Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.8.2009

Heikin­laak­son teol­lisu­usalueen pohjoisosan asemakaava 

Van­taan puolelle Lah­den­väylän ja Van­han Por­voon­tien väli­in ja Kehä III:een rajoittuen raken­netaan kau­pan suuryk­sikkö (Ter­ra, Isku, ABC) ja Helsin­gin sen parkkipaikat. Asukkaat valit­ta­vat liiken­teestä ja siitä, että ovat muut­ta­neet met­sän keskelle ja nyt ovatkin parkkipaikan vier­essä. On myös kysyt­ty, kuin­ka edulli­nen täl­lainen työn­jako on Helsingille.

Alueelle ei ole joukkoli­iken­net­tä. En hirveästi pidä näistä auto­myymälöistä, mut­ta huonekaluhalle­ja on lupa perus­taa keskus­to­jen ulkop­uolelle ilman vaikeutet­tua menet­te­lyä. Mitähän Van­taal­la ajatel­laan tästä hankkeesta?

Koirasaar­en­tien asemakaavamuistutukset

Osana Kru­unuvuoren ran­nan uut­ta suur­ta asuinaluet­ta Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta on hyvksynyt Koirasaar­en­tien ase­makaa­van kaht­e­na pätkänä. Tästä on paljon muis­tu­tuk­sia, jois­sa san­o­taan muun muassa

1)      Aluet­ta ei saisi suun­nitel­la, kos­ka osayleiskaavaa koske­via val­i­tuk­sia ei ole ratkaistu. Tätä ei voi pitää valid­i­na val­i­tuk­se­na. Kaavas­ta ei saa päät­tää, ennen kuin osa-yleiskaa­va on lain­voimainen, mut­ta kaupun­ki saa kyl­lä oma­l­la riskil­lään tehdä suun­nit­telua, joka voi osoit­tau­tua turhaksi.

2)      Vas­tuste­taan ratikkaa. Tästä val­tu­us­to on päät­tänyt ja se sitoo lautakuntaa

3)      Vas­tuste­taan Kuu­runuvuoren­ran­nan rak­en­tamista sinän­sä. Alue on hienoa, mut­ta val­tu­us­ton päätös sitoo tässäkin lau­takun­taa.  Ja kyl­lä se on myös niin hyvää asuinaluet­ta, että äänestin val­tu­us­tossa rak­en­tamisen puoles­ta, vaik­ka olisin vähän halun­nut rajata.

4)      Halut­taisi­in, että koko osayleiskaa­van alue tuo­taisi­in ker­ral­la päätet­täväk­si.  Toisaal­ta se osayleiskaa­va on niin yksi­tyisko­htainen, että kokon­aisu­us on aika hyvin han­skas­sa. Tosin paloit­tais­es­ta kaavoit­tamis­es­ta minäkin olen lau­takun­nas­sa urputtanut.

5)      Vas­tuste­taan kadun liial­lista lev­eyt­tä. Tämä on oikea vas­tus­tus­pe­ruste. Asi­as­ta on näköjään myös äänestet­ty lau­takun­nas­sa vihrei­den kan­natet­tua kapeam­paa tietä. Toisaal­ta sisään­tu­loti­estä tehdään nyt puurivei­neen hieno. Ratik­ka keskel­lä lev­en­tää myös. Pieni yksi­tyisko­h­ta on, että kat­ua on siir­ret­ty han­kalam­paan paikkaan parin van­han viehät­tävän puu­talon suo­jelemisek­si. Tätäkin on pidet­ty tarpeettomana

Todet­takoon, että tietä on kaven­net­tu par­il­la metril­lä, kos­ka fil­lar­it on siir­ret­ty eril­liselä pyörätieltä pyöräkaistalle.

Lausun­to Helsin­gin seudun ruuhkamaksuselvityksestä

Oikeas­t­aan mitään muu­ta lausun­nos­sa ei itses­tään selvyyk­sien lisäk­si san­o­ta kuin, että tulot pitäi­siu käyt­tää alueen liiken­nein­ve­ston­tien hyväk­si. En ole var­ma tuos­ta kor­vamerk­it­semis­es­tä liiken­teelle, mut­ta kun kyse on mak­sus­ta, joka kohdis­tuu vain seudun asukkaisi­in ja yri­tyk­si­in, rahan pitäisi jäädä seudulle – vaik­ka sit­ten alen­ta­maan kunnallisveroa.

Lisäk­si halu­taan jatkaa selvi­tystyötä. Joskus pitäisi ottaa myös kantaa.

HOK-Elan­non edus­ta­jis­ton esteellisyys

Korkein hallinto-oikeus on päät­tänyt, etteivät Maunulan ostoskeskuk­sen kaa­van käsit­te­lyyn osal­lis­tuneet HOK-Elan­non edus­ta­jis­ton jäsenet ole olleet esteel­lisiä Hallintoneu­vos­to vas­ta tuot­taa esteellisyyden.

Lausun­to pis­ararataa koskev­as­ta toivomusponnesta.

Lausun­to on aika lyhyt. Pyysin tämän viimek­si pöy­dälle, mut­ta en oikein tiedä, mitä tähän voisi lisätä muu­ta kuin kiire­htiä ratkaisua. Lau­takun­ta voisi ehkä tode­ta, että peri­aat­er­atkaisul­la on kiire, kos­ka se vaikut­taa kaik­keen muuhun suunnitteluun.

Mai­ja Antti­lan pon­si taide­teok­sista liikenneympyröissä

Taas säästyi työtä. Olin pan­nut lähivi­ikko­jen työo­hjel­maan saman­laisen aloit­teen tekemisen. Ehdot­toman kan­natet­ta­va hanke.

 

31 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.8.2009”

  1. Osmol­la taisi olla joku mielipi­de jokaiseen muuhun kohtaan pait­si “HOK-Elan­non edus­ta­jis­ton esteel­lisyys” mis­sä vaan todet­ti­in tyy­tyväisenä KHO:n päätös. Osu­uskaup­pavä­ki tulee siis jatkos­sakin toim­i­maan kuten Maunulassa.

    Vastaa

    1. Asi­as­ta ei voi olla mielipi­det­tä, kos­ka se oli ilmoi­tusa­sia, joka merk­itään tiedok­si. Osu­uskau­pan omis­ta­jia on kai noin 70 pros­ent­tia helsinkiläi­sistä ja edus­ta­jis­ton jäsenyys rin­naste­taan yhtiökok­ouk­seen osal­lis­tu­miseen. Tämä kysymys on vähän kiusalli­nen, kos­ka toisaal­ta päätök­sen­teosta ei myöskään saa ilman lail­lista perustet­ta kieltäytyä.

      Vastaa

  2. Helsin­gin kaupun­gin pitäisi valvoa tiukem­min ker­rostalo­jen laatu­ta­soa. Uusien talo­jen huoneis­toratkaisut ovat huono­ja. Ne ovat epäkäytän­nöl­lisiä sokkeloisia, kaap­pi­tilo­ja on vähän ym.

    Kun olen kat­sel­lut kaupunki­in raken­net­tavia ker­rostalo­ja, niiden arkkite­htu­uris­sa ei ole kehu­mista. Taitaa olla alle puo­let niistä arkkite­htien suun­nit­telemia. Mik­si ihmeessä raken­netaan uudet talot kaik­ki saman­laisik­si, raken­netus­ta ympäristöstä tulee tyl­sän näköistä.

    Nyt on val­lal­la jonkin­lainen uus­funkkislainen hul­lu­tus ker­rostalo­rak­en­tamises­sa. Sinän­sä yksit­täistapauksi­na nämä vielä meni­sivät, mut­ta raken­nusy­htiöt ovat otta­neet suun­nitelmis­sa näköjään CAD:issä ctrl+c:n ja ctrl+v.n käyttöön.

    Uudet asuinalueet ovat kamalan näköisiä, jonkin­laista uus­neu­vos­toli­it­to­laista tylsyyttä.

    Vastaa

  3. Koirasaar­en­ti­estä:

    Edelli­nen lau­takun­ta käsit­tääk­seni keskusteli siitä pitäisikö ratik­ka olla tien keskel­lä vai eril­lään siitä. Eril­lään kulke­vat kiskot tek­i­sivät häir­iöt­tömän raiti­oli­iken­teen jär­jestämisen selvästi helpom­mak­si ja lyhen­täi­sivät pysäkki­matko­ja (läh­es koko asu­tushan on tien eteläpuolella).

    Edel­lisen lau­takun­nan keskusteluista mm. tääl­lä: http://jlf.fi/f20/1275-laajasalon-raideyhteys/index35.html#post57960

    Toise­na asiana nuo pyöräkai­stat liikenneympyröissä. 

    Tuo ratkaisu jos­sa pyöräkaista nousee erilleen pyöär­tiek­si liiken­neympyrän ajak­si näyt­tää todel­la vaar­al­liselta. Lujaa aja­va pyöräil­i­jä tulee sivus­ta yhtäkkiä liiken­neympyrästä pois­tu­van autoil­i­jan eteen. Kum­mal­la siinä edes on etu­a­jo-oikeus? En tiedä, eikä var­masti tiedä suurin osa tiel­lä kulkijoistakaan.

    liiken­neympyrässä auto­jen ajonopeus on sik­si alhainen, että pyöräil­i­jät voisi­vat ajaa hyvin auto­jen seassakin. Pyöräkaistal­ta liiken­neympyrään siir­tyvä pyöräil­i­jä olisi sil­loin suo­raan takaa tule­van autoil­i­jan edessä, jol­loin autoil­i­ja huo­maisi tämän (ja väistämis­sään­nötkin ovat selkeät, kun aje­taan tasa-arvois­es­ti samaa kaistaa).

    Ylipään­säju­uri risteyk­set ovat (korote­tu­il­la) pyöräteil­lä ylivoimais­es­ti vaar­al­lisimpia kohtia, ja pyöräkaistoil­la paljon tur­val­lisem­pia. Mik­si juuri vaar­al­lisin koh­ta pitää tehdä pyörä­tienä, vaik­ka muu­toin tehdään kaista? Lähde: http://www.erika-ciesla.privat.t‑online.de/radweg-sicher.html

    Vastaa

    1. Hyvä huomio. Min­ul­ta oli tuo yksi­tyisko­h­ta jäänyt havait­se­mat­ta. Toki sen olisi havain­nut lau­takun­nan esittelyssä.
      Risteyk­sessä oikealle kään­tyvä auto väistää pyöräti­etä suo­raan ajavaa. Niin­pä liiken­neympyrästä pois­tu­va auto on väistövelvolli­nen. Nämä kier­toli­it­tymät ovatkin siitä hausko­ja, että pyörä on etuoikeutet­tu autoon näh­den aina. Enää tarvit­sisi ker­toa se autoilijoille.

      Vastaa

  4. Jore:“Helsingin kaupun­gin pitäisi valvoa tiukem­min ker­rostalo­jen laatutasoa.”

    Ei. Helsinkin kaupun­gin ei pitäisi valvoa ker­rostalo­jen laatu­ta­soa mitenkään ja sen lisäk­si Helsin­gin pitäisi antaa rak­en­ta­jien tehdä mieleisiään talo­ja, eikä kampit­taa niitä mil­lään kesk­ineliö­vaa­timuk­sil­la yms. typeryyksillä.

    Olen oireista kyl­lä samaa mieltä.

    Vastaa

  5. “Ei. Helsinkin kaupun­gin ei pitäisi valvoa ker­rostalo­jen laatu­ta­soa mitenkään ja sen lisäk­si Helsin­gin pitäisi antaa rak­en­ta­jien tehdä mieleisiään talo­ja, eikä kampit­taa niitä mil­lään kesk­ineliö­vaa­timuk­sil­la yms. typeryyksillä.

    Olen oireista kyl­lä samaa mieltä.”

    No toisaal­ta voisi­han sitä pois­taa kaik­ki valvon­ta ja kaavoituskin kokon­aan. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä minkälaista jälkeä syntyisi.

    Vastaa

  6. jore:“No toisaal­ta voisi­han sitä pois­taa kaik­ki valvon­ta ja kaavoituskin kokon­aan. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä minkälaista jälkeä syntyisi.”

    Ja mil­lä kustannuksilla!

    Vastaa

  7. Pis­aras­ta, minus­ta ne suun­nitel­mat eivät ole siinä kun­nos­sa että han­kkeesta voi tehdä periaatepäätöksen.

    Keskeinen peruste Pis­ar­alle on että rat­api­hal­ta lop­puu lai­tu­rit, mut­ta han­kkeel­la on tietenkin muitakin vaiku­tuk­sia. Museovi­ras­to vaatii jo nyt YVAa maan­pääl­lisi­i­in rak­en­teisi­in, joka on erikoista ottaen huomioon että ne on suun­nitel­mas­sa jätet­ty hyvin vähälle huomi­olle, pari sisäänkäyn­tiä on piir­ret­ty. Tästäkin syys­tä pitäisi olla edes joku hah­motel­ma siitä miten Pis­ara vaikut­taa maankäyt­töön eri­tyis­es­ti Töölössä ja Hakaniemessä, se että KSV saisi aikaisek­si edes parin sivun visiopa­perin ei ole minus­ta kohtu­u­ton vaa­timus han­kkeen koon ja merk­i­tyk­sen huomioon ottane.

    Lisäk­si kus­tan­nusarvio pitäisi päivit­tää. Ja tähän liit­tyen tulisi saa­da selvyys siihen johtuuko radan suuri syvyys Töölön metron ja keskus­tatun­nelin varauk­sista, jos kyl­lä niin nuo pitää siten painaa syvemmälle.

    Vastaa

  8. Heikin­laak­sos­ta, ja ex-heikin­laak­so­laise­na, jos­sain vai­heessa on suun­nitel­ma seu­tulin­jas­ta Heikin­laak­son läpi, muis­taak­seni niin että h77 Jakomäestä jatket­taisi­in Tikkuri­laan Heikin­laak­son läpi. Van­han Por­voon­tien län­sipuolel­la on kohtu­ullisen paljon asu­tus­ta joka tarvit­see sen bussin joka tapauk­ses­sa, nyt lähin pysäk­ki on noin kilo­metrin päässä ja maas­to on mäk­istä. Han­kkeen toteu­tuk­sen voisi sitoa tähän yhteyteen.

    Se että täysin hyvää maa­ta käytetään parkkipaikkoi­hin on toki har­mi, mik­sei niitä voi sijoit­taa sinne moot­tori­tien puolelle joka on melun takia joka tapauk­ses­sa jät­tö­maa­ta? Jos ongel­ma on se että liiketi­la tulisi sit­ten Helsin­gin puolel­la, niin muute­taan vaik­ka rajaa mielu­um­min. Tiemelu Heikin­laak­sos­sa on jo nyt yllät­tävän kova, jos se met­sikkö sen ja Kehä III / Lah­den moot­tori­tien välis­sä kaade­taan niin tämä tuskin aut­taa asiaa.

    Vastaa

  9. “Pis­aras­ta, minus­ta ne suun­nitel­mat eivät ole siinä kun­nos­sa että han­kkeesta voi tehdä periaatepäätöksen.”

    Olen samaa mieltä. Han­ke ei lisää lähi­ju­nali­iken­teen väl­i­tyskykyä. Sen asemien suun­nitel­mat joudu­taan käymään läpi uusimpi­en tur­val­lisu­u­so­hjei­den mukaan. Pelas­tus­laitos on kiristänyt melkois­es­ti mm län­simetron poistumiskaistavaatimuksia. 

    Varsinkin keskus­ta-ase­ma, mut­ta myös muut pitkät tun­neliase­mat voivat olla vaikeuk­sis­sa kaikkien tilavaa­timusten sovit­tamises­sa yllät­tävän ahtaik­si osoit­tau­tuneisi­in kalli­otiloi­hin. Jos hyvin syväl­lä ole­val­ta ase­mal­ta on saata­va kah­den täyspitkän, mah­dol­lis­es­ti kak­sik­er­roksisen lähili­iken­neju­nan matkus­ta­jat pois­tu­maan nopeasti pin­taan, tilan­tarpeet ovat yllät­tävän suuret ja kuilu­jen sijoit­ta­mi­nen ydinkeskus­taan vaatii tarkkaa suunnittelua.

    Oma jut­tun­sa on myös saa­da Pasi­las­sa aikaan riit­tävän toimi­va asemaratkaisu.

    Vastaa

  10. En oikein saa selvää mitä Vep­säläi­nen tarkoit­taa yllä lähi­ju­nien väl­i­tyskyvyl­lä. Käsit­tääk­seni isom­mat lähi­ju­nat kyl­lä kul­jet­ta­vat enem­män matkus­ta­jia, eli matkus­ta­jamäärän takia ei sinän­sä tarvi­ta lisää vuoro­ja, vuoro­ja tarvi­taan kuitenkin lisää jot­ta saataisi­in uusia lin­jo­ja. Ei tämä tietenkään pelkästään Pis­ar­al­la ratkea, mut­ta se on osa kap­a­siteetin nos­toa siinä kuin vaik­ka lisäraide Ker­a­va — Riihimä­ki. Pasi­laan kyl­lä mah­tuu sivusu­un­taan lisää lai­ture­i­ta jos tarvi­taan, en ole moi­ses­ta tarpeesta kuullut.

    Kehäradan tun­nelei­den kohdal­la ei ole puhut­tu sivu­lai­tureista pois­tu­mistiek­si, mik­si sit­ten Pis­aras­sa? Pelas­tus­laitok­ses­ta­han se on kiin­ni, mut­ta ero metroon on siinä ettei ole vaar­al­lista sivu­vir­takiskoa ja pudo­tus rat­ap­in­taan on puolisen metriä lyhyempi.

    Vastaa

  12. Pääkaupunkiseudun ruuhkat ydinkeskus­tan ulkop­uolel­la ovat niin vähäisiä, että ruuhka­mak­sut ovat kuin ampuisi tykil­lä kärpästä.

    Vastaa

  13. Hie­man tun­tuu omi­tuiselta jos metro- ja junara­dat eivät mah­du tun­neleis­sa tois­t­en­sa ohitse. Maail­man suurkaupungeis­sa moisia risteyk­siä kun riit­tää vähän joka ase­malle, eikö niis­sä ole koskaan tul­lut käytyä?

    Vastaa

  14. Niin kaupunki­raitei­den kuin kaukoli­iken­neraitei­den väl­i­tyskyky on kiin­ni kulun­valvon­ta­jär­jestelmän sal­li­mas­ta min­imivuorovälistä. Tiukin paik­ka on rataosil­la Pasi­las­ta pohjoiseen ja luo­teeseen. Nyt 5 min­u­ut­tia on min­imivuoroväli näil­lä raiteil­la. RHK:n mukaan jär­jestelmä sal­li­in 4 min­uutin vuoroväli­in men­e­misen. Sal­li­iko liiken­teen luotet­tavu­us­ta­so, joka on ollut lähi­ju­nali­iken­teen akilleenkantapää ?

    Pis­ara ei lyhen­nä tätä vuoroväliä. Toisin sanoen se ei mah­dol­lista uusia junia kaupunki­raiteille, jos kulun­valvon­taa ei muute­ta. Jos kulun­valvon­tatekni­ikkaan investoidaan, kap­a­siteet­tia saadaan lisää.

    Tekni­ikan uusimi­nen on var­masti mah­dol­lista, mut­ta lie­nee han­kkeena laa­jakan­toinen, kos­ka samoil­la radoil­la on varaudut­tu kul­jet­ta­maan niin eri­laista liiken­net­tä. Var­masti ensisi­jaise­na väl­i­tyskyvyn kas­vat­ta­jana käytetään mui­ta keinoja.

    Lisäraide Ker­a­va — Riihimä­ki ei sekään ole väl­i­tyskyvyn nos­toa muil­ta osin kuin tuol­la välil­lä. Siel­lä voidaan junamäärää nos­taa samalle tasolle kuin Ker­a­van eteläpuolel­la, mut­ta junien määrää Ker­aval­ta etelään ei voi­da nostaa.

    Pasi­lan ongel­mat eivät liity lai­turien määrään vaan raide­jär­jeste­ly­jen toimintavarmuuteen.
    Jos Pis­ara joudu­taan haaroit­ta­maan jo ennen Pasi­lan lai­ture­i­ta, joudu­taan tietysti rak­en­ta­maan lisälaitureita.

    Pois­tu­mistiejär­jeste­ly­jen tiuken­tuneet nor­mit liit­tyvät paloti­lantei­den hallintaan.Poistuminen tapah­tuu maan pin­nalle päin.

    Vastaa

  15. Sep­po Vepsäläinen:“RHK:n mukaan jär­jestelmä sal­li­in 4 min­uutin vuoroväli­in men­e­misen. Sal­li­iko liiken­teen luotet­tavu­us­ta­so, joka on ollut lähi­ju­nali­iken­teen akilleenkantapää ?”

    Mik­sei sal­lisi, aje­taan­han maail­mal­la paljon tuo­takin lyhem­mil­lä vuoroväleil­lä? Jopa Helsin­gin metroa aje­taan tuol­la vuorovälil­lä, ja teknis­es­ti Helsin­gin metrol­la ja lähi­ju­nil­la ei ole niin suur­ta eroa, että luotet­tavu­u­den epäi­lylle tuol­la perus­teel­la olisi aihetta.

    “Tekni­ikan uusimi­nen on var­masti mah­dol­lista, mut­ta lie­nee han­kkeena laa­jakan­toinen, kos­ka samoil­la radoil­la on varaudut­tu kul­jet­ta­maan niin eri­laista liiken­net­tä. Var­masti ensisi­jaise­na väl­i­tyskyvyn kas­vat­ta­jana käytetään mui­ta keinoja.”

    Eiköhän ole suh­teel­lisen hel­posti arvioitavis­sa, mitkä tekni­ikan uusimis­es­ta aiheutuneet kus­tan­nuk­set ovat suh­teessa hyötyihin.

    “Jos Pis­ara joudu­taan haaroit­ta­maan jo ennen Pasi­lan lai­ture­i­ta, joudu­taan tietysti rak­en­ta­maan lisälaitureita.”

    Eiköhän Pis­aran rak­en­t­a­mi­nen kokon­aisuute­na vähen­nä tarvit­tavien lai­turien ja raitei­den määrää. 

    Aje­taan­han Tukhol­mas­sakin Helsinkiä suurem­pia junamäärääriä kaupun­gin läpi kahdel­la(!) raiteel­la. Olen­nainen ero (ohjausjär­jestelmän ja käytän­tö­jen lisäk­si) on se, että Tukhol­ma ei ole radan päätease­ma. Tämähän olisi meil­läkin tilanne Pis­aran rak­en­tamisen jälkeen.

    “Pois­tu­mistiejär­jeste­ly­jen tiuken­tuneet nor­mit liit­tyvät paloti­lantei­den hallintaan.Poistuminen tapah­tuu maan pin­nalle päin.”

    Tämä on tot­ta. Sik­si tun­neli­ratkaisu­ja pitäisi vält­tää (läh­es) viimeiseen asti.

    Esimerkik­si Län­simetron kus­tan­nusarvio nousi kaksinker­taisek­si suurelta osin kiristynei­den tur­val­lisu­us­vaa­timusten vuok­si. Toiv­ot­tavasti Pis­aran suun­nitel­mat osa­taan tästä viisas­tuneena tehdä parem­min, jot­tei päätök­siä tarvitse tehdä täysin paikkaansa pitämät­tömin laskelmin.

    Kari

    Vastaa

  16. Eikös kehä I:n ruuhkau­tu­mi­nen ole vähen­emässä kun Lep­pä­vaara saadaan kun­toon. Tämä puhuu ruuhka­mak­su­ja vastaan.

    Sitä­pait­si joukkoli­ikenne kehä I:stä pitkin helsingistä ja van­taal­ta sekä ympäryskun­nista espooseen on todel­la kehit­tymätön­tä. Mik­si tätä ei yritetä saa­da nyt kun­toon? Ei kai vaan taka-ajatuk­se­na ole, että joukkoli­ikenne voidaan saa­da kun­toon vas­ta sit­ten kun ihmisiä ensin riit­tävästi rankaistaan työ­mat­ka-autoilus­ta? Eli ihmisiä rankaise­mal­la vas­ta saadaan halut­tu lopputulos.

    Kehä III:sta taas pitäisi paran­taa pois­ta­mal­la liiken­neval­o­ja Van­taal­ta. Täl­löin liikenne kulk­isi ramppe­ja pitkin eikä ruuhkau­tu­isi kuten nykyään. 

    Mut­ta johtopäätös: eivät ne Helsin­gin kehien ruuhkat ole mitään ver­rat­tuna johonkin dus­sel­dor­fi­in. Tässä ammu­taan tykil­lä kär­päsiä ide­ol­o­gi­sista syistä. Mini­ter­iön raport­ti­akin pidet­ti­in kaupung­in­jo­hta­jien tahol­ta räikeän puolueellisena.

    Vastaa

  17. Tämä alkaa nyt men­nä vähän omituiseksi.

    Jos Pasi­las­ta lop­puu lai­tu­rit niin sit­ten ne lop­puu myös Tikkuri­las­ta, Ker­aval­ta, jne. Pasi­lan ase­mas­ta itään on vii­sisa­taa metriä rat­api­haa, mah­dolli­nen lisälai­turika­p­a­siteet­ti voidaan hoitaa ihan yksinker­taisel­la kaavava­rauk­sel­la. Tietääk­seni VR tai RHK ei ole täl­laista pyytänyt, joten ilmeis­es­ti tarvet­ta ei ole nähtävissä.

    Kulun­valvon­nan sal­li­ma miniväli ei ole viisi min­u­ut­tia. Tämän voimme päätel­lä esimerkik­si siitä empi­iris­es­tä tosi­asi­as­ta että Puis­to­las­sa vuoroväli on pienem­mil­lään kolme min­u­ut­tia. Kts. http://www.vr.fi/pdf/aikataulut/asemakohtaiset/Puistola.pdf

    “Lisäraide Ker­a­va – Riihimä­ki ei sekään ole väl­i­tyskyvyn nos­toa muil­ta osin kuin tuol­la välil­lä. Siel­lä voidaan junamäärää nos­taa samalle tasolle kuin Ker­a­van eteläpuolel­la, mut­ta junien määrää Ker­aval­ta etelään ei voi­da nostaa.”

    Tot­takai, mitä sit­ten? Siis RHK sanoo että varsinkin jos tehdään lisäraitei­ta (Ker­a­va – Riihimä­ki, Lento­ken­tän oiko­ra­ta, Por­voon paikallisju­na, ELSA, jne.) niin lai­turika­p­a­siteet­ti Rautatiease­mal­la ei riitä.

    Vastaa

  18. Pahim­mat ruuhkat Lep­pä­vaaras­ta hävi­sivät jo kun par­it liiken­neval­ot jäivät pois. Ruuh­ka vaan siir­tyi toiselle puolelle, iltapäiväl­lä yhtä jonoa Lep­uskista alka­en aina Tuusu­lantielle saak­ka. Ei ne lop­ut tun­nelit ja sil­lat mat­ka-aikaa enää lyhennä.

    Vastaa

  19. “Pahim­mat ruuhkat ovat kehäteil­lä. Niiden ennuste­taan pahenevan rajusti.”

    Juuri näin.

    Aika paljon esim. Kehä 1:sen tilanteesta ker­too se, että Etelä-Espoos­sa töis­säkäyvän itähelsinkiläisen kan­nat­taa ruuh­ka-aikaan ajaa keskus­tan läpi. Kehä 1:llä tuhraan­tuu pahim­mil­laan tun­ti. Keskus­tan läpi ajaes­sa menee mak­simis­saan 40 min­u­ut­tia. Itäväylä vetää hyvin kiitos metron.

    Val­likallion tun­neli ei juuri suur­ta helpo­tus­ta tuo. Täl­läkin het­kel­lä Kehä 1:sen pahin ruuhka­paik­ka on iltapäivisin Lah­den­tien liit­tymä itään­päin ajet­taes­sa. Pahim­mil­laan jono on ollut jo Tuusu­lantien liit­tymään asti. 

    Kan­takaupunginkin tilanne tulee kyl­lä pahen­tu­maan, kun nämä uudet alueet Kalasa­ta­ma ja Jätkäsaari valmis­tu­vat. Viimeistään sil­loin on pakko siir­tyä joukkoli­iken­teen käyt­täjäk­si. Län­simetro ei valmis­tu ainakaan yhtään liian aikaisin.

    Vastaa

  20. Antti:

    Ai jaa. No ote­taanko sit­ten ruuhka­mak­suil­la köy­him­mät autoil­i­jat pois jonosta?

    Vastaa

  21. Juha:
    Lyhyesti, ruuhkaon­gelmia ei voi ratkaista infraa rak­en­ta­mal­la ja ruuhka­mak­sut vaikut­ta­vat enem­män keski­t­u­loisi­in (suurin siir­tymä pois autoilus­ta) ja rikkaisi­in (suurin ryh­mä joi­hin mak­su kohdis­tuu) kuin köyhimpiin.

    Pidem­mästi voit lukea perustelu­ni tuolta:
    http://www.soininvaara.fi/2008/06/20/kuorma-autoilijat-nopeuttivat-juhannusliikennetta/

    En jak­sa kir­joit­taa sitä kaikke enää uud­estaan, nim­imerk­ki on sama 🙂

    Kari

    Vastaa

  22. Kehä 1:sen tilanteesta ker­too se, että Etelä-Espoos­sa töis­säkäyvän itähelsinkiläisen kan­nat­taa ruuh­ka-aikaan ajaa keskus­tan läpi. Kehä 1:llä tuhraan­tuu pahim­mil­laan tun­ti. Keskus­tan läpi ajaes­sa menee mak­simis­saan 40 minuuttia.
    Aivan, suku­lainen ajoi Lah­den­tien var­res­ta Keilaniemeen Espan kaut­ta jo 20 vuot­ta sit­ten, nopein reit­ti. Tämä on sitä keskus­taa elävöit­tävää autoilua, keskus­tann henkilöau­toli­iken­teestä läpi­a­jon osu­us on ainakin kolmannes.

    Helsin­gin seudul­la on yksi järkevä auto­tun­neli­hanke, Pasi­lan­väylän voisi tehdä lop­pu­un, eli ne tun­nelin pätkät Turun­väylälle ja Lah­den moottoritielle/Itäväylälle. Viimeinen arvaus on noin sata miljoon­aa euroa joka on tosin toden­näköis­es­ti alakant­ti­in. Vas­taavasti keskus­tan läpi­a­jo voitaisi­in sit­ten sulkea käve­lykeskustal­la, kam­er­avalvot­tu läpi­a­jok­iel­tokin riit­tää. Hyö­ty­inä suju­vampi liikenne keskus­tas­sa autoillekin, käve­lykeskus­ta, tonttimaata/puistoa/ratikkakiskoa/mitälie tei­den tilalle, Koske­lantien rauhoit­tumi­nen, Kus­taa Vaasankadun rauhoit­tumi­nen (anek­doot­ti­na, Koske­lan ratikkavarikoille ei voi tehdä asun­to­ja, kos­ka noiden kah­den väylän risteyk­sessä ilman­laatu on niin huono!)… Eikä mak­sa mil­jar­dia niin kuin keskustatunneli.

    Vastaa

  23. Ruuhka­mak­su­ja tai moot­toritei­den rak­en­tamista parem­pana ratkaisuna pidän poikit­tais­su­un­tais­ten raidey­hteyk­sien rak­en­tamista. Tämä ratkaisu ei tosin päät­tjille tule mieleen kun eivät ongel­maa koe eivätkä näe, Kehä I var­rel­la asum­i­nen ja Kehä / moot­toritei­den var­sien toimis­tois­sa töis­sä käyn­ti ei ker­ta kaikki­aan kuu­lu maail­manku­vaan jos­sa käy­dään töis­sä keskus­tas­sa, ja asu­taan joko keskus­tas­sa tai Nur­mi­järvel­lä. Täl­läisessä maail­mas­sa sormi­mallien toimivu­us riit­tää ja siihen sit­ten satsataan.

    Vastaa

  24. “…Koske­lantien rauhoit­tumi­nen, Kus­taa Vaasankadun rauhoit­tumi­nen (anek­doot­ti­na, Koske­lan ratikkavarikoille ei voi tehdä asun­to­ja, kos­ka noiden kah­den väylän risteyk­sessä ilman­laatu on niin huono!)” Mut­ta Lah­den­väylän alun ja Viik­in­tien risteyk­seen (sitä samaa risteystä siis) ollaan parhail­laan rak­en­ta­mas­sa asuin­taloa, eikö? Onko ilma sil­lä suun­nal­la puhtaampaa?

    Vastaa

  25. “Vas­tuste­taan kadun liial­lista lev­eyt­tä. Tämä on oikea vas­tus­tus­pe­ruste. Asi­as­ta on näköjään myös äänestet­ty lau­takun­nas­sa vihrei­den kan­natet­tua kapeam­paa tietä.”

    Katu­jen lev­eys on siitä has­su asia että lev­eämpi kat­u­alue on joskus viihty­isämpi ja mit­takaaval­taan inhimil­lisem­män tun­tu­inen. Esimerkik­si Bule­var­di ei ole bule­vardik­si riit­tävän lev­eä, Munkkiniemen puis­totie sen sijaan on. Tilaan mah­tu­isi Huopalah­den­tien risteyk­sen kaven­nus­ta luku­unot­ta­mat­ta luul­tavasti kolme kaistaa suun­taansa ja ratikat vielä keskelle kuten Paciuk­senkadul­la. Puurive­jä taitaa olla neljä.

    Itämerenkatu taas on varoit­ta­va esimerk­ki siitä miten motar­itun­nel­ma kyetään saa­maan aikaan vaikkei siihen pitäisi olla edes edellytyksiä.

    Vastaa

  26. Osmo Soin­in­vaara: “Mai­ja Antti­lan pon­si taide­teok­sista liikenneympyröissä

    Taas säästyi työtä. Olin pan­nut lähivi­ikko­jen työo­hjel­maan saman­laisen aloit­teen tekemisen. Ehdot­toman kan­natet­ta­va hanke.”

    Ajoin läpi tai tutus­tu­in lähem­minkin joi­hinkin paikkoi­hin alueel­la Vaasa, Ylivies­ka, Hailu­o­to ja Oulu.

    Taide­teok­sista liiken­neympyröis­sä: ne ovat kivo­ja, jos niiossä on jotakin paikallisväriä, mut­ta teos ei saa olla liian mon­imutkainen. Muuten liikenne vaaran­tuu. Mieleeni tuli joukko puret­tu­ja raken­nuk­sia, joiden pieno­is­mall­it liiken­neympyröis­sä voisi­vat olla kivoja.

    Helsinkikin voisi saa­da näin joukon puret­tu­jen raken­nusten pieno­is­mall­e­ja esiin.

    Limin­gas­sa katu­val­ot ovat omintakeisia ja kau­ni­ita, ne muis­tut­ta­vat jout­se­nen nokkaa.

    Oulua läh­estyt­täessä ja muual­lakin on ben­si­ini­asemia, jos­sa on eri­laisia lisäraken­nelmia, muun muas­sa majak­ka. Niitä lisää.

    Vastaa

  27. Siitä Koirasaar­en­tien lev­ey­destä ja äänestämis­es­tä, Antero Alun meriseli­tys edel­lis­es­tä käsit­telystä viime lau­takun­nas­sa on informativiinen:

    Kru­unuvuoren­ran­taan johtavas­ta tiestä on halut­tu tehdä vaikut­ta­va bule­var­di ja liiken­teel­liset näköko­h­dat ovat tois­si­jaiset. Koirasaar­en­tien ase­makaa­va oli käsit­telyssä jo viime vuon­na, eikä suun­nitel­ma näytä siitä muut­tuneen. Siinä ovat edelleen kaik­ki ne virheet, joista lau­takun­nas­sa huo­mautin aloit­ta­mal­la, ettei raiti­oti­etä pidä mis­sään tapauk­ses­sa tehdä näin. Vuo­datuk­seni vuok­si tutkit­ti­in mah­dol­lisu­ut­ta sijoit­taa rata ajo­radan eteläpuolelle ja todet­ti­in, että kyl­lä se siihen sopisi. Ja mik­sei sopisi, sil­lä koko kat­uleikkaus menee kapeam­paan tilaan. Puut esim. eivät tarvitse 3 metrin viherkaistaa, kun ne saisi­vat vet­tä nur­mi­radan läpi. Mut­ta idea sym­metris­es­tä bule­vardista menetet­täisi­in, joten ratkaisu ei tul­lut kysymykseen.

    http://tinyurl.com/nqcny6

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.