Uusi nimi mudalle?

Suo­mes­sa on maa-ainek­sel­le moni­puo­li­nen nimik­keis­tö, hie­taa, hie­sua, soraa ja ties mitä.

On myös lie­ju ja muta. Muta on elo­pe­räis­tä, veden poh­jas­sa ole­vaa peh­me­ää ainet­ta. Lie­ju on savi­pe­räis­tä, siis kiviai­neis­ta, joka on kas­tu­nut ja muut­tu­nut lie­juk­si. Englan­nis­sa molem­pia voi kut­sua nimel­lä “mud”.

Rank­ka­sa­teet aiheut­ta­vat maan­vyö­ry­jä, jos­sa jokin aine, joka on englan­nik­si “mud” läh­tee liik­keel­le. Tuo kas­tu­nut aines on tus­kin mutaa, kos­ka muta yleen­sä on jo veden alla, eikä mutaa yleen­sä ole vyö­ryk­si asti. Tai vaik­ka oli­si, se oli­si niin peh­me­ää, että se oli­si jo vyö­ry­nyt. Kiin­tey­ten­sä satees­sa menet­tä­vä aine on ilmei­ses­ti savea tai jotain muu­ta mine­raa­li­pe­räis­tä aines­ta, joka kas­tues­saan muut­tuu lie­juk­si tai jopa kurak­si. Mut­ta uutis­toi­mi­tuk­sis­sa lie­ju muut­tuu mudaksi.

Usko­taan nyt sit­ten, että lie­jua kut­su­taan täs­tä lähin Suo­mes­sa mudak­si, mut­ta mik­si sit­ten kut­sui­sim­me mutaa? Elo­pe­räi­sek­si mudak­si tai pohjamudaksi?

17 vastausta artikkeliin “Uusi nimi mudalle?”

  1. Nimeä­mis­pa­nee­li kan­nat­taa koos­taa lie­ju- ja muta-asioi­den todel­li­sis­ta asian­tun­ti­jois­ta, keil­lä on kon­kreet­ti­nen ja kir­jai­mel­li­nen näp­pi­tun­tu­ma käsi­tel­tä­vään aineis­toon. Puhun nyt 3–9 ‑vuo­tiais­ta pojista.

  2. Humus on yksi vaih­toeh­to. Vapaa-ajan tont­tien osal­ta kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jät käyt­tä­vät mie­lel­lään ter­miä humus­poh­ja ilm. muta­poh­jan moni­tul­kin­tai­suu­den vuoksi ;).

  3. Ker­to­kaa samal­la mitä “pirun­pel­to” on englan­nik­si (siis tek­ni­nen geo­lo­gi­nen ter­mi), en löy­tä­nyt ko. tie­toa Wiki­pe­dias­ta enkä net­ti­sa­na­kir­joi­ta, koh­ta pitää var­maan soit­taa päi­vys­tä­väl­le geologille…

  4. Nyt­päs sat­tui kir­joit­ta­jal­le lip­sah­dus. Lie­ju­kin on nimit­täin saman­lais­ta elo­pe­räis­tä veden poh­jaan vajon­nees­ta maa­tu­nees­ta ainek­ses­ta syn­ty­nyt­tä maa­ta kuten muta. Puh­taa­na sii­nä ei ole ollen­kaan kiven­näi­sai­nes­ta muka­na. Lie­ju syn­tyy kirk­kaa­seen veteen, muta rus­ke­aan, sois­tu­nee­seen veteen. Jos tar­kas­te­let kui­vu­nut­ta jär­ven poh­jaa, niin poh­jim­mai­se­na on tuo­ta vaa­le­aa, saven näköis­tä maa­ta eli lie­jua (syn­ty­nyt heti jää­kau­den jäl­keen) ja sit­ten pin­nal­la tum­mem­paa mutaa, joka on myö­häi­sem­pää tuotosta.
    Eli englan­ti­lai­set ovat taval­laan oikeas­sa, jos kut­su­vat nii­tä molem­pia samal­la nimel­lä. Samaa ainet­ta ne ovat. Savi­vel­li on sit­ten aivan eri asia.

    1. Ten­husel­le.
      Kii­tos täs­men­nyk­ses­tä. Olin kat­so­nut lie­jun mää­ri­tel­män perus­suo­men sana­kir­jas­ta sel­vit­tääk­se­ni, mik­si pitäi­si kut­sua sitä ainet­ta, jota uutis­toi­mis­tot kut­su­vat mudak­si, mut­ta joka ei voi olla mutaa. Tie­teel­li­sen teks­tin ulko­puo­lel­la kyl­lä sano­taan, että savi­tie vet­tyi lie­juk­si. Tie­teel­li­nen mää­ri­tel­mä lie­jus­ta näyt­tää vaa­ti­van lie­juun kuusi pro­sent­tia elo­pe­räis­tä aineis­ta. Tämä ei muu­ta perus­väi­tet­tä­ni. Mutaa se ei voi olla.
      Mut­ta täl­lai­sel­le sano­jen sisäl­lön muut­tu­mi­sel­le tus­kin voim­me mitään. Sen kun kiukuttelin.

  5. Asia­han on tut­kit­ta­va poh­ja­mu­tia myö­ten. Seu­ran­nee­ko sii­tä mutavyöry?

  6. Onko­han yleis­kie­les­sä näi­den sano­jen mer­ki­tyk­set muut­tu­neet ollen­kaan? Jos­kus tie­teel­li­ses­sä kie­les­sä käy­te­tään samo­ja sano­ja kuin yleis­kie­les­sä mut­ta pal­jon täs­mäl­li­sem­mäs­sä, kapeam­mas­sa mer­ki­tyk­ses­sä, mikä aiheut­taa sot­kua. Hal­la ja yöpak­ka­nen ovat sama asia yleis­kie­les­sä mut­ta eri asioi­ta meteorologeille.

    Kir­ja­hyl­lys­sä­ni on sel­lai­nen­kin kum­mal­li­suus kuin pai­net­tu sana­kir­ja. Mud kään­tyi näin: muta, lie­ju, loka.

  7. Asian päät­tä­mis­vai­keu­teen liittyen,

    Muis­te­len edus­kun­nan äänes­tä­neen asias­ta ‘kuu­luu­ko tur­ve sora­la­kiin vai ei’ ja tämä pää­tyi ensik­si tasan, mut­ta sit­ten joku juok­si herät­tä­mään Skin­na­rin huo­nees­taan, ja toi­nen kan­ta voit­ti. (en muis­ta kumpi)

    En ole iki­nä kuul­lut mis­tään muus­ta äänes­tyk­ses­sä, jos­sa yhden kansanedustajan/valtuutetun ääni oli­si ollut ratkaiseva.

  8. Myös minun kir­ja­hyl­lys­sä­ni on ihan oikea pai­net­tu Nyky­suo­men sana­kir­ja, WSOY 1954. Sen mukaan muta on: veden poh­jaan liet­tees­tä syn­ty­nyt tum­ma, löy­hä maa.

    Muta esiin­tyy jo Kale­va­las­sa: … meren mus­tis­ta mu’is­ta / tuhan­nen sylen syväs­tä… ja Juha­ni Ahol­la hie­man eri mer­ki­tyk­ses­sä: …pahan mie­len mus­taa mutaa… ja K.S.Laurilalla poliit­tis­sä­vyi­ses­sä merkityksessä:…yhteiskunnan mus­ta muta, sen huo­noim­mat ainekset.

    Toi­vot­ta­vas­ti täs­tä kysy­myk­ses­tä ei syn­ny suu­rem­paa poliit­tis­ta mutapainia.

  9. Mei­dän kau­pan vie­res­sä on koju, jos­sa ilmoi­tuk­sen mukaan myy­dään mar­jo­ja ja sie­niä. Tämä on kui­ten­kin hui­jaus­ta, sil­lä siel­lä myy­dään lähin­nä itiö­emiä ja laa­jen­tu­nei­ta emi­ku­kin­to­ja. Kau­pas­sa tomaa­tit on myös vir­heel­li­ses­ti sijoi­tet­tu vihan­nes­ten puo­lel­la, vaik­ka ovat­kin hedel­miä ja kur­kun pitäi­si olla siel­lä mar­ja­ko­jus­sa, onhan kysees­sä sen­tään marja.

  10. johan on aihe 😀

    no… Eikö “muta­vyö­ryt” usein joh­du sii­tä, että kas­vil­li­suus on tapet­tu. Vai onko sitä elo­pe­räis­tä maa­ta jos­sa kas­va­vat vain pin­ta­ker­rok­se­na sen ver­ran vähän ettei sitä lasketa?

  11. Yleis­kie­len ja tie­teel­li­sen kie­len välil­lä on kyl­lä eroa. Esim. meteo­ro­lo­gien mukaan myrs­ky tar­koit­taa ehdot­to­mas­ti vain kovaa tuul­ta, muun­lai­nen sää­il­miö on rajuil­ma. Silt­ti tai hie­su ei oikein istu yleis­kie­leen, muta kuvas­taa hyvin kaik­kea vete­lää maa-ainesta.

  12. Myrs­ky ei itse asias­sa tar­koi­ta kovaa vaan kovaa­kin kovem­paa tuul­ta, kos­ka kova tuu­li on 14–20m/s ja myrs­ky on 21–32m/s.

  13. Sanoil­la on kie­les­sä eri mer­ki­tyk­siä asiayh­tey­det­sä riip­puen. Ammat­ti­sa­nas­toss­sa tar­vi­taan eksa­te­ja mää­ri­tel­miä. Yleis­kie­les­sä käyt­tö on vapaam­paa. Tun­neu­tin esi­merk­ki lie­nee rek­ka: sanaa tul­lee taka­re­keä kuvaa­vas­ta sanas­ta , tai siis niin olen jos­kus kuul­lut. Tar­koit­taa puo­li­pe­rä­vau­nun (ei tar­koi­ta vau­nun kokoa vaan sitä, että puo­let pai­nos­ta ohja­taan vetoau­ton pääl­le) ja vetoau­ton yhdeis­tel­mää. Ylei­ses­ti vain tar­koit­taa isoa yhdis­tel­mää, jopa vain isoa kuorma-autoa.

    Yleis­kie­les­sä sano­ja muta ja lie­ju käy­te­tään suun­nil­leen syno­nyy­mei­nä, ehkä muta on vähän kiin­teäm­pää. Voim­me teh­dä muta­kak­ku­ja mut­tat emme lie­ju­kak­ku­ja. Hyväs­sä kie­les­sä myös esiin­ty eri ilmai­su­ja, syno­nyy­mien käyt­töä, tai runo­kie­les­sä tar­vi­taan alkusointua.

    Jos­kus kan­sa­kou­lus­ta muis­tan maa­la­jit: hiek­ka, hie­ta hie­su, savi. Mää­ri­tel­mät jäi­vät hämä­rik­si. Savea­kin on monen­laa­tuis­ta. Sen huo­maa jos­kus kai­van­nol­la, kun pää­see kat­so­maan savi­ker­ros­ten eri väre­jä. Voi olal hvyin kiin­te­ää savea, ja sit­ten aiv­na liejuista.

    Joten käy­te­tään vain rau­has­sa ilmai­sua muta­vyö­ry, kun mär­kä maa vyö­ryy alas. Maan­vyö­ry voi olla myös kui­vaa maa­ta, syy­nä esim. maanjäristys.

  14. Mut­ta mikä on pirun­pel­to englan­nik­si?? Rock field tai drum­lin field ei tai­da osua…help!

  15. Paho­lai­sen­rot­ko, Paho­lai­sen­vuo­ri, Paho­lai­sen­pu­ro. Paho­lai­nen tun­tuu omis­ta­van aika lail­la tääl­lä maa­ta. Ja kuten muut­kin maa­no­mis­ta­jat, viet­tää suu­ri­man osan ajas­taan Lontoossa.”

    Irlan­ti­lai­nen kasku.

    Armas J. Pul­la muu­ten luon­neh­ti englan­ti­lai­sen ja irlan­ti­lai­sen huu­mo­rin eroa totea­mal­la, että engla­na­ti­lai­nen on ison her­ran, irlan­ti­lai­nen köy­hän pirun huumoria.

    Ilmai­sul­le “pirun­pel­to” tus­kin löy­tyy suo­raan anglan­nin­ki­les­tä vas­ti­net­ta, sil­lä luon­non­muo­dos­tel­maa, jää­kau­den aikais­ta meren­ran­taa ei (tie­tääk­se­ni) Brit­tein saa­ril­ta löy­dy. Kyl­lä­kin ehkä mui­ta kivi­pel­to­ja. — Hämeen­ky­läs­tä Länis-Van­taal­ta muu­ten löy­tyy pirun­pel­to (Lång­bac­ka­ber­gin länis­tin­teel­tä). Emme ensin olleet var­mo­ja, oli­ko kysees­sä van­ha meren­ran­ta vai kivi­kau­ti­nen kal­mis­to, kun tutt­vav­ni kans­sa kävim­me sitä ihailemassa.

  16. Siis eikö pirun­pel­to ole tun­ne­tu maa­tyyp­pi tie­tees­sä nimel­tä geo­lo­gia, jon­ka kie­li on tie­ten­kin englanti??

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.