Tukholmassa biojätteet kerätään viemäriverkon avulla

Tuk­hol­ma­lai­sia keho­te­taan hank­ki­maan jäte­myl­ly ja pane­maan jau­he­tut bio­jät­teet vie­mä­ris­tä alas. Jäte­ve­den­puh­dis­ta­mos­sa niis­tä teh­dään bio­kaa­sua. Aja­tus ei ole aivan pöl­jä, siis jos se toi­mii mer­ta saastuttamatta.

Tuk­hol­mas­sa bio­jät­teet kerä­tään vie­mä­ri­ver­kon avulla

Tuk­hol­ma­lai­sia keho­te­taan hank­ki­maan jäte­myl­ly ja pane­maan jau­he­tut bio­jät­teet vie­mä­ris­tä alas. Jäte­ve­den­puh­dis­ta­mos­sa niis­tä teh­dään bio­kaa­sua. Aja­tus ei ole aivan pöl­jä, siis jos se toi­mii mer­ta saastuttama

27 vastausta artikkeliin “Tukholmassa biojätteet kerätään viemäriverkon avulla”

  1. Luin jos­kus jos­ta­kin leh­ti­ju­tus­ta (läh­det­tä en var­mas­ti löy­dä; kir­joi­tan muis­ti­ku­van varas­sa), että vie­mä­riin ei pitäi­si pan­na mitään ravin­nok­si kel­paa­vaa, kos­ka siten ruo­ki­taan rot­tia ja muu­ta viemärielämää.

    Minul­la on suu­ri luot­ta­mus ruot­sa­lai­siin, joten uskon että he ovat huo­leh­ti­neet täs­tä. Olen usein esit­tä­nyt Ruot­sin jät­teen­kä­sit­te­lyn mal­li­maa­na. Tie­dät­kö Osmo jota­kin enem­män ruot­sa­lais­ten mene­tel­mäs­tä? Tämä blo­gi­mer­kin­tö on var­maan jää­nyt vajaak­si, kun lause tun­tuu lop­pu­van kesken?

  2. Ravin­ne­huuh­tou­mien kan­nal­ta oleel­lis­ta on mihin lie­te levi­te­tään. Toden­nä­köi­ses­ti käy­te­tään viher­ra­ken­ta­mi­seen mihin saa käyt­tää aina­kin suo­mes­sa todel­la suu­ria ja samal­la tar­peet­to­man suu­ria mää­riä ravin­tei­ta. Ajan myö­tä ne tai­ta­vat siel­tä­kin valua vesis­töön. Jär­ke­vin­tä­hän oli­si saa­da ravin­teet takai­sin pel­lol­le, mut­ta mitä kaik­ke lie­te sit­ten sisäl­tää­kään. Eli onko tur­val­lis­ta levit­tää pel­lol­le takai­sin ruuantuotantoon.

  3. Ravin­ne­huuh­tou­mien kan­nal­ta oleel­lis­ta on mihin jäl­jel­le jää­vä lie­te levi­te­tään. Toden­nä­köi­ses­ti käy­te­tään viher­ra­ken­ta­mi­seen mihin saa käyt­tää aina­kin Suo­mes­sa todel­la suu­ria (ja samal­la tar­peet­to­man suu­ria) mää­riä ravin­tei­ta. Ajan myö­tä ne tai­ta­vat siel­tä­kin valua vesis­töön. Jär­ke­vin­tä­hän oli­si saa­da ravin­teet takai­sin pel­lol­le, mut­ta mitä kaik­ke lie­te sit­ten sisäl­tää­kään. Eli onko tur­val­lis­ta levit­tää pel­lol­le takai­sin ruuantuotantoon.

  4. Ame­ri­kan mat­kal­la tuli tuol­lai­nen jäte­myl­ly vas­taan. On se vaan näp­pä­rää, että voi esmes peru­nan­kuo­ret lavu­aa­rin poh­jal­ta vain huuh­tais­ta vie­mä­riin. Nii­den kaa­pi­mi­nen bio­jä­te­pus­siin on ällöä puuhaa.

    Toi­saal­ta vaik­ka­pa kuol­lei­den par­ve­ke­kuk­kien syöt­tä­mi­nen lavu­aa­rin jäte­myl­lyl­le voi­si sekin olla aika tym­pe­ää puuhaa.

  5. Aja­tus ei ole aivan pöl­jä, siis jos se toi­mii mer­ta saastuttama”

    Ja jos vie­mä­ri­verk­ko vetää ilman, että puh­das­ta vet­tä tar­vit­see käyt­tää kovin pal­joa huuh­te­luun eli kul­je­tuk­sen tehos­ta­mi­seen. Noil­le­kin on huo­nom­pia vaih­toeh­to­ja toki — esi­mer­kik­si kul­jet­ta­mi­nen jäteau­tos­sa. Luu­li­sin, ettei ongel­maa tule.

    Idea vai­kut­ta erin­omai­sel­ta: iso mää­rä jät­teen­kä­sit­te­lyä ja sen voi­ma­va­ro­ja jää pois ja tulok­se­na on polt­toai­net­ta. Mereen lisään­ty­vä­kään sakoai­ne ei pää­dy jos ei tahal­laan luo­vu­ta puh­dis­tuk­ses­ta. Ei kait sii­hen syy­tä ole.

    Koti­ta­louk­sis­sa jäte­myl­ly on mel­koi­nen apu­ri: lajit­te­lu hel­pot­tuu ja ros­kis täyt­tyy hitaam­min kun täh­teet ja per­keet (suom. huom. per­kuu­jä­te) hulah­ta­vat put­kes­ta alas.

  6. Nykyi­nen bio­jät­teen kier­rä­tys on epä­siis­ti, eikä kaik­ki ihmi­set jak­sa edes lajitella.

    Tuk­hol­man mal­li vai­kut­taa luo­val­ta ja Hel­sin­gis­sä asi­aa pitäi­si soveltaa.

    Meil­lä muu­ten­kin kier­rä­tys on aivan nau­ret­ta­vaa pel­lei­lyä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Todel­li­suu­des­sa talo­yh­tiöis­sä ihmi­set vain rou­daa­vat ros­kik­siin kaik­ki tava­rat ja ne on talo­yh­tiön vas­tuul­la. Siel­lä on kalus­teet ym. 

    Talo­yh­tiöis­sä tai kort­te­leis­sa pitäi­si olla joku paik­ka johon voi­si voi­si kes­ki­te­tys­ti vie­dä kodinkoneet,huonekalut ja ongel­ma­jät­teet. Sit­ten auto kier­täi­si ne hake­mas­sa. Täs­tä pai­kas­ta sit­ten ihmi­set voi­si­vat hakea tois­ten jät­tä­miä tava­roi­ta myös omaan käyttöön.

    Nykyi­nen ympä­ris­tön­suo­je­lu­tou­hu ei ole kan­san­val­tai­ses­ti toteu­tet­tua. Kan­sal­ta ei ole kysel­ty yhtään mitään.

  7. USA:ssahan tuo on ollut käy­tös­sä jo kau­an. Sil­lä sääs­te­tään yksi keräy­sas­tia kiin­teis­töä koh­ti ja eril­li­nen bio­jät­teen keräi­ly. En tie­dä, miten jäl­ki­kä­sit­te­ly siel­lä tapah­tuu, mut­ta epäi­len, että he pis­tä­vät kaik­ki ros­kat vie­mä­ris­tä eteen­päin ja lopul­ta kaatopaikoille.
    Nyky-yhteis­kun­nan ongel­ma on, että ravin­tei­den kier­to kat­ke­aa, kun tuo­te läh­tee alku­tuot­ta­jal­ta ja pää­tyy lopul­ta eri­näis­ten vai­hei­den kaut­ta mereen. Minus­ta tär­kei­tä oli­si kehit­tää jäte­ve­den­puh­dis­tus­ta siten, että jäte­ve­den “kau­pun­ki­li­sät” (ras­kas­me­tal­lit ja muut luon­toon kuu­lu­mat­to­mat par­tik­ke­lit) saa­tai­siin 100 %:sti eril­leen ja lop­pusi­joi­tet­tai­siin vaik­ka ydin­jä­te­kui­lui­hin. Puh­das bio­jä­te voi­tai­siin sit­ten huo­let­ta palaut­taa bio­kaa­sun tal­teen­o­ton jäl­keen pel­loil­le. Näin hom­ma toi­mi­si mer­ta saas­tut­ta­mat­ta myös jäte­myl­ly­jen kanssa.

  8. Tähä­nas­ti­sen näy­tön perus­teel­la vas­tuu bio­jät­teen käsit­te­lys­tä pitäi­si yli­pää­tään siir­tää Hel­sin­gin Vedel­le YTV:n sijaan.

  9. Vol­mert­ti kir­joit­ti: “Jär­ke­vin­tä­hän oli­si saa­da ravin­teet takai­sin pel­lol­le, mut­ta mitä kaik­ke lie­te sit­ten sisäl­tää­kään. Eli onko tur­val­lis­ta levit­tää pel­lol­le takai­sin ruuantuotantoon.”

    Ei, puh­dis­ta­mo­liet­teen levit­tä­mi­nen ruo­ka­kas­vien lan­noit­teek­si ei ole tur­val­lis­ta. Kir­joi­tin sii­tä Osmon blo­gi­kom­men­tis­sa aiem­min: “Ruot­sa­lai­sen Chal­mer­sin tek­nil­li­sen kor­kea­kou­lun kemian ja bio­tek­nii­kan lai­tok­sen kemial­li­sen ympä­ris­tö­tie­teen pro­fes­so­rin, Göran Peters­so­nin uuni­tuo­rees­sa esi­tyk­ses­sä varoi­te­taan jäte­liet­teen käy­tös­tä lan­noit­tee­na pel­loil­la: Mil­jö­gif­ter från slam till åker och livs­me­del. Sitee­raan sivul­ta 3: “I var­da­gen omges vi av 10 000-tals kemis­ka ämnen från kon­su­ment­pro­duk­ter. Inget annat fån­gar upp så mån­ga som renings­ver­kens slam.” (Eläm­me taval­li­ses­sa arjes­sam­me kym­me­nien tuhan­sien kulu­tus­ta­va­rois­ta peräi­sin ole­vien kemial­lis­ten ainei­den kes­kel­lä. Mikään muu ei ime näi­tä ainei­ta niin pal­jon itseen­sä kuin jäte­ve­den­puh­dis­ta­mon lie­te.) Peters­son sanoo, että ainoa tur­val­li­nen ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­nen liet­teen hävi­tys­ta­pa on polt­ta­mi­nen (s. 5). Peters­so­nin esi­tys osoitteessa
    http://publications.lib.chalmers.se/records/fulltext/90240.pdf

  10. Kuu­los­taa äkki­pää­tään kiin­toi­sal­ta mah­dol­li­suu­del­ta Hel­sin­kiin­kin, että bio­jä­te kul­ki­si suo­ral­la vesivoimalla.

    Nyky­ään­hän sil­le on eril­li­set säi­liöt, pus­sit ja vai­van­nä­kö. Ja sit­ten vie­lä eril­li­nen bio­jä­teau­to polt­ta­nee enem­män die­se­liä (oli se sit­ten fos­sii­lis­ta tai ei) ajel­les­saan bio­jä­te­reit­tiä, kuin mitä jät­tei­den ener­gia­si­säl­lös­tä oli­si edes teo­rias­sa hyödynnettävissä. 

    Kor­jat­kaa jos olen vää­räs­sä, mut­ta sinän­sä ilah­dut­ta­val­ta vai­kut­ta­va St1 ‑ket­jun lei­po­mo- ym. elin­tar­vi­ke­jät­tees­tä teh­dyn bio­eta­no­lin vähä­pääs­töi­syys­kin tai­taa täs­sä näkö­kan­nas­sa perus­tua osal­taan sii­hen, että tuo­tan­nol­le ei sinän­sä oikein voi las­kea lisä­pääs­tö­jä kul­je­tuk­ses­ta, kos­ka jos jäteau­to ei aja­kaan eta­no­li­lai­tok­sel­le se ajaa kui­ten­kin jätea­se­mal­le. Mut­ta entä jos vaih­toeh­to oli­si­kin että autoa ei tar­vi­ta lain­kaan, vaan Hel­sin­ki­läi­sit­täin Päi­jän­teen veden pai­no­voi­ma hoi­tai­si kuljetuksen?

    Eril­li­nen kysy­mys on se, voi­si­ko vie­mä­ri­put­ken pääs­sä olla metaa­nia­se­man ase­mes­ta eta­no­li­lai­tos? Tai­taa vie­mä­ris­sä kul­ke­va tava­ra olla sen ver­ran seka­lais­ta että tämä ei onnis­tu, vai kuin­ka on?

    Ja tie­tys­ti se mikä tuli­kin jo esil­le, eli että mitä teh­dään metaa­nin tal­teen­o­ton jäl­kei­sel­le liet­teel­le (tai eta­no­li­pro­ses­sin yli­jää­mäl­le, mitä se nyt iki­nä onkaan)?

  11. Suo­mes­sa puhu­taan, että pitää panos­taa uusiu­tu­viin. Val­tio­val­ta tai muu jul­ki­nen val­ta ei vain saa aikai­sek­si hank­kei­ta tuke­via raken­tei­ta, infraa sun muu­ta. Sama tilan­ne tois­tuu nyt kuin joku vuo­si sit­ten, kun Suo­mi tipu­tet­tiin net­ti­bis­nek­sen kehi­tys­maak­si jät­tä­mäl­lä nopean ver­kon raken­ta­mi­nen fir­mo­jen har­teil­le. Eihän sii­tä mitään tul­lut ja nyt kai val­tio liki kym­me­nen vuot­ta lii­an myö­hään ryh­tyy toimeen. 

    Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa val­tio ja kun­nat ovat olleet todel­la aktii­vi­sia. Välil­lä on tie­tys­ti teh­ty vää­riä­kin pää­tök­siä, mut­ta koko­nais­sal­do tule luul­ta­vas­ti ole­maan sel­lai­nen, että Suo­mi tip­puu naa­pu­rei­den kär­ryil­tä. Miten iso bisens odot­taa sitä, joka ensim­mäi­se­nä kehit­tää mil­joo­na­kau­pun­gin jäte­huol­lon sel­lai­sek­si, että se ei ole kulu ja saas­tut­ta­ja vaan tuot­taa uusiu­tu­vaa energiaa? 

    Onnek­si tän­ne voi­daan saa­da jotain ali­han­kin­taa. Nor­ja­lai­sen säh­kö­au­ton kokoa­mi­nen­han jo saa­tiin perä­ti koko­nai­suu­des­saan Uuteen­kau­pun­kiin aina­kin jok­si­kin aikaa.

    No, Suo­mes­sa ST1 tuot­taa bio­eta­no­lia ja Nes­te on maa­il­man suu­rin pal­mu­öl­jy-yhtiö, joten ehkä ei ihan jon­kin Roma­nian kans­sa samaan sar­jaan sen­tään jouduta. 

    http://www.st1.fi/index.php?id=2211

  12. Nyt vas­ta luin Hesa­rin jutun asias­ta. Kan­na­tan. Erit­täin hyvä menetelmä. 

    Saa näh­dä miten junt­te­ja me jun­tit taas täs­sä ollaan. Hesa­rin suo­ma­lais­lausun­not eivät lupaa kovin hyvää.

  13. Ihan jän­nä idea. Leh­ti­ju­tun mukaan hel­pos­ti toteu­tet­tu Tok­hol­mas­sa, mut­ta Hesas­sa useam­man mut­kan taka­na. Peri­aat­tees­sa kyse lie­nee jät­teen­kä­sit­te­ly­ka­pa­si­tee­tis­ta. ja myös siiä miten jär­jes­tel­mä on rakennettu.

    Taas isom­man ja perus­teel­li­sem­man jut­tu­ko­ko­nai­suu­den aihe.

    Ymmär­rän hyvin, että sade­ve­si sisäl­tää ras­kas­met­ta­le­ja yms. Mut­ta voi­si­ko joku ker­toa, mik­si vie­mä­ri­jä­te (siis ihmi­sen ukl­so­te ja virt­sa) ei käsi­tel­ty­nä­kään kel­pai­si pel­lol­le? Mitä myrk­ky­jä se sisäl­tää? Irto­aa­ko put­kis­ta ken­tiews. Muut­tuu­ko mat­kal­la? Tulee­ko jäte­ve­teen muu­ta­kin myrkkyainesta?

    hesas­sa kai jom­jios­sain mää­rin vie­mä­ri­lie­tet­tä käy­te­tään metaa­nik­si. Jos jäte­kaa­su voi­daan suo­raan käyt­tää eism. bus­sis­sa, tur­haan sitä on yri­tää eta­no­lik­si muuttaa.

  14. Mut­ta voi­si­ko joku ker­toa, mik­si vie­mä­ri­jä­te (siis ihmi­sen ukl­so­te ja virt­sa) ei käsi­tel­ty­nä­kään kel­pai­si pel­lol­le? Mitä myrk­ky­jä se sisäl­tää? Irto­aa­ko put­kis­ta ken­tiews. Muut­tuu­ko mat­kal­la? Tulee­ko jäte­ve­teen muu­ta­kin myrkkyainesta?”

    Ihmi­set tup­paa­vat nyky­ään syö­mään lääk­kei­tä sen ver­ran pal­jon, että jäte­ve­sis­tä jää jää­miä. Asi­aan ei olla tai­det­tu vie­lä kovin pal­joa tut­kia. Anti­bioo­tit ja esim. e‑pillerit tai­ta­vat ainas­kin aiheut­taa ongelmia…

  15. Suu­ruus­luo­kis­ta: Päi­jän­teen puh­das­ta vet­tä valuu Kymi­jo­kea pit­kin Suo­men­lah­teen kes­ki­mää­rin 282 m³/s (wiki), eli noin 8900 mil­joo­naa kuu­tio­ta vuo­sit­tain. Hel­sin­gin vesi käyt­tää Päi­jän­teen ja Van­taan­joen vet­tä yhteen­sä 88 mil­joo­naa kuu­tio­ta vuo­des­sa (vuo­si­ker­to­mus). Puh­taan veden riit­tä­vyys bio­jä­tet­tä kul­jet­ta­maan siis ei vai­kut­tai­si pääl­lim­mäi­sel­tä ongelmalta. 

    Kus­tan­nuk­sis­ta talo­yh­tiöil­le: Ker­ran vii­kos­sa tyh­jen­net­tä­vä bio­jä­te­ros­kis mak­saa 308.36 e astioi­neen. Poh­ja­vie­mä­rin huuh­te­lun sai­si var­mas­ti ker­ran vuo­des­sa sata­sel­la jos se teh­täi­siin katu kerrallaan. 

    Metaa­nis­ta: Vii­kin­mäel­lä tuo­te­taan n 10mM3 kuu­tio­ta bio­kaa­sua vuo­sit­tain (läh­de), jos­ta tuo­te­taan 16 GWh säh­köä ja 26 GWh läm­pöä. Bio­kaa­sun metaa­ni­pi­toi­suus on tyy­pil­li­ses­ti jotain 40–70%, en tie­dä miten Hel­sin­gin Vedel­lä, joka tapauk­ses­sa sitä ei voi suo­raan tan­ka­ta kaa­sua­jo­neu­von tankkiin.

  16. Vie­mä­riin menee aikas pal­jon muu­ta­kin kuin “sitä itte­ään”. Astian- ja pyy­kin­pe­su­ko­neis­ta pesuai­net­ta (aineet säi­ly­tet­tä­vä pois­sa las­ten ulot­tu­vil­ta), pytys­tä WC-ank­kaa tai vas­taa­vaa (mel­koi­sia myrk­ky­jä nekin), kaik­ki muut kodin pesu- ja puh­dis­tusai­neet ja esi­mer­kik­si kaik­ki vaat­tei­siin tart­tu­nut lika.

    Vas­ta sit­ten kun kodeis­sa luo­te­taan vain sap­pi­saip­pu­aan, pesu­päh­ki­nöi­hin ja etik­kaan, voi­daan jäte­ve­sien hyö­dyn­tä­mis­tä lan­noi­tuk­ses­sa edes harkita.

  17. Aja­tus on ihan hyvä, mut­ta Suo­mes­sa aiheut­taa jon­kin ver­ran tek­ni­siä ongel­mia. Mitä enem­män vie­mä­ri­vir­ras­sa on kiin­te­ää aines­ta, sitä enem­män tar­vi­taan huuh­te­lu­vet­tä, jon­ka (tur­ha) pump­paa­mi­nen vie­mä­riin vie aika suu­ren osan kaa­sun ener­gia­hyö­dys­tä. Toi­nen vaih­toeh­to on lisä­tä kaa­toa eli run­ko­lin­jo­jen pai­ne­vie­mä­rio­suuk­sia. Pai­ne­vie­mä­ris­sä pum­pul­la pum­pa­taan jätet­tä ylä­mä­keen jot­ta saa­daan pudo­tus­ta seu­raa­val­le las­ku­vä­lil­le, kos­ka vie­mä­ri­lin­jo­jen täy­tyy tie­tys­ti mukail­la maas­ton kor­keus­e­ro­ja. Pai­ne­put­kis­sa ei ole ilma­ti­laa ‚jol­loin nii­den osal­la ei myös­kään kaa­sun haih­tu­mis­ta tapah­du, toi­sin kuin käve­ly­vauh­tia mate­le­vis­sa taval­li­sis­sa put­kis­tois­sa. Täs­sä tulee taas kak­si uut­ta ongel­maa: pum­put vie­vät hir­veän mää­rän säh­köä ja mak­sa­vat sato­ja tuhan­sia kap­pa­le. Yhden asui­na­lu­een jät­teil­le tar­vi­taan kym­me­niä pump­pauk­sia , ennen­kuin jäte on puh­dis­ta­mol­la. Nykyi­sin­kään ei ole rahaa pitää vie­mä­ri-infraa kun­nos­sa, joten mis­tä rahat valu­mi­sen nopeut­ta­mi­seen? Suu­rim­pien kau­pun­ki­kes­kus­to­jen ulko­puo­lel­la ei tai­da enää väes­tön­ti­heys­kään riit­tää. Uskoi­sin että Hesa­rin jutus­sa mai­ni­tut kulut Tuk­hol­mas­sa muo­dos­tu­vat suu­rel­ta osia put­kis­ton päi­vi­tyk­ses­tä ja tekniikasta.

    Jos kaa­sua voi­si kerä­tä asui­na­lueit­tain , oli­si hom­ma var­mas­ti mie­lek­kääm­pi, mut­ta tus­kin kau­pal­li­ses­ti kannattava.Bioetanollaitos lähiön kupees­sa voi­si olla­kin. En tun­ne St1 tek­niik­kaa hyvin , mut­ta luu­li­si vie­mä­ris­sä kul­ke­van jät­teen käy­vän yhtä hyvin eta­no­lin tekoon kuin “puh­taan­kin”.

    Sit­ten 2020-luvul­la pitäi­si kulut­ta­jan enää vali­ta , aje­lee­ko idea­park­kiin scheis­se­mo­bii­lil­la vai eTalbotilla…

  18. Mitä tulee käy­mä­lä­jät­tee­seen ja ravin­tei­den kier­toon, täs­sä ollaan hyvin perus­ta­van­laa­tuis­ten ja tär­kei­den kysy­mys­ten äärel­lä. Ihmi­sen virt­san sisäl­tä­mä typ­pi, fos­fo­ri ja kalium pää­ty­vät nykyi­sel­lään län­si­mais­sa lähes täy­sin rehe­vöit­tä­mään vesis­tö­jä, ja ruo­ka­kas­vien kas­va­tuk­seen käy­tet­tä­vät mak­ro­ra­vin­teet teh­dään fos­sii­li­sis­ta läh­teis­tä. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tämä tilan­ne on kes­tä­mä­tön jo elin­tar­vi­ke­huol­lon­kin kan­nal­ta, puhu­mat­ta­kaan luon­non­suo­je­lul­li­sis­ta näkökohdista.

    Täs­sä lin­kis­sä on käsi­tel­ty aihe­pii­riä ja mah­dol­li­sia tapo­ja ongel­man ratkaisemiseen:

    http://www.ecosanres.org/pdf_files/Ecological_Sanitation.pdf

    Väis­tä­mä­tön tosia­sia on, että vesi­ves­sa ei ole kos­kaan ollut eko­lo­gi­ses­ti mie­le­käs rat­kai­su, ja on väki­sin­kin tulos­sa tien­sä pää­hän seu­raa­vien muu­ta­man suku­pol­ven aika­na. Mie­les­tä­ni on äärim­mäi­sen tär­ke­ää, että tämä kysy­mys nos­te­taan jul­ki­seen tie­toi­suu­teen ja rat­kai­su­jen kehi­tys­tä resur­soi­daan voi­mak­kaas­ti jul­ki­sen val­lan taholta.

    1. Tuo kos­kee kyl­lä vain haja-asu­tusa­luei­ta. Fos­fo­ris­ta ote­taan Hel­sin­gin jäte­ve­sis­tä pois 97 % ja types­tä­kin 87%.

  19. On tot­ta, että jäte­ve­det puh­dis­te­taan Hel­sin­gis­sä tehok­kaas­ti, mut­ta mihin ravin­teet sen jäl­keen pää­ty­vät? Viher­ran­ken­ta­mi­seen, myy­dään koti­ta­louk­sil­le jne. En tie­dä min­kä­lai­sia ravin­ne­pi­toi­suuk­sia hule­ve­sis­sä on, mut­ta viral­li­set puh­dis­tus­lu­vut anta­vat hel­pos­ti lii­an ruusui­sen kuvan…

  20. Kun bio­jät­teen eril­lis­ke­räys pää­kau­pun­ki­seu­dul­la 90-luvul­laal­koi, kuu­lin Hel­sin­gin veden työn­te­ki­jäl­tä samas­ta asias­ta. Hän ihmet­te­li, mik­sei bio­jä­tet­tä alet­tu kerä­tä val­mii­ta vie­mä­ri­röö­re­jä myö­ten. Sääs­tyi­si mel­koi­nen mää­rä ros­ka-auto­jen ajo­ja ympä­ri kau­pun­kia, kun val­mis put­ki-infra on ole­mas­sa. Myös mädätyksestä/biokaasun tuo­tan­non tek­nii­kas­ta on koke­mus­ta jätevedenpuhdistamoilla.

    Nyt, kun eril­lis­ke­räys­tä var­ten on raken­net­tu kom­pos­toin­ti­lai­tok­set ja muu infra, tus­kin enää siir­ry­tään viemäri-ratkaisuun.

    Vol­mer­til­le voi­sin esi­tää kysy­myk­sen, min­ne ne bio­jät­teis­tä kom­pos­toi­dut mullat/ravinteet mene­vät? Samal­la taval­la viher­ra­ken­ta­mi­seen kuin Hel­sin­gin Veden lietteet.

  21. Kyl­lä bio­jä­te­kom­pos­tin voi­si aina­kin teo­rias­sa palaut­taa takai­sin pel­lol­le. Sii­nä ei aina­kaan pitäi­si olla mitään vie­rai­ta ainei­ta, jos lajit­te­lu on teh­ty oikein.
    Hel­sin­gin Vesi muu­ten tar­jo­aa leh­ti-ilmoi­tuk­sil­la bio­jä­te-tur­ve kom­pos­tia ilmai­sek­si pel­loil­le 80 km:n säteel­lä Hel­sin­gis­tä. Onko tie­toa, mil­lai­ses­ta tava­ras­ta oikein on kyse? Jäte­ve­si­liet­teen käyt­tö­hän on tukieh­to­jen mukaan kiel­let­ty ruo­ka­vil­je­lyk­sil­lä, mut­ta bio­jä­tet­tä minun käsit­tääk­se­ni voi­si käyttää.

  22. Vie­mä­ri sopii aina­kin kos­teil­le jät­teil­le. Puu­ron täh­teet lait­taa mie­luum­min vie­mä­riin kuin bio­jä­te­pus­siin, joka kos­tues­saan hajo­aa. Voi toki ostaa kos­teut­ta kes­tä­viä jäte­pus­se­ja, mut­ta sel­lai­set tun­tu­vat koko­nai­se­ko­lo­gi­ses­ti arveluttavilta.

  23. En sanok­kaan sitä, että nykyi­nen kes­kis­tet­ty kom­pos­toin­ti oli­si sen parem­pi vaih­toeh­to. Halusin vain tuo­da esiin, että puh­dis­ta­moi­den hyvät pro­senn­ti­lu­vut eivät ker­ro koko totuut­ta. Viher­ra­ken­ta­mi­ses­sa käy­te­tyt ravin­ne­mää­rät eivät perus­tu edes kas­vin tar­vit­se­maan mää­rään. Jol­lain taval­la suu­rem­pi osa ravin­teis­tä pitäi­si saa­da takai­sin ruu­an tuotantoon.

  24. Poh­din tuo­ta jäte­ve­den­puh­dis­ta­mo­jen osuut­ta; Mah­tai­si­ko­han kapa­si­teet­ti nykyi­sis­sä lai­tok­sis­sa riit­tää monin­ker­tai­sel­le bio­mas­sal­le? Var­maan las­keu­tusal­tai­ta ja esi­sel­key­tys­tä pitäi­si lisä­tä… Ja toi­saal­ta nykyi­sen­lai­seen aktii­vi­lie­te­pro­ses­siin tus­kin kan­nat­taa joh­taa val­ta­via mää­riä bio­jä­tet­tä, jos tar­koi­tus on käyt­tää vie­mä­ri­verk­koa vain bio­jät­teen kerää­mi­seen ja kul­je­tuk­seen. Eli jäte­ve­den­puh­dis­ta­moi­den uudel­leen­jär­jes­te­ly oli­si myös edes­sä, vie­mä­ri-infran lisäksi.

  25. Mie­len­kiin­toi­nen tuo Tuk­hol­man rat­kai­su. Jos se ei todel­la saas­tu­ta mer­ta niin näen, että se voi olla hyvä vaih­toeh­to. Itse nuo jäte­ve­si­asiat on tul­leet tutuik­si kun olen ollut muka­na seu­raa­mas­sa ystä­vä­ni uuden talon puh­dis­ta­mon valin­taa. Heil­lä on ollut mie­les­sä aina­kin Upo­nor Weho­puts ja muu­ta­ma muu merkki.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.