nor­maa­lin” talou­den vero­tuk­sen ja tuki­jär­jes­tel­män piiriin.

  11. Nyt olem­me samaa miel­tä. En tosin epäil­lyt­kään tie­to­ja­si suh­teel­li­sen edun peri­aat­tees­ta yleen­sä, vain sen sovel­let­ta­vuu­des­ta maa­ta­lou­teen. Kir­joi­tuk­ses­ta­si sai sen käsi­tyk­sen, että ainoa asia, mis­sä suh­teel­li­sen edun peri­aa­te joten­kin toteu­tuu, on Soi­nin­vaa­ran mie­les­tä väärin.
    Logis­tiik­ka on suh­teel­li­sen edun peri­aat­teen vihol­li­nen nume­ro 1. Eli se saat­taa kumo­ta sen edut.
    Mai­to kui­ten­kin käy­te­tään nyky­ään teol­li­suu­des­sa 100 %:sti hyö­dyk­si, joten on lähes sama asia, kul­je­te­taan­ko se koko­nai­se­na vai frak­tioi­tu­na. No, osa vedes­tä kyl­lä haih­du­te­taan, kun mai­dos­ta teh­dään juusto+voi+tutteli+ym. tuotteita.

  12. Kou­lun maan­tie­don kir­jois­sa on sanot­tu iät ja ajat, että Argen­tii­nan Pam­pan liha­kar­ja kas­va­te­taan län­ti­sel­lä pam­pal­la ja tuo­daan ennen myyn­tiä liho­tet­ta­vak­si itään eli käy­tän­nös­sä kai teol­li­sen rehun pii­riin. Täy­tyy­pä alkaa opis­ke­le­maan tätä Argen­tii­nan uut­ta luo­mu­li­ha-asi­aa, mis­tä Ode on ennen­kin kirjoitellut.

  13. Suo­men maa­ta­lous on yhtä kuin EUn maa­ta­lous, olkoon suh­teel­lis­ta tai ei. Sanon ker­tauk­sen vuok­si, että Ete­lä-Suo­mi on erin­omais­ta kar­ja­ta­lous­a­luet­ta. Mut­ta vil­jan suh­teen Ete­lä-Suo­mi­kin on Sipe­ri­aa. EUa on tur­ha syyt­tää sii­tä, että kar­ja siir­ret­tiin aika­naan poh­joi­seen. Se teh­tiin jo van­han Suo­men aikana.

  14. On irvo­kas­ta puhua maa­ta­lou­des­ta ter­mil­lä ruo­ka­huol­to. Ihmi­set sei­so­vat lei­pä­jo­nois­sa ja elä­ke­läi­set näke­vät näl­kää. Oli­si­ko syy­tä tämän ihmeel­li­sen “ruo­ka­huol­lon” nimis­sä jakaa pie­ni sii­vu mil­jar­di­luo­kan maa­ta­lous­tues­ta Suo­men ruo­ka­jo­nois­sa seisoville.

    Maa­ta­lous on saman­lai­nen poliit­ti­nen kupla kuin oli Suo­men puh­toi­suus kor­rup­tios­sa. Olen itse Men­san tes­tit läpäis­syt ja tajuan Suo­mes­sa val­lit­se­van maa­ta­lous­dokt­rii­nin kie­rou­den ja maa­ta­lou­den todel­li­sen tilan näil­lä rau­koil­la rajoilla.

    Vää­rien rea­li­teet­tien ja har­hai­sen tie­don takia samas­sa kuses­sa ovat sekä veron­mak­sa­jat että vil­je­li­jät. Ei ole pit­kä aika, kun nuo­ri vil­je­li­jä­pa­ris­kun­ta inves­toi Päl­kä­neel­lä robot­ti­na­vet­taan. Leh­ti­ju­tun perus­teel­la Har­rik­ka-isän­tä oli var­sin vakuut­tu­nut tai vakuu­tet­tu inves­toin­nin kan­nat­ta­vuu­des­ta. Ei ehti­nyt tuo­tan­to edes kun­nol­la käyn­tiin, kun yri­tys kaa­tui. Sii­nä meni Har­ley David­so­nit ja tule­vai­suus on lopu­ton­ta velan maksua.
    http://yle.fi/alueet/tampere/2009/04/investoinnit_vieneet_tiloja_maksuvaikeuksiin_666534.html

    ps. maka­ro­nit ovat hyviä “huol­to­var­muu­den” kan­nal­ta. Ne säi­ly­vät. Niis­sä käy­te­tään durum-veh­nää. Se ei menes­ty Suo­mes­sa. Suo­men armei­ja osti vani­kat Ruot­sis­ta. Ruis­lei­pä teh­dään tuon­ti-rukiis­ta jne. jne.

  15. Soinivaara:“Lihaa ei tuo­da len­to­rah­ti­na vaan lai­voil­la. Lai­va­kul­je­tus liha­ki­lol­le Argen­tii­nas­ta Suo­meen on suun­nil­leen yhtä ener­gi­aa kulut­ta­vaa kuin hakea se liha­ki­lo kah­den kilo­met­rin pääs­tä autol­la kaupasta.”

    Miten tuo las­ku­kaa­va oikein menee ? Tie­to­je­ni mukaan Argen­tii­nas­ta ym. tuo­daan lihat Ruot­sin väli­ter­mi­naa­liin, jos­ta ne kus­ka­taan Poh­jois­mai­hin. Tulee­ko liha Suo­meen lai­val­la vai rekoil­la poh­joi­sen kaut­ta ? Joka tapauk­ses­sa kaik­kien lai­va­kul­je­tuk­sien, väli­säi­ly­tyk­sen ja rek­ka­kul­je­tus­ten ajan täy­tyy kyl­mä­ket­jun olla kun­nos­sa. Tämä tie­tää ener­gian­ku­lu­tus­ta, joka äkki­sel­tään tun­tui­si suu­rem­mal­ta kuin koti­mai­sen lihan vaa­ti­ma ener­gian­ku­lu­tus. Tus­kin­pa lihan­tuon­tia har­joi­te­taan pit­kään. Meil­le kan­nat­ta tuo­da parem­min­kin val­mii­ta elin­tar­vik­kei­ta. Niis­tä saa parem­man katteen.

    Eevertti:“Olen itse Men­san tes­tit läpäissyt”

    Zii­sus, anna voi­maa. Mil­lä lihak­sil­la tuon tes­tin olet läpäis­syt kun et tajua koti­mai­sen tuo­tan­non kaik­kia ulot­tu­vuuk­sia ? Onko se Men­san tes­ti sel­lai­nen, että kuka juo nopei­ten tai eni­ten Men­san lihalientä?

    Olin juu­ri pui­mas­sa yli­tuo­tan­to-ohraa. Sii­tä tulee kuu­lem­ma run­sau­den pulaa ennus­tei­den mukaan. Itsel­lä­ni ‚ja olen näh­nyt samaa muil­la­kin, oli­vat kesä­kuun kyl­mät verot­ta­neet satoa savi­mail­la run­saas­ti. Veik­kaan­pa, että koko­nai­suu­des­sa satoen­nus­teet ovat ylä­kant­tiin, mut­ta onnek­si hin­ta ehti jo laskea.

    Teil­le , joil­le elin­tar­vik­kei­den hin­ta on lii­an kallis:
    Kus­tan­nus­te­hok­kain tapa esim. kar­jan­kas­va­tuk­seen ovat sata­man varas­toa­lu­eel­la ole­vat kas­va­tus­kar­si­nat ja häkit. Eläi­met ruo­ki­taan robo­teil­la ja teu­ras­te­taan sata­mas­sa ole­vis­sa teu­ras­ta­mois­sa. Ruhot siir­re­tään liu­ku­hih­nal­la lai­voi­hin ilman tur­hia välilastauksia.

    Ei sit­ten tar­vit­se mak­saa mis­tään maa­seu­tu­mai­se­mas­ta itseän­sä kipeäk­si veron­mak­sa­jien rahoil­la. Samoin pois­tuu Itä­me­ren pilan­nut teho­maa­ta­lous ja saa­daan ympä­ris­tö­tuet parem­paan käyt­töön. Onhan tuol­le 16 sen­til­le per päi­vä per asu­kas todel­la tar­vet­ta. jne… jat­ka lis­taa onnelasta

    1. Ilpo Per­nal­le
      Ei se liha Suo­mes­sa­kaan siel­lä mar­ke­tin pihal­la kas­va. Tuo rah­ti Argen­tii­nas­ta Ruot­siin on se lisä. Suo­mes­sa kai teh­dään niin, että vaik­ka kar­ja kas­vai­si mar­ke­tin vie­res­sä, se rah­da­taan elä­vä­nä Lap­piin vuo­ris­to­tuel­la teu­ras­tet­ta­vak­si ja tuo­daan kyl­mä­re­kal­la takai­sin sin­ne mar­ke­tin pihaan, tosin kes­kus­liik­keen varas­ton kautta.

  16. Maa­ta­lou­den yli­jää­mä kapi­ta­li­soi­tuu pel­lon hin­taan niin, että tuot­ta­ja­hin­ta + tuet riit­tä­vät peit­tä­mään vil­je­ly­kus­tan­nuk­set ja pel­lon pää­oma­kus­tan­nuk­set. Kun pel­lon hin­ta on kovin kor­keal­la, viit­taa se tukien ylimitoittamiseen.”

    Pel­lon hin­taan liit­tyy tun­net­ta­kin . Kun tilat ovat olleet suku­pol­via saman suvun hal­lus­sa niin hal­val­la sii­tä ei luovuta.
    Useim­mat vil­je­li­jät eivät osaa niin pal­jon talous­tei­det­tä, että osai­si­vat kapi­ta­li­soi­da tukea maan hin­taan, kyl­lä se on tunneperäistä.

    Toi­ne hin­taa nos­ta­va on Kepu itse, se mak­saa hal­lit­se­mis­san kun­nis­sa kor­kei­ta hin­to­ja raa­ka­maas­ta kepu­lai­sil­le isän­nil­le ja muo­dos­taa sii­tä ver­tai­lu­koh­dan. Vaik­ka hin­ta Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na on alhai­nen niin kyl­lä se pel­lon hin­ta­na on kallis

    1. Lii­an vanhalle:
      Tun­ne saa ole­maan myy­mät­tä, mut­ta mikä tun­ne panee osta­maan yli­hin­taan? Kai sii­nä on jokin las­kel­ma sii­tä, että vbil­je­ly kan­nat­taa noin kal­liil­la pellolla?

  17. Tuos­sa otsi­kos­sa oli­kin osa “Alue­po­li­tiik­ka” jos­sa hiu­kan jo asi­aa käsi­tel­tiin­kin mut­ta haluai­sin tuo­da pari näkö­kan­taa esil­le. Jos nyt ote­taan vaik­ka alkuun esi­merk­ki­ti­lak­si MTKn puheen­joh­ta­jan Juha Mart­ti­lan tila jos­ta on jut­tua vaik­ka tuolla.
    http://www.valio.fi/maitojame/10_01/marttila.htm
    Jutus­ta sel­vi­ää että leh­mä­lu­vun tar­koi­tus olla 100 leh­mää ja tuo­tos­ta­son 10.000 lit­raa eli noin 1.000.000 lit­raa vuodessa. 

    Tuki­tie­dot­han ovat jul­ki­sia ja löy­ty­vät tuolta
    http://www.mavi.fi/fi/index/eutuet.html
    http://snadi.mmm.fi/TuJu/search.do?siteLanguage=fi

    Kun nois­ta etsi­tään vaik­ka­pa Simo ja Maa­ta­lous­yh­ty­mä Mart­ti­la Juha ja jotain niin siel­tä löy­tyy että 2008 tukia on mak­set­tu 41.633 euroa.

    Nyt kui­ten­kin suo­raan bud­je­tin vero­va­rois­ta mak­se­taan kan­sal­li­sia tukia tuol­le tukia­lu­eel­le eli C3P2 noin 13 sent­tiä per lit­ra eli noin 130.000 euroa jot­ka tuki­ra­hat eivät siis näy nois­sa jul­ki­sis­sa tuis­sa. Vas­taa­van kokoi­nen tila kuin Mart­ti­lan saa ab-alu­eel­la noi­ta jul­ki­sia lähin­nä EU-heh­taa­ri­tu­kia suu­rin­piir­tein saman ver­ran mut­ta kan­sal­li­sia tukia ainoas­taan noin 30.000 euroa. Ero­tus siis 100.000 euroa. Vuo­des­sa. Joka vuosi. 

    Mitä tämä tar­koit­taa tuo­tan­non sijoit­tu­mi­sel­le? Aja­tel­laan vaik­ka sitä aiot­tua 1.000 leh­män navet­taa Tor­nioon. Jos tavoi­te sama kuin Mart­ti­lal­la eli 10.000 lit­raa niin mai­toa tuli­si noin 10.000.000 lit­raa. Jos­ta siis kan­sal­li­sia tukia mak­se­taan noin 1.300.000 euroa. Siis näi­tä Suo­men val­tion bud­je­tin vero­va­rois­ta mak­set­ta­via tukia. Vas­taa­vas­ti ab-alu­een vas­taa­va tila sai­si tukia noin 300.000 euroa. Ero­tus­ta siis 1.000.000 euroa. Jon­kun ver­ran saat­taa tuol­lai­sen nave­tan sijoi­tus­paik­kaan olla vai­ku­tus­ta tuol­lai­sel­la tukie­rol­la? Kyl­lä­hän tuol­lai­nen pie­ni 1.000.000 euron tukie­ro eli 4‑kertainen tuki­mää­rä saat­taa jo jon­kun ver­ran tuo­tan­toa ohja­ta­kin? Siis vuo­si­ta­sol­la, tukie­ro joka ainoa vuo­si on tuo 1.000.000 euroa. 

    Niin­hän täs­sä on muu­ten­kin käy­mäs­sä, lii­an suu­ri Mart­ti­lan­kin Suo­men Kuva­leh­den haas­tat­te­lus­sa myön­tä­mä yli­suu­ri tukie­ro (lai­naus: “Näin jyr­käl­le tukie­rol­le ei ole perus­tet­ta, hatus­ta­han se tulee”, Mart­ti­la sanoo) siir­tää maa­ta­lous­tuo­tan­toa ete­läs­tä pohjoiseen. 

    Ja kehi­tys on aika sel­keäs­ti näh­tä­vis­sä, jos vaik­ka tuolta
    http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
    ja sivuil­ta 11–12 teks­ti ja kaa­vio niin aika sel­keäs­ti näh­dään että mai­don­tuo­tan­to vähe­nee ab-alu­eel­ta, EU-aika­na alu­een tuo­tan­to­mää­rä on pie­nen­ty­nyt lähes 20% kun vas­taa­vas­ti mai­don­tuo­tan­to taa­sen c‑tukialueella var­sin­kin c2:lla on kas­va­nut. Voi­daan tie­tys­ti sanoa että joh­tuu jos­ta­kin muus­ta kuin tukie­ros­ta mut­ta kyl­lä ab/c2 väli­nen tukie­ro 9–3 = 6 sent­tiä per lit­ra voi jon­kun ver­ran asi­aan vai­kut­taa. Jos mai­to­lit­ran hin­ta on 36 sent­tiä niin tuo on noin 16% sii­tä. Yri­tyk­sel­lä kuin yri­tyk­sel­lä tuol­lai­nen 15% lisä lii­ke­vaih­toon tulo­puo­lel­le alkaa jo vai­kut­taa yri­tyk­sen kan­nat­ta­vuut­teen. Ja jos Mart­ti­lan­kin haas­tat­te­lua muis­tel­laan niin tukie­ro ei vas­taa tode­li­sia ero­ja eli kulut eivät todel­li­suu­des­sa vas­taa tukie­roa niin tuo on lähes suo­raan kan­nat­ta­vuuse­ro tai ero tulok­ses­sa. Tämän puo­les­ta ker­too myös tuo tuo­tan­non siir­ty­mi­nen. Jos kan­nat­ta­vuuse­roa ei oli­si, tuo­tan­non siir­ty­mi­sen vauh­ti oli­si var­mas­ti aina­kin pie­nem­pi tai sitä siir­ty­mis­tä ei oli­si lain­kaan. Lisäk­si tuki­vää­ris­ty­mä joh­taa sel­lai­siin haus­kuuk­siin kuin pel­lon­rai­vauk­seen. Vil­jaa tulee jo nyt kulu­tuk­seen näh­den lii­kaa eli pel­toa on lii­kaa ja sil­ti poh­joi­ses­sa rai­va­taan met­säs­tä lisää pel­toa kos­ka laa­jen­tu­vat kotie­läin­ti­lat tar­vit­se­vat lisää pel­toa. Jos laa­jen­tu­vat tilat oli­si­vat ete­läs­sä, val­mis­ta pel­toa oli­si jo aivan tar­peek­si. Lisäk­si tilan­ne muut­tuu mie­len­kiin­toi­sek­si jos ete­läs­tä kotie­läin­ti­lat vie­lä vähe­ne­vät jos aja­tel­laan kar­jan­lan­taa. Juu­ri kar­jan­lan­ta on syy­nä tuo­hon pel­lon­rai­vauk­seen kun se on saa­ta­va pel­loil­le levi­tet­tyä ja jos sitä pel­toa ei ole jär­ke­vän etäi­syy­den pääs­sä niin sitä sit­ten rai­va­taan. Ete­läs­sä taas löy­tyy kas­vin­vil­je­ly­ti­lo­ja jot­ka vas­taa­not­tai­si­vat lan­taa jos sitä jos­ta­kin saisi.

    Haus­kin­ta asias­sa on mie­les­tä­ni se että tuo­tan­to siir­re­tään kau­as ete­län kulut­ta­jis­ta pit­käl­ti niil­lä vero­va­roil­la joi­ta ete­län veron­mak­sa­jil­ta kerä­tään? Kun siis kan­sal­li­set yli­suu­ret poh­joi­set tuet vää­ris­tä­vät kan­nat­ta­vuut­ta ja saa­vat maa­ta­lou­den kan­nat­ta­maan par­hai­ten siel­lä mis­sä se oli­si ilman tukia huo­noim­min kan­nat­ta­vaa. Ja veron­mak­sa­jien rahoil­la. Ja tukio­suus eli veron­mak­sa­jan osuus mai­to­lit­ran hin­nas­sa kas­vaa mitä enem­män tuo­tan­toa poh­joi­seen siir­tyy. Lisäk­si jos tuo­tan­non ego­lo­gi­suut­ta aja­tel­laan niin onko mitään jär­keä rah­da­ta ete­läs­tä tuo­tan­to­pa­nok­sia (vil­ja, val­kuais­re­hut sata­mis­ta) poh­joi­seen ja tuo­da lop­pu­tuo­te (mai­to) takai­sin kulu­tus­pai­kal­le eli ete­län asutuskeskuksiin?

  18. OS: “Vil­je­li­jät osta­vat pel­ton­sa ker­ran suku­pol­ves­sa sisa­ril­taan. Muis­te­len vuo­kra­pel­to­jen osuu­den ole­van jopa 40 pro­sent­tia, mut­ta voin muis­taa väärin.”

    Ok. Ole­te­taan, että aina yksi lap­sis­ta jat­kaa vil­je­lyä, mut­ta ei osta pel­to-osuuk­sia sisa­ril­taan, vaan vuo­kraa saman pel­lon suku­pol­vien myö­tä kas­va­val­ta jou­kol­ta suku­lai­si­aan. Vil­je­li­jän osuus pel­lon omis­tuk­ses­ta sup­pe­nee muu­ta­mas­sa suku­pol­ves­sa mität­tö­mäk­si, joten voi­daan aja­tel­la, että peri­aat­tees­sa kaik­ki pel­to on ver­rat­ta­vis­sa vuo­kral­la ole­vaan. Se, että käy­tän­nös­sä osuu­det oste­taan sisa­ril­ta ei muu­ta lop­pu­tu­los­ta, kos­ka hin­ta mää­räy­tyy samois­ta teki­jöis­tä kuin vuo­kra­kin. Ymmär­sin­kö oikein?

    Mut­ta, ei kai sil­ti voi väit­tää, että pel­lon vil­je­li­jä ei hyö­dy tues­ta mitään, kos­ka vuo­kra aset­tu­nee sel­lai­sek­si, että sekä omis­ta­ja että vuo­kraa­ja hyö­ty­vät. Muu­ten­han vuo­kra­so­pi­mus­ta ei syn­tyi­si, kun ker­ran itse vil­je­ly on tap­piol­lis­ta. Molem­mat em. osa­puo­let kup­paa­vat veron­mak­sa­jaa, joka on tyy­ty­väi­nen kos­ka tie­tää, että ruo­ka­huol­to pelaa kriisiaikoinakin:)

  19. Ilpo Pernaa:“Tämä tie­tää ener­gian­ku­lu­tus­ta, joka äkki­sel­tään tun­tui­si suu­rem­mal­ta kuin koti­mai­sen lihan vaa­ti­ma energiankulutus.”

    Äkki­sel­tään, jos halu­aa sel­vit­tää jon­kun tuot­teen resurs­sien kulu­tuk­ses­ta kan­nat­taa kat­soa hin­taa: mitä hal­vem­pi, sen vähem­män sen tuot­ta­mi­seen on kulu­tet­tu resurs­se­ja. (Tiet­ty maa­ta­lous­tuet vai­kut­taa tähän…)

    Kus­tan­nus­te­hok­kain tapa esim. kar­jan­kas­va­tuk­seen ovat sata­man varas­toa­lu­eel­la ole­vat kas­va­tus­kar­si­nat ja häkit. ”

    Mik­si näin ei jo nyt teh­dä, jos se on kus­tan­nus­te­hok­kain­ta? Väi­tät­kö, että kar­jan­kas­vat­ta­jat vihaa­vat rahaa?

  20. Soi­nin­vaa­ral­la on nyt hie­man vää­rä käsi­tys suo­ma­lai­ses­ta lihan­tuo­tan­nos­ta. Kan­sal­li­nen kotie­läin­tu­ki mak­se­taan vil­je­li­jöil­le sen mukaan, mis­sä maa­ti­lan talous­kes­kus sijait­see. Ete­lä­suo­ma­lai­nen vil­je­li­jä ei hyö­dy mitään, vaik­ka hänen tuot­ta­man­sa nau­dat teu­ras­tet­tai­siin Rova­nie­mel­lä — teu­ras­tus­paik­ka kun ei vai­ku­ta tuki­ta­soon. Poh­joi­sim­mil­la tukia­lueil­la on lisäk­si mää­ri­tet­ty ylä­ra­ja, mil­le eläin­mää­räl­le vil­je­li­jä voi enin­tään saa­da tukea.

    Ilmiö, jota Soi­nin­vaa­ra äskei­ses­sä kom­men­tis­saan aja­nee takaa on, että poh­joi­sil­le tukia­lueil­le perus­te­taan Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa suu­ria eläin­ten­kas­va­tusyk­si­köi­tä, joi­hin kas­va­tet­ta­vat eläi­met han­ki­taan ympä­ri Suo­mea (myös alhai­sem­man tuen alueilta). 

    Koko­naan toi­nen kysy­mys on teu­ras­tus­toi­min­nan kes­kit­ty­mi­nen koko val­ta­kun­nas­sa muu­ta­miin suu­riin yksi­köi­hin. Esim. Atrial­la lie­nee puo­li­kym­men­tä teu­ras­ta­moa, jois­ta poh­joi­sin sijain­nee Sei­nä­joel­la. Näin ollen liha­tuot­teet kul­ke­vat sato­ja kilo­met­re­jä maan­tiel­lä mat­kal­laan tuot­ta­jal­ta kuluttajalle.

    1. Oli mau­ton­ta yleis­tää yksi kei­not­te­lu­luon­toi­nen tapaus, var­sin­kin kun sään­tö­jä on tai­det­tu sen jäl­keen kor­ja­ta. Myönnetään.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ral­le:
    Kor­kea yksit­täis­ten pel­to­loh­ko­jen hin­ta selit­tyy raja­tuo­ton ja ‑kus­tan­nuk­sen ero­tuk­sel­la, joka tie­tys­ti pää­omi­te­taan pel­lon hin­taan. Pie­nen lisä­loh­kon vil­je­lys­tä aiheu­tuu vil­je­li­jäl­le hyvin vähän lisä­kus­tan­nuk­sia, mut­ta tuot­to­ja vähin­tään saman ver­ran kuin enti­sis­tä­kin pel­lois­ta. Jos­kus se saat­taa jopa lisä­tä entis­ten­kin pel­to­jen tuot­to­ja (suur­tuo­tan­non edut tai byro­kraat­ti­set mää­räyk­set lan­nan­le­vi­tys­alois­ta yms.). Maan­mit­taus­hal­li­tuk­sen kaup­pa­hin­ta­ti­las­tos­sa esi­te­tään ainoas­taan näi­den lisä­pel­to­kaup­po­jen hin­nat, kos­ka ainoas­taan nii­den kat­so­taan edus­ta­van vapai­ta mark­ki­na­hin­to­ja. Todel­li­suu­des­sa kukaan aloit­ta­va yrit­tä­jä ei voi mak­saa koko perus­ti­las­taan näi­tä hin­to­ja, vaan tila on saa­ta­va huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­mal­la. Täs­tä aiheu­tu­vat perin­tö­rii­dat. Sisa­rus­ten odo­tuk­set ovat pal­jon suu­rem­mat, kuin mitä jat­ka­ja pys­tyy mak­sa­maan. Tämä sit­ten näkyy monil­la kes­kus­te­lu­pals­toil­la, myös näis­sä sinun blo­gi­si kommenteissa.
    Tun­dra-asioi­den yleis­tä­mi­nen yhden tapauk­sen takia ei ehkä ole kovin tie­teel­lis­tä. Ja tuo mai­nit­tu lai­tos kas­vat­taa tie­tääk­se­ni leh­mä­va­si­koi­ta, joi­ta kukaan muu ei huo­li­si. Liha- ja mai­to­tuot­teet eivät tie­tääk­se­ni kier­rä lain­kaan kes­kus­liik­kei­den varas­to­jen kaut­ta, ainoas­taan las­kut kier­tä­vät. Teol­li­suus huo­leh­tii itse kul­je­tuk­sis­ta suo­raan kaup­poi­hin aina­kin tois­tai­sek­si. Kaup­pa kyl­lä itse hamu­aa niil­le­kin apa­jil­le, sen takia on jopa ero­tet­tu aina­kin yksi suu­ren elin­tar­vi­key­ri­tyk­sen toimitusjohtaja.

  22. Sen lisäk­si että pidän Vil­le Vil­ja­van auto­kor­jaa­moa olen myös maa­ta­lous­tuot­ta­ja. Elintarve‑, huoltovarmuus‑, mai­se­man­hoi­to- ja maa­seu­dun vireä­nä­pi­tä­mis­pal­ve­lui­ta tuot­ta­van tuo­tan­to­lai­tok­se­ni nimi on Ilpo Per­naan banaaniviljelmä.

    Yhteis­kun­ta tukee nyky­ään tuo­tan­toa­ni run­saas­ti, pitää­hän sitä yhteis­kun­nan sel­kä­ran­gan, saa­da kor­vaus teh­dys­tä työs­tä. Tuo­tan kui­ten­kin ruo­kaa, hyvä­nen aika. Ruokaa. 

    Voit­te kui­ten­kin uskoa että pal­jon mie­lum­min vil­je­li­sin kui­ten­kin banaa­ne­ja ilman tukia. Niis­tä pitäi­si vaan saa­da oikea hin­ta asiakkailta. 

    Asias­ta­han on kai­ken­lais­ta epäin­for­moi­tu­nut­ta ja pahan­tah­tois­ta mie­li­pi­det­tä liik­keel­lä. Kateut­ta­kin. Vii­me kädes­sä asiak­kaa­ni tai­ta­vat kui­ten­kin olla vain yksin­ker­tai­ses­ti var­sin tyh­miä kun eivät ymmär­rä, että pal­jon mie­lum­min kun ottai­sin tukiai­sia myi­sin koti­mai­sia huol­to­var­muus-maa­seu­tu-lähi­ruo­ka-mai­se­man­hoi­to-banaa­ne­ja­ni oike­aan hin­taan, eli sen min­kä nii­den tuot­ta­mi­nen tääl­lä nyt mak­saa. Kol­me euroa kappale.

    Sitä en vaan ker­ta kaik­ki­aan ymmär­rä mil­lään, en mil­tään osin, jos joku sanoo että emme tar­vit­se kol­men euron huol­to­var­muus-maa­seu­tu-lähi­ruo­ka-mai­se­man­hoi­to-banaa­ne­ja. Se on joten­kin niin käsit­tä­mä­tön aja­tus, että ei sii­hen minun tar­vit­se oikein vas­ta­ta mitään. 

    Sanoin­ko banaa­ne­ja? Vai oli­ko se sit­ten­kin veh­nää. Vai soke­ri­juu­rik­kai­ta? Täy­tyy­pä tar­kis­taa. No ruo­kaa joka tapauk­ses­sa. Koti­mais­ta, maa­il­man paras­ta ja puh­tain­ta ruokaa.

  23. Osmo voi toki teh­dä asian eteen mitä teh­tä­vis­sä on ja ede­saut­taa Hel­sin­gin kau­pun­gin alu­eel­la ole­vien pel­to­jen ja lai­dun­mai­den kaa­voit­ta­mis­ta asuin‑, toi­mi­ti­la- ja osuus­kaup­pa käyttöön.

  24. Mil­tei ajat­te­lin tänään: hihi­hi­hih… hyvin kirjoitettu!

  25. Timo Tenhunen:“Korkea yksit­täis­ten pel­to­loh­ko­jen hin­ta selit­tyy raja­tuo­ton ja ‑kus­tan­nuk­sen erotuksella”

    Hin­ta selit­tyy aina kysyn­näl­lä ja tarjonnalla.

  26. (Tämä artik­ke­li ei aina­kaan itsel­le­ni näky­nyt blo­gin etusi­vul­la, mis­tä­kö­hän johtuu?)

    Mikä on tar­kem­pi kan­ta­si / vih­rei­den kan­ta lihantuotantoon?

    Tun­te­vien (koti­kis­saa tai koti­koi­raa) tie­toi­suu­del­taan vas­taa­vien eläin­ten, jot­ka koke­vat kipua, ahdis­tus­ta, apa­ti­aa, toi­vot­to­muut­ta kidut­ta­mi­nen mil­jar­deit­tain ahtais­sa ja virik­keet­tö­mis­sä kar­si­nois­sa ihmis­ten ruo­ak­si on yksi nyky­maa­il­man suu­rim­pia eet­ti­siä epäkohtia. 

    En ole uto­pis­ti ja usko mihin­kään pikai­seen asen­tei­den tai ruo­kai­lu­tot­tu­mus­ten muu­tok­siin, mut­ta eläin­te­noi­keuk­sia aja­va puo­lue voi­si pyr­kiä aja­maan asi­aa välil­li­ses­ti mm. vero­tuk­sel­li­sin rat­kai­suin sekä tuot­ta­jil­ta edel­ly­tet­tä­vin eet­ti­sin sää­dök­sin, mikä nos­tai­si aina­kin koti­mai­sen lihan hin­taa ja tätä kaut­ta vähen­täi­si sen kulutusta.
    Asi­aa tuli­si toki ajaa myös EU-tasolla.

    Täs­sä tavoit­tees­sa yhdis­tyy myös maan­käy­töl­li­nen (ja ilmas­tol­li­nen, jos sen kokee tär­keäk­si) ympäristönäkökulma.

    Itse haluai­sin uskoa, että tämä oli­si vih­reän maa­ta­lou­den ykkösprioriteetti.

  27. Syn­teet­ti­nen nk. ‘in vit­ro’ liha (so. soluis­ta tuo­tet­tu liha, joka ei ole kos­kaan ollut eläin­tä) oli­si tie­tys­ti fuusio­ener­gi­aa vas­taa­va ihme­rat­kai­su tähän ongel­maan, mut­ta sen aika­tau­lu ja talou­del­li­nen rea­lis­ti­suus lie­ne­vät yhtä epä­var­mo­ja, joten sen varaan on vai­kea men­nä laskemaan.

  28. Syn­teet­ti­nen nk. ‘in vit­ro’ liha (so. soluis­ta tuo­tet­tu liha, joka ei ole kos­kaan ollut eläin­tä) oli­si tie­tys­ti fuusio­ener­gi­aa vas­taa­va ihme­rat­kai­su tähän ongel­maan, mut­ta sen aika­tau­lu ja talou­del­li­nen rea­lis­ti­suus lie­ne­vät yhtä epä­var­mo­ja, joten sen varaan on vai­kea men­nä laskemaan.

    Suo­sit­te­len tutus­tu­maan tähän: http://en.wikipedia.org/wiki/Quorn

    Tuo­ta saa aina­kin Bene­lux-mais­ta laa­jal­ti­kin, en tie­dä Suo­mes­ta. Bel­gia­lai­nen ystä­vä­ni mais­ta­tut­ti minul­le tuo­ta ker­ran ja oli kyl­lä häm­mäs­tyt­tä­vän saman­ma­kuis­ta kuin liha, Sitä saa myös kana­laa­tui­se­na. Kysees­sä on siis sie­ni­mai­nen val­mis­te, val­mis­te­taan ymmär­tääk­se­ni tan­keis­sa. Tosia­sia tai­taa kui­ten­kin olla, että aito liha on aina aito liha. Eli jopa “aito” in-vit­ro liha ei sil­ti kel­pai­si joillekin.

  29. Vai molem­pia?

    Jos­kus on tun­nus­tet­ta­va sekin, että yhtei­sen hyvin­voin­nin nimis­sä on jär­ke­vää teh­dä talou­del­li­ses­ti vähem­män kan­nat­ta­via pää­tök­siä. Kuten maa­ta­lou­den tuke­mi­nen yhteis­kun­nan varois­ta. Meno­puo­lel­la muu­ta­mia mil­jar­de­ja euro­ja, tulo­puo­lel­la perus­a­su­tus ja jon­kin­moi­set pal­ve­lut myös syr­jä­seu­duil­la, riit­tä­vä infra­struk­tuu­ri, koti­mais­ta ruo­kaa, huol­to­var­muut­ta, työ­tä maa­ta­lous­sek­to­rin lisäk­si elin­tar­vi­ke- ja kul­je­tusa­lal­le sekä metal­li­teol­li­suu­del­le ja lopuk­si vero­tu­lo­ja maaseutukunnille.

    Pitää myös muis­taa ja tie­dos­taa se, miten ja mik­si maa­ta­lou­den osal­ta on tähän nyky­ti­lan­tee­seen tul­tu. Taus­tal­la on kau­em­paa his­to­rias­ta juon­tu­via rea­li­teet­te­ja kuten torp­pa­ri­uu­dis­tus, kar­ja­lais­ten asut­ta­mi­nen sekä aivan vii­me vuo­si­kym­me­nien pää­tök­siä, jois­ta mer­kit­tä­vin oli Suo­men liit­ty­mi­nen EU:hun.

    Parin vuo­den takai­nen vil­jan hin­ta­py­räh­dys tai­si olla varoi­tus tule­vas­ta: maa­il­mas­sa ei tätä menoa koh­ta rii­tä ruo­kaa kai­kil­le, ener­gian suh­teen ollaan jo tien­haa­ras­sa ja ilmas­to saat­taa muut­tua han­ka­lam­mak­si ete­läm­pä­nä. Maa­ta­lou­del­la lii­tän­näi­si­neen on vah­va tule­vai­suus, vaik­ka sitä tätä kir­joi­tet­taes­sa on vai­kea uskoa.

    Maa­ta­lout­ta arvos­tel­taes­sa tuli­si myös aina muis­taa, että heh­taa­rien, kar­jan pää­lu­vun, yli­tuo­tan­to­pro­sent­tien, ympä­ris­tö­kuor­mi­tuk­sen ja tukien taka­na on ihmi­siä, jot­ka saa­vat elan­ton­sa maa­ta­lou­des­ta. Radi­kaa­lit vei­vauk­set joh­ta­vat han­ka­las­ti käsi­tel­tä­viin muu­tok­siin näi­den ihmis­ten elä­mäs­sä, mikä tie­tys­ti hei­jas­tuu sit­ten koko yhteis­kun­taan. Ei mikään help­po yhtälö.
    Näi­hin raa­mei­hin ase­tet­tu­na maa­ta­lous­po­li­tiik­kam­me vai­kut­taa kaik­ki­ne byro­kraat­ti­si­nen kan­keuk­si­neen yllä­tys-ylläys koh­tuul­li­sen toi­mi­val­ta. Mah­dol­li­suu­det elin­kei­non har­joit­ta­mi­seen on pys­tyt­ty säi­lyt­tä­mään, mikä ei ole ollen­kaan itses­tään­sel­vyys kun ver­ra­taan Suo­mea esim. Bal­ti­aan. Epä­koh­tia toki löy­tyy, mut­ta joten­kin sitä on aina eteen­päin kaaduttu.

  30. Art­tu­ri: Toki hin­ta on aina se, jon­ka osta­ja ja myy­jä sopi­vat. Mitään ylei­siä kaup­pa­paik­ko­ja­han ei ole ole­mas­sa, jois­sa maan hin­ta mää­räy­tyi­si pörs­sin tapaan. Soi­nin­vaa­ra vain ihmet­te­li, mik­si mak­se­taan enem­män kuin maa­ta­lou­den kan­nat­ta­vuus näyt­täi­si anta­van myö­ten (näin minä aina­kin käsi­tin). Minä seli­tin, että näin kan­nat­taa jois­sa­kin tapauk­sis­sa yrit­tä­jän mak­saa. On sit­ten sel­lais­ta­kin maa­ta, jota ei mis­sään tapauk­ses­sa kan­na­ta maa­ta­lous­käyt­töön ostaa, vaik­ka oli­si laa­dul­taan ja sijain­nil­taan mitä paras­ta maa­ta­lous­maa­ta. Tämä näkyy pusik­ko­vyö­hyk­kee­nä esim. Hel­sin­gin seu­dun ympärillä.

  31. Aluepolitiikasta:“tulopuolella perus­a­su­tus ja jon­kin­moi­set pal­ve­lut myös syr­jä­seu­duil­la, riit­tä­vä infra­struk­tuu­ri, koti­mais­ta ruo­kaa, huol­to­var­muut­ta, työ­tä maa­ta­lous­sek­to­rin lisäk­si elin­tar­vi­ke- ja kul­je­tusa­lal­le sekä metal­li­teol­li­suu­del­le ja lopuk­si vero­tu­lo­ja maaseutukunnille.”

    Huol­to­var­muu­des­ta tääl­lä on jo kir­joi­tet­tu, en läh­de sitä uudes­taan ruo­ti­maan. Tuo­ta lop­puo­saa en täy­sin ymmär­rä. Nuo teol­li­suu­den­haa­rat voi­vat kyl­lä toi­mia ilman sitä, että raa­ka-aine tuo­te­taan suo­mes­sa. Esim. tuo mai­nit­se­ma­si metal­li­teol­li­suus toi­mi­nee niin kai mel­kein pel­käs­tään (kai­vos­toi­min­ta ei tuo­ta lähes­kään sitä kaik­kea metal­lia, jota teol­li­suus käyttää). 

    Perus­a­su­tuk­sen, pal­ve­lu­jen ja infra­struk­tuu­rin yllä­pi­don syr­jä­seu­duil­la sai­si minus­ta perus­tel­la parem­min. Ensin­nä­kin siis sen, että mitä ihmet­tä täl­lä on teke­mis­tä maa­ta­lou­den tuke­mi­sen kans­sa? Eli vaik­ka ne kat­sot­tai­siin jär­ke­vik­si yllä­pi­tää, niin mik­si nii­den rahoi­tus pitäi­si tapah­tua maa­ta­lou­den sub­ven­tioi­den kautta? 

    Toi­sek­si sai­si perus­tel­la sen, että onko se jokin itsei­sar­vo, että ihmi­set asu­vat hajal­laan? Voin hyväk­syä sen, että _nopeat_ muu­tok­set voi­vat aiheut­taa tran­si­tio­ti­lan­tees­sa ongel­mia (ei ehdi­tä raken­taa kau­pun­kei­hin tar­peek­si nopeas­ti asun­to­ja kai­kil­le jne.), mut­ta jos puhu­taan pit­kän täh­täi­men tavoit­teis­ta, niin mikä on perus­te­lu ihmis­ten kei­no­te­koi­sel­le maal­la asuttamiselle? 

    Minus­ta asia on ennem­min­kin päin­vas­toin. Oli­si hyvä saa­da ihmi­set pakat­tua kau­pun­kei­hin, jol­loin hei­dän liik­ku­mis­tar­peen­sa vähe­ni­si ja sitä kaut­ta myös ener­gian­ku­lu­tus pie­ne­ni­si. Samoin vil­lie­läin­ten ja ihmis­ten yhtei­se­lo oli­si mah­dol­lis­ta jär­jes­tää niin, että konflik­te­ja syn­tyi­si vähem­män, kun ihmi­set asui­si­vat kau­pun­geis­sa ja eläi­met erämaissa. 

    Maa­ta­lou­des­ta elinkeinona:“Mahdollisuudet elin­kei­non har­joit­ta­mi­seen on pys­tyt­ty säilyttämään”. 

    Onko tämä sit­ten jokin itsei­sar­vo? Tai kysy­tään niin, että mik­si maa­ta­lous oli­si tämän suh­teen kor­keam­mal­la pal­lil­la kuin muut elin­kei­not. Itse olen mai­nin­nut use­aan ker­taan t‑paitojen ompe­lun. Suo­men vaa­te­teol­li­suus koki rajun alas­ajon 1990-luvul­la, kun toi­saal­ta vien­ti NL:on lop­pui ja toi­saal­ta mark­ki­nat avau­tui­vat ulko­maa­lai­sel­le kil­pai­lul­le. Onko teks­tii­li­työn­te­ki­jä joten­kin huo­nom­pi ihmi­nen kuin maan­vil­je­li­jä, kun hänen elin­kei­non­sa säi­lyt­tä­mi­seen ei kaa­det­tu samal­la tavoin yhteis­kun­nan voi­ma­va­ro­ja kuin on teh­ty maan­vil­je­li­jän kohdalla?

  32. tulo­puo­lel­la perus­a­su­tus ja jon­kin­moi­set pal­ve­lut myös syrjäseuduilla

    Otta­mat­ta nyt kan­taa sii­hen onko se sen arvois­ta, syr­jä­asu­tus on yksin­ker­tai­ses­ti menoe­rä ja se pitää las­kea sitä yllä­pi­to­van sub­ven­tion kului­hin eikä tuloihin.

  33. SS: “ei ehdi­tä raken­taa kau­pun­kei­hin tar­peek­si nopeas­ti asun­to­ja kai­kil­le jne.), mut­ta jos puhu­taan pit­kän täh­täi­men tavoit­teis­ta, niin mikä on perus­te­lu ihmis­ten kei­no­te­koi­sel­le maal­la asuttamiselle?”

    Samal­la peri­aat­teel­la voi­daan kysyä mik­si pitää asut­taa ihmi­siä kei­no­te­koi­ses­ti kaupunkeihin ?

    Kau­pun­kien ongel­mat tie­de­tään. Sii­tä on Hel­sin­ki pahin esi­merk­ki. Mik­si tukea ruuh­kau­tu­mis­ta yhteis­kun­nan verovaroilla?

    Mie­les­tä­ni kui­ten­kin molem­pia tar­vi­taan, mut­ta Hel­sin­gin kal­tai­sen tilan­teen syn­ty­mi­nen on estet­tä­vä muis­sa kaupungeissa.

  34. Samu­li Saarelma,

    Toi­sek­si sai­si perus­tel­la sen, että onko se jokin itsei­sar­vo, että ihmi­set asu­vat hajallaan? .…

    Minus­ta asia on ennem­min­kin päin­vas­toin. Oli­si hyvä saa­da ihmi­set pakat­tua kau­pun­kei­hin, jol­loin hei­dän liik­ku­mis­tar­peen­sa vähe­ni­si ja sitä kaut­ta myös ener­gian­ku­lu­tus pienenisi

    Jou­ni Lundqvist,

    Minus­ta sinun kan­nat­tai­si kysyä perus­te­lu­ja tähän asi­aan mm heil­tä sadoil­ta tuhan­sil­ta suo­ma­lai­sil­ta, jot­ka kan­soit­ta­vat maan­tiet ja ran­nat joka iki­nen vii­kon­lop­pu sulan­maan aika­na. Osa heis­tä on siir­ty­nyt jo tal­via­sut­ta­viin mökkeihin.

    Minus­ta mök­ki­lii­ken­ne ja asu­tus ovat yksi Suo­men pahim­pia ympä­ris­tö­on­gel­mia. Jos ihmi­nen halu­aa asua kau­pun­gis­sa, niin mik­si hän halu­aa 200 kilo­met­rin pää­hän maal­le joka viikonloppu.

    Mik­si he eivät pysy pakat­tu­na kau­pun­kei­hin, tuos­sa mm Oden rakas­ta­mas­sa onnelassa.

  35. Fin­foo­din sivuil­la on täyt­tä potas­kaa ja pro­pa­gan­daa ja vie­lä jul­ki­sel­la tuella:

    Ruo­kaos­tos­ten lomas­sa myös sinä voit olla yhteis­kun­nal­li­nen vai­kut­ta­ja. Valit­se­mal­la jout­sen­li­pul­la mer­ki­tyn tuot­teen työl­lis­tät osal­ta­si lähes 300 000 suo­ma­lais­ta. Tämä on se jouk­ko, joka tekee töi­tä suo­ma­lai­ses­sa elin­tar­vi­ke­ket­jus­sa muun muas­sa maan­vil­je­li­jöi­nä, elin­tar­vi­ke­työ­läi­si­nä, kuor­ma-auton kul­jet­ta­ji­na, huol­to­mie­hi­nä tai kau­pan myy­ji­nä. Elin­tar­vi­ke­ket­ju onkin edel­leen yksi maam­me suu­rim­mis­ta työnantajista.”

    Täs­sä pro­pa­gan­das­sa elin­tar­vi­ket­juun las­ke­taan var­maan tienpitokin?

    Olen kat­sel­lut näi­den uusien robot­ti­na­ve­toi­den lai­te­kan­taan — kaik­ki tuon­ti­ta­va­raa. Valt­ran trak­to­rien mark­ki­nao­suus Suo­mes­sa on vain 45 %. Turun vapaa­sa­ta­ma on tuon­tit­rak­to­rei­ta pullollaan. 

    Minä juon ruot­sa­lais­ta mai­toa. En sen takia, että sen hal­vem­paa kuin “suo­ma­lai­nen”. Se on val­mis­tet­tu ja pur­ki­tet­tu Hämeen­lin­nas­sa ja kul­je­tet­tu ja myy­ty suo­ma­lai­sel­la työ­voi­mal­la. Ruot­sa­lai­set tun­te­vat vas­tuun ympä­ris­tös­tä, toi­sin kuin suo­ma­lai­set vil­je­li­jät. Ruot­sa­lai­nen mai­to ansait­see Jout­sen lipun.

  36. Kau­pun­kien ongel­mat tiedetään. 

    Jaa, mitä­hän ne sit­ten ovat? Kir­jas­tot? Raflat? Työ­pai­kat? Jouk­ko­lii­ken­ne? Monet kult­tuu­rit? Ver­kos­tot? Koulutus?

    Hel­sin­gin suun­nal­la on tosi­aan ongel­mia lähin­nä asun­to­jen kans­sa (kal­lii­ta ja kau­ka­na). Lii­an moni halu­aa pääkaupunkiseudulle.

  37. Mikä on ruu­an kulut­ta­jan ympä­ris­tö­vas­tuu ruu­an tuo­tan­nos­sa ? Sekö , että kaik­kea vaa­di­taan entis­tä halvemmalla?

    Osaat lue­tel­la kaik­ki maa­ta­lou­del­le ase­te­tut vaa­teet. Mitä kulut­ta­ja panos­taa nii­hin? Vaa­tei­siin näh­den aivan riit­tä­mät­tö­mäs­ti. Se näkyy sii­nä, että ympä­ris­tön tilaa ei ole saa­tu paran­ne­tuk­si täl­lä rahalla. 

    Me maa­jus­sit , käy­tän­nön ympä­ris­tö­työ­tä teke­vi­nä, toteu­tam­me kaik­ki meil­le säly­te­tyt vel­voit­teet val­vo­tus­ti . Jos se ei rii­tä , niin vika on jos­sa­kin muualla.

    Esi­mer­kik­si eve­res­ti voi­si las­keu­tua siel­tä mui­ta ylem­pää tän­ne tur­peen tasol­le, ja vuo­kra­ta maa­ta veden äärel­tä perus­taen sii­hen kos­tei­kon. Sil­le saa EU-tukea ja a’vot, maa­jus­sien pilaa­mat itä­me­ret pelastuvat.

    Ter­ve­tu­loa talkoisiin.

    Ruot­sa­lais­ten pääs­töt Itä­me­reen ovat muu­ten Suo­men vas­taa­via suuremmat.

    Saa­rel­ma: “Oli­si hyvä saa­da ihmi­set pakat­tua kau­pun­kei­hin, jol­loin hei­dän liik­ku­mis­tar­peen­sa vähe­ni­si ja sitä kaut­ta myös ener­gian­ku­lu­tus pienenisi”

    Taas vää­rin. Suo­ma­lai­set läs­ki­per­seet pitää saa­da liik­ku­maan entis­tä enem­män. Suur­ten ikä­luok­kien jää­des­sä nyt eläk­keeel­le huol­to­suh­de muut­tuu epäe­dul­li­sek­si. Kun nuo­ret ikä­luo­kat tukeh­tu­vat läs­kiin­sä, niin Suo­mes­sa ei rii­tä veron­mak­sa­jia tulevaisuudessa.

    Lisäk­si Suo­mes­ta myy­dään kaik­ki tuot­ta­va teol­li­suus pois. Mis­tä saam­me rahaa kun vain myym­me toi­sil­lem­me pal­ve­lui­ta kaupungeissa ?

  38. Samal­la peri­aat­teel­la voi­daan kysyä mik­si pitää asut­taa ihmi­siä kei­no­te­koi­ses­ti kaupunkeihin ?”

    Ei kei­no­te­koi­ses­ti vält­tä­mät­tä mis­tään syys­tä. Ihmi­set kui­ten­kin näyt­tä­vät halua­van asua, kos­ka siel­lä ovat oikeas­ti lisä­ar­voa tuot­ta­vat työ­pai­kat ja yleen­sä pal­ve­lu­ta­so on myös parempi. 

    Minun puo­les­ta­ni ne, jot­ka maa­seu­dul­la halua­vat asua, voi­vat siel­lä asua, mut­ta sama jut­tu täs­sä kuin maa­ta­lou­des­sa­kin, teh­kööt sen omil­la rahoillaan.

  39. Lihaa ei tuo­da len­to­rah­ti­na vaan lai­voil­la. Lai­va­kul­je­tus liha­ki­lol­le Argen­tii­nas­ta Suo­meen on suun­nil­leen yhtä ener­gi­aa kulut­ta­vaa kuin hakea se liha­ki­lo kah­den kilo­met­rin pääs­tä autol­la kaupasta.”

    Ei kai se kar­ja sata­man vie­res­sä kas­va Argen­tii­nass­kaan. Kar­tas­ta kat­sot­tu­na mel­ko suu­ri maa ja täy­tyy­hän se liha siel­lä­kin kul­jet­taa. Ei ole tosin jär­keä kul­jet­taa Ete­lä-Ame­ri­kas­sa tuo­tet­tua Soi­jaa­kaan Suo­meen. Jos liha tuo­tet­tai­siin Suo­mes­sa laa­ja­pe­räi­sem­min käyt­tä­mäl­lä nur­mi­re­hua ja koti­mais­ta val­kuais­re­hua saa­tai­siin sel­viä ympä­ris­tö­hyö­ty­jä nyky­ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na. Tosin lihan hin­ta oli­si kal­liim­paa, mut­ta niin ympä­ris­tön kuin ter­vey­den kan­nal­ta oli­si parem­pi jos lihaa syö­täi­siin vähem­män. Kou­lu­huin voi­tai­siin ottaa käyt­töön yksi liha­päi­vä yhden kas­vis­päi­vän sijasta

  40. Lii­an vanhalle:
    Tun­ne saa ole­maan myy­mät­tä, mut­ta mikä tun­ne panee osta­maan yli­hin­taan? Kai sii­nä on jokin las­kel­ma sii­tä, että vbil­je­ly kan­nat­taa noin kal­liil­la pellolla”

    Tuo asen­ne tekee pulan pel­to­maas­ta ja kun ei ole mie­le­käs­tä hank­kia pel­to­tilk­ku­ja 100 km eteäi­syy­del­lä toi­sis­taan niin mark­ki­na on vie­lä­kin rajallisempi .
    Pel­lon hin­taa mää­rit­tää enem­män­kin uuden pel­lon perustamishinta,sehän on se toi­nen vaihtoehto

  41. Ilpo Per­naa: Huo­maa, että olen­nai­nen sana on kei­no­te­koi­ses­ti . Jos maal­la asu­mi­seen saa tukia suh­tees­sa kau­pun­kia­su­mi­seen ver­rat­tu­na, niin sil­loin maal­la asuu kei­no­te­koi­ses­ti enem­män poruk­kaa kuin sin­ne kuuluisi.

    Mikä on ruu­an kulut­ta­jan ympä­ris­tö­vas­tuu ruu­an tuotannossa ? ”

    Kulut­ta­jal­la ei ole mitään vas­tuu­ta ruo­an tuot­ta­mi­ses­ta, kos­ka hän ei tuo­ta ruo­kaa vaan kulut­taa sitä. Kulut­ta­jal­la on vas­tuu mak­saa ruo­as­ta se hin­ta, jon­ka kaup­pias sii­tä pyy­tää. Tähän hin­taan pitäi­si sisäl­tyä kaik­ki maa­ta­lou­den har­joit­ta­mi­sen kulut, myös kulut ympä­ris­tön pilaamisesta.

    Lisäk­si Suo­mes­ta myy­dään kaik­ki tuot­ta­va teol­li­suus pois. ”

    No mitä luu­let, että suo­ma­lai­set osta­vat tilal­le? Tuot­ta­ma­ton­ta teol­li­suut­ta? Mik­si aina kaik­ki olet­ta­vat, että suo­ma­lai­set oli­si­vat joten­kin eri­tyi­sen kur­jia sijoit­ta­jia, että aina vaan myy­dään hyviä sijoi­tus­koh­tei­ta ja tilal­le oste­taan huo­no­ja… Pitä­si­kö sinun mie­les­tä suo­ma­lai­sil­ta kiel­tää osa­ke­kaup­pa vai mitä ehdotat?

  42. Taas vää­rin. Suo­ma­lai­set läs­ki­per­seet pitää saa­da liik­ku­maan entis­tä enemmän.
    Ja tähän rat­kai­su on 50 kilo­met­riä suun­taan­sa farmarilla?

  43. Osmo: “Oma­va­rai­suu­dek­si riit­tää kui­ten­kin aika vähän. Jos krii­si tulee, vähen­näm­me lihan syön­tiä ja syöm­me eläin­ten rehun.”

    Jos krii­si jat­kuu vie­lä toi­sen­kin tal­ven, mitä panem­me suu­hum­me kun eläin­ten rehu on syöty? 

    Huol­to­var­muus on moni­mut­kai­nen asia (ks. esim. http://www.talouselama.fi/uutiset/article156383.ece)

    Osmo: “Maa­ta­lou­des­sa pitäi­si nou­dat­taa suh­teel­li­sen edun periaatetta”.

    Suh­teel­lis­ta etua eivät tuo­ta vain ilmas­to-olo­suh­teet ja maa­pe­rän laa­tu, vaan tämä­kin asia on moni­mut­kai­sem­pi. Monet maat hank­ki­vat kus­tan­nus- ja tuot­ta­vuuse­tu­ja myös eläin­ten ja ihmis­ten hyvin­voin­nin kus­tan­nuk­sel­la. Kii­na­lai­nen mela­mii­ni­mai­to voi olla hal­paa, mut­ta onko se hyväk­si kulut­ta­jien (tai tuot­ta­jien) terveydelle?

    Sama kos­kee myös suo­ma­lais­ta teho­maa­ta­lout­ta. Teho­maa­ta­lous tuot­taa Osmon arvos­ta­maa suh­teel­lis­ta etua, mut­ta mitä miel­tä asias­ta on A4-arkin kokoi­ses­sa häkis­sä elä­vä kana.

  44. Uuden pel­lon rai­vaa­mi­nen met­säs­tä tulee pal­jon hal­vem­mak­si kuin van­han osta­mi­nen. Mut­ta sil­le ei saa tukia, joten se on käy­tän­nös­sä arvoton.

  45. Markku:“Tehomaatalous tuot­taa Osmon arvos­ta­maa suh­teel­lis­ta etua, mut­ta mitä miel­tä asias­ta on A4-arkin kokoi­ses­sa häkis­sä elä­vä kana.”

    Kanal­ta sitä on tur­ha men­nä kysy­mään. Muu­ten­kin on täy­sin jär­je­tön­tä aja­tel­la, että mui­den luon­non­kap­pa­lei­den mie­li­pi­teil­le annet­tai­siin jotain sijaa inhi­mil­li­ses­sä pää­tök­sen­teos­sa. Jos anne­taan, niin mitäs sit­ten teh­dään, kun sata mil­jar­dia muu­ra­hais­ta on sitä miel­tä, että kaik­ki ihmi­set pitäi­si pois­taa maa­pal­lol­ta? Tapat­taa­ko ihmis­kun­ta kil­tis­ti itse itsen­sä, kos­ka oli todet­tu tuhoeläimeksi? 

    Ei tie­ten­kään. Inhi­mil­li­ses­sä pää­tök­sen­teos­sa on kyse aina ihmis­ten mie­li­pi­tei­den otta­mi­ses­ta huo­mioon. Monel­la mie­li­pi­de on se, että on vää­rin, että kanal­la on vain vähän tilaa häkis­sä, mut­ta oleel­lis­ta täs­sä on se, että nämä ovat ihmis­ten mie­li­pi­tei­tä, eivät eläin­ten tai kasvien. 

    Lisä­on­gel­ma täl­lai­sis­sa “mitä miel­tä on eläin X” kysy­myk­sis­sä on tie­ten­kin vie­lä se, että käy­tän­nös­sä emme voi edes asi­aa kysyä. Emme voi esit­tää “kana­kun­nal­le” vaih­toeh­to­ja ja sit­ten antaa hei­dän vali­ta niis­tä paras. Mitä jos kanat haluai­si­vat sel­lai­sen vaih­toeh­don, että kano­jen tap­pa­mi­nen ihmis­ten ruu­ak­si oli­si kiel­let­tä­vä ja munien taka­va­ri­koin­ti samoin. Seu­raus oli­si se, että kanan­kas­va­tus lop­pui­si, mut­ta niin lop­pui­si myös kana­kun­nan elo, kos­ka eivät ihmi­set nii­tä huvin vuok­si aina­kaan sii­nä mää­rin kuin nykyi­sin elät­täi­si. Oli­si­ko tämä kana­kun­nan kan­nal­ta parem­pi vaih­toeh­to? Ylei­ses­ti moni kotie­läin­la­ji ja maan­vil­je­lyk­ses­sä käy­tet­tä­vä kas­vi­la­ji on maa­il­mal­la niin ylei­nen ja run­sas­lu­kui­nen vain sik­si, että ihmi­nen nii­tä hyödyntää. 

    Evo­luu­tio­ta aja­tel­len voi olla kanan gee­neil­le hyväk­si se, että kana yksi­lö­nä suos­tuu elä­mään ihmi­sen häkis­sä. Moni muu laji on maa­pal­lol­ta kadon­nut, kos­ka niis­tä ei ole ollut ihmi­sel­le samal­la tavoin hyö­tyä kuin kanasta.

  46. Artturi:“Tähän hin­taan pitäi­si sisäl­tyä kaik­ki maa­ta­lou­den har­joit­ta­mi­sen kulut, myös kulut ympä­ris­tön pilaamisesta.”

    Pitäi­si, pitäi­si, mut­ta kun ei sisäl­ly. Sik­si olem­me nykyi­ses­sä tilan­tees­sa . Ja sen vuok­si kulut­ta­ja on syyl­li­nen ympä­ris­tön pilaamiseen.

    Mik­si aina kaik­ki olet­ta­vat, että suo­ma­lai­set oli­si­vat joten­kin eri­tyi­sen kur­jia sijoit­ta­jia, että aina vaan myy­dään hyviä sijoi­tus­koh­tei­ta ja tilal­le oste­taan huonoja…”

    Sone­ran UMTS-kau­pat, Sto­ra-Enson ame­ri­kan­seik­kai­lut, Kemi­ra Grow How:n myyn­ti, met­sä­teol­li­suu­den sekoi­lut Uru­gy­aus­sa ovat vii­me­ai­kai­sem­pia näyt­tö­jä. Ja aikai­sem­pi his­to­ria tie­tää ker­toa vie­lä enemmän.

  47. Suo­ma­lai­nen teho­maa­ta­lous tekee kar­se­aa jäl­keä ympä­ris­töön. Mis­sään muu­al­la vesis­töt eivät ole yhtä saas­tu­nei­ta. Loi­mi­joes­sa oli kala­kuo­le­mia 1970-luvul­la. Nyt nii­tä ei enää ole. Ei ole kalo­ja. Koko joki on yhtä hernerokkaa.

    Men­kää­pä Tuk­hol­maan. Siel­lä voi ihail­la kirk­kaas­sa Tuk­hol­man vir­ras­sa uivia lohia ja tai­me­nia. Voin hyväl­lä omal­la­tun­nol­la juo­da ruot­sa­lai­ses­ta mai­dos­ta Suo­mes­sa jalos­tet­tua maitoa.

  48. Ilpo Pernaa:“mutta kun ei sisälly”

    No etkös sinä­kin ole vas­tus­ta­nut tääl­lä sitä, että maan­vil­je­li­jät lai­tet­tai­siin mak­sa­maan saas­tut­ta­mi­ses­taan? Yri­tät esit­tää tilal­le jotain ihmeel­lis­tä ympä­ris­tö­tu­kea yms. äly­tön­tä, joka ei vai­ku­ta maan­vil­je­li­jän kan­nus­ti­miin saastuttaa.

    Sone­ran UMTS-kau­pat, Sto­ra-Enson ame­ri­kan­seik­kai­lut, Kemi­ra Grow How:n myyn­ti, met­sä­teol­li­suu­den sekoi­lut Uru­gy­aus­sa ovat vii­me­ai­kai­sem­pia näyt­tö­jä. Ja aikai­sem­pi his­to­ria tie­tää ker­toa vie­lä enemmän.”

    häh? Mitä tämä nyt todis­taa? Että suo­ma­lai­set teke­vät välil­lä huo­no­ja kaup­po­ja aivan kuten kaik­ki muutkin?

  49. Pitäi­si, pitäi­si, mut­ta kun ei sisäl­ly. Sik­si olem­me nykyi­ses­sä tilan­tees­sa . Ja sen vuok­si kulut­ta­ja on syyl­li­nen ympä­ris­tön pilaamiseen.

    Kulut­ta­jan mah­dol­li­suuk­sia ja vel­vol­li­suuk­sia vai­kut­taa kulu­tus­pää­tök­sil­lään esi­mer­kik­si ympä­ris­tön tilaan ymmär­re­tään mie­les­tä­ni jat­ku­vas­ti vää­rin ja liioitellaan.

    Jos minä jätän mai­to­pur­kin osta­mat­ta eet­ti­sis­tä syis­tä, mai­don kysyn­tä las­kee ja näin myös­kin sen hin­ta, mikä tekee sen osta­mi­sen edul­li­sem­mak­si jol­le­kin muul­le. Tilan­ne muut­tuu vas­ta, jos KOLLEKTIIVISESTI pää­täm­me olla “osta­mat­ta” sitä epäeet­tis­tä mai­toa (tai muu­ta tuoet­ta) lain­sää­dän­nön avul­la, eli aset­ta­mal­la tiu­kem­mat rajat ympä­ris­tön kuormitukselle.

    Täs­sä vähän poh­dit­ta­vaa: Pro­fes­so­ri Moi­san­der: “Kulut­ta­jal­le on sysät­ty koh­tuu­ton vastuu”

  50. Samu­li: “Inhi­mil­li­ses­sä pää­tök­sen­teos­sa on kyse aina ihmis­ten mie­li­pi­tei­den otta­mi­ses­ta huo­mioon. Monel­la mie­li­pi­de on se, että on vää­rin, että kanal­la on vain vähän tilaa häkis­sä, mut­ta oleel­lis­ta täs­sä on se, että nämä ovat ihmis­ten mie­li­pi­tei­tä, eivät eläin­ten tai kasvien.”

    Höh! Vii­me kädes­sä tie­ten­kin näin. Eihän muu­ten oli­si kysy­mys inhi­mil­li­ses­tä pää­tök­sen­teos­ta. Inhi­mil­li­sen pää­tök­sen­teon tuli­si kui­ten­kin perus­tua myös eläin­ten tun­te­mus­ten ja laji­tyy­pil­li­sen käyt­täy­ty­mi­sen tun­te­muk­seen ja kunnioittamiseen. 

    Samu­li: “…on täy­sin jär­je­tön­tä aja­tel­la, että mui­den luon­non­kap­pa­lei­den mie­li­pi­teil­le annet­tai­siin jotain sijaa inhi­mil­li­ses­sä pää­tök­sen­teos­sa. Jos anne­taan, niin mitäs sit­ten teh­dään, kun sata mil­jar­dia muu­ra­hais­ta on sitä miel­tä, että kaik­ki ihmi­set pitäi­si pois­taa maa­pal­lol­ta? Tapat­taa­ko ihmis­kun­ta kil­tis­ti itse itsen­sä, kos­ka oli todet­tu tuhoeläimeksi?”

    Se, että maa­il­man­ku­vam­me on juu­ri näin ihmis­kes­kei­nen on joh­ta­mas­sa sii­hen, että ihmis­kun­ta tapat­taa itse itsen­sä; ei sii­hen muu­ra­hai­sia tar­vi­ta. Pikem­min­kin on niin, että sii­nä sivus­sa kär­si­vät myös muurahaiset.

  51. Samu­li Saa­rel­ma: “on täy­sin jär­je­tön­tä aja­tel­la, että mui­den luon­non­kap­pa­lei­den mie­li­pi­teil­le annet­tai­siin jotain sijaa inhi­mil­li­ses­sä päätöksenteossa”

    On täy­sin tun­tee­ton­ta, ja moraa­li­ton­ta aja­tel­la, että kipua, ahdis­tus­ta (jne.) tun­te­vil­le luon­to­kap­pa­leil­le ei annet­tai­si sijaa inhi­mil­li­ses­sä päätöksenteossa.

    Samu­li Saa­rel­ma: “Jos anne­taan, niin mitäs sit­ten teh­dään, kun sata mil­jar­dia muu­ra­hais­ta on sitä miel­tä, että kaik­ki ihmi­set pitäi­si pois­taa maa­pal­lol­ta? Tapat­taa­ko ihmis­kun­ta kil­tis­ti itse itsen­sä, kos­ka oli todet­tu tuhoeläimeksi?”

    Mie­tin jos­kus onko oikein sym­pa­ti­soi­da EVR:ää, täl­lais­ten luke­mi­nen rat­kai­see kysy­myk­sen. Muu­ra­hai­sen ja koti­koi­ran tai sian tai kanan kog­ni­tiot eroa­vat mer­kit­tä­väs­ti.

    Samu­li Saa­rel­ma: “Monel­la mie­li­pi­de on se, että on vää­rin, että kanal­la on vain vähän tilaa häkis­sä, mut­ta oleel­lis­ta täs­sä on se, että nämä ovat ihmis­ten mie­li­pi­tei­tä, eivät eläin­ten tai kasvien.”

    Ne ovat hyvin pal­jon eläin­tein “mie­li­pi­tei­tä” mit­kä ne ilmai­se­vat stres­sioi­reil­la, ei-laji­tyy­pil­li­sel­lä käyt­täy­ty­mi­sel­lä, väki­val­lal­la itse­ään tai laji­to­ve­rei­ta koh­taan, sai­ras­tu­mal­la mie­lel­tään jne.
    Toi­sin kuin tie­tä­mät­tö­myyt­tä­si — ja mie­les­tä­ni myös moraa­lit­to­muut­ta­si, kos­ka kyse on tun­te­vis­ta olen­nois­ta — väi­tät, eläin­ten kog­ni­tio­ta ja tun­tei­ta on tut­kit­tu hyvin paljon.

    Har­va söi­si lihan­sa, jos jou­tui­si ensin itse sitä kidut­ta­maan olo­huo­neen nur­kas­saan muu­ta­man kuu­kau­den ja kuu­le­maan sen jat­ku­van vali­tuk­sen ja hädän ja seu­raa­maan sen apa­ti­aa, tus­kas­tu­mis­ta ja ahdistusta.

    Nykyi­nen teho­tuo­tan­to on epäin­hi­mil­lis­tä. Sinul­la on nyt arvot ja ymmär­rys asian suh­teen täy­sin nurinniskoin.

  52. Samu­li Saa­rel­ma: “Oli­si hyvä saa­da ihmi­set pakat­tua kaupunkeihin”

    Olen samaa miel­tä, mut­ta raken­ta­mis­ka­pa­si­teet­ti on rajal­lis­ta, ja käy­tän­nös­sä sinun täy­tyy joko tukea maa­seu­dun työl­li­syyt­tä tai mak­saa työttömyyskorvauksia.

  53. Markku:“Eihän muu­ten oli­si kysy­mys inhi­mil­li­ses­tä pää­tök­sen­teos­ta. Inhi­mil­li­sen pää­tök­sen­teon tuli­si kui­ten­kin perus­tua myös eläin­ten tun­te­mus­ten ja laji­tyy­pil­li­sen käyt­täy­ty­mi­sen tun­te­muk­seen ja kunnioittamiseen.”

    Niin, siis tuo on _sinun_ mie­li­pi­tee­si sii­tä, mil­lä perus­teel­la pää­tök­siä teh­dään. Oleel­lis­ta on huo­ma­ta se, että tuo ei ole abso­luut­ti­nen arvo, vaan sinun sub­jek­tii­vi­nen mie­li­pi­tee­si. Demo­kra­tias­sa sen pai­noar­vo on sinun ääne­si ver­ran. Mark­ki­naoh­jauk­ses­sa sinun osto­voi­ma­si ver­ran. Voit toki koit­taa kään­nyt­tää mui­ta ihmi­siä samal­le kan­nal­le, mut­ta sil­loin­kaan kyse ei ole mis­tään abso­luut­ti­ses­ta arvosta.

    Se, että maa­il­man­ku­vam­me on juu­ri näin ihmis­kes­kei­nen on joh­ta­mas­sa sii­hen, että ihmis­kun­ta tapat­taa itse itsensä”

    No, ei tapa­ta. Juu­ri ihmis­kes­kei­nen ihmis­kun­ta ei tapa­ta itse­ään. Ihmis­kun­ta, joka koit­tai­si sel­vit­tää mui­den luon­to­kap­pa­lei­den mie­li­pi­tei­tä ja teh­dä pää­tök­set nii­den perus­teel­la, voi­si tapattaakin.

  54. Hen­ri Weijo:“Kuluttajan mah­dol­li­suuk­sia ja vel­vol­li­suuk­sia vai­kut­taa kulu­tus­pää­tök­sil­lään esi­mer­kik­si ympä­ris­tön tilaan ymmär­re­tään mie­les­tä­ni jat­ku­vas­ti vää­rin ja liioitellaan.”

    No ihmi­sel­lä on kulut­ta­jan pal­jon parem­mat mah­dol­li­suu­det vai­kut­taa tähän kuin äänes­tä­jä­nä. Eli tämä riip­puu täy­sin sii­tä mihin vertaa.

    mai­don kysyn­tä las­kee ja näin myös­kin sen hinta”

    Eli tuot­ta­ja saa sii­tä pie­nem­män kor­vauk­sen, eli on ohjat­tu tuot­ta­maan vähem­män saastuttaen.

    Toi­saal­ta olen sii­tä tasan samaa miel­tä, että niin kau­an kuin maa­ta­lous­tuot­ta­ja voi sälyt­tää ympä­ris­tön pilaa­mi­sen­sa mui­den mak­set­ta­vak­si asia ei kor­jaan­nu mil­lään kulut­ta­jien epäit­sek­kääl­lä käyt­täy­ty­mi­sel­lä. Ainoa mikä aut­taa on saa­tut­ta­mi­sen kus­tan­nus­ten sälyt­tä­mi­nen sil­lä tahol­le, joka tekee saas­tut­ta­mis­pää­tök­set eli maanviljelijälle.

    az:“On täy­sin tun­tee­ton­ta, ja moraa­li­ton­ta aja­tel­la, että kipua, ahdis­tus­ta (jne.) tun­te­vil­le luon­to­kap­pa­leil­le ei annet­tai­si sijaa inhi­mil­li­ses­sä päätöksenteossa”

    Niin siis niil­le anne­taan tasan sen ver­ran tilaa kuin me ihmi­set haluam­me niil­le antaa ja jokai­nen tekee sii­tä itse pää­tök­sen. Kos­ka suu­rin osa ihmi­sis­tä välit­tää eläin­ten kär­si­tyk­sis­tä, niin nii­den tun­te­muk­set pai­na­vat pää­tök­sen­teos­sa, mut­ta ei asi­aan voi ottaa mitään objek­tii­vis­ta moraa­lis­ta kan­taa, että joo nii­den kär­si­mys­ten suh­de ihmis­ten kär­si­myk­siin on joku 1:5 ja jos joku on sitä miel­tä, että se on 1:10, niin hän on moraaliton.

  55. Mikä­pä sii­nä, han­ki­taan vaan ruo­ka ulko­mail­ta kun hal­val­la saa­daan. Voim­me­han sit­ten vas­ta­pai­nok­si käyt­tää koti­mais­ta öljyä, hiil­tä, maa­kaa­sua, uraa­nia, rau­ta­mal­mia, bauk­siit­tia ja puu­vil­laa. Sekä ostaa suo­ma­lais­ta kon­jak­kia, vii­niä ja auto­ja. Ja naut­tia myös koto­pe­räi­ses­tä kah­vis­ta, tees­tä, suklaas­ta ja viih­de-elekt­ro­nii­kas­ta. Niin ja mat­kai­lu, sehän suun­tau­tuu nykyi­sin vain koti­maa­han, eikö? Näin se vaih­to­ta­se kohenee!!

  56. Miten Hong­Kon­gin huol­to­var­muus oli tai on jär­jes­tet­ty? On täl­lä met­ro­po­lil­la ja rik­kaal­la talous­ih­meel­lä sama mal­li kuin Suo­mes­sa? Onko siel­lä mil­lai­set var­muus­va­ras­tot. Mui­ta­kin vas­taa­via paik­ko­ja on.

  57. Har­va söi­si lihan­sa, jos jou­tui­si ensin itse sitä kidut­ta­maan olo­huo­neen nur­kas­saan muu­ta­man kuu­kau­den ja kuu­le­maan sen jat­ku­van vali­tuk­sen ja hädän ja seu­raa­maan sen apa­ti­aa, tus­kas­tu­mis­ta ja ahdistusta.

    Nykyi­nen teho­tuo­tan­to on epäinhimillistä.

    Tämä teho­tuo­tan­toar­gu­ment­ti on älyl­li­ses­ti epä­re­hel­li­nen, kos­ka sen käyt­tä­jät eivät suos­tui­si sitä heil­le tar­jot­taes­sa syö­mään myös­kään lihaa, joka on peräi­sin onnel­li­sen elä­män vapaa­na elä­nees­tä eläi­mes­tä, jota ei ole tapet­tu väkivaltaisesti.

    Aja­tel­laan leh­mää, joka elää täy­sin vapaa­na jos­sain pel­lol­la, kun­nes erää­nä päi­vä­nä sii­hen iskee sala­ma. Sii­nä on sit­ten kym­me­niä kilo­ja ter­vet­tä, tuo­ret­ta lihaa, joka ei ole tap­pa­mi­sen moraa­li­ses­ti saas­tut­ta­maa, kos­ka kukaan ei ole tap­pa­nut sitä. Mut­ta sil­ti en ole kos­kaan tör­män­nyt yhteen­kään teho­tuo­tan­toa pahek­su­vaan ihmi­seen, joka kysyt­täes­sä oli­si sano­nut suos­tu­van­sa syö­mään tämän leh­män lihaa, vaik­ka koko sen elä­män aika­na sil­lä ei ollut mitään kos­ke­tus­ta teho­tuo­tan­toon (tai edes koko maa­ta­lou­teen) ja vaik­ka kukaan ihmi­nen ei kos­kaan aiheut­ta­nut min­kään­lais­ta kär­si­mys­tä sil­le. Aina, kun esi­tän tämän aja­tus­ko­keen, kes­kus­te­lu kään­tyy heti kiusaan­tu­neek­si käsien­vään­te­lyk­si ja siir­tyy lin­joil­le “no mut­ta sehän oli sen­tään leh­mä”, “eihän eläi­miä nyt saa syö­dä” ja mui­hin vas­taa­viin (epä)argumentteihin.

    (Itse asias­sa täs­sä puhu­taan leh­mäs­tä ikään kuin se oli­si jon­kin­lai­nen poh­jim­mil­taan ihmis­hah­moi­nen olen­to à la Aku Ank­ka. Oli­si ikään kuin leh­män muis­ton häpäi­se­mis­tä syö­dä se, vaik­ka sitä ei oli­si­kaan kas­va­tet­tu teho­tuo­tan­nos­sa ihmisravinnoksi.)

    Tämä ei tar­koi­ta, ettei­kö “eihän eläi­miä saa syö­dä” ‑muo­toi­sil­le argu­men­teil­le oli­si vält­tä­mät­tä annet­ta­vis­sa moraa­li­fi­lo­so­fis­ta perus­taa, saa­ti sitä, että täl­lai­sen perus­tan anta­mi­sen koko yri­tys oli­si tuhoon­tuo­mit­tu. Mut­ta jos argu­men­tit todel­la ovat tämän muo­toi­sia, niin kan­nat­taa rehel­li­syy­den nimis­sä esit­tää nime­no­maan nii­tä argu­ment­te­ja alus­ta läh­tien eikä koet­taa pei­tel­lä nii­tä teho­tuo­tan­non aiheut­ta­mis­ta kär­si­myk­sis­tä kum­pua­vil­la argu­men­teil­la — kun nämä kui­ten­kin vähän pin­taa raa­pu­tet­taes­sa pal­jas­tu­vat “no mut­ta eihän eläi­miä saa syö­dä” ‑tyyp­pi­sik­si argumenteiksi.

    Iro­nis­ta on, että minut itse­ni kään­nyt­ti aikoi­naan kas­vis­syön­nis­tä pois filo­so­fi Cora Dia­mond, itse­kin kas­vis­syö­jä, joka erääs­sä artik­ke­lis­saan esit­ti tämän saman argu­men­tin teho­tuo­tan­toar­gu­ment­tia vas­taan ja sai minut koke­maan sen päte­mät­tö­mäk­si — ja esit­ti sit­ten teho­tuo­tan­toar­gu­men­tin tilal­le uusia, omas­ta mie­les­tään parem­pia argu­ment­te­ja, joi­ta hän ei kui­ten­kaan vas­taa­vas­ti saa­nut minua koke­maan päte­vik­si. Ja niin omal­ta kas­vis­syön­nil­tä­ni sit­ten puto­si poh­ja ilman että tilal­le oli­si tul­lut uutta.

  58. Artturi:“No etkös sinä­kin ole vas­tus­ta­nut tääl­lä sitä, että maan­vil­je­li­jät lai­tet­tai­siin mak­sa­maan saastuttamisestaan?”

    Täy­sin vää­rä aja­tus. Eihän maan­vil­je­li­jä saas­tu­ta vaan kulut­ta­ja veron­mak­sa­ja­na, kos­ka vaa­tii hal­paa tuot­ta­mis­ta. Tuot­ta­mis­ta sel­lai­sel­la hin­nal­la, jol­la ei saa luon­toa suo­jel­tua riittävästi.

    Jos me tuot­tai­sim­me vähän luon­toa kuor­mit­ta­vas­ti oli­si ruu­an raa­ka-aine huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­paa. Se mer­kit­si­si pie­niä sato­ja vähäl­lä lan­noi­tuk­sel­la. Tosin oma lukun­sa on maan “jään­ti­fos­fo­rin ” sitou­tu­mi­nen maa­par­tik­ke­lei­hin, mikä rea­goi vähäi­seen, kont­ra riit­tä­vään lan­noi­tuk­seen. Fos­fo­ria nimit­täin huuh­tou­tuu enem­män jos lan­noi­tus jää vajaak­si kas­vien tar­pei­siin näh­den. (todet­tu MTT:n tutkimuksissa)

    Art­hur edel­leen: “Ainoa mikä aut­taa on saa­tut­ta­mi­sen kus­tan­nus­ten sälyt­tä­mi­nen sil­lä tahol­le, joka tekee saas­tut­ta­mis­pää­tök­set eli maanviljelijälle”

    Kun jätät mai­to­pur­kin osta­mat­ta niin teo­rias­sa jus­sin pitää edel­leen tehos­taa vil­je­ly­ään. Sen seu­rauk­se­na , siis teo­rias­sa, saas­tu­mi­nen vain lisään­tyy. Jos sitä­vas­toin mak­sat mai­to­pur­kis­ta lisää sen ver­ran mitä eko­lo­gi­nen tuo­tan­to tuo lisää kus­tan­nuk­sia, niin luon­to sääs­tyy. Näin se menee aikuis­ten oikeasti.

    Tämä siis teo­rias­sa , kos­ka maa­jus­se­ja sito­vat EU:n ympä­ris­tö­lait ja nii­den koti­mai­set tiu­ken­nuk­set. Kol­min­ker­tai­nen val­von­ta ja sank­tioin­ti var­mis­ta­vat sen, että lait toteu­tu­vat käy­tän­nön tasolla.

    Val­veu­tu­nut ja vas­tuul­li­nen kulut­ta­ja ei huu­da hal­van ruu­an perään.

  59. Mai­dol­la on Uudel­le­maal­le pal­jon lyhem­pi mat­ka Viros­ta kuin Kainuusta.”

    Eikö mai­don tuo­mi­nen vesit­se vaa­di ener­gi­aa sii­nä kuin mai­don tuo­mi­nen len­to­teit­se­kin. Kilo­met­rit eivät ratkaise.

    Minus­ta saman­lais­ta ana­lyy­siä pitäi­si teh­dä myös muit­ten ammat­tien osal­ta. Maan­vil­je­li­jät ovat täh­täi­mes­sä ker­ta toi­sen­sa jäl­keen, mikä on puolueellista.

    Entä vaa­li­tues­ta kes­kus­te­lu, se hyy­tyi, kun kävi ilmi, että myös muut kuin Kes­kus­ta ovat saan­neet suu­ria raho­ja kysee­na­lai­sil­ta ym. tahoil­ta. Vai onko joh­to­pää­tös oikea, ehkä kes­kus­te­lu hyy­tyi jos­ta­kin muus­ta syystä?

    1. Kyl­lä mai­don tuo­mi­nen rek­ka-autol­la vie enem­män ener­gi­aa kuin rahtilaivalla.
      Tämä ei ollut mikään syy­tös vaan varoi­tus: emme voi suun­ni­tel­la kuin­ka jär­je­tön­tä mai­to­lo­gist­tiik­ka tahan­sa tähän maa­han, kos­ka EU:n sisäl­lä mai­toa saa kul­jet­taa miten tahan­sa yli rajo­jen. Viro on Kai­nuu­ta lähempänä.

  60. Minus­ta saman­lais­ta ana­lyy­siä pitäi­si teh­dä myös muit­ten ammat­tien osal­ta. Maan­vil­je­li­jät ovat täh­täi­mes­sä ker­ta toi­sen­sa jäl­keen, mikä on puolueellista.

    Maan­vil­je­li­jöi­den int­res­se­jä aje­taan mui­den ammat­ti­ryh­mien ja elin­kei­no­haa­ro­jen kus­tan­nuk­sel­la ker­ta toi­sen­sa jäl­keen, mikä on puolueellista.

    MTK:n ja maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riön väli­set suh­teet ovat niin läm­pi­mät ja lähei­set, että vas­taa­vaa läm­pi­myyt­tä ja lähei­syyt­tä min­kä tahan­sa muun etu­jär­jes­tön ja val­tion lai­tok­sen välil­lä pidet­täi­siin sel­keä­nä int­res­si­ris­ti­rii­ta­na. Minis­te­riö on niin mie­hi­tet­ty MTK-ihmi­sil­lä, että jos samaa logiik­kaa nou­da­tet­tai­siin muu­al­la, niin Björn Wahl­roos oli­si Suo­men Pan­kin pää­joh­ta­ja ja Lau­ri Lyly työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön kansliapäällikkö.

  61. Soinivaara:“Kyllä mai­don tuo­mi­nen rek­ka-autol­la vie enem­män ener­gi­aa kuin rahtilaivalla.”

    Niin se on teo­rias­sa, mut­ta kun lai­va on sata­mas­sa , mai­to ei ole vie­lä tukus­sa. Se on vie­tä­vä tuk­kuun tai ostet­ta­va sata­mas­ta huo­lin­ta­pal­ve­lut. Lisäk­si rah­ti­lai­van kus­tan­nus­te­hok­kuus perus­tuu suu­riin ton­nis­toi­hin. Sitä etua ei saa suht. pie­nel­lä las­til­la ja lyhyel­lä lai­va­mat­kal­la Viro ‑Suo­mi, kun kysees­sä on vain Suo­men tar­vit­se­ma maito.

    Lai­vaus on teh­tä­vä vie­lä joka päi­vä ja mikä oli­si rah­ti­lai­van paluu­kuor­ma ? Vei­si­kö lai­va mai­don Perä­me­rel­le ? Mit­kä oli­si­vat jään­sär­ki­jän kulut? Vai rekoil­la Ouluun, Rova­nie­mel­le ‚Tor­nioon jne?

    Mitä teki­sim­me viro­lai­sen mai­don solu­lu­vuil­le ? Ne eivät täy­tä suo­ma­lai­sen mai­to­tuot­teen vaa­ti­muk­sia ? Las­ki­sim­me tie­ten­kin vaatimuksia ?

    Voi­si­ko Soi­ni­vaa­ra logis­tics rat­kais­ta kysei­set ongel­mat , oli­si­ko sii­tä bisnekseksi ?

    Mitä teki­sim­me C‑tukialueen mai­to­ti­loil­le, jot­ka ovat eko­lo­gi­ses­ti lähel­lä ideaalia ?

    1. Minä en esit­tä­nyt mitään tavoi­tet­ta, vaan yri­tin varoit­taa, että tähän se tulee johtamaan.
      Tämä joi­den­kin aja­tus uhra­ta Ete­lä-Suo­men kar­ja­ta­lous “vuo­ris­to-Suo­men” hyväk­si ei vält­tä­mät­tä onnis­tu, vaan joh­taa sii­hen, että Ete­lä-Suo­men maa­ta­lous uhra­taan tuon­nin hyväksi.
      Suo­ma­lai­nen kulut­ta­ja on pidet­ty aika tai­ta­vas­ti ero­sa isku­kuu­men­ne­tus­ta mai­dos­ta, mut­ta se on vii­vy­tys­tais­te­lua. Kun sii­hen opi­taan, mai­toa voi­daan sen säi­ly­vyy­den puo­les­ta kul­jet­taa kaukaakin. 

  62. Täs­sä tie­toa maidosta:
    http://www.maitojaterveys.fi/tiedostot/maitotietoa_a5_36_net.pdf

    Soi­ni­vaa­ran insi­nöö­ri­poh­jai­nen tar­kas­te­lu­ta­pa ruo­kaan koros­taa laa­dun sijas­ta enem­män hin­taa, lue halpuutta.

    Itse arvos­tan elin­tar­vik­kei­den tuo­reut­ta en niin­kään pit­kää säi­ly­vyyt­tä. Ruu­an tuo­te­se­los­teen pit­kä E‑kirjaimien rivi on kuin huu­to­merk­ki tuot­teen huo­nos­ta laadusta. 

    Vähäi­set E‑merkinnät tie­ten­kin mak­sa­vat enem­män, mut­ta mer­kit­se­vät parem­paa ennus­tet­ta terveydelle.

    Itse en koros­ta ete­läi­sen maa­ta­lou­den uhraa­mis­ta poh­joi­sen eduk­si vaan kan­na­tan tie­ty­nas­teis­ta eri­kois­tu­mis­ta vah­vuuk­sien mukaan.

  63. Osmo Soininvaara:“Tämä joi­den­kin aja­tus uhra­ta Ete­lä-Suo­men kar­ja­ta­lous “vuo­ris­to-Suo­men” hyväk­si ei vält­tä­mät­tä onnis­tu, vaan joh­taa sii­hen, että Ete­lä-Suo­men maa­ta­lous uhra­taan tuon­nin hyväksi.”
    Nyt satuit nau­lan kan­taan. Asi­aa tie­tys­ti aja­vat ne, jot­ka asias­ta ajat­te­le­vat hyö­ty­vän­sä. Eli poten­ti­aa­li­set mai­don tuo­jat. Tämä asia on kär­jis­ty­nyt nyt tans­ka­lai­sen maa­ta­lous­ko­mis­saa­rin aika­na, ja juu­ri Tans­ka­han se var­tee­no­tet­ta­va tuo­ja­kan­di­taat­ti on, Viros­ta ei sii­hen ole vie­lä pit­kään aikaan. Ongel­ma asias­sa on Suo­men liit­ty­mis­so­pi­muk­ses­sa, jos­sa Ete­lä-Suo­mi ase­tet­tiin samal­le vii­val­le mai­to­asiois­sa mm. Tans­kan kans­sa tie­tyn siir­ty­mä­kau­den jäl­keen (komis­saa­rin tul­kin­nan mukaan). Jos tuki­asiat oli­si­vat Suo­mes­sa pää­tet­tä­vis­sä, niin luu­li­sin, että lop­pu­tu­le­ma oli­si vähän toisenlainen.
    Kai­nuu on mai­nit­tu useas­sa­kin yhtey­des­sä. Se ei kui­ten­kaan ansait­se kun­ni­aa täs­sä yhtey­des­sä. Siel­lä on mai­don­tuo­tan­to vähen­ty­nyt samoin kuin ete­läs­sä­kin. “Mai­to-Suo­mi” on vähän ete­läm­pä­nä. Pel­lot pusi­koi­tu­vat siel­lä samoin kuin Hel­sin­gin seu­dul­la, tosin eri syystä.

  64. Ei kai sitä mai­toa sen­tään Viron sata­mis­sa tuo­te­ta. Jol­la­kin kons­tin se on rou­dat­tu sin­ne sata­maan, veik­kaan autolla.

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä joi­den­kin aja­tus uhra­ta Ete­lä-Suo­men kar­ja­ta­lous “vuo­ris­to-Suo­men” hyväk­si ei vält­tä­mät­tä onnis­tu, vaan joh­taa sii­hen, että Ete­lä-Suo­men maa­ta­lous uhra­taan tuon­nin hyväksi.”

    Juu­ri näin tulee käy­mään. Jos aja­tel­laan vaik­ka sika­puol­ta niin nyky­pää­tök­sil­lä vuo­den 2013 jäl­keen tukie­ro tulee ole­maan 20 sent­tiä per liha­ki­lo c‑alueen hyväk­si. Kun tuot­ta­ja­hin­ta on noin 1.45 niin se on sit­ten lähes 15% hin­nas­ta. Tar­koit­taa että 15% tulois­ta pois. Tämä joh­taa käy­tän­nös­sä sii­hen että ab-alu­een sika­tuot­ta­jat jou­tu­vat koh­taa­maan ulko­mai­sen eli lähin­nä Tans­kas­ta tule­van kil­pai­lun täy­sin ilman tukien vai­ku­tus­ta. Lisäk­si käy­mään “kah­den rin­ta­man sotaa” kun samaan aikaan tuo 20 sen­tin tukie­ro tekee tuo­tan­nos­ta kan­nat­ta­vam­paa. Tämä ihan käy­tän­nös­sä tar­koit­taa sitä että jos tuki­pää­tök­siä ei muu­te­ta niin liha­puo­li lop­puu ab-alu­eel­ta ja jat­kuu c‑alueella.

    Sama pätee mai­don­tuo­tan­toon aika lail­la suo­raan. Ja nois­ta kul­je­tuk­sis­ta Viros­ta ja muu­al­ta tms niin asi­aa voi aja­tel­la myös koko­nai­suu­te­na. Poh­joi­ses­sa tilat ovat tyy­pil­li­ses­ti pie­niä ja kau­ka­na toi­sis­taan. Mai­don keräi­ly­vai­hees­sa ei todel­la­kaan ole kus­tan­nuk­sil­taan sama asia jos­ko on 10 tilaa joi­den etäi­syys toi­sis­taan on 50 kilo­met­riä jois­ta saa­daan auto täy­teen jol­loin aje­taan 500 kilo­met­riä + mat­ka mei­je­ril­le ver­rat­tu­na sii­hen että aje­taan auto täy­teen kah­del­ta tilal­ta joi­den väli on 30 kilo­met­riä. Lisäk­si vie­lä mat­ka kulut­ta­jal­le asti.

    Ja käsit­tääk­se­ni esi­mer­kik­si Ruot­sis­ta ei todel­la­kaan tuo­da mai­toa tank­ki­lai­val­la. Siel­lä mai­to ilmei­ses­ti keräil­lään Tuk­hol­man ympä­ris­tön suu­rem­mil­ta tiloil­ta ja sen jäl­keen auto aje­taan kuor­man kera lai­vaan sata­mas­sa. Sata­mas­ta Hämeen­lin­naan ja siel­lä purk­kiin. Mai­to mat­kaa toden­nä­köi­ses­ti vähem­män tuol­la taval­la kuin jos­tain Kai­nuus­ta? Mut­ta että asioi­ta voi aja­tel­la monel­la taval­la? Sanoi­sin sil­ti että tämä poli­tiik­ka jol­la yli­suu­rel­la tukie­rol­la aje­taan tuo­tan­toa poh­joi­seen joh­taa jol­la­kin aika­vä­lil­lä ensin ab-alu­een tuo­tan­non pahaan yksi­puo­lis­tu­mi­seen ja lopul­ta kotie­läin­tuo­tan­non kurjistumiseen.

  66. Evert: “Jos ja kun kan­sal­li­nen maa­ta­lous­tu­ki lop­puu, mer­kit­see se maa­ta­lou­den lop­pua, ensin­nä kas­vin­vil­je­ly. MTT:n laa­ti­ma maa­ta­lou­den kan­nat­ta­vuus­ker­roin näet on 0,49, kun sen pitäi­si olla 1,0, jot­ta har­ras­te oli­si kannattava.”

    MTT las­kee tuo­ta kan­nat­ta­vuut­ta näin: “Kan­nat­ta­vuus­ker­roin las­ke­taan jaka­mal­la yrit­tä­jä­tu­lo yrit­tä­jä­per­heen palk­ka­vaa­ti­muk­sen ja oman pää­oman kor­ko­vaa­ti­muk­sen summalla.”

    Pää­omal­le halu­taan 5%:n kor­ko ja tun­ti­pal­kak­si 13,2 euroa. Tun­te­ja tie­ten­kin mäte­tään las­kel­maan rei­lus­ti ja aina enem­män kuin vil­je­li­jä käyt­tää työhonsä.

    Pää­omaa on pal­jon eten­kin sik­si, että pel­toa on pal­jon, 35 ha/tila, ja tuet ovat nos­ta­neet pel­lon hin­nan tap­piin­sa. Pel­lon ei tar­vit­se “liik­kua” vaan riit­tää, että ylei­nen hin­ta­ta­so nousee, jot­ta jokai­sen tilan kan­nat­ta­vuus muka­mas las­kee. Kun kor­ko­vaa­ti­mus on 5% — epä­rea­lis­ti­sen kor­kea nykyi­sil­lä rahan hin­noil­la eten­kin — saa­daan kivo­ja lukuja.

    Tilan met­sä­tu­lo­ja ei las­ke­ta tulon­läh­teek­si — puhu­taan­han vil­je­lyn kan­nat­ta­vuu­des­ta… Aktii­vi­ti­loil­la met­sää on kes­ki­mää­rin 53 ha.

    a m‑b: “Eikö mai­don tuo­mi­nen vesit­se vaa­di ener­gi­aa sii­nä kuin mai­don tuo­mi­nen len­to­teit­se­kin. Kilo­met­rit eivät ratkaise.”

    Onkos sinua taas har­hau­tet­tu jos­sain kesän maa­ta­lous­näyt­te­lys­sä? Kilo­met­rit­kin rat­kai­se­vat “hie­man”…

    Täs­sä koti­teh­tä­vä mietittäväksi:

    Jos auton tai rekan ener­gia­te­hok­kuus on 1, junan on 8 ja lai­van 72 fysii­kan lakien mukaan kul­jet­taes­sa nopeu­del­la 1 m/s tyy­nes­sä säässä.”

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Öljyhuipun_seurausten_lieventäminen

    Len­to­ko­nei­den ener­gia­te­hok­kuus on autoa pal­jon huonompi.

    Ja sit­ten tie­ten­kin on niin, että pait­si mat­ka myös nopeus rat­kai­see. Autol­la kulu­tus nousee abaut nopeu­den neli­öön, lai­voil­la kol­man­teen potens­siin. Tuu­mai­le sitä.

    Maa­ta­lout­ta arvos­tel­taes­sa tuli­si myös aina muis­taa, että heh­taa­rien, kar­jan pää­lu­vun, yli­tuo­tan­to­pro­sent­tien, ympä­ris­tö­kuor­mi­tuk­sen ja tukien taka­na on ihmi­siä, jot­ka saa­vat elan­ton­sa maataloudesta. ”

    Mak­sa­jaa­kin saa aja­tel­la. Kun yli 7 % val­tion bud­je­tis­ta käy­te­tään maa­ta­lous­tu­kiin tulok­se­na yksi maa­il­man kal­leim­mis­ta ruo­ka­lau­ta­sis­ta, on jotain pie­les­sä. Suo­men varak­kaim­paan väes­tön­osaan kuu­lu­van 27 000 lomaa­noi­keu­te­tun vil­je­li­jän pelk­kään loman­viet­toon käy­te­tään val­tion bud­jet­ti­va­ro­ja saman ver­ran kuin val­tio mak­saa yhteis­kun­nan kaik­kein köy­him­pien toi­meen­tu­lo­tues­ta osuu­te­naan (50%).

  67. Ilpo Per­naa: mut­ta kun lai­va on sata­mas­sa , mai­to ei ole vie­lä tukus­sa. Se on vie­tä­vä tuk­kuun tai ostet­ta­va sata­mas­ta huolintapalvelut.
    joka päi­vä ja mikä oli­si rah­ti­lai­van paluukuorma ? 

    Mitä teki­sim­me viro­lai­sen mai­don solu­lu­vuil­le ? Ne eivät täy­tä suo­ma­lai­sen mai­to­tuot­teen vaa­ti­muk­sia ? Las­ki­sim­me tie­ten­kin vaatimuksia ?

    Mitä teki­sim­me C‑tukialueen mai­to­ti­loil­le, jot­ka ovat eko­lo­gi­ses­ti lähel­lä ideaalia ?”

    Tuon lai­vauk­sen jutun mie­les­tä­ni seli­tin jo edel­li­ses­sä? Paluu­kuor­mi­neen kaik­ki­neen? Tosin rekat tiet­ty mene­vät tyh­ji­nä takai­sin tai riip­puen sii­tä jos­ko kek­si­vät jon­kun paluu­kuor­man? Samal­la taval­la poh­joi­ses­ta ete­lään mai­toa tuo­vat rekat palaa­vat tyh­ji­nä takai­sin jos eivät kek­si paluu­kuor­maa, eikös­tä vaan?

    Solu­lu­vut yms laa­tu­kri­tee­rit Viros­sa EU-laa­tu­kri­tee­rit täyt­tä­viä samoin kuin ruot­sa­lai­sen tuon­ti­mai­don. Saat­ta­vat hiu­kan poi­ke­ta omis­tam­me mut­ta vali­tet­ta­vas­ti eivät niin mer­kit­tä­väs­ti että kulut­ta­ja sen huo­mai­si. Laa­tue­ro vaik­ka ruot­sa­lai­seen mai­toon marginaalinen.

    Seli­täs vie­lä vähän tuo c‑alueen eko­lo­gi­nen mai­to­ti­la? Jos aje­tel­laan että sinul­la on Tor­nios­sa se 1.000 leh­män mai­to­ti­la. Kulut­taa vil­jaa noin 7.000 kiloa päi­väs­sä eli rek­ka­kuor­ma vii­kos­sa. Se vil­ja rah­da­taan sano­taan vaik­ka Sei­nä­joen kor­keu­del­ta Tor­nioon? Sit­ten mai­to rah­da­taan Tor­nios­ta Rii­hi­mäel­le pur­ki­tet­ta­vak­si noin 30.000 lit­raa päi­väs­sä eli rek­ka­kuor­ma ja sit­ten Rii­hi­mäel­tä Hel­sin­kiin kaup­poi­hin. Sit­ten minul­la on 1000 leh­män tila Hyvin­kääl­lä 40 kilo­met­riä Rii­hi­mäen mei­je­ris­tä ja ostan kai­ken rehu­vil­jan ympä­ril­lä­nim ole­vil­ta kas­vin­vil­je­ly­ti­loil­ta 2,5 mil­joo­naa kiloa vuo­des­sa eli noin 700 heh­taa­rin sadon. Tuol­la­kin heh­taa­ri­mää­räl­lä mah­du­taan vie­lä aika pie­nen ympy­rän sisäl­le ja samoil­le pel­loil­le voi­daan sit­ten levit­tää lie­te. Ja mai­to mei­je­riin ja mei­je­ris­tä Hel­sin­kiin. Eli seli­täs nyt vähän tar­kem­min se c‑tilan koko­nai­se­ko­lo­gi­suus? Minä en nyt var­maan tyh­mää tajua mitä tarkoitat?

  68. Iro­nis­ta on, että minut itse­ni kään­nyt­ti aikoi­naan kas­vis­syön­nis­tä pois filo­so­fi Cora Dia­mond, itse­kin kas­vis­syö­jä, joka erääs­sä artik­ke­lis­saan esit­ti tämän saman argu­men­tin teho­tuo­tan­toar­gu­ment­tia vas­taan ja sai minut koke­maan sen päte­mät­tö­mäk­si – ja esit­ti sit­ten teho­tuo­tan­toar­gu­men­tin tilal­le uusia, omas­ta mie­les­tään parem­pia argu­ment­te­ja, joi­ta hän ei kui­ten­kaan vas­taa­vas­ti saa­nut minua koke­maan päte­vik­si. Ja niin omal­ta kas­vis­syön­nil­tä­ni sit­ten puto­si poh­ja ilman että tilal­le oli­si tul­lut uutta.”

    Jos kai­paat perus­te­lu­ja, niin kas­vis­syön­nil­le on löy­det­tä­vis­sä itsek­käät perus­te­lut sekä hen­ki­lö­koh­tai­sel­la että ihmis­kun­nan tasolla:

    - Kas­vis­ruo­ka pitää hoik­ka­na ja ter­vee­nä, ja siten myös alen­taa sai­raan­hoi­don kustannuksia.
    — Tar­vi­taan vähem­män vil­je­lyä, joten voi­daan ruok­kia parem­min suu­rem­pi osa ihmis­kun­taa kun­nol­li­sel­la ravinnolla.
    — Luon­non­mu­kai­sia aluei­ta ei tar­vit­se rai­va­ta kar­jan­kas­vat­ta­mi­seen, joten nii­den rikas eläi­mis­tö ja kas­vis­to sääs­tyy. Turis­tit voi­vat sit­ten naut­tia siitä.
    — Hii­li­diok­si­pääs­töt sekä veden kulu­tus ovat ylei­ses­ti ottaen huo­mat­ta­vas­ti pienemmät.

  69. Tom­mi Uscha­nov: “(…) en ole kos­kaan tör­män­nyt yhteen­kään teho­tuo­tan­toa pahek­su­vaan ihmi­seen, joka kysyt­täes­sä oli­si sano­nut suos­tu­van­sa syö­mään (…) leh­män lihaa, vaik­ka koko sen elä­män aika­na sil­lä ei ollut mitään kos­ke­tus­ta teho­tuo­tan­toon (tai edes koko maa­ta­lou­teen) ja vaik­ka kukaan ihmi­nen ei kos­kaan aiheut­ta­nut min­kään­lais­ta kär­si­mys­tä sille.”

    Tämä väi­te pätee vain Kehä III:n sisäl­lä elä­vien luon­nos­ta vie­raan­tu­nei­den vegaa­nien koh­dal­la. Kun ihmi­sen luon­to­suh­tees­ta tulee lähin­nä teo­reet­ti­nen kysy­mys ja isin lom­pa­kos­ta löy­tyy loput­to­mas­ti rahaa Stock­man­nin tofu-tis­kin tuot­tei­siin, täm­möi­nen­kin on tie­tys­ti mahdollista. 

    Kan­nat­taa liik­kua muis­sa­kin ympy­röis­sä, esim. maa­seu­dul­la. Maa­seu­dun ihmis­ten näkö­kul­mas­ta Tom­min puhe on aika käsit­tä­mä­tön­tä. Vaik­ka maa­seu­dul­la elä­vä vas­tus­tai­sin­kin teol­li­sek­si muut­tu­nut­ta lihan­tuo­tan­toa, Mon­san­toa, kas­si­ka­lan kas­va­tus­ta yms. ei se sil­ti tar­koi­ta ettei­kö hän voi­si hyväk­syä lihan luo­mu­tuo­tan­toa, koti­tar­ve- ja muu­ta kalas­tus­ta, riis­tan met­säs­tys­tä jne. Tosin kyl­lä­hän maa­seu­dul­la­kin nykyi­sin joi­ta­kin vegaa­ne­ja ele­lee, mut­ta yleen­sä sulas­sa sovus­sa lihan-/ka­lan­syö­jien kanssa. 

    Teol­li­sek­si muut­tu­nut teho­maa­ta­lous joh­tuu sii­tä, että yhä useam­mat ihmi­set halua­vat asua tai pako­te­taan asu­maan kau­pun­geis­sa, jol­loin yhä har­vem­pien on tuo­tet­ta­va yhä useam­man ruo­ka. Ruo­kaa täy­tyy tuot­taa yhä suu­rem­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa ja yhä voi­ma­pe­räi­sem­min mene­tel­min (gee­ni­muun­te­lun, eläin­ten mas­sa­kas­va­tuk­sen jne. avul­la). Maa­seu­dul­ta kat­sot­tu­na teho­tuo­tan­to näyt­täy­tyy maa­seu­dun suo­nen iske­mi­se­nä, joka lopul­ta näi­vet­tää sen elin­kel­poi­suu­den. Jopa moni teho­tuo­tan­toa har­joit­ta­va maan­vil­je­li­jä toi­mi­si mie­lel­lään vähem­män luon­toa tuhoa­vas­ti, jos se vain oli­si talou­del­li­ses­ti mah­dol­lis­ta. Vii­meis­tään EU tekee kui­ten­kin tuki- ja kil­pai­lu­ne­dis­tä­mis­po­li­tiik­kan­sa avul­la täl­lai­set pyr­ki­myk­set mahdottomaksi.

    Teol­li­sen teho­maa­ta­lou­den hyö­ty­jät ja puo­lus­ta­jat löy­ty­vät nime­no­maan kau­pun­geis­ta. Ja vali­tet­ta­vas­ti nykyi­sin näkö­jään myös kau­pun­ki­vih­reis­tä. Osmon kes­kus­te­lun avaus on aika sel­keä ilmaus teol­li­sen vih­reäs­tä ajat­te­lu­ta­vas­ta, (joka itse asias­sa ei ole kovin kau­ka­na Kepun ja MTK:n maa­ta­lous­po­liit­ti­sis­ta linjauksista).

  70. Ilpo Per­naa kir­joit­ti 29.8.2009 kel­lo 10:06

    Soinivaara:”Kyllä mai­don tuo­mi­nen rek­ka-autol­la vie enem­män ener­gi­aa kuin rahtilaivalla.”

    Niin se on teo­rias­sa, mut­ta kun lai­va on sata­mas­sa , mai­to ei ole vie­lä tukus­sa. Se on vie­tä­vä tuk­kuun tai ostet­ta­va sata­mas­ta huolintapalvelut. .…”

    Arlan mai­toa tuo­daan Ruot­sis­ta. Kul­je­tus tulee auto­lau­tal­la Tur­kuun ja siel­tä Hämeen­lin­naan, mis­sä se jalos­te­taan kulu­tus­mai­dok­si, paka­taan ja toi­mi­te­taan kauppoihin.

    Arlan kulu­tus­mai­to vas­taa täy­sin laa­dul­taan suo­ma­lai­ses­ta raa­ka-ainees­ta val­mis­tet­tua. Se 15–20 pro­sent­tia edul­li­sem­paa ja sii­nä mie­les­sä MTK:n mie­les­tä markkinahäirikkö.

  71. Tämä teho­tuo­tan­toar­gu­ment­ti on älyl­li­ses­ti epä­re­hel­li­nen, kos­ka sen käyt­tä­jät eivät suos­tui­si sitä heil­le tar­jot­taes­sa syö­mään myös­kään lihaa, joka on peräi­sin onnel­li­sen elä­män vapaa­na elä­nees­tä eläi­mes­tä, jota ei ole tapet­tu väkivaltaisesti.”

    Se ei todel­la­kaan ole älyl­li­ses­tä epä­re­hel­li­nen, vaan silk­kaa älyl­lis­tä heik­kout­ta on omal­ta tahol­ta­si yhdis­tää kak­si eri näkökulmaa.

    Se, että jon­kun mie­les­tä eläin­ten syön­ti on yli­pään­sä vää­rin, ei pois­ta sitä, että eläi­met toki kär­si­vät val­ta­vas­ti enem­män teho­tuo­tan­nos­sa kuin esi­mer­kik­si mitä riis­tae­läi­met kärsivät.

    Olen pitä­nyt monis­ta aiem­mis­ta kir­joi­tuk­sis­ta­si, mut­ta tämän poh­jal­ta mene­tin kyl­lä kun­nioi­tus­ta­ni, kos­ka argu­ment­ti on täy­sin pitä­mä­tön, epä­loo­gi­nen, kate­go­ria­vir­he ja jon­kin­lais­ta v…levaa nihi­lis­miä teennäisyydessään.

    Mis­sään vai­hees­sa post-moder­ni käsit­teil­lä ja argu­men­taa­tion näkö­kul­mil­la ja tasoil­la leik­ki­mi­nen ei häi­vit­tä­nyt sitä kär­si­vää tie­tois­ta ja tun­te­vaa eläin­tä x mil­jar­deit­tain, eikä häi­vyt­tä­nyt sitä tosia-asi­aa, että asiat voi­si­vat sen suh­teen olla toisin.

    Tämä poh­ja kas­vis­syön­nil­tä ei hävin­nyt mihinkään.
    Kyse tämän suh­teen on sinun omas­ta arvo­va­lin­nas­ta­si tie­dos­ta­vien eläin­ten kär­si­mys­ten suh­teen, ei todel­la­kaan sii­tä että jokin tun­te­ma­si vegaa­ni hie­man ontues­saan argu­ment­tien­sa kate­go­rioi­den kans­sa pois­tai­si tämän todel­li­suu­den. Väi­te on täy­sin mie­le­tön ja nihilistinen.

    Filo­so­fit ovat ymmär­tä­neet vuo­si­sa­to­jen ajan, että moraa­li­fi­lo­so­fi­aa ei voi­da käsi­tel­lä tun­teis­ta eril­lään (mm. Hume).

    Kysy itsel­tä­si mitä sinä [i]tunnet[/i] näi­den eläin­ten ja nii­den kär­si­myk­sen suh­teen? Jos et väli­tä, niin mik­si yrit­tää teen­näi­ses­ti pukea sitä muka­mas-ratio­naa­li­seen asuun?

    Masen­ta­vaa lukea noin läpi­nä­ky­vän heik­ko­ta­sois­ta jär­kei­lyä, sinän­sä jär­kei­lyyn kyke­ne­väl­tä ihmi­sel­tä. Anteek­si, mut­ta tämä kysy­mys on itsel­le­ni erit­täin lähel­lä sydäntä.

  72. Tänä vuon­na en ole osta­nut suo­ma­lais­ta mai­toa, kuin nii­nä har­voi­na ker­toi­na, kun olen Lid­liin eksynyt. 

    Tääl­lä itä­ra­jal­la Ruot­sa­lai­nen mai­to on noin 20% suo­ma­lais­ta halvempaa.

  73. Net­to­ve­roas­te kirjoitti:
    “Kilo­met­rit­kin rat­kai­se­vat “hie­man”…”

    Meka­niik­ka­ni luke­nee­na tie­dän, että näin on. 

    Jos­sa­kin ker­rot­tiin, että lai­va­mat­kai­lu tuot­taa saas­tei­ta yhtä pal­jon kuin len­to­mat­kai­lu­kin. Jos näin on, voi­si olet­taa, että Viros­ta tuo­tu mai­to tuot­tai­si kul­je­tuk­sen osal­ta pal­jon saas­tei­ta. Miten kul­je­tus mah­taa vai­kut­taa mai­don vitamiinipitoisuuteen?

    1. Lai­va­mat­kai­lu tuot­taa kovin pal­jon saas­tei­ta mat­kus­ta­jaa koh­den, kos­ka uivas­sa hotel­lis­sa on pal­jon ton­ne­ja mat­kus­ta­jaa koh­den. Rah­ti­lai­vas­sa tilan­ne on aiva eri. Hyö­ty­kuor­man osuus lai­van koko­nais­pai­nos­ta on moni­kym­men­ker­tai­nen mat­kus­ta­ja­lai­vaan ver­rat­tu­na. Eikä sitä mai­toa var­ten tar­vit­se edes pitää baa­ria valaistuna.

  74. Ruot­sin­lai­vat kul­ke­vat joka tapauk­ses­sa ja ne ovat aina olleet puo­lik­si “rah­ti­lai­vo­ja”. Mai­don tuo­mi­nen sii­hen tar­koi­te­tuis­sa, jääh­dy­tys­lait­tein varus­te­tus­sa säi­liöis­sä on jär­ke­vin ja eko­no­mi­sin tapa — mat­ka lai­val­la kes­tää vain 10 tuntia. 

    Samaa on lihan tuon­ti. Liha tuo­daan jääh­dy­tet­ty­nä tai pakas­tet­tu­na pis­tees­tä pis­tee­seen eikä välil­lä kan­na­ta pur­kaa ja las­ta­ta. Sama pätee koti­maan kul­je­tuk­siin, jot­ka ovat usein vie­lä pidempiä.

  75. peto: Jos kai­paat perus­te­lu­ja, niin kas­vis­syön­nil­le on löy­det­tä­vis­sä itsek­käät perus­te­lut sekä hen­ki­lö­koh­tai­sel­la että ihmis­kun­nan tasolla:

    Nime­no­maan itsek­käi­tä perus­te­lu­ja en kai­paa. Sil­le, miten laa­jaa arvos­tus­ta yhteis­kun­nan kai­kil­la sek­to­reil­la nyky­ään naut­tii vas­ten­mie­li­nen itsek­kyy­del­le perus­tu­va moraa­li, on joten­kin kuvaa­vaa, että jopa kas­vis­syö­jät ovat lopul­ta koke­neet pak­koa men­nä sii­hen mukaan — vaik­ka he perin­tei­ses­ti ovat pyr­ki­neet esiin­ty­mään päin­vas­toin juu­ri alt­ruis­min ja epäit­sek­kyy­den ääninä.

    Kas­vis­syön­nil­le on löy­det­tä­vis­sä itsek­käät perus­te­lut”: oikeas­taan mikään muu ei yhtä sel­keäs­ti osoi­ta koko nykyi­sen eläi­noi­keus­liik­keen val­ta­vir­ran moraa­lis­ta alen­nus­ti­laa kuin se, että täl­lai­sia lausei­ta on mah­dol­lis­ta lausua kes­kus­te­lus­sa täy­sin viat­to­mas­ti, ikään kuin niis­sä ei oli­si mitään epä­nor­maa­lia. Minul­la on itsek­käät perus­te­lut ryös­tö­mur­hil­le ja omien las­ten pari­tuk­sel­le — haluat­te­ko kuulla?

    Oireel­lis­ta on tie­ten­kin myös se, ettei kukaan ole täs­sä kes­kus­te­lus­sa esit­tä­nyt nii­tä argu­ment­te­ja kas­vis­syön­nin puo­les­ta, joi­ta itse pidän kaik­kein pai­na­vim­pi­na ja kes­tä­vim­pi­nä — tai mitään näi­tä argu­ment­te­ja edes kovin lähei­ses­ti muis­tut­ta­vaa. Kun luin erään ver­sion näis­tä argu­men­teis­ta Cora Dia­mon­din artik­ke­lis­ta “Eating Meat and Eating People”, jon­ka luke­mi­nen kään­nyt­ti minut pois kas­vis­syön­nis­tä, oli aivan hil­kul­la, etten pitä­nyt nii­tä sit­ten­kin niin vakuut­ta­vi­na, että se oli­si saa­nut sit­ten­kin minua jat­ka­maan omaa lihan syö­mät­tö­myyt­tä­ni. Ne veti­vät minut vaka­vak­si taval­la, jol­la juu­ri mit­kään muut koko täs­tä kiis­ta­ky­sy­myk­ses­tä kos­kaan esi­te­tyt argu­men­tit ovat vetä­neet. (Sik­si koen eri­tyi­sen louk­kaa­vak­si, että minus­ta ollaan täs­sä kes­kus­te­lus­sa teke­mäs­sä jotain kepeän post­mo­der­nin lei­kit­te­lyn apostolia.)

    Mut­ta lopul­ta tulin kui­ten­kin sii­hen tulok­seen, että edes nämä kaik­kein par­haat, älyl­li­ses­ti rehel­li­sim­mät ja filo­so­fi­ses­ti kes­tä­vim­mät kas­vis­syön­tiä puo­lus­ta­vat argu­men­tit eivät minul­le hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti olleet vakuut­ta­via, vaik­ka samaan aikaan pys­tyin kuvit­te­le­maan, miten ne jol­le­kul­le toi­sel­le, ehkä vain hiuk­sen­hie­nos­ti eri­lai­sel­le ihmi­sel­le saat­toi­vat aivan hyvin olla.

    Mark­ku: Maa­seu­dun ihmis­ten näkö­kul­mas­ta Tom­min puhe on aika käsittämätöntä.

    Olen elä­nyt puo­let tähä­nas­ti­ses­ta elä­mäs­tä­ni kepue­nem­mis­töi­ses­sä (tosin niu­kas­ti) maa­lais­kun­nas­sa. 500 met­rin säteel­lä lap­suu­den­ko­dis­ta­ni oli vil­je­ly­käy­tös­sä ole­va pel­to, kilo­met­rin säteel­lä jo usei­ta. Par­haan lap­suu­de­nys­tä­vä­ni suku oli viljelijöitä.

    Vaik­ka maa­seu­dul­la elä­vä vas­tus­tai­sin­kin teol­li­sek­si muut­tu­nut­ta lihan­tuo­tan­toa, Mon­san­toa, kas­si­ka­lan kas­va­tus­ta yms. ei se sil­ti tar­koi­ta ettei­kö hän voi­si hyväk­syä lihan luo­mu­tuo­tan­toa, koti­tar­ve- ja muu­ta kalas­tus­ta, riis­tan met­säs­tys­tä jne. Tosin kyl­lä­hän maa­seu­dul­la­kin nykyi­sin joi­ta­kin vegaa­ne­ja ele­lee, mut­ta yleen­sä sulas­sa sovus­sa lihan-/ka­lan­syö­jien kanssa.

    Tie­dän tämän. Itse asias­sa myös Dia­mond, jol­ta omak­suin aiem­min esit­tä­mä­ni argu­men­tin, ei hän­kään kiis­tä eroa teho­maa­ta­lou­den ja muun lihan­tuo­tan­non välil­lä, vaan päin­vas­toin pitää sitä ero­na, joka on asias­ta kes­kus­tel­taes­sa poten­ti­aa­li­ses­ti hyvin­kin suur­ta moraa­lis­ta pai­noar­voa omaa­va ero. Dia­mond jopa mai­nit­see artik­ke­lis­saan, kuin­ka eräs hänen oma ystä­vän­sä kas­vat­taa ja teu­ras­taa siko­ja ei-teho­maa­ta­lous­mai­ses­ti, ja että hänel­lä ei ole kas­vis­syö­jä­nä lain­kaan samaa sanot­ta­vaa täl­le ystä­väl­leen kuin monil­le muil­le lihan­syö­jil­le. Mut­ta hän jät­tää auki mah­dol­li­suu­den, että jotain eri sanot­ta­vaa sil­ti oli­si. Ja pitää itse asias­sa teho­tuo­tan­toar­gu­men­tin erää­nä heik­kou­te­na juu­ri sitä, että tämä eri sanot­ta­va jää sil­tä puut­tu­maan.

    Dia­mond ihmet­te­lee (ja minä ihmet­te­len hänen kans­saan), mik­si kas­vis­syö­jien on pitä­nyt yli­pään­sä yrit­tää erik­seen kehit­tää vain osan lihan­syön­nis­tä kat­ta­va argu­ment­ti (teho­tuo­tan­toar­gu­ment­ti), ja mik­si esi­mer­kik­si vege­ta­ris­tien kan­sal­li­set ja kan­sain­vä­li­set jär­jes­töt käyt­tä­vät koko ajan täl­lais­ta osa-argu­ment­tia, kun näi­den jär­jes­tö­jen oma­na täy­sin avoi­mes­ti jul­ki­lausut­tu­na tavoit­tee­na on kui­ten­kin kai­ken lihan­syön­nin lopet­ta­mi­nen. Jos se ker­ran on nii­den tavoit­tee­na, niin sil­loin niil­lä on olta­va argu­ment­ti, joka puhuu kaik­kea lihan­syön­tiä vas­taan — ja jos meil­lä todel­la sit­ten on sel­lai­nen, niin teho­tuo­tan­toar­gu­ment­ti jää tie­ten­kin tar­peet­to­mak­si.

    Tämä väi­te pätee vain Kehä III:n sisäl­lä elä­vien luon­nos­ta vie­raan­tu­nei­den vegaa­nien kohdalla.

    Voin vain omas­ta koke­muk­ses­ta­ni tode­ta, että hei­tä on kas­vis­syö­jis­tä Suo­men kal­tai­ses­sa maas­sa sit­ten aika hät­käh­dyt­tä­vän suu­ri osuus. Sinän­sä tämä voi­daan näh­dä huolestuttavaksikin.

    Sanoin, että itse en ole kos­kaan tavan­nut ihmi­siä, jot­ka käyt­täi­si­vät teho­tuo­tan­non vas­tais­ta argu­ment­tia niin, että se ei kes­kus­te­lun kulues­sa pal­jas­tui­si kai­ken lihan­syön­nin vas­tai­sek­si argu­men­tik­si. Ja tämä on tot­ta: en ole kos­kaan todel­la­kaan tavan­nut täl­lai­sia ihmi­siä. Tie­dän, että hei­tä on ole­mas­sa, mut­ta mie­les­tä­ni he ovat lii­an har­vas­sa ja lii­an mar­gi­naa­li­sia, että heil­lä oli­si juu­ri mitään käy­tän­nön mer­ki­tys­tä — he ovat vähän niin kuin joku Perus­tus­lail­li­nen Oikeis­to­puo­lue 1970-luvun Suomessa.

    Käy­tin aiem­min mah­dol­li­ses­ti lii­an vah­vaa ja abso­luut­tis­ta sana­muo­toa, ja sii­nä mää­rin kuin näin on käy­nyt, olen val­mis otta­maan sano­ja­ni takai­sin. Kun sanoin “aina”, tar­koi­tin sil­lä “aina­kin oman koke­muk­se­ni perus­teel­la käy­tän­nös­sä aina”. Ihmi­nen, joka käyt­tää teho­tuo­tan­toar­gu­ment­tia, on tyy­pil­li­ses­ti ihmi­nen, joka käyt­tää sitä kai­ken lihan­syön­nin vas­tais­ten argu­ment­tien naa­mio­na, ja niin­pä ihmi­nen, joka käyt­tää teho­tuo­tan­toar­gu­ment­tia, on tyy­pil­li­ses­ti älyl­li­ses­ti epärehellinen.

    az: Olen pitä­nyt monis­ta aiem­mis­ta kir­joi­tuk­sis­ta­si, mut­ta tämän poh­jal­ta mene­tin kyl­lä kunnioitustani, — -.

    Hyvä. Toi­vot­ta­vas­ti mene­tät sen vie­lä koko­naan etkä vain osit­tain, kos­ka en tar­vit­se sel­lais­ten ihmis­ten kun­nioi­tus­ta, jot­ka saa­des­saan vas­taan­sa nor­maa­lin filo­so­fi­sen argu­men­tin eivät sanal­la­kaan vas­taa sii­hen vaan julis­ta­vat sen “vit­tui­le­vak­si teen­näi­sek­si nihi­lis­mik­si” ja muuk­si vas­taa­vak­si. Yleen­sä­kin olen pyr­ki­nyt sii­hen, etten salai­le mie­li­pi­tei­tä­ni mis­tään asias­ta, kos­ka sil­loin en saa sel­lais­ta arvos­tus­ta, jota en omas­ta mie­les­tä­ni ansaitse.

    Kyse tämän suh­teen on sinun omas­ta arvo­va­lin­nas­ta­si tie­dos­ta­vien eläin­ten kär­si­mys­ten suhteen, — -.

    Jos kas­vis­syön­nin hyl­kää­mi­ses­sä on muka­mas kyse pel­käs­tään hyl­kää­jien “omas­ta arvo­va­lin­nas­ta tie­dos­ta­vien eläin­ten kär­si­mys­ten suh­teen”, niin jää täy­sin käsit­tä­mät­tö­mäk­si ja selit­tä­mät­tö­mäk­si, mik­si kas­vis­syön­nin puo­les­ta­pu­hu­jien val­ta­va, yli­voi­mai­nen enem­mis­tö, samoin kuin tyy­pil­li­ses­ti hei­dän jär­jes­tön­sä ja muut yhteen­liit­ty­män­sä, vas­tus­ta­vat yhtä­läi­ses­ti myös sel­lais­ten eläin­ten syö­mis­tä, jot­ka eivät ole kär­si­neet. Kos­ka he kui­ten­kin vas­tus­ta­vat sitä yhtä pal­jon kuin kär­si­nei­den eläin­ten syön­tiä, eläin­ten eläes­sään koke­miin kär­si­myk­siin vetoa­mi­nen ei voi hei­dän omis­ta vakuut­te­luis­taan huo­li­mat­ta olla heil­le hei­dän kas­vis­syön­tin­sä todel­li­nen perus­te. Tämä on alku­pe­räi­nen argu­ment­ti­ni, eikä sii­hen vie­lä tähän men­nes­sä ole vas­tat­tu eikä yri­tet­ty­kään vas­ta­ta. On kuul­tu lähin­nä pelk­kää hen­ki­löön käy­vää nimittelyä.

    Filo­so­fit ovat ymmär­tä­neet vuo­si­sa­to­jen ajan, että moraa­li­fi­lo­so­fi­aa ei voi­da käsi­tel­lä tun­teis­ta eril­lään (mm. Hume).

    Niin, enti­se­nä filo­so­fian lai­tok­sen tut­ki­musas­sis­tent­ti­na ja lukion filo­so­fian oppi­kir­jan teki­jä­nä en var­mas­ti tien­nyt­kään Humes­ta tai tämän moraa­li­fi­lo­so­fias­ta mitään.

    Minus­ta koko teho­tuo­tan­toar­gu­men­tis­sa on kaik­kein vas­ten­mie­li­sin­tä, että nime­no­maan sitä käy­tet­täes­sä “käsi­tel­lään tun­teis­ta eril­lään” kaik­kia nii­tä mil­jar­de­ja eläi­miä, joil­le ihmi­nen ei ole aiheut­ta­nut min­kään­lais­ta kär­si­mys­tä. Tämä on iro­ni­ses­ti aivan yhtä kyl­mä ja ihmis­kes­kei­nen asen­ne kuin se, mis­tä teho­tuo­tan­toar­gu­men­tin käyt­tä­jät syyt­tä­vät lihan­syö­jiä. Eläi­mil­lä ei sii­nä ole lain­kaan arvoa eläi­mi­nä vaan pel­käs­tään jona­kin, jol­le ihmi­siä tulee kiel­tää teke­mäs­tä pahaa; ainoa eläi­mil­le sat­tu­va paha, jol­la on pie­nin­tä­kään eet­tis­tä mer­ki­tys­tä, on ihmis­ten aiheut­ta­ma paha.

    Jos lei­jo­na syö lam­paan, lam­mas ei sii­nä muka lain­kaan kär­si eikä sen koh­ta­loa tule sur­ra tai pitää paha­na asia­na; jos lam­mas puto­aa rot­koon ja kuo­lee, se ei sii­nä kär­si eikä sen koh­ta­loa tule sur­ra; mut­ta jos ihmi­nen syö lam­paan, asiat ovat yhtäk­kiä koko­naan toi­sin ja lam­paan koh­ta­loa yhtäk­kiä tulee sur­ra ja osal­lis­tua lisäk­si yhteis­kun­nal­li­seen toi­min­taan mui­den lam­pai­den pelas­ta­mi­sek­si samal­ta. Ainoas­taan kär­si­mys ihmi­sen uhri­na takaa kär­si­väl­le eläi­mel­le pää­sy­li­pun sii­hen har­va­lu­kui­seen eliit­tiin, jon­ka jäse­net ovat oikeu­tet­tu­ja saa­maan omat kär­si­myk­sen­sä ihmis­ten moraa­li­sen huo­les­tu­nei­suu­den ja agi­taa­tion koh­teek­si. Muut eläin­ten kär­si­myk­set ovat tois­si­jai­nen seik­ka, jol­le voi­daan ehkä jos­kus uhra­ta näyt­teek­si joi­ta­kin pie­niä huo­mio­no­soi­tuk­sia pidet­täes­sä välil­lä leväh­dys­tau­ko­ja mie­le­no­soi­tuk­sis­sa ihmis­ten aiheut­ta­mia kär­si­myk­siä vas­taan — mut­ta ei juu­ri sen enempää.

    Tämä eläin­ten kär­si­myk­siin suh­tau­tu­mi­sen tapa on itse asias­sa ver­rat­ta­vis­sa sii­hen, että joku sanoi­si ihmi­sis­tä, että ainoas­taan hen­ki­ri­kok­sen uhri­na kuol­leet ihmi­set ovat oikeu­tet­tu­ja tule­maan sure­mi­sen koh­teek­si ja hei­dän kuo­le­man­sa pahoit­te­lu­jen koh­teek­si. Jos ihmi­nen sen sijaan kuo­lee syö­pään tai jää auton alle, sama ei päde: sel­lais­ta nyt sat­tuu joka päi­vä, onhan se aina vähän ikä­vää mut­ta ei mah­da mitään. Ja samal­la syö­pä­sai­raa­loi­hin ja lii­ken­ne­tur­val­li­suus­työ­hön vara­tus­ta rahas­ta ja muis­ta yhteis­kun­nan resurs­seis­ta suu­ri osa suun­nat­tai­siin hen­ki­ri­kos­ten vas­tai­seen työ­hön, kos­ka sitä pidet­täi­siin moraa­li­ses­ti itses­tään­sel­väs­ti arvok­kaam­pa­na — ja tois­ta miel­tä ole­vat lei­mat­tai­siin tur­mel­tu­neik­si hir­viöik­si. Täl­lai­nen kär­si­mys­ten erit­te­ly enem­män ja vähem­män ansait­se­vik­si saa­maan osak­seen moraa­li­sia tun­tei­ta jät­tää minut enem­män kuin kylmäksi.

  76. Solu­lu­vut yms laa­tu­kri­tee­rit Viros­sa EU-laa­tu­kri­tee­rit täyt­tä­viä samoin kuin ruot­sa­lai­sen tuon­ti­mai­don. Saat­ta­vat hiu­kan poi­ke­ta omis­tam­me mut­ta vali­tet­ta­vas­ti eivät niin mer­kit­tä­väs­ti että kulut­ta­ja sen huo­mai­si. Laa­tue­ro vaik­ka ruot­sa­lai­seen mai­toon marginaalinen.”

    EU-laa­tu­kri­tee­rit ovat niin väl­jät, että ne eivät kel­paa Suo­mes­sa. Kor­kea laa­tu suo­ma­lai­ses­sa mai­dos­sa ja sen jat­ko­kä­sit­te­lys­sä nos­taa hin­taa. Mik­si ostaa bulk­kia suo­ma­lai­sen laa­dun tilal­le. Eihän täs­sä nyt her­ra parat­koon maus­ta ole kyse vaan terveydestä.

    Tosin rekat tiet­ty mene­vät tyh­ji­nä takai­sin tai riip­puen sii­tä jos­ko kek­si­vät jon­kun paluukuorman? ”

    Kul­je­tusa­la­kin on niin tiu­koil­la, että käy­tän­nös­sä ei ole varaa yhteen­kään paluu­kuor­mat­to­maan ajoon.

    Everest:“Arlan kulu­tus­mai­to vas­taa täy­sin laa­dul­taan suo­ma­lai­ses­ta raa­ka-ainees­ta valmistettua.”

    Ei tut­ki­tus­ti vastaa. 

    http://www.maitohygienialiitto.fi/Utareterveystyoryhman_mietinto.pdf

    Huom. Nor­ja pien­kar­joi­neen ei kuu­lu EU:iin.

    Mikä ihmeen hin­ku teil­lä on tuo­da hal­paa bulk­ki­mai­toa ulko­mail­ta. Eihän mai­don hin­ta kaa­da kenen­kään talout­ta, ei edes köy­hien. Se on yksi ter­veel­li­sim­mis­tä ravin­toai­neis­ta . Sii­hen on lisät­ty kal­siu­mia ja D‑vitamiinia, jot­ka ovat suo­ma­lai­sil­la kortilla. 

    http://www.fineli.fi/food.php?foodid=11572&lang=fi

    Ilmas­to­vai­ku­tus perus­te­lut tun­tu­vat yhtä poliit­ti­sil­ta kuin idea­park­kien vas­tus­ta­mi­nen samal­la peri­aat­teel­la. Samat hen­ki­löt kun tilai­le­vat thai­maan­len­to­ja toi­sel­la kädel­lä ja toi­sel­la kir­joit­te­le­vat hurs­kas­te­le­via kir­joi­tuk­sia suo­ma­lai­sen maa­ta­lou­den tai maa­kun­tien kehit­tä­mis­tä vastaan.

    Seli­täs vie­lä vähän tuo c‑alueen eko­lo­gi­nen mai­to­ti­la? Jos aje­tel­laan että sinul­la on Tor­nios­sa se 1.000 leh­män mai­to­ti­la. Kulut­taa vil­jaa noin 7.000 kiloa päi­väs­sä eli rek­ka­kuor­ma viikossa.”

    Olet jon­kin tar­koi­tus­pe­rän aja­mi­sek­si hake­nut kai­kes­sa ääriar­vot. Näen , että ide­aa­lin kehi­tyk­sen suun­ta ei ole­kaan suur- ja teho­maa­ta­lous. Se oli­si Itä­val­lan ja Sveit­sin mal­li­nen per­he- ja kes­ki­ko­koi­nen, lähia­lue­tuo­tan­toon perus­tu­va kar­jan­kas­va­tus. Sii­nä mal­lis­sa eko­lo­gi­set arvot toteu­tu­vat parhaimmin. 

    Se ei ole hal­vin tuo­tan­to­mal­li, mut­ta taa­tus­ti laa­dul­taan paras, ja meil­lä yhteis­kun­ta­na on varaa eko­lo­gi­seen tuotantoon.

    1. Ilpo Per­na sekoit­taa toi­veen ja varoi­tuk­sen. Jos sanon, että kan­nat­taa ottaa sateen­var­jo mukaan, ei pidä kysy­tä, mikä ihmeen hin­ku on toi­voa sadet­ta. EU sää­dök­set nyt vain ovat niin, että hal­paa builk­ki­mai­toa saa tuo­da Suo­meen. Kar­ja­ta­lou­den siir­tä­mi­nen poh­joi­seen avaa Ete­lä-Suo­men tuonnille. 

  77. Tom­mi Uscha­nov, mie­les­tä­ni vas­ti­nee­si jäl­keen on edel­leen pai­kal­laan vii­ta­ta aiem­paan vies­tii­ni. Oma kan­ta­ni on, ja tämä on mie­les­tä­ni sel­keäs­ti osoi­tet­ta­vis­sa, että nime­no­maan pelaat nyt post-moder­ne­ja kie­li­pe­le­jä. Kir­joi­tat pal­jon teks­tiä, mut­ta et kos­ke­ta kysy­myk­sen perim­mäi­siä moraa­li­sia mer­ki­tyk­siä ja nii­tä kos­ke­vien valin­to­jen perusteita.
    Oman moraa­li­sen kan­nan perus­teek­si viit­taa­mi­nen joi­den­kin vegaa­nien ontu­vaan argu­men­taa­tioon, aivan kuin tämä — eikä teho­tuo­tet­tu­jen eläin­ten kär­si­myk­set — oli­si kes­kei­nen perus­te arvo­va­lin­nal­le, on omas­ta näkö­kul­mas­ta­ni edel­leen aivan sel­keäs­ti moraa­lis­ta nihilismiä.

    Luin taan­noin teok­sen Ani­mal rights : cur­rent deba­tes and new direc­tions / edi­ted by Cass R. Suns­tein and Mart­ha C. Nuss­baum. Pidin sen artik­ke­leis­ta yhtä lukuu­not­ta­mat­ta, jon­ka oli kir­joit­ta­nut aivan täräh­tä­nyt gen­der-femi­nis­ti, joka näki lihan­syön­nin, pat­riar­kaa­tin, eläin­por­non ja nais­ten hak­kaa­mi­sen välil­lä sopusoin­tui­sia yhteyk­siä. Teki mie­li hyö­kä­tä kir­jan sivu­jen läpi toteut­ta­maan “pat­riar­kaat­tia”, mut­ta se, että joku voi täl­lä tavoin sul­je­tun osas­ton sei­nil­le puhuen argu­men­toi­da lihan­syön­tiä vas­taan (tämä todel­la on äärie­si­merk­ki toi­von) ei kui­ten­kaan mil­lään tapaa kos­ke­ta omia perus­tei­ta­ni olla syö­mät­tä lihaa, jot­ka ovat hen­ki­lö­koh­tai­sia­ni ja joil­la on oma itsel­le­ni perus­te­le­ma­ni ratio­naa­lin­sa ja (huom!) oli­si yhtä lail­la sii­nä­kin tapauk­ses­sa, jos jos­tain kos­mi­ses­ta syys­tä suu­ret jou­kot vas­tus­tai­si­vat lihan­syön­tiä tuon gen­der-femi­nis­tin psy­ko­pa­to­lo­gian linjoilta.

    Mie­les­tä­ni sekoi­tat nyt täy­sin sel­keäs­ti kak­si eri tasoa, olet sit­ten kir­joit­ta­nut filo­so­fian teok­sen tai vii­si filo­so­fian teosta.

    Tämä ei ärsyt­täi­si 95% aiheis­ta, mut­ta ärsyt­tää aihees­sa, joka kos­ket­taa tie­dos­ta­via tun­te­via sub­jek­te­ja. Tar­koi­tus ei ole lou­ka­ta, vaan ilmen­tää sitä tun­ne­mer­ki­tys­tä, jon­ka kiel­tä­mi­nen tämän aiheen tii­moil­ta oli­si epärehellistä.

  78. Tar­koi­tan näi­tä nimi­merk­ke­jä kir­joit­taes­sa­ni hin­gus­ta. Enkä myös­kään tar­koi­ta, että mai­don­tuo­tan­to kes­ki­tet­täi­siin poh­joi­seen . Kui­ten­kin pit­käl­lä aika­vä­lil­lä poh­joi­sen alu­een luon­tai­set edel­ly­tyk­set ovat kar­ja­ta­lou­des­sa ja mai­don tuotannossa.

    Ete­läi­nen tuo­tan­toa­lue voi­si kes­kit­tyä tule­vai­suu­des­sa nykyis­tä moni­puo­li­sem­paan vil­jan vil­je­lyyn ( huom. ilmas­ton­muu­tos). Myös ete­län alu­eel­li­nen kar­jan­hoi­to ja mai­don­tuo­tan­to täy­tyy säi­lyt­tää tar­vet­ta vas­taa­va­na, vien­ti huomioiden.

    On tie­ten­kin tot­ta, että EU-sään­nök­set mah­dol­lis­ta­vat bulk­ki­mai­don tuon­ni. Kysyn vaan, että onko sii­hen pak­ko alis­tua ? Voim­me­ko kehit­tää oman parem­man mai­tom­me jat­ko­ja­los­tus­ta niin, että laa­tu voit­taa mää­rän? Esim:

    http://virtual.vtt.fi/virtual/proeuhealth/consumerplatform/finnish%20leaflet.pdf

    Tähän kysy­myk­seen liit­tyy myös kan­sa­lais­ten ter­veys­tie­dos­tuk­sen lisää­mi­nen. Onhan todet­tu, että kor­kea­kou­lu­te­tut elä­vät ter­veem­min kuin perus­kou­lu­te­tut. Eivät­kä nämä ter­vey­se­rot joh­du pel­käs­tään lää­kä­ri­pal­ve­luis­ta ja työn ras­kau­des­ta vaan myös ter­veys­tie­dois­ta, ‑asen­teis­ta ja ‑tai­dois­ta.

  79. Osmol­le ja Ilpol­le: Muis­ta­kaa nyt, että pää­tös­val­ta Ete­lä-Suo­men asiois­sa on Brys­se­lis­sä. Mei­dän tur­van­piek­sä­mi­nen ei vai­ku­ta asi­aan lop­pu­pe­lis­sä ollenkaan.

  80. Luin taan­noin teok­sen Ani­mal rights : cur­rent deba­tes and new direc­tions / edi­ted by Cass R. Suns­tein and Mart­ha C. Nuss­baum. Pidin sen artik­ke­leis­ta yhtä lukuunottamatta, — -.

    Tämä on var­sin yllät­tä­vä tie­to. Kysei­seen teok­seen, sen sivuil­le 93–107, nimit­täin sisäl­tyy juu­ri samai­nen artik­ke­li, jota olen täs­sä aiem­mas­sa kes­kus­te­lus­sa selos­ta­nut ja jon­ka luke­mi­nen aikoi­naan sai minut luo­pu­maan kas­vis­syön­nis­tä — kos­ka se sai minut tun­te­maan, että kas­vis­syön­nin perus­te­le­mi­seen itse käyt­tä­mä­ni argu­men­tit, samoin kuin ylei­sem­min­kin sii­hen län­si­mai­ses­sa moraa­li­fi­lo­so­fias­sa käy­te­tyt argu­men­tit, oli­vat olleet älyl­li­ses­ti epä­re­hel­li­siä. Täs­tä artik­ke­lis­ta otta­ma­ni argu­ment­ti on tuo­mit­tu täs­sä kes­kus­te­lus­sa tois­tu­vas­ti kuo­hut­ta­vak­si nihi­lis­mik­si ja vas­tuut­to­mak­si lei­kit­te­lyk­si. Nyt kui­ten­kin yhtäk­kiä ilmoi­tat, että olet itse pait­si luke­nut kysei­sen artik­ke­lin, vie­lä­pä aivan äsket­täin, niin myös pitä­nyt sii­tä! Olen niin hämil­lä­ni täs­tä, etten tie­dä, miten tähän pitäi­si suhtautua.

    Kir­joi­tat pal­jon teks­tiä, mut­ta et kos­ke­ta kysy­myk­sen perim­mäi­siä moraa­li­sia mer­ki­tyk­siä ja nii­tä kos­ke­vien valin­to­jen perusteita.

    Se, mit­kä mer­ki­tyk­set mis­sä­kin kysy­myk­ses­sä yli­pään­sä ovat perim­mäi­siä moraa­li­sia mer­ki­tyk­siä ja mit­kä eivät, on ollut moraa­li­fi­lo­so­fias­sa kiis­te­lyn koh­tee­na niin kau­an kuin moraa­li­fi­lo­so­fi­aa on yli­pään­sä ollut ole­mas­sa — noin 2500 vuot­ta. Mihin­kään yhtei­sym­mär­ryk­seen tämän 2500 vuot­ta jat­ku­neen kiis­te­lyn aika­na ei ole tois­tai­sek­si pääs­ty. Väi­te, että joku “ei kos­ke­ta kysy­myk­sen moraa­li­sia mer­ki­tyk­siä”, on todel­li­suu­des­sa yleen­sä väi­te, että kysy­myk­sen moraa­li­set mer­ki­tyk­set eivät ole hänel­le samat kuin väit­teen esit­tä­jäl­le. Niin luul­ta­vas­ti myös nyt.

    - — se, että joku voi täl­lä tavoin sul­je­tun osas­ton sei­nil­le puhuen argu­men­toi­da lihan­syön­tiä vas­taan — - ei kui­ten­kaan mil­lään tapaa kos­ke­ta omia perus­tei­ta­ni olla syö­mät­tä lihaa, jot­ka ovat henkilökohtaisiani — -.

    Eli myön­nät itse­kin, että syy­si olla syö­mät­tä lihaa ovat hen­ki­lö­koh­tai­sia. Omas­ta puo­les­ta­ni olen vain iloi­nen, jos näi­tä syi­tä sinul­la on, mut­ta sil­loin ne todel­la ovat hen­ki­lö­koh­tai­sia syi­tä eivät­kä moraa­li­fi­lo­so­fi­sia syi­tä. Tois­ten ihmis­ten syyt­tä­mi­nen samaan aikaan sii­tä, että he eivät kel­puu­ta kes­kus­te­lus­sa esi­tet­ty­jä moraa­li­fi­lo­so­fi­sia syi­tä, tun­tuu hyvin kum­mal­li­sel­ta, kun omat­kaan syyt eivät ole moraa­li­fi­lo­so­fi­sia vaan päin­vas­toin juu­ri henkilökohtaisia.

    Oma kan­ta­ni on, ja tämä on mie­les­tä­ni sel­keäs­ti osoi­tet­ta­vis­sa, että nime­no­maan pelaat nyt post-moder­ne­ja kie­li­pe­le­jä. — - Mie­les­tä­ni sekoi­tat nyt täy­sin sel­keäs­ti kak­si eri tasoa, olet sit­ten kir­joit­ta­nut filo­so­fian teok­sen tai vii­si filo­so­fian teosta.

    On vai­kea ottaa vaka­vas­ti syy­tök­siä “taso­jen sekoit­ta­mi­ses­ta”, kun se tulee tahol­ta, joka itse onnis­tuu sot­ke­maan iloi­ses­ti toi­siin­sa esi­mer­kik­si post­mo­der­nis­min ja Ludwig Witt­gens­tei­nin kie­li­pe­lin käsit­teen — jos­sa sana “peli” ei viit­taa min­kään­lai­seen kevyt­mie­li­syy­teen tai lei­kit­te­le­vyy­teen; joka kuu­luu ana­lyyt­ti­seen filo­so­fi­aan, usein post­mo­der­nis­min suo­ra­nai­sek­si veri­vi­hol­li­sek­si kat­sot­tuun filo­so­fi­seen suun­tauk­seen; ja joka kuu­luu myös his­to­rial­li­ses­ti post­mo­der­nis­mia 30–50 vuot­ta var­hai­sem­paan filo­so­fian vai­hee­seen ja on syn­ty­nyt koko­naan toi­ses­sa kult­tuu­ri­ses­sa kontekstissa.

    Oman moraa­li­sen kan­nan perus­teek­si viit­taa­mi­nen joi­den­kin vegaa­nien ontu­vaan argu­men­taa­tioon, aivan kuin tämä – eikä teho­tuo­tet­tu­jen eläin­ten kär­si­myk­set – oli­si kes­kei­nen perus­te arvo­va­lin­nal­le, on omas­ta näkö­kul­mas­ta­ni edel­leen aivan sel­keäs­ti moraa­lis­ta nihilismiä.

    Olkoon sit­ten niin. Minus­ta taas tämä “oma näko­kul­ma­si” on itse moraa­lis­ta nihi­lis­miä. Jos filo­so­fi­nen kes­kus­te­lu latis­tuu pel­käk­si moraa­li­sen kau­his­tuk­sen ilmai­se­mi­sek­si vas­ta­puo­len kan­nois­ta ja nii­den nimit­te­lyk­si “moraa­li­nen nihi­lis­mi” ‑tyyp­pi­sil­lä nimi­tyk­sil­lä, sil­loin kes­kus­te­lul­le voi­daan ennus­taa hyvin pikais­ta loppua.

    Jos olen ker­ran nihi­lis­ti, niin mik­si jat­kat argu­men­toin­tia minua vas­taan vie­lä kau­an sen jäl­keen, kun olet julis­ta­nut minut nihi­lis­tik­si? Nihi­lis­ti­hän on mää­ri­tel­män mukaan joku, jol­le mil­lään ei ole mitään väliä — mik­si sit­ten ole­tat, että nihi­lis­min vas­tai­sil­la argu­men­teil­la­kaan oli­si minul­le mitään väliä?

    Oman moraa­li­sen kan­nan perus­teek­si viit­taa­mi­nen joi­den­kin vegaa­nien ontu­vaan argu­men­taa­tioon, aivan kuin tämä – eikä teho­tuo­tet­tu­jen eläin­ten kär­si­myk­set – oli­si kes­kei­nen perus­te arvovalinnalle, — -.

    Mik­si minun pitäi­si ottaa teho­tuo­tet­tu­jen eläin­ten kär­si­myk­set rat­kai­se­vak­si perus­teek­si arvo­va­lin­nal­le­ni, kun on argu­men­til­la sel­keäs­ti osoi­tet­ta­vis­sa, että kas­vis­syö­jien omil­le arvo­va­lin­noil­le teho­tuo­tet­tu­jen eläin­ten kär­si­myk­set ovat rat­kai­se­va perus­te vain kor­kein­taan pie­nen vähem­mis­tön tapauk­ses­sa, hei­dän omis­ta kiih­keis­tä vas­ta­väit­teis­tään huo­li­mat­ta? Edel­leen­kään en ole saa­nut mitään vas­taus­ta tähän kysy­myk­seen, vain lisää ja lisää tun­teen­omais­ta nimittelyä.

    Eräs täy­sin mah­dol­li­nen vas­taus kysy­myk­seen on tie­ten­kin, että tämä kas­vis­syö­jien enem­mis­tö on vää­räs­sä ja vähem­mis­tö oikeas­sa. Mut­ta sil­loin pitäi­si argu­men­toi­da avoi­mes­ti juu­ri täs­tä läh­tö­koh­das­ta eikä tees­ken­nel­lä, että enem­mis­tön huo­not argu­men­tit ja vähem­mis­tön hyvät argu­men­tit oli­si­vat kes­ke­nään yhteen­so­pi­via. Täl­lai­sen argu­men­toin­nin oli­sin itse val­mis arvos­ta­maan hyvin kor­keal­le. Se oli­si jotain, mitä pys­tyi­sin älyl­li­ses­ti aidos­ti kun­nioit­ta­maan, toi­sin kuin tyy­pil­lis­tä vegaa­niar­gu­men­taa­tio­ta. Mut­ta tar­jon­taa sii­tä tun­tuu ole­van masen­ta­van vähän.

  81. az ja Tom­mi Uscha­nov: Eikös täs­sä nyt ole tapah­tu­nut väärinkäsitys?

    Minä aina­kin käsi­tin, että Tom­min mie­les­tä teho­tuo­tet­tu­jen eläin­ten kär­si­myk­set ovat ihan vali­di syy olla syö­mät­tä teho­tuo­tet­tu­ja eläi­miä, mut­ta sil­lä perus­teel­la ei kan­na­ta olla syö­mät­tä kaik­kia eläi­miä. Eihän se, että on lihan­syö­jä tar­koi­ta sitä, että syö mitä iki­nä lihaa eteen kannetaan…

    Aina­kin minul­la on täl­lai­nen suh­de lihan­syön­tiin, että väl­tän suht aktii­vi­ses­ti nii­tä liha­tuot­tei­ta joi­den ole­tan lisää­vän eläin­ten kär­si­myk­siä omas­ta sub­jek­tii­vi­ses­ta näkö­kul­mas­ta­ni kohtuuttomasti.

  82. Maa­ta­lou­den suu­rin ongel­ma on, että se on niin syväl­le indokt­ri­noi­tu­nut suo­ma­lai­seen yhteis­kun­taan. Se pyhit­tää jopa ympä­ris­tön pilaa­mi­sen. Toi­nen asia mitä ei vie­lä­kään tun­nus­te­ta on, että alku­tuo­tan­to ei enää ole sul­jet­tua ja suo­jat­tua vaan osa markkinataloutta.

    Maa­ta­lou­del­le on käy­mäs­sä, kuten met­sä­ta­lou­del­le. Mai­toa tuo­daan kos­ka sitä saa muu­al­ta hal­val­la. Suo­mes­sa tuot­ta­ja­hin­ta on 35 cent­tiä, muu­al­la 20 cen­tin luke­mis­sa. Mai­to rikas­tuu juus­tos­ta ja hin­tae­ro ker­taan­tuu — 40 pro­sent­tia juus­tos­ta tuo­daan ulkoa. Ulko­mai­ses­ta mai­dos­ta Suo­mes­sa jalos­tet­tu kulu­tus­mai­to on koti­mais­ta sii­nä mis­sä tuon­ti­ru­kiis­ta Suo­mes­sa lei­vot­tu suo­ma­lai­nen ruisleipä.

    Vil­jan tuo­tan­to oirei­lee pahas­ti. Vil­je­li­jät pant­ta­si­vat vuo­si sit­ten myyn­tiä euron kuvat sil­mis­sä. Hin­nat eivät nous­seet­kaan. Nyt on kaik­ki sii­lot ja laa­rit, kuu­lem­ma ladot ja kone­hal­lit­kin täyn­nä vii­me vuo­den satoa. Val­tion vil­ja­va­ras­tois­sa makaa 200 mil­joo­naa tonnia.

    Uudes­ta sados­ta on tulos­sa erit­täin hyvä.

    MTK on ehdot­ta­nut vil­jan ener­gia-polt­toa. Salos­sa maa­ti­lal­la paloi elo­kuus­sa 50 ton­nia vil­jaa ja Suo­mus­jär­vel­lä 200 ton­nia vil­jaa. Polii­si tut­ki paloja.

    Maa­ta­lou­des­sa on samat mer­kit kuin “Suo­mi elää met­säs­tä” mant­ras­sa. Ensin otet­tiin käyt­töön teho­met­sä­ta­lous, luon­to rais­kat­tiin. Sit­ten men­tiin Venä­jän met­siin. Sit­ten ei aut­ta­nut enää raa­ka-aineen myyn­nin verottomuuskaan.

    Hyvä, että Kar­vi­nen sanoi vii­mein kai­kil­le, että puun­ja­los­tus on täs­sä mitas­sa kan­nat­ta­ma­ton­ta. Onnek­si sanoi, muu­toin joku int­res­si­ta­ho oli­si ehdot­ta­nut, että ale­taan polt­ta­maan pape­ria voimalaitoksissa.

  83. EU sää­dök­set nyt vain ovat niin”

    EU romah­taa, jos kan­sain­vä­li­sen vapaa­kau­pan var­jo­puo­let seli­te­tään jäsen­mai­den kan­sa­lai­sil­le aina näin.

  84. Minä aina­kin käsi­tin, että Tom­min mie­les­tä teho­tuo­tet­tu­jen eläin­ten kär­si­myk­set ovat ihan vali­di syy olla syö­mät­tä teho­tuo­tet­tu­ja eläi­miä, mut­ta sil­lä perus­teel­la ei kan­na­ta olla syö­mät­tä kaik­kia eläimiä.

    Olet käsit­tä­nyt oikein.

  85. Tom­mi Uscha­nov “Mik­si minun pitäi­si ottaa teho­tuo­tet­tu­jen eläin­ten kär­si­myk­set rat­kai­se­vak­si perus­teek­si arvo­va­lin­nal­le­ni, kun on argu­men­til­la sel­keäs­ti osoi­tet­ta­vis­sa, että kas­vis­syö­jien omil­le arvo­va­lin­noil­le teho­tuo­tet­tu­jen eläin­ten kär­si­myk­set ovat rat­kai­se­va perus­te vain kor­kein­taan pie­nen vähem­mis­tön tapauk­ses­sa, hei­dän omis­ta kiih­keis­tä vas­ta­väit­teis­tään huo­li­mat­ta? Edel­leen­kään en ole saa­nut mitään vas­taus­ta tähän kysy­myk­seen, vain lisää ja lisää tun­teen­omais­ta nimittelyä.”

    Et ole sel­ven­tä­nyt muu­ta­maa asiaa:

    a) Syöt­kö teho­tuo­tet­tua lihaa, vai vas­tus­tat­ko sitä kui­ten­kin? Olen olet­ta­nut, että syöt, kos­ka oli­si joh­don­mu­kais­ta ja sel­ke­ää, että oli­sit tämän muu­toin ilmaissut.

    Läh­ti­hän kes­kus­te­lum­me liik­keel­le tästä:

    az: “Har­va söi­si lihan­sa, jos jou­tui­si ensin itse sitä kidut­ta­maan olo­huo­neen nur­kas­saan muu­ta­man kuu­kau­den ja kuu­le­maan sen jat­ku­van vali­tuk­sen ja hädän ja seu­raa­maan sen apa­ti­aa, tus­kas­tu­mis­ta ja ahdistusta.

    Nykyi­nen teho­tuo­tan­to on epäinhimillistä.”

    Tämä teho­tuo­tan­toar­gu­ment­ti on älyl­li­ses­ti epärehellinen…”

    Itse kos­ke­tin juu­ri teho­tuo­tan­toa muus­ta lihan­syön­nis­tä eri­tel­lys­ti, ja tote­sin, että en ole uto­pis­ti ja kan­na­tin mm. vero­tuk­sen ja sään­nös­ten kaut­ta kei­no­ja, jot­ka paran­tai­si­vat tuo­tan­toe­läin­ten olo­ja (eli lihaa edel­leen syö­täi­siin). Sanoit näke­mys­tä­ni älyl­li­ses­ti epä­re­hel­li­sek­si ja rin­nas­tit sen käsit­teet sekoit­ta­vaan jaa­rit­te­luun, jos­sa et vie­lä­kään ole sanal­la­kaan kom­men­toi­nut teho­tuo­tan­nos­sa kär­si­vien tie­dos­ta­vien ja tun­te­vien olen­to­jen todel­li­suut­ta ja suh­det­ta­si tähän kysymykseen.
    Nyt annat ymmär­tää, ettei sinun moraa­li­fi­lo­so­fi­ses­ti täy­dy­kään, kos­ka jot­kut argu­men­toi­vat asian suh­teen taval­la, jos­ta et pidä! Sanon edel­leen, että tämä on älytöntä.

    b) (Jos en vää­rin muis­ta) Cora Dia­mond argu­men­toi sin­ge­ri­läis­tä eläi­met ihmis­ten kans­sa saman empa­tian kehän sisäl­le las­ke­vaa sin­ge­ri­läis­tä (ani­mal libe­ra­tio­nin kir­joit­ta­ja Peter Sin­ger) uti­li­ta­ris­mia vas­taan. Hänel­lä on täs­sä erit­täin sel­keä point­ti ja on tot­ta, että ihmi­set ja eläi­met rin­nas­ta­va filo­so­fia ei ole hyväk­si eläi­noi­keus­liik­keen sano­mal­le ja sen jul­ki­suus­ku­val­le. Se on jos­kus myös vastenmielistä.
    Minus­ta eri miel­tä­kin ole­vat ajat­te­li­jat voi­vat usein tuo­da hyö­dyl­li­siä lisä­nä­kö­kul­mia asioihin.

    Onko mah­dol­lis­ta, että poh­ti­sit tuo­tan­toe­läin­ten ase­maa moraa­li­fi­lo­so­fi­ses­ti kos­ket­taen näi­den tuo­tan­toe­läin­ten koke­muk­sia ja onko nii­den tuot­ta­mi­nen näil­le eläi­mil­le mie­les­tä­si hyväk­syt­tä­vää, että sivuut­ta­si kysy­mys­tä sil­lä, että rii­put syy­tök­ses­sä, että sen esit­tä­jät ovat älyl­li­ses­ti epärehellisiä.

    Sanan kie­li­pe­li huo­li­mat­to­mas­ta arki­kie­li­ses­tä käyt­tä­mi­ses­tä voit olla oikeas­sa. J‑C Lyotard kyl­lä laa­jen­si mer­ki­tys­tä teok­ses­sa La con­di­tion post­mo­der­ne: rap­port sur le savoir auk­to­ri­tee­tin legi­ti­mi­toin­nin väli­neek­si. Mut­ta se ei nyt täs­sä ole olennaista.

  86. Syöt­kö teho­tuo­tet­tua lihaa, vai vas­tus­tat­ko sitä kui­ten­kin? Olen olet­ta­nut, että syöt, kos­ka oli­si joh­don­mu­kais­ta ja sel­ke­ää, että oli­sit tämän muu­toin ilmaissut.

    Syön.

    Ennen kuin luin Dia­mon­din artik­ke­lin, olin syö­mät­tä lihaa; uskoin, että sitä ei tule syö­dä sen kär­si­myk­sen vuok­si, jota ihmi­set aiheut­ta­vat eläi­mil­le. Sit­ten luin Dia­mon­din artik­ke­lin, jos­sa hän kysyi, että entä sit­ten nämä sala­man iske­mät tai auton alle kuol­leet eläi­met. Huo­ma­sin sitä kaut­ta, että kär­si­my­sar­gu­ment­ti ei päde­kään, vaik­ka olin usko­nut sen päte­neen. Dia­mond ehdot­ti, että lak­kai­sim­me koko­naan perus­te­le­mas­ta lihan syö­mät­tö­myyt­tä mil­lään eläin­ten koke­mal­la kär­si­myk­sel­lä (kos­ka se jät­tää selit­tä­mät­tä, mik­si kas­vis­syö­jä sit­ten oli­si syö­mät­tä muul­la taval­la kuol­lut­ta eläin­tä, ja tyy­pil­li­nen kas­vis­syö­jä pitää yhtä itses­tään­sel­vän tun­tui­se­na olla syö­mät­tä myös sitä). Sen sijaan mei­dän tuli­si Dia­mon­din mukaan perus­tel­la eläin­ten syö­mät­tö­myyt­tä sil­lä, että meil­lä on sel­lai­nen ja sel­lai­nen moraa­li­nen suh­de eläi­miin; suh­de, joka sii­nä ja sii­nä suh­tees­sa muis­tut­taa suh­det­tam­me toi­siin ihmi­siin, mut­ta jos­sa on täs­mäl­leen yhtä mer­kit­tä­vää myös, että sii­nä ja sii­nä suh­tees­sa se samaan aikaan ero­aa suh­tees­tam­me toi­siin ihmisiin.

    Pidin tätä ehdo­tus­ta jär­ke­vä­nä; jos voim­me muo­toil­la argu­ment­te­ja joko osan eläi­mis­tä syö­mis­tä vas­taan tai kaik­kien eläi­mien syö­mis­tä vas­taan, niin mik­si sit­ten emme kes­kit­tyi­si jäl­kim­mäi­siin, kos­ka ne ovat kat­ta­vam­pia ja tul­les­saan hyväk­sy­tyik­si pelas­tai­si­vat siis suu­rem­man osan eläi­mis­tä syö­mi­sel­tä? Jos voim­me kehit­tää joko argu­men­tin, joka toi­mii pel­käs­tään juu­ta­lai­siin koh­dis­tu­vaa rasis­mia vas­taan tai argu­men­tin, joka toi­mii yhtä­läi­ses­ti kaik­kiin ihmis­ryh­miin koh­dis­tu­vaa rasis­mia vas­taan, niin tus­kin kes­kit­tyi­sim­me sii­nä­kään edelliseen.

    Koe­tin vaka­val­la itse­tut­kis­ke­lul­la pääs­tä peril­le sii­tä, onko minul­la hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti sel­lai­nen moraa­li­nen suh­de eläi­miin, jota Dia­mond kuvaa sanal­li­ses­ti artik­ke­lis­saan ja jon­ka hän toi­voi­si hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti tule­van kaik­kien ihmis­ten jaka­mak­si. Lopul­ta pää­dyin kui­ten­kin havain­toon, että tätä suh­det­ta ei ole — siis minul­la hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, vaik­ka pys­tyn aivan hyvin kuvit­te­le­maan, että monel­la muul­la ihmi­sel­lä (esim. Dia­mon­dil­la) se aivan aidos­ti on, ja pys­tyn jopa ole­maan hei­dän puo­les­taan iloi­nen, että heil­lä on se.

    Näin Dia­mond oli kumon­nut usko­muk­se­ni, että eläin­ten kär­si­myk­set ovat minul­le syy olla syö­mät­tä lihaa, ilman että oli­sin saa­nut tilal­le tois­ta sel­lais­ta syy­tä olla syö­mät­tä lihaa, joka oli­si puhu­tel­lut minua moraa­li­ses­ti riit­tä­vän voi­mak­kaas­ti. Ja niin­pä aloin syö­dä lihaa uudes­taan. Tämä voi kuu­los­taa jos­ta­kus­ta usko­mat­to­mal­ta, mut­ta näin vain kävi.

    Onko mah­dol­lis­ta, että poh­ti­sit tuo­tan­toe­läin­ten ase­maa moraa­li­fi­lo­so­fi­ses­ti kos­ket­taen näi­den tuo­tan­toe­läin­ten koke­muk­sia ja onko nii­den tuot­ta­mi­nen näil­le eläi­mil­le mie­les­tä­si hyväksyttävää, — -.

    Se ei ole vali­tet­ta­vas­ti mah­dol­lis­ta — eilen selos­ta­mis­ta­ni moraa­li­sis­ta näkö­koh­dis­ta, jot­ka teke­vät minul­le mah­dot­to­mak­si tar­kas­tel­la tuo­tan­toe­läi­miä kai­kis­ta muis­ta eläi­mis­tä eril­leen ero­tet­tu­na kate­go­ria­na. Kuten eilen sanoin, teho­tuo­tan­toar­gu­men­tis­sa eläi­meen ei suh­tau­du­ta eläi­me­nä, vaan ihmi­sen toi­min­nan koh­tee­na; eläin saa koko moraa­li­sen arvon­sa vas­ta sitä kaut­ta, että ihmi­sen on mah­dol­lis­ta tuot­taa sil­le kär­si­mys­tä. Jo selos­ta­mis­ta­ni syis­tä tämä tun­tuu minus­ta täy­sin absur­dil­ta ja epä­joh­don­mu­kai­sel­ta. Miten petoe­läi­men raa­te­le­man tai syö­pään kuo­le­van eläi­men kär­si­mys oli­si muka vähem­män kär­si­mys­tä, ja siis vähem­män mei­tä ahdis­ta­va ja toi­min­taan säh­köis­tä­vä asia, kuin ihmi­sen eläi­mel­le aiheut­ta­ma kär­si­mys on — var­sin­kin kun petoe­läi­men raa­te­le­man tai syö­pään kuo­le­van ihmi­sen kär­si­mys on meil­le itses­tään­sel­väs­ti täy­sin yhtä vaka­va ja ahdis­ta­va asia kuin mur­ha­tuk­si tul­leen ihmi­sen kärsimys?

    Jos joku sanoo avoi­mes­ti, että hän vas­tus­taa teho­tuo­tan­toa, kos­ka hänes­tä tun­tuu moraa­li­ses­ti pahal­ta alis­taa eläi­met teho­tuo­tan­nol­le — mut­ta ei vas­tus­ta ei-teho­tuo­tan­toa, kos­ka hänes­tä ei tun­nu lain­kaan samal­la taval­la moraa­li­ses­ti pahal­ta tap­paa ja syö­dä ei-teho­tuo­tet­tu­ja eläi­miä — niin tämä on kan­ta, jon­ka voin ottaa vaka­vas­ti ja jota voin kun­nioit­taa. Mut­ta kuten jo pariin ker­taan tote­sin, en omas­sa tähä­nas­ti­ses­sa elä­mäs­sä­ni ole tois­tai­sek­si tör­män­nyt yhteen­kään täl­lai­seen ihmi­seen. Tie­dän, että hei­tä on, mut­ta har­vas­sa tun­tu­vat aina­kin Suo­mes­sa olevan.

    - — et vie­lä­kään ole sanal­la­kaan kom­men­toi­nut teho­tuo­tan­nos­sa kär­si­vien tie­dos­ta­vien ja tun­te­vien olen­to­jen todel­li­suut­ta ja suh­det­ta­si tähän kysymykseen.

    Käsit­te­lin sitä tämän saman kom­ment­ti­ket­jun kom­men­tis­sa­ni, joka on päi­vät­ty 29.8.2009 kel­lo 23:50. Tämän kom­men­tin kol­me vii­meis­tä pit­kää kap­pa­let­ta (alkaen “Minus­ta koko teho­tuo­tan­toar­gu­men­tis­sa on kaik­kein vas­ten­mie­li­sin­tä…”), yhteen­sä 283 sanaa, on omis­tet­tu koko­naan tämän asian käsit­te­lyl­le. Et kui­ten­kaan itse puut­tu­nut lain­kaan tähän osuu­teen tuos­ta kom­men­tis­ta­ni. Ylem­pä­nä täs­sä samas­sa kom­men­tis­sa, jota nyt kir­joi­tan, kap­pa­lees­sa joka alkaa “Se ei ole vali­tet­ta­vas­ti mah­dol­lis­ta…”, on var­muu­den vuok­si nyt vie­lä lyhyt refe­raat­ti samas­ta asiasta.

  87. Sii­tä on aikaa kuin luin sen, mut­ta Dia­mon­din point­ti muis­taak­se­ni oli nime­no­maan se että ei ole ainoas­taan epä­re­hel­lis­tä perus­tel­la kas­vis­syön­tiä teho­kas­va­tuk­sel­la jos oikeat syyt ovat esi­mer­kik­si se että suh­de eläi­miin on sel­lai­nen ettei koe voi­van­sa nii­tä syö­dä, niin kuin emme syö omia ampu­toin­tu­ja jäse­niäm­me, vaan myös se että ne oikeat syyt ovat huo­mat­ta­vas­ti vakuut­ta­vam­pia. Suo­mes­sa ei esi­mer­kik­si, ilman mitään kam­pan­joi­ta, syö­dä koiria.

    Jos vas­tus­taa eläin­ten teho­kas­va­tus­ta niin sit­ten vas­tus­taa sitä. Ja sii­tä ei seu­raa ettei syö eläi­miä, päin­vas­toin kan­nat­taa syö­dä eläi­miä joi­ta ei ole teho­kas­va­tet­tu, tai aina­kin ostaa nii­den lihaa, mai­toa ja munia vaik­kei nii­tä söi­si­kään. Tämä teki­si yleis­tyes­sään teho­kas­va­tuk­ses­ta vähem­män kannattavaa.

  88. Everest“Maataloudessa on samat mer­kit kuin “Suo­mi elää met­säs­tä” mantrassa”

    Täs­sä olet oikeas­sa. Met­sä­teol­li­suus lai­min­löi jalos­tuk­sen tuo­te­ke­hi­tyk­sen ja mät­ti rahaa ulko­mail­le. Maa­ta­lou­des­sa tuot­tei­den jat­ko­ja­los­tus on samaan tapaan teho­ton­ta. Uusia inno­vaa­tioi­ta täy­tyi­si teh­dä ja saa­da mark­ki­noil­le huo­mat­ta­vas­ti tehokkaammin.

    Maa­il­man puh­tain­ta ja hal­vin­ta (pl. mai­don tuot­ta­ja­hin­ta) raa­ka-ainet­ta ei saa­da mark­ki­noi­tua, käsittämätöntä.

  89. Timo Ten­hu­nen: Muis­ta­kaa nyt, että pää­tös­val­ta Ete­lä-Suo­men asiois­sa on Brys­se­lis­sä. Mei­dän tur­van­piek­sä­mi­nen ei vai­ku­ta asi­aan lop­pu­pe­lis­sä ollenkaan.”

    Tämä ei ole ihan koko totuus? Kas kun EU mää­rää vain sii­tä mak­si­mis­ta pal­jon­ko kan­sal­li­sia maa­ta­lous­tu­kia saa­daan mak­saa. Mis­sään ei ole sanot­tu mini­miä pal­jon­ko pitää mak­saa. Ja eihän EU voi pakot­taa että vero­va­rois­ta on näin ja näin pal­jon lai­tet­ta­va kan­sal­li­siin maa­ta­lous­tu­kiin jos nii­tä varo­ja tar­vi­taan kipeäm­min esi­mer­kik­si van­hus­ten­huol­los­sa tai terveyspalveluissa.

    Mut­ta että tämän tukie­ron suh­teen kyse on lähin­nä poliit­ti­ses­ta tah­dos­ta. Asia on edus­kun­nas­sa­kin ollut esil­lä useas­ti, vaik­ka­pa pari tuossa:
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml

    Jos­ta­kin syys­tä vain poliit­ti­nen tah­to on ollut että c‑aluetta tue­taan yli­suu­ril­la tuil­la ja tuo­tan­toa siir­re­tään c‑alueelle. Jos löy­tyy poliit­ti­nen tah­to asias­ta niin EUl­la ei ole mitään sano­mis­ta vaik­ka huo­mis­päi­vä­nä ei mak­set­tai­si yhtään euroa kan­sal­lis­ta tukea c‑alueelle.

  90. Ilpo Per­naa:
    Mik­si ostaa bulk­kia suo­ma­lai­sen laa­dun tilal­le. Eihän täs­sä nyt her­ra parat­koon maus­ta ole kyse vaan terveydestä.

    Kul­je­tusa­la­kin on niin tiu­koil­la, että käy­tän­nös­sä ei ole varaa yhteen­kään paluu­kuor­mat­to­maan ajoon.

    Ei tut­ki­tus­ti vastaa.
    http://www.maitohygienialiitto.fi/Utareterveystyoryhman_mietinto.pdf
    Huom. Nor­ja pien­kar­joi­neen ei kuu­lu EU:iin.

    Olet jon­kin tar­koi­tus­pe­rän aja­mi­sek­si hake­nut kai­kes­sa ääriarvot.”

    Tuos­ta laa­dus­ta sen ver­ran että eipä tuo ruot­sa­lai­sen mai­don laa­tu tun­nu siel­lä ole­van miten­kään mer­kit­tä­vä ter­veys­ris­ki vaik­ka laa­tu onkin osit­tain alem­pi kuin meillä?

    Paluu­kuor­mis­ta samaa miel­tä mut­ta se on ihan sama tar­vi­taan­ko paluu­kuor­ma Viroon vai Ouluun?

    Nois­ta tar­koi­tus­ha­kui­sis­ta luvuis­ta. Mart­ti­lan tilan johon viit­ta­sin aikai­sem­min kat­so­taan kai ole­van per­he­vil­jel­mä­ti­la? Ja sii­nä­kin tukie­ro on ihan tuon las­kel­man mukai­nen. Valit­sin tuol­lai­sen ison tilan kos­ka sii­nä tukie­ron vai­ku­tus kai­kes­sa kar­meu­des­saan tulee esil­le parem­min. Osoit­taa mis­sä men­nään. Saman­suu­rui­nen kan­nat­ta­vuuse­ro syn­tyy joka tapauk­ses­sa yksik­kö­koos­ta riip­pu­mat­ta, ei mse mihin­kään muu­tu että mon­ta­ko pro­sent­tia kan­nat­ta­vam­paa tuo­tan­to on. Ja rah­ti­ku­lut itse asias­sa vie­lä koros­tu­vat jos tuo 1.000 leh­mää jae­taan vaik­ka 50 leh­män kar­joi­hin. Sama mää­rä rehua tar­vi­taan edel­leen ja jos­ta­kin se on raa­hat­ta­va ja mai­to sit­ten tuo­ta­va etelään.

  91. Ilpo Per­naa: Enkä myös­kään tar­koi­ta, että mai­don­tuo­tan­to kes­ki­tet­täi­siin poh­joi­seen . Kui­ten­kin pit­käl­lä aika­vä­lil­lä poh­joi­sen alu­een luon­tai­set edel­ly­tyk­set ovat kar­ja­ta­lou­des­sa ja mai­don tuotannossa.

    Ete­läi­nen tuo­tan­toa­lue voi­si kes­kit­tyä tule­vai­suu­des­sa nykyis­tä moni­puo­li­sem­paan vil­jan vil­je­lyyn ( huom. ilmas­ton­muu­tos). Myös ete­län alu­eel­li­nen kar­jan­hoi­to ja mai­don­tuo­tan­to täy­tyy säi­lyt­tää tar­vet­ta vas­taa­va­na, vien­ti huomioiden.”

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kar­ja­ta­lou­den siir­tä­mi­nen poh­joi­seen avaa Ete­lä-Suo­men tuonnille.”

    Niin. Mie­ti­tääs vähän? Mikä on kan­nat­ta­vuus tuol­le kun keho­tat että ete­läi­nen osa voi­si eri­kois­tua vil­jan­vil­je­lyyn? Täl­lä het­kel­lä kotie­läin­ta­lous on se jos­sa on mah­dol­lis­ta saa­da niin pal­jon lii­ke­vaih­toa että sii­tä jää jota­kin pal­kak­si­kin ja työl­lis­tää vuo­den ympä­ri. Var­sin­kin tämän­vuo­ti­sil­la vil­jan hin­noil­la kas­vin­vil­je­lyn kan­nat­ta­vuus on huo­no ja tar­vi­taan todel­la iso tila jot­ta voi­si olla pää­toi­mi­nen. Tar­koit­taa sitä että jos kotie­läin­ta­lous ete­läs­tä aje­taan alas niin tääl­tä lop­puu pää­toi­mi­nen maan­vil­je­ly ja siir­ry­tään sivu­toi­mi­seen kas­vin­vil­je­lyyn. Ja kyl­lä se näkyy vil­je­ly­kier­rois­sa ja muis­sa että tuo ohra — lumi — ohra ‑vil­je­ly­kier­to yleis­tyy. Aika yksi­puo­lis­ta. Ryp­siä tiet­ty mut­ta sen­kään kan­nat­ta­vuus ei pää­tä hui­maa. Mut­ta että nur­met läh­te­vät. Ja lan­taa ei sit­ten ole, kei­no­lan­noit­teil­la kaikki.

    Tuos­ta luon­tai­ses­ta kan­nat­ta­vuu­des­ta ja muus­ta. On tot­ta että esi­mer­kik­si kun sato­ti­las­to­ja kat­soo niin esi­mer­kik­si säi­lö­re­husa­dot ovat mones­ti kor­keam­mat c‑alueella kuin ete­län pou­ti­vil­la savia­lueil­la. Mini­mi­te­ki­jä ei ole kas­vi­kausi vaan vesi. Mut­ta täs­tä herää kysy­mys että jos se kar­ja­ta­lous kan­nat­taa siel­lä c‑alueella luon­tai­ses­ti parem­min niin mik­si sitä pitää sin­ne vie­lä erik­seen enem­män tukea? Eikö täl­löin juu­ri olla sii­nä Mart­ti­lan­kin Suo­men­Ku­va­leh­den haas­tat­te­lus­sa mai­nit­se­mas­sa hatus­ta vede­tys­sä yli­suu­res­sa tukie­ros­sa? Eikö jos luon­tai­set edel­ly­tyk­set ker­ran ovat parem­mat niin tuki­ta­son tar­vit­si­si olla kor­kein­taan sama c‑alueella kuin ab-alu­eel­la? Vain siten säi­lyy ete­län kar­jan­hoi­to kos­ka muus­sa tapauk­ses­sa vää­ris­tä­vä tukie­ro siir­tää tuo­tan­non c‑alueelle.

    Ja jos sika­puol­ta vie­lä aja­tel­laan niin unoh­tui val­lan por­sas­puo­li. En tark­kaan tie­dä mikä siel­lä tuki­ta­so on mut­ta jos ole­te­taan että se on noin 10–15% lop­pu­tuot­teen eli por­san hin­nas­ta niin se tar­koit­tai­si 50 euroa mak­sa­vas­sa por­saas­sa noin 5 euroa eli 86-kiloi­ses­sa liha­sias­sa noin 6 sent­tiä per liha­ki­lo. Eli tukie­ro c‑tuettu por­sas + c‑tuettu lihan­tuo­tan­to tulee sika­puo­lel­la ole­maan noin 25 sent­tiä per liha­ki­lo. Ja tämä kyl­lä sika­puo­lel­la joh­taa juu­ri tuo­hon mitä Osmo tuos­sa povaa että tuon­nil­le avau­tuu tilaa kun kan­nat­ta­vuuse­ro siir­tää tuo­tan­toa poh­joi­seen ja lopet­taa sitä etelästä.

  92. Tom­mi Uscha­nov, viit­taan aiem­min lausu­maa­si, “Jos olen ker­ran nihi­lis­ti, niin mik­si jat­kat argu­men­toin­tia minua vas­taan”, ja nou­da­tan johtopäätöstä.

    Aiheu­te­tun kär­si­myk­sen (mm. kidu­tus) ja luon­nol­li­sen kär­si­myk­sen (mm. sai­rau­det) suo­ran rin­nas­ta­mi­sen jäl­keen en näe edes sitä vähää miel­tä keskustelulle.

  93. tpyyluoma:“Jos vas­tus­taa eläin­ten teho­kas­va­tus­ta niin sit­ten vas­tus­taa sitä. Ja sii­tä ei seu­raa ettei syö eläi­miä, päin­vas­toin kan­nat­taa syö­dä eläi­miä joi­ta ei ole teho­kas­va­tet­tu, tai aina­kin ostaa nii­den lihaa, mai­toa ja munia vaik­kei nii­tä söi­si­kään. Tämä teki­si yleis­tyes­sään teho­kas­va­tuk­ses­ta vähem­män kannattavaa.”

    Pitää nyt vähän hal­koa hiuk­sia. Se, että ei-teho­tuo­te­tun lihan kysyn­tä kas­vaa ei vai­ku­ta teho­kas­va­tuk­sen kan­nat­ta­vuu­teen. Lop­pu­tu­los on, että lihaa teho­tuo­te­taan yhtä pal­jon kuin ennen­kin, mut­ta sen lisäk­si kas­va­te­taan ei teho­tuo­tet­tua lihaa.

    Sen sijaan jos ihmi­set, jot­ka aikai­sem­min kulut­ti­vat teho­tuo­tet­tua lihaa siir­tä­vät kulu­tus­taan ei-teho­tuo­tet­tuun lihaan, niin teho­tuo­te­tun lihan määä­rä vähenee.

  94. Art­tu­rin point­ti on hyvä, ole­tan siis koko­nais­ku­lu­tuk­sen Suo­mes­sa ja Län­si­mais­sa ole­van aika vakio. Lisäk­si hyvin­voi­vien mää­rä lisääntyy.

  95. Kan­sal­li­sel­le tuel­le: ruot­sa­lai­sen mai­don huo­nom­pi laa­tu ei ole mie­les­tä­si ter­veys­ris­ki, mis­tä tie­dät ? Suo­ma­lai­sen mai­don kor­keal­la laa­tu­vaa­ti­muk­sel­la täy­tyy olla ter­vey­del­li­nen­kin poh­ja, mik­si muu­ten lisä­tä tuot­ta­jien kus­tan­nuk­sia ? Huo­maa myös mai­don jat­ko­ja­los­tus , jos­sa tuot­tee­seen lisä­tään suo­ma­lai­sil­ta puut­tu­via vita­mii­ne­ja jne. Miten vita­mii­nit kes­tä­vät iskukuumennusta ?

    http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMI/Milkworks/Oppimateriaali/mita_maito_on/maidon_solut

    Paluu­kuor­mis­ta samaa miel­tä mut­ta se on ihan sama tar­vi­taan­ko paluu­kuor­ma Viroon vai Ouluun?”

    Ei ole , ei lähel­le­kään. Mitä me pys­tym­me vie­mään Viroon joka päi­vä nykyi­sen vien­nin lisäk­si? Paluu­kuor­ma Viroon on sit­ten nii­den ongel­ma, vai onko ? Rah­ti­hin­nat nouse­vat jos aje­taan tyh­jäl­lä rekal­la. Ei sovi myös­kään unoh­taa sata­mas­sa kerät­tä­viä mak­su­ja, käy­tän­tö on eri kun ter­ro­ri sanoi enti­nen painivalmentaja.

    Suo­ma­li­set ovat tyy­pil­li­ses­ti sisä­ka­teel­lis­ta kan­saa, jur­tan raos­ta näky­mät ovat kapeat. Muis­tel­laan­pas hie­man 141-tuen vaiheita. 

    Suo­ma­lai­set vei­vät elin­tar­vik­kei­ta Ruot­siin onnis­tu­nees­ti muu­ta­ma vuo­si sit­ten. Ruat­ta­lai­set eivät alka­neet syy­tel­lä toi­si­aan eivät­kä jää­neet tuleen makaa­maan. He kan­te­li­vat tans­ka­lai­sel­le maa­ta­lous­ko­mis­saa­ril­le Fis­her-Boe­lil­le , että kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää kil­pai­lua. Sehän tämän tuen leik­kaa­mi­sen aiheut­ti, ei suo­ma­lai­nen politiikka.

    Meil­lä sen sijaan vaa­di­taan , meil­le sal­li­tun, poh­joi­sen tuen leik­kaa­mis­ta. Todel­la nerokasta.

    Tämän sijas­ta voi­sim­me pureu­ta asi­aan ruot­sa­lais­ten tak­tii­kal­la. Teem­me kan­te­lun kil­pai­lua vää­ris­tä­väs­tä ruot­sa­lais­ten ja tans­ka­lais­ten kor­keam­mas­ta hehtaarituesta. 

    http://www.mm.helsinki.fi/mmtal/mae/opiskelu/docs/MPOL1_2008_CAP-Suomi_kalvopohjat.pdf

    Ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa vil­jo­jen ha-sadot ovat vii­te­sa­to­ja suu­rem­mat ja kas­va­neet EU-sopi­muk­sen teko­het­kes­tä lähtien.

    Lisäk­si on syy­tä sel­vit­tää se, mit­kä tahot osal­lis­tu­vat Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa vien­nin mak­sui­hin ja mai­nos­kam­pan­joi­hin Suo­meen. Ovat­ko ne kil­pai­lu­lain­sää­dän­nön mukai­sia ? Saat­ta­vat olla, mut­ta onko tarkistettu?

    Saa­ko Ruot­si epä­ter­vet­tä kil­pai­lue­tua sii­tä, että se ei käy­tä Unio­nin valuut­taa ? Jos se ker­ran saa tuet euro­va­luu­tan mukaan, niin eikö myös pitäi­si toi­mia sen kurs­si­vai­ku­tus­ten sisäl­lä? En toti­ses­ti tun­ne valuut­ta­po­li­tiik­kaa, mut­ta ihmet­te­len sil­ti tai ehkä sen vuoksi ???

    -van­ha totuus kui­ten­kin pitää paik­kan­sa, Suo­men ja Ruot­sin kil­pai­lun koh­dal­la- ruot­sa­lai­set ovat maa­il­man sivu soti­neet vii­mei­seen suo­ma­lai­seen asti -

  96. Ilpo Pernaa:“Suomalaisen mai­don kor­keal­la laa­tu­vaa­ti­muk­sel­la täy­tyy olla ter­vey­del­li­nen­kin poh­ja, mik­si muu­ten lisä­tä tuot­ta­jien kustannuksia ?”

    hmmmm.… mikä­hän se vois olla… hmmmm… Ei kyl­lä se on var­mas­ti niin, että jos edus­kun­ta on päät­tä­nyt jotain, niin sen on pak­ko olla ylei­sen edun mukais­ta. Kes­kus­te­lun maa­ta­lous­tuis­ta­kin voi lopet­taa tähän veden­pi­tä­vään argumenttiin!

  97. OS kir­joit­taa: “Jon­kin­lai­nen poten­ti­aa­li­nen oma­va­rai­suus on syy­tä säi­lyt­tää, kos­ka ruu­an käy­des­sä niu­kak­si mai­den halu tur­va­ta omien kan­sa­lais­ten­sa ruo­ka­huol­to tyreh­dyt­tää vapaan kaupan.”

    Mikä on sel­lai­nen krii­si, jos­sa ruo­ka ei kul­je maa­il­mal­ta Suo­meen, mut­ta polt­toai­net­ta riit­tää? Pel­loil­ta ei kul­je yhtään mitään ruo­ka­pöy­tiin ilman tuon­tie­ner­gi­aa. Ver­kot­tu­nees­sa maa­il­mas­sa pitäi­si huol­to­var­muu­den näkö­kul­mas­ta ilman muu­ta varas­toi­da ennem­min kuin yllä­pi­tää omaa tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia elin­tar­vik­keil­le. Aina­kin on sel­vää, että pelk­kä pel­to­jen ole­mas­sa olo ei riitä.

    Mik­ko

  98. Ilpo Per­naa: Kan­sal­li­sel­le tuel­le: ruot­sa­lai­sen mai­don huo­nom­pi laa­tu ei ole mie­les­tä­si ter­veys­ris­ki, mis­tä tiedät ? ”

    Niin minä vaan sitä että ihan hyvin nuo ruot­sa­lai­set näyt­tä­vät tule­van mai­ton­sa kans­sa toi­meen siel­lä Ruot­sis­sa mis­sä se mai­to vas­taa­vas­ti on hei­dän mie­les­tään hyvää koti­mais­ta mai­toa. Enpä muis­ta misään oikein näh­nee­nin näyt­tä­viä suu­ria tai pie­nem­piä­kään otsi­koi­ta sii­tä miten ruot­sa­lai­sen mai­don laa­tu on vaka­va uhka ruot­sa­lais­ten kan­san­ter­vey­del­le? Sinä ilmei­ses­ti olet sel­lai­sia nähnyt?

  99. Ilpo Per­naa: Muis­tel­laan­pas hie­man 141-tuen vai­hei­ta. Suo­ma­lai­set vei­vät elin­tar­vik­kei­ta Ruot­siin. Ruat­ta­lai­set eivät alka­neet syy­tel­lä toi­si­aan kan­te­li­vat tans­ka­lai­sel­le maa­ta­lous­ko­mis­saa­ril­le Fis­her-Boe­lil­le , että kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää kil­pai­lua. Sehän tämän tuen leik­kaa­mi­sen aiheut­ti, ei suo­ma­lai­nen politiikka.”

    Juu, muis­tel­laan vaan. Kat­so­taan tie­to­ja vaik­ka tuol­ta Perä­län Matin gra­dus­ta eli
    https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1

    Sivu 26 on mie­len­kiin­toi­nen, pie­ni lai­naus sieltä:
    “Vuo­des­ta 1997 vuo­teen 2006 siko­jen teu­ras­tus­mää­rät kas­voi­vat yhteen­sä 16,2 pro­sent­tia. Suh­tees­sa eni­ten teu­ras­tus­mää­rät lisään­tyi­vät C1-tukia­lu­eel­la 38,3 pro­sent­tia ja toi­sek­si eni­ten A‑tukialueella 16,9 12,8 pro­sent­tia. C3- ja C4-tukia­lueil­la teu­ras­tus­mää­rät sitä vas­toin vähe­ni­vät 30,8 pro­sent­tia. Mää­räl­li­ses­ti eni­ten teu­ras­tus­mää­rät lisään­tyi­vät C1-tukia­lu­eel­la 16,9 milj. kilol­la ja toi­sek­si eni­ten A‑tukialueella 5,2 milj. kilol­la. C3- ja C4-tukia­lueil­la teu­ras­tus­mää­rät sitä vas­toin vähe­ni­vät 0,4 milj. kilolla.”

    Mut­ta että tuo­tan­toa laa­jen­net­tiin siis enem­män kor­keam­min tue­tul­la c‑tukialueella, var­sin­kin c1:llä. Tämän laa­jen­ta­mi­sen seu­rauk­se­na sit­ten naa­pu­rit alkoi­vat kysel­lä noi­den kan­sal­lis­ten tukien perään. Ja tämän seu­rauk­se­na lei­kat­tiin sit­ten ab-alu­een 141-tuet pois mut­ta c‑alueen 142-tuet sika­puo­lel­la sen­kun jat­ku­vat. Mel­ko rei­lua? Tilan­ne toden­nä­köi­ses­ti joh­taa sii­hen että ab-alu­een laa­jen­nuk­set lop­pui­vat mut­ta c‑alue toden­nä­köi­ses­ti laa­jen­taa edelleen.

  100. Mikä on sel­lai­nen krii­si, jos­sa ruo­ka ei kul­je maa­il­mal­ta Suo­meen, mut­ta polt­toai­net­ta riit­tää? Pel­loil­ta ei kul­je yhtään mitään ruo­ka­pöy­tiin ilman tuontienergiaa.”

    Onnek­si yllä sanot­tu ei ole tot­ta. Pakon edes­sä Suo­mi kyke­ni­si kyl­lä tuot­ta­maan elin­tar­vi­ke­huol­lon vaa­ti­man die­sel-polt­toai­neen myös ilman tuon­tiöl­jyä. Onhan meil­lä tur­vet­ta edem­män kuin Poh­jan­me­rel­lä öljyä (ja tie­tys­ti myös met­sä­bio­mas­saa). Nyt­hän on jo vireil­lä kol­me suur­ta FT-syn­tee­siin perus­tu­vaa biodiesellaitosta.

    Ja jos oikein iso pak­ko on, niin kyl­lä se häkä­pönt­tö­kin toimii.

  101. Oli­si­pa meil­lä ker­ran­kin sel­lai­nen maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri, joka oli­si luon­non ystä­vä ja joka kat­soi­si ruo­ka­ket­jua kulut­ta­jan eikä tuot­ta­jan silmin.

    Por­ka­na­po­li­tii­kan takia 15 kuut­tia on sär­kien ja säy­nä­vien verk­koi­hin kuol­lut. Minis­te­rit lapioi­vat vil­jaa polt­to­uu­nei­hin ja tis­laa­moi­hin. Jos yli­jää­mää ei saa­da pol­tet­tua se vie­dään vaik­ka väki­sin isol­la rahal­la kaukomaille.

    Mitä jos oli­si sel­lai­nen enke­li­hal­li­tus, että siel­lä ei husee­rai­si yhtään MTK:n mies­tä. Siel­lä oli­si Lau­ri Luon­non­suo­je­li­ja ja Kai­ja Kyyt­tö ystä­vi­neen . Arvot ja näkö­kul­mat heit­täi­si­vät­kin kuperkeikkaa.

    Lau­ri päät­täi­si prio­ri­soi­da kes­tä­vää kehi­tys­tä lyhyt­nä­köi­sen elin­kei­no- ja edun­val­von­ta­po­li­tii­kan sijaan. Suo­ma­lai­nen luon­to tur­vat­tai­siin perus­tus­lais­sa. Joka­mie­he­noi­keu­det ja luon­tais­ta­lous oli­si toki sal­lit­tu lähes­mis­ta­pa Suo­men niin herk­kään luontoon.

    Kai­ja päät­täi­si lopet­taa jat­ku­van rahan kyl­vä­mi­sen maa­ta­lou­teen. Hän rahas­toi­si tuki­mil­jar­dit kan­sal­li­seen ruo­ka­has­toon. Siel­lä ne kas­va­vat kor­koa ja luo­vat ravin­to­huol­to­tur­vaa pit­käl­le tule­vai­suu­teen, ei vain sato­kau­dek­si kerrallaan. 

    Kai­jan ja Lau­rin näkö­kul­ma oli­si­kin, ei tuot­ta­ja läh­töi­nen vaan kulut­ta­ja­läh­töi­nen, ei teho­vil­je­ly­vä­ki­län­noi­te­har­ves­te­ri­kai­vin­ko­net­roo­lia­jo­verk­ko ‑läh­töi­nen vaan luonnonarvolähtöinen. 

    Sel­lai­nen Suo­mi olsi pal­jon parem­pi ja tur­val­li­sem­pi elää!

  102. Mikko:“Mikä on sel­lai­nen krii­si, jos­sa ruo­ka ei kul­je maa­il­mal­ta Suo­meen, mut­ta polt­toai­net­ta riit­tää? Pel­loil­ta ei kul­je yhtään mitään ruo­ka­pöy­tiin ilman tuontienergiaa. ”

    Heh, tämä oli jo vähän huvit­ta­va. Eihän se nyt niin mene, että polt­toai­neen saan­ti on kai­ken ruu­an saan­nin edellytys.

  103. Tommi:“Jos joku sanoo avoi­mes­ti, että hän vas­tus­taa teho­tuo­tan­toa, kos­ka hänes­tä tun­tuu moraa­li­ses­ti pahal­ta alis­taa eläi­met teho­tuo­tan­nol­le – mut­ta ei vas­tus­ta ei-teho­tuo­tan­toa, kos­ka hänes­tä ei tun­nu lain­kaan samal­la taval­la moraa­li­ses­ti pahal­ta tap­paa ja syö­dä ei-teho­tuo­tet­tu­ja eläi­miä – niin tämä on kan­ta, jon­ka voin ottaa vaka­vas­ti ja jota voin kun­nioit­taa. Mut­ta kuten jo pariin ker­taan tote­sin, en omas­sa tähä­nas­ti­ses­sa elä­mäs­sä­ni ole tois­tai­sek­si tör­män­nyt yhteen­kään täl­lai­seen ihmiseen. ”

    Mie­len­kiin­tois­ta, kun minus­ta täs­sä kes­kus­te­lus­sa suun­nil­leen kaik­ki asias­ta kan­taa esit­tä­neet ovat minus­ta olleet suun­nil­leen tuo­ta miel­tä. Itse en ole abso­lu­tis­ti teho­tuo­tan­non suh­teen, mut­ta kyl­lä usein valit­sen kau­pas­ta eten­kin broi­le­rien ja munien koh­dal­la ennem­min ei-teho­tuo­te­tun tuot­teen, vaik­ka se mak­saa­kin enemmän. 

    Jos tuot­teis­sa oli­si täs­mäl­li­sem­min kuvat­tu, min­kä­lai­sis­sa olois­sa kysei­sen tuot­teen eluk­ka on pidet­ty, niin toden­nä­köi­ses­ti har­ras­tai­sin tuo­ta vie­lä enem­män. Nyt hom­ma on itsel­lä­ni toi­mi­nut niin, että olen näh­nyt tv-doku­men­tin, jos­sa on näy­tet­ty eläin­ten koh­te­lua teho­tuo­tan­nos­sa. Toi­saal­ta kau­pan hyl­lyl­lä ole­vis­sa tuot­teis­sa lukee, että “täyt­tää kaik­ki eläin­suo­je­lun vaa­ti­muk­set” tai “tuot­ta­ja tekee kaik­ken­sa eläin­ten hyvin­voin­nin var­mis­ta­mi­sek­si” tms. Minun kulut­ta­ja­na on siis aika vai­kea tie­tää täs­mäl­leen, miten hyvin yhteen ne tv-doku­men­tin jutut (johon takuul­la on sen­saa­tio­ha­kui­suu­den vuok­si valit­tu pahim­mat mah­dol­li­set tapauk­set) käy­vät sen hyl­lyl­lä ole­van liha­kim­pa­leen kans­sa. Joku onli­ne-video­ku­va sin­ne tuo­tan­to­ka­na­laan tai ‑sika­laan oli­si aika nas­ta jut­tu sii­nä liha­nos­toa miet­ties­sä. Hyvin kano­jaan ja siko­jaan koh­te­le­vil­la ei var­maan oli­si mitään pii­lo­tel­ta­vaa, mut­ta ne huo­nos­ti koh­te­le­vat var­maan myy­vät mie­lui­ten tuot­teen­sa kulut­ta­jil­le peri­aat­teel­la “pois­sa sil­mis­tä, pois­sa mielestä”. 

    Ennen kuin luin Dia­mon­din artik­ke­lin, olin syö­mät­tä lihaa; uskoin, että sitä ei tule syö­dä sen kär­si­myk­sen vuok­si, jota ihmi­set aiheut­ta­vat eläi­mil­le. Sit­ten luin Dia­mon­din artik­ke­lin, jos­sa hän kysyi, että entä sit­ten nämä sala­man iske­mät tai auton alle kuol­leet eläi­met. Huo­ma­sin sitä kaut­ta, että kär­si­my­sar­gu­ment­ti ei päde­kään, vaik­ka olin usko­nut sen päteneen.”

    En ymmär­rä tätä perus­te­lua­si lain­kaan. Minus­ta tämä on ana­lo­gi­nen sen kans­sa, että ensin sanoi­sit, että et halua satut­taa toi­sia ihmi­siä. Sit­ten joku sanoo, että kär­sii­hän jot­kut ihmi­set syö­väs­tä, jon­ka jäl­keen hyl­käät koko­naan aja­tuk­sen sii­tä, ettei ihmi­siä saa satut­taa ja läh­det kadul­le mum­mo­ja hakkaamaan. 

    Ymmär­täi­sin siis, että luet­tua­si sen Dia­mon­din jutun, oli­sit luo­pu­nut lihan­syön­nin abso­lu­tis­mis­ta, mut­ten ymmär­rä, mik­si se vai­kut­tai­si teho­tuo­te­tun lihan syö­mi­see­si eten­kin, jos itse vie­lä pidät ihan ok peri­aat­tee­na sitä, ettei syö teho­tuo­tet­tua lihaa, vaik­ka muu­ta lihaa suos­tui­si­kin syömään.

  104. Kan­sal­li­nen tuki:“Enpä muis­ta misään oikein näh­nee­nin näyt­tä­viä suu­ria tai pie­nem­piä­kään otsi­koi­ta sii­tä miten ruot­sa­lai­sen mai­don laa­tu on vaka­va uhka ruot­sa­lais­ten kan­san­ter­vey­del­le? Sinä ilmei­ses­ti olet sel­lai­sia nähnyt?”

    Ei kan­san­ter­vey­den tut­ki­mi­nen ole noin help­poa. Kan­san­ter­vey­den paran­ta­mi­nen vain läh­tee elin­tar­vik­kei­den koh­dal­la tut­ki­muk­ses­ta. Pyri­tään esim. kor­keim­paan mah­dol­li­seen puh­tau­teen ja sitä kaut­ta laa­tuun. Kan­san­ter­veys ei ete­ne mark­ki­na­voi­mien avul­la siten, että etsi­tään hal­vin­ta mah­dol­lis­ta tuo­tan­to­ta­paa. Esi­merk­ki mai­don tut­ki­muk­ses­ta seu­raa­vas­sa linkissä:

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/elintarvikeketjut/hyvinvointiaruuasta/proteobioact

    Huo­maat, että suo­ma­lai­set ovat alan kärkiosaajia.

  105. Mel­ko rei­lua? Tilan­ne toden­nä­köi­ses­ti joh­taa sii­hen että ab-alu­een laa­jen­nuk­set lop­pui­vat mut­ta c‑alue toden­nä­köi­ses­ti laa­jen­taa edelleen.”

    Nyt­kö sit­ten pitäi­si mie­les­tä­si lei­ka­ta C‑alueen tuet ?

  106. Ei mit­kää tuet enää Suo­mes­sa peli­tä. Suo­mes­sa esim mai­to mak­saa n. euron lit­ra. Ruot­sa­lai­ses­ta val­mis­tet­tu mak­saa 20 % vähem­män eli 80 cent­tiä lit­ra. Lidl myy Ruot­sis­sa sak­sa­lais­ta mai­toa 60 cent­tiä lit­ra ja sitä rataa. 

    Kuten tuos­sa pari pos­taus­ta aiem­min kir­joi­tin, Suo­men ns. huol­to­var­muus perus­tuu sii­hen, että raa­ka-aineen­huol­to­var­muus uusin­ne­taan joka vuo­si parin mil­jar­din tukiai­sil­la. Jokai­seen satoon ja liha­ki­loon dum­pa­taan hul­lun lail­la rahaa. Mitään ei jää sääs­töön eli laariin.

    Nämä tukiai­set pitää rahas­toi­da ja etsiä uusi ajat­te­lu­ta­pa koko ruo­ka­ket­jul­le. Rahas­tos­sa mil­jar­di mil­jar­din pääl­le kas­vaa kor­koa korol­le ja jos sel­lai­nen krii­si tulee niin on kaik­ki kana­vat ja rahat hal­li­ta tilanne. 

    Polii­ti­kot kat­so­vat elin­tar­vi­ke­ket­jua maa­ta­lous­ka­pi­ta­lis­tin ja alku­tuot­ta­jan näkö­kul­mas­ta eivät­kä äänes­tä­jän, kulut­ta­jan, ympä­ris­tön tai edes elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den. Juus­ton val­mis­tuk­ses­ta jo 40 pro­sent­tia on valu­nut muualle.

    Suo­ma­lai­nen “ruo­ka­huol­to” on kuin 70-luvun tie­to­tek­niik­ka, joka vähät välit­ti käyt­tä­jäs­tä. Neu­voi vain ja päs­mä­röi. Kes­kus­ko­ne ja IDMS tie­to­kan­ta oli­vat hal­lin­nan väline.

    Bri­tan­nian finans­si­val­von­ta­vi­ras­ton joh­to­kun­nan puheen­joh­ta­ja Adair Tur­ner herät­ti raha­maa­il­man ja Lon­toon Cityä sano­mal­la, että rahoi­tusa­la on Bri­tan­nias­sa kas­va­nut maan edun kan­nal­ta lii­an suu­rek­si. Mitä jos Suo­mes­sa oli­si yhtä roh­kea intel­lek­tuel­li polii­tik­ko tai vir­ka­mies, joka lausui­si saman Suo­men maa- ja metsätaloudesta.

  107. En ole seu­ran­nut tar­kas­ti kas­vis­ruo­ka­va­lio­kes­kus­te­lua, mut­ta muis­tu­tan sii­tä , että Suo­mes­sa ei ole maa­ta­lou­des­sa ns. teho­tuo­tan­toa. Eläin­ten koh­te­lu kes­tää tar­kas­te­lun ja se täyt­tää eet­ti­set nor­mit. Kun­han kulut­ta­jat muis­ta­vat, että hal­vin ruo­ka ei ole paras­ta. Hal­pa hinta=tehotuotanto.

    Kas­vis­ruo­ka­va­lio ei ole paras mah­dol­li­nen. Ensin­nä­kin yksi­lö­koh­tai­set vaih­te­lut työn laa­dus­sa ja ener­gian kulu­tuk­ses­sa mää­rää­vät mil­lais­ta ruo­kaa on jär­ke­vin­tä syödä. 

    Toi­sek­si, tär­kein on ter­veys­nä­kö­kul­ma. Tohtori.fi sivuil­ta lainaus:“Vegaaniravinnosta puut­tuu eten­kin D- ja B12-vita­mii­nia, joka on tar­peen puna­so­lu­jen ja her­mo­so­lu­jen toi­min­nal­le. B12-vita­mii­nin puut­tees­ta seu­raa her­mos­ton kehi­tys­häi­riö. Suo­ma­lais­ten ravit­se­mus­suo­si­tus­ten mukaan pik­ku­las­ten, ras­kaa­na ole­vien nais­ten ja imet­tä­vien äitien ei pitäi­si nou­dat­taa vegaa­ni­ruo­ka­va­lio­ta, kos­ka ravin­toai­nei­den ja ener­gian tar­ve on heil­lä suuri. ”

    Kol­man­nek­si, tut­ki­muk­sis­sa on todet­tu, että kas­vis­ruo­ka­va­lioa nou­dat­ta­vien äitien syn­ty­vil­lä poi­ka­lap­sil­la on todet­tu mui­ta enem­män sukue­li­mien, siit­ti­men, epä­muo­dos­tu­mia ja vajaakehitystä. 

    Mik­si hakea ravin­nos­sa vai­keas­ti hal­lit­ta­via ääri­muo­to­ja kun seka­ra­vin­to takaa var­mim­min hyvän terveyden?

  108. Ilpo: “Suo­mes­sa ei ole maa­ta­lou­des­sa ns. tehotuotantoa.”

    On.

    Eläin­ten koh­te­lu kes­tää tar­kas­te­lun ja se täyt­tää eet­ti­set normit.”

    Vain jos tun­te­vien ja tie­dos­ta­vien eläin­ten sys­te­maat­ti­nen ja raa­ka kidu­tus täyt­tää eet­ti­set normit.

    D- ja B12-vitamiinia”

    Saa vita­mii­ni­li­sis­tä.

  109. Ilpo Pernaa:“Eläinten koh­te­lu kes­tää tar­kas­te­lun ja se täyt­tää eet­ti­set normit.”

    Pys­tyt­kö miten­kään kuvit­te­le­maan, että ne MTK:n vai min­kä iki­nä mää­rit­tä­mät eet­ti­set nor­mit eivät ole ehkä samo­ja eet­ti­siä nor­me­ja joi­den perus­teel­la kulut­ta­jat teke­vät valintojaan?

    Toi­sin kuin voi­si kuvi­tel­la, byro­kraa­tit eivät voi mää­ri­tel­lä moraa­lia mei­dän kan­sa­lais­ten puolesta.

    Mik­si hakea ravin­nos­sa vai­keas­ti hal­lit­ta­via ääri­muo­to­ja kun seka­ra­vin­to takaa var­mim­min hyvän terveyden?”

    Kos­ka ihmi­siä voi kiin­nos­taa elä­mäs­sä muut­kin asiat ter­vee­nä pysy­mi­nen mah­dol­li­sim­man helpolla.

  110. Ilpo:“Miksi hakea ravin­nos­sa vai­keas­ti hal­lit­ta­via ääri­muo­to­ja kun seka­ra­vin­to takaa var­mim­min hyvän terveyden?”

    Sano­taan aluk­si, etten ole itse kas­vin­syö­jä. Olen mel­ko var­ma, että voi­sin jät­tää vähin­tään 4/5 nyt syö­mäs­tä­ni lihas­ta pois ilman, että kär­si­sin mis­tään puu­tos­tau­deis­ta. Teho­tuo­tan­nos­sa tapah­tu­vien eet­tis­ten ongel­mien rat­kai­suun jo täl­lai­nen kulu­tuk­sen pudo­tus aiheut­tai­si mer­kit­tä­vän pai­neen ilman, että kenen­kään tar­vit­si­si ryh­tyä mihin­kään ääri­dieet­tei­hin. Samal­la tie­ten­kin aiheu­tet­tai­siin mer­kit­tä­vä mul­lis­tus maa­ta­lou­des­sa, kun sen vaa­ti­ma pin­ta-ala ja aiheut­ta­mat saas­teet samal­la vähe­ni­si­vät ja sil­ti ihmis­ra­vin­nok­si mene­vän ruu­an kalo­ri­mää­rä pysyi­si samana. 

    En siis pidä eri­tyi­sen hyvä­nä argu­ment­ti­na lihan­syön­nin vähen­tä­mis­tä vas­taan sitä, että täy­sin lihas­ta kiel­täy­ty­mäl­lä voi­daan aiheut­taa puu­tos­tau­te­ja ym. haittaa. 

    Sii­nä olet oikeas­sa, että lihan hal­pa hin­ta pakot­taa käy­tän­nös­sä teho­tuo­tan­toon. Ja hal­paa lihaa tuot­ta­vien on suh­teel­li­sen help­po kil­pail­la, kos­ka sii­nä mar­ke­tin hyl­lys­sä se teho­tuo­tet­tu liha näyt­tää kulut­ta­jal­le aika lail­la saman­lai­sel­ta kuin sel­lai­nen, jos­sa eläin­ten hyvin­voin­nis­ta on oikeas­ti pidet­ty huolta.

    Jos kulut­ta­jat näki­si­vät video­ku­vaa (tai edes valo­ku­via) sii­tä, mil­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa heil­le tar­jot­ta­va eläi­men liha on kas­va­nut, he voi­si­vat ehkä teh­dä valis­tu­neem­pia pää­tök­siä kuin nyt, kun ainoa, mitä heil­lä on saa­ta­vis­sa on tuot­ta­jan sanat “eläi­met ovat kas­va­neet lakien mukai­sis­sa olois­sa” tai sinun sanasi:“Eläinten koh­te­lu täyt­tää eet­ti­set nor­mit”, kun aivan hyvin ne broi­le­rit ovat voi­neet kas­vaa niis­sä Mar­kun lin­kin takaa löy­ty­vien kuvien kal­tai­sis­sa olo­suh­teis­sa. Voi olla, että se 25 broi­le­ria neliö­met­ril­lä täyt­tää lakien ja ase­tus­ten nor­mit, mut­ta aina­kin minun on aika vai­kea pitää sitä eri­tyi­sen eet­ti­se­nä tapa­na kas­vat­taa broilereita.

  111. Samu­li Saa­rel­ma: “Sano­taan aluk­si, etten ole itse kas­vin­syö­jä. Olen mel­ko var­ma, että voi­sin jät­tää vähin­tään 4/5 nyt syö­mäs­tä­ni lihas­ta pois ilman, että kär­si­sin mis­tään puu­tos­tau­deis­ta. Teho­tuo­tan­nos­sa tapah­tu­vien eet­tis­ten ongel­mien rat­kai­suun jo täl­lai­nen kulu­tuk­sen pudo­tus aiheut­tai­si mer­kit­tä­vän pai­neen ilman, että kenen­kään tar­vit­si­si ryh­tyä mihin­kään ääridieetteihin.”

    Juu­ri näin. En ymmär­rä, mik­si ravit­se­musa­sios­sa usein ollaan on-off ‑asen­teel­la. Mik­si rasit­taa itse­ään vai­keal­la ääri­ruo­ka­va­liol­la, kun kaik­kein jär­ke­vin­tä oli­si, jos kaik­ki söi­si­vät vain vähän eläin­tuot­tei­ta. Tämä las­ki­si eläin­tuo­tan­non tehok­kuus­pai­nei­ta, ja se vähä voi­tai­siin tuot­taa “eläi­nys­tä­väl­li­ses­ti” ja kor­va­ta riis­tal­la, koti­mai­sel­la kalal­la… Ehkä jopa pär­jät­täi­siin koti­mai­sin rehuin, tuo­mat­ta kar­jan­ruo­kaa ulkomailta(?)

    Vas­tus­tan teho­tuo­tan­toa eet­tis­ten syi­den takia. Ei-teho­tuo­tan­non hyväk­syn, mut­ta har­voin syön mitään lihaa, kos­ka en pidä lihan maus­ta. En kui­ten­kaan nyr­pis­tä nok­kaa­ni, jos mum­mo jos­kus tar­jo­aa liha­pul­lia kun menen kylään:), ja toi­si­naan syön lihaa hyvin pie­niä mää­riä (esim. jos sitä sat­tuu lou­nas­ruo­ka­lan her­ne­kei­tos­sa olemaan).
    Itse en kui­ten­kaan juu­ri iki­nä osta lihaa, ja maitotuotteissa&kananmunissa pyrin valit­se­maan yleen­sä luo­mua. Var­sin kas­vis­pai­not­tei­sel­la ruo­ka­va­liol­la­ni olen var­mas­ti ter­veem­pi kuin moni mak­ka­ran­pop­si­ja, kaup­pa­las­ku­ni ovat pie­niä( peru­na, kesä­kur­pit­sa ja pavut ei pal­jon maksa:)ja ruo­ka­ni ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set ovat huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mät. (Ja oma­tun­to­ni ei kes­täi­si aja­tus­ta, että minun ruo­ka­ni takia eläi­met ovat kärsineet.)

    Ylei­ses­ti ottaen eläin­tuot­tei­den käy­tön vähäi­syys on mie­les­tä­ni itsei­sar­vo, ja sii­hen tuli­si yhteis­kun­nas­sa­kin pyr­kiä: Mik­si ihmees­sä lap­set ope­te­taan jo kou­lus­sa syö­mään lihaa joka päi­vä, kun se ei edes ter­vey­del­li­ses­ti ole perus­tel­tua? Var­mas­ti 1–2 liha­ruo­ka­päi­vää vii­kos­sa takai­si hyvin tiet­ty­jen ravin­toai­nei­den saan­nin, mui­na päi­vi­nä oli­si laa­du­kas­ta ei-liha ruokaa.

  112. Mark­ku lin­kit­ti oikeut­ta eläi­mil­le sivus­ton . Siel­tä poi­mit­tua: “Tut­ki­mus pal­jas­taa, että kär­si­vät eläi­met eivät ole suo­ma­lai­ses­sa eläin­tuo­tan­nos­sa poik­keus, vaan sään­tö. Kuvat ja video­koos­teet osoit­ta­vat eläin­ten kär­si­myk­sen ole­van erot­ta­ma­ton osa eläin­tuo­tan­toa, jos­sa eläi­met näh­dään tuot­tei­na ja hyö­dyk­kei­nä, eikä tun­te­vi­na yksilöinä. ”

    Voi hel­lan­let­tas, että oikein tut­ki­mus. Mis­sää ei puhu­ta otok­sen suu­ruu­des­ta suh­tees­sa koko jouk­koon. Ei näy luo­tet­ta­vuu­des­ta mitään luku­ja, ja kaik­ki muut­kin tut­ki­muk­sen tun­nus­mer­kit puut­tu­vat. Ei näy teki­jöi­den nimiä , ei mitään. Nämä “tut­ki­jat” vaa­ti­vat läpi­nä­ky­vyyt­tä mui­den toi­miin, ei suin­kaan omiin­sa. Luva­ton tun­keu­tu­mi­nen toi­sen kiin­teis­töl­le on jo rikos, valeh­te­lus­ta puhumattakaan.

    Tut­ki­muk­ses­ta” puut­tuu taus­ta­sel­vi­tys ja jutus­ta saa sen kuvan , että näin toi­mi­taan ainoas­taan Suomessa.

    Nämä broi­le­rei­den tihey­det perus­tu­vat lakei­hin ja ne taas sii­hen, että kulut­ta­jat vaa­ti­vat mah­dol­li­sim­man hal­paa ruo­kaa. Maa­jus­sit syyl­lis­te­tään luon­non saas­tut­ta­jik­si, mut­ta kulut­ta­jat vaa­ti­vat hal­paa ruo­kaa, mikä joh­taa tehok­kaa­seen tuotantoon.

    Kum­pi oli ennen muna vai kana ?

    Nyky­ajan fyy­si­ses­ti help­po elä­mi­nen mah­dol­lis­taa kevyen kas­vis­pi­toi­sen syö­mi­sen. Ruu­miil­li­sen työn teki­jöi­tä vie­lä kui­ten­kin on Suo­mes­sa. He tar­vit­se­vat pal­jon ener­gi­aa ja koh­dal­laan ole­vat hor­mo­ni­ta­sot. Kai­kil­la ei ole aikaa istus­kel­la kas­vis­ra­vin­to­lois­sa tai lait­taa ruo­kaa itse. 

    Välil­lä suo­ma­lai­nen maa­ta­lous on teho­tuo­tan­toa ja välil­lä taas teho­ton­ta. Nimit­te­ly riip­puu käyt­tä­jän tar­koi­tus­pe­ris­tä, ja sama kir­joit­ta­ja voi vil­jel­lä nii­tä molempia .

  113. Ilpo Per­naa: “Nyky­ajan fyy­si­ses­ti help­po elä­mi­nen mah­dol­lis­taa kevyen kas­vis­pi­toi­sen syömisen.”
    -> Eikö ole­kin muka­vaa, enää ei tar­vi­ta niin pal­jon ene­gi­aa kuin ennen! Tosin moni saa ravin­nos­taan nyky­ään lii­kaa ener­gi­aa, mikä tai­taa olla suu­rem­pi yhteis­kun­nal­li­nen ongelma. 

    Tosin liha­ton ruo­ka ei vält­tä­mät­tä ole kovin kevyt­tä, päin­vas­toin minä­kin syön mm pal­jon kas­vi­ras­vaa ja ‑pro­teii­ne­ja.

    Ruu­miil­li­sen työn teki­jöi­tä vie­lä kui­ten­kin on Suo­mes­sa. He tar­vit­se­vat pal­jon ener­gi­aa ja koh­dal­laan ole­vat hor­mo­ni­ta­sot. Kai­kil­la ei ole aikaa istus­kel­la kas­vis­ra­vin­to­lois­sa tai lait­taa ruo­kaa itse.”
    -> Ei se ole syy sii­hen että kaik­kien tulee syö­dä joka päi­vä teho­tuo­tet­tua lihaa. Onko lihat­to­man ruo­an lait­ta­mi­nen hitaam­paa kuin lihal­li­sen? Tyh­jän pant­ti­na­ko ravin­to­lat tuol­la nyky­ään seisovat?

  114. anna jokinen:“jos kaik­ki söi­si­vät vain vähän eläin­tuot­tei­ta. Tämä las­ki­si eläin­tuo­tan­non tehokkuuspaineita”

    Tehok­kuus­pai­nei­siin ei vai­ku­ta se kuin­ka pal­jon teho­tuo­tet­tua lihaa kysy­tään vaan kil­pai­lus­ta. Jos kulut­ta­jat välit­tä­vät suu­rim­mak­si osak­si vain lihan hin­nas­ta tuot­ta­jil­la on aina kan­nus­ti­met tuot­taa lihaa hal­vem­mal­la. Jos kil­pai­li­ja pys­tyy tehok­kaam­paan tuo­tan­toon tämä aiheut­taa tuo­tan­non tehos­ta­mis­pai­nei­ta muil­le tuottajille.

    Ilpo Per­naa: Mitä ihmet­tä sinä oikein ehdo­tat tilan­teen paran­ta­mi­sek­si? Että inter­noi­daan kaik­ki kulut­ta­jat, jot­ka halua­vat hyö­dyk­kei­tä mah­dol­li­sim­man hal­val­la? Ei yhteis­kun­nal­la ole kei­noa vai­kut­taa ihmis­ten pre­fe­rens­sei­hin. Se voi ainoas­taan sää­tää lake­ja niin, että näi­den pre­fe­rens­sien mukai­nen toi­min­ta paran­taa koko­nai­suu­te­na hyvin­voin­tia. Vas­tuu saa­tut­ta­mi­ses­ta, eläin­ten oikeuk­sien louk­kaa­mi­ses­ta, ihan kai­kes­ta ihmis­ten toi­min­nas­ta on sil­lä, joka tekee pää­tök­sen, eli maa­ta­lou­den olles­sa kysees­sä maanviljelijällä.

    Sinun logii­kan mukaan rais­kauk­ses­ta on vas­tuus­sa nai­set ryh­mä­nä, kos­ka eivät tyy­dyt­tä­neet rais­kaa­jan seks­tu­aa­li­sia haluja.

  115. Uuti­sis­ta: “Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri Sirk­ka-Lii­sa Ant­ti­la (kesk.) on pöy­ris­ty­nyt tie­dois­ta, joi­den mukaan jois­sa­kin kou­luis­sa on tar­jot­tu puo­la­lai­sia vakuu­mi­pa­kat­tu­ja perunoita.”

    Kat­soo­ko minis­te­ri asi­aa mil­tä kan­til­ta. Onko hän huolestunut:

    a) Suo­ma­lai­sen peru­nan rupi­ses­ta laa­dus­ta ja sii­tä, että kou­luil­le toi­mi­te­tut val­miik­si kuo­ri­tut peru­nat ovat olleet “kuo­mi­kuo­ri­sia” ja lähes syömäkelvottomia. 

    b) Onko hän huo­lis­saan huol­to­var­muu­des­ta? Huol­to­var­muus uusin­ne­taan jäl­leen kulu­va­na syk­sy­nä. Tulos­sa on Tike:n mukaan 4,4 mil­jar­din ennä­tys­sa­to var­mis­ta­maan, että apet­taa riittää.

    c) Vai kat­soo­ko hän asi­aa puh­taas­ti vil­je­li­jän kuk­ka­ros­ta käsin? 

    Ant­ti­la sanoi jär­jes­tä­mäs­sään toi­mit­ta­ja­ti­lai­suu­des­sa Van­taal­la tors­tai­na, että han­kin­nois­sa voi­daan mää­ri­tel­lä vaa­ti­muk­sik­si esi­mer­kik­si aika peru­nan kuo­ri­mi­ses­ta toi­mit­ta­mi­seen, lei­vän ikä tai mah­dol­li­suus käyt­tää pakas­tet­tu­ja mar­jo­ja ilman kuumennuskäsittelyä.”

    Kei­tä var­ten muo­na­huol­to on, vil­je­li­jää var­ten vai kulut­ta­jaa varten?

  116. Artturi:“Tehokkuuspaineisiin ei vai­ku­ta se kuin­ka pal­jon teho­tuo­tet­tua lihaa kysy­tään vaan kil­pai­lus­ta. Jos kulut­ta­jat välit­tä­vät suu­rim­mak­si osak­si vain lihan hin­nas­ta tuot­ta­jil­la on aina kan­nus­ti­met tuot­taa lihaa hal­vem­mal­la. Jos kil­pai­li­ja pys­tyy tehok­kaam­paan tuo­tan­toon tämä aiheut­taa tuo­tan­non tehos­ta­mis­pai­nei­ta muil­le tuottajille.”

    Äh joo, oli mul­ta aika epä­loo­gi­ses­ti sanot­tu. Tie­tys­ti jos lihan kysyn­tä las­kee, las­kee lihan hin­ta­kin, mikä vain lisää tehok­kuus­pai­nei­ta. Edel­li­ses­sä mul­la oli vain aja­tuk­se­na, että 5 leh­mää on hel­pom­pi hoi­taa hyvin kuin 50, ja eläi­men koh­te­lu on täl­löin “ei-teho­tuo­tan­nom­paa”.

    Ehkä täs­sä pitäi­si läh­teä vain sii­tä, että lihan pitäi­si olla niin kal­lis­ta, että sen kulu­tus vähe­ni­si, jol­loin yhdel­la eläi­mel­lä oli­si suu­rem­pi arvo. Jol­loin sen eläi­men olo­suh­teet voi­tai­siin pitää parem­pi­na. Hin­ta lihas­ta pitäi­si tie­tys­ti saa­da kulut­ta­jal­ta. Se mikä on oikea hin­ta onkin vai­keam­pi kysymys.
    Mie­les­tä­ni edel­lä kuvaa­ma­ni tilan­ne oli­si kui­ten­kin eet­ti­ses­ti ja muu­ten­kin oikeam­pi: Lihan pitäi­si olla kal­liim­paa ‑eläi­mel­lä suu­rem­pi arvo. Liha voi­si pala­ta juh­la­ruo­an ase­maan, mitä se jos­kus on ollutkin.

    Ei kai tähän aut­tai­si muu kuin eläin­tuo­tan­to­lain­sää­dän­nön kiristäminen…
    Käy­tän­nös­sä ei ole kai kovin realistista.

  117. Ilpo Per­naa, olen kans­sa­si samaa miel­tä, että eläin­suo­je­lu­jär­jes­töt eivät halua ker­toa koko totuut­ta yhtään sen enem­pää kuin maan­vil­je­li­jät­kään. Toden­nä­köi­ses­ti nii­hin kuviin oli valit­tu pahim­mat tapauk­set. Ne mai­ni­tut luvut mää­räyk­sis­tä (esim. 25 broi­le­ria neliö­met­ril­lä) lie­ne­vät kui­ten­kin tot­ta, enkä ihmet­te­li­si lain­kaan, jos teho­ka­nan­kas­vat­ta­jat Suo­mes­sa oikeas­ti tun­ki­si­vat kano­ja näin tii­viis­ti. Onko sinul­la asias­ta sit­ten jotain vas­tak­kais­ta tie­toa, kun et nii­tä jut­tu­ja pitä­nyt totena? 

    Ja emme nyt siis puhu niis­tä broi­le­reis­ta, jot­ka mark­ki­noi­daan “vapaa­na kas­va­nei­na” tms., vaan niis­tä, jot­ka ovat siel­lä kyl­mä­al­taas­sa hal­van hin­ta­la­pun ja “kas­va­tet­tu eet­tis­ten nor­mien mukai­ses­ti” ‑kyl­tin kanssa. 

    Mut­ta tätä en ymmärtänyt:“jutusta saa sen kuvan , että näin toi­mi­taan ainoas­taan Suo­mes­sa.” Ensin­nä­kään en itse saa­nut mitään tuol­lais­ta kuvaa. Mis­sään ei sanot­tu, että kysei­nen tou­hu kos­ki­si vain Suo­mea. Ennem­min­kin sanot­tiin, että kanan­po­jat tuo­daan Skot­lan­nis­ta, mikä viit­tai­si sii­hen, että var­mas­ti muu­al­la­kin kyseis­tä tou­hua har­ras­te­taan (tun­tui­si nimit­täin oudol­ta, jos skot­ti­fir­ma toi­mi­si vain Suo­men mark­ki­noi­ta ajatellen). 

    Toi­sek­si se, että muu­al­la koh­del­laan kano­ja vää­rin, ei ole mikään oikeu­tus sil­le, että niin pitäi­si teh­dä Suo­mes­sa­kin. Ana­lo­gia: Zim­babwes­sa hal­li­tus­ta vas­tus­ta­via mie­le­no­soit­ta­jia haka­taan, joten mei­dän­kin hal­li­tuk­sen pitää saa­da haka­ta mie­le­no­soit­ta­jia. Mui­hin mai­hin vetoa­mi­nen ei siis ole mikään perus­te­lu omal­le eet­ti­ses­ti kes­tä­mät­tö­mäl­le touhulle.

    Nämä broi­le­rei­den tihey­det perus­tu­vat lakei­hin ja ne taas sii­hen, että kulut­ta­jat vaa­ti­vat mah­dol­li­sim­man hal­paa ruokaa.”

    Broi­le­rien tihey­det eivät perus­tu lakei­hin. Tai siis ylä­ra­ja perus­tuu, mut­ta kukaan ei käs­ke pitä­mään broi­le­rei­ta har­vem­mas­sa. Lait eivät toden­nä­köi­ses­ti ole mis­sään teke­mi­sis­sä kulut­ta­jien vaa­ti­mus­ten kans­sa. Nii­den mah­dol­li­sim­man lep­suik­si saa­mi­nen on kyl­lä maa­ta­lous­lob­byn tekoa. Jos asi­aa oikeas­ti kysyt­täi­siin taval­li­sil­ta pul­liai­sil­ta (ja näy­tet­täi­siin ne lin­kin kuvat 25:stä broi­le­ris­ta neliö­met­ril­lä), niin toden­nä­köi­ses­ti he oli­si­vat val­mii­ta kiris­tä­mään lakia. 

    Tätä ruo­ka­va­lio­ar­gu­ment­tia en taas tajun­nut lainkaan:“Nykyajan fyy­si­ses­ti help­po elä­mi­nen mah­dol­lis­taa kevyen kas­vis­pi­toi­sen syö­mi­sen. Ruu­miil­li­sen työn teki­jöi­tä vie­lä kui­ten­kin on Suo­mes­sa. He tar­vit­se­vat pal­jon ener­gi­aa ja koh­dal­laan ole­vat hor­mo­ni­ta­sot. Kai­kil­la ei ole aikaa istus­kel­la kas­vis­ra­vin­to­lois­sa tai lait­taa ruo­kaa itse.”

    Mitä ihmet­tä ener­gial­la ja liha­ruu­al­la on teke­mis­tä kes­ke­nään? Ener­gi­aa saa aivan hyvin kas­vi­tuot­teis­ta­kin. Esim. ennen mara­to­nia keho­te­taan tank­kaa­maan juu­ri hii­li­hy­draat­te­ja (syö­mään esim. pas­taa) eikä pro­teii­ne­ja ja ras­vaa. Kas­vi­ruu­an ongel­mat eivät siis lii­ty mil­lään tavoin ener­gia­tar­peen tyy­dyt­tä­mi­seen, vaan tiet­ty­jen pro­teii­nien ja vita­mii­nien saan­tiin. Näi­den suh­teen taas työn­teon luon­teel­la ei ole juu­ri mer­ki­tys­tä (tai voi olla, että ras­kas­ta työ­tä teke­vä tar­vit­see jon­kin ver­ran enem­män pro­teii­ne­ja, mut­tei hän­kään mis­sään tapauk­ses­sa niin pal­joa kuin nykyi­nen kes­ki­mää­räi­nen lihan­syö­jä sisään­sä mättää). 

    Hor­mo­neil­la taas ei ole asian kan­nal­ta mitään mer­ki­tys­tä. Ihmi­nen tuot­taa itse tar­vit­se­man­sa hor­mo­nit. Ainoa asi­aan liit­ty­vä hor­mo­ni­jut­tu on se, että lihan­kas­vat­ta­jat pump­paa­vat (aina­kin jos­sain) nau­toi­hin kas­vu­hor­mo­nia, jota voi sitä kaut­ta tul­la ihmi­seen­kin lii­kaa, mikä on tie­ten­kin haitallista. 

    En ymmär­rä tuo­ta vii­meis­tä lauset­ta­si­kaan. Kai­kil­la ei ole aikaa käy­dä ravin­to­las­sa eikä lait­taa itse ruo­kaan­sa. Eh, no miten he sit­ten syövät? 

    Välil­lä suo­ma­lai­nen maa­ta­lous on teho­tuo­tan­toa ja välil­lä taas teho­ton­ta. Nimit­te­ly riip­puu käyt­tä­jän tar­koi­tus­pe­ris­tä, ja sama kir­joit­ta­ja voi vil­jel­lä nii­tä molempia .”

    Sot­ket näp­pä­räs­ti kak­si asi­aa, jot­ka käyt­tä­vät samaa sanaa. Teho­tuo­tan­to täs­sä elu­koi­den koh­dal­la tar­koit­taa sitä, että tuo­tan­non tehok­kuus puris­te­taan sii­tä eläin­ten hyvin­voin­nis­ta. Tämä ei ole hyväk­syt­tä­vää. Tämä aivan riip­pu­mat­ta sii­tä, onko tuo­tan­to muu­ten teho­kas­ta vai teho­ton­ta. Ylei­ses­ti maa­ta­lou­den tehok­kuu­den kri­tiik­ki taas liit­tyy sii­hen, että Suo­mes­sa maa­ta­lou­des­sa ei saa­da edes tuo­tan­to­pa­nok­sia takai­sin saa­ti, että tuo­tet­tai­siin jotain lisä­ar­voa, jos­ta voi­si vil­je­li­jäl­le mak­saa tuloa. Tämä kos­kee ennen kaik­kea vil­je­lyä eikä niin­kään eläin­ten­kas­va­tus­ta, kos­ka juu­ri vil­je­lyyn Suo­men kyl­mä ilmas­to on eri­tyi­sen huo­no. Ilmas­to ei tie­ten­kään ole vil­je­li­jän syy, mut­ta ei kan­na­ta haka­ta pää­tä sei­nään ja olla kuin sitä ilmas­toe­tua ei ete­läi­sim­mil­lä seu­duil­la oli­si aivan samal­la tavoin kuin ei kan­na­ta koit­taa jää­rä­päi­ses­ti pora­ta öljyä Suo­mes­ta, vaik­ka tie­de­tään, että Suo­men kal­lio­pe­räs­tä sitä ei toden­nä­köi­ses­ti löy­dy samal­la tavoin kuin jos­tain Saudi-Arabiasta.

  118. Tohtori.fi:“Yksi gram­ma ras­vaa sisäl­tää (9 kcal) yli puo­let enem­män ener­gi­aa hii­li­hy­draat­tei­hin ja pro­teii­nei­hin näh­den. Kehom­me tar­vit­see kui­ten­kin riit­tä­väs­ti hyvä­laa­tuis­ta ras­vaa mm. hor­mo­ni­toi­min­nan ja aineen­vaih­dun­nan sekä her­mos­ton toi­min­nan turvaamiseksi”

    Sii­nä se vil­la­koi­ran ydin, ener­gia­ti­heys. Huo­maa myös hor­mo­nit. Fyy­si­nen työ vaa­tii kun­non tes­tos­te­ro­ni­ta­sot , jot­ta jak­saa ja palautuu.

    Saarelma:“koska juu­ri vil­je­lyyn Suo­men kyl­mä ilmas­to on eri­tyi­sen huono.”

    Ei se ole niin pal­jon huo­nom­pi, että kan­nat­tai­si lopet­taa vil­je­ly. Suo­men huo­nom­muus kai­kes­sa vil­je­lys­sä on urbaa­ni­le­gen­da. Muis­te­taan nyt kui­ten­kin se fak­ta, että muu­al­la EU:ssa maa­ta­lout­ta tue­taan enem­män kuin Suo­mes­sa (CAP).

    Anna Joki­nen on saa­vut­ta­nut asian punktin:“Ehkä täs­sä pitäi­si läh­teä vain sii­tä, että lihan pitäi­si olla niin kal­lis­ta, että sen kulu­tus vähe­ni­si, jol­loin yhdel­la eläi­mel­lä oli­si suu­rem­pi arvo. Jol­loin sen eläi­men olo­suh­teet voi­tai­siin pitää parem­pi­na. Hin­ta lihas­ta pitäi­si tie­tys­ti saa­da kulut­ta­jal­ta. Se mikä on oikea hin­ta onkin vai­keam­pi kysymys.”

    Hal­pa hin­ta = huo­no laa­tu kai­kis­sa tuo­tan­non ulottuvuuksissa.

    Vetäy­dyn kes­kus­te­lus­ta kos­ka pitää men­nä pui­maan sitä ylituotantoviljaa.

  119. Evert The Neve­Rest: “Ei mit­kää tuet enää Suo­mes­sa peli­tä. Suo­mes­sa esim mai­to mak­saa n. euron lit­ra. Ruot­sa­lai­ses­ta val­mis­tet­tu mak­saa 20 % vähem­män eli 80 cent­tiä lit­ra. Lidl myy Ruot­sis­sa sak­sa­lais­ta mai­toa 60 cent­tiä lit­ra ja sitä rataa.”
    Ruot­sin tuot­ta­ja­hin­ta on 10 sent­tiä hal­vem­pi kuin Suo­mes­sa. Eli se selit­tää tuos­ta kulut­ta­ja­hin­nan eros­ta puo­let. Toi­sen puo­len ja rah­din mak­saa sit­ten joku muu kuin suo­ma­lai­nen kulut­ta­ja tai ruot­sa­lai­nen vil­je­li­jä. Ettei vaan oli­si ruot­sa­lai­nen kulut­ta­ja? Sel­lais­ta se dump­paus on.

  120. Evert The Neve­Rest: “c) Vai kat­soo­ko hän asi­aa puh­taas­ti vil­je­li­jän kuk­ka­ros­ta käsin?”
    Suo­ma­lai­sen peru­nan tuk­ku­hin­ta on kuu­lem­ma 8–10 sent­tiä kilo. Ei tai­da pal­jon ker­tyä vil­je­li­jän kuk­ka­roon, vaik­ka peru­nat ostet­tai­siin Suomestakin.

  121. Ilpo:“Siinä se vil­la­koi­ran ydin, ener­gia­ti­heys. Huo­maa myös hor­mo­nit. Fyy­si­nen työ vaa­tii kun­non tes­tos­te­ro­ni­ta­sot , jot­ta jak­saa ja palautuu.”

    Mitä ihmet­tä ener­gia­ti­heys tähän liit­tyy? Ensin­nä­kin hii­li­hy­draat­te­ja pitää vain syö­dä enem­män tai useam­min kuin ras­vaa, jot­ta saa­daan sama ener­gia­mää­rä. Täs­sä ei ole mitään ongel­maa. Toi­sek­si, jos vält­tä­mät­tä halu­aa ras­vas­ta hank­kia ener­gian­sa, niin mikään ei kai pako­ta sii­hen, että ras­van pitää olla eläin­pe­räs­tä. Käy­tän­nös­sä juu­ri eläin­ras­vo­jen syön­ti on epä­ter­veel­li­sem­pää eten­kin suu­ris­sa mää­rin kuin kas­vis­ras­vo­jen ja lisäk­si lihaa syö­den jou­tuu mät­tä­mään tur­hia pro­teii­ne­ja (joi­den ener­gia­si­säl­tö on sama kuin niil­lä hiilihydraateilla).

    Entä mitä ihmet­tä noil­la hor­mo­neil­la on teke­mis­tä ravin­non kans­sa? Tar­koi­tat­ko, että jos kaik­kea ener­gi­aan­sa ei han­ki ras­vasr­ta, niin eli­mis­tö ei saa tar­peek­si raken­nusai­nei­ta tes­tos­te­ro­nia var­ten? Ja mis­tä läh­tien tes­tos­te­ro­nia on palau­tu­mi­seen tar­vit­tu? Mie­hen keho tuot­taa sitä luok­kaa 50 ker­taa enem­män kuin nai­sen, joten miten nai­set oikein palautuvat? 

    Kuten tääl­lä on jo mai­nit­tu, pro­teii­nit ja tie­tyt vita­mii­nit ovat asioi­ta, joi­ta lihas­ta saa hel­pom­min kuin puh­taas­ta kas­vis­ruu­as­ta. Nii­den tur­vaa­mi­sek­si ei lihaa kui­ten­kaan tar­vit­se mis­sään tapauk­ses­sa syö­dä sii­nä mää­rin, kuin län­si­mais­sa nykyi­sin syö­dään. Ei edes, vaik­ka oli­si ruu­miil­li­ses­ti ras­kais­sa töissä.

  122. Suo­men ilmastosta:
    Ilpo:“Ei se ole niin pal­jon huo­nom­pi, että kan­nat­tai­si lopet­taa viljely. ”

    No, jos heh­taa­ri­sa­dot ovat luok­kaa 50% pie­nem­piä kuin Kes­ki-Euroo­pas­sa (ja tie­ten­kin vie­lä parem­mil­la seu­duil­la, jois­sa saa­daan jopa kak­si tai kol­me satoa vuo­des­sa, ero on vie­lä suu­rem­pi), niin kyl­lä sitä huo­nok­si voi hyväl­lä syyl­lä kutsua.

    Mut­ta kuten olen aiem­min sano­nut, jos joku vil­je­li­jä saa vil­je­le­mäl­lä tuo­tet­tua lisä­ar­voa, niin sii­tä vaan. Ainoa, mitä minä vas­tus­tin, on vero­ra­hoil­la kal­liin har­ras­tuk­sen (tuo­tan­non arvo ei kata tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia) rahoittaminen.

  123. - K 18 -
    Suo­ma­lai­nen “ruo­ka” on Jout­sen­li­pun arvois­ta, erit­täin eet­tis­tä, puh­das­ta ja ERITTÄIN TUORETTA. Täs­sä jär­kyt­tä­vää ker­to­mus­ta ja video­ta ruo­ka­huol­lon alkupäästä:
    http://www.ess.fi/?article=249209
    — K 18 -

  124. Sitä se hal­pa ruo­ka teet­tää. Suo­mes­sa tosin ilmei­ses­ti kanat tain­nu­te­taan ennen myl­ly­tys­tä. Hyvää ruo­kaa lai­te­taan tur­ki­se­läin­ten rehuk­si, kos­ka kaik­ki halua­vat hal­paa ulkomaista.

  125. Mitä maa­ta­lou­teen tulee, Suo­mi on ihmeel­li­nen saa­re­ke, suo­ras­taan Poh­jois-Korean kal­tai­nen. Naa­pu­rit Venä­jä ja Ruot­si teke­vät nyky­ai­kais­ta bis­nes­tä samaan aikaan, kun Suo­mes­sa pum­pa­taan yhä enem­män ja enem­män rahaa maa­ta­lou­teen ja raken­tei­den säilyttämiseen.

    Täs­sä hie­man mal­lia Telia-Vat­ten­fall-Nor­dea ‑maas­ta:
    http://www.alpcotagro.com/default.aspx

    Fir­ma hank­kii hal­tuun­sa par­haat mus­tan mul­lan alu­eet Venä­jäl­tä samaan aikaan, kun Suo­mes­sa itke­tään Kar­ja­laa takai­sin. Maa­ta­lous­tu­ki­mil­jar­deil­la Venä­jä voi­si myy­dä tai vuo­kra­ta mie­li­hy­vin Kar­ja­lan takaisin.

  126. Mitä­hän lisä­ar­voa maan hak­ki­mi­ses­ta Venä­jäl­tä saa­daan aikai­sek­si? Eikö ne tule yhtä hyvin vil­jel­tyä venä­läi­ses­sä omis­tuk­ses­sa­kin? Mik­si Kar­ja­la pitäi­si ostaa tai vuo­kra­ta? Sen vil­je­le­mi­nen­hän suo­ma­lai­sel­la kus­tan­nus­ra­ken­teel­la vaa­ti­si taa­sen lisää “tuki­mil­jar­de­ja”. Venä­jäl­lä tuis­ta ei puhuta.

  127. En ole ehdot­ta­nut sel­lais­ta hul­luut­ta, että Kar­ja­laa ale­taan vil­je­le­mään. Suo­ma­lai­sil­la on paha suo-kuok­ka-Jus­si ‑stag­naa­tio.

    Sii­nä mis­sä Vat­ten­fall on val­lan­nut puo­li Suo­mea, niin For­tum mil­jar­deil­la husee­raa Sipe­rias­sa huo­no­kun­tois­ten voi­ma­loi­den kanssa.

    Muut maat, joil­la on omas­ta takaa Suo­mea parem­mat olo­suh­teet, inves­toi­vat Venä­jän ja Ukrai­nan mus­tan mul­lan aluei­siin. Tääl­lä lyö­dään mil­jar­de­ja vuo­sit­tain hap­pa­miin savi‑, tur­ve ja hiesumaihin.

    Miten vau­ras maa Suo­mi oli­si­kaan ilman tätä haas­koo­ta. Saa­tai­siin pois­tet­tua köy­hyys ja EU voi­si lopet­taa ruoka-avun.

  128. Tuos­ta mus­tas­ta mul­las­ta juon­tui mie­leen ruot­sa­lais­ten kiis­ta­na­lai­nen tut­ki­mus luo­mu­vil­je­lyn mie­lek­kyy­des­tä. Sii­nä yhtey­des­sä mai­nit­tiin Suo­men maa­pe­rän huo­no laa­tu vil­je­lyn kannalta.

    Kar­tal­ta kat­soen Suo­men maa­pe­rä näyt­tää vil­je­lyn kan­nal­ta erit­täin laihalta:
    http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Nuoret/Luonto/Maapera/Eri_maalajien_viljavuus

    Hei­kon ravin­ne­ti­lan­teen takia
    a)lisäravinteita tar­vi­taan suu­ria mää­riä ja
    b) huo­non ravin­tei­den pidä­tys­ky­vyn takia väki­lan­noit­teet ja liet­teet lorah­ta­vat vesistöihin.

  129. Mik­si kir­joi­tat peräk­käi­siin pos­tauk­sii­si täy­sin toi­sen­sa kumoa­via väitteitä?
    “Tääl­lä lyö­dään mil­jar­de­ja vuo­sit­tain hap­pa­miin savi‑, tur­ve ja hie­su­mai­hin.” ja
    “b) huo­non ravin­tei­den pidä­tys­ky­vyn takia väki­lan­noit­teet ja liet­teet lorah­ta­vat vesistöihin.”

    Jos et itse tajua:
    1. Savi- tur­ve- ja hie­su­maat pidät­tä­vät eri­tyi­sen hyvin ravinteita.
    2. Sama pätee hap­pa­miin maihin.

  130. Lai­tan­pa tähän lop­puun vie­lä ajan­koh­tai­sen uuti­sen. Lau­an­tai­na kuo­li prof. Nor­man Bor­laug. Pidän hän­tä toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­kei­sen ajan mer­kit­tä­vim­pä­nä tie­de­mie­he­nä kaik­ki tie­tee­na­lat huo­mioi­den. Hänen ansio­taan sano­taan ole­van mil­jar­din ihmi­sen elä­mä täl­lä het­kel­lä. Sil­ti hän on var­sin tun­te­ma­ton suu­ren ylei­sön keskuudessa.
    Lisä­tie­toa voi hakea vaik­ka wikipediasta:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Norman_Borlaug

  131. Timo Ten­hu­nen kir­joit­ti 12.9.2009 kel­lo 20:05 Mik­si kir­joi­tat peräk­käi­siin pos­tauk­sii­si täy­sin toi­sen­sa kumoa­via väitteitä?”

    En todel­la puhu ris­ti­rii­tai­suuk­sia. Suo­men maa­pe­rä pitää tai ei pidä­tä — ter­mit ovat aivan sama — tut­ki­joi­den mukaan jopa luo­mu näil­lä saloil­la on vesis­töä pilaa­vaa, kun kas­vu vaa­tii pal­jon ravin­tei­ta ja maa­pe­rä ei sido ravinteita.

  132. Minul­le aikoi­naan ope­tet­tiin maan­vil­je­lys­ke­mian luen­noil­la, että Suo­men maa­pe­rä nime­no­maan sitoo ravin­tei­ta ja sii­tä syys­tä jou­du­taan lan­noit­ta­maan enem­män kuin kas­vit tar­vit­se­vat. Ja tuo sito­mis­ky­ky joh­tuu nime­no­maan nois­ta sei­kois­ta, jot­ka tuos­sa tuli­vat esil­le. Ja ame­ri­kan­suo­ma­lai­nen pik­kuse­serk­ku­ni on teh­nyt jopa väi­tös­kir­jan aihees­ta ympä­ris­tö­ke­mian alal­ta (New Mexico Sta­te Uni­ver­si­ty). Sinun “tut­ki­ja­si” tai­ta­vat olla aivan ulal­la asiois­ta. Lan­noi­tuk­sen tar­koi­tus­han on lisä­tä maa­han kas­vin kas­vuun­sa tar­vit­se­mia ravin­tei­ta, jot­ka sit­ten kor­ja­taan sadon muka­na tal­teen. Ei nii­tä lan­noit­tei­ta pel­toon lai­te­ta, jot­ta ne jäi­si­vät sin­ne. Maa­pe­rään sitou­tu­neet ravin­teet voi­vat jopa pääs­tä eroo­sion muka­na vesis­töön, jos­sa ne sit­ten vapau­tu­vat levien käyt­töön. Suo­men olo­suh­teis­sa juu­ri eroo­sion ehkäi­se­mi­nen oli­si paras­ta vesiensuojelua.
    Luo­mu­vil­je­lys­tä saat­taa valua pääs­tö­jä jopa enem­män kuin taval­li­ses­ta vil­je­lys­tä. Se joh­tuu taas sii­tä, että bak­tee­rien typen­si­don­ta alkaa tuot­taa tulos­ta vas­ta lop­pu­ke­säl­lä, kun taa­sen kas­vit tar­vit­si­si­vat typ­peä heti kevääs­tä. Tuo lop­pu­ke­säl­lä ilmas­ta sidot­tu typ­pi on sit­ten tal­ven ajan alt­tii­na huuhtoutumiselle.

  133. Kat­soo jäl­leen ker­ran sini-vih­reän hal­li­tuk­sen bujet­tia ja jär­kyt­tyy. Lei­pä­jo­nois­ta ei huol­ta päi­vää. Jyvä­jem­ma­rit jät­ti­vät vii­me vuon­na vil­jan myy­mät­tä. Eivät­kä myy mark­ki­na­hin­noin nykyis­tä­kään satoa. Varas­to­ja raken­ne­taan ennä­tys­tah­tiin. Kom­pen­saa­tio­ta on bud­je­tis­sa luvas­sa täl­le mar­gi­naa­li­ryh­mäl­le kym­me­niä mil­joo­nia euro­ja. Samaan aikaan lei­pä­vil­jaa ja mai­toa tuo­daan ennä­tys­mää­riä maa­han ja Suo­mes­sa ruo­ka­ko­rin hin­ta on Euroo­pan toi­sek­si kallein.

    Mis­sä on vih­reä älymystö!

  134. Mikä mark­ki­na­häi­riö? Sirk­ka-Lii­sa Ant­ti­la­kin on alka­nut vil­je­le­mään tätä MTK:n termiä. 

    Kyse on kei­not­te­lus­ta, joka osuu jyvä­jem­ma­rien omaan nilk­kaan mut­ta joka jäl­leen ker­ran mak­sa­te­taan muil­la eli veronmaksajilla.

  135. Mark­ki­na­häi­riöl­lä tar­koi­te­taan talous­tie­tees­sä tar­jon­nan tai kysyn­nän muu­tos­ta val­mis­ta­jas­ta tai osta­jas­ta riip­pu­mat­to­mas­ta syys­tä. Kei­not­te­lus­sa sen sijaan on kyse näi­den toi­mi­joi­den tie­toi­ses­ta toiminnasta.

  136. Olen yrit­tä­nyt tääl­lä puhua jär­keä sii­tä, että suo­ma­lai­nen huol­to­var­muus­dokt­rii­ni on falski. ‘

    Suo­ma­lai­nen huol­to­var­muus toteu­te­taan pelot­te­lul­la ja mil­jar­di­luo­kan maa­ta­lous­tuel­la vuostittain. 

    Ruot­si on luo­pui “huol­to­var­muu­des­ta” ja myi varas­tois­ta 27 vuot­ta van­haa säi­ly­ke­li­haa ulkomaille.

    Voi­si­ko joku tilas­to­nik­ka­ri las­kea, mil­lai­nen ja monen­ko vuo­den huol­to­var­muus Suo­mes­sa on ja tar­vi­taan­ko sen yllä­pi­toon vuo­sit­tai­nen mil­lai­nen tuo­tos ja pal­jon­ko tämä mak­saa kan­san­ta­lou­del­le (ja ympäristölle).

  137. Timo Ten­hu­nen kir­joit­ti 15.9.2009 kel­lo 10:56
    “Minul­le aikoi­naan ope­tet­tiin maan­vil­je­lys­ke­mian luen­noil­la, että Suo­men maa­pe­rä nime­no­maan sitoo ravin­tei­ta ja sii­tä syys­tä jou­du­taan lan­noit­ta­maan enem­män kuin kas­vit tarvitsevat.”

    Maan­vil­je­lys­ke­mia lie­nee muut­tu­nut niis­tä ajois­ta. MTK har­kit­see yhdys­kun­ta­pe­räi­sen liet­teen levit­tä­mi­sen sal­li­mis­ta pelloille. 

    Seu­raa­vaan jutun lopus­sa on vie­lä totea­mus, että menet­te­ly toi­si vil­je­lyn köyh­dyt­tä­mään pel­toon myös hiil­tä, jota kei­no­lan­noit­teis­ta ei saa­da ja yhdys­kun­ta­lie­te lisäi­si maan muhe­vuut­ta ja mitä muhe­vam­paa maa on, sitä parem­min se sitoo ravin­tei­ta ja estää valumia.

    http://www.ts.fi/online/kotimaa/78329.html

  138. Ener­gia­kas­veis­ta.

    Ruo­ko­hel­peä kor­ja­taan heh­taa­ril­ta 6 ton­nia. Saman läm­pö­ar­von omaa­vaa jär­vi­ruo­koa saa ran­noil­ta vas­taa­val­la heh­taa­ri­tuo­tol­la, kun­han vain viit­sii hakea. Luu­li­si, että kor­jaa­mi­sen ajan­koh­ta­kin oli­si sel­lai­nen, että aikaa maan­vil­je­li­jöil­lä oli­si. Mok­ki­läi­set saat­tai­si­vat jopa mak­saa sii­tä, että kais­la haet­tai­siin pois.

    Kais­laa on kerät­ty nykyi­sin ainoas­taan jär­vien kun­nos­ta­mi­sek­si. Kui­ten­kin sen sato on ruo­ko­hel­ven kans­sa samal­la tasol­la, kerää­mi­nen on hel­pom­paa, kor­juu aika muu­ta maa­ta­lous­toi­min­taa aja­tel­len suo­tui­sa. Ainut ongel­ma täs­sä on se, että täs­tä ei saa tukia. 

    Suo­mes­sa on kan­nat­ta­vam­paa kas­vat­taa suu­rel­la työl­lä ruo­ko­hel­peä, kuin käy­dä kerää­mäs­sä pelk­kää satoa järviltä.

  139. Yhdys­kun­ta­lie­te on tul­lut uuteen arvioin­tiin sik­si, että sen laa­tu on paran­tu­nut. Se ei sisäl­lä enää ras­ka­me­tal­le­ja niin pal­jon kuin aikai­sem­min. Pel­to on samaa kuin ennen­kin. Kyl­lä maal­la on puh­das­ta ihte­ään aina levit­ty pel­loil­le ja hyvin on kasvanut.

  140. B.J kir­joit­ti 4.10.2009 kel­lo 9:57 Energiakasveista.

    kun­han vain viit­sii hakea. Luu­li­si, että kor­jaa­mi­sen ajan­koh­ta­kin oli­si sel­lai­nen, että aikaa maan­vil­je­li­jöil­lä olisi.

    Suo­mes­sa on kan­nat­ta­vam­paa kas­vat­taa suu­rel­la työl­lä ruo­ko­hel­peä, kuin käy­dä kerää­mäs­sä pelk­kää satoa järviltä.”

    Niin. Kun­han vain viit­sii hakea… Ja mil­lä­kö­hän? Minä olen vie­lä niit­tä­nyt vii­kat­teel­la huo­mat­ta­via­kin alo­ja ja tie­dän mitä se on. Olet­ko B.J sinä? Mihin­kö­hän ajan­koh­taan? Kesäl­lä ei oikein tuo­ta aikaa tah­do riit­tää? Tal­vel­la jään pääl­tä? Täl­löin voi­si itse asias­sa koneil­la­kin ehkä onnis­tua. Jos jää kan­taa niin trak­to­ril­la jään pääl­le ja niit­to ja kar­ho­tus ja kasaus. Jään pääl­lä vaan ei sai­si olla oikein yhtään irto­lun­ta että sai­si puh­taa­na kor­jat­tua? Lumi kun tun­ne­tus­ti palaa hiu­kan huo­nos­ti? Mut­ta tie­tys­ti jos vii­kat­teel­la nii­te­tään ja kuhi­laik­si sido­taan ja sit­ten kär­ryyn ja sitä rataa. Tai­taa vaan tun­ti­pal­kat jää­dä aika pie­nik­si? Mut­ta että tuo käy­tän­nön puo­li ehkä hakusessa?

  141. Evert The Neve­Rest kir­joit­ti 2.10.2009 kel­lo 11:21 Timo Ten­hu­nen kir­joit­ti 15.9.2009 kel­lo 10:56
    “Minul­le aikoi­naan ope­tet­tiin maan­vil­je­lys­ke­mian luen­noil­la, että Suo­men maa­pe­rä nime­no­maan sitoo ravin­tei­ta ja sii­tä syys­tä jou­du­taan lan­noit­ta­maan enem­män kuin kas­vit tarvitsevat.”

    Maan­vil­je­lys­ke­mia lie­nee muut­tu­nut niis­tä ajois­ta. MTK har­kit­see yhdys­kun­ta­pe­räi­sen liet­teen levit­tä­mi­sen sal­li­mis­ta pelloille. 

    yhdys­kun­ta­lie­te lisäi­si maan muhe­vuut­ta ja mitä muhe­vam­paa maa on, sitä parem­min se sitoo ravin­tei­ta ja estää valumia.”

    Maan­vil­je­lys­ke­mia tie­tee­nä tus­kin on muut­tu­nut juu­ri­kaan, samo­ja perus­asioi­ta edel­leen tut­ki­taan. Ongel­ma­na on myös se että maa­pe­rä­kään eli maa­la­jit ja nii­den omi­nai­suu­det eivät myös­kään ole muut­tu­neet. Muhe­vam­paa ter­miä ei maan­vil­je­lys­ke­mias­sa tun­ne­ta, se on “Mul­ta­vuus” ja tuo on kyl­lä tot­ta että mul­ta­vuus lähes perus­maa­la­jis­ta riip­pu­mat­ta lisää ravin­tei­den­pi­dä­tys­ky­kyä. Tosin perus­maa­la­jin ravin­tei­den pidä­tys­ky­vys­sä on todel­la suu­ria ero­ja. Vaik­ka­pa savi­maa pidät­tää osan ravin­teis­ta todel­la tiu­kas­ti, jopa niin että kas­vit eivät mei­naa saa­da nii­tä irti. Sik­si pitäi­si olla vähän yli­mää­rää joka irtoai­si kas­veil­le­kin. Hie­kan ravin­tei­den­pi­dä­tys­ky­kyä sit­ten var­maan voi­si kuvail­la sanal­la “huo­no”?

  142. Suo­mi hakee komis­siol­ta hätä­apua varastopulaan.
    Vil­jaa lai­vat­ta­va Viroon 5 000 rekkakuormallista”.

    Näin otsi­koi Turun Sanomat:
    http://www.ts.fi/online/kotimaa/79395.html

    Jutun kuvas­sa, rek­ka­las­til­li­nen maa­han­tuo­tua durum-veh­nää läh­tee sata­man varas­tos­ta teollisuudelle.

    Voi­ko enää hul­lum­paa hom­maa olla.

    E

  143. Maa­ta­lous­tu­ki on kor­keam­paa matematiikkaa.

    Hol­lan­ti­lai­nen Wage­nin­gen yli­opis­to vii­mek­si las­ki, että suo­mi-vil­je­li­jän tuet ovat 66 pro­sent­tia tuloista.

    Osaa­ko joku las­kea, miten suu­ri on tukien osuus tuot­ta­jan maitolitrasta?

    Mai­to­ti­lal­li­nen saa suo­ria tukia toi­min­taan ja inves­toin­tei­hin. Sit­ten on rehut, joi­den tuot­ta­mis­ta on nii­tä­kin tuet­tu jo ker­taal­leen maataloustuilla. 

    Mikä on mai­to­ti­lan todel­li­nen tuki eli INPUT ja todel­li­nen tuo­tos eli OUTPUT

    Entä por­saan liha, jot­ka por­saat syö­vät ker­taal­leen maa­ta­lous­tuet­tua rehuviljaa?

    Osaa­ko joku ker­toa laskukaavan?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.