Heikinlaakson teollisuusalueen pohjoisosan asemakaava
Vantaan puolelle Lahdenväylän ja Vanhan Porvoontien väliin ja Kehä III:een rajoittuen rakennetaan kaupan suuryksikkö (Terra, Isku, ABC) ja Helsingin sen parkkipaikat. Asukkaat valittavat liikenteestä ja siitä, että ovat muuttaneet metsän keskelle ja nyt ovatkin parkkipaikan vieressä. On myös kysytty, kuinka edullinen tällainen työnjako on Helsingille.
Alueelle ei ole joukkoliikennettä. En hirveästi pidä näistä automyymälöistä, mutta huonekaluhalleja on lupa perustaa keskustojen ulkopuolelle ilman vaikeutettua menettelyä. Mitähän Vantaalla ajatellaan tästä hankkeesta?
Koirasaarentien asemakaavamuistutukset
Osana Kruunuvuoren rannan uutta suurta asuinaluetta Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyvksynyt Koirasaarentien asemakaavan kahtena pätkänä. Tästä on paljon muistutuksia, joissa sanotaan muun muassa
1) Aluetta ei saisi suunnitella, koska osayleiskaavaa koskevia valituksia ei ole ratkaistu. Tätä ei voi pitää validina valituksena. Kaavasta ei saa päättää, ennen kuin osa-yleiskaava on lainvoimainen, mutta kaupunki saa kyllä omalla riskillään tehdä suunnittelua, joka voi osoittautua turhaksi.
2) Vastustetaan ratikkaa. Tästä valtuusto on päättänyt ja se sitoo lautakuntaa
3) Vastustetaan Kuurunuvuorenrannan rakentamista sinänsä. Alue on hienoa, mutta valtuuston päätös sitoo tässäkin lautakuntaa. Ja kyllä se on myös niin hyvää asuinaluetta, että äänestin valtuustossa rakentamisen puolesta, vaikka olisin vähän halunnut rajata.
4) Haluttaisiin, että koko osayleiskaavan alue tuotaisiin kerralla päätettäväksi. Toisaalta se osayleiskaava on niin yksityiskohtainen, että kokonaisuus on aika hyvin hanskassa. Tosin paloittaisesta kaavoittamisesta minäkin olen lautakunnassa urputtanut.
5) Vastustetaan kadun liiallista leveyttä. Tämä on oikea vastustusperuste. Asiasta on näköjään myös äänestetty lautakunnassa vihreiden kannatettua kapeampaa tietä. Toisaalta sisääntulotiestä tehdään nyt puuriveineen hieno. Ratikka keskellä leventää myös. Pieni yksityiskohta on, että katua on siirretty hankalampaan paikkaan parin vanhan viehättävän puutalon suojelemiseksi. Tätäkin on pidetty tarpeettomana
Todettakoon, että tietä on kavennettu parilla metrillä, koska fillarit on siirretty erilliselä pyörätieltä pyöräkaistalle.
Lausunto Helsingin seudun ruuhkamaksuselvityksestä
Oikeastaan mitään muuta lausunnossa ei itsestään selvyyksien lisäksi sanota kuin, että tulot pitäisiu käyttää alueen liikenneinvestontien hyväksi. En ole varma tuosta korvamerkitsemisestä liikenteelle, mutta kun kyse on maksusta, joka kohdistuu vain seudun asukkaisiin ja yrityksiin, rahan pitäisi jäädä seudulle – vaikka sitten alentamaan kunnallisveroa.
Lisäksi halutaan jatkaa selvitystyötä. Joskus pitäisi ottaa myös kantaa.
HOK-Elannon edustajiston esteellisyys
Korkein hallinto-oikeus on päättänyt, etteivät Maunulan ostoskeskuksen kaavan käsittelyyn osallistuneet HOK-Elannon edustajiston jäsenet ole olleet esteellisiä Hallintoneuvosto vasta tuottaa esteellisyyden.
Lausunto pisararataa koskevasta toivomusponnesta.
Lausunto on aika lyhyt. Pyysin tämän viimeksi pöydälle, mutta en oikein tiedä, mitä tähän voisi lisätä muuta kuin kiirehtiä ratkaisua. Lautakunta voisi ehkä todeta, että periaateratkaisulla on kiire, koska se vaikuttaa kaikkeen muuhun suunnitteluun.
Maija Anttilan ponsi taideteoksista liikenneympyröissä
Taas säästyi työtä. Olin pannut lähiviikkojen työohjelmaan samanlaisen aloitteen tekemisen. Ehdottoman kannatettava hanke.
Osmolla taisi olla joku mielipide jokaiseen muuhun kohtaan paitsi “HOK-Elannon edustajiston esteellisyys” missä vaan todettiin tyytyväisenä KHO:n päätös. Osuuskauppaväki tulee siis jatkossakin toimimaan kuten Maunulassa.
Asiasta ei voi olla mielipidettä, koska se oli ilmoitusasia, joka merkitään tiedoksi. Osuuskaupan omistajia on kai noin 70 prosenttia helsinkiläisistä ja edustajiston jäsenyys rinnastetaan yhtiökokoukseen osallistumiseen. Tämä kysymys on vähän kiusallinen, koska toisaalta päätöksenteosta ei myöskään saa ilman laillista perustetta kieltäytyä.
Helsingin kaupungin pitäisi valvoa tiukemmin kerrostalojen laatutasoa. Uusien talojen huoneistoratkaisut ovat huonoja. Ne ovat epäkäytännöllisiä sokkeloisia, kaappitiloja on vähän ym.
Kun olen katsellut kaupunkiin rakennettavia kerrostaloja, niiden arkkitehtuurissa ei ole kehumista. Taitaa olla alle puolet niistä arkkitehtien suunnittelemia. Miksi ihmeessä rakennetaan uudet talot kaikki samanlaisiksi, rakennetusta ympäristöstä tulee tylsän näköistä.
Nyt on vallalla jonkinlainen uusfunkkislainen hullutus kerrostalorakentamisessa. Sinänsä yksittäistapauksina nämä vielä menisivät, mutta rakennusyhtiöt ovat ottaneet suunnitelmissa näköjään CAD:issä ctrl+c:n ja ctrl+v.n käyttöön.
Uudet asuinalueet ovat kamalan näköisiä, jonkinlaista uusneuvostoliittolaista tylsyyttä.
Koirasaarentiestä:
Edellinen lautakunta käsittääkseni keskusteli siitä pitäisikö ratikka olla tien keskellä vai erillään siitä. Erillään kulkevat kiskot tekisivät häiriöttömän raitioliikenteen järjestämisen selvästi helpommaksi ja lyhentäisivät pysäkkimatkoja (lähes koko asutushan on tien eteläpuolella).
Edellisen lautakunnan keskusteluista mm. täällä: http://jlf.fi/f20/1275-laajasalon-raideyhteys/index35.html#post57960
Toisena asiana nuo pyöräkaistat liikenneympyröissä.
Tuo ratkaisu jossa pyöräkaista nousee erilleen pyöärtieksi liikenneympyrän ajaksi näyttää todella vaaralliselta. Lujaa ajava pyöräilijä tulee sivusta yhtäkkiä liikenneympyrästä poistuvan autoilijan eteen. Kummalla siinä edes on etuajo-oikeus? En tiedä, eikä varmasti tiedä suurin osa tiellä kulkijoistakaan.
liikenneympyrässä autojen ajonopeus on siksi alhainen, että pyöräilijät voisivat ajaa hyvin autojen seassakin. Pyöräkaistalta liikenneympyrään siirtyvä pyöräilijä olisi silloin suoraan takaa tulevan autoilijan edessä, jolloin autoilija huomaisi tämän (ja väistämissäännötkin ovat selkeät, kun ajetaan tasa-arvoisesti samaa kaistaa).
Ylipäänsäjuuri risteykset ovat (korotetuilla) pyöräteillä ylivoimaisesti vaarallisimpia kohtia, ja pyöräkaistoilla paljon turvallisempia. Miksi juuri vaarallisin kohta pitää tehdä pyörätienä, vaikka muutoin tehdään kaista? Lähde: http://www.erika-ciesla.privat.t‑online.de/radweg-sicher.html
Hyvä huomio. Minulta oli tuo yksityiskohta jäänyt havaitsematta. Toki sen olisi havainnut lautakunnan esittelyssä.
Risteyksessä oikealle kääntyvä auto väistää pyörätietä suoraan ajavaa. Niinpä liikenneympyrästä poistuva auto on väistövelvollinen. Nämä kiertoliittymät ovatkin siitä hauskoja, että pyörä on etuoikeutettu autoon nähden aina. Enää tarvitsisi kertoa se autoilijoille.
Jore:“Helsingin kaupungin pitäisi valvoa tiukemmin kerrostalojen laatutasoa.”
Ei. Helsinkin kaupungin ei pitäisi valvoa kerrostalojen laatutasoa mitenkään ja sen lisäksi Helsingin pitäisi antaa rakentajien tehdä mieleisiään taloja, eikä kampittaa niitä millään keskineliövaatimuksilla yms. typeryyksillä.
Olen oireista kyllä samaa mieltä.
“Ei. Helsinkin kaupungin ei pitäisi valvoa kerrostalojen laatutasoa mitenkään ja sen lisäksi Helsingin pitäisi antaa rakentajien tehdä mieleisiään taloja, eikä kampittaa niitä millään keskineliövaatimuksilla yms. typeryyksillä.
Olen oireista kyllä samaa mieltä.”
No toisaalta voisihan sitä poistaa kaikki valvonta ja kaavoituskin kokonaan. Olisi mielenkiintoista nähdä minkälaista jälkeä syntyisi.
jore:“No toisaalta voisihan sitä poistaa kaikki valvonta ja kaavoituskin kokonaan. Olisi mielenkiintoista nähdä minkälaista jälkeä syntyisi.”
Ja millä kustannuksilla!
Pisarasta, minusta ne suunnitelmat eivät ole siinä kunnossa että hankkeesta voi tehdä periaatepäätöksen.
Keskeinen peruste Pisaralle on että ratapihalta loppuu laiturit, mutta hankkeella on tietenkin muitakin vaikutuksia. Museovirasto vaatii jo nyt YVAa maanpäällisiiin rakenteisiin, joka on erikoista ottaen huomioon että ne on suunnitelmassa jätetty hyvin vähälle huomiolle, pari sisäänkäyntiä on piirretty. Tästäkin syystä pitäisi olla edes joku hahmotelma siitä miten Pisara vaikuttaa maankäyttöön erityisesti Töölössä ja Hakaniemessä, se että KSV saisi aikaiseksi edes parin sivun visiopaperin ei ole minusta kohtuuton vaatimus hankkeen koon ja merkityksen huomioon ottane.
Lisäksi kustannusarvio pitäisi päivittää. Ja tähän liittyen tulisi saada selvyys siihen johtuuko radan suuri syvyys Töölön metron ja keskustatunnelin varauksista, jos kyllä niin nuo pitää siten painaa syvemmälle.
Heikinlaaksosta, ja ex-heikinlaaksolaisena, jossain vaiheessa on suunnitelma seutulinjasta Heikinlaakson läpi, muistaakseni niin että h77 Jakomäestä jatkettaisiin Tikkurilaan Heikinlaakson läpi. Vanhan Porvoontien länsipuolella on kohtuullisen paljon asutusta joka tarvitsee sen bussin joka tapauksessa, nyt lähin pysäkki on noin kilometrin päässä ja maasto on mäkistä. Hankkeen toteutuksen voisi sitoa tähän yhteyteen.
Se että täysin hyvää maata käytetään parkkipaikkoihin on toki harmi, miksei niitä voi sijoittaa sinne moottoritien puolelle joka on melun takia joka tapauksessa jättömaata? Jos ongelma on se että liiketila tulisi sitten Helsingin puolella, niin muutetaan vaikka rajaa mieluummin. Tiemelu Heikinlaaksossa on jo nyt yllättävän kova, jos se metsikkö sen ja Kehä III / Lahden moottoritien välissä kaadetaan niin tämä tuskin auttaa asiaa.
“Pisarasta, minusta ne suunnitelmat eivät ole siinä kunnossa että hankkeesta voi tehdä periaatepäätöksen.”
Olen samaa mieltä. Hanke ei lisää lähijunaliikenteen välityskykyä. Sen asemien suunnitelmat joudutaan käymään läpi uusimpien turvallisuusohjeiden mukaan. Pelastuslaitos on kiristänyt melkoisesti mm länsimetron poistumiskaistavaatimuksia.
Varsinkin keskusta-asema, mutta myös muut pitkät tunneliasemat voivat olla vaikeuksissa kaikkien tilavaatimusten sovittamisessa yllättävän ahtaiksi osoittautuneisiin kalliotiloihin. Jos hyvin syvällä olevalta asemalta on saatava kahden täyspitkän, mahdollisesti kaksikerroksisen lähiliikennejunan matkustajat poistumaan nopeasti pintaan, tilantarpeet ovat yllättävän suuret ja kuilujen sijoittaminen ydinkeskustaan vaatii tarkkaa suunnittelua.
Oma juttunsa on myös saada Pasilassa aikaan riittävän toimiva asemaratkaisu.
En oikein saa selvää mitä Vepsäläinen tarkoittaa yllä lähijunien välityskyvyllä. Käsittääkseni isommat lähijunat kyllä kuljettavat enemmän matkustajia, eli matkustajamäärän takia ei sinänsä tarvita lisää vuoroja, vuoroja tarvitaan kuitenkin lisää jotta saataisiin uusia linjoja. Ei tämä tietenkään pelkästään Pisaralla ratkea, mutta se on osa kapasiteetin nostoa siinä kuin vaikka lisäraide Kerava — Riihimäki. Pasilaan kyllä mahtuu sivusuuntaan lisää laitureita jos tarvitaan, en ole moisesta tarpeesta kuullut.
Kehäradan tunneleiden kohdalla ei ole puhuttu sivulaitureista poistumistieksi, miksi sitten Pisarassa? Pelastuslaitoksestahan se on kiinni, mutta ero metroon on siinä ettei ole vaarallista sivuvirtakiskoa ja pudotus ratapintaan on puolisen metriä lyhyempi.
Jospa Pisarasta päätettäisiin tehdä suunnitelma vaikka tällä tarkkuudella vai onko sellainen jo olemassa ?
Yhdessä Tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvityksen kanssa päätöksentekijöillä olisi jo aika paljon kättä pidempää.
Pääkaupunkiseudun ruuhkat ydinkeskustan ulkopuolella ovat niin vähäisiä, että ruuhkamaksut ovat kuin ampuisi tykillä kärpästä.
Pahimmat ruuhkat ovat kehäteillä. Niiden ennustetaan pahenevan rajusti.
Hieman tuntuu omituiselta jos metro- ja junaradat eivät mahdu tunneleissa toistensa ohitse. Maailman suurkaupungeissa moisia risteyksiä kun riittää vähän joka asemalle, eikö niissä ole koskaan tullut käytyä?
Niin kaupunkiraiteiden kuin kaukoliikenneraiteiden välityskyky on kiinni kulunvalvontajärjestelmän sallimasta minimivuorovälistä. Tiukin paikka on rataosilla Pasilasta pohjoiseen ja luoteeseen. Nyt 5 minuuttia on minimivuoroväli näillä raiteilla. RHK:n mukaan järjestelmä salliin 4 minuutin vuoroväliin menemisen. Salliiko liikenteen luotettavuustaso, joka on ollut lähijunaliikenteen akilleenkantapää ?
Pisara ei lyhennä tätä vuoroväliä. Toisin sanoen se ei mahdollista uusia junia kaupunkiraiteille, jos kulunvalvontaa ei muuteta. Jos kulunvalvontatekniikkaan investoidaan, kapasiteettia saadaan lisää.
Tekniikan uusiminen on varmasti mahdollista, mutta lienee hankkeena laajakantoinen, koska samoilla radoilla on varauduttu kuljettamaan niin erilaista liikennettä. Varmasti ensisijaisena välityskyvyn kasvattajana käytetään muita keinoja.
Lisäraide Kerava — Riihimäki ei sekään ole välityskyvyn nostoa muilta osin kuin tuolla välillä. Siellä voidaan junamäärää nostaa samalle tasolle kuin Keravan eteläpuolella, mutta junien määrää Keravalta etelään ei voida nostaa.
Pasilan ongelmat eivät liity laiturien määrään vaan raidejärjestelyjen toimintavarmuuteen.
Jos Pisara joudutaan haaroittamaan jo ennen Pasilan laitureita, joudutaan tietysti rakentamaan lisälaitureita.
Poistumistiejärjestelyjen tiukentuneet normit liittyvät palotilanteiden hallintaan.Poistuminen tapahtuu maan pinnalle päin.
Seppo Vepsäläinen:“RHK:n mukaan järjestelmä salliin 4 minuutin vuoroväliin menemisen. Salliiko liikenteen luotettavuustaso, joka on ollut lähijunaliikenteen akilleenkantapää ?”
Miksei sallisi, ajetaanhan maailmalla paljon tuotakin lyhemmillä vuoroväleillä? Jopa Helsingin metroa ajetaan tuolla vuorovälillä, ja teknisesti Helsingin metrolla ja lähijunilla ei ole niin suurta eroa, että luotettavuuden epäilylle tuolla perusteella olisi aihetta.
“Tekniikan uusiminen on varmasti mahdollista, mutta lienee hankkeena laajakantoinen, koska samoilla radoilla on varauduttu kuljettamaan niin erilaista liikennettä. Varmasti ensisijaisena välityskyvyn kasvattajana käytetään muita keinoja.”
Eiköhän ole suhteellisen helposti arvioitavissa, mitkä tekniikan uusimisesta aiheutuneet kustannukset ovat suhteessa hyötyihin.
“Jos Pisara joudutaan haaroittamaan jo ennen Pasilan laitureita, joudutaan tietysti rakentamaan lisälaitureita.”
Eiköhän Pisaran rakentaminen kokonaisuutena vähennä tarvittavien laiturien ja raiteiden määrää.
Ajetaanhan Tukholmassakin Helsinkiä suurempia junamäärääriä kaupungin läpi kahdella(!) raiteella. Olennainen ero (ohjausjärjestelmän ja käytäntöjen lisäksi) on se, että Tukholma ei ole radan pääteasema. Tämähän olisi meilläkin tilanne Pisaran rakentamisen jälkeen.
“Poistumistiejärjestelyjen tiukentuneet normit liittyvät palotilanteiden hallintaan.Poistuminen tapahtuu maan pinnalle päin.”
Tämä on totta. Siksi tunneliratkaisuja pitäisi välttää (lähes) viimeiseen asti.
Esimerkiksi Länsimetron kustannusarvio nousi kaksinkertaiseksi suurelta osin kiristyneiden turvallisuusvaatimusten vuoksi. Toivottavasti Pisaran suunnitelmat osataan tästä viisastuneena tehdä paremmin, jottei päätöksiä tarvitse tehdä täysin paikkaansa pitämättömin laskelmin.
Kari
Eikös kehä I:n ruuhkautuminen ole vähenemässä kun Leppävaara saadaan kuntoon. Tämä puhuu ruuhkamaksuja vastaan.
Sitäpaitsi joukkoliikenne kehä I:stä pitkin helsingistä ja vantaalta sekä ympäryskunnista espooseen on todella kehittymätöntä. Miksi tätä ei yritetä saada nyt kuntoon? Ei kai vaan taka-ajatuksena ole, että joukkoliikenne voidaan saada kuntoon vasta sitten kun ihmisiä ensin riittävästi rankaistaan työmatka-autoilusta? Eli ihmisiä rankaisemalla vasta saadaan haluttu lopputulos.
Kehä III:sta taas pitäisi parantaa poistamalla liikennevaloja Vantaalta. Tällöin liikenne kulkisi ramppeja pitkin eikä ruuhkautuisi kuten nykyään.
Mutta johtopäätös: eivät ne Helsingin kehien ruuhkat ole mitään verrattuna johonkin dusseldorfiin. Tässä ammutaan tykillä kärpäsiä ideologisista syistä. Miniteriön raporttiakin pidettiin kaupunginjohtajien taholta räikeän puolueellisena.
Tämä alkaa nyt mennä vähän omituiseksi.
Jos Pasilasta loppuu laiturit niin sitten ne loppuu myös Tikkurilasta, Keravalta, jne. Pasilan asemasta itään on viisisataa metriä ratapihaa, mahdollinen lisälaiturikapasiteetti voidaan hoitaa ihan yksinkertaisella kaavavarauksella. Tietääkseni VR tai RHK ei ole tällaista pyytänyt, joten ilmeisesti tarvetta ei ole nähtävissä.
Kulunvalvonnan sallima miniväli ei ole viisi minuuttia. Tämän voimme päätellä esimerkiksi siitä empiirisestä tosiasiasta että Puistolassa vuoroväli on pienemmillään kolme minuuttia. Kts. http://www.vr.fi/pdf/aikataulut/asemakohtaiset/Puistola.pdf
“Lisäraide Kerava – Riihimäki ei sekään ole välityskyvyn nostoa muilta osin kuin tuolla välillä. Siellä voidaan junamäärää nostaa samalle tasolle kuin Keravan eteläpuolella, mutta junien määrää Keravalta etelään ei voida nostaa.”
Tottakai, mitä sitten? Siis RHK sanoo että varsinkin jos tehdään lisäraiteita (Kerava – Riihimäki, Lentokentän oikorata, Porvoon paikallisjuna, ELSA, jne.) niin laiturikapasiteetti Rautatieasemalla ei riitä.
Pahimmat ruuhkat Leppävaarasta hävisivät jo kun parit liikennevalot jäivät pois. Ruuhka vaan siirtyi toiselle puolelle, iltapäivällä yhtä jonoa Lepuskista alkaen aina Tuusulantielle saakka. Ei ne loput tunnelit ja sillat matka-aikaa enää lyhennä.
“Pahimmat ruuhkat ovat kehäteillä. Niiden ennustetaan pahenevan rajusti.”
Juuri näin.
Aika paljon esim. Kehä 1:sen tilanteesta kertoo se, että Etelä-Espoossa töissäkäyvän itähelsinkiläisen kannattaa ruuhka-aikaan ajaa keskustan läpi. Kehä 1:llä tuhraantuu pahimmillaan tunti. Keskustan läpi ajaessa menee maksimissaan 40 minuuttia. Itäväylä vetää hyvin kiitos metron.
Vallikallion tunneli ei juuri suurta helpotusta tuo. Tälläkin hetkellä Kehä 1:sen pahin ruuhkapaikka on iltapäivisin Lahdentien liittymä itäänpäin ajettaessa. Pahimmillaan jono on ollut jo Tuusulantien liittymään asti.
Kantakaupunginkin tilanne tulee kyllä pahentumaan, kun nämä uudet alueet Kalasatama ja Jätkäsaari valmistuvat. Viimeistään silloin on pakko siirtyä joukkoliikenteen käyttäjäksi. Länsimetro ei valmistu ainakaan yhtään liian aikaisin.
Antti:
Ai jaa. No otetaanko sitten ruuhkamaksuilla köyhimmät autoilijat pois jonosta?
Juha:
Lyhyesti, ruuhkaongelmia ei voi ratkaista infraa rakentamalla ja ruuhkamaksut vaikuttavat enemmän keskituloisiin (suurin siirtymä pois autoilusta) ja rikkaisiin (suurin ryhmä joihin maksu kohdistuu) kuin köyhimpiin.
Pidemmästi voit lukea perusteluni tuolta:
http://www.soininvaara.fi/2008/06/20/kuorma-autoilijat-nopeuttivat-juhannusliikennetta/
En jaksa kirjoittaa sitä kaikke enää uudestaan, nimimerkki on sama 🙂
Kari
Kehä 1:sen tilanteesta kertoo se, että Etelä-Espoossa töissäkäyvän itähelsinkiläisen kannattaa ruuhka-aikaan ajaa keskustan läpi. Kehä 1:llä tuhraantuu pahimmillaan tunti. Keskustan läpi ajaessa menee maksimissaan 40 minuuttia.
Aivan, sukulainen ajoi Lahdentien varresta Keilaniemeen Espan kautta jo 20 vuotta sitten, nopein reitti. Tämä on sitä keskustaa elävöittävää autoilua, keskustann henkilöautoliikenteestä läpiajon osuus on ainakin kolmannes.
Helsingin seudulla on yksi järkevä autotunnelihanke, Pasilanväylän voisi tehdä loppuun, eli ne tunnelin pätkät Turunväylälle ja Lahden moottoritielle/Itäväylälle. Viimeinen arvaus on noin sata miljoonaa euroa joka on tosin todennäköisesti alakanttiin. Vastaavasti keskustan läpiajo voitaisiin sitten sulkea kävelykeskustalla, kameravalvottu läpiajokieltokin riittää. Hyötyinä sujuvampi liikenne keskustassa autoillekin, kävelykeskusta, tonttimaata/puistoa/ratikkakiskoa/mitälie teiden tilalle, Koskelantien rauhoittuminen, Kustaa Vaasankadun rauhoittuminen (anekdoottina, Koskelan ratikkavarikoille ei voi tehdä asuntoja, koska noiden kahden väylän risteyksessä ilmanlaatu on niin huono!)… Eikä maksa miljardia niin kuin keskustatunneli.
Ruuhkamaksuja tai moottoriteiden rakentamista parempana ratkaisuna pidän poikittaissuuntaisten raideyhteyksien rakentamista. Tämä ratkaisu ei tosin päättjille tule mieleen kun eivät ongelmaa koe eivätkä näe, Kehä I varrella asuminen ja Kehä / moottoriteiden varsien toimistoissa töissä käynti ei kerta kaikkiaan kuulu maailmankuvaan jossa käydään töissä keskustassa, ja asutaan joko keskustassa tai Nurmijärvellä. Tälläisessä maailmassa sormimallien toimivuus riittää ja siihen sitten satsataan.
“…Koskelantien rauhoittuminen, Kustaa Vaasankadun rauhoittuminen (anekdoottina, Koskelan ratikkavarikoille ei voi tehdä asuntoja, koska noiden kahden väylän risteyksessä ilmanlaatu on niin huono!)” Mutta Lahdenväylän alun ja Viikintien risteykseen (sitä samaa risteystä siis) ollaan parhaillaan rakentamassa asuintaloa, eikö? Onko ilma sillä suunnalla puhtaampaa?
“Vastustetaan kadun liiallista leveyttä. Tämä on oikea vastustusperuste. Asiasta on näköjään myös äänestetty lautakunnassa vihreiden kannatettua kapeampaa tietä.”
Katujen leveys on siitä hassu asia että leveämpi katualue on joskus viihtyisämpi ja mittakaavaltaan inhimillisemmän tuntuinen. Esimerkiksi Bulevardi ei ole bulevardiksi riittävän leveä, Munkkiniemen puistotie sen sijaan on. Tilaan mahtuisi Huopalahdentien risteyksen kavennusta lukuunottamatta luultavasti kolme kaistaa suuntaansa ja ratikat vielä keskelle kuten Paciuksenkadulla. Puurivejä taitaa olla neljä.
Itämerenkatu taas on varoittava esimerkki siitä miten motaritunnelma kyetään saamaan aikaan vaikkei siihen pitäisi olla edes edellytyksiä.
Tarkoitin, että se on argumentti, jolla on jotain tekemist5ä päätöstilanteen kanssa.
Osmo Soininvaara: “Maija Anttilan ponsi taideteoksista liikenneympyröissä
Taas säästyi työtä. Olin pannut lähiviikkojen työohjelmaan samanlaisen aloitteen tekemisen. Ehdottoman kannatettava hanke.”
Ajoin läpi tai tutustuin lähemminkin joihinkin paikkoihin alueella Vaasa, Ylivieska, Hailuoto ja Oulu.
Taideteoksista liikenneympyröissä: ne ovat kivoja, jos niiossä on jotakin paikallisväriä, mutta teos ei saa olla liian monimutkainen. Muuten liikenne vaarantuu. Mieleeni tuli joukko purettuja rakennuksia, joiden pienoismallit liikenneympyröissä voisivat olla kivoja.
Helsinkikin voisi saada näin joukon purettujen rakennusten pienoismalleja esiin.
Limingassa katuvalot ovat omintakeisia ja kauniita, ne muistuttavat joutsenen nokkaa.
Oulua lähestyttäessä ja muuallakin on bensiiniasemia, jossa on erilaisia lisärakennelmia, muun muassa majakka. Niitä lisää.
Siitä Koirasaarentien leveydestä ja äänestämisestä, Antero Alun meriselitys edellisestä käsittelystä viime lautakunnassa on informativiinen:
Kruunuvuorenrantaan johtavasta tiestä on haluttu tehdä vaikuttava bulevardi ja liikenteelliset näkökohdat ovat toissijaiset. Koirasaarentien asemakaava oli käsittelyssä jo viime vuonna, eikä suunnitelma näytä siitä muuttuneen. Siinä ovat edelleen kaikki ne virheet, joista lautakunnassa huomautin aloittamalla, ettei raitiotietä pidä missään tapauksessa tehdä näin. Vuodatukseni vuoksi tutkittiin mahdollisuutta sijoittaa rata ajoradan eteläpuolelle ja todettiin, että kyllä se siihen sopisi. Ja miksei sopisi, sillä koko katuleikkaus menee kapeampaan tilaan. Puut esim. eivät tarvitse 3 metrin viherkaistaa, kun ne saisivat vettä nurmiradan läpi. Mutta idea symmetrisestä bulevardista menetettäisiin, joten ratkaisu ei tullut kysymykseen.
http://tinyurl.com/nqcny6