Uusi nimi mudalle?

Suomes­sa on maa-ainek­selle monipuo­li­nen nimikkeistö, hietaa, hiesua, soraa ja ties mitä.

On myös lieju ja muta. Muta on elop­eräistä, veden poh­jas­sa ole­vaa pehmeää ainet­ta. Lieju on saviperäistä, siis kivi­aineista, joka on kas­tunut ja muut­tunut liejuk­si. Englan­nis­sa molem­pia voi kut­sua nimel­lä “mud”.

Rankkasateet aiheut­ta­vat maan­vyöryjä, jos­sa jokin aine, joka on englan­niksi “mud” läh­tee liik­keelle. Tuo kas­tunut aines on tuskin mutaa, kos­ka muta yleen­sä on jo veden alla, eikä mutaa yleen­sä ole vyöryk­si asti. Tai vaik­ka olisi, se olisi niin pehmeää, että se olisi jo vyörynyt. Kiinteyten­sä sateessa menet­tävä aine on ilmeis­es­ti savea tai jotain muu­ta min­er­aaliperäistä aines­ta, joka kastues­saan muut­tuu liejuk­si tai jopa kurak­si. Mut­ta uutis­toim­i­tuk­sis­sa lieju muut­tuu mudaksi.

Usko­taan nyt sit­ten, että liejua kut­su­taan tästä lähin Suomes­sa mudak­si, mut­ta mik­si sit­ten kut­su­isimme mutaa? Elop­eräisek­si mudak­si tai pohjamudaksi?

17 vastausta artikkeliin “Uusi nimi mudalle?”

  1. Nimeämis­pa­neeli kan­nat­taa koost­aa lieju- ja muta-asioiden todel­li­sista asiantun­ti­joista, keil­lä on konkreet­ti­nen ja kir­jaimelli­nen näp­pitun­tu­ma käsiteltävään aineis­toon. Puhun nyt 3–9 ‑vuo­ti­aista pojista.

  2. Humus on yksi vai­h­toe­hto. Vapaa-ajan tont­tien osalta kiin­teistövälit­täjät käyt­tävät mielel­lään ter­miä humus­po­h­ja ilm. mutapo­h­jan moni­t­ulk­in­taisu­u­den vuoksi ;).

  3. Ker­tokaa samal­la mitä “pirun­pel­to” on englan­niksi (siis tekni­nen geologi­nen ter­mi), en löytänyt ko. tietoa Wikipedi­as­ta enkä net­ti­sanakir­joi­ta, koh­ta pitää var­maan soit­taa päivys­tävälle geologille…

  4. Nyt­päs sat­tui kir­joit­ta­jalle lip­sah­dus. Liejukin on nimit­täin saman­laista elop­eräistä veden poh­jaan vajon­neesta maatuneesta ainek­ses­ta syn­tynyt­tä maa­ta kuten muta. Puh­taana siinä ei ole ollenkaan kiven­näi­saines­ta mukana. Lieju syn­tyy kirkkaaseen veteen, muta ruskeaan, sois­tuneeseen veteen. Jos tarkastelet kuiv­unut­ta jär­ven poh­jaa, niin pohjim­maise­na on tuo­ta vaaleaa, saven näköistä maa­ta eli liejua (syn­tynyt heti jääkau­den jäl­keen) ja sit­ten pin­nal­la tum­mem­paa mutaa, joka on myöhäisem­pää tuotosta.
    Eli englan­ti­laiset ovat taval­laan oike­as­sa, jos kut­su­vat niitä molem­pia samal­la nimel­lä. Samaa ainet­ta ne ovat. Saviv­el­li on sit­ten aivan eri asia.

    1. Ten­huselle.
      Kiitos täs­men­nyk­ses­tä. Olin kat­sonut liejun määritelmän perus­suomen sanakir­jas­ta selvit­tääk­seni, mik­si pitäisi kut­sua sitä ainet­ta, jota uutis­toimis­tot kut­su­vat mudak­si, mut­ta joka ei voi olla mutaa. Tieteel­lisen tek­stin ulkop­uolel­la kyl­lä san­o­taan, että sav­i­tie vet­tyi liejuk­si. Tieteelli­nen määritelmä liejus­ta näyt­tää vaa­ti­van lieju­un kuusi pros­ent­tia elop­eräistä aineista. Tämä ei muu­ta perusväitet­täni. Mutaa se ei voi olla.
      Mut­ta täl­laiselle sano­jen sisäl­lön muut­tumiselle tuskin voimme mitään. Sen kun kiukuttelin.

  5. Asi­a­han on tutkit­ta­va poh­ja­mu­tia myöten. Seu­ran­neeko siitä mutavyöry?

  6. Onko­han yleiskielessä näi­den sano­jen merk­i­tyk­set muut­tuneet ollenkaan? Joskus tieteel­lisessä kielessä käytetään samo­ja sano­ja kuin yleiskielessä mut­ta paljon täs­mäl­lisem­mässä, kapeam­mas­sa merk­i­tyk­sessä, mikä aiheut­taa sotkua. Hal­la ja yöpakka­nen ovat sama asia yleiskielessä mut­ta eri asioi­ta meteorologeille.

    Kir­jahyllyssäni on sel­l­ainenkin kum­mallisu­us kuin painet­tu sanakir­ja. Mud kään­tyi näin: muta, lieju, loka.

  7. Asian päät­tämis­vaikeu­teen liittyen,

    Muis­te­len eduskun­nan äänestäneen asi­as­ta ‘kuu­luuko turve soralaki­in vai ei’ ja tämä pää­tyi ensik­si tasan, mut­ta sit­ten joku juok­si herät­tämään Skin­nar­in huoneestaan, ja toinen kan­ta voit­ti. (en muista kumpi)

    En ole ikinä kuul­lut mis­tään muus­ta äänestyk­sessä, jos­sa yhden kansanedustajan/valtuutetun ääni olisi ollut ratkaiseva.

  8. Myös min­un kir­jahyllyssäni on ihan oikea painet­tu Nyky­suomen sanakir­ja, WSOY 1954. Sen mukaan muta on: veden poh­jaan liet­teestä syn­tynyt tum­ma, löy­hä maa.

    Muta esi­in­tyy jo Kale­valas­sa: … meren mustista mu’ista / tuhan­nen sylen syvästä… ja Juhani Ahol­la hie­man eri merk­i­tyk­sessä: …pahan mie­len mus­taa mutaa… ja K.S.Laurilalla poli­it­tis­sävyisessä merkityksessä:…yhteiskunnan mus­ta muta, sen huonoim­mat ainekset.

    Toiv­ot­tavasti tästä kysymyk­ses­tä ei syn­ny suurem­paa poli­it­tista mutapainia.

  9. Mei­dän kau­pan vier­essä on koju, jos­sa ilmoituk­sen mukaan myy­dään mar­jo­ja ja sieniä. Tämä on kuitenkin hui­jaus­ta, sil­lä siel­lä myy­dään lähin­nä itiöemiä ja laa­jen­tunei­ta emikuk­in­to­ja. Kau­pas­sa tomaatit on myös virheel­lis­es­ti sijoitet­tu vihannesten puolel­la, vaik­ka ovatkin hedelmiä ja kurkun pitäisi olla siel­lä mar­jako­jus­sa, onhan kyseessä sen­tään marja.

  10. johan on aihe 😀

    no… Eikö “mutavyöryt” usein johdu siitä, että kasvil­lisu­us on tapet­tu. Vai onko sitä elop­eräistä maa­ta jos­sa kas­va­vat vain pin­tak­er­rokse­na sen ver­ran vähän ettei sitä lasketa?

  11. Yleiskie­len ja tieteel­lisen kie­len välil­lä on kyl­lä eroa. Esim. mete­o­rolo­gien mukaan myrsky tarkoit­taa ehdot­tomasti vain kovaa tuul­ta, muun­lainen sääilmiö on rajuil­ma. Silt­ti tai hiesu ei oikein istu yleiskieleen, muta kuvas­taa hyvin kaikkea vetelää maa-ainesta.

  12. Myrsky ei itse asi­as­sa tarkoi­ta kovaa vaan kovaakin kovem­paa tuul­ta, kos­ka kova tuuli on 14–20m/s ja myrsky on 21–32m/s.

  13. Sanoil­la on kielessä eri merk­i­tyk­siä asi­ay­htey­det­sä riip­puen. Ammat­ti­sanas­toss­sa tarvi­taan eksate­ja määritelmiä. Yleiskielessä käyt­tö on vapaam­paa. Tun­neutin esimerk­ki lie­nee rek­ka: sanaa tullee takarekeä kuvaavas­ta sanas­ta , tai siis niin olen joskus kuul­lut. Tarkoit­taa puoliperä­vau­nun (ei tarkoi­ta vau­nun kokoa vaan sitä, että puo­let pain­os­ta ohjataan vetoau­ton päälle) ja vetoau­ton yhdeis­telmää. Yleis­es­ti vain tarkoit­taa isoa yhdis­telmää, jopa vain isoa kuorma-autoa.

    Yleiskielessä sano­ja muta ja lieju käytetään suun­nilleen syn­onyymeinä, ehkä muta on vähän kiin­teäm­pää. Voimme tehdä mutakakku­ja mut­tat emme liejukakku­ja. Hyvässä kielessä myös esi­in­ty eri ilmaisu­ja, syn­onyymien käyt­töä, tai runok­ielessä tarvi­taan alkusointua.

    Joskus kansak­oulus­ta muis­tan maala­jit: hiek­ka, hieta hiesu, savi. Määritelmät jäivät hämärik­si. Saveakin on mon­en­laa­tu­ista. Sen huo­maa joskus kaivan­nol­la, kun pääsee kat­so­maan saviker­rosten eri väre­jä. Voi olal hvyin kiin­teää savea, ja sit­ten aiv­na liejuista.

    Joten käytetään vain rauhas­sa ilmaisua mutavyöry, kun märkä maa vyöryy alas. Maan­vyöry voi olla myös kuiv­aa maa­ta, syynä esim. maanjäristys.

  14. Mut­ta mikä on pirun­pel­to englan­niksi?? Rock field tai drum­lin field ei tai­da osua…help!

  15. “Paho­laisen­rotko, Paho­laisen­vuori, Paho­laisen­puro. Paho­lainen tun­tuu omis­ta­van aika lail­la tääl­lä maa­ta. Ja kuten muutkin maan­omis­ta­jat, viet­tää suu­ri­man osan ajas­taan Lontoossa.”

    Irlan­ti­lainen kasku.

    Armas J. Pul­la muuten luon­nehti englan­ti­laisen ja irlan­ti­laisen huumorin eroa totea­mal­la, että englanati­lainen on ison her­ran, irlan­ti­lainen köy­hän pirun huumoria.

    Ilmaisulle “pirun­pel­to” tuskin löy­tyy suo­raan anglan­ninkilestä vastinet­ta, sil­lä luon­non­muo­dostel­maa, jääkau­den aikaista meren­ran­taa ei (tietääk­seni) Brit­tein saar­il­ta löy­dy. Kyl­läkin ehkä mui­ta kivipel­to­ja. — Hämeenkylästä Länis-Van­taal­ta muuten löy­tyy pirun­pel­to (Lång­back­aber­gin länistin­teeltä). Emme ensin olleet var­mo­ja, oliko kyseessä van­ha meren­ran­ta vai kivikau­ti­nen kalmis­to, kun tuttvavni kanssa kävimme sitä ihailemassa.

  16. Siis eikö pirun­pel­to ole tun­netu maatyyp­pi tieteessä nimeltä geolo­gia, jon­ka kieli on tietenkin englanti??

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.