HSL on Helsin­gin seudun liikenne –kun­tay­htymä, jon­ka hal­li­tuk­seen tulin vuo­den vaihteessa.

HLJ-2011

Kok­ouk­sen ain­oa merkit­tävä asia oli HLJ-2011 liiken­nejär­jestelmäpäätös, joka pan­ti­in suo­si­ol­la pöy­dälle. Sen tun­tei­ta herät­tävin koh­ta oli tule­vien liiken­nein­vestoin­tien järjestys. Niin san­otut tek­stikysymyk­set eivät herät­täneet vas­taavaa mie­lenki­in­toa, vaik­ka iso­ja kan­nan­ot­to­ja niis­säkin oli. Keskusteluit­ta meni esimerkik­si varsin myön­teinen kan­ta ruuhka­mak­sui­hin tai laa­jem­min liiken­teen hin­tao­h­jauk­seen. Jat­ka lukemista “HSL:n hal­li­tus 8.3.2011”

Vihreän lan­gan kolum­ni­ani on tulkit­tu julk­isu­udessa niin, että olisin esit­tänyt, että vihreät ja perus­suo­ma­laiset voisi­vat olla samas­sa hal­li­tuk­ses­sa. Kolum­nis­sa ei puhut­tu hal­li­tusy­hteistyöstä mitään enkä mieltänyt siitä riv­ien välis­säkään mitään sanovani. Ennus­teeni tuon yhteistyön mah­dol­lisu­ud­es­ta ovat yhtä pes­simistiset kuin vihrei­den puolue­jo­hdon. Jat­ka lukemista “Vihreät ja perus­suo­ma­laiset samaan hallitukseen?”

Korkein oikeus esit­ti kan­tanaan, että niin san­ot­tu yksi­tyi­nen pysäköin­nin­valvon­ta on luval­lista ja perus­tus­laki­valiokun­ta taas, että se on julkisen val­lan ottamista yksi­ty­isi­in käsi­in. Ruot­sis­sa asia on ratkaistu niin, että yksi­tyi­nen pysäköin­nin­valvon­ta on luval­lista ja luvat­ta toisen maalle pysäköi­neen on sakot mak­set­ta­va. Jat­ka lukemista “Toisen paikalle ei saa pysäköidä”

Eduskun­tavaa­likam­pan­ja läh­estyy vai­het­ta, jos­sa tarvi­taan tukiryh­mää. Jos halu­at mukaan, ilmoi­ta siitä min­ulle sähkö­pos­til­la osoit­teeseen osmo@soininvaara.fi.

• Tukiryh­mä spar­raa ehdokas­ta teemoista, vaaliesi­in­tymi­sistä, ja vaikka­pa main­os­ten teemoista.
• Vaalien alla tukiryh­män jäsenet kut­su­taan katukam­pan­join­ti­ta­pah­tu­mi­in jaka­maan joukol­la esit­teitä kadul­la ja keskustele­maan kansalais­ten kanssa. Jos sää on hyvä, tämä on jopa hauskaa.
• Vaaleis­sa tarvi­taan myös rahaa, jon­ka keräämisessä tukiryh­män ideat saat­ta­vat olla arvokkaita.

Vaik­ka aikasi ei riit­täisi tukiryh­mään, voit tukea kam­pan­jaani myös taloudel­lis­es­ti pienel­lä avus­tuk­sel­la tai osta­mal­la tukiryh­mältä kir­jani SATA-komiteas­ta.

 

Talouselämä tietää ker­toa kaukoläm­mön hin­take­hi­tyk­ses­tä muun muas­sa että:

“Espoos­sa kaukoläm­mön ener­gia­mak­su on 55,23 euroa megawat­ti­tun­nil­ta, kun helsinkiläiset kaukoläm­mön osta­jat mak­sa­vat megawat­ti­tun­nista ener­gia­mak­sua 43,24 euroa. Espoon läm­pö on siis huikea 28 pros­ent­tia kalli­im­paa kuin läm­pö Helsingis­sä, vaik­ka kum­mas­sakin kaupungis­sa läm­mön läh­teet ovat karkeasti samat, siis hiili ja maakaasu.

Miten muuten olisi voin­ut käy­dä? Luon­nol­lista monop­o­lia ei saa koskaan myy­dä. Ain­oa oikea omis­ta­ja sel­l­aisel­la ovat asi­akkaat. Miten espoolaiset päät­täjät eivät tätä tajua? Voin pal­jas­taa, ettei tuo Helsin­gin halvem­pi hin­ta kuitenkaan mitenkään tap­pi­olli­nen ole; tuot­taa itse asi­as­sa voit­toa ihan sikana. 

SATA-komite­as­sa sovit­ti­in kom­pro­missi­na käytän­nöstä, jon­ka mukaan perus­tur­van riit­tävyy­destä tehdään selvi­tys neljän vuo­den välein päätök­sen­teon poh­jak­si. Neu­vot­teluis­sa toises­sa vaakakupis­sa oli vaa­timus sitoa perus­tur­va vähän parem­paan indeksiin.

Nyt ensim­mäi­nen selvi­tys on valmis­tunut. Yllä­tys ei ollut, että selvi­tyk­sessä tode­taan perus­tur­van taso peräti niukak­si niin, ettei se riitä alku­unkaan vält­tämät­tömik­si koet­tui­hin menoi­hin. Uusi tieto oli, että perus­tur­van ostovoima on alen­tunut kun mit­tarik­si ote­taan käytet­tävis­sä ole­vat tulot asum­is­meno­jen jäl­keen. Asumisen kalleus on ongel­mana muutenkin. Jos Suomen perus­tur­vaa ver­rataan muiden maid­en vas­taavaan, se on ihan sääl­lisel­lä tasol­la ennen asun­tomeno­ja, mut­ta huomio­ta herät­tävän niukkaa asum­is­meno­jen jäl­keen. Jat­ka lukemista “Ensisi­jaista perus­tur­vaa korotettava”

Aikanaan Helsingis­sä pitkäsil­ta oli sul­jet­tu autoli­iken­teeltä bussien ja ratikoiden kulun jouduttyamisek­si. Kiel­toa rikot­ti­in yleis­es­ti. Oikeas­t­aan aika sopi­va määrä väkeä rikkoi kiel­toa, kos­ka näin Pitkälle sil­lalle ohjau­tui aika opti­maa­li­nen osa autoli­iken­teestä. Jos kaik­ki oli­si­vat nou­dat­ta­neet kiel­toa, liikaa liiken­net­tä olisi ohjau­tunut Hakaniemen sil­lalle, mut­ta jos kiel­to olisi puret­tu, vas­taavasti liikaa liiken­net­tä olisi suun­tau­tunut Pitkän­sil­lan kaut­ta kai­vokadulle – ja ohjau­tuikin, kun kiel­to lop­ul­ta puret­ti­in.  Hyvä kiel­to olisi ollut sel­l­ainen, joka olisi sallinut ajon niiltä, joiden rek­ister­inu­merom viimeinen numero on 1, 2 tai 3, mut­ta sel­l­ainen määräys olisi lain­vas­tainen. Jat­ka lukemista “Hin­tao­h­jaus olisi täyskiel­to­ja parempi”