Toisen paikalle ei saa pysäköidä

Korkein oikeus esitti kantanaan, että niin sanottu yksityinen pysäköinninvalvonta on luvallista ja perustuslakivaliokunta taas, että se on julkisen vallan ottamista yksityisiin käsiin. Ruotsissa asia on ratkaistu niin, että yksityinen pysäköinninvalvonta on luvallista ja luvatta toisen maalle pysäköineen on sakot maksettava.

Asia on ratkaistava tavalla tai toisella. Ei voi olla hyväksyttävää, että maksullista pysäköintiä välttelevä voi kylmän rauhallisesti ajaa taloyhtiön pysäköintipaikalle ja ottaa luvatta haltuunsa paikan, josta joku on maksanut rahaa. Asia on ratkaistava joko niin kuin Ruotsissa tai jos valvontamonopoli annetaan kunnalle, kunnan on sitouduttava valvontaan. Pysäköintioikeuden varastamisesta ei voi tulla maan tapaa.

Olisi parempi, että kunnallinen pysäköinninvalvonta ryhdistäytyisi ja täyttäisi itse sen aukon, jonka yksityiset pysäköinninvalvojat ovat täyttäneet. Tämä tarkoittaa, että yksityiset kiinteistöyhtiöt voisivat solmia kunnallisen pysäköinninvalvonnan kanssa samanlaisen sopimuksen kuin nyt yksityisten kanssa. Pysäköinninvalvoja saa käyttöönsä luettelon niistä rekisterinumeroista, joiden on luvallista paikalla pysäköidä. Muut saavat sakot. Joskus omassa käytössä voi olla toinen auto, mutta tätä varten voidaan tehdä tuulilasiin kiinnitettävä lupalappukäytäntö.

Koska pysäköinninvalvonta tuskin on paikalla lauantaiyönä, pitäisi hyväksyä myös valvojan tekemä sakotuspäätös riittävän laadukkaan ja yksikäsitteisen valokuvan perusteella.

Kysymys siitä, kuka auton väärälle paikalle ajoi on ratkaistu jo pysäköintivirhemaksua koskevassa laissa. Auton omistaja on siitä vastuussa. Yleensäkin pitäisi lähteä siitä, että auton omistajan on voitava kertoa, kenelle on auton luovuttanut. Autoahan ei saa luovuttaa esimerkiksi ajokortittomalle, joten omistajan on tiedettävä, kuka hänen autoaan ajaa.

78 vastausta artikkeliin “Toisen paikalle ei saa pysäköidä”

  1. Kunnallisen pysäköinninvalvonna tehostaminen on vaikeaa siksi että kunnalliset pysäköinninvalvojat ovat virkamiehiä ja heidän ainoat työtehtävänsä ovat juuri pysäköinni valvonta. Kun tiedetään että suuri osa väärin pysäköinnistä tapahtuu ns virka-ajan ulkopuolella niin kunnallinen pysäköinnninvalvonna tehostamine nostaisi kustannuksia niin paljon ettei se enää kannattaisi. Yksityiset pystyvät tekemään työn ympäri vuorokauden halvemmalla koska he käyttävät halpatyövoimaa tai sitten henkilöitä jotka tekevät muita töitä siinä ohessa kun valvovat pysäköintiä, kuten vartioita tai huoltomiehiä.

    Mitä lain tulkintaan tulee niin jostain syystä autolla on lainsäädännössä kotiin verrattavissa oleva yksityisyyden suoja. Jos lakia muutettaisiin siihen suuntaan että auto on muualla kuin yleisellä tiellä pelkkää irtaimistoa siinä missä pakkauslaatikko, niin yksityisalueelle tai tiealueen ulkopuolelle ilman lupaa pysäköidyille autoille voisi soveltaa samoja löytötavarasääntöjä kuin muulle tavaralle, eli löytäjä voisi soitaa poliisille ja ilmoittaa että on ”löytänyt” auton, ja jos poliisi tai muu fiskaali antaa luvan, saa takavarikoida sen esim asettamalal rengaslukon, ja periä löytöpalkkion omistajalta kun hän hakee sen. Miltä se kuulostaisi?

  2. Varsinaisesti pysäköintiin liittymätön kommentti, mutta sivuaa Osmon lopussa esittämää väittämään siitä, että ajoneuvon omistajan pitää pystyä kertomaan kelle hän on autonsa antanut käyttöön.

    Näinhän asia ei oikeasti ole. Jos tosiaan olisin luovuttanut auton ajo-oikeudettomalle, niin kertomalla kenelle auton olen luovuttanut olisin todistanut itseäni vastaan. Kuten mm. ihmisoikeustuomioistuin on todennut, itseään vastaan todistamaan pakottaminen ei ole mahdollista.

  3. Valtakunnan tärkeimmäksi aiheeksi näin vaalien alla näyttää muodostuneen pysäköinninvalvonta. Tasavallan presidenttiä myöten tätä tärkeää asiaa puidaan, maassa siis kaikki hyvin kun parkkeeraus on prioriteeteissa noin korkealla.

    Mitäs jos Osmo esittäisit ratkaisuna pysäköintimahdollisuuksien lisäämistä jo kaavoitusvaiheessa? Kun paikkoja on tarpeeksi, ei ole tarvetta pysäköidä laittomille paikoille.

    Itse parkkivalvontakeskustelussa kyse on vain vain muutaman oikeusoppineen harjoittamasta jurismista, lakidetaljien tulkinnoista. Ja muutaman yrityksen kannattavan bisneksen harjoittamismahdollisuudesta.

    Jos valvontaa halutaan kehittää, annetaan valvontaoikeus vartiointiliikkeille, silloin esim kauppakeskusten parkkipaikoilla muutakin turvallisuutta valvovat koulutetut vartijat hoitaisivat homman. Noilla vartiointiliikkeillä on myös 24/7 päivystys kiertävine partioineen, josta viikonloppuisin ja öisin saisi sakottajan paikalle.

  4. Suomessa on hallitus ja eduskunta sitä varten, että sukkelaan laittavat tuollaiset asiat kuntoon. Naurettavaa tuosta jämittää. Vai onko pyrkimys kääntää huomio pois tärkeistä asioista.

  5. Osmo:

    Olisi parempi, että kunnallinen pysäköinninvalvonta ryhdistäytyisi ja täyttäisi itse sen aukon, jonka yksityiset pysäköinninvalvojat ovat täyttäneet.

    No tämä riippuu täysin siitä kumpi tekee tämän duunin tehokkaammin julkinen vai yksityinen. Tässä tuskin on mitään niin voimakasta markkinavirhettä havaittavissa, että olis syytä olettaa, että julkinen olis parempi, eli oletusarvoisesti yksityinen on parempi.

    Rainer Silfverbeg:

    ja periä löytöpalkkion omistajalta kun hän hakee sen. Miltä se kuulostaisi?

    Todella hyvältä!

  6. Eiköhän ongelma ratkea itsestään KO:n asiantuntijakannan mukaisesti kun vaalit on ohi, olisi näyttänyt pahalta jos kokoomuslainen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja olisi juuri ennen vaaleja ”joustanut” asiassa josta on helppo jeesustella aivan kuin oikeasti a) julkisen hallinnon yksinoikeudet b) vallan kolmijako olisivat uhattuna.

    Hyvä muistutus siitä että meillä ei ole pelkästään sellaiset poliitikot, vaan myös sellainen perustuslaki kuin ansaitsemme.

  7. Jos sakottaminen tai pysäköintivirhemaksun periminen on kielletty yksityiseltä pysäköinninvalvojalta niin miten on pysäköintimaksun perimisen kanssa?
    Jos taloyhtiö antaa kaikille luvan pysäköidä alueeleen 40 euron hintaan. Omalle väelle voi jakaa vapaalipun kiinnitettäväksi tuulilasin sisäpuolelle. Silloin ei perittäisi sakkoa eikä virhemaksua vaan ylläpidettäisiin maksullista parkkipaikkaa.

  8. asia on sinänsä nykykäänteissä mielenkiintoinen:

    Onko niin, että jos vie autonsa vaikka taloyhtiön pihalle, jossa on taloyhtiön asettama pysäköintikielto ei tämän logiikan mukaan myöskään kunta saisi sakottaa jos ei ole asetettu esim. palotielle. Eihän taloyhtiöllä liene oikeutta viranomaislupien myöntämiseen eli mikä sitten lienee merkityn tai taloyhtiön päättämän muun ´parkkipaikan´ juridinen status piha-alueella. Voiko auton siis jättää mihin vaan toisen maalle jos se on laillinen paikka?

  9. On perkeleen pelottavaa, jos merkittävänä ajattelijana tunnettu älykkö menettää täysin konseptinsa ja suuremman kuvan, kun aiheena on rakas ja vihattu autosaatana.

    Minulle on sinällään sama jauhetaanko täällä naapurin luvattomasta kellarikomeron käytöstä vai liian leveän polkupyörän käyttämisestä taajama-alueella, mutta kyllä luulisi tulevan kansanedustajan ja mahdollisen ministerin agendalla löytyvän suurempia aiheita keskusteluavauksiin.

    Unohda jo Enemmistöläiset juuresi!

  10. Juu, yksityinen pysäköinninvalvonta on ihan tervetullutta esim. taloyhtiön parkkipaikoille ja muihin vastaaviin paikkoihin. Espoossa on käytäntö ollut kunnallisen pysäköinninvalvonnan kanssa, että jos joku on pysäköinyt paikallesi, voit soittaa kunnalliselle valvojalle (virka-aikaan tietenkin) ja tämä tulee sakottamaan kunhan olet auton vieressä paperin kanssa joka todistaa että ko. ruutu on sinun.

    Usein väärinpysäköineen auton kyljen hellä rapsuttaminen avaimilla tms. toimii parempana muistutuksena ja on itsella huomattavasti helpompaa.

  11. Jos ei todista itseään vastaan, niin sitten sakko napsahtaa.

    Näinhän se on muissakin asioissa. Istut kuulustelussa hiljaa ja asian ratkaisu tehdään sitten siltä pohjalta.

    Ei mitään ongelmaa. Auton omistaja vastaa, jos toisin ei todisteta. Eli kannattaa avata suunsa.

  12. Jos pysäköinninvalvojat maksaisivat kulunsa sakkoina takaisin, ihmettelisin, miksi näiden määrää ei olisi kannattavaa lisätä. En tiedä, maksavatko. Toimeksiantosopimukset kunnan pysäköinninvalvonnalle olisi ratkaisuvaihtoehto. Se, että yksityinen pysäköinninvalvonta lähettäisi kunnan pysäköinninvalvontaan valokuvan olisi toinen mahdollisuus.

  13. Omalla työpaikalla tämä yksityinen pysäköinninvalvonta on ollut aika surullinen tarina.

    Parkkitilaa täällä on ihan reilusti, jopa runsaslumisena talvena kaikki ovat saaneet autonsa mahtumaan sillä myös naapurikiinteistön takana olevaa parkkitilaa on lupa käyttää.

    Muutama tietty autoilija on laiskuuttaan pitänyt autoa asiakaspaikoilla, lastausaslueella, nurmikolla tai pyörätiellä, ihan van saadakseen kärrynsä mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä. Tämä tyhmäily on koettu aiheellisesti ongelmaksi.

    Tyhmät parkeeraajat ovat 99% talon omaa henkilökuntaa, joten asian osisi voinut hoitaa talon sisällä. Sen sijaan päädyttiin yksityiseen parkkifirmaan, ja siitä onkin varsinainen soppa syntynyt. Maksulappuja on jaettu täysin käsittämättömällä tavalla ja se on saanut autoilijat raivoihinsa.

    Esimerkiksi vieraspaikoilla oleviin autoihin ei maksulappuja laiteta, sillä one olemassa mahdollisuus että kyseessä on ihan oikeasti asiakkaan auto. Luvalliset pysäköijät ovat saaneet maksulappuja vaikka auto on parkkeerattu virallisen P-merkin viereen jne.

    (Disclaimer: En kulje työmatkoja omalla autolla, enkä ole yksityistä parkkimaksua koskaan saanyt)

    Yksityisen pysäköinninivalvonnan suurin ongelma lienee siinä se on puolivillaisten koijari-liikemiesten hoidossa. Eli moraalista ja liikennesäännöistä viis, kunhan saadaan rahastettua löysät pois niin kauan kuin se on edes etäisesti lain kirjaimen suuntaista.

  14. Kunnallisen pysäköinninvalvonna tehostaminen on vaikeaa siksi että kunnalliset pysäköinninvalvojat ovat virkamiehiä ja heidän ainoat työtehtävänsä ovat juuri pysäköinni valvonta.

    Niinpä. Mitenkään väheksymättä ko. hommaa, niin olisiko täysin mahdotonta saada sellainen moniosaava viranomainen joka esimerkiksi valvoo pysäköintiä, tarkastaa matkalippuja, vartioi ja opastaa vaikka turisteja? Työnimellä kaupunkipoliisi, hassu hattu Lontoon malliin must.

  15. Artturi AL: Auton omistajan pitää pystyä kertomaan, ts. tietää, kenelle on auton luovuttanut. Se ei tarkoita, että pitäisi kertoa, mikäli sillä tulisi todistaneeksi itseään vastaan.

    Oden postauksessa ollaan ihan oikeilla jäljillä, joku selkeys asiaan on saatava ja jotain on voitava tehdä sille, että pysäköinninvalvonnan resurssit ovat hyvin rajalliset. Ehkäpä ratkaisu voisi olla vähän niinkuin poliisien ja järjestyksenvalvojien työnjako, jossa isommat perusoikeuksiin puuttumiset (pitäisi) hoitaa vain poliisi, jv:iden lähinnä toimiessa puhumalla, hätävarjelutilanteissa ja kutsumalla poliisit tarvittaessa paikalle. (Tämä on siis lain tarkoittama järjestely, käytäntö valitettavasti on monin paikoin jotain muuta, mutta ei mennä siihen.) Eli entä jos yksityisiltä pysäköinninvalvojilta edellytettäisiin kurssin käymistä ja he tekisivät vain alustavia sakotuspäätöksiä jotka kunnallinen pysäköinninvalvoja sitten vahvistaisi valokuvan perusteella? Erityistapauksissa (pysäköinti pelastustien tukkien tai vaikka raitiovaunukiskoille) yksityinenkin pysäköinninvalvoja saisi tilata poishinauksen.

    Tulot pysäköinninvalvontayritykselle tulisivat tässä mallissa ihan aikapohjaisesti palvelun tilaajalta kirjoitettujen sakkojen määrään perustuvan tulospalkkauksen sijaan joka tuottaa vääristyneen kannustimen kytätä huolimattomuusvirheitä (pysäköintikiekon unohtaminen lyhyillä pysäköinneillä) sen sijaan että valvoisi tasapuolisesti kaikenlaista virhepysäköintiä.

  16. Kysymys on käytännössä redusoitava: paljonko me olemme erilaisten säästämis-, tehostamis- ja ydinbisneksiin keskittymissuunntelmien vuoksi valmiit ulkoistaaman ja yksityistämään ja samalla vähentämään julkisen vallan käyttöä. Sama kysymys on tullut esiin kuinka paljon voidaan poliiseja korvata yksityisillä vartiointiyrityksillä? Eihän heillekään ole annettu poliisivaltuuksia.

    En vastusta yksityisiä parkkifirmoja sinänsä mutta oikeustoimilain mukaan on epämääräistä minkälainen pysäköintisopimus syntyy
    jos ostosparatiisin parkkihallin sisäänajoluiskan vieressä on iso kyltti tekstiä täynnä jota et varmasti vauhdissa kykene lukemaan ja pysäyttämisen estää takana tuleva ehkä kymmenen auton jono.

    Minusta esimerkiksi tuollaisen nimittäminen ”pysäköintioikeuden varastamiseksi” olisi liioittelua. Mutta jonkun varaamalle ja merkitsemälle autopaikalle pysäköiminen kyllä täyttää tuollaisen nimityksen. Samoin invapaikalle pysäköiminen ilman invalupaa.

    Jos perustuslakivaliokunta ei hyväksynyt ehdotettua lakiesitystä niin näin meillä lainsäädäntö toimii. Perustuslain tulkinnasta vastaa perustuslakivaliokunta. Ihan sama pidämmekö me siitä vai ei. Istuu siellä ainakin yksi kansanedustaja sinunkin puolueestasi.

    Jos halutaan yksityiset parkkivalvontayritykset mahdollistaa niin siitä vaan uudet lainvalmisteluhankkeet vireille normaalissa järjestyksessä.

    Ja minua on suuresti ihmetyttänyt ettei meillä ole esimerkiksi taloyhtiöiden parkkialueilla mitään velvollisuutta varata esimerkiksi vieraspaikkoja vaikka rakennussäädöksissä muuten onkin määräyksiä parkkipaikkojen määrästä.

  17. Asiahan on oikeasti helppo ratkaista kun asiaa vähän pohtii, on tainnut olla liian viisaat taas miettämässä asiaa. Kunta jakaa virallisen laamakkeen leimoineen parkkifirmoille => yksityiset ovatkin laamakkeen saatuaan oikein kunnallisia pysäköinninvalvojia ja sakotusoikeus löytyy.
    Kunta saa vaikkapa 10% vaivanpalkkaa kumileimasimena olemisesta.

  18. Osmo on periaatteessa oikealla asialla. Mutta, mutta. Perustuslain mukaan vain viranomainen voi käyttää sakotusoikeutta. Ja tästä säännöstä ei ole varaa luistaa. Jos kunnalliset valvojat valvovat pysäköintiä myös yksityisellä alueella, niin hyvä on. Ei moittimista.

    Jos yksityidelle pysäköinnin valvonnalle luovutetaan oikeus rangaista sääntöjen rikkojaa, ollaan kaukana hyväksyttävästä ratkaisusta.

    Rainer Silverberg (ensimmäinen kommentoija)osui ehkä tietämättään asian ytimeen. Hän sanoi:”Yksityiset pystyvät tekemään työn ympäri vuorokauden halvemmalla koska he käyttävät halpatyövoimaa—”. Siinä on asian ydin. Työvoiman halpuus ei saa olla tavoitteena,ei vaikka se olisi työnantajan etu. Jos työntekijälle annetaan oikeus sakottaa sääntöjen rikkojia, pitää hänen ymmärtää vastuunsa sekä sakkojen pitää kulkeutua yhteiskunnan käyttöön. Lain käytön pitää aina olla korkealuokkaista ja päätöksistä pitää olla asianmukainen valitusmahdollisuus.

    Perustuslakivalikunnan päätös on luettu heikosti. Valikuntahan totesi rangaistusoikeuden siirron yksityiselle vaativan perustuslain mukaisen säätelyjärjestyksen. Ei muuta kuin laki eduskuntaan, ja katsotaan sitten saako se puolelleen vaadittavan enemmistön.

  19. Vieraspaikkoja ei käytännössä ole, ksoka autoja on miltei aina joka tapauksessa enemmän kuin autopaikkoja, ja jos ei ole, ei ole myöskään pysäköintiongelmaa. Tämä siis sisältää oletuksen, että siellä missä autoja on pysäköintipaikkoja enemmän, pysäköintipaikan omistaminen on jotenkin mielekästä. Mitä se ei tietenkään ole, jos tuota omaisuutta ei kykene valvomaan.

    Kysymyksen tulisikin kuulua, opnko pysäköinti jokamiehen oikeus? Saakoi Sinun postilaatikkoosi käydä kusemassa, jos hätä on riittävän suuri? Tai voidaanko autoilevan auton omistajan olettaa ymmärtävän, että hänen autonsa tarvitsee paikoillaan olessaan tilan, johon auto on mahdollista säilöä, ilman, että tästä tehdään joka kerta kirjallinen sopimus erikseen, sekä ilman, että erikseen muistutetaan vapaan tilan olevan joissakin oloissa rajallinen resurssi? Onko olemassa tervettä järkeä?

  20. Sinänsä tuntuu erikoiselta, että juuri pysäköinninvalvonnasta syntyi näin suuri kysymys, kun jo aiemmin on säädetty laki, jossa poliisin tehtäviä (ja siten myös oikeuksia) de facto annettiin yksityisille vartiointiliikkeille. Toisaalta tulee kyllä mieleen, että onko meillä vain kaksi vaihtoehtoa: kontrolloiva poliisiyhteiskunta tai täysi anarkia. Eräänlainen henkinen ristiriita on sen kanssa, että liberaalina ja aiemmin kansalaistottelemattomuutta toteuttaneena liikkeenä alkanut Vihreätkin ehdottaa monenlaisen teknisen valvonnan ja seurannan käyttöönottoa – sinänsä aivan perustellusti ja hyvässä tarkoituksessa, mutta ehkä ymmärrätte yskän…

  21. Yritetään uudestaan, kun edellinen postitus jäi avoimuudessaan sensuuriin.

    Onko siis niin, että yksityisen sakotusoikeuden valvontaa ei tarvita ja yksityinen parkkifirma tai perintäyhtiö osaa käsitellä valitukset siinä missä muutkin?

    Sama malli sopisi silloin myös lääkärikunnalle, siellähän yksityinen lääkäri voi joutua ikävään vastuuseen, kun lähettää naapurinsa pakkohoitoon.

    Emme puhu nyt 40€ ”valvontamaksusta”, vaan oikeusvaltion periaatteesta. Joku hinta silläkin pitää olla!

  22. Suurin ongelma on edelleen periaatteellinen ja länsimaisen oikeuskäsityksen vastaisuus. Kaiken liiketoiminnan tehtävänä on tuottaa rahaa. Yksityisen pysäköinninvalvonnan liiketoiminta perustuu rangaistusmaksuihin. Pysäköinninvalvonnan liiketoiminta perustuu siis rangaistuksien jakamiseen. Samalla yritys on jo osakeyhtiölainsäädännön perusteella velvoitettu tekemään parasta mahdollista tulosta. Yritys siis rankaisee mahdollisimman paljon.

    Yksityinen pysäköinninvalvonta on ok, jos tulot perustuvat pysäköintiin. Nyt ne perustuvat sopimuksen rikkomisiin ja sopimuksessa määrättyihin sanktiomaksuihin. Sopimuksen tekevän yrityksen hyöty maksimoituu, kun toinen osapuoli saadaan mahdollisimman helpolla osoitettua velvolliseksi sanktioihin.

    Mitä tästä sitten seuraa: valvontayritysten usutus kääntää todistustaakka autoilijan puolelle, mahdollisimman vaikeaksi tehty reklamointikäytäntö ja uhkailu ulosotoilla. Kannustimet kannattaa tietysti vielä siirtää työntekijätasolle provisiopalkalla. Siis tulos nousee oikeusmurhia maksimoimalla itse kullakin.

    Jos se Ruotsissa on mennyt jostain syystä paremmin, kiinnostaisi tietää miksi. Mutta Suomessa se ei ainakaan näytä toimivan.

    Ja minähän en edes omista autoa, jota joku voisi kuvitella minun haluavan pysäköidä minne haluan. Mutta pidän periaatteellista ongelmaa erittäin isona. Kunnallista pysäköintivalvontaa edes ylhäältä ohjaa periaate oikeudenmukaisuudesta.

    Ja mitä valvontayritykset taas eniten toivovat: enemmän niitä, jotka pysäköivät mihin haluavat! Pysäköinnin sujuvuus on niille vain haitaksi: jos kaikki pysäköivät oikein, valvontayhtiö saa 0 euroa. Kannustimen kuuluisi olla juuri päinvastoin!

    Toisaalta yksityisillä valvontayrityksillä väärää sakotusta ei kai edes voi kutsua korruptioksi, koska maksimaalista sakotusta niiden kuuluukin tehdä. Ja sitä myös niiden kannattaa odottaa tekevän. Sopimuksessa pysyvät autoilijat eivät ole valvontayritysten etu.

    Muutenkin on järjetöntä, että raskaita sanktiopykäliä sisältävä sopimus voisi syntyä hiljaisesti (auton ajamalla).

    Mihin tarvitaan joukkoliikenteen tarkastusmaksuakaan? Eikö vaikka Paunu tai yhtä hyvin VR voisi laittaa bussin tai vaunun oveen kyltin: ”Liputta tai väärällä lipulla matkustamisesta peritään 200 euron valvontamaksu. Bussiin/vaunuun nousemalla hyväksyt ehdot.” Aivan samoin kuin yksityisen pysäköinninvalvonnan valvontamaksua ei voitu rinnastaa pysäköintivirhemaksuun, ei yksityisen joukkoliikennevälineen valvontamaksuakaan voida rinnastaa joukkoliikenteen tarkastusmaksuun. Molemmissa olisi kyse yksityisoikeudellisista sopimuksista.

    Ja Helsingin kaupungin mielesti pysäköintivirhemaksu taitaa olla aivan liian pieni, koska väärinpysäköinti on niin yleistä. Taikatemppu: vuokrataan kaikki parkkipaikat kaupungin omistamalle osakeyhtiölle, joka hoitaa valvonnan. Yhtiö saa säätää valvontamaksut ihan niin korkeiksi kuin lystää.

    Mikäli korkein oikeus päättäisi näistä toisin, se toimisi erittäin ristiriitaisesti. Käräjä- ja hovioikeushan olivat eri mieltä. Syystäkin, sanoisin. Lailla säädettyjen rangaistusmaksujen rinnakkaiset yksityisoikeudelliset maksut ovat lain kiertoa.

  23. Artturi B: ”Tässä tuskin on mitään niin voimakasta markkinavirhettä havaittavissa, että olis syytä olettaa, että julkinen olis parempi, eli oletusarvoisesti yksityinen on parempi.”

    Tässä menet vipuun. Yksityisten yhtiöiden kannattaa toimia mahdollisimman epäoikeudenmukaisesti. Niillä ei ole mitään taloudellista syytä toimia oikeinpysäköinnin eikä oikeudenmukaisen toiminnan puolesta, vaan päinvastoin. Ne pyrkivät käyttämään hyväksi autoilijoiden haluttomuutta kiistää aiheettomia valvontamaksuja. Markkinavirhe on sisäänrakennettu, eikä toisella osapuolella ole mahdollista edes äänestää lompakollaan.

  24. Yksityinen ei voi määrätä pysäköintivirhemaksua, mutta maksullisen parkkipaikan ylläpito ja maksun kerääminen pysäköinnistä on mahdollista? Entäs jos väärin pysäköinnistä seuraakin maksu pysäköinnistä laskutuslisällä korotettuna?

  25. Ei kannattaisi hirttäytyä sanaan ”sakko”. Maksu on paljon parempi. Vertaa muistutusmaksu, pereintämaksu, korko jne. joista ainoakaan ei vaadi viranomaisen suostumusta. Riita-asiat puidaan oikeudessa, mutta onko siinä mitään uutta ja yllättävää?

  26. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 8.3.2011 kello 17:25:

    Jos tarkkaan asiakirjoja lukee, näyttäisi siltä, että hallitus on onnistunut luomaan lakiesityksen, joka törmää perustuslaillisiin ongelmiin sisältövalintojen takia.

    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/pevl_57_2010_p.shtml

    http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/ajankohtaista/tiedotearkisto.htx?templateId=5.htx&id=4022

    Jo “sakkoasiaa” käsitellyt käräjäoikeus on ollut sitä mieltä, että autoilijan ja yksityisen kiinteistönomistajan välille voi syntyä velvoittava sopimus infotaulujen ohi ajamalla. Näin siis asiasta tulee sopimusoikeudellinen eikä väärinteon “palkitsemisessa” ole kysymys rangaistuksesta vaan sopimukseen perustuvasta seuraamuksesta. Yhtä lailla erilaisiin sopimuksiin perustuvat sopimussakot ovat yksityisoikeudellisia, vaikka riitatapauksessa niiden maksuvelvollisuudesta päättää tuomioistuinlaitos (tai välimiesoikeus).

    Terminologisesti esimerkiksi pysäköintimaksu voisi ehkä kuulostaa neutraalimmalta, vaikka termi sinänsä ei jonkun suorituksen oikeudellista luonnetta muuta.

    Pidänkin alempien oikeuksien sekä Korkeimman oikeuden vähemmistön perusteluita epäloogisina. Vähemmistön perusteluista voisi jopa päätellä niin, että toisen maalle pysäköiminen olisi eräänlainen jokamiehenoikeus.

    http://www.kko.fi/50187.htm

    Perustuslakivaliokunnan lausunnossa ei perustella, miten on päädytty siihen, että yksityisten “parkkisakkojen” määräämisessä olisi kysymys merkittävästä julkisen vallan käytöstä. Linkkien takana olevista teksteistä pidän Korkeimman oikeuden enemmistön näkemyksiä parhaiten perusteltuina.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

  27. Sinänsä tuntuu erikoiselta, että juuri pysäköinninvalvonnasta syntyi näin suuri kysymys, kun jo aiemmin on säädetty laki, jossa poliisin tehtäviä (ja siten myös oikeuksia) de facto annettiin yksityisille vartiointiliikkeille.

    Erittäin hyvä pointti. Vartijoiden/järjestyksenvalvojien toiminnan ylilyönnit eivät tunnu hetkauttavan kansan syviä rivejä suuremmin, mutta kun katse kääntyy autoiluun, poliisivaltio- ja turvalllisuuden yksityistäminen -kortit lyödään pöytään myös sellaisissa piireissä, jotka yleensä ovat auliisti valvontaa lisäämässä. Korollaarina voi sanoa, että toisaalta myös normaalisti lieviä rangaistuksia yms. kannattavat ihmiset usein vaativat pyörävarkaille, varsinkin jos varkaus sattuu omalle kohdalle, kaikenlaisia väkivaltaisia rangaistuksia.

    Disclaimer: Toki monet ovat näissä asioissa myös johdonmukaisia. Mutta usein tuntuu että oma kulkupeli on jonkinlainen oman persoonan jatke ja sitä ei arvioida samoin kriteerein kuin useimpia muita asioita elämässä.

  28. Elmo Allén kirjoitti asiasta juuri niin kuin minäkin näen sen.

    Mutta nykytilanne ei myöskään saa jatkua. On kohtuutonta, että väärin pysäköintiä ei saada kuriin mutta myös ”parkkikiekon unohtajan” oikeusturvasta pitää pitää huolta. Veikkaan, että järkevä ratkaisu löytyy pitämällä sakotusoikeus ja -rahat sekä valitusten käsittely julkisella vallalla. Itse valvontaa voi ostaa muilta, myös yksityisiltä toimijoilta.

    Kimmolle:
    Pyysin tätä keskustelunavausta Osmolta luonnollisia monopoleja käsitelleessä avauksessa. Halusin tietää näin vaalien alla blogin pitäjän näkemyksen asiaan. Kiitos Osmolle!

  29. ”Usein väärinpysäköineen auton kyljen hellä rapsuttaminen avaimilla tms. toimii parempana muistutuksena ja on itsella huomattavasti helpompaa.”

    Tämä alkaa olla jo ilkivaltaa. Vahinkoa ei saa aiheuttaa, lievää haittaa kyllä.

    Voi myös kirjoittaa spriiliukoisdella tussilla (varmistakaa, että se lähtee lasolilla)törleästi väärinparkeeranneen auton takalasiin: ”Tässä ajaa Mulkku. Töötätkää!”

  30. OS,
    lopeta nyt toisarvoisista asioista keskusteleminen ja siirry todellisiin ongelmiin. Parkkimaksut sinne tai tänne eivät valtiota auta. Palataan niihin. Verot/leikkaukset edessä, miten Sinusta? Pääomatulojen ja vastaavien verojen korotus minusta nippeliä. Olenko väärässä? ALV:n ja keskiporukan palkkaverojen korotus tuonee jotain apua, mutta vaikealta näyttää.
    Onhan tietysti nytkin kysymys autoista! Voi hyvä tavaton!

  31. Tvaara kirjoitti: ”” Ei kannattaisi hirttäytyä sanaan “sakko”. Maksu on paljon parempi. Vertaa muistutusmaksu, pereintämaksu, korko jne. joista ainoakaan ei vaadi viranomaisen suostumusta. ””

    Joku talo voisi kokeeksi perustaa pihaansa pysäköintilaitoksen, jossa pysäköinti maksaa sata euroa alkavalta vuorokaudelta.

  32. Mitäs muita ehkäisykeinoja niitä on, jos sakkoa ei saa antaa … häpeä nyt ainakin tulee mieleen ja uhkailu.

    Suomessahan on systeemi, jonka avulla rekisterikilven perusteella saa kuka tahansa tietää auton omistajan nimen. Lisäksi tallentavalla kameravalvonnalla saa väärinpysäköijästä todennäköisesti kuvan, autosta ainakin.

    Nyt joku ammattilainen voisi soittaa väärinpysäköijälle ja syyllistää oikein kunnolla. Uhkaus kuuluisi vaikka: ”jos vielä pysäköit väärin, joudumme antamaan porttikiellon ja autosi kuvan laitamme parkkipaikan sisääntulon ilmoitustaululle”. Ehkä automaattinen kameravalvonta tunnistaisi rekisterikilvet ja hälyttäisi paikalle valvojan, jos porttikieltoa ei tottelisi.

    Nettiaikana tämä häpäisypalvelu voisi toimia vaikka kuinka monella parkkipaikalla yhtaikaa ja tiedot rikollisista listattaisiin omalle sivulleen. Jos saisi porttikiellon yhteen saisit kaikkiin tai moneen.

    Ideana on hyödyntää yksityisaluetta koskevaa lainsäädäntöä(jota kaduilla ei ole ja siksi tämä ei siellä toimisikaan). Joku harva röyhkimys ei välittäisi, mutta silloin voitaisiin kutsua paikalle viranomainen, poliisi varmaan. Rikos olisi kai trespassing … joka on suomeksi … äh … jotain.

  33. Yksinkertaistettu versio:

    -sisääntulolla kyltti: ”väärästä pysäköinnistä seuraa ikuinen porttikielto auton omistajalle ja autolle” (tavanomaisen rangaistusuhan lisäksi)
    -väärästä pysäköinnistä hermostunut ottaa kuvan ja lähettää yksityiselle valvontayritykselle
    -auton rekisteri lisätään ilmoitustaululle, jonka jokainen parkkipaikalle ajava näkee
    (-auton omistajalle ilmoitetaan mikäli mahdollista porttikiellosta)
    -seuraavalla kerralla, kun auto löytyy parkkipaikalta, viranomainen kutsutaan paikalle.

    Systeemi ei ole aukoton, mutta tarpeeksi aukoton kuitenkin. Tai jos ei ole, resursseja lisäämällä, siitä saa aukottomamman. Koska en tiedä laista mitään, en osa arvioida, saisiko porttikiellon saaneeseen autoon laittaa pyörälukon. Onhan se luvatta yksityisalueella.

  34. Opiskelin Ruotsin systeemiä. Siellä puhutaan tarkastusmaksusta (kontrollavgift), ei sakosta.

    Mikä siellä ei pelaa? Siellä on kaikenlaiset villit ja vapaa päässeet irti rahastamaan ja öykkäröimään asialla.

    Perinteisesti esim. ravintoloilla, taksifirmoilla, palvaamoilla on tarkat toimiluvat ja toimintaehdot.

    Nykyään katsotaan läpi sormien kaikenlaisia puolirikollisia hakupalvelufirmoja, remppafirmoja, pikavippifirmoja…

    Ongelma ei olisi, jos pysäköintimaksufimalla olisi yhtä tiukka kvalifikaatio- ja lupamenettely sekä valvonta kuin esimerkiksi nakkikioskilla.

  35. Tulipa vaan mieleeni. Asun omakotitalossa noin 5 km ison kaupungin keskustasta. En tiedä mitä tekisin, jos eräänä päivänä kun tulen kotiin, pihalleni olisi parkkeerattu vieras auto. Eikä tarvitse, kun sellaista ei tapahdu. Niin ei vaan tehdä. Kerrostalon maksettu parkkipaikka on mielestäni samalla tavalla ’omaa pihaa’.
    On julkista (parkki)tilaa (jota pitää hinnoitella = sakottaa julkisin perustein) ja yksityistä (parkki)tilaa, jonka voi hinnoitella yksityisin perustein. Eikö taloyhtiö voisi laittaa vaikkapa kylttiä, jossa ilmoitetaan mitä maksaa pysäköinti pihalla sinne asiattomasti pysäköiville (se ei olisi siis sakko vaan lasku).
    Jos omakotitontilleni ilmaantuisi vieras auto parkkiin, en kutsuisi paikalle parkkipirkkoa vaan poliisin. Mutta kysymys on täysin teoreettinen, ellei sitten Amerikan serkku tule käymään…

  36. Elmo Allen:

    Yksityisen pysäköinninvalvonnan liiketoiminta perustuu rangaistusmaksuihin.

    Ei. Yksityinen pysäköinninvalvoja ei voi määrätä pysäköintivirhemaksuja ilman sopimusta pysäköintipaikkojen omistajan kanssa, eli se perustuu siis palvelun tarjoamiseen pysäköintipaikkojen omistajalle. Jos omistaja haluaa, että virhemaksut on tosi korkeet, että jengi ei pysäköi maksamatta pysäköintivirhemaksua, niin valvontafirma varmaankin suostuu asiakkaan tahtoon, mutta tuskin sille nyt on hirveesti väliä mistä rahat tulee, sopimuksen hinnasta vai kannustinpalkasta.

    Nyt ne perustuvat sopimuksen rikkomisiin ja sopimuksessa määrättyihin sanktiomaksuihin.

    Millä perusteella?

    Sopimuksen tekevän yrityksen hyöty maksimoituu, kun toinen osapuoli saadaan mahdollisimman helpolla osoitettua velvolliseksi sanktioihin.

    Tuskin se pysäköintipaikkojen omistaja solmii sopimusta sellaisen pysäköinninvalvontafirman kanssa, joka yrittää saada omistajan velvolliseksi sanktioihin.

    Kunnallista pysäköintivalvontaa edes ylhäältä ohjaa periaate oikeudenmukaisuudesta.

    !?!? Mistä näitä sinisilmäisiä ihmisiä tulee? Julkisen puolen työntekijät=enkeleitä, yksityiset=ahneita paskoja?!

    eikä toisella osapuolella ole mahdollista edes äänestää lompakollaan.

    Älä esitä tyhmää. Tottakai virheellisesti pysäköineillä on mahdollisuuksia valita. Eivät pysäköi väärin tai pysäköivät väärin siellä mistä siitä ei joudu maksamaan virhemaksua.

  37. Jussi Airaksinen kirjoitti:

    Jos pysäköinninvalvojat maksaisivat kulunsa sakkoina takaisin, ihmettelisin, miksi näiden määrää ei olisi kannattavaa lisätä. En tiedä, maksavatko.

    Pysäköinninvalvojat maksavat kulunsa sakkoina takaisin, ja enemmänkin. HKR:n toimintasuunnitelmasta 2011 selviää, että pysäköinninvalvonnan kulut 2010 ovat 6 miljoonaa euroa. maksukehoituksia annettiin 250 000, ja summa on 40 tai 50 euroa. Kokonaistulot ovat siis suunnilleen 11 miljoona euroa. Pysäköinninvalvonta kattaa siis kulunsa 183 prosenttisesti.

    Marginaalinen kannattavuus on lähes varmasti selvästi parempi, koska noihin kuluihin sisältynee merkittäviä kiinteitä kuluja. Mm. jokin miljoonan poisto joka lisättiin alkaen viime vuodesta; 2009 luvuilla kannattavuus olisi ollut 220%.

    Tämä ei ole uusi tilanne, vaan jatkunut ainakin vuoskymmenen tai pari. Anekdoottina, muistan kuulleeni jutun siitä kuinka jokainen pysäköininvalvoja tuo tuloja 2-3 kertaa palkkansa ensimmäisen kerran joskus 90-luvun alussa.

    Pysäköinninvalvonta siis tuo tuloja, ja lisäksi täyttää tärkeää tehtävää, joka nykyisellään hoidetaan puutteellisesti (kuten tämä koko yksityisvalvontakeskustelu osoittaa). Silti pysäköinninvalvontaa ei aktiivisesti lisätä. Liekö taustalla jokin enemmistöläisten salaliitto…

    Eduskuntavaaliehdokas Soininvaaraa tietenkin kiinnostaa asian lainsäädännöllinen puoli, mutta kaupunginvaltuutettu Soininvaara voisi ehkä koittaa vaikuttaa siihen, että pysäköinninvalvojia lisättäisiin niin, että kaupunki voi hoitaa sille (tällä hetkellä) yksinoikeudella kuuluvan tehtävän paremmin.

  38. Eniten länsimaisen oikeuskäsityksen vastaista on kuitenkin se, että taloyhtiössä jossa parkkipaikat on vuokrattu asukkaille ja viheralueet ovat yhteiseen käyttöön, voi täysin säännöllisesti ja tarkoituksellisesti pysäköidä väärin ilman että siitä aiheutuu minkäänlaisia seurauksia.

    Se joka ei välitä naapurien mielipiteestä on täysin vapaa tekemään mitä tahansa. Voi olla että tämä on joidenkin mielestä ideaalin anarkistiutopian malli jossa muut maksavat kun yksi porskuttaa, mutta minusta tämänkaltaiset pikkuseikat vähentävät yksilön luottamusta yhteiskuntaan.

    Itse asian pitäisi olla selvä – autoa ei pysäköidä mihin sattuu. Asia on onnistuttu nyt etäännyttämään poliitikkojen ja oikeusprofessorien teoriaväännöksi ja kiltti keskiluokkainen ihminen katselee edelleen sivusta vaikka on yrittänyt hoitaa oman tonttinsa kunnolla.

  39. virheäthän voisi ottaa tämän vaaliteemakseen: parkkipaikka sille joka siitä maksaa, eikä sais käyttää toisen paikkaa!

    Joskus nämä OS:n avaukset on kyllä hemmetin lapsellisia.

  40. En tajua, että on jotenkin ihmisarvon vastaista estää väärin pysäköintiä yksityisillä pihoilla/alueilla. Autoilijat suostuvat mukisematta siihen, että kadunvarsilla on pysäköintikieltomerkkejä, joiden rikkomisesta napsahtaa sakkoa. Kuitenkin samojen autoilijoiden mielestä yksityispihoilla ei saa olla yksityisiä pysäköintikielto/tarkastusmaksuvaroitusmerkkejä, koska se on jotenkin perustuslain vastaista. Jos kyse on tosiaan sanan ”sakko” käytöstä, muutetaan se sanaksi ”tarkastusmaksu”.

    On päätöntä vedota siihen, että jos yksityiset parkkisakot sallitaan, kohta kaikki veloittavat yksipuolisin kylttisopimuksin tilan käytöstä (vrt. kauppakeskuspääsymaksu, yksityistien käyttömaksu ym.). Kauppakeskus ei hyödy pätkääkään siitä, että rajoittaa asiakkaita, ja yksityistien omistajalla kyllä periaatteessa on oikeus estää tiensä käyttö muilta, tilanne ei muutu yksityisten parkkisakkojen takia.

  41. Asioita voi hoitaa itsekin.

    Kerran yksi oli parkkeerannut paikalleni. Soitin pysäköinninvalvontaan, mutta ei sieltä kukaan enää illalla tullut paikalle. No parkkeerasin itse hyväkkään perään sakkopaikalle siten että hyväkäs ei päässyt pois. Jätin lasiin puhelinnumeron, johon voi soitaa kun poistuu paikalta.

    Kun tämä soitti, menin kaljapullo kourassa päivittelemään että sori, minä tyystin unohdin että pitäisi vielä siirtää autoa, menee huomisxeen nyt.

    Jätkän oli siihen tyytyminen ja pääsi hakemaan autonsa vasta myöhemin.

  42. Eduskuntavaaliehdokas Soininvaaraa tietenkin kiinnostaa asian lainsäädännöllinen puoli, mutta kaupunginvaltuutettu Soininvaara voisi ehkä koittaa vaikuttaa siihen, että pysäköinninvalvojia lisättäisiin niin, että kaupunki voi hoitaa sille (tällä hetkellä) yksinoikeudella kuuluvan tehtävän paremmin.

    Kerrankin saan olla Otson kanssa samaa mieltä! 🙂

  43. Anu T kirjoitti: ”Kauppakeskus ei hyödy pätkääkään siitä, että rajoittaa asiakkaita, ja yksityistien omistajalla kyllä periaatteessa on oikeus estää tiensä käyttö muilta, tilanne ei muutu yksityisten parkkisakkojen takia.”

    Ehkä yksi keskeinen juttu, jota tässä on kierretty, mutta ei vielä selvitetty on yksityisten sopimusten mahdollinen mielivaltaisuus. Riittääkö jos laitan yksityistieni varteen kyltin ”yksityinen ajonvalvonta, maksu 100€ ajetulta metriltä”. Onko maksu ehkä ulosottokelpoinen? Eli pointti on, että ainakin pitää tarkasti määritellä mitä yksityiset voivat tehdä, millaisten maksujen perimistä valtio tukee, ja missä vaiheessa tieni käyttäjä on sitoutunut tieni käyttöehtoihin?

  44. Jukka,

    Muuten esimerkillistä toimintaa, mutta olit liian ystävällinen jättäessäsi puhelinnumeron.

    Seuraavalla kerralla suo liikennesialle ilo soittaa ajoneuvorekisteriin ja puhelintiedusteluun tai vaihtoehtoisesti rimputella naapureiden ovikelloja henkilöllisyytesi selvittämiseksi.

    Kuten totesin edellisessä ketjussa, niin laitontahan se on estää toisen ajaminen, vaikka olisikin pysäköinyt väärin. Tätä ei vain moni tiedä ja vaikka tietäisikin, niin kynnys kutsua poliisit on kohtalaisen korkea, koska kyllä he samalla reissulla sakottavat kyseistä väärinparkkeeraajaakin.

  45. Markku af Heurlin:

    “Usein väärinpysäköineen auton kyljen hellä rapsuttaminen avaimilla tms. toimii parempana muistutuksena ja on itsella huomattavasti helpompaa.”

    Tämä alkaa olla jo ilkivaltaa. Vahinkoa ei saa aiheuttaa, lievää haittaa kyllä.

    Tietysti se on, eikä sitä edes ehdotuksen esittäjä taatusti epäillyt. Varmasti sanoisi, että kiinni ei pidä jäädä.

    Auton omistajahan ei tilanteessa kunnioita toisten omaisuutta. On narsisti jos kuvittelee, että toisten pitäisi silti kunnioittaa hänen omaisuuttaan.

    (en omista autoa, auton avaimia tai pysäköintipaikaa)

  46. tpyyluoma
    olisiko täysin mahdotonta saada sellainen moniosaava viranomainen joka esimerkiksi valvoo pysäköintiä, tarkastaa matkalippuja, vartioi ja opastaa vaikka turisteja?

    Ei, koska kyseessä on julkinen sektori. Hyvistä aikomuksista huolimatta julkinen sektori ei vain kykene toimimaan yhtä joustaasti kuin yksityinen. On täyttä haihattelua kuvitella, että tämä parkkivalvomisongelma voitaisiin ratkaista kehittämällä julkisen sekotrin tapaa toimia. Olisihan se kivaa jos näin kävisi, mutta se ei tule käymään.

    GrandpaIgor
    oikeustoimilain mukaan on epämääräistä minkälainen pysäköintisopimus syntyy

    Siksipä olisikin erityisen kätevää, jos saataisiin laki joka ratkaisisi tämän juridisen ongelman. Jos laki kertoo että sopimus syntyy näillä edellytyksillä (tämmöinen kyltti tämmöisessä paikassa ja huomautus oven pielessä ja niin edelleen), niin sitten se syntyy.

  47. Mikkok: ”Jos sakottaminen tai pysäköintivirhemaksun periminen on kielletty yksityiseltä pysäköinninvalvojalta niin miten on pysäköintimaksun perimisen kanssa?”

    Täällä Länsi-Pasilassa asia toimii juuri noin. Maanpäällisiä pysäköintipaikkoja ei juuri ole, pysäköinti on keskitetty puomiohjattuihin parkkihalleihin, joihin kuka tahansa voi pysäköidä maksua vastaan. Järjestelmä pitää kuitenkin (näköjään) huolen siitä, että halleissa on riittävästi tyhjiä paikkoja asukaspysäköintiin (joka sekin on maksullista, mutta aika halpaa.) Hyvin toimii.

  48. Elina: Kunnallisessa pysähköintivirhemaksussa auton omistajalle lankeaa maksu riippumatta siitä vaikka auton olisi pysäköinyt joku muu tunnettu henkilö. Virhemaksun maksaminen jää omistajan pysäköijän keskinäiseksi harmiksi. Pysäköintivirhemaksu poikkeaa siis olennaisesti varsinaisesta sakosta. Se on enemmän verrattavissa vaikkapa kirjaston myöhästymismaksuun.

    Toisin on esim. automaattisessa liikenteen kameravalvonnassa, jossa rangaistuksena on poliisin määräämä sakko. Auton omistaja voi kiistää ajaneensa autoa. Jos kuljettaja ei ole kuvasta tunnistettavissa, ei auton omistajan tarvitse kertoa kuka autoa ajoi, jos silloin tulisi todistaneeksi itseään vastaaan.

    Juuso: pitää pystyä kertomaan ja pitää kertoa, retoriikkaa ilman käytännön merkitystä tässä tapauksessa.

  49. Kommentti Ristolle

    Markku af Heurlin:

    “Usein väärinpysäköineen auton kyljen hellä rapsuttaminen avaimilla tms. toimii parempana muistutuksena ja on itsella huomattavasti helpompaa.”

    Tämä alkaa olla jo ilkivaltaa. Vahinkoa ei saa aiheuttaa, lievää haittaa kyllä.

    Tietysti se on, eikä sitä edes ehdotuksen esittäjä taatusti epäillyt. Varmasti sanoisi, että kiinni ei pidä jäädä.

    Auton omistajahan ei tilanteessa kunnioita toisten omaisuutta. On narsisti jos kuvittelee, että toisten pitäisi silti kunnioittaa hänen omaisuuttaan.

    (en omista autoa, auton avaimia tai pysäköintipaikaa)”

    Ei narsistit autojen omistajiin lopu. En halua että tästä tulee Aku Ankan ja hänen naapurinsa välinen kisa. Eikä pitäsi käytää spykopatologian termejä kovin huolimattomasti.

  50. Artturi AL,

    Yleensähän autoa ajaa joko itse omistaja tai joku perheenjäsen. Harvoin joku ulkopuolinen. Ja vielä harvemmin varmasti tämä ulkopuolinen ei ota virhemaksua kontolleen, jos sen on aiheuttanut.

    Mitään lakia, asetusta ym. ei voida saada täysin aukottomaksi. Eli koskaan sääntöjen perustana ei voi olla se, että joku joskus saattaa kärsiä vääryyttä.

    Neljästäkympistä nyt tuskin kukaan lähtee käräjöimään. Tietääpähän vain katsoa tarkemmin sitten, kenelle autonsa lainaa. Mutta riitauttaminen on mahdollista. Kyllä sen oikeuden laki suo.

  51. Juho Laatu
    Ehkä yksi keskeinen juttu, jota tässä on kierretty, mutta ei vielä selvitetty on yksityisten sopimusten mahdollinen mielivaltaisuus. Riittääkö jos laitan yksityistieni varteen kyltin “yksityinen ajonvalvonta, maksu 100€ ajetulta metriltä”.

    Nimenomaan tähän erillinen laki tuo selvyyden. Jos meillä on erillinen laki, joka kertoo yksiselitteisesti minkälaisilla ehdoilla ja kuinka syntyy sopimus parkkifirman ja pysäköitsijän välillä, tämmöisiä tulkintaongelmia ei ole.

  52. Yksityisestä pysäköinninvalvonnasta oli Savon Sanomissa tänään mielenkiintoinen esimerkkitapaus (paperilehdessä). Vieras oli pysäköinyt autonsa vieraspaikksi merkitylle paikalle, mutta sai ”tarkastusmaksun”. Syy oli, että hänellä olisi pitänyt olla lupalappu ikkunasssa. Pysäköintivalvonnan kyltissä ei tällaisesta ehdosta puhuttu yhtään mitään, mutta firman mielestä tämä oli täysin asiallista – on kuulemma vieraan itsensä velvollisuus ottaa selvää pysäköintikäytännöstä.

  53. Artturi AL:

    Ylinopeussakko on sikäli eri asia kuin pysäköinti”sakko”, että siihen vaikuttavat mm. kuskin tulot ja jos kyse on oikein törkeästä ylinopeudesta, voi siitä tulla sakkoa vakavampiakin seurauksia. Tämän takia minusta ei voi ihan johtaa nopeuden kameravalvonnan logiikkaa siihen, pitäisikö tietää kuka nimenomaisesti auton pysäköi väärään paikkaan vai riittääkö pelkkä tieto auton omistajasta.

    En tiedä mikä on oikeuskäytäntö nopeuden kameravalvonnassa, mutta ainakin muissa rikosasioissa ei selviä seuraamuksetta vain sanomalla ettei tarvitse todistaa itseään vastaan. Eli jos vaikka henkilön X omistamasta autosta löytyy huumekätkö, jos X ei kerro kenen muun käytössä auto olisi löytöhetkellä ollut, yleensä katsotaan että huumeet kuuluvat hänelle, vaikka muita todisteita asiasta ei olisi kuin itse huumelöytö ja tieto auton omistajasta. (Tämä perustuen omaan kokemukseeni lautamiestyöstä.)

  54. Nyt ne perustuvat sopimuksen rikkomisiin ja sopimuksessa määrättyihin sanktiomaksuihin.

    Millä perusteella?

    En ymmärrä kysymystäsi. Valvontayritysten tulot perustuvat sopimusrikkomuksiin, koska niissä pysäköintiehtotauluissa lukee, että pysäköinti on ilmaista, kunhan et riko ehtoja, jolloin velvoitut suorittamaan sanktiomaksun sopimusrikkomuksesta. Sopimuksen noudattaminen ei maksa autoilijalle mitään. Maksullinen pysäköinti on asia erikseen, se ei liity tähän, ja se toimii lähtökohtaisesti paremmalla periaatteella.

    Tuskin se pysäköintipaikkojen omistaja solmii sopimusta sellaisen pysäköinninvalvontafirman kanssa, joka yrittää saada omistajan velvolliseksi sanktioihin.

    Eihän sitä omistajaa sanktioida, vaan niitä autoilijoita. Pysäköinninvalvontayritys tekee sopimuksen pysäköinnistä nimenomaan pysäköivän autoilijan kanssa, ei omistajan kanssa. Niin niissä tauluissa lukee ja siihen oikeusratkaisutkin perustuvat.

    Erikseen on tietenkin sopimus siitä, että valvontayritys saa pysäköintipaikkoja näin autoilijoiden käyttöön luovuttaa. Niissä sopimuksissa tyypillisesti ei liiku rahaa eikä sanktioita. Hyöty valvontafirmalle on ne sopimusrikkomustulot niistä toisista, autoilijoiden kanssa tehdyistä sopimuksista; hyöty omistajalle ainakin oletetusti väärinpysäköinnin väheneminen.

    Siis: En puhu sopimuksista valvontayrityksen ja maanomistajan välillä, vaan sopimuksista valvontayrityksen ja autoilijoiden välillä. Ne ovat yksityisoikeudellisia sopimuksia, joiden ainoa hyöty valvontayritykselle on, jos niitä rikotaan.

    Kunnallista pysäköintivalvontaa edes ylhäältä ohjaa periaate oikeudenmukaisuudesta.

    !?!? Mistä näitä sinisilmäisiä ihmisiä tulee? Julkisen puolen työntekijät=enkeleitä, yksityiset=ahneita paskoja?!

    Kuten sanoin, ”edes ohjaa”. Periaate siis edes on olemassa. Toteutuminen on eri asia, mutta en ole kuullut, että suomalaisissa parkkipirkoissa olisi havaittavissa korruptio-ongelmia.

    Yksityisellä puolella asia on toinen. Oikeudenmukaisesti toimimisen periaatetta ei ole. Ja täysin omaa tulkintaasi on tuo tekstisi. Minä en sanonut, että valvontayritykset ovat pahoja. Minä sanoin, että valvontayrityksille on sisäänrakennettu kannustin olla pahoja. Yksityisten yritysten tehtävä on tuottaa voittoa omistajien sijoitukselle. Yleisesti ottaen that’s fine.

    Tässä on kyse liiketoiminnasta, jonka tehtävänä on näennäisesti ehkäistä huonoa käyttäytymistä. Mutta sen tulos maksimoituu, kun huonoa käyttäytymistä on mahdollisimman paljon tai yritys ainakin saa sanktioitua sitä mahdollisimman paljon, on selvää että yritys ei tähtää maksimaaliseen asiakastyytyväisyyteen. Asiakastyytyväisyyden ja voiton välille on sisäänrakennettu pysyvä ristiriita. On järjetöntä lailla siunata sellainen liiketoiminta. Varsinkin, kun asiasta on erikseen säädetty julkisoikeudellinen sanktiomenettely.

    Kun siis kyse on liiketoiminnasta, jossa väärintekemiseen kannustetaan lähtökohtaisesti, yrityksillä todella on taipumus ajautua ”pahoiksi”.

    Älä esitä tyhmää. Tottakai virheellisesti pysäköineillä on mahdollisuuksia valita. Eivät pysäköi väärin tai pysäköivät väärin siellä mistä siitä ei joudu maksamaan virhemaksua.

    Et ymmärtänyt kirjoittamaani ilmeisesti ollenkaan. ”Eivät pysäköi väärin” ei kuulu autoilijan valinnanmahdollisuuksiin. Valvontayritys yrittää sanktioida silti. Moni on maksanut laskun vain, koska haluaa välttää oikeuskäsittelyt, eikä ole perehtynyt asian juridiikkaan ja todistustaakkaan. Kun valvontayritys vielä uhkailee perinnällä ja ulosotolla, aika moni taipuu. ”Mitäs ovat niin tyhmiä” on aika huono puolustus, kun koko systeemissä on valuvika, joka aiheuttaa tuon käytöksen valvontayrityksissä.

    Valvontayritykset valvovat myös julkirakennusten parkkipaikkoja, vaikkapa Helsingin hovioikeutta. Onko mielestäsi kohtuullista, että autoilija joutuu hovioikeuteen tullessaan päättämään, pysäköikö oikeustalon eteen vai ei siksi, että haluaa välttyä valvontayrityksiltä?

    Joihinkin kauppakeskuksiin valitukset ovat tehonneet ja yksityiset valvontafirmat lähteneet. Siinä lompakolla äänestäminen on toiminut. Ne ovat kuitenkin poikkeuksia, eikä siinäkään asiakassuhde ole suora, joten tämä asiakkaan vaikutusmahdollisuus on paljon huonompi. Lisäksi aina jää lukuisa joukko taloyhtiöitä, joita ei voisi vähempää kiinnostaa, valittaako joku vierailija valvontayrityksistä.

    Ja kokemukset vain puhuvat puolestaan. Valvontayrityksistä kuuluu niin paljon juttuja väärinkäytöksistä, että systeemi ei vain kerta kaikkiaan näytä toimivan vapailla markkinoilla. Periaatteet selittävät, miksi käytännön kokemus on mitä on: valvontayritykset maksimoivat tulonsa aiheettomilla sanktiomaksuilla. Jos kerran on sekä periaatteelliset syyt että kokemusta tueksi, miksi edes kannattaisi väittää, että pysäköinninvalvonta voi toimia pelkällä markkinaohjauksella?

  55. Elmo Allén: ”miksi edes kannattaisi väittää, että pysäköinninvalvonta voi toimia pelkällä markkinaohjauksella?”

    Tähän olisi vastauksena, että vapailla markkinoilla kuluttajan suojaksi pitää vain mahdollistaa jenkkityyppiset joukkokanteet ja vahingonkorvausten perusteeksi yhtiön liikevaihto: näin sekä laajamittaiset väärinkäytökset että yksittäinen iso virhe voivat tulla yhtiölle niiiiin kalliiksi, että mietitään oikeasti, ryhdytäänkö vilunkiin vai ei.

    Amerikassa on harjoiteltu vapaata markkinataloutta pidempään kuin meillä ja oikeusjärjestelmä lienee syystä kehittynyt sen mukaan. Eli jos mennään yhtäällä sen mallin mukaan, pitää tehdä niin myös toisaalla.

  56. ”Älä koskaan myy luonnollista monopolia”.
    Kun kerran parkkisakotus on kaupungille kannattavaa, sitä kannattaisi laajentaa ja kehittää niin, että se kattaisi valvontavajeen, jota yksityiset haluaisivat nyt rahastaa. Tähän suuntaan asiaa viemällä kaupunki saisi enemmän rahaa kassaansa.

  57. Osmo. Minusta ajatuksesi sakon antamisesta riittävän laadukkaan ja yksiselitteisen valokuvan perusteella on hyvä! Tässä tapauksessa kysymys julkisen vallan käytöstä ja sen luovuttamisesta yksityiselle ei realisoidu.

    Yksityiset tarvitsevat kieltämättä keinoja puuttua tonteillaan tapahtuvaan häiriöpysäköintiin. Minusta osakeyhtiömuoto on kuitenkin tavattoman huono yhtiömuoto jakamaan sanktionluonteisia maksuvelvollisuuksia.

  58. Syltty:

    ”Nimenomaan tähän erillinen laki tuo selvyyden. Jos meillä on erillinen laki, joka kertoo yksiselitteisesti minkälaisilla ehdoilla ja kuinka syntyy sopimus parkkifirman ja pysäköitsijän välillä, tämmöisiä tulkintaongelmia ei ole.”

    Uskallan lukematta koko lakiesitystä sanoa, että laissa päinvastoin tullaan kiistämään yksityisen sopimuksen syntymisen mahdollisuus kokonaan tällaisella pysäköintitoimella.

    Suomi seuraa Ruotsia. Ensin Ruotsin Korkein oikeus loi sopimusoikeudellisen konstruktion yksityisten valvontamaksujen mahdollistamiseksi, mutta ajatus ”jyrättiin” yksityisestä pysäköinninvalvonnasta annetulla lailla, minkä jälkeen yksityiset valvontamaksut perustuvat lakiin eivätkä enää sopimusoikeuteen.

  59. Aiempaan keskusteluun viitaten minusta jako yksityiseen ja julkiseen pitää määritellä tarkemmin.

    Minusta sanktionluonteisten maksujen jakaminen sellaisen yhtiön toimesta, jonka koko liiketoiminta perustuu tällaisista sanktiomaksuista saatuihin tuottoihin, on jo lähtökohtaisesti väärinkäytöksille ja maalaisjärjen puuttumiselle altis.

    Voisiko esimerkiksi taloyhtiöillä itsellään olla muutama ”auktorisioitu” taho, jolla olisi tämä sakotusoikeus. Tällainen taho jättäisi varmasti helpommin esimerkiksi muuttoautoa sakottamatta. Sitä maalaisjärjen käyttöä siis.

    Jotenkin on vaikea käsittää tätä vimmaa saada sakottamisesta bisnestä. Alkuperäinen tavoite oli kuitenkin ilmeisesti puuttua häiriöpysäköintiin yksityisillä tonteilla.

    Tällaisilla aloilla ei ole mitään alalletulokynnystä, eli alalle tulee kuin sieniä sateella kaiken maailman reppufirmoja valvomaan pysäköintiä. Lopulta luodaan joku raskas viranomaisen valvontamenettely ongelmien korjaamiseksi. Ja seuraavaksi pysäköinninvalvojia koulutetaan ammattikoulussa 3 vuoden pysäköinninvalvonnan koulutusohjelmassa.

  60. Elmo Allen:

    Valvontayritysten tulot perustuvat sopimusrikkomuksiin, koska niissä pysäköintiehtotauluissa lukee, että pysäköinti on ilmaista, kunhan et riko ehtoja, jolloin velvoitut suorittamaan sanktiomaksun sopimusrikkomuksesta.

    Se, että taulussa lukee, että jos rikkoo ehtoja joutuu maksamaan sopimusrikkomuksesta ei tarkoita että valvontayrityksen tulot perustus sopimusrikkomuksiin. (Eihän bussilipuntarkastajienkaan tulot perustu sopimusrikkomuksiin.)

    Valvontayritysten tulot perustuu siihen, että pysäköintipaikan omistaja haluaa varmistaa, että siihen paikalle ei pysäköidä ilman lupaa. Sitten nämä sopivat keskenään sellaisesta kompensaatioista, että pysäköintipaikan omistajan ja sen käytön valvojan kannustimet on mahdollisimman yhtenäiset.

    En puhu sopimuksista valvontayrityksen ja maanomistajan välillä, vaan sopimuksista valvontayrityksen ja autoilijoiden välillä. Ne ovat yksityisoikeudellisia sopimuksia, joiden ainoa hyöty valvontayritykselle on, jos niitä rikotaan.

    En usko, että valvontayritys saa tehdä sopimuksia pysäköivien kanssa ilman, että on tehnyt sopimuksen autopaikan omistajan kanssa. -> eli kokonaisuutena omistaja ja valvontayritys ei hyödy pelkästään sopimusrikkomusista. Ei kannata tarttua kiinni siihen miten omistaja maksaa valvontapalkan valvontayritykselle. (Vai olisko sinusta tämä järjestely ihan ok, jos vaan valvontayrityksen kannustinpalkkaus oliskin sellanen, että ne olis kiinteellä palkalla ja sais vaikka 10 euroa per kirjoitettu virhemaksu? Entä jos lisäkorvaus oli 1 euro per virhemaksu? Entäs jos se olis 0 euroo per virhemaksu?)

    Eli se, että valvontayritykset saa koko virhemaksun itselleen johtuu siitä, että autopaikan omistaja haluaa näin kannustaa valvontafirmaa hoitamaan hommansa. (Vähän sama kuin maksais siivousfirmalle vaan siinä tapauksessa, että ne tulee siivoomaan, eikä silleen, että maksas kuukausipalkkaa riippumatta siitä hoitaako ne hommansa vai ei.)

    Toteutuminen on eri asia, mutta en ole kuullut, että suomalaisissa parkkipirkoissa olisi havaittavissa korruptio-ongelmia.

    Minä taas en ole kuullut, että suomalaisissa yksityien sektorin työntekijöissä olis havaittavissa sen suurempaa korruptio-ongelmaa kuin julkisen sektorin työntekijöissä.

    Yksityisellä puolella asia on toinen. Oikeudenmukaisesti toimimisen periaatetta ei ole.

    !?!?!?! Siis oikeesti?! Eli sun mielestä julkisella puolella on oikeudenmukaisesti toimimisen periaate ja yksityisellä puolella ei?

    Vaikka täällä kommentoijissa on kyllä reilusti vasemman laidan hiihtäjää, mutta mitään näin paksua en oo ennen lukenu.

    Tässä on kyse liiketoiminnasta, jonka tehtävänä on näennäisesti ehkäistä huonoa käyttäytymistä.

    Ei. Kyse on liikentoiminnasta, jonka tehtävänä on ehkäistä huonoa käytöstä. Muutenhan ne autopaikkojen omistajat ei solmis sopimuksia valvontafirmojen kanssa.

    Mutta sen tulos maksimoituu, kun huonoa käyttäytymistä on mahdollisimman paljon tai yritys ainakin saa sanktioitua sitä mahdollisimman paljon,

    Juuri näin. Tämä ei tietenkään ole mikään ongelma, koska valvontayrityksen tehtävänä on sakottaa, eikä se käy raaputtamassa parkkiruutumaalauksia pois asfaltista, jotta useampi pysäköisi väärin. Se vaan yrittää sakottaa aina, kun joku pysäköi väärin ja tämä on just sitä mitä se autopaikan omistajakin noin yleensä haluaa ja jos ei haluais, niin ne vois tehdä keskenään toisenlaisen sopimuksen.

    on selvää että yritys ei tähtää maksimaaliseen asiakastyytyväisyyteen.

    On selvää, että valvontafirma ei tähtää väärinpysäköineiden maksimaaliseen tyytyväisyyteen (koska nämähän tietysti haluaisivat selvitä ilman sanktioita.) On selvää, että valvontafirma tähtää asiakkaansa, eli autopaikkojen omistajien maksimaaliseen tyytyväisyyteen.

    Kun siis kyse on liiketoiminnasta, jossa väärintekemiseen kannustetaan lähtökohtaisesti, yrityksillä todella on taipumus ajautua “pahoiksi”.

    Pysäköinninvalvonnassa ei kannusteta väärintekemiseen. Autopaikan omistaja voi kannustaa mihin itse haluaa tekemällä sellaisen sopimuksen kuin haluaa.

    Valvontayritys yrittää sanktioida silti.

    !? No tuskinpa yrittää, koska sellaisen valvontayrityksen sopimus varmaan irtisanottais aika vikkelään autopaikkojen omistajien suunnalta. Vähän kusee autopaikkojen omistajan liiketoimia, jos valvontayritys sakottaa sen asiakkaita, vaikka ne olis pysäköiny ihan oikein.

    Onko mielestäsi kohtuullista, että autoilija joutuu hovioikeuteen tullessaan päättämään, pysäköikö oikeustalon eteen vai ei

    On. Minusta on myös täysin kohtuullista, että autoilija joutuu päättämään aina kun pysäköi, pysäköikö oikein vai väärin.

    Jos kerran on sekä periaatteelliset syyt että kokemusta tueksi, miksi edes kannattaisi väittää, että pysäköinninvalvonta voi toimia pelkällä markkinaohjauksella?

    No jos olis näin, niin ei tietenkään olis mitään syytä, mutta kun on vähänkään markkinoita ymmärtävälle aivan ilmeistä, että ei oo mitään periaatteelista syytä miksi yksityinen pysäköinninvalvonta ei toimis.

    Käytännön kokemus on lähinnä anekdootteja autopuolueen edustajilta, jotka ovat onnistuneet jo osoittamaan todellisuudenhavainnointikykynsä liikennevalo-ohjaus-, katsastus- ja ruuhkamaksukeskustelussa, eli en antas niille anekdooteille suunnilleen mitään arvoa.

    Jos virheellisten pysäköintivirhemaksujen määrääminen olis suuri ongelma, niin siihen pitäs tietty sit puuttua oikeusteitse, ihan niinkuin mihin tahansa muuhunkin sopimusrikkomukseen.

  61. Syltty kirjoitti: ”Jos meillä on erillinen laki, joka kertoo yksiselitteisesti minkälaisilla ehdoilla ja kuinka syntyy sopimus parkkifirman ja pysäköitsijän välillä, tämmöisiä tulkintaongelmia ei ole.”

    Laki pitää tietenkin kirjoittaa yleisesti kaikkia yksityisiä ilman allekirjoitusta tai konkreettista osto-/myyntitapahtumaa syntyviä sopimuksia koskevaksi, ei vain pysäköintiä koskevaksi.

  62. Juho Laatu
    Laki pitää tietenkin kirjoittaa yleisesti kaikkia yksityisiä ilman allekirjoitusta tai konkreettista osto-/myyntitapahtumaa syntyviä sopimuksia koskevaksi, ei vain pysäköintiä koskevaksi.

    Miksi ihmeessä? Siksikö että sinua vituttaa?

    Eihän esimerkiksi sopimuslaki koske työsopimuksia, miksi lain pysäköintiruuduista pitäisi koskea myös tuulilasinpyyhkimiä tai katuja?

  63. Elmlo
    systeemi ei vain kerta kaikkiaan näytä toimivan vapailla markkinoilla.

    Ai sekö muka toimi ennen yksityisiä parkkifirmoja?? 😀

  64. ”Aiempaan keskusteluun viitaten minusta jako yksityiseen ja julkiseen pitää määritellä tarkemmin.”

    Jokainen maa-alue ja sen omistaja löytyvät kiinteistörekisteristä
    Myös kiinteistön rajat löytyvät ao kiinteistökartoista
    Ei ole mitään epäselvyyttä , on vain valtuuksien ylityksiä

  65. ”Eli se, että valvontayritykset saa koko virhemaksun itselleen johtuu siitä, että autopaikan omistaja haluaa näin kannustaa valvontafirmaa hoitamaan hommansa.”

    Se kannustaa myös väärinkäytöksiin eli sakotetaan valvottavan alueen ulkopuolella ja sellaisia tapauksia, joissa auton omistaja on puolustuskyvytön esim parkkikiekon käyttöä ei voi todistaa

  66. ”Ylinopeussakko on sikäli eri asia kuin pysäköinti”sakko”, että siihen vaikuttavat mm. kuskin tulot ja jos kyse on oikein törkeästä ylinopeudesta, voi siitä tulla sakkoa vakavampiakin seurauksia. Tä”

    Suomihan on ulkoistanut viisumienkin myöntämisen Intiaan. Aivan yhtä hyvin Suomi voi ulkoistaa armeija Venäjän valtiolle tai poliisin toiminnan Kiinan miliisille ei nykyään ole valtiollista toimintaa ,jota ei voisi ulkoistaa.

  67. Liian vanha:

    ”Jokainen maa-alue ja sen omistaja löytyvät kiinteistörekisteristä
    Myös kiinteistön rajat löytyvät ao kiinteistökartoista
    Ei ole mitään epäselvyyttä , on vain valtuuksien ylityksiä”

    Juu, minä kirjoitin aivan pöljästi enkä tarkoittanut tietenkään tätä. Yksityisen ja julkisen maan omistussuhteissa ei liene mitään epäselvää. Tarkoitin, että minusta on eroa mikä yksityinen toimija sakkoja jakelee. Oy vai taloyhtiön edustaja vai joku muu?

    Tpyyluoman linkki osoittaa, kuinka tilannetajuttomia osa näistä yksityisistä valvontayrityksistä voi olla. Eikö nyt kiivaan keskustelun aikaan kannattaisi kaikin keinoin välttää tämän kaltaisia toimia, joilla yksityisen pysäköinninvalvonnan vastustajat saavat vettä myllyyn? Eipä tietenkään, kun joku provikkapalkka pitää huolen, että rahaa on tultava. Silloin niitä rajoja ryhdytään kokeilemaan.

    Todistin itse noin kuukausi takaperin tilannetta, jossa kunnalliset pysäköinninvalvojat saapuivat selvästi väärin pysäköidyn auton luokse. He eivät suinkaan kirjoittaneet virhemaksua, vaan ensin katseillaan hakivat omistajaa. Auton vieressä oli eräs pienliike, jonne toinen pysäköinninvalvojista lähti etsimään omistajaa. Sieltä omistaja löytyikin ja pienen keskustelun jälkeen tilanne ilmeisesti selvisi ja omistaja kaasutti auton pois. Ei virhemaksua.

    Tehotonta vai tehokasta pysäköinninvalvontaa vai jotain muuta? Provikkapalkka-pirkko olisi antanut valvontamaksun niin että heilahtaa.

  68. Liian vanha:

    Se kannustaa myös väärinkäytöksiin eli sakotetaan valvottavan alueen ulkopuolella ja sellaisia tapauksia, joissa auton omistaja on puolustuskyvytön esim parkkikiekon käyttöä ei voi todistaa

    No jos tämä on ongelma, niin eihän tällä lain tulkinnalla oo mitään vaikutusta tähän. Voihan sitä nykyäänkin käydä kirjoittelemassa virhemaksulappuja vaikka mihinkä autoon.

    Tehotonta vai tehokasta pysäköinninvalvontaa vai jotain muuta? Provikkapalkka-pirkko olisi antanut valvontamaksun niin että heilahtaa.

    Niin tämän on mielenkiintoinen kysymys. Jos sakon saamisen riski kasvaa, niin vaikuttaako se pysäköintikäyttäytymiseen. Minä väitän, että vaikuttaa. Jos sakosta pääsee eroon selittelemällä voi käydä silleen, että jengi pysäköi väärin tahallaan.

    Noin yleensä tarkastusmaksuissa on pointtina se, että kaikkia väärin tekijöitä ei saada kiinni ja siks niitä jotka saadaan pitää rokottaa enemmän kuin niiden aiheuttama haitta on, että jengillä olis tarpeeks suuret kannustimet toimia oikein.

    Vai olisko sun mielestä tehokasta, jos ratikassa lipuntarkastaja pyytäs kaikkia liputta matkustavia ostamaan lipun kuljettajalta, eikä määräis virhemaksua?

  69. Syltty kirjoitti: ”miksi lain pysäköintiruuduista pitäisi koskea myös tuulilasinpyyhkimiä tai katuja?”

    Siksi että silloin kun halutaan säätää jokin uusi mahdollisesti montaa alaa samalla tavalla koskeva laki, kannattaa tehdä yksi yleinen laki, eikä säätää lain jokaiselle sovellustapaukselle omaa lakia. Pysäköinti on vain erikoistapaus yleisemmästä tilanteesta, jossa yksityisille annetaan mahdollisesti oikeus periä rahaa toisilta itse säätäminsä ehdoin. Tuulilasinpyyhkimistä en tiedä, mutta katuja tai teitä laki voisi koskea hyvnkin. Annoin edellä esimerkin, jossa määrittelin oman yksityistieni maksulliseksi.

    Se mitä oikeasti ajoin takaa kommentillani on tarve ottaa jokin periaatteellinen kanta siihen, missä yhteiskunnan ja yksityisten suorittaman sakottamisen ja tarkastusmaksujen ja palveluiden hintojen välillä menee. Tämä siis vastakohtana autoihin ja asenteisiin ja henkilökohtaisiin kokemuksiin liittyville mutuärsytyskynnyskriteereille.

  70. Juho Laatu: ”Se mitä oikeasti ajoin takaa kommentillani on tarve ottaa jokin periaatteellinen kanta siihen, missä yhteiskunnan ja yksityisten suorittaman sakottamisen ja tarkastusmaksujen ja palveluiden hintojen välillä menee. Tämä siis vastakohtana autoihin ja asenteisiin ja henkilökohtaisiin kokemuksiin liittyville mutuärsytyskynnyskriteereille.”

    Periaatteellisesti samaan sarjaan kuuluvat perintätoimistot. Tosin kuluttajille tulevia perintämaksuja on – syystä – rajoitettu, mutta yrityksille voidaan määrätä suunnilleen millaisia muistutusaksuja tahansa. Eli pitäisikö yksityishenkilöiden sijasta suojella yleisemmin oikeushenkilöitä mielivaltaisilta sakkomaksuilta?

  71. Ville kirjoitti: ”Eli pitäisikö yksityishenkilöiden sijasta suojella yleisemmin oikeushenkilöitä mielivaltaisilta sakkomaksuilta?”

    Joo, nuo rajat olisi hyvä tehdä niin selviksi, että uusien bisnesmallien kehittäjät tietäisivät mikä on oikein ja mikä väärin. Perintätoimistojen tapauksessahan itse perinnän oikeutus on pääsääntöisesi kiistaton, ja vain kohtuullinen perintäkulujen määrä tulisi määritellä. Jos ei muuta säädetä, minun puolestani voisi pysytellä yleisen kohtuullisen viivästyskoron rajoissa.

  72. Juho Laatu
    Siksi että silloin kun halutaan säätää jokin uusi mahdollisesti montaa alaa samalla tavalla koskeva laki

    Miksi haluttaisiin säätää laki, joka koskee muitakin aloja? Entäpä jos tämä asia hoidetaan esimerkiksi muokkaamalla olemassaolevaa lakia pysäköintivirhemaksuista, silloin sulla ei ole mitään sitä vastaan?

    Tai jos on, ilmeisesti lakia pitäisi modifioida siten, että parkkipirkot voivat lätkiä virhemaksuja kaikenlaisesta sääntöjenvastaisesta käytöksestä kaupunkialueella, esimerkiksi meluamisesta? Jos ole vakaasti sitä mieltä, että kaiken pitäisi olla mahdollisimman kattavaa, niin kaipa sen kunnan virkamiehen määräämän virhemaksumahdollisuuden pitäisi sitten koskea muutakin ei-toivottua käytöstä kuin autojen pysäköintiä? Jos ei, niin miksi ei?

  73. Syltty,

    Pysäköintivirhemaksulakienkin muokkaaminen on ok, jos muutos on pieni, ja samaa muutosta ei todennäköisesti tarvita monessa muussa paikassa. Nätimpää olisi kyllä säätää yksityisten sopimusten ja sitoumusten tememisestä yleisesti. Näin asiaan ei tarvitsisi palata ja uusia lakeja säätää joka kerta, kun joku tekee jotain yksityisiä laskutusinnovaatioita (vaikkapa teiden käytön tai perintätoimistojen aloilla).

    Parkkipirkot voisivat (virkalisänimen muuttamisen jälkeen) kyllä määrätä muitakin maksuja jos niin halutaan. Vaikkapa ylinopeudesta, punaisia päin kävelemisestä, ja miksei myös meluamisesta jos niin halutaan. Tämä on kyllä ihan eri asia siinä mielessä, että tässä virkamiehet vain allokoivat jo virkamiehille kuuluvia toimia uudestaan keskenään. Ei siis kuulu yksityisten maksujen ongelma-alueeseen. Ehkä parkkipirkot tarvitisisivat vähän lisää (poliisi)koulutusta.

  74. ”No jos tämä on ongelma, niin eihän tällä lain tulkinnalla oo mitään vaikutusta tähän. Voihan sitä nykyäänkin käydä kirjoittelemassa virhemaksulappuja vaikka mihinkä autoon.”

    Toistaiseski ne voi heittää roskikseen, mutta kun takan aon laki niin sen jälken maksat kiltisti tai alat käydä 10 vuotta oikeutta 100000 eurolla

  75. Onko tässä kyseessä parkkisakko-applikaatio:

    Kärkkäisen tavaratalo perii myymälävarkaalta varastetun tavaran arvon lisäksi 500 euroa vartiointiyrityksen kuluina.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.