ALV:n nosto lisäisi rakenteellista työttömyyttä

78 vastausta artikkeliin “ALV:n nosto lisäisi rakenteellista työttömyyttä”

1. “Pääasi­as­sa alv on siis palkkavero. Palkkaverona se on tasavero. Meil­lä on jo nyt tilanne, jos­sa mata­latuot­toinen työ ei oikein lyö leiville. Van­hasen esi­tys pahen­taisi tätä.”

   Kansan­talouden kannal­ta mata­latuot­toinen työ on kuin enti­nen työl­lisyystyö: Aamul­la kaivet­ti­in kuop­pa ja iltapäiväl­lä se täytettiin.
   Mitään yhteiskun­nan kannal­ta järkevää ei syn­tynyt ja muutenkin työl­lisyystyö jos­sain huisin vin­nikos­sa kek­si­tysleiri­olo­suhteis­sa vähen­si hyvinvointia.

   Itse asi­as­sa mata­latuot­toinen työ on häviämässä kos­ka palvelu­jen ja muun tuotan­non suun­nit­telu perus­tuu pros­sei­hin, jot­ka ovat kan­sain­välisiä ja saman­laisia maas­ta toiseen. Pros­es­sit on suun­nitel­tu ns normaaleille.
   Kun ketjun arvo voi olla sato­ja euro­ja ja yhden ihmisen panos 10 euroa niin ei alem­mal­la pal­ka­lla ei ole enää merk­i­tys­tä tuot­tavu­u­den kannalta

   Vastaa

2. Jos ALV nos­te­taan 25 pros­ent­ti­in, niin net­tikaup­pa kiihty­isi entis­es­tään ja laa­jenisi paket­ti­tavaroista jopa rakennustarvikkeisiin. 

   Mik­si ostaa tele­vi­sio Suomes­ta, kun sen saa Sak­sas­ta tilat­tuna edullis­es­ti ja pienem­mäl­lä ALV:lla. Mik­si ostaa taloy­htiölle ikku­nat Suomes­ta kun paljon laadukkaam­mat saa jo nyt paljon edullisem­min Ruot­sista. Rahdin saa kau­pan päälle. 

   Nim­imerk­ki “Koke­mus­ta on”. 

   p.s. Van­hasen Inter­net-tietous on vajavaista ja perus­tuu treffi-palstoihin.

   Vastaa

   1. Sak­salainen myyjäsi syyl­listyy verorikok­seen. Net­tikau­pas­sa pitää nou­dat­taa osta­ja­maan arvonlisäveroa.

      Vastaa

3. Itse epäilen että 40% arvon­lisäverokan­ta johtaisi läh­es ammat­ti­maiseen veronvälttelyyn.

   Vastaa

   1. Tuloveroa on helpom­pi väl­tel­lä kuin kulutusveroa.

      Vastaa

4. … ulko­maisen net­tikau­pan lisäk­si ALV koro­tus tietäisi vils­ket­tä Ahve­nan­maal­la. Lain­aus Postin Ahve­na­maan sivuilta:

   “…Ahve­nan­maal­ta EU-alueelle toimitet­tavi­in tavaroi­hin ei näin ollen voi­da Ahve­nan­maan eri­ty­isas­e­man takia soveltaa Suomen sisäistä vero­tus­ta, vaan on nou­datet­ta­va EU-alueen ulkop­uolis­ten maid­en tuon­ti- ja vientimääräyksiä.
   Tämän vuok­si mon­et etäkaup­payri­tyk­set ja kus­tan­ta­mot ovat päät­täneet aset­tua Ahve­nan­maalle. Yri­tyk­set toteut­ta­vat val­taosan palveluis­taan Ahve­nan­maal­la; toim­i­tuk­sen ohel­la jopa pakkaamisen, varas­toin­nin, asi­akas­palau­tuk­set, asiakaspalvelun.”

   Vastaa

5. Jospa ideana onkin heit­tää kapu­loi­ta palveluy­hteiskun­nan rat­taisi­in ja korostaa per­in­teistä autark­ista talon­poikaista koti­talout­ta suo­ma­laisen elämän­muodon perustana. 🙂

   Jokaisen siis täy­tyy hal­li­ta joukko perus­taito­ja, kos­ka vas­taavien palvelu­iden ost­a­mi­nen ulkop­uolelta tehdään riit­tävän kalliiksi.

   No, kun­non keskusta­lainen käykin vain syömässä ABC:llä tai Rossos­sa pari ker­taa vuodessa ja kaik­ki höpinä ruoan alvin alen­nuk­sen vaiku­tuk­ses­ta rav­in­to­la-alaan on vain Hkin uusavut­tomien asukkaiden valitusta. 🙂

   Vastaa

6. Olen samaa mieltä, että pien­i­t­u­lois­t­en ihmis­ten tilanne on avainase­mas­sa, kos­ka tasavero lyö heitä kor­valle. Kansalais­palk­ka on yksi mah­dol­lisu­us ratkaista ongel­ma. Mut­ta mik­sei alv:stäkin voisi saa­da verovähen­nys­tä? Tämä vaatii vain uut­ta ajat­telua ja vähän ruti­initekni­ikkaa. Tarkem­paa tietoa voi etsiä täältä:
   http://fi.opasnet.org/fi/Verov%C3%A4hennyskortti

   Vastaa

7. Jos mei­dän vero­jär­jestelmän olisi tarkoi­tus tehdä jotain muu­takin kuin kurit­taa työ­val­taisia palvelu­alo­ja, ter­veisiä vaan met­sä­te­ol­lisu­udelle joka halu­aa taas lisää vero­helpo­tuk­sia, niin oikean suun­tainen askel todel­lakin olisi jotenkin yhdis­tää palkkavero­tus ja ALV. Tyyli­in siir­ry­tään net­topalkka­jär­jestelmään, eli palkkaverot mak­saa työ­nan­ta­ja, ja tästä sum­mas­ta ei tarvitse mak­saa ALVia.

   Van­hanen muuten ehdot­ti taas per­hevero­tus­ta. En oikein ymmär­rä mil­lä perus­teel­la siitä on edes aikoinaan luovuttu.,

   Vastaa

8. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 24.8.2009 kel­lo 16:17 “Sak­salainen myyjäsi syyl­listyy verorikok­seen. Net­tikau­pas­sa pitää nou­dat­taa osta­ja­maan arvonlisäveroa.”

   EU:n sisäl­lä myyjä perii oman maansa ALV:n.

   EU:n ulkop­uolelta ostet­taes­sa myyjä ei peri ALV:a lainkaan. Sen perii Suomen tulli.

   Vastaa

   1. Kun ostan videokam­er­an Pix­ma­ni­as­ta (Ran­s­ka) mukana tulee suo­ma­lainen alv-laskel­ma. Näin siinä ymmärtääk­seni pitäisi menetel­lä. Myyjähän kul­jet­taa tavaran Suomeen. Tilanne saat­taa olla toinen, jos oste­taan bittejä.
      Jos net­tikau­pas­sa voisi vali­ta halvim­man alv:n maan siitä riip­pumat­ta, mis­sä tavara luovute­taan, Stock­an kan­nat­taisi perus­taa net­tikaup­pa johonkin hal­van alv:n maa­han. Kuit­tia vas­taan tavaran saisi sit­ten noutaa tavarat­alosta Alek­sil­ta. Tavarat­alos­sa voisi olla tietysti tietokonepäät­teet herä­teostosten tek­i­jöitä varten…

      Vastaa

9. “Kansalais­palk­ka on yksi mah­dol­lisu­us ratkaista ongel­ma. Mut­ta mik­sei alv:stäkin voisi saa­da verovähen­nys­tä? Tämä vaatii vain ”

   Ei kansalais­palk­ka mitenkään paran­na pien­i­t­u­loise ase­maa, jos alvia nostetaan.
   Köy­hän kannal­ta ostovoima on sama saako hän 440 euroa toimeen­tu­lo­tuke­na vai kansalaispalkkana.

   Määrä ratkaisee ostovoiman, ei tuen nimi

   Vastaa

10. Mitäpä jos vaan laitet­taisi­in saha soimaan? 

    Kyl­lä se pojat niin vaan on, että kaik­ki verot kansan ver­ta juo. Sel­l­aisia vero­ja ei ole ole­mas­sakaan, jot­ka ei jotain kaut­ta nap­sah­taisi kaikkien nilkkaan.

    Vastaa

11. EU:n alueel­la poikkeuk­se­na ns. kaukomyyn­ti veron perii pääsään­töis­es­ti myyjä oman maansa ALV:n mukaan. Tavalli­nen kulut­ta­ja tuskin kaukomyyn­ti­in tör­mää. Itse olen ver­tail­lut mm. läm­pöpump­pu­jen hin­to­ja ja Ruot­sis­sa samat lait­teet ovat alvei­neen päivi­neen puol­ta halvempia. 

    EU:n ulkop­uolelta yli 22 euron arvois­t­en tavaroiden ALV:n perii tul­li Suomen verokan­nan mukaan. Dol­lar­in heikkouden takia tavar­avir­ta Jenkeistä Suomeen on melkoista ja keskustelu­pal­stat vil­i­sivet kysymyk­siä ja neu­vo­ja mis­tä mitäkin kan­nat­taa ostaa.

    Nyt jos vielä alvia tääl­lä nos­te­taan, osaako VM:n talous­sim­u­laat­tori ennus­taa seu­rauk­sia. Pahaa pelkää — siel­lä tuskin ns. human faktoria.

    ALV:a ks. esim täältä:
    http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/julkaisut_ja_esitteet/asiakasohjeet/ostaminen_ulkomailta/tiedostot/019.pdf

    Vastaa

    1. Kiitos NeveR­estille linkistä.
       Nuo vira­nomais­tek­stit ovat aina yhtä mah­dot­to­mia. Inter­netkaup­pa on kaukomyyn­tiä. Miten päin se vero kaukomyyn­nis­sä menee, selviää yksikäsit­teis­es­ti vas­ta seu­raaval­la sivul­la. Meni kuten väitin alus­sa. Jos kyse ei aineel­lis­es­ta tuot­teesta ja osta­ja on yksi­ty­ishenkilö, vero mak­se­taan Suomen verokan­nan mukaan. Jos kyse on arvon­lisäverov­elvol­lis­es­ta yri­tyk­ses­tä, veroa ei mak­se­ta lainkaan (eikä saa­da vähen­nysoikeut­ta, joten lop­putu­los on sama). Jos oste­taan tiedos­to, mak­se­taan myyjä­maan alv. Jos halu­at saa­da sen myyn­ti­maan arvon­lisäverolle, sin­un on tuo­ta­va se itse maahan.

       Vastaa

12. Evert, ALV on kansalli­nen vero, joka per­itään sen maan lain­säädän­nön mukaan, jos­sa tavara luovute­taan ns. vapaaseen liik­keeseen. Veros­ta vas­taa joko tavaran­halti­ja tai hänen edus­ta­jansa, esim. huolintaliike.

    Vastaa

13. “Sak­salainen myyjäsi syyl­listyy verorikok­seen. Net­tikau­pas­sa pitää nou­dat­taa osta­ja­maan arvonlisäveroa”

    Näin on mut­ta pien­tä kaup­paa saa tehdä, 35000–100000 euroa vuodessa ja siloin voi tilit­tää alvin myyjän kotimaahan
    Jos veroero on riit­tävän suuri niin kyl­lä joku por­saan­reikä löy­tyy, Suomen vero­tarkas­tuk­sen oikeudet ovat varsin rajallisia

    Vastaa

14. Arto Tuki­ainen kir­joit­ti 24.8.2009 kel­lo 20:15 “Evert, ALV on kansalli­nen vero, joka per­itään sen maan lain­säädän­nön mukaan, jos­sa tavara luovute­taan ns. vapaaseen liik­keeseen. Veros­ta vas­taa joko tavaran­halti­ja tai hänen edus­ta­jansa, esim. huolintaliike.”

    Laitoin jo edelle Tullin ohjeet. Tässä on verot­ta­jan ohje:
    http://vero.fi/nc/doc/download.asp?id=1009;413278

    Olen itse työk­seni han­kkin­ut tavaraa ulko­mail­ta ja näitä ohjei­ta on nou­datet­tu. Se että Van­hanen ehdot­taa ALV nos­toa eikä esim. var­al­lisu­usveron palaut­tamista, yri­tys­ten Kela-mak­sun palaut­tamista, pörssiveron lait­tamista, se johtuu kaik­ki siitä, että vähänkin jonki­laista yri­tys­toim­intaa har­joit­ta­va tekee kuukausit­tain verot­ta­jalle ns. ALV tili­tyk­sen, mis­sä myyn­nin ja osto­jen ALV:t tasoite­taan ja lop­ulli­nen ALV vel­ka tai hyvi­tys riip­puu näi­den eros­ta. Tavalli­nen palka­nsaa­ja ei saa ALV hyvitystä. 

    On surullista, miten oma­l­la työl­lään eläviä ja opiske­li­joi­ta sekä eläkeläisiä jatku­vasti kusete­taan ja lypsetään eli tavalli­nen veron­mak­sa­ja on koiran ja lehmän sekoi­tus lähinnä.

    Vastaa

15. Osmon kir­joituk­ses­ta ei oikein käy selville, mikä on kyseessä ole­va dynami­ik­ka, jon­ka takia työt­tömyys nousee. Vähen­tävätkö ihmiset kulu­tus­ta (ikään kuin hait­tavero!?), vai onko mukana ole­tus, että palkat pienenevät ja tilanne ei kan­nus­ta työn­tekoon — tilanne, jon­ka voi kor­ja­ta perustulolla?

    Vastaa

    1. Juha H:lle.

       Kyse on siitä, että pieni­palkkaista siis mata­latuot­toista työtä tekevän ja asi­akkaan väli­nen veroki­ila nousee, eikä enää löy­dy sel­l­aista hin­taa, jol­la kulut6tajan kan­nat­taisi mak­saa ja työn­tek­i­jän tehdä työtä.

       Vastaa

16. Joku maini­tisi per­heveron, joka johtaa siihen, että pienem­pi­palkkaisen puoli­son ei kan­na­ta men­nä töi­hin, kos­ka joutuu mak­samaan veron­sa isom­pi­palkkaisen mukaan. Ei kuu­losta kovin real­is­tiselta tasa-arvopoli­ti­ikan kannalta. 

    Tämä voidaan tietysi vält­tää, jos itse saa vali­ta mak­saako per hlö vai per per­he. Jälkim­mäisessä kyse on tietysti tulon­si­ir­rosta per­heel­lisille. Eli käytän­nössä mak­sa­jak­si pääsee yksi­na­su­va, jolle elämi­nen on jo täl­lä het­kel­lä huo­mat­tavasti kalliimpaa.

    Vastaa

17. Eiks tämä idea, että vero­ja nos­ta­mal­la tur­vataan palve­lut itse asi­as­sa palvele keskilu­okkaa ja rikkai­ta, ja kuri­ta köyhiä.

    KÖy­hät saa­vat tietysti palve­lut kuten muutkin, mut­ta nou­se­vat verot pakot­ta­vat hei­dät käyt­tämään enem­män rahaa vält­tämät­tömään. Eli hei­dän rahal­laan saa­mansa tavara ja palvelu vähenee.

    Vastaa

18. Hieno avaus Osmol­ta. Har­mi vaan etteivät vihreät min­is­ter­it tai­da lukea Osmon blogia…

    Ongel­ma taitaa olla enem­mänkin veropoli­ti­ikan rak­en­teis­sa. Vero­tus­ta ei osa­ta muut­taa ilman pakkoa, ja kun pakkoti­lanne syntyy(=rahat on lop­pu) , voidaan rak­en­teel­liset muu­tok­set tehdä vain kiristyvään suun­taan. Pop­ulis­tis­es­ti markki­noidut tuloveron taulukkoalen­nuk­setkin ovat olleet pääasi­as­sa inflaa­tioko­r­jauk­sia, ja vero­ker­tymähän on niiden seu­rauk­se­na aivan johdon­mukaises­ti kas­vanut, kun rahaa on jäänyt kier­toon enem­män ja ostovoiman lisään­tymi­nen on nos­tanut palvelu­alan työ­paikko­ja kan­nat­tavu­us­ra­jan yläpuolelle.

    Olen ihme­tel­lyt vero­hallinnon kolminker­taisu­ut­ta: meil­lä on val­tion­vero ja kun­nal­lisvero, mut­ta hallinto menee verolääneit­täin. Lisäk­si on vielä suuryri­tyk­sille oma konserniverohallinto.Jos hallintora­jan kun­ta vs. val­tio voisi rikkoa, oma ver­sioni Osmon hyvästä ajatuk­ses­ta olisi , että alv nousisi n. 30%:iin , kiin­teistövero nousisi jonkin ver­ran ja sit­ten pois­tet­taisi­in kun­nal­lisvero. Val­tion tulovero menisi noin nyky­taulukol­la eli alka­isi vas­ta elämiseen riit­tävil­lä tuloil­la, alapäässä voisi olla negati­ivi­nen vipu ikäänkuin kansalais­palkan siir­tymä­vai­heena. Kun­tien tulot rom­ah­taisi­vat, mut­ta ter­veys- , sosi­aal­i­tur­va- ja ope­tus­menot voitaisi­in siirtää val­ti­olle, kun kun­nat eivät nytkään niitä pysty ilman val­tion apua hoita­maan. Kun pro­gres­sio alka­isi vaikut­taa vas­ta 30–40t€ tuloil­la , olisi merkit­tävästi suurem­mal­la joukol­la alem­paa keskilu­okkaa varaa ostaa pienpalveluita.

    Itse alv-työtä myyvänä pienyrit­täjänä sanon vielä sen , että keskilu­okkaisel­la suo­ma­laisel­la ei todel­lakaan ole varaa ostaa toisen suo­ma­laisen tuot­ta­maa alv- työtä. Omista yksi­ty­isas­i­akkaistani kaikkien tulot ovat moninker­taiset omi­in medi­aan­i­t­u­loi­hi­ni ver­rat­tuna, ja silti joskus jopa hävet­tää antaa lasku asi­akkaalle. Pelkkä alvin koro­tus ilman vas­taavaa ostovoimaa lisäävää keven­nys­tä tuhoaa yksiselit­teis­es­ti työ­paikko­ja, ja juuri niil­lä työvoimaval­taisil­la palvelu­aloil­la. Tähän val­tion vero­hämähäk­it ilmeis­es­ti pyrkivätkin, pyrkien näin helpot­ta­maan vien­ti­te­ol­lisu­us­res­sukkayri­tys­ten työvoima­pu­laa ja estämään pankeille haitallista kansan vauras­tu­mista. Päälle päät­teek­si seu­raa­va hal­li­tus “elvyt­tää” nos­ta­mal­la julkisen sek­torin palkko­ja vero­pro­gres­sion syötäväk­si ja eläke­mak­su­ja pros­ent­ti­tolkul­la, imien mil­jardi­tolkul­la rahaa pois kulutuskierrosta.Ainoa kestävä ja demokraat­ti­nen malli olisi , jos siir­ryt­täisi­in julk­is­meno­jen osalta euromääräis­es­tä pros­ent­timääräiseen raamibud­je­toin­ti­in, koskien myös julkisen sek­torin palkko­ja. Siis että virkamiehen palk­ka las­ket­taisi­in hallinnon­alan palkka­menoille lan­gen­neen rahamäärän prosenttiosuutena.

    Edus­tuk­sel­lisel­la demokra­tri­al­la ei valitet­tavasti ole mitään intres­siä ratkaista kansalaisvi­iteryh­mien välille jän­nit­teitä tai kansan huono-osaisu­ut­ta syn­nyt­täviä rak­en­tei­ta vaan ennem­minkin säi­lyt­tää niitä. Ja kun ammat­tipoli­itikko pitää kansan köy­hänä ja velkaise­na , saa palkkiok­si vaik­ka viran Suomen Pankista , EU-komis­saa­ri­na tai pres­i­dent­tinä. Veropoli­ti­ikan pitäisi olla pelkkää matematiikkaa.

    Vastaa

19. EU-maid­en kesken suo­raan kulut­ta­jille kohdis­tu­vas­sa kau­pas­sa alv mak­se­taan kyl­lä lähtöko­htais­es­ti yri­tyk­sen koti­maa­han, mut­ta jos sen myyn­ti maa­han X ylit­tää tietyn rajan (Suomeen kohdis­tu­vas­sa kau­pas­sa 35 000 euroa) vuodessa, kyseessä on kaukomyyn­ti, jol­loin pitää alvit mak­saa tuo­hon maahan. 

    Sama kapu­lakielel­lä (lähde: http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=1009;145766, s. 18–19):

    Pääsään­nön mukaan myyn­nit kulut­ta­jalle verote­taan alku­perä­maape­ri­aat­teen mukaises­ti myyn­ti­maas­sa. Poikkeuk­sen tähän pääsään­töön muo­dostaa ns. kaukomyyn­ti jäsen­val­tios­ta toiseen. Kaukomyyn­nil­lä tarkoite­taan tavaroiden myyn­tiä yksi­ty­ishenkilöille tai hei­hin rin­nastet­taville henkilöille toiseen jäsen­val­tioon siten, että myyjä tai joku muu kul­jet­taa tavarat määrän­pää­maa­han, esimerkik­si pos­ti­ti­laus­myyn­tiä (ks. esimerk­ki 8 liit­teessä 5). Täl­lainen myyn­ti verote­taan pääsään­nöstä poiketen kul­je­tuk­sen määrän­pää­maas­sa, jos myyn­nin määrä ylit­tää määrän­pääjäsen­val­tion aset­ta­man rajan. Suomes­sa tämä raja on 35 000 euroa vuodessa.

    Ja vielä varuuk­si rautalangasta:

    Net­timyyn­nistä kulut­ta­jille alv mak­se­taan myyjän koti­maan verokan­nan mukaan, pait­si jos myyjän vuosit­tainen myyn­ti Suomeen ylit­tään 35 000 euroa.

    Lisäk­si myyjäl­lä on aina optio toimia EU:n veroalueen ulkop­uolel­la. Esimerkik­si Ahve­nan­maa ja Jer­sey kuu­lu­vat EU:n tul­lialueeseen, mut­ta eivät veroalueeseen. Kos­ka alle 10 euron tullilaskua ei kir­joite­ta ja tul­lialueen sisältä myyn­nistä ei kan­neta tul­lia, verokan­nas­ta riip­puen 45,45–125 euron ostok­set voi tehdä verot­tomasti. Tuot­teesta riip­puen se voidaan jois­sain tapauk­sis­sa vielä hajot­taa use­am­paan lähetyk­seen jos raja muuten ylittyisi. 

    Ja vielä, omaan käyt­töön­sä kulut­ta­jat saa­vat itse tuo­da muista EU-maista tavaraa mielin määrin verova­paasti (toki myyn­ti­maan alv mak­se­taan) jos huole­hti­vat kul­je­tuk­ses­ta itse. Eli jos alv nousee 25 pros­ent­ti­in, Viros­ta ale­taan koh­ta rah­da­ta muu­takin kuin viinaa.

    –

    Sinän­sä kulu­tuk­sen verot­ta­mi­nen työn tekemisen sijaan on ihan hyvä idea, mut­ta kyl­lä 25 pros­entin alv on aika rank­ka kun kyse kuitenkin on tasaveros­ta. Pohjo­is­maista tasoa­han se olisi, mut­ta muu­toin EU-maista vain Unkaris­sa on yhtä kova alv. Balt­ian mais­sa ja Sak­sas­sa (poten­ti­aal­isia tuon­ti­mai­ta) haaruk­ka on 18–20 %.

    Miet­tisin itse ennen­m­min val­tion tuloveron kiristämistä, ruoan alv-alen­nuk­sen lykkäys­tä ja pääo­mat­u­lo­jen siirtämistä samaan verokan­taan kuin kun ansio­tu­lo­jen (pro­gres­si­ivisik­si siis). Ehkä myös eläke­jär­jestelmän uud­is­tamista, mut­ta sieltä säästöjä ei oikein ole mah­dol­lista repiä nopeasti jos halu­taan yhtään olla kohtu­ullisia lähivu­osi­na eläk­keelle siir­tyviä kohtaan. Päästölupi­en kaup­paami­nen­han taidet­ti­in jo has­sa­ta, siinä olisi ollut mil­jardilu­okan tulon­lähde, mut­ta päätet­ti­in sit­ten jakaa suurin osa ilmaisek­si pois.

    Vastaa

20. Ei mene alvin mak­su Osmon taval­la, pait­si tupak­ka, viinati­lauk­set, jois­sa omat lisäk­oukerot. Voi tiet­ty olla että Osmo löytänyt kau­pan joka myy ilman alvia ja jät­tää alvin tilaa­jan mak­set­tavak­si. Muu­ta­man kymme­nen ker­ran ja use­am­man tuhan­nen euron arvos­ta EUn alueelta tavaraa tilan­neena en ole ker­taakaan saanut mitään alv laskua mukaan.

    Vastaa

21. Yri­tys­ten myymänä tavarat pyritään aina verot­ta­maan kulut­ta­jan koti­maas­sa. Hallinnol­li­sista syistä vähäi­nen pos­timyyn­ti ei tule Suomes­sa verotettavaksi.

    Vastaa

22. Nämä kalli­it investoin­ti­tuot­teet kan­nat­taa tietenkin ostaa Viros­ta, vaik­ka Viro nos­ti juuri ALV:ia par­il­la pros­en­til­la kah­teenkymme­neen prosenttiin. 

    Tämä Vanhasen&Kataisen ALV-temp­puilu on osoi­tus Suomen val­tion kyvyt­tömyy­destä tun­nus­taa tosi­a­sioi­ta. Ilmeis­es­ti EU:n vaa­timus enim­mil­lään kol­men pros­entin bud­jet­ti­va­jeesta on vain sanahelinää. 

    Verkkokaup­pa on perus­tanut net­tikau­pan sekä Viroon että Ahve­nan­maalle. Soin­in­vaara tui­jot­taa Stock­man­nin ver­tauk­ses­sa omaan napaansa. Stock­man­nille tulee halvem­mak­si lähet­tää tavara Soini­vaar­alle Kata­janokan posti­in. Tosin tämän ensik­si hie­man epälo­ogiselta vaikut­ta­van vai­h­toe­hdon ymmärtämi­nen on liikaa Vanhaselle&Kataiselle&Soininvaaralle.

    Vastaa

    1. Muis­tute­taan Lakosille vielä, että verkko kau­pas­ta on mak­set­ta­va osta­ja­maan arvon­lisävero, pait­si kun myy­dään pelkkiä bit­te­jä. Poikkeuk­sen tod­del­la muo­dosta­vat nämä veroparasi­it­ti­saaret, joi­hin joudumme valitet­tavasti luke­maan myös Ahve­nan­maan. Kun ne pilkko­vat yhden ostok­sen mon­ek­si lähetyk­sek­si, ne rikko­vat ymmärtääk­seni lakia.
       Minus­ta Ahve­nan­maa riskeer­aa koko ase­mansa käyt­tämäl­lä sitä val­tion raho­jen varastamiseen.

       Vastaa

23. Veronkier­to voi olla rikos ja moraalis­es­ti tuomit­tavaa, mut­ta “varas­tamista” se ei kyl­lä ole. 

    Aina välil­lä näkee lehdis­sä kir­joitet­ta­van jostain veronkier­to­ju­tus­ta, yleen­sä pimeänä teete­tys­tä työstä, jos­sa val­ti­olle on “jäänyt saa­mat­ta” tiet­ty määrä vero­ja. Näin teknis­es­ti on, mut­ta kos­ka hyvin har­voin hin­ta­jous­to on nol­la, niin “saa­mat­ta jääneet” sum­mat ovat tosi­asi­as­sa pelkkä kuvit­teelli­nen suure samaan tapaan kuin “menete­tyt myyn­ti­t­u­lot” niis­sä kopiointitapauksissa.

    En sinän­sä vas­tus­ta ran­gais­tus­lu­on­teisia mak­su­ja veronkier­rossa, mut­ta niitä pitäisi nimit­tää niiden oikeil­la nimil­lä, eikä väit­tää, että joku on käynyt val­tion pus­sil­la suoraan. 

    Veronkan­non ongel­ma on usein tämä; jos verot­ta­ja pysty­isi luotet­tavaan “hin­tad­if­fer­oin­ti­in”, niin vero­ja voitaisi­in kerätä paljon enem­män paljon vähem­mäl­lä haital­la, mut­ta kos­ka tämä ei ole mah­dol­lista, verot­ta­ja verot­taa joil­tain liikaa ja joil­tain liian vähän. 

    Pro­gres­si­ivi­nen tulovero pyrkii kor­jaa­maan tätä ongel­maa keräämäl­lä enem­män niiltä, joiden palk­ka on suurem­pi. Argu­ment­te­ja puoles­ta ja vas­taan on paljon ja empi­iri­nen näyt­tökin on aika sameaa.

    Per­hevero­tuk­ses­ta luop­umisen kohdal­la pyritään juurikin tähän dif­fer­oin­ti­in, eli mata­la­palkkaisem­pi puoliso saadaan töi­hin kun hänel­lä on alhaisem­pi mar­gin­aa­li­nen tulovero kuin enem­män tien­aaval­la puolisol­la. Teo­ri­as­sa täl­lä saavute­taan tehokku­ushyö­tyä, kos­ka työn rajahyö­ty on usein laske­va niin, että jos joku tekee puolipäiväistä työtä, niin hänen tuot­tavuuten­sa tun­tia kohden on usein (ei tietenkään aina) suurem­pi kuin kokopäivätyössä. 

    Teh­dyn (tehokkaan) työn rajavero on eril­lisvero­tuk­ses­sa mata­la ja nousee (teo­ri­as­sa) samaa tah­tia tehokku­u­den vähen­tyessä. Näin vero­tuk­sen aiheut­ta­ma kuol­lut paino vähe­nee, ver­rat­tuna yhteisverotukseen.

    Vastaa

    1. Eikö per­hevero­tuk­ses­sa sen pieni­palkkaisen puolipäivä­työtä tekevän naisen mar­gin­aaliv­ero nouse?

       Vastaa

24. Maaseudul­la on mata­lan tuot­tavu­u­den palvelu­alo­jen ostovoimaon­gel­ma per­in­teis­es­ti ratkaistu har­maal­la taloudel­la. Tämä toimii silmin­näh­den hyvin, vero- ja eläk­er­tymät tietysti jäävät vähän pieniksi.

    Tästä kan­nat­taisi yrit­tää ottaa mallia myös kaupungeis­sa. Keino­ja oli­si­vat esimerkik­si koti­talousvähen­nyk­sen ylära­jan nos­to ja yksi­ty­ishenkilön ALV-vähen­nys­mah­dol­lisu­us joillekin sel­l­aisille mata­lan tuot­tavu­u­den palveluille jot­ka eivät koti­talousvähen­nyk­sen piiri­in mah­du. Tämä kai vähän kom­pen­soisi hait­to­ja joi­ta ALVin, kiin­teistöveron, ener­giaveron, polt­toain­everon tms korot­ta­mi­nen aiheuttaa.

    Vastaa

25. Suo­ra copy/paste verot­ta­jan ohjeesta:

    “Kulut­ta­jan ase­mas­sa ole­va yksi­ty­ishenkilö ei sen sijaan voi olla yhteisökau­pan osa­puole­na. Hän ei ole Suomes­sa verov­elvolli­nen muista jäsen­val­tioista suorit­tamis­taan tavaraos­toista, ellei kysymyk­sessä ole ns. uusien kul­je­tusvä­linei­den osto (ks. luku 13.4).”

    ALV on kulu­tusvero ja se ei riipaise juurikaan ALV-velvol­lisia yri­tyk­siä, jot­ka saa­vat vähen­tää mak­samansa veron ALV-ilmoituk­sis­saan. Pait­si siinä mielessä, että koti­markki­noiden kil­pailukyky entis­es­tään heikke­nee ja Suomes­ta tulee vieläkin kalli­impi elää ja asua. Ehkä Reino- ja Aino-tossu­jen valmis­tus jälleen siir­tyy pois Suomes­ta vaik­ka Viron puolelle.

    Vastaa

    1. Evert ei ymmär­rä, miten alv toimii. Sama alv siitä Virossa tuote­tus­ta tavaras­takin pitää Suomes­sa mak­saa. Tietysti, jos ne tuo­daan sieltä tur­iswtios­toksi­na, selviää Viron alv:lla, mut­ta niin selviää, vaik­ka ostaisi Viros­ta Suomes­sa tuotet­tua tavaraa.

       Vastaa

26. Ari ja Osmo, joo ymmär­rän tasa-arvoaspek­tin. Toisaal­ta ei se nyt ole kovin tasa-arvoista sekään että kak­si­lapsi­nen per­he jos­sa toisel­la puolisol­la on pienet ja toiselle suuret tulot mak­saa noin ton­nin vuodessa enem­män vero­ja, kuin muuten samat brut­to­tu­lot saa­va per­he jos­sa puolisoil­la on saman suu­ruiset tulot. Perus­tu­lo yhdis­tet­tynä tasaveroon toki ratkaisi tämänkin.

    Kyl­lä, per­hevero­tus nos­taisi pieni­palkkaisem­man mar­gin­aaliv­eroa. Toisaal­ta se lask­isi sen suuri­palkkaisem­man, ja kan­nusti­non­gel­ma on myös tuloast­eikon yläpäässä. Useim­mat hyvin palkatut voisi­vat han­kkia lisä­tu­lo­ja vaikka­pa sivu­toimiselle kon­sul­toin­nil­la tai tekemäl­lä ylitöitä (lääkärit), yli 50% huitel­e­va mar­gin­aaliv­ero ei tähän kan­nus­ta. Väitän että nuo ylim­mät mar­gin­aaliv­erot saat­taa olla yksi niistä (harv­inai­sista) tapauk­sis­sa jos­sa veroa laske­mal­la itseasi­as­sa vero­ker­tymä kas­vaisi, eli hyvä­tu­loiset mak­saisi­vat enem­män veroja.

    Lisäk­si, vaik­ka vero­tus on yksilöl­listä, niin use­at tuet ovat per­heko­htaisia. Asum­is­tu­ki nyt esimerkik­si. Tästä seu­raa mm. sitä että tulo­jen tip­pues­sa ihmiset muut­ta­vat erilleen. Jos yllä­mainit­tu­jen per­hei­den pien­i­t­u­loisem­pi puoliso tip­puu työ­markki­nat­uelle, niin sitä ei tule euron euroa puoli­son tuloista johtuen, tas­apalkkaper­heessa taas tulee. Oikein? Tämä nyt ilmeis­es­ti kor­jataan pois­ta­mal­la puoli­son tulo­hark­in­ta, hyvä niin, ja jostain syys­tä tässä kohti ei kukaan mus­su­ta kan­nustin­vaiku­tuk­ses­ta vaik­ka se on suurem­pi kuin perheverotuksessa.

    Lyhyesti, pitäisi olla joko niin että tulot on henkilöko­htaisia ja ne ovat myös sitä läpi koko jär­jestelmän mukaan­lukien tuet, tai sit­ten niin että ne ovat per­heko­htaisia. Välimuodot tuot­taa epäoikeú­den- ja epä­tarkoituk­sen­mukaisia tukien ja vero­jen yhdistelmiä.

    Vastaa

    1. Huo­mau­tus­tani pieni­palkkasem­man puoli­son mar­gin­aaliv­eros­ta ei pidä tulki­ta per­hevero­tuk­sen vastustamiseksi.

       Vastaa

27. Itse en ole ymmärtänyt per­hevero­tuk­sen vas­tus­tus­ta. Minus­ta per­he on enem­män tai vähem­män kiin­teä talousyk­sikkö, joka toimii sisäis­es­ti kom­mu­nis­min peri­aat­teel­la (jokainen kykyn­sä mukaan, jokaiselle tarpei­den mukaan). Sik­si minus­ta sitä olisi reilua myös kohdel­la yht­enä talousyk­sikkönä siinä, mis­sä nyky­isin kohdel­laan yksilöitä. 

    Minä en nimit­täin ymmär­rä, mik­si per­heen, jos­sa yksi saa 3000 e/kk ja toinen 1000 e/kk pitäisi mak­saa enem­män vero­ja kuin per­heen, jos­sa molem­mat han­kki­vat 2000 e/kk. Pro­gres­si­ivisen (henkilöön kohdis­tu­van) vero­tuk­sen vuok­si tuo on juuri tulos. Osmon kan­nat­ta­ma perus­tu­lo pois­taisi tämänkin ongel­man, kos­ka siihen­hän liitetään tasavero, jol­loin riip­pumat­ta per­heen tien­aa­jien tulo­jakau­mas­ta mak­se­taan vero­ja saman ver­ran, jos kokon­ais­tu­lot ovat samat. 

    Lisäk­si per­heestä on yhteiskun­nalle on ulkoishyö­tyjä, joi­ta ei edes yleen­sä huomioi­da. Lap­sien kasvun kannal­ta on yleen­sä parem­pi, että he kas­va­vat kiin­teässä per­heessä sen sijaan, että kas­vaisi­vat yksin­huolta­jan hoi­dos­sa. Val­tion kan­nat­taisi siis tukea sitä, että per­heet pysyvät koos­sa eivätkä hajoa. Nykyi­nen tukipoli­ti­ik­ka ennem­minkin suosii päin­vas­taista. Samoin käsit­tääk­seni van­hal­la iäl­lä parisuh­teessa elävät ovat onnel­lisem­pia ja elävät ter­veem­min kuin yksinäiset. Moni van­hushoidon kus­tan­nus yhteiskun­nallekin ale­nee, jos heikoil­la van­huk­sil­la on puoliso, joka voi pitää huol­ta sen sijaan, että yhteiskun­nan pitäisi kan­taa vas­tuu. (Peri­aat­teesa lapsetkin voisi­vat kan­taa vas­tu­u­ta, mut­ta käytän­nössä näin ei juuri tapah­du ainakaan samas­sa mitas­sa kuin tuo­ta puolisoiden tekemää huolenpitoa). 

    Ja kun noista tuista tuli mainit­tua, niin vaik­ka siis vero­tuk­ses­sa ihmiset nähdään yksilöinä, sit­ten maagis­es­ti tukia kat­sot­taes­sa talousyk­sikkö muut­tuukin per­heek­si, eli kat­so­taan, että yhden per­heen­jäse­nen tulee elät­tää toista. Näin jopa sil­loin, jos vaikka­pa kak­si aikuista sis­arus­ta jakaa saman asun­non, vaik­ka sis­aruk­sil­la harvem­min on yhteinen talouden­pito. Ja tietenkin kaik­ki avopar­it kat­so­taan sel­l­aisik­si, että toinen elät­tää toista, vaik­ka käytän­nössä kyse voi olla siitä, että kak­si ihmistä vain jakaa saman asunnon.

    Vastaa

28. Soin­in­vaara: Muis­tute­taan Lakosille vielä, että verkko kau­pas­ta on mak­set­ta­va osta­ja­maan arvon­lisävero, pait­si kun myy­dään pelkkiä bit­te­jä. Poikkeuk­sen tod­del­la muo­dosta­vat nämä veroparasiittisaaret —

    Ker­rataans nyt vielä jo Juu­so Koposen lainaa­maa verot­ta­jan ohjetta:

    Pääsään­nön mukaan myyn­nit kulut­ta­jalle verote­taan alku­perä­maape­ri­aat­teen mukaises­ti myyntimaassa. 

    Eipä ole Sak­san tai Yhdis­tyneen kuningaskun­nan Ama­zon mitään Suomen alvia ihan fyy­sisiä kir­jo­ja sisältäneistä tilauk­sista ottanut, paikalli­nen alv näkyy laskus­sa kyl­lä. Ker­tonee siis siitä, että 35 000 euron vuosimyyn­ti­ra­jaa Suomeen ei ole kumpikaan kaup­pa ylittänyt.

    Vastaa

29. Kyl­lä ymmär­rän ALV:n. Olen päivit­täin tekemi­sis­sä ALV-asian kanssa ja net­tios­tok­si­akin olen tehnyt melko paljon. Ain­oas­taan jos ostaa EU:n ulkop­uolelta yli 22 eurona arvoisen tavaran joutuu tullis­sa tilit­tämään ALV:n. Muu­toin yksi­ty­ishenkilö ei ALV:a erik­seen joudu tilit­telemään vaan sen perii Sak­salainen kauppias. 

    Kan­nat­taa kulut­ta­jana joko koeti­la­ta se tele­vi­sio Sak­sas­ta tai sit­ten soit­taa vero­toimis­toon ja kysyä esimerkkios­tok­sen verokohtelua.

    Vastaa

30. Osmo, nimeno­maan niin. Eril­lisvero­tus suosii sitä, että pienem­pi­palkkainen tekee puolipäiväistä. Itseasi­as­sa jos per­heessä on kak­si palka­nsaa­jaa ja on aikara­joite, jon­ka vuok­si he voivat tehdä vain tietyn määrän työtä yhteen­sä, eril­lisvero­tus ja pro­gres­sio pitävät huolen siitä, että ratio­naa­li­nen pariskun­ta jakaa työn tasaisemmin.

    Yhteisvero­tuk­ses­sa työ jakaan­tu­isi epä­ta­saisem­min niin, että pain­opiste olisi läh­es kokon­aan korkeampi­palkkaisel­la. Jos tulon­hankkimisvähen­nyskin las­ke­taan yhteen, niin sil­loin korkea­palkkaisem­man kan­nat­taisi tehdä kaikki.

    Itse en vas­tus­ta tai tue per­hevero­tus­ta yhtään sen enem­pää, kysymys on vaikea. En tiedä, onko yhteiskun­nan kannal­ta tehokkaam­paa että työ jakau­tuu per­heen­jäsen­ten kesken tasaisem­min. Jos on, niin per­hevero­tus on huono idea. 

    Koti­in jääväl­lä van­hem­mal­la voi olla jotain sel­l­aisia yhteiskun­nal­lisia hyö­tyjä, joi­ta en tässä nyt osaa tul­la ajatelleek­si. Täl­löin per­hevero­tus voikin olla hyvä idea. 

    Tpyy­lu­o­man argu­ment­ti on toki ihan vali­di, mut­ta se on yhtä lail­la argu­ment­ti tukien yksilöko­htaisu­u­den kuin per­hevero­tuk­sen puoles­ta. Selvää on, että tämä kah­ta­lainen kohtelu syn­nyt­tää epä­tarkoituk­sen­mukaisia kannusteita. 

    Min­un argu­ment­ti­ni per­hevero­tus­ta vas­taan oli teo­reet­ti­nen ja kapeas­ta näkökul­mas­ta esitet­ty. Se saa tukea kuitenkin aika mon­es­ta luon­tev­as­ta oletuksesta:
    1. että vapaa-aika on sitä mar­gin­aalil­la arvokkaampi hyödyke, mitä vähem­män sitä on. Täl­löin vapaa-ajan tasaisem­pi jakau­tu­mi­nen on tehokkuusparannus.
    2. että työn rajahyö­ty on laske­va. (sama)
    3. Etta työn mah­dol­liset ulkois­vaiku­tuk­set (sekä reaaliset että hin­tamekanis­min kaut­ta vaikut­ta­vat) ovat myön­teisem­mät sil­loin kun työ jakau­tuu tasaisemmin
    4. Että on edes joku määrä työhis­to­ri­aa on työn­tek­i­jälle tärkeä omi­naisu­us myöhem­min työtä haettaessa.
    5. Että tasa-arvon kat­so­taan ole­van tärkeä ja toteu­tu­van sitä parem­min, mitä tasaisem­min miehet ja naiset osal­lis­tu­vat työelämään.

    Näistä voi toki olla eri mieltä. Itsekään en suo­ral­ta kädeltä kaikkia allekir­joi­ta. Lisäk­si voi olla jotain ole­tuk­sia, jot­ka selvästi puhu­vat johtopäätöstä vastaan.

    Vastaa

31. Osmo:“Eikö per­hevero­tuk­ses­sa sen pieni­palkkaisen puolipäivä­työtä tekevän naisen mar­gin­aaliv­ero nouse?” 

    Mitä väliä? Per­heelle olen­naista on se, miten paljon he yhteen­sä mak­sa­vat vero­ja. Yleen­sä per­heessä rahat ovat yhteisiä ja on täysin sama, kenen tuloista verote­taan ja mis­sä suh­teesa, vaan se merk­it­see, paljonko yhtei­sistä tuloista viedään yhteen­sä veroa. Ja jos per­heessä on pieniä lap­sia, voi yhteiskun­nalle (joka osal­lis­tuu koval­la sub­ven­ti­ol­la las­ten päivähoitoon) olla parem­pi se, että nainen hoitaisi kotona lap­sia kuin se, että menisi mata­la­palkkaiseen puolipäivä­työhön ja panisi lapset sub­ven­tion vuok­si hänelle itselleen (mut­tei yhteiskun­nalle) keinotekoisen hal­paan päivähoitoon. 

    En siis näe tässä mitään eri­ty­istä tasa-arvokysymys­tä. Tai näen siinä mielessä, että nyky­isin per­heet, jois­sa tulot ovat epä­ta­sais­es­ti jakau­tunei­ta joutu­vat mak­samaan korkeampia vero­ja samoista kokon­ais­tu­loista kuin per­heet, jois­sa tulot ovat tasais­es­ti jakau­tunei­ta, vaik­ka siis tek­i­sivät yhtä paljon työtä ja tuot­taisi­vat yhtä paljon hyvinvointia. 

    Minus­ta sukupuolien tasa-arvo palkkauk­ses­sa ja vero­tuk­ses­sa liit­tyy ennem­minkin yksi­ty­ishenkilöi­hin, kos­ka siel­lä sil­lä on merk­i­tys­tä. Siel­lä ei korkea­t­u­loinen mies tule jaka­maan net­to­tu­lo­jaan mata­lat­u­loisen naisen kanssa. Per­heis­sähän ainakin stereo­ty­p­i­oiden mukaan nainen on se, joka panee rahat pala­maan riip­pumat­ta siitä, kuka ne on hankkinut.

    Vastaa

32. Ever­est, tarkoitin alv:n kansal­lisel­la luon­teel­la samaa kuin sinäkin, nyt kun luen jut­tusi vähän parem­min. Eli yhteisöalueelle tuo­taes­sa alv per­itään sen maan verokan­to­jen mukaan, jonne tavara on tulossa. 

    EU-maid­en välisessä kau­pas­sa yksi­ty­ishenkilöille voi tosi­aan tul­la ongelmia, jos alv-pros­en­tit poikkea­vat toi­sis­taan huo­mat­tavasti. Sil­loin on houkut­tel­e­vaa tila­ta tavaraa muual­ta, ja verot­ta­jan on yritet­tävä kek­siä keino­ja ainakin laa­jamit­taisen tuon­nin patoamiseksi.

    Vastaa

33. Tiedemiehen argu­menteista per­hevero­tus­ta vastaan:“2. että työn rajahyö­ty on laske­va. (sama)”

    Tämä tietenkin pätee, mut­ta silti jo täyspäivä­työtä tekevän lääkärin rajahyö­ty voi olla paljon suurem­pi kuin rajahyö­ty siinä, että joku menee töi­hin kau­pan kas­sak­si tai siivoo­jak­si. Yhteiskun­ta tuot­taa enem­män hyv­in­voin­tia sil­lä, että lääkäri tekee enem­män työtä kuin sil­lä, että molem­mat tekevät yhtä paljon. 

    Ja toise­na mainitsin jo sen, että koko yhteiskun­nan kannal­ta koti­in lap­sia hoita­maan jäävän työ­panok­sen arvo on suurem­pi kuin se, mitä per­he itse säästää siinä päivähoitoku­luina. En tiedä, mitä kod­in­hoito­tu­ki on. Jos se on saman ver­ran kuin päivähoidon sub­ven­tio, niin sit­ten tässä ei ole mitään kan­nusti­non­gel­maa. Tämä liit­tyy siihen kohtaasi 3 ulkois­vaiku­tuk­sista. Toinen per­hevero­tuk­sen ulkois­vaiku­tus on minus­ta se, että se kan­nus­taa pitämään per­heet yhdessä nyky­istä sys­teemiä paremmin. 

    Tasa-arvos­ta olen edelleen sitä mieltä, että sil­lä on merk­i­tys­tä sil­loin, kun puhutaan yksit­täi­sistä yhden ihmisen talouk­sista. Per­heistä puhut­taes­sa en näe mitään eri­ty­istä tasa-arvokysymys­tä, kos­ka per­he talousyk­sikkönä koos­t­uu miehestä ja nais­es­ta (jätetään homopar­it nyt tässä mar­gin­aal­isi­na ulkop­uolelle). Per­heelle on merk­it­sev­in­tä se, miten hei­dän kokon­ais­tu­lon­sa mak­si­moituu, ei se, miten se jakau­tuu jäsen­ten kesken. Samoin he voivat itse päät­tää sisäis­es­ti, miten työ­taakkaansa jaka­vat, jos vapaa-ajan rajahyödyt yms. tule­vat vas­taan siinä, että parem­pit­u­loisen lisäu­rakoin­ti ei enää kannata.

    Vastaa

34. TM, en lukenut edel­listä viestiäsi ennen kuin kir­joitin omani, eli vas­taus ei ollut sin­ulle suun­nat­tu. Mut­ta esit­tämäsi näköko­h­dat pitävät toki paikkansa, minus­ta ne ovat vain pienem­pi paha ja näitä voitaisi­in jos­sain määrin lääk­itä per­hevero­tus­ta säätämäl­lä. Ensin­näkin, jos on yhteiset verot niin sit­ten on myös yhteiset rahat, esim. avio­ero­ta­pauk­sis­sa. Eli jär­jeste­ly voisi olla vapaae­htoinen, toiset par­it pitävät rahansa eril­lään ja toiset eivät, tämä on hyvin henkilöko­htainen asia eli ei kuu­lu vira­nomaisille. Toisek­si, työ­narko­ma­ni­aa voi ja pitää mielestäni suit­sia siinä kuin muitakin kansan­taute­ja, mut­ta pitäisin normio­h­jaus­ta kuten per­he­vap­aiden jakami­nen tehokkaam­pan keinona kuin verotusta.

    Mitä tulee tuki­in, niin minus­ta sosi­aal­i­tur­vau­ud­is­tuk­selta voi ja tulee vaa­tia jonkin­laista metri­jär­jestelmää vero­tuk­seen ja sosi­aal­i­tuki­in. Eli siis että julki­nen sek­tori päät­tää kat­tavasti soveltaen mitä tarkoit­taa tulot (brutto/netto, yksilö/perhe), mikä on tarkastelu­a­jan yksikkö (päivä, viikko, kuukausi, vuosi, liuku­va keskiar­vo…), mikä on työkyvytön (tun­te­mani tapaus: ihmi­nen on KELAN mak­samal­la kuntou­tuskurssil­la kos­ka on työkyvytön, mut­ta ei saa sitä edeltä ajal­ta­va ajal­ta KELAN sairaspäivära­haa kos­ka on työkykyi­nen…) ja niin edelleen. Otta­mat­ta sen kum­mem­min kan­taa siihen mitä ja miten pitäisi tukea tai veroit­taa, on hyvin vaikea ymmärtää mitä hyö­tyä sekavu­ud­es­ta on.

    Vastaa

35. Samuli Saarel­ma: “per­he on enem­män tai vähem­män kiin­teä talousyk­sikkö, joka toimii sisäis­es­ti kom­mu­nis­min periaatteella”

    Usein on niinkin, että pieni­palkkainen vaimo leipoo sämpylöitä ja suuri­palkkainen mies har­ras­taa kalli­isti, aivan kuin ennen yhteen muuttamista.

    Vastaa

36. Kyl­lä yhteiskun­nan pitäisi tuil­laan kan­nus­taa pitämään per­heitä kasas­sa, eikä nimeno­maan tuke­maan niiden hajoamista.

    Miten tämä kan­nat­taisi hoitaa, onkin sit­ten kokon­aan erilli­nen jut­tu. Toisaal­ta onhan se vähän has­sua, että aviop­uoli­son pitää elät­tää siip­pansa, mut­ta sit­ten vero­tus onkin eril­listä. Miten näin? 

    Joko tulo­hark­in­ta on tai ei ole.

    Vastaa

37. Samuli Saarel­ma kirjoitti:
    “Osmon kan­nat­ta­ma perus­tu­lo pois­taisi tämänkin ongel­man, kos­ka siihen­hän liitetään tasavero”

    Vihreät eivät kyl­läkään ole esit­täneet perus­tu­lo­ma­llia jos­sa olisi tasavero, vaan pro­gres­si­ivista mallia jos­sa olisi kak­si por­ras­ta: 39 % veroa alle 5000 e/kk tuloista ja sen ylit­tävistä 49 %.

    http://www.vihreat.fi/perustulo

    (Vai onko Osmo esit­tänyt jotain ihan eri­laista perus­tu­lo­ma­llia kuin Vihreät?)

    Ja edel­lä laina­tus­sa mainit­tu ongel­ma siis oli (edelleen Saarel­man kirjoittamana):

    “Minä en nimit­täin ymmär­rä, mik­si per­heen, jos­sa yksi saa 3000 e/kk ja toinen 1000 e/kk pitäisi mak­saa enem­män vero­ja kuin per­heen, jos­sa molem­mat han­kki­vat 2000 e/kk.”

    Vastaa

38. Jos tekee työtä pimeästi, niin jää eläk­keet väliin.

    Todel­lisu­udessa jos tekee pimeesti työtä ja sijoit­taa itse omat eläk­keen­sä niin jää voitolle. 

    Veronkier­to on kyl­lä mah­dol­lista jos haluaa.

    Vastaa

39. Kyl­lä menee per­si­illeen lop­utkin, jos ALV nos­te­taan Tan­skan, Ruotsin ja Unkarin tasolle. On huo­mat­ta­va, KAIKILLA NÄILLÄ MAILLA ON OMA VALUUTTA jol­la ne voivat säädel­lä talout­ta. Suo­mi on EUROSSA, joka taas tänään vahvis­tui dol­lar­ia vasten.

    Iso-Bri­tan­ni­as­sa ALV on 15 pros­ent­tia ja ihmiset esim. keskustelu­pal­stoil­la hul­lu­na kyse­levät neu­vo­ja netistä ostamis­es­ta. Kaup­pi­aat valit­ta­vat, kun tuot­tei­ta käy­dään vain kat­so­mas­sa liik­keessä ja sit­ten tilataan inter­netistä. Kalas­tus­tarvike- ja retkeilykaup­po­ja ei var­maan vuo­den päästä enää ole — niitä kaatuu jo nyt.

    Matkail­i­joi­ta tänne ei sit­ten tarvitse pahem­min odot­taa. Englan­ti­laiset jät­tivät jo tulemat­ta viime talvena. 

    On käsit­tämätön­tä, että ensin tulovero­ja las­ke­taan, jot­ta hyö­ty valuisi kulu­tuk­seen — sit­ten kulu­tusvero­ja korote­taan heti perään.

    Palaute­taan mielu­um­min vaik­ka pel­lon myyn­tivoiton vero­tus, KELA-mak­su, var­al­lisu­usvero ja pois­te­taan kansalli­nen maataloustuki.

    Vastaa

40. turkkalo:“Usein on niinkin, että pieni­palkkainen vaimo leipoo sämpylöitä ja suuri­palkkainen mies har­ras­taa kalli­isti, aivan kuin ennen yhteen muuttamista.”

    Oliko tämän tarkoi­tus jotenkin olla esimerk­ki sitä vas­taan, ettei per­he toimisi kom­mu­nis­min peri­aat­teel­la? Yllä olevas­sa se vai­mon sämpylöi­den leipomi­nen on osa sitä “jokainen kykyn­sä mukaan” ja miehen kallis har­ras­tus “jokaiselle tarpeit­ten­sa mukaan”. Point­ti­ni oli se, että per­hei­den sisäl­lä ei (ainakaan yleen­sä) käy­dä kaup­paa samal­la tavoin kuin muual­la yhteiskun­nas­sa eli niin, että se mies pitäisi korkeat palkkara­hat itsel­lään ja ostaisi sil­lä esim. sämpylöitä vaimoltaan. Ruokalaskun puolisot jakaisi­vat sen mukaan, mitä syövät jne. 

    Tai saat­taa tuol­laisi­akin per­heitä olla, mut­ta kyl­lä väit­täisin selvänä enem­mistönä ole­van sel­l­aiset, jos­sa tulot pan­naan yhteen pot­ti­in ja siitä kate­taan sit­ten kunkin tarpei­ta. Ainakaan lap­siper­heessä min­un on vaikea nähdä oikein minkään muun peri­aat­teen edes toimi­van, kos­ka las­ten ei voi olet­taa osal­lis­tu­van tulo­jen han­k­in­taan, mut­ta kyl­läkin kulu­tuk­seen. Ehkä lapset­tomat pariskun­nat voivat sit­ten jät­tää ainakin osan kunkin tuloista tämän oma­lle henkilöko­htaises­sa kon­trol­lis­sa ole­valle tilille, mut­ta sil­loinkin luulisi ainakin isoimpi­en han­k­in­to­jen (esim. asun­to) rahoituk­sen olla pakko tapah­tua tulo­jen suh­teessa. Tai san­o­taan niin, että en näe avi­o­li­itossa juuri ideaa, jos sen tehneet jatka­vat eloa kuin mitään sidet­tä hei­dän välil­lään ei olisi.

    Vastaa

41. Muu­ta­ma anek­doot­ti alvin jäämiseen rajan taakse: kaveri­ni tuot­ti Englan­nista uuden karhean kaivinkoneen , joka olisi Suomes­sa mak­sanut n. 15t€ enem­män, ja val­tiot jäivät ilman alve­ja, kun sekä osta­ja että myyjä ovat alv-rek­isteris­sä. Eräs omakoti­talo­ja etelä-Suomes­sa urakoi­va asi­akkaani käy pari ker­taa kuus­sa Tallinnas­ta hake­mas­sa suo­ma­laisen rautakaup­paketjun myymälästä kuor­ma-autol­lisen raken­nus­tavaraa, viiden ton­nin lastin saa Viros­ta ton­nin halvem­mal­la, vaik­ka kaup­pa ja tuot­teet on samo­ja kuin Suomes­sa. Alvin joutuu tässä ilmeis­es­ti mak­samaan kos­ka lasku kul­kee suo­ma­laisen asi­akastilin kaut­ta, mut­ta työ­paikat siir­tyvät rajan taakse.

    Vastaa

    1. Lassen kum­mas­sakaan tapauk­ses­sa sil­lä ulko­maan arvon­lisäverokan­nal­la ei ollut merk­i­tys­tä lop­putu­lok­selle, kos­ka yri­tys saa vähen­tää mak­samansa arvon­lisäveron myyntin­sa arvonlisäverosta.

       Vastaa

42. Keskus­ta ajoi vain ruuan ALN:n alea — ei rav­in­to­laru­uan. Hom­ma haisee. Ruot­si on EU-puheen­jo­hta­ja­maa ja saat­taapi olla, että Suomen kansalli­nen maat­alous­tu­ki on pian men­nyt­tä. Viimeinen oljenko­r­si on laskea ruuan ALV:a — oljenko­r­si sik­si, että suo­ma­laisen alku­tuotan­non raa­ka-ainei­den kil­pailukyky ei siitä parane. Tämän temp­puilun takia nyt saam­meko 25 % ALV:n ja pohjoinen Suo­mi suut­tuu lop­ullis­es­ti Kepulle, kun matkailuelinkeino kuolee.

    (Matkailumais­sa, Espan­ja, Kreik­ka, Kypros, on muuten alhainen ALV, mikä viit­taisi tuo­hon Soin­in­vaaran aloituk­sen suun­taan. Mitä ALV:n nos­tos­ta sanoo par­turi ja par­turin asi­akas. Meil­lä on vero­tuk­sen takia Euroopan van­hin ja saas­tut­tavin autokan­ta, pian meil­lä on Euroopan pisim­mät tukat. Ainakin niil­lä joil­la tukkaa on).

    Vastaa

    1. Par­tureil­la on 8 pros­entin ALV.

       Vastaa

43. ALV par­tureil­la on absur­di, kos­ka he eivät juurikaan han­ki tuotan­topanok­sia, jot­ka oli­si­vat ALV vähen­nyskelpoisia. Mak­su ote­taan vas­taan, mut­ta kas­sakone ei kilise. Kos­kee mon­ta muu­takin alaa ja sit­ten ihme­tel­lään, mik­si Suomes­sa har­maa talous on vallalla.

    Mielestäni VM:n kansan­talous­sim­u­laat­torin kon­solim­i­esten pitäisi olla pari vuot­ta yrit­täjinä, jol­loin he ymmärtäi­sivät yri­tys­ten ansain­ta­logi­ikan ja ALV käyt­täy­tymisen. Sukari tietää.…

    Vastaa

44. Mut­ta kaivinkoneen myyn­ti­työn mutkan kaut­ta tuot­ta­ma alvero jää ulko­maille, kun alv on oikeas­t­aan palkkavero.

    Äsket­täin tuli muu­tos , jos­sa yri­tys­ten ostamista paket­ti­au­toista ei saa enää vähen­tää täysimääräis­es­ti alvia. Yrit­täjän täy­tyy olla aika tyh­mä tai laiska, jos jatkos­sa ostaa paket­ti­au­ton Suomesta. 

    —

    Alv pain­ot­teinen vero­tus on ain­oa tapa verot­taa hal­pa­maid­en tuotan­toa Suomes­ta käsin, keräämäl­lä sitä vähit­täis­myyn­nin osu­ud­es­ta. Koti­maisen palkkat­u­lon vero­tus toimii taas vipuna päin­vas­toin hal­patuon­nin hyväksi.

    Vastaa

45. Kun ei kulu­ta, ei mak­sa alvia. Kun ei tee työtä, ei mak­sa tuloveroa. Yle-mak­su jää jäljelle.

    Vastaa

46. ALV monel­la pienel­lä toi­min­imel­lä on melkoinen rasite. Se laskute­taan asi­akkaal­ta, eikä mil­lään pysty vähen­tämään ALV:tä omas­sa toimin­nas­sa (ei han­k­in­to­ja ym kulu­ja paljoakaan).

    Vastaa

47. Tän alv-touhun lisäk­si hal­li­tus halu­aa tehdä ylimääräisen 1,7% menoleikkauk­sen val­tion­hallintoon tuot­tavu­u­so­hjel­man lisäk­si. Leikkauk­sel­la kerätään rahaa työl­lisyy­den hoitoa varten. Onko­han nyt hal­li­tuk­seen iskenyt lamapaniikki?

    “Vero­tutk­i­ja tyr­mää Van­hasen alv-ehdotuksen”
    “Yksinker­tainen alv tulee yhteiskun­nalle halvaksi”
    http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/08/verotutkija_tyrmaa_vanhasen_alv-ehdotuksen_953288.html

    Eräs varsin hyvä työl­listämiskeino olisi esim. Helsingillä jos jär­jestäi­sivät työt­tömille töitä niin säästäi­sivät ne sakko­mak­sut, joi­ta nyt joutu­vat mak­samaan. Työtä kyl­lä kaupungilla löy­tyy. Eilen Ajanko­htaises­sa kakkoses­sa oli esimerk­ki kun­nas­ta, joka näin oli tehnyt ja sai hyvät säästöt. Helsin­ki ei vain halu­aa pitää ihmiset kortis­tossa ja mak­saa siitä vielä ylimääräistä.

    Vastaa

48. Kiitok­set Samuli Saarel­malle hark­i­tu­ista ja infor­mati­ivi­sistä postauk­sista! Sun kom­men­tit nos­taa tämän pal­stan tasoa huimasti.

    Vastaa

49. “Tai saat­taa tuol­laisi­akin per­heitä olla, mut­ta kyl­lä väit­täisin selvänä enem­mistönä ole­van sel­l­aiset, jos­sa tulot pan­naan yhteen pot­ti­in ja siitä kate­taan sit­ten kunkin tarpeita. ”

    Voi olla näinkin, mut­ta kehi­tyk­sen suun­ta on kohti yhden hen­gen talouk­sia. Nyt noin puo­let on jo yhden hen­gen talouk­sia ja yhden tulon­saa­jan talouk­sia alkaa olla jo 70 % joten tuo yheteisvero­tuk­sen merk­i­tys vähe­nee koko ajan

    Vastaa

50. ALV:stä pitäisi tehdä kulu­tusvero, joka tuk­isi koti­maista työl­lisyyt­tä eteenkin pienko­r­jaamo- ja palvelu­aloil­la: kaiken van­haa kor­jaa­van, oli­pa sit­ten kyseessä suu­tari, pienkonekot­jaamo tai huonekalu­ver­hoomo, ALV pitäisi pudot­taa vaik­ka 10%, ja vas­taavasti esim: kaukoidästä halpis­ro­mua tuot­tavien “kyläkaup­po­jen” ALV 25%
    Täl­lä veroerol­la kulut­ta­jan kan­nat­taisi jo todel­la miet­tiä, kor­jaut­taako van­haa, vai han­kkia uut­ta toisel­la puolel­la maail­maa ties mis­sä työolo­suhteis­sa teetet­tyä roinaa.

    Pienko­r­jaamoiden asi­akkaista suurin osa on taval­lisia kulut­ta­jia, jot­ka eivät voi vähen­tää ALV, ja näin ollen mah­dolli­nen ALV yleinen koro­tus tulee pahim­min puraise­maan taas ker­ran niitä kaikkein pien­impiä yrityksiä.

    Vastaa

    1. Se kor­jaamo­jen alv taitaa olla 8% (en ole ihan var­ma) Pitääkö nostaa?

       Vastaa

51. Ker­rotko Osmo min­ulle esimerkin mikä mata­latuot­toinen työ ei lyö leiville ja mik­si? Onko sel­l­ainen työ nykya­jan orjatyötä? Sen tiedän, että pääasi­as­sa opiske­li­joille on iltatöitä, joi­ta he voivat tehdä elääk­seen opin­totuen ja ‑lainan lisäk­si. Kum­mal­lakaan pelkästään ihmi­nen ei tosi­asial­lis­es­ti tässä yhteiskun­nas­sa tule toimeen. Ei myöskään pelkäl­lä sos­sun tuella.
    Toinen kysymys olisi tästä haaveile­mas­tasi kansalais­palka­s­ta. Ker­ro miten sil­lä verot­toma­l­la 500€ kansalais­pal­ka­lla vaikka­pa yksin kaupungis­sa elävä ihmi­nen tulisi toimeen 40% alv:llä?

    Vastaa

52. Mes­tari: Ei kai oo järkevää kor­ja­ta, jos uuden saa halvem­mal­la? Ihan samal­la taval­la, kun kier­rät­tämi­nenkään ei oo järkevää, jos se tuhoaa enem­män resursse­ja kuin kier­rät­tämät­tä jättäminen.

    Vastaa

53. Jasu:“Kerro miten sil­lä verot­toma­l­la 500€ kansalais­pal­ka­lla vaikka­pa yksin kaupungis­sa elävä ihmi­nen tulisi toimeen 40% alv:llä?”

    Tietysti kulut­ta­mal­la vähän tai han­kki­mal­la lisää tulo­ja. Muutenkin, mik­si kenenkään pitäisi pystyä elämään kaupungis­sa, jos ei tee töitä? Edullisem­paa on kai asua jos­sain muuttotappiokunnassa.

    Vastaa

    1. Huo­mautet­takoon, että vaik­ka 40 pros­entin alv menee hin­toi­hin, hin­toi­hin menee myös se työn vero­tus, jon­ka alv kor­vaisi. Kun perus­tu­lo huole­htii pro­gres­sios­ta, muu vero voi olla tasaveroa ja vaik­ka kulutusveroa.

       Vastaa

54. Perus­tu­losta:

    Näen perus­tu­los­sa tasaveroon yhdis­tet­tynä yhden perus­ta­van­laa­tuisen ongel­man: Jatku­vu­us. Perus­tu­lon jatku­vu­us vaatisi val­tion­halli­nol­ta jatku­via toimen­piteitä tulon määrän inflaa­tioko­r­jausten tekemisek­si, siinä mis­sä tasaveroon on inflaa­tioko­r­jaus sisään­raken­net­tuna. Mis­tä saadaan poli­itikoille insen­ti­ivi tehdä näitä koro­tuk­sia? Eihän sosi­aa­li­nen oikeu­den­mukaisu­us ole ennenkään ollut suo­ma­lais­ten puolue­poli­itikko­jen intres­seis­sä muuten kuin juhlapuheissa.

    Jotenkin minus­ta tun­tuu, että poli­itikot “inflaa­tioko­r­jaisi­vat” jär­jestelmää ennem­min alen­ta­mal­la tulovero­pros­ent­te­ja. Kos­ka ei niil­lä köy­hillä niin väliä ole. Nythän meille on tulos­sa tämä henkiverokin (“media­mak­su”), jon­ka mak­sat, oli tulo­ja sit­ten nol­la euroa tai miljoona euroa vuodessa. Eikä tämä huo­le­ta ketään, vaik­ka mielipi­deky­se­lyi­den perus­teel­la suurin osa kansas­ta on sen ver­ran jär­jis­sään, että vas­tus­taa tuol­laista henkiveroa.

    Vastaa

55. Art­turi: Todel­lakin yksinker­taisia ja mitään­sanomat­to­mia neu­vo­ja Sin­ul­ta. Olisiko Sin­ul­la esit­tää jotain konkreet­tista? Jos ei, niin koi­ta ensin laskea mitä sil­lä 500€ saa. Hyvin yksinker­taista matem­atikaakkaa. Tulos vain saat­taa yllät­tää. Eräässä main­ok­ses­sakin tode­taan: Elämä on!
    Juu muut­taa­han voi aina vaik­ka met­sään asumaan, jos työ lop­puu. Elää luon­non antimil­la. Sel­l­aisen asian tokaisem­i­nen on niin kovin help­poa. Tulee mieleen nämä rasistien neuvot.
    Ensin­näkin muut­ta­mi­nen ei ole käytön­nössä mikään eri­tyisen yksinker­tainen asia. Eikä todel­lakaan mikään hal­pakaan. Lisäk­si saat­taa olla aihet­ta olet­taa, että siel­lä kapungis­sa voi olla edes jonkin­lainen mah­dol­lisyys työllistyä.
    Mut­ta täl­läisiä nämä vaikut­ta­japoli­itikko­jen pohdin­nat ovat. Vail­la mitään edes yksinker­taisia käytön­nän elämään perus­tu­via ajatuk­sia. Sil­lä sys­teemil­lä var­masti nykyiset ja tule­vaisu­u­den ongel­mat ratkea­vat kuin itses­tään. On tietenkin eri asia, jos se ei ole lähtöko­htais­es­ti edes tarkoituskaan…

    Vastaa

56. Tapio Pel­to­nen: Kai vas­tu­s­tat eläkkeitä, opin­to­tukea yms. sosialietuuk­sia samal­la perusteella?

    Vastaa

57. Tapio Peltonen:“Perustulon jatku­vu­us vaatisi val­tion­halli­nol­ta jatku­via toimen­piteitä tulon määrän inflaa­tioko­r­jausten tekemisek­si, siinä mis­sä tasaveroon on inflaa­tioko­r­jaus sisään­raken­net­tuna. Mis­tä saadaan poli­itikoille insen­ti­ivi tehdä näitä korotuksia?”

    No, mis­tä heille on nyt saatu insen­ti­ivi nos­taa tukia ja inflaa­tioko­r­ja­ta pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen aske­lia? Tai mis­tä heille on saatu insen­ti­ivi edes luo­da mitään sosi­aal­i­tuk­i­jär­jestelmää, jos väit­teesi siitä, ettei hei­dän mielestään köy­hillä niin väliä ole? 

    Perus­tu­lon kohdal­la kansalais­ten on sitä pait­si paljon helpom­paa seu­ra­ta sitä, että sitä korote­taan inflaa­tion mukana kuin nykysys­tee­mis­sä, jos­sa tuet ovat sel­l­aista viidakkoa, että kokon­aisku­van saami­nen siitä, miten tuet ovat kehit­tyneet inflaa­tioon ver­rat­tuna, on paljon vaikeampaa. 

    Yksinker­tainen jär­jestelmä perustulo+tasavero antaa myös kansalaisille paljon helpom­man keinon selvit­tää sen, minkälaista sys­teemiä kukin puolue ajaa. Poli­itikoil­ta voidaan ennen vaale­ja tiva­ta noi­ta kah­ta numeroa ja ne ker­to­vat kaiken. Nyky­isin poli­itikot sanovat lisäävän­sä yhtä tukea samaan aikaan, kun laske­vat toista. Äänestäjälle kokon­aisku­van saami­nen on erit­täin vaikeaa, mikä tekee tietenkin poli­it­tisen vas­tu­un vält­tämisen paljon helpom­mak­si poliitikoille.

    Vastaa

58. 8% ALV täl­lähetkel­lä on vain kokeilu, ja rajat­tu hyvin tarkasti koske­maan vain muu­tamia palvelui­ta ja ammat­tikun­tia, esim: polkupyöräko­r­jaamot ja suu­tar­it. Ulkop­uolel­la ovat esim: huonekalu­ver­hoomot. On myös tarkasti rajat­tu kokeilu­un osal­lis­tu­vien 8% myyn­ti­in oikeut­ta­vat työ­vai­heet ja palve­lut, suurim­man osan ALV on edelleen 22%, ja koh­ta sen 23%

    Vastaa

59. Nyt kun ruuan alv:tä las­ke­taan, niin mikä takaa ettei siinä käy niin, että vähit­täiskaup­pa kiristääkin ruuan hin­to­jen koro­tus­tah­tia ja syö alv:n alen­nuk­sen pois?

    Vastaa

60. Tot­ta kai hin­nat alen­netaan. Mut­ta taa­tusti ne nou­se­vat nykyiselle tasolle “nor­maalia” nopeam­min. Näistähän on ole­mas­sa vaik­ka kuin­ka esimerkke­jä. ALV:n laskus­sa onkin tarkoi­tus lihot­taa yrit­täjien voit­to­ja. Mitä muu­ta oikeusto­hal­li­tuk­selta voisi edes olettaa?

    Vastaa

61. jore: ei mikään muu kuin toimi­vat markki­nat, eli riit­tävä kilpailu.

    Vastaa

62. Jasu:“Olisiko Sin­ul­la esit­tää jotain konkreettista?”

    Ok. Mä ajat­telin, että nämä ovat itsestäänselvyyksiä…

    Osta halvem­paa ruokaa
    Osta vähem­män ja halvem­pia vaatteita
    (Vai­h­da pienem­pään ja halvem­paan asun­toon, jos val­tio ei jo mak­sa asumistasi)
    Tin­gi muus­ta kulutuksesta
    Kerää pulloja/jaa lehtiä/jaa mainoksia/sienestä/marjasta/kalasta/vahdi lapsia/leikkaa nur­mikoi­ta jne.

    suu: Vielä lisäk­si se, että yri­tyk­set eivät vihaa rahaa vaan yrit­tävät tehdä niin paljon voit­toa kuin mahdollista.

    Vastaa

63. Osmon otsikko “ALV:n nos­to lisäisi rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä” on mielestäni vähän harhaanjohtava.

    Sen­pitäisi men­nä “vero­jen nos­to lisäisi rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä”. Ei tai­da mon­taa veroa olla, joka ei näin tek­isi. Ensim­mäisenä tulee mieleen kiin­teistö- ja per­in­töverot, mut­ta onko mui­ta vas­taavia vero­ja olemassakaan? 

    Kansa tosin kynsin ham­pain vas­tus­taa hyviä vero­ja ja mielum­min ampuu itseään jalka­an nos­taensem­moisia vero­ja, jot­ka aiheut­ta­vat taloudessa mak­si­maal­ista tuhoa ja lisäten sel­l­aisia tukia, joiden aiheut­ta­va sluibailu­vaiku­tus on mah­dol­lisim­man korkea.

    Vastaa

    1. Point­ti oli siinä, että palkkaan kohdis­tu­vana tasaverona alv verot­taa tasais­es­ti myös mata­latuot­toista työtä, jon­ka tekem­i­nen ja teet­tämi­nen on nytkin kan­nat­tavu­u­den rajoil­la. Isoi­hin ansio­tu­loi­hin kohdis­tu­va vero ai aiheuta rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä, kallispalkkainen insinööri ei joudu työt­tömäk­si, mut­ta voi toki aiheut­taa mui­ta tehokkuustappioita.

       Vastaa

64. Todel­lakin allekir­joi­tan kaiken mitä Lasse kir­joit­ti! Olen itsekin mikroyrit­täjä ja myyn taval­liselle keskilu­okkaiselle kulut­ta­jal­la palvelui­ta. Tais­te­len joka päivä kiusaus­ta vas­taan kun tek­isi mieli heit­tää han­skat tiski­in ja siir­tyä perus­päivära­halle, se olisi merkit­tävä elämän­laadun paran­nus min­un tapauk­ses­sani! Ainakin tässä nykyti­lanteessa arvon­lisäveron koro­tus olisi kuole­man­isku koko toimin­nalle. Kir­joitit uusim­mas­sa Vihreässä lan­gas­sa, että pitää verot­taa paho­ja asioi­ta kuten ilmas­ton pilaamista ja olla verot­ta­mat­ta työn tekoa, mis­sä ei ole mitään pahaa. Mitä pahaa on mikroyrit­tämisessä? Eivätkö useim­mat ympäristöyri­tyk­set aloi­ta juuri mikroyri­tyksinä? En ymmär­rä mitä ideaa olisi siinä, että “työt­tömille ja eläkeläisille arvon­lisäveron koro­tus kor­vataan indek­siehdon kaut­ta” Mik­si pitää suosia työt­tömyyt­tä, se on aivan tarpeek­si houkut­tel­e­vaa muutenkin, voin ker­toa koke­muk­sen syväl­lä rin­taäänel­lä! Tien­aisin paljon enem­män jos olisin työtön ja tiedän etten todel­lakaan ole ain­oa joka kamp­pailee tämän dilem­man kanssa!! Edelleen, mik­si tavaroille ja palveluille pitää olla sama ALV? Eikö järkev­in­tä olisi ympäristön kannal­ta korot­taa ensisi­jais­es­ti tavaroiden vero­tus­ta? Eivät tietysti palve­lutkaan ole mitään puh­tai­ta pul­mu­sia ympäristömielessä, sitä en tah­do väit­tää. Mut­ta olisi kuitenkin korkea aika miet­tiä eri tuotekat­e­go­ri­oiden ekol­o­gista jalan­jälkeä ja sitoa verot siihen. Tas­apäi­nen “ran­gais­taan kaikkea kulut­tamista yhtä koval­la kädel­lä” on jär­jetön­tä. Ikään kuin ei olisi mitään väliä, mitä ostaa. “Tärkein­tä on alen­taa pieni­palkkaisen työn vero­tus­ta”. Minus­ta tärkein­tä on luo­da edel­ly­tyk­siä ympäristön ja yhteiskun­nan kannal­ta kestävälle toimin­nalle. Työt­tömyys ei ole jälkimmäistä.

    Vastaa