Vihreät ja perussuomalaiset samaan hallitukseen?

Vih­reän lan­gan kolum­nia­ni on tul­kit­tu jul­ki­suu­des­sa niin, että oli­sin esit­tä­nyt, että vih­reät ja perus­suo­ma­lai­set voi­si­vat olla samas­sa hal­li­tuk­ses­sa. Kolum­nis­sa ei puhut­tu hal­li­tusyh­teis­työs­tä mitään enkä miel­tä­nyt sii­tä rivien välis­sä­kään mitään sano­va­ni. Ennus­tee­ni tuon yhteis­työn mah­dol­li­suu­des­ta ovat yhtä pes­si­mis­ti­set kuin vih­rei­den puoluejohdon.

Vie­ras­tan aja­tus­ta, että perus­suo­ma­lai­set ovat kuin spi­taa­lia, jois­ta pitää pysyä kau­ka­na. Sik­si hal­li­tusyh­teis­työ­tä per­su­jen kans­sa ei pidä sul­kea pois sik­si, että he ovat per­su­ja. Jos ohjel­mas­ta sovi­taan, kenen tahan­sa kans­sa pitää voi­da olla hal­li­tuk­ses­sa, Paa­vo Väy­ry­sen­kin. Mut­ta aika pal­jon pitäi­si per­su­jen tin­kiä vaa­lioh­jel­mas­taan, että vih­reät voi­si­vat hei­dän kans­saan hal­li­tuk­sen mah­tua. Pel­käs­tään tuo vaa­ti­mus Perus­suo­ma­lai­ses­ta Rea­lis­mis­ta ainoa­na sal­lit­tu­na tai­de­muo­to­na oli­si vih­reil­le täy­sin mah­do­ton. Sen ver­ran uskon sivis­tyk­sen voi­maan muis­sa­kin puo­lueis­sa, että uskon per­su­jen jou­tu­van tuos­ta vaa­ti­muk­ses­ta tinkimään.

Perus­suo­ma­lais­ten ohjel­ma sisäl­tää val­ta­van mää­rän koh­tia, jot­ka ovat vih­reil­le yleen­sä ja minul­le erik­seen täy­sin mah­dot­to­mia, mut­ta on toi­saal­ta vai­kea uskoa, että ohjel­maa edes yri­te­tään tar­jo­ta hal­li­tus­neu­vot­te­lu­jen poh­jak­si. Se on myös talou­del­li­ses­ti täy­sin epä­rea­lis­ti­nen. Hol­lan­nis­sa jul­ki­nen tut­ki­mus­lai­tos ana­ly­soi puo­luei­den vaa­lioh­jel­mien talou­del­li­sen hin­nan. Näin pitäi­si teh­dä Suo­mes­sa­kin ihan noin kulut­ta­ja­suo­ja­nä­kö­koh­tien vuoksi.

Ulko­maa­lais­po­li­tiik­ka ei yllät­täen ehkä oli­si se este, kos­ka per­su­jen Timo Soi­ni ei kato­li­se­na ole mikään Hal­la-aho. Pal­jon han­ka­lam­pi on vaa­ti­mus, ettei pako­lai­sia saa aut­taa myös­kään hei­dän koti­mais­saan, vaan kehi­tys­a­pu on ajet­ta­va alas, kos­ka täl­lä kan­nal­la näyt­tää ole­van myös puo­lu­een Ylin Päät­tä­vä Elin.

Pyr­ki­myk­set kiel­tää abort­ti ovat aina­kin minul­le täy­sin mah­do­ton tavoi­te, samoin vaa­ti­mus tuen vetä­mi­ses­tä pois kehi­tys­mai­den väes­tö­oh­jel­mil­ta, joka maa­il­man tule­vai­suut­ta aja­tel­len on edesvastuuton.

Per­su­jen ohjel­mas­sa on pal­jon täy­sin toteut­ta­mis­kel­vo­ton­ta ”Seis maa­il­ma tah­don ulos” ‑hen­keä ja kai­puu­ta men­nei­syy­teen, jopa pien­vil­je­ly­val­tai­seen maa­ta­lou­teen. Se on masen­ta­vaa, mut­ta vaa­ra­ton­ta, kos­ka men­nei­syy­teen ei ole paluu­ta. Lähin­nä se ker­too sii­tä ylei­ses­tä ahdistuksesta.

Kes­kit­ty­mi­nen his­to­rian ope­tuk­ses­sa lähin­nä vain Suo­men his­to­ri­aan ja sii­nä­kin vain Puo­lu­een hyväk­sy­mäs­sä kan­san­mie­li­ses­sä hen­ges­sä ovat myös tavoit­tee­na aivan mah­dot­to­mia, niin mah­dot­to­mia, että on vai­kea uskoa puo­lu­een edes yrit­tä­vän lait­taa nii­tä hal­li­tus­oh­jel­maan. Minul­la ei ole mitään sitä vas­taan, että perus­suo­ma­lai­set kes­kit­ty­vät kan­san­tan­hui­hin ja kan­san­musiik­kiin – voi­vat kut­sua Paa­vo Väy­ry­sen mukaan – mut­ta toi­vot­ta­vas­ti eivät yri­tä pakot­taa mui­ta samaan muot­tiin eivät­kä yri­tä pakot­taa Yleis­ra­dio­ta täs­sä asias­sa tahtoonsa.

235 vastausta artikkeliin “Vihreät ja perussuomalaiset samaan hallitukseen?”

  1. Mut­ta aika pal­jon pitäi­si per­su­jen tin­kiä vaa­lioh­jel­mas­taan, että vih­reät voi­si­vat hei­dän kans­saan hal­li­tuk­sen mahtua.

    Mik­si ihmees­sä per­sut tei­dän takian­ne tin­ki­si­vät yhtään mistään? 

    Tei­tä­hän uhkaa vaa­li­tap­pio tai vähin­tään­kin pai­kal­laan jun­naa­mi­nen. Kyl­lä tin­ki­jä­os­a­puo­le­na olet­te te, jos mei­naat­te salk­ku­ja saada. 

    Tuo tai­de­kä­si­tys ja sii­hen liit­ty­vät lin­jauk­set kyl­lä vei­vät äänen jos toi­sen­kin — niin usko­mat­to­man alkeel­li­sia ne ovat. Lap­si­kin ymmär­tää, että tai­teen yksi perus­teh­tä­vä on rik­koa rajo­ja ja luo­da uutta. 

    Ehkä­pä Soi­ni havit­te­lee näköis­pat­sas­ta itselleen 🙂

  2. Per­su­jen “tai­de­po­liit­ti­nen ohjel­ma” oli kyl paha rima­na­li­tus. Mitä jär­keä läh­teä höpi­se­mään asias­ta, jos­ta ei sel­väs­ti­kään ymmär­rä mitään? Kor­kein­taan menet­tää muu­ta­man fik­sum­man äänes­tä­jän, mut­ta yhtään tus­kin tulee lisää. Mut ei ne nyt ihan tain­nu esit­tää sitä Prea­li­sis­mia ainooks sal­li­tuks tai­de­muo­doks, lähin­nä halui­si­vat pois­taa tuet “post­mo­der­nil­ta teko­tai­teel­ta”. Jon­ka sisäl­lös­tä heil­lä ei tosin vai­kut­ta­nut ole­van min­kään­lais­ta käsitystä.

    Ulko­maa­lais­po­li­tiik­ka ei yllät­täen ehkä oli­si se este, kos­ka Per­su­jen Timo Soi­ni ei kato­li­se­na ole mikään Halla-aho”

    Mikäs Hal­la-Ahon ulko­maa­lais­po­li­tii­kas­sa var­si­nai­ses­ti on mie­les­tä­si vika­na? Ja sei­sot­ko siis itse pää­sään­töi­ses­ti Vih­rei­den oman ulko­maa­lais­po­li­tii­kan takana?

    Pyr­ki­myk­set kiel­tää abort­ti ovat aina­kin minul­le täy­sin mah­do­ton tavoite”

    Ovat­ko Per­sut viral­li­ses­ti pyr­ki­neet kiel­tä­mään aborttia?

  3. Pel­käs­tään tuo vaa­ti­mus Perus­suo­ma­lai­ses­ta Rea­lis­mis­ta ainoa­na sal­lit­tu­na tai­de­muo­to­na oli­si vih­reil­le täy­sin mahdoton.”

    Oli­pa köm­pe­lö mus­ta­maa­laus­yri­tys. Vai luu­let­ko todel­la ihmis­ten ole­van niin höl­mö­jä, että usko­vat Per­su­jen ole­van lopet­ta­mas­sa eri­lai­sia taidemuotoja?

    Rea­lis­mi muu­ten tar­koit­taa tai­de­his­to­rias­sa eräs­tä pari­sa­taa vuot­ta van­haa suun­taus­ta. Tun­ne­tuim­pia edus­ta­jia on Gus­ta­ve Cour­bet. Lie­kö maa­laus L’Origine du mon­de ollut jol­la­kul­la mie­les­sä ainoa­na siveel­li­se­nä taidemuotona.

    Telk­ka­ris­sa Soi­ni­kin kyl­lä hupai­sas­ti sekoit­ti asioi­ta. Kun vaa­lioh­jel­mas­sa puhu­taan post­mo­der­nien tai­de­ko­kei­lu­jen vero­tu­kien pois­ta­mi­ses­ta (tai jotain sin­ne päin), Soi­ni ilmoit­ti, että ei hän­kään todel­la ole moder­nin tai­teen ystä­vä. Sii­nä ei mon­ta tai­teen­muo­toa jäl­jel­le jää; esi­mer­kik­si mai­nit­tua rea­lis­mia täy­tyy sil­loin pahek­sua aina­kin lavean mää­ri­tel­män mukaan. Mut­ta ehkä Bac­hia saa kuun­nel­la ja antii­kin pys­te­jä varo­vas­ti vilkuilla.

  4. En ole mikään per­su, mut­ta mie­les­tä­ni per­suis­ta pitää sil­ti kir­joit­taa totuu­den­mu­kai­ses­ti. Puo­lue ei esi­mer­kik­si ole lopet­ta­mas­sa kehi­tys­a­pua vaan vähen­tä­mäs­sä sitä muis­taak­se­ni noin 200 mil­joo­nal­la. Puo­lue ei myös­kään ole kiel­tä­mäs­sä abort­tia, ihan outo aja­tus vaik­ka Soi­nil­la oma vakau­muk­sen­sa onkin.

    En sit­ten tie­dä toi­mii­ko tuol­lai­nen pro­pa­gan­da. Ehkä äänes­tä­jät ovat juu­ri niin tyh­miä ja tie­tä­mät­tö­miä kuin Tom­mi Uscha­nov kir­joit­te­li. Sil­loin se kai sit­ten toi­mii. Onnea vali­tul­le tielle.

    1. Perus­suo­ma­lais­ten koh­dal­la on siks mer­kit­tä­vää, mitä miel­tä puheen­joh­taj­ha on. Abort­tiin puo­lue viit­taa myös sikiö­seu­lon­to­jen osal­ta, jos­sa seu­lon­taa saa käyt­tää vain sii­hen, että per­he osaa varau­tua vam­mai­seen lap­seen mut­ta ei sii­hen, että vam­mai­nen lap­si abor­toi­daan. Kehi­ty­sa­vun vähen­tä­mi­nen tar­koit­taa, että pako­lai­sia aute­taan vähem­män kuin nyt menes­ty­mään kotimaissaan.

  5. Tuo toi­ve­lis­ta on aika pit­kä. Jos per­sut jou­tui­si­vat tin­ki­mään kai­kis­ta nois­ta koh­dis­ta pääs­täk­seen hal­li­tuk­seen niin mis­tä vih­reät jou­tui­si­vat tinkimään?

  6. Piti oikein lukea tuo Per­Su­jen ohjel­ma. Täy­tyy sanoa, että en pys­ty havait­se­maan mai­nit­se­mia­si vaatimuksia.

  7. Nyky­nuo­ri­soa ei Paa­vo Väy­ry­nen pelo­ta; “Kuka se on?”

  8. Jos kuvit­te­let­te että per­su­jen tai­deoh­jel­ma vei­si heil­tä ääniä, tai­dat­te olla pahas­ti hako­teil­la. Per­su­ja äänes­tä­vä toden­nä­köi­ses­ti viis vei­saa tai­tees­ta ja jos sii­tä sat­tuu välit­tä­mään­kin, päät­te­lee sen (aivan oikein) ole­van ensim­mäi­nen asia jos­ta hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa tingitään. 

    Ja minul­le on ihan sama vaik­ka eivät tin­ki­si­kään, kyl­lä mul­le sopii että per­sut pitä­vät pään­sä sel­lai­ses­sa mar­gi­naa­li­ses­sa asias­sa kuin tai­de ja jous­ta­vat vas­ta­pal­ve­luk­se­na jär­jet­tö­mis­tä talous­po­liit­ti­sis­ta linjauksistaan.

  9. Rogue: “Mut ei ne nyt ihan tain­nu esit­tää sitä Prea­li­sis­mia ainooks sal­li­tuks tai­de­muo­doks, lähin­nä halui­si­vat pois­taa tuet “post­mo­der­nil­ta tekotaiteelta”.”

    Eli käy­tän­nös­sä halua­vat samaa mitä sil­loin täl­löin jot­kut tämän­kin blo­gin kom­men­taat­to­rit, että “tai­tei­li­jat ja muut hai­hat­te­li­jat pär­jät­kööt omil­laan tai men­kööt oikei­siin töihin.”

  10. Soi­nin­vaa­ra:
    “Abort­tiin puo­lue viit­taa myös sikiö­seu­lon­to­jen osal­ta, jos­sa seu­lon­taa saa käyt­tää vain sii­hen, että per­he osaa varau­tua vam­mai­seen lap­seen mut­ta ei sii­hen, että vam­mai­nen lap­si abortoidaan.”

    Ohjel­mas­sa siis sanot­tiin: “Seu­lon­to­jen läh­tö­koh­ta­na ei pidä olla…”. Se ei ole sama asia kuin “saa käyt­tää vain…” Tämä ei myös­kään ole mikään “myös”, vaan *ainoa* koh­ta jos­sa sana abort­ti esiin­tyy vaaliohjelmassa. 

    Soi­ni on kato­li­lai­nen. Yli 99% mah­dol­li­sis­ta per­su­jen äänes­tä­jis­tä ja val­tae­nem­mis­tö tule­vas­ta edus­kun­ta­ryh­mäs­tä ei ole.

  11. Osmo:

    Abort­tiin puo­lue viit­taa myös sikiö­seu­lon­to­jen osal­ta, jos­sa seu­lon­taa saa käyt­tää vain sii­hen, että per­he osaa varau­tua vam­mai­seen lap­seen mut­ta ei sii­hen, että vam­mai­nen lap­si abortoidaan”

    Tää nyt ei viel kuu­los­ta min­kään ylei­sen abort­ti­kiel­lon aja­mi­sel­ta. Toi vam­mais­ten abor­toin­ti­han jakaa mie­li­pi­tei­tä aika pal­jon ihan Per­su­jen ulko­puo­lel­la­kin. Eikä sitä vas­tus­ta ainoas­taan kiihkouskovaiset.

  12. Niin no, mä nyt sanoi­sin että tuo ym. lis­ta on kai­kil­le muil­le puo­lueil­le mah­do­ton tosin hie­man eri syis­tä. Kor­kein­taan kehi­ty­sa­vun pie­nen­tä­mi­sel­le esi­mer­kik­si saman ver­ran kuin mui­ta­kin meno­ja kar­si­taan voi­si ehkä löy­tyä laa­jam­paa tukea, kun taas esi­mer­kik­si abort­ti ei suo­mes­sa ole mikään poliit­ti­nen kysy­mys ehkä jotain kris­til­lis­de­mo­kraat­te­ja lukuu­not­ta­mat­ta. Suo­mek­si sanot­tu­na, puo­lu­een ohjel­ma on sel­lai­nen että sii­tä ei juu­ri mitään hal­li­tus­oh­jel­maan tule ihan sama mil­lä koa­li­tol­la men­nään. Yksi­tyis­koh­ta­na pien­vil­je­ly jonain var­tee­no­tet­ta­va­na elin­kei­no­na on jotain sem­mois­ta huu­haa­ta että pis­tää kysy­mään onko tuo­ta kir­joi­tet­tu pien­vil­jel­ty­jen ainei­den voimalla.

    Sen kuu­lui­san äänes­tä­jän kulut­ta­jan­suo­jan kan­nal­ta ongel­mal­lis­ta täs­sä on se että edel­leen­kään ei tie­de­tä mitä Soi­ni ja kump­pa­nit ihan oikeas­ti halu­aa ja kuvit­te­lee voi­van­sa teh­dä. Riip­puu­mat­ta sii­tä pitää­kö kes­kus­tan, dema­rei­den tai vih­rei­den poli­tii­kas­ta, niin on aina­kin joku tie­to sii­tä mitä hei­dän äänes­tä­mis­tään seu­raa. Kokoo­muk­ses­ta ei tosin voi olla kovin var­ma, mikä jät­tää sijaa toi­vea­jat­te­lul­le ja kan­na­tus­kin on siten korkea.

    1. Tuo per­su­jen kult­tuu­rioh­jel­man var­taa­mi­nen sosia­lis­ti­seen rea­lis­miin oli aivan har­kit­tu. Tuo asja­tus on nimit­täin mie­les­tä­ni vaa­ral­li­nen, vaik­ka oli­si tai­tees­ta mitä miel­tä hyvänsä.
      Val­tio­val­lan käyt­tä­mi­ses­sä tar­vit­gaan tiet­tyä pidät­ty­vyyt­tä, sil­lä val­tio­val­ta tota­li­taa­ri­sis­sa käsis­sä on vaa­ral­li­nen, kuten se oli Neu­vos­to­lii­tos­sa. On pidet­tä­vä tark­ka raja sen suh­teen, mitä val­tio voi mää­rä­tä ja mitä tulee jät­tää mää­rää­mät­tä. Äärie­si­merk­ki lii­an pit­käl­le mene­väs­tä altiol­li­ses­ta sää­te­lys­tä löy­tyy jos­tain Yhdys­val­tain osa­val­tios­ta, joka mää­rä­si, että avio­lii­tos­sa­kin on sal­lit­tua vain lähestyssaarnaaja-asento.
      Aja­tus, että polii­ti­koil­la yli­pään­sä oli­si oikeus päät­tää maas­sa sovel­let­ta­vis­sa tai­de­suun­tauk­sis­ta on puis­tat­ta­va juu­ri sik­si, että sii­nä poliit­tis­ta val­taa ollaan laa­jen­ta­mas­sa alu­eel­le, jon­ne se ei kuulu.
      Kyl­lä puo­luet­ta, perus­suo­ma­lai­sia­kin, voi arvioi­da myös sen mukaan, mitä se on teh­nyt edel­li­sel­lä vaa­li­kau­del­la ja eri­tyi­ses­ti sen mukaan, mitä puo­lu­een puheen­joh­ta­ja on puu­has­tel­lut. Timo Soi­ni on euro­par­la­men­tis­sa toi­mi­nut sys­te­maat­ti­ses­ti abort­tia ja myös väes­tö­oh­jel­mia vastaan.

  13. Jot­ta Osmon vää­ris­te­ly jäi­si elä­mään omaa elä­mään­sä tai mie­luum­min kuo­li­si, niin itse asias­sa ohjel­mas­sa sano­taan näin: 

    Perus­suo­ma­lai­set hyväk­sy­vät ras­kaus­seu­lon­nat, jois­sa tut­ki­taan, onko sikiöl­lä vaka­via sai­rauk­sia. Seu­lon­to­jen läh­tö­koh­ta­na ei kui­ten­kaan pidä olla sai­rai­den ja vam­mais­ten sikiöi­den abor­toi­mi­nen, vaan tie­don­saan­ti ja val­mis­tau­tu­mi­nen lap­sen syn­ty­män jäl­kei­seen aikaan. Läh­tö­koh­ta­na tulee olla aut­ta­mi­nen ja kan­nus­ta­mi­nen uuden elä­män mah­dol­lis­ta­mi­sek­si eikä ongel­ma­kes­kei­nen lähestymistapa.

    Nyt­hän monet van­hem­mat koke­vat, että hei­tä suo­ras­taan pai­nos­te­taan abor­tiin, kun sikiös­sä havai­taan poik­kea­mia. Eli LÄHTÖKOHTANA ei pidä olla abort­ti. Sehän tuos­sa vain sano­taan. Ei miten­kään kiel­le­tä abor­tin mah­dol­li­suut­ta van­hem­pien oma­na valintana.

  14. Kir­joi­tan­pa piruut­ta­ni uudes­taan, kun edel­li­nen ei men­nyt läpi: Minus­ta siis pitäi­si Per­suis­ta kir­joit­taa totuu­den­mu­kai­ses­ti. Sik­si ei pitäi­si väit­tää, että puo­lu­een mie­les­tä “kehi­tys­a­pu on ajet­ta­va alas” (nor­maa­li­mer­ki­tyk­ses­sä), vaa­dit­tai­siin rea­lis­mi ainoak­si sal­li­tuk­si tai­de­muo­dok­si tai että pyr­ki­myk­se­nä oli­si “kiel­tää abortti”.

    Jätän pois vaa­li­tak­tis­ten kuvioi­den poh­din­nat, kun ne ilmei­ses­ti louk­ka­si­vat ehdokasta. 

    Abor­tis­ta Soi­ni on sano­nut suu­rin piir­tein niin, että hän ei voi sitä hyväk­syä mut­ta ei halua omaa vakau­mus­taan muil­le pakottaa. 

    Soi­nin perus­o­le­mus ei ole­kaan füh­rer­mäi­nen käs­kyt­tä­mi­nen vaan yhteis­tä arvo­poh­jaa tavoit­te­le­va sovit­te­lu (netis­tä löy­tyy Soi­nin lin­ja­pu­hei­ta useam­pia­kin ihan aidos­sa tilan­tees­sa ääni­tet­tyi­nä). Demo­kra­tia tois­tuu­kin usein yhte­nä koo­di­sa­nois­ta. Tai­ta­va mani­pu­loi­ja hän toki on.

    Soi­nin haas­te vaa­li­voi­ton jäl­keen on pitää hete­ro­gee­ni­nen, kor­kean hör­hö­pi­toi­suu­den omaa­va poruk­ka kasas­sa. Jos hän rupe­aa hit­le­rik­si, puo­lue hajo­aa alta aikayksikön. 

    Jotain hen­ki­lö­koh­tai­sia agen­do­ja hän var­mas­ti ajaa ja saa puo­lu­ees­saan läpi. Jos abort­ti on yksi niis­tä, en sit­ten­kään ymmär­tä­nyt mis­tään mitään.

    En siis usko äänes­tä­vä­ni Per­su­ja ja osin vie­lä sel­lai­sis­ta syis­tä, jois­ta Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ta. Näen puo­lu­een ohjel­mas­sa kui­ten­kin myös arvo­kas­ta. Perus­suo­ma­lai­set ymmär­tä­vät ennen kaik­kea isän­maal­li­suu­den ja kan­sal­lis­val­tion mer­ki­tyk­sen parem­min kuin muut ja sel­väs­ti parem­min kuin monet vih­reät, jot­ka pitä­vät nii­tä junas­ta jää­nei­den sur­ki­mus­ten kaihoiluna. 

    Tääl­tä tähän, Pori­lais­ten marssi.

  15. Vam­mais­ten abor­toin­ti kuu­los­taa tosi pahal­ta, mut­ta tosia­sias­sa myö­häi­sil­lä ras­kaus­vii­koil­la pää­dy­tään abort­tiin eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun odo­tet­ta­vis­sa oli­si koh­tu­kuo­le­ma tai kuo­le­ma hyvin pian syn­ty­män jälkeen.

  16. Pari asi­aa. Tai­teen tuke­mi­nen Suo­mes­sa perus­tuu poliit­ti­siin pää­tök­siin. Mik­si per­su­jen auki­kir­joi­tet­tu näke­mys sii­tä, mitä pitää tukea, on ongelma.

    Sit­ten his­to­rian­ope­tuk­ses­ta. Se jos mikä on poliit­ti­nen kysy­mys. His­to­rian­tut­ki­mus ja sii­tä joh­det­tu kou­luo­pe­tus ovat poliit­ti­ses­ti värit­ty­nei­tä jos­sain mää­rin kaik­kial­la. Kos­ka his­to­ri­aa ei voi opet­taa sar­ja­na toi­siin­sa liit­ty­mät­tö­miä tapah­tu­mia, kumar­taa hom­man kehys­tä­mi­nen aina johon­kin suun­taan. Edel­leen, mikä täs­sä on ongelmana?

  17. Itse olen sitä miel­tä, että jul­ki­sen tuen tai­teel­ta voi­si pois­taa vaik­ka koko­naan. Nykyi­sel­lään se on jotain saman­ta­pais­ta kuin toi­meen­tu­lo­tu­ki, eli lähin­nä pot­ki­mis­ta ja kiusantekoa. 

    Sen­si­jaan jos val­tio jotain tukia tai­tei­li­joil­le antaa, niin kyl­lä sen pitäi­si pitää jota­kuin­kin näp­pin­sä eros­sa sii­tä, min­kä­lais­ta tai­det­ta tai­tei­li­jat teke­vät. Yksin­ker­tai­sin­ta oli­si, jos tuki suun­nat­tai­siin lähin­nä tai­teen teke­mi­sen kan­nal­ta olen­nais­ten tar­vik­kei­den, tilo­jen jne. sub­ven­toi­mi­seen, sen­si­jaan että yri­te­tään ohja­ta sisäl­löl­lis­tä puolta. 

    Teko­tai­teel­lis­ta son­taa tue­taan, jos teko­tai­teel­li­nen son­ta on se, mis­tä rahan­jaos­ta päät­tä­vät nyky­päi­vä­nä tyk­kää­vät. Tämä(kin) val­ta oli­si kui­ten­kin ehkä parem­pi antaa ns. taval­li­sil­le ihmisille. 

    Per­su­jen ohjel­ma voi olla tyh­mä, mut­ta se veto­aa kaik­kiin nii­hin, jot­ka eivät voi ymmär­tää miten joku asi­aan “vih­kiy­ty­nyt” puna­vii­nin, old spicen, ja kan­na­bik­sen hajui­nen bas­ke­ri­pää tie­tää muka parem­min min­kä­lai­nen tai­de on hyvää, kuin ihmi­set itse. (Olkaa huo­le­ti, minä kyl­lä ker­naas­ti annan tämän ver­ran val­taa näil­le parem­min­tie­tä­jil­le, en edes lei­ki ymmär­tä­vä­ni tai­tees­ta mitään)

  18. Per­su­jen vaa­lioh­jel­ma yli­pään­sä oli jotain sel­lais­ta jota luki suu auki, hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti jäi tämä mieleen:

    Euroo­pan unio­nin tasol­la on ajet­ta­va sel­lais­ta mal­lia, että Dublin-tapaus­ten kään­nyt­tä­mi­ses­tä aiheu­tu­neet kulut voi­daan periä sil­tä jäsen­maal­ta, johon tur­va­pai­kan­ha­ki­ja on ensim­mäi­sek­si saa­pu­nut. Tämä kan­nus­tai­si lähin­nä Kreik­kaa, Ita­li­aa ja Espan­jaa tehos­ta­maan ulko­ra­jo­jen­sa val­von­taa ja toi­saal­ta luo­pu­maan nykyi­ses­tä roo­lis­taan läpikulkumaina.

    Esi­mer­kik­si Kreik­kaan tulee vuo­des­sa jotain tois­ta­sa­taa­tu­hat­ta pako­lais­ta tois­ta­sa­taa kilo­met­riä pit­kän maa­ra­jan ja tuhan­sien saa­rien kaut­ta ja näi­den nui­vien mie­les­tä ongel­ma on ettei kreik­ka­lai­sil­la ole riit­tä­viä kan­nus­tei­ta teh­dä asial­le mitään?

    No mikä­kö sit­ten toi­mii edes joten­ku­ten? Yhtei­sel­lä EU-ope­raa­tiol­la on saa­tu lait­to­mien rajay­li­tys­ten mää­rää las­ket­tua Krei­kan ja Tur­kin rajal­la, yhteis­työs­sä Tur­kin kans­sa, jopa 75%. http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=MEMO/11/130&type=HTML

    Joh­don­mu­kai­ses­ti Per­su­jen ohjel­mas­sa vaa­di­taan­kin kan­sal­lis­ta maa­han­muut­to­kon­to­rol­lia pahan EU:n sijaan.

  19. En äänes­täi­si Per­su­ja edes pro­tes­tik­si, tai­de­lin­jaus­kin oli käsit­tä­mä­tön aivo­pie­ru. Soi­nis­sa arvos­tan lähin­nä sitä että mies on rehel­li­nen ja suo­ra­sa­nai­nen. Pidän kui­ten­kin monis­ta Hal­la-Ahon kir­joi­tuk­sis­ta, ja on Vih­reil­le lähin­nä häpeäk­si ettei­vät he ole kyen­neet aidos­ti vas­taa­maan Hal­la-Ahon kirjoituksiin.

    En pidä sii­tä että (yleen­sä) asial­li­sia ja perus­te­le­via kir­joi­tuk­sia kir­joit­ta­va mies lähin­nä vai­e­taan medias­sa ja/tai perus­teet­to­mas­ti lei­ma­taan nat­sik­si. Jos Hal­la-Aho on ker­ran vää­räs­sä, mis­sä ovat ne lukui­sat kir­joi­tuk­set jot­ka rehel­li­sen älyl­li­ses­ti lyt­tää­vät Hal­la-Ahon maan rakoon?

    Vai vai­ke­ne­vat­ko Vih­reät sik­si ettei­vät kyke­ne aidos­ti vas­taa­maan Hal­la-Ahol­le, muil­la kuin ideo­lo­gi­sil­la perusteluilla?

  20. Osmo:

    Timo Soi­ni on euro­par­la­men­tis­sa toi­mi­nut sys­te­maat­ti­ses­ti abort­tia ja myös väes­tö­oh­jel­mia vastaan”

    Olis kiva tie­tää mitä tää tar­kal­leen ottaen tar­kot­taa abor­tin osal­ta. Halu­aa­ko Soi­ni siis kiel­tää abort­tien teke­mi­sen koko­naan vai kan­nat­taa­ko hän mah­dol­li­ses­ti toi­men­pi­tei­tä, joil­la pyri­tään vähen­tä­mään abort­tien mää­rää? Mun mie­les­tä voi ihan jär­ke­väs­ti olla sitä miel­tä, että abort­te­ja tehään lii­kaa, ts. lii­an usein hank­kiu­du­taan tilan­tei­siin, joi­den lop­pu­tu­lok­se­na jou­du­taan tur­vau­tu­maan abort­tiin. Abort­ti­kiel­lon aja­mi­nen taas olis täy­sin eri jut­tu, mut mul­le on jää­ny täy­sin hämä­räks et ajaa­ko Per­sut tai edes Soi­ni oikees­ti sel­las­ta. Epäi­len et ei aja, kos­ka sii­tä olis luul­ta­vas­ti isom­pi kohu pys­tys­sä eikä vaan sum­mit­tai­sia viittauksia/epäilyjä.

  21. Cat­li­na:

    Piti oikein lukea tuo Per­Su­jen ohjel­ma. Täy­tyy sanoa, että en pys­ty havait­se­maan mai­nit­se­mia­si vaatimuksia.

    Ohjel­man on mm. seu­raa­vas­sa koh­das­sa niin epä­mää­räi­nen että sii­tä voi tul­ki­ta mel­kein miten haluaa:

    Perus­suo­ma­lai­set hyväk­sy­vät ras­kaus­seu­lon­nat, jois­sa tut­ki­taan, onko sikiöl­lä vaka­via sai­rauk­sia. Seu­lon­to­jen läh­tö­koh­ta­na ei kui­ten­kaan pidä olla sai­rai­den ja vam­mais­ten sikiöi­den abor­toi­mi­nen, vaan tie­don­saan­ti ja val­mis­tau­tu­mi­nen lap­sen syn­ty­män jäl­kei­seen aikaan.

    Niin siis seu­lon­nois­sa, ja kor­jaa sinä kun olet muis­taak­se­ni lää­kä­ri, nime­no­maan tutkitaan:

    Sikiö­diag­nos­tii­kal­la tar­koi­te­taan sikiön syn­nyn­näis­ten kehi­tys­häi­riöi­den tut­ki­mus­ta. Näi­tä häi­riöi­tä ovat kro­mo­so­mi- ja gee­ni­viat, syn­nyn­näi­set epä­muo­dos­tu­mat ja sairaudet. 

    http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00175

    Mikä ihmeen läh­tö­koh­ta? Kenen läh­tö­koh­ta, nyt­hän ne ovat van­hem­mil­le vapaa­eh­toi­sia? Nii­tä ei saa teh­dä jos sii­tä seu­raa abort­ti? Vai tut­ki­taan­ko ensin jol­lain aja­tus­ten­lu­ku­lait­teel­la että teki­si­vät­kö van­hem­mat abor­tin jos jotain löy­tyi­si ja vas­ta sit­ten tutkitaan?

  22. Per­sut tule­vat ole­maan suu­ri puo­lue yhden vaa­li­kau­den ajan.
    Kiin­nos­ta­vam­paa on Vih­rei­den suun­ta tule­vai­suu­des­sa. Voit­taa­ko puo­lu­ees­sa soi­nin­vaa­ra­lai­suus vai niinistöläis-sinnenmäkiläis-wetterstrandilaisuus?
    Pel­kään pahoin, että jäl­kim­mäi­nen vie voiton.

  23. [quo­te author=TL ]

    En pidä sii­tä että (yleen­sä) asial­li­sia ja perus­te­le­via kir­joi­tuk­sia kir­joit­ta­va mies lähin­nä vai­e­taan medias­sa ja/tai perus­teet­to­mas­ti lei­ma­taan nat­sik­si. Jos Hal­la-Aho on ker­ran vää­räs­sä, mis­sä ovat ne lukui­sat kir­joi­tuk­set jot­ka rehel­li­sen älyl­li­ses­ti lyt­tää­vät Hal­la-Ahon maan rakoon?

    Vai vai­ke­ne­vat­ko Vih­reät sik­si ettei­vät kyke­ne aidos­ti vas­taa­maan Hal­la-Ahol­le, muil­la kuin ideo­lo­gi­sil­la perusteluilla?

    [/quote]

    Kah, kun samaa valit­te­le­vat mm. ilmas­ton­muu­tos­de­nia­lis­tit ja krea­tio­nis­tit/id-hör­höt. Jos he muka ovat vää­räs­sä, niin mik­sei­vät val­ta­vir­ran ilmastotieteilijät/evoluutiotutkijat suos­tu avoi­meen väit­te­lyyn ja yksin­ker­tai­ses­ti ammu hei­dän väit­tei­tään alas. Sen kun tietäisi. 😉

    1. Hal­la-ahon argu­ment­te­ja on mah­do­ton kumo­ta, kun nii­tä ei ole edes tar­joi­tet­tu asial­li­sik­si. Jos hän lei­maa pako­lai­set luku­tai­dot­to­mik­si kame­li­kus­keik­si, kumou­tuu­ko se sil­lä, että ker­too, kuin­ka mon­ka kame­lin aja­jaa Suo­meen on tul­lut ja jos yli­pään­sä on tul­lut yhtään, mikä näi­den kame­li­na­ja­jien luku­tai­to­pro­sent­ti on?

      Ilmas­to­de­nia­lis­tien argu­men­tit on sekä kumot­tu ettöä osi­tet­tu kes­ke­nään ris­ti­rii­tai­sik­si, mut­ta niin kujin Vil­le Kom­si jos­kus sanoi, on ihmi­siä, joi­den kans­sa ei kan­na­ta pela­ta shak­kia, kos­ka jos tekee heis­tä matin, he eivä­ty ymmär­rä sitä.

  24. Riit­ta:
    “Vam­mais­ten abor­toin­ti kuu­los­taa tosi pahal­ta, mut­ta tosia­sias­sa myö­häi­sil­lä ras­kaus­vii­koil­la pää­dy­tään abort­tiin eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun odo­tet­ta­vis­sa oli­si koh­tu­kuo­le­ma tai kuo­le­ma hyvin pian syn­ty­män jälkeen.”

    Syn­nyt­tä­jien kes­ki-ikä on ollut sel­väs­sä nousus­sa, mut­ta Dow­nin-syndroo­ma ‑vau­vo­jen mää­räs­sä ei ole samaa muu­tos­ta syn­ny­tys­sa­leis­sa näky­nyt vii­mei­sen 15 vuo­den aikana. 

    Ymmär­rän yhteis­kun­nan moti­vaa­tion ilmais­ten seu­lon­to­jen tar­joa­mi­sek­si tätä lop­pu­tu­los­ta var­ten. Ymmä­rään myös, mik­si osa ihmi­sis­tä pitää asi­aa makaaberina.

    (Ollut muka­na seu­lon­ta­ti­lai­suu­des­sa; tyyt­väi­nen kun ei kos­kaan tar­vin­nut vaka­vas­ti miet­tiä miten suh­tau­tua mah­dol­li­seen lisätutkimuspyyntöön)

  25. Nyt­hän monet van­hem­mat koke­vat, että hei­tä suo­ras­taan pai­nos­te­taan abor­tiin, kun sikiös­sä havai­taan poikkeamia. 

    Tämä on kyl­lä sel­lai­nen asia, mihin ei mil­lään poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lä oikein voi vai­kut­taa. Poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lä voi­daan vai­kut­taa sii­hen, mil­lä vii­koil­la ja mil­lä perus­teil­la ras­kau­den­kes­key­tyk­sen voi saa­da, kuka sii­tä päät­tää ja kenen teh­tä­vä on ker­toa van­hem­mil­le vaihtoehdoista.

    Oli­si tie­ten­kin upe­aa, jos jokai­nen lää­kä­ri osai­si ker­toa van­hem­mil­le vaih­toeh­dois­ta niin, että he eivät koki­si tul­leen­sa pai­nos­te­tuik­si suun­taan tai toiseen.

  26. Ehkä oli­si ollut uskot­ta­vam­paa sanoa tämä ennen sitä, mitä Soi­ni sanoi tele­vi­sios­sa mah­dol­li­ses­ta hal­li­tusyh­teis­työs­tä Vih­rei­den kans­sa. Ket­tu ja pih­la­jan­mar­jat ja niin edel­leen, heh heh.…

  27. OS: “Hol­lan­nis­sa jul­ki­nen tut­ki­mus­lai­tos ana­ly­soi puo­luei­den vaa­lioh­jel­mien talou­del­li­sen hin­nan. Näin pitäi­si teh­dä Suo­mes­sa­kin ihan noin kulut­ta­ja­suo­ja­nä­kö­koh­tien vuoksi.”

    No jaa. Oli­si­ko­han maa­il­ma tul­lut sil­lä parem­mak­si että Fors­san ohjel­ma oli­si aikoi­naan las­ket­tu auki ja todet­tu talou­del­li­ses­ti toteuttamiskevottomaksi.

    Sitä­pait­si, jos per­su­jen tee­si on että poliit­ti­nen pää­tök­sen­te­ko on irtau­tu­nut kan­sa­lais­ten arki­to­del­li­suu­des­ta, oli­si ihmeel­lis­tä jos sama ei päti­si toi­sin­päin, eli ohjel­man päät­tö­myys on ihan ymmärrettävää.

  28. OP:

    Eli käy­tän­nös­sä halua­vat samaa mitä sil­loin täl­löin jot­kut tämän­kin blo­gin kom­men­taat­to­rit, että “tai­tei­li­jat ja muut hai­hat­te­li­jat pär­jät­kööt omil­laan tai men­kööt oikei­siin töihin.”

    Sii­tä mihin val­tion tukia pitää tai ei pidä koh­dis­taa voi olla perus­tel­lus­ti mon­taa miel­tä. Tie­tyn­lai­sen tai­teen kiel­tä­mi­ses­sä taas ei olis mitään jär­keä, eikä sitä oo kukaan käsit­tääk­se­ni ollu ehdot­ta­mas­sa­kaan, vaik­ka Osmo sii­hen suun­taan vih­jai­li. Sil­ti type­rä veto Per­suil­ta ottaa mitään kan­taa post­mo­der­niin tai­tee­seen, kun eivät näy­tä edes tie­tä­vän mitä se pitää sisällään(ei niin että itse­kään tietäisin).

  29. Per­su­jen ohjel­ma on uskoak­se­ni tar­koi­tuk­sel­la täyn­nä suo­ra­nai­sia type­riä kouk­ku­ja ja trol­le­ja, joil­la saa­daan aikaan pysy­vä kan­sa­lais­ten, median ja mui­den puo­luei­den huo­mio, joi­den eli­tis­ti­nen lyt­tää­vä kom­men­toin­ti tuo vain yhä enem­män kan­na­tus­ta per­suil­le eli­tis­miä vas­tus­ta­van pro­tes­toi­van kan­san­osan paris­sa. Eli­tis­mi-sanan voi kor­va­ta monel­la muul­la­kin esim. aka­tee­mi­nen, asian­tun­ti­ja, päät­tä­jät, sivis­ty­neis­tö, val­ta­puo­lu­eet jne.

    Media ja poli­tii­kas­ta kiin­nos­tu­nut ylei­sö rea­goi jat­ku­vas­ti per­su­jen esiin­nos­ta­miin aihei­siin eli seu­raa täy­sin hei­dän käsikirjoitustaan.

    Jos ohjel­man­sa oli­si kir­joi­tet­tu aka­tee­mi­seen kui­vak­kaan asial­li­seen sävyyn vail­la min­kään­lai­sia epä­mää­räi­syyk­siä, ris­ti­rii­tai­suuk­sia ja suo­ra­nai­sia vir­hei­tä, se oli­si unoh­det­tu jul­ki­suu­des­sa samantien.

    Mitä enem­män per­su­jen kan­nan­ot­to­ja lei­ma­taan ja lytä­tään eli­tis­ti­ses­tä näkö­kul­mas­ta, sitä enem­män hei­dän kan­na­tuk­sen­sa nousee. Sii­hen­hän hei­dän pro­tes­tin­sa perus­tuu. Todel­li­sen ja kuvi­tel­lun elii­tin tms. vas­tus­ta­mi­seen. Vas­tus­taes­saan per­su­jen tar­koi­tuk­sel­li­sen type­riä heit­to­ja yli­mie­li­seen sävyyn panii­kin­omai­ses­ti ja yli­tul­ki­ten vail­la asia­pe­rus­tei­ta vih­reät­kin osoit­ta­vat kuu­lu­van­sa tähän eliittiin.

    Tai­de­lin­jaus on uskoak­se­ni aivan puh­das trol­li. Mitä enem­män tai­teel­li­ses­ti itse­ään sivis­ty­nee­nä pitä­vät ihmi­set sitä hauk­ku­vat, sitä enem­män Kias­mas­sa viih­ty­mä­tön poruk­ka tun­tee per­sut omak­si puo­lu­eek­seen. En usko per­su­jen esiin­nos­ta­mien tai­tei­li­joi­den­kaan valin­nas­sa olleen muu­ta perus­tet­ta kuin tunnettuus.

    Vih­rei­den stra­te­gi­nen valin­ta per­su­jen ainoa­na vaih­toeh­to­na ei voi toi­mia kan­na­tus­ta kohot­ta­vas­ti, kos­ka vih­rei­den aka­tee­mi­sen viher­tä­vään yli­opis­to­kup­pi­la­po­ruk­ka elä­män­ta­pabrän­däyk­seen sopi­vat ihmi­set muo­dos­ta­vat mar­gi­naa­li­sen poru­kan per­su­jen vii­te­ryh­mään verrattuna. 

    Demo­ni­soi­des­saan per­su­ja vih­reät saa­vat ken­ties tii­vis­tet­tyä oman poruk­kan­sa rive­jä, mut­ta hei­ken­tä­vät jokai­sen paniik­ki­pa­rah­duk­sen myö­tä omaa uskot­ta­vuut­taan lähes kaik­kien mui­den silmissä.

  30. Osmo:“Aborttiin puo­lue viit­taa myös sikiö­seu­lon­to­jen osal­ta, jos­sa seu­lon­taa saa käyt­tää vain sii­hen, että per­he osaa varau­tua vam­mai­seen lap­seen mut­ta ei sii­hen, että vam­mai­nen lap­si abortoidaan.”

    Näy­tät­kö mis­tä täl­lai­nen koh­ta löy­tyy, vai onko taas pelk­kää leu­ko­jen lous­ku­tus­ta. Vaa­lioh­jel­mas­sa sano­taan täy­sin yksi­se­lit­tei­ses­ti, että seu­lon­to­jen tar­koi­tus ei läh­tö­koh­tai­ses­ti saa olla abort­tiin täh­tää­vä, eli ns. ehkäi­sy ei toi­vo­tun lap­sen koh­dal­la. Abort­tia ei kielletä.

    Osmo:“Kehitysavun vähen­tä­mi­nen tar­koit­taa, että pako­lai­sia aute­taan vähem­män kuin nyt menes­ty­mään kotimaissaan.”

    Nykyi­sen­kal­tai­nen kehi­tys­a­pu ei toi­mi. Kehi­ty­sa­vun tavoit­tee­na pitäi­si olla kär­si­myk­sen vähen­tä­mi­nen ja nykyi­sen kehi­ty­sa­vun aika­na hätää­kär­si­vien mää­rä on kak­sin­ker­tais­tu­nut. Samoin Afrik­kaan on ostet­tu asei­ta kehi­tys­a­pua vas­taa­val­la sum­mal­la. Rahan mää­rä ei kor­re­loi avun mää­rän kans­sa. Vähän­kin kehi­tys­a­pua tun­te­vat, tie­tä­vät, että se on lähes teho­ton­ta ja pelk­kää hyvän oman­tun­non ostamista.

    Osmo:“Se on myös talou­del­li­ses­ti täy­sin epärealistinen.”

    Toi­sin kuin esi­mer­kik­si Kokoo­muk­sen ohjel­ma, jos­sa 35 sivus­ta 16 on kuvia ja leik­kauk­sia ei esi­te­tä ollen­kaan, mut­ta rik­kai­den veron­ke­ven­nyk­siä yli mil­jar­din edes­tä. Samaan aikaan val­tio hauk­kaa 10 mil­jar­dia lai­naa vuo­sit­tain. Toki PS:n ohjel­ma on TÄYSIN epä­rea­lis­ti­nen, eihän siel­lä osoi­te­ta kuin mil­jar­din leik­kauk­set, raken­ne- ja vero­muu­tok­set. PS:n ohjel­mas­sa on huo­mioi­tu myös laa­jas­ti kaik­kein oleel­li­sin hyvin­voin­ti­val­tion kan­nal­ta ole­va asia ja se on veron­mak­su­ha­luk­kuus. Vih­rei­den lin­ja on täy­sin päin­vas­tai­nen ja vie asioi­ta suun­taan, jos­sa taval­li­nen työs­sä­käy­vä tuu­per­tuu vero­taa­kan alle ja työs­sä käy­mi­ses­tä tulee, jos ei nyt aivan kan­nat­ta­ma­ton­ta, niin aina­kin niin epä­mo­ti­voi­vaa, ettei työs­sä käyn­ti kiin­nos­ta, eikä näin ollen vero­jen mak­su­kaan. Tämä on hyvin­voin­nin loppu.

    Osmo:“mutta toi­vot­ta­vas­ti eivät yri­tä pakot­taa mui­ta samaan muottiin”

    Perus­suo­ma­lai­set eivät ole olleet kiel­tä­mäs­sä yhtään mitään tai­tee­seen liit­ty­vää. Ainoas­taan perään­kuu­lut­ta­neet kes­kus­te­lun avaa­mis­ta sii­tä, min­kä­lai­nen tai­de kuu­luu rahoit­taa vero­va­rois­ta. Onko “teko­tai­teel­li­set post­mo­der­nit kokei­lut” täl­lai­sia? Tämä nyky­käy­tän­tö­jen ravis­te­lu näkyy läpi koko vaa­lioh­jel­man, eikä sitä pidä ottaa niin sanatarkasti.

    Ohjel­mas­sa on todel­la pal­jon hyviä puo­lia, joi­den takia van­hat puo­lu­eet ovat saa­neet pas­ka­hal­vauk­sen. Ei sen takia mitä PS ehdot­taa, vaan sen takia että yli­pään­sä jol­lain on häpyä jotain ehdot­taa. On se nyt yks per­ke­le, että van­hoi­hin käy­tän­töi­hin teh­täi­siin muu­tok­sia. Näin asiat ovat olleet semen­toi­tu­nee­na vuo­si­kym­me­niä ja vaik­ka kan­sa on tyy­ty­mä­tön­tä, niin vir­ka­mies­ten pal­kat ja kor­vauk­set juok­se­vat. Mik­si siis muut­ta­maan mitään.

    Perus­suo­ma­lai­set ovat palaut­ta­mas­sa poli­tiik­kaan maa­lais­jär­jen, eikä sitä pidä aina ottaa niin sana­tar­kas­ti. Tosia­sia on, että rikos­tuo­miot, lei­kat­tu indek­si, kulttuuri&taide höm­pö­tyk­set, maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka, rahan lai­naus EU-val­tioil­le, vero­lin­ja, EU-jäsen­mak­sut, omais­hoi­to, puo­lue­tuet, uudet näkö­kul­mat poli­tiik­kaan (lähem­mäs ihmis­tä), pak­ko­ruot­si, YLEn toi­min­ta, jne jne.. nyt vain puhut­te­le­vat ja kos­ket­ta­vat taval­lis­ta ihmis­tä huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin vih­rei­den yltiö­li­be­raa­li­nen haa­ve­maa­il­ma, jol­la ei ole kos­ke­tus­ta taval­li­sen ihmi­sen arkeen.

  31. Per­su­jen tai­deoh­jel­ma tuo heil­le takuul­la lisää ääniä. Eivät he halua päät­tää, mitä tai­det­ta maas­sa har­joi­te­taan vaan että mihin vero­ra­hat käy­te­tään. Jon­kin tai­de­suun­nan kiel­tä­mi­nen on ihan eri juttu.

    Enem­mis­tö per­su­jen poten­ti­aa­li­sis­ta äänes­tä­jis­tä ei halua mak­saa tukea tai­tei­li­joil­le joi­den teko­sia he eivät tai­teek­si edes tun­nis­ta. Nämä samat tai­tei­li­jat myös usein kri­ti­soi­vat jul­ki­suu­des­sa kyseis­ten äänes­tä­jien elä­män­ta­paa. Yhtä­lö on valmis.

  32. Hol­lan­nis­sa jul­ki­nen tut­ki­mus­lai­tos ana­ly­soi puo­luei­den vaa­lioh­jel­mien talou­del­li­sen hin­nan. Näin pitäi­si teh­dä Suo­mes­sa­kin ihan noin kulut­ta­ja­suo­ja­nä­kö­koh­tien vuoksi.

    Tämä kysy­mys vaa­ti­si oikeas­ti enem­män huo­mio­ta julkisuudessa.

  33. spot­tu:

    Sitä­pait­si, jos per­su­jen tee­si on että poliit­ti­nen pää­tök­sen­te­ko on irtau­tu­nut kan­sa­lais­ten arki­to­del­li­suu­des­ta, oli­si ihmeel­lis­tä jos sama ei päti­si toi­sin­päin, eli ohjel­man päät­tö­myys on ihan ymmärrettävää.

    Erin­omai­nen huo­mio. Miten mul­la vaan kuu­luu saap­pai­den kopi­na kor­vis­sa kun rupean miet­ti­mään että min­kä­lai­nen val­tio­ko­neis­to oli­si sel­lai­nen joka vii­py­mät­tä kor­jaa kan­san, jon­kun kan­san, päi­vän epä­koh­dan? Ehkä täm­möis­tä, kuten Riit­ta kir­joit­taa, pitäi­si sanoa enem­män ääneen:

    Tämä on kyl­lä sel­lai­nen asia, mihin ei mil­lään poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lä oikein voi vaikuttaa.

    Val­tion val­lal­le on rajat, ja hyvis­tä syis­tä. Sem­moi­nen demo­kra­tia jos­sa kan­sa suo­raan päät­tää esim. yksi­lön oikeuk­sis­ta välit­tä­mät­tä ei ole demo­kra­tia vaan enem­mis­tön dik­ta­tuu­ri. Niis­tä on huo­no­ja kokemuksia.

  34. Aja­tus, että polii­ti­koil­la yli­pään­sä oli­si oikeus päät­tää maas­sa sovel­let­ta­vis­sa tai­de­suun­tauk­sis­ta on puis­tat­ta­va juu­ri sik­si, että sii­nä poliit­tis­ta val­taa ollaan laa­jen­ta­mas­sa alu­eel­le, jon­ne se ei kuu­lu.’ (OS)
    Juu­ri sik­si, että tai­teen pitäi­si olla vapaa poliit­ti­ses­ta ohjauk­ses­ta, oli­si paras, jos kaik­ki käyt­täi­si­vät omia raho­jaan sel­lai­seen tai­tee­seen, jos­ta pitävät.

  35. Osmo:

    Hal­la-ahon argu­ment­te­ja on mah­do­ton kumo­ta, kun nii­gä ei ole edes tar­joi­tet­tu asial­li­sik­si. Jos hän lei­maa pako­lai­set luku­tai­dot­to­mik­si kame­li­kus­keik­si, kumou­tuu­ko se sil­lä, että ker­too, kuin­ka mon­ka kame­lin aja­jaa Suo­meen on tul­lu­yt ja mikä on hei­dän lukutaitoprosenttinsa?”

    Tota noin, Hal­la-Ahon argu­men­taa­tio tosi­aan on ollu aika pro­vo­soi­vaa ajoit­tain. On kui­ten­kin type­rää väit­tää, ettei­kö se olis kir­jot­ta­nu myös ihan hir­vit­tä­vää mää­rää täy­sin asial­lis­ta­kin teks­tiä maa­han­muut­to­ky­sy­myk­siä kos­kien. Miks tää kaik­ki asial­li­nen sisäl­tö tulis sivuut­taa muu­ta­man kame­li­kus­ki-let­kau­tuk­sen takia?

    Hal­la-Aho­han on monis­ta asiois­ta käy­tän­nös­sä samoil­la lin­joil­la esim. teiän vih­rei­den oman Husein Muham­me­din kans­sa. Sekin tosia­sia on jää­ny pit­käl­ti hämä­rän peit­toon, kos­ka niil­lä sil­loin taan­noin oli se kär­hä­mä, joka läh­ti sii­tä Husei­nin esit­tä­mäs­tä “haas­tees­ta”. Kär­hä­män lop­pu­tu­los oli se, et suu­rel­le osal­le ihmi­sis­tä jäi kuvi­tel­ma et ne olis ollu hir­veen eri­mie­li­siä asiois­ta, vaik käy­tän­nös­sä ne vetää lähes ident­tis­tä lin­jaa esim. sen suh­teen, mitä on tavoi­tel­ta­va “moni­kult­tuu­ri­suus” jne. Husein vaan esit­tää ne samat asiat vähän eri näkö­kul­mas­ta ja tiet­ty pal­jon lem­peem­min. Tiet­ty ero­ja voi olla sit esim. sii­nä, et kuin­ka tiuk­ko­ja rajo­ja haluis aset­taa tuli­joi­den mää­räl­le tms.

    1. Hal­la-ahol­la oli­si monia poh­din­na­nar­voi­sia aja­tuk­sia, mut­ta hän on itse tahal­laan ja tie­toi­ses­ti rajan­nut itsen­sä asial­li­sen kes­kus­te­lun ulko­puo­lel­le kie­len­käyt­tön­sä takia. Niin makaa kuin petaa. Joka ryh­tyi­si argu­men­toi­maan hänen kans­saan ottai­si osa­vas­tuun hänen loan­hei­tos­taan. Niin se vain on.
      (Olen pois­ta­nut täs­tä kom­men­tin lopun, kos­ka Kh:n puheen­joh­ta­jan mukaan kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen sisäi­siä kes­kus­te­lu­ja ei pidä refe­roi­dea julkisuudessa. )

  36. Maa­han­muut­to­vi­ras­ton yli­joh­ta­jan Jor­ma Vuo­rion mukaan Suo­meen pyr­ki­vis­tä soma­leis­ta täl­lä het­kel­lä 90 pro­sent­tia on luku­tai­dot­to­mia. Moni on var­mas­ti ollut myös kame­lei­den kans­sa tekemisissä. 

    Kau­ka­na ovat Siad Bar­ren ajat, jol­loin Neu­vos­to­lii­ton yli­opis­tois­ta vir­ta­si soma­lie­liit­tiä rajan yli. 

    1. Menet­kö takuuseen tuos­ta 90 pro­sen­tis­ta? Muis­tan kovin eri­lai­sen, mut­ta sinän­sä kor­kean luvun. Hal­la-ahon ongel­mal­li­nen väi­te kos­ki kui­ten­kin hei­dän ammattiaan.

  37. lurk­ki:

    Juu­ri sik­si, että tai­teen pitäi­si olla vapaa poliit­ti­ses­ta ohjauk­ses­ta, oli­si paras, jos kaik­ki käyt­täi­si­vät omia raho­jaan sel­lai­seen tai­tee­seen, jos­ta pitävät.

    No ei. Tai­de ei ole viihdettä.

    Mm. per­su­jen nyky­ään kovas­ti ihai­le­man Sibei­luk­sen töis­tä moni oli­si jää­nyt teke­mät­tä (tai niis­tä ei oli­si tul­lut yhtä hyviä), jos hän­tä ei oli­si kym­me­nien vuo­sien ajan tuet­tu apu­ra­hoin. Kuin­ka monen yksi­tyis­hen­ki­lön kuvit­te­let ole­van kiin­nos­tu­nut mak­sa­maan sävel­tä­jäl­le kon­ser­ton tai sin­fo­nian teke­mi­ses­tä omas­ta pus­sis­taan (kysees­sä on usei­den kuu­kausien täy­si­päi­väi­sen työn palk­ka)? Vai arve­let­ko, että Sibe­liuk­sen jät­tä­mä kult­tuu­ri­pe­rin­tö oli­si aivan yhtä arvo­kas­ta, jos hän oli­si kes­kit­ty­nyt sävel­tä­mään pie­niä tilaus­teok­sia ties mihin kis­san­ris­tiäi­siin (en edes tie­dä, oli­ko hänen aika­naan tilaus­ta sel­lai­sil­le, ja jos oli niin mis­sä yhteyksissä)?

    Entä­pä Hugo Sim­berg. Sen ajan tai­det­ta tun­te­mat­to­mat “perus­suo­ma­lai­set” vaa­ti­vat hänen Tam­pe­reen tuo­mio­kirk­koon teke­mi­ään fres­ko­ja tuhot­ta­vik­si. Nyt ne kui­ten­kin lie­ne­vät näi­den nykyis­ten per­su­jen kan­sal­lis­tun­net­ta kohot­ta­van tai­teen lis­tal­la var­sin kor­keal­la, saa­mas­taan kan­sain­vä­li­ses­tä arvos­tuk­ses­ta puhu­mat­ta­kaan. Jos kan­sal­ta oli­si kysyt­ty mie­li­pi­det­tä täs­tä han­kin­nas­ta, se oli­si perut­tu ja fres­kot maa­lat­tu yli. 

    Tai­teen ja perus­tut­ki­muk­sen rahoi­tuk­ses­ta tulee päät­tää asian­tun­ti­joi­den, jot­ka asias­ta sen­tään jotain ymmär­tä­vät. Hekään eivät ole aina riit­tä­vän pereh­ty­nei­tä ja objek­tii­vi­sia ollak­seen teke­mät­tä vir­hei­tä, mut­ta auta armias jos Vesa-Mat­ti Saa­rak­ka­la & co. pääs­tet­täi­siin pää­asial­li­sek­si tukien jaka­jak­si — joko henk. koht. osto­pää­tök­sil­lään tai poliit­ti­sil­la päätöksillään.

    Toi­nen “tur­ha­ke” val­tion­tu­ki­lis­tal­ta kyl­lä löy­tyy, joka ei ole tai­det­ta vaan nime­no­maan viih­det­tä: urhei­lu. Sen pää­asial­li­nen arvo mita­taan täs­sä ja nyt, ei sato­jen vuo­sien kulut­tua tule­vai­suu­des­sa. Oli­si­kin siis ihan perus­tel­tua jät­tää urhei­lun tuke­mi­nen sik­seen, ja antaa ihmis­ten äänes­tää lom­pa­koil­laan, mitä halua­vat esim. tv:stä kat­soa ja min­kä lajin urhei­li­joi­den har­joit­te­lua kus­tan­taa. Tuen­saa­jien menes­tys­tä­kin voi­daan yksi­se­lit­tei­ses­ti mita­ta kil­pai­lu­tu­lok­sil­la, toi­sin kuin tai­tees­sa. Mitään asian­tun­ti­ja­raa­tia ei siis tar­vi­ta arvioi­maan, kuka ansait­see tukea ja kuka ei. Kuis olis?

    (En oikeas­ti toi­vo, että urhei­lun tuke­mi­nen lope­tet­tai­siin, vaik­ka en itse sii­tä mitään saa­kaan. Minul­le riit­tää, että joku muu saa. Ja että itse saan asua maas­sa, jos­sa sil­loin täl­löin syn­tyy miel­tä­ni ylen­tä­vää ja elä­män­laa­tua­ni paran­ta­vaa tai­det­ta. Sitä ei syn­ny, jos kan­san­edus­ta­jat lai­te­taan päät­tä­mään apurahoista.)

  38. Tuo per­su­jen kult­tuu­rioh­jel­man ver­taa­mi­nen sosia­lis­ti­seen rea­lis­miin oli aivan har­kit­tu. … Val­tio­val­lan käyt­tä­mi­ses­sä tar­vi­taan tiet­tyä pidät­ty­vyyt­tä, sil­lä val­tio­val­ta tota­li­taa­ri­sis­sa käsis­sä on vaa­ral­li­nen, kuten se oli Neu­vos­to­lii­tos­sa. On pidet­tä­vä tark­ka raja sen suh­teen, mitä val­tio voi mää­rä­tä ja mitä tulee jät­tää määräämättä. …
    Aja­tus, että polii­ti­koil­la yli­pään­sä oli­si oikeus päät­tää maas­sa sovel­let­ta­vis­sa tai­de­suun­tauk­sis­ta on puis­tat­ta­va juu­ri sik­si, että sii­nä poliit­tis­ta val­taa ollaan laa­jen­ta­mas­sa alu­eel­le, jon­ne se ei kuulu. 

    Täs­tä voi­daan olla aivan samaa miel­tä, mut­ta mitä teke­mis­tä sil­lä on per­su­jen vaa­lioh­jel­man kans­sa, jos­sa sano­taan: ”Kir­jal­li­suu­tem­me, ark­ki­teh­tuu­rim­me, kuva­tai­teem­me, muo­toi­lum­me, sävel­tai­teem­me jne. pon­nis­ta­vat van­kal­ta poh­jal­ta. Perus­suo­ma­lai­set koke­vat suo­ma­lai­sen kult­tuu­ri­pe­rin­nön säi­lyt­tä­mi­sen ole­van ensi­si­jais­ta post­mo­der­nin nyky­tai­teen tuke­mi­seen ver­rat­tu­na. Val­tion myön­tä­miä kult­tuu­ri­tu­ki­ra­ho­ja on ohjat­ta­va siten, että ne vah­vis­ta­vat suo­ma­lais­ta iden­ti­teet­tiä. Teko­tai­teel­li­set post­mo­der­nit kokei­lut sen sijaan oli­si syy­tä jät­tää talou­del­li­ses­ti yksit­täis­ten hen­ki­löi­den ja mark­ki­noi­den vas­tuul­le.

    Olen­nais­ta on, ettei täs­sä kir­joi­te­ta min­kään tai­tee­na­lan kiel­tä­mi­sen tai rajoit­ta­mi­sen puo­les­ta. Täs­sä­hän lukee vain, että van­han suo­ma­lai­sen tai­teen esil­lä pitä­mis­tä tuli­si tukea, mut­ta uudem­pi tai­de voi­tai­siin jät­tää mark­ki­noi­den vas­tuul­le. Mitä vaa­ral­lis­ta täs­sä on?

    Sik­si toi­sek­si, nyt­kin polii­ti­kot kat­so­vat oikeu­dek­seen päät­tää maas­sa sovel­let­ta­vis­ta tai­de­suun­tauk­sis­ta eri­lai­sil­la tai­teen tuil­la. Esi­mer­kik­si musii­kin tuki­ra­hois­ta yli 90% menee klas­si­sel­le ja muul­le tai­de­musii­kil­le. Eikö­hän sama päde muil­la­kin tai­teen aloil­la. Polii­ti­kot kat­so­vat asiak­seen tukea tai­det­ta ja hyvää tai­det­ta enem­män kuin huo­noa. Ket­kä sit­ten rajan vetä­vät­kin, kave­rit varmaan.

    Popu­lää­riä tai­det­ta tue­taan toi­sel­la, pal­jon tehok­kaam­mal­la taval­la. Se on polii­tik­ko­jen teke­mä lain mää­räys, jon­ka mukaan tai­tei­li­ja saa yksi­noi­keu­den teok­sen­sa kau­pal­li­seen hyö­dyn­tä­mi­seen, joka oikeus on siir­to­kel­poi­nen. Näen­näi­ses­tä neut­raa­liu­des­taan huo­li­mat­ta teki­jä­noi­keus on kan­nan­ot­to myös tai­teen laa­tuun. Se mah­dol­lis­taa tai­teen hin­noit­te­lun sen ostet­tu­jen kopioi­den mukaan, mikä käy­tän­nös­sä tar­koit­taa sitä, että teos, jota myy­dään sadal­la tuhan­nel­la eurol­la on sata ker­taa niin hyvää tai­det­ta kuin teos, jota myy­dään tuhan­nel­la eurol­la. Kun oikeu­det ovat ostet­ta­via, niis­tä arvok­kaim­mat pää­ty­vät suu­rim­pien oikeuk­sie­no­mis­ta­jien salk­kui­hin pörs­si­maa­il­man mate­ri­aa­lik­si. Sil­loin se tai­de on paras­ta, jol­la voi­daan tehok­kaim­min spe­ku­loi­da. Onko se tai­teen arvo ja tar­koi­tus, poliitikot?

  39. Hal­la-ahol­la oli­si monia poh­din­na­nar­voi­sia aja­tuk­sia, mut­ta hän on itse tahal­laan ja tie­toi­ses­ti rajan­nut itsen­sä asial­li­sen kes­kus­te­lun ulko­puo­lel­le kie­len­käyt­tön­sä takia.”

    Hyvin pian, kan­san­edus­ta­ja­na Hal­la-ahoa ei enää voi­da raja­ta kenen­kään toi­mes­ta kes­kus­te­lu­jen ulkopuolelle.

  40. En tie­dä, onko kok­ka­ri­nen itse kek­si­nyt haus­kan sanan “progres­soid”, mut­ta se on hyvin kuvaava.

    Mei­dän kan­nat­taa huo­ma­ta ja muis­taa, että “älyl­li­sen eliit­tim­me” jäy­kän kaa­va­mai­set itse­ään tois­ta­vat aivo­pie­rut ovat heil­le tär­kei­tä lau­maan kuu­lu­mi­ses­ta ker­to­via signaaleita.

    Häly­mys­tö, jol­la ei oikeas­ti ole mitään subs­tans­sia, jou­tuu käyt­tä­mään täl­lai­sia. Me aris­to­kraa­tit sen sijaan ero­tum­me aina, oli ilmia­su ja ään­te­ly mikä tahansa.

  41. Hal­la-ahon argu­ment­te­ja on mah­do­ton kumo­ta, kun nii­tä ei ole edes tar­joi­tet­tu asiallisiksi.

    Joo, mut­ta vii­mei­ses­sään her­ra äityi ihan kon­kreet­ti­sek­si, http://www.halla-aho.com/scripta/segregaatio_on_maahanmuuttopoliittinen_ongelma.html

    Kehu­taan nyt sit­ten, tuos­sa on ihan esi­tet­ty jotain kon­kreet­ti­sia lain­sää­dän­nöl­li­siä toi­mia. Ja on tuos­sa ihan jär­keä­kin paikoin.

    Tavoit­tee­li­se­na ongel­ma­na kui­ten­kin se että on has­sua olla huo­lis­saan pako­lais­ten, ja hei­dän jäl­ki­kas­vun­sa, työt­tö­myy­des­tä ja asut­taa hei­dät jon­ne­kin perä­ky­lil­le mis­sä ihan kie­li­tai­toi­nen kan­ta­väes­tö­kin työl­lis­tyy huo­nos­ti. Lisäk­si väit­täi­sin että Hal­la-aho on vää­räs­sä sii­tä ettei tuos­sa ole perus­tus­lail­lis­ta ongel­maa, vähän saman­ta­pais­ta asi­aa on sivut­tu lai­tos­hoi­dos­sa ole­vien muut­to-oikeu­den kans­sa ja tuo­rees­ta Koti­kun­ta­lais­ta perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta lausui:

    Edel­lä selos­te­tuil­la uudis­tuseh­do­tuk­sil­la on lii­tyn­tä perus­tus­lain 9 §:n 1 moment­tiin. Sen mukaan Suo­men kan­sa­lai­sel­la ja maas­sa lail­li­ses­ti oles­ke­le­val­la ulko­maa­lai­sel­la on vapaus liik­kua maas­sa ja vali­ta asuin­paik­kan­sa. Perus­oi­keus­uu­dis­tuk­sen esi­töi­den mukaan vii­mek­si mai­nit­tu liik­ku­mis­va­pau­den osa-alue koros­taa perin­teis­ten vapausoi­keuk­sien ja sosi­aa­lis­ten oikeuk­sien väli­siä yhteyk­siä. Oikeus vali­ta asuin­paik­kan­sa saat­taa nimit­täin edel­lyt­tää jul­ki­sel­ta val­lal­ta myös posi­tii­vi­sia toi­men­pi­tei­tä, joi­den kaut­ta valin­ta tulee tosia­sial­li­ses­ti mah­dol­li­sek­si (ks. HE 309/1993 vp , s. 51/I). Näin nyt käsi­tel­tä­vät ehdo­tuk­set yhdis­ty­vät myös perus­tus­lain 19 §:n 3 moment­tiin, jon­ka mukaan jul­ki­sen val­lan on tur­vat­ta­va, sen mukaan kuin lail­la tar­kem­min sää­de­tään, jokai­sel­le riit­tä­vät sosi­aa­li- ja terveyspalvelut.

    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/pevl_39_2010_p.shtml

    Sivu­men­nen, samai­sen 9 § 4. mom. oli­si ehkä hyvä tiedostaa:

    Ulko­maa­lai­sen oikeu­des­ta tul­la Suo­meen ja oles­kel­la maas­sa sää­de­tään lail­la. Ulko­maa­lais­ta ei saa kar­kot­taa, luo­vut­taa tai palaut­taa, jos hän­tä tämän vuok­si uhkaa kuo­le­man­ran­gais­tus, kidu­tus tai muu ihmi­sar­voa louk­kaa­va kohtelu.

  42. tie­de­mies:

    Itse olen sitä miel­tä, että jul­ki­sen tuen tai­teel­ta voi­si pois­taa vaik­ka koko­naan. Nykyi­sel­lään se on jotain saman­ta­pais­ta kuin toi­meen­tu­lo­tu­ki, eli lähin­nä pot­ki­mis­ta ja kiusantekoa.

    Sen­si­jaan jos val­tio jotain tukia tai­tei­li­joil­le antaa, niin kyl­lä sen pitäi­si pitää jota­kuin­kin näp­pin­sä eros­sa sii­tä, min­kä­lais­ta tai­det­ta tai­tei­li­jat teke­vät. Yksin­ker­tai­sin­ta oli­si, jos tuki suun­nat­tai­siin lähin­nä tai­teen teke­mi­sen kan­nal­ta olen­nais­ten tar­vik­kei­den, tilo­jen jne. sub­ven­toi­mi­seen, sen­si­jaan että yri­te­tään ohja­ta sisäl­löl­lis­tä puolta.

    Teko­tai­teel­lis­ta son­taa tue­taan, jos teko­tai­teel­li­nen son­ta on se, mis­tä rahan­jaos­ta päät­tä­vät nyky­päi­vä­nä tyk­kää­vät. Tämä(kin) val­ta oli­si kui­ten­kin ehkä parem­pi antaa ns. taval­li­sil­le ihmisille.

    Hmm. Oli­si­ko mie­les­tä­si perus­tut­ki­muk­sen­kin rahoi­tus­pää­tök­set parem­pi antaa taval­li­sil­le ihmi­sil­le, joi­ta ärsyt­tää kun val­tio rahoit­taa jota­kin sel­lais­ta tut­ki­mus­ta, jon­ka hyö­dyl­li­syyt­tä he eivät ymmär­rä? Kuten sanot­tu, tai­de ei ole viih­det­tä, niin kuin ei tiedekään.

    Tai­teen val­tion­tuil­la ei muu­ten yri­te­tä ohja­ta “sisäl­löl­lis­tä puol­ta”. Jos hake­muk­seen tulee kiel­tä­vä pää­tös, sitä ei perus­tel­la. Tai­tei­li­jal­le jää vaih­toeh­doik­si yrit­tää arvail­la, mitä pää­tök­sen­tek­jä toi­voi­si hänen teke­vän (erit­täin huo­no idea, eten­kin kun päät­tä­jien nimet­kään eivät yleen­sä ole tie­dos­sa), tai jat­kaa teke­mäl­lä sitä mihin itse uskoo (ja näin­hän tai­tei­li­jat yleen­sä teke­vät joka tapauk­ses­sa — tai­tei­li­ja­na ole­mi­nen oli­si lii­an rank­kaa jos moti­vaa­tio sii­hen ei tuli­si syväl­tä itsestä).

    Pelk­kien tilo­jen ja tar­vik­kei­den rahoi­tus ei oli­si aut­ta­nut aina­kaan yo. esi­merk­ki­ni Sibe­lius­ta sävel­tä­mään merk­ki­teok­si­aan. Tai­tei­li­ja itse on tai­teen­sa tär­kein instrumentti.

  43. Kame­lit ovat hie­no­ja eläi­miä. Ja oli­han meil­lä Suo­mes­sa­kin vie­lä hil­jat­tain esim. nii­tä Elan­non hevos­mie­hiä jois­ta tuli tois­tai­toi­sia. Osmo käyt­ti itse jos­kus ter­miä “low skil­led labour”. Minus­ta ei kui­ten­kaan oli­si yhtään sen kor­rek­tim­paa puhua heik­ko­lah­jai­sis­ta maahanmuuttajista.

    Joka tapauk­ses­sa asiois­ta oli­si hyvä kes­kus­tel­la. Vai­ke­ne­mi­nen vain vah­vis­taa nii­tä äärilaitoja.

  44. Saa­ra:

    Ton sun väit­teen sii­tä, ettei urhei­lua tart­tis tukea, pys­tyy ampu­maan alas lähes samoil­la argu­men­teil­la ku mil­lä ite ammuit Per­su­jen tai­de­se­koi­lun alas. Oso­tit vaan ymmär­tä­mät­tö­myy­tes urhei­lun suh­teen tol­la teks­til­lä. Vaik­ka lopus­sa sit var­muu­den vuoks otit­kin sanas takas. Pitäis yrit­tää käyt­tää voi­ma­kas­ta har­kin­taa sil­loin, ku kom­men­toi aihe­pii­riä jos­ta ei itse saa kick­se­jä ja/tai juu­ri­kaan tie­dä mitään.

    Ihan perus­tel­lus­ti voi olla sitä miel­tä, ettei kum­paa­kaan tart­tis tukea. Mut vähän vai­kee olis osot­taa et urhei­lul­la ja tai­teel­la olis elä­mys­ten tuot­ta­ji­na jokin sel­la­nen oleel­li­nen ero, jon­ka takia tois­ta tart­tis tukee ja tois­ta ei. Lisäks urhei­lul­la on tiet­ty kan­san­ter­vey­del­li­siä vai­ku­tuk­sia, joi­den takia jo pel­käs­tään tuki voi olla perus­tel­tu. Mää­ris­tä ja kohdennuksesta(huippu-urheilu vs. har­ras­tus­toi­min­ta jne.) voi­daan sit­ten olla mon­taa mieltä.

  45. Mat­ti H:

    Sik­si toi­sek­si, nyt­kin polii­ti­kot kat­so­vat oikeu­dek­seen päät­tää maas­sa sovel­let­ta­vis­ta tai­de­suun­tauk­sis­ta eri­lai­sil­la tai­teen tuil­la. Esi­mer­kik­si musii­kin tuki­ra­hois­ta yli 90% menee klas­si­sel­le ja muul­le tai­de­musii­kil­le. Eikö­hän sama päde muil­la­kin tai­teen aloilla.

    Tämä on kiel­tä­mät­tä ongel­mal­lis­ta, mut­ta pahem­pi ongel­ma oli­si jos mää­rä­ra­ho­ja ei jao­tel­tai­si lain­kaan. Sil­loin eri alo­ja edustavat/ymmärtävät asian­tun­ti­jat jou­tui­si­vat kes­ke­nään tais­te­le­maan, mikä mää­rä tukea anne­taan mitä­kin suun­taus­ta edus­ta­val­le tai­teel­le, eikä raho­ja saa­tai­si ollen­kaan jaettua.

    Mut­ta oli­si kiel­tä­mät­tä kiva tie­tää, mil­lä noi­ta jako­sum­mia ja nii­den suh­det­ta toi­siin­sa perus­tel­laan. Voi­vat­han ne perus­te­lut olla ihan hyviä­kin — mis­täs sitä tie­tää. 🙂 Voi myös olla, että sää­töä ja parem­pia perus­te­lu­ja kai­vat­tai­siin. Mut­ta kan­sa ei kyl­lä ole täs­sä­kään koh­taa oikea taho päät­tä­mään, kos­ka sil­loin suu­rim­mat tuet meni­si­vät popu­laa­reim­mil­le hank­keil­le, jot­ka eivät _yleensä_ sisäl­löl­li­ses­ti kan­na eri­tyi­sen pit­käl­le tule­vai­suu­teen, ja jot­ka toi­saal­ta pär­jää­vät par­hai­ten ilman tukiakin.

  46. Kuten sanot­tu, tai­de ei ole viih­det­tä, niin kuin ei tiedekään.

    Ker­ro­pa täl­lai­sel­le kor­kea­kult­tuu­ria ymmär­tä­mät­tö­mäl­le mou­kal­le, että mitä se tai­de on, ellei viihdettä?

  47. Kai­voin­pa esiin van­ha­na his­to­ria­hem­mo­na sen Per­su­jen kan­nan his­to­rian­ope­tuk­seen, jos­ta aloi­tuk­ses­sa mainitaan:

    His­to­rian­tun­neil­la on koros­tet­ta­va suo­ma­lais­ta ihmet­tä, kuin­ka köy­häs­tä ja syr­jäi­ses­tä maas­ta nousi koko maa­il­man tun­nus­ta­ma edis­tyk­sen ja vau­rau­den kan­sa­kun­ta – vie­lä­pä ilman suu­ria luon­non­rik­kauk­sia. On myös tuo­ta­va esiin, kuin­ka tär­ke­ää itse­näi­syys on ollut suo­ma­lai­sel­le menes­tys­ta­ri­nal­le, ja kuin­ka se onnis­tut­tiin säi­lyt­tä­mään sodis­sa, jois­ta sel­viy­ty­mi­nen oli sekin jo yksis­tään ihmeel­lis­tä. Ilman itse­näi­syyt­tä kan­sa­kun­ta ei saa itse pitää oman työn­sä tulok­sia. Ilman itse­näi­syyt­tä kult­tuu­rin, yhteis­kun­nan, oma­lei­mai­sen sivis­tyk­sen kuin mate­ri­aa­li­sen hyvin­voin­nin kehit­tä­mi­nen on muis­sa kuin omis­sa käsissä.”

    Onhan se vähän … outoa. Ihan jos ajat­te­lee oppi­laan psyy­keä, ei ehkä kan­na­ta luo­da lii­an suu­ria odo­tuk­sia, kun sit­ten pet­tyy kum­mis­kin johon­kin jos­sain vai­hees­sa, ja kun huo­maa, että muu­al­la onkin monet asiat parem­min ja eri­tyi­ses­ti iloi­sem­min. Muu­ten­kin uhka­na on, että oppi­lais­ta tulee sel­lai­sia itse­riit­toi­sia pöl­väs­te­jä, jot­ka eivät pär­jää post­mo­der­nis­min kanssa.

    Omi­tuis­ta on myös se, että Perus­jen syväs­ti hal­vek­si­mat “van­hat puo­lu­eet” kai ovat aika suu­rel­ta osin vas­tuus­sa mai­ni­tus­ta san­ka­ri­ta­ri­nas­ta. Osa­si­vat aina­kin seu­ra­ta ruot­sa­lai­sia, jos ei muu­ta — no, toi oli vähän tur­han vähät­te­le­väs­ti sanottu.

    Kai­kes­ta huo­li­mat­ta olen samaa miel­tä sii­tä, että Suo­mi-nimi­nen kan­sal­lis­val­tio on ihan hyvä yri­tel­mä. Niin hyvä, että sii­tä kan­nat­taa pitää kiin­ni. Esi­mer­kik­si pää­tös­ten siir­tä­mi­nen EU:hun on har­vois­sa tapauk­sis­sa hyvä idea.

  48. Vaa­lit ovat rotes­ti­vaa­lit. Yksi ja sama, mitä per­sut kir­joit­ta­vat tai Soi­ni höpä­jää, ääniä ropi­see. Per­su­jen ohjel­mia on tur­ha argu­men­teil­la lähes­tyä. Ohjel­man hen­keä on kui­ten­kin help­po kuvailla:

    Rajat kiin­ni sisään ja ulos, mark­ka takai­sin ja kan­te­le käteen. Lii­ma­tu­kat ja hör­höt töi­hin. Kyl­lä kan­sa tietää.

    Sii­nä on Soi­nin eväät hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin. Sitä vaan ajat­te­len, kun per­su­jen kan­nat­ta­jis­sa on myös ns kou­lu­tet­tua ja oppi­nut­ta sak­kia, kuin­ka he voi­vat niel­lä per­su­jen ohjel­man hengen.

  49. Ei kan­nat­tai­si Osmon, eikä mui­den­kaan suht tol­kuis­saan ole­vien ihmis­ten lukea sitä ohjel­maa kuin piru raa­mat­tua. Jää tosi­asiat näke­mät­tä. Kiel­tä­mät­tä tai­deo­sa on hive­nen outo. Mah­tai­si­ko­han olla Saa­rak­ka­lan käsia­laa? Kuri­kan mie­hel­lä kun on ollut tapa­na antaa etu­pääs­sä vih­rei­tä rai­vos­tut­ta­via lausun­to­ja. Tak­tiik­kaa? Hyvin­kin mah­dol­lis­ta. Näyt­tää toimivan.
    Täs­sä käy taas niin, että perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus vaan nousee. Sitä mukaa, kun muut hei­tä hauk­ku­vat. Ei per­su­jen kan­nat­ta­jan äänes­tys­käyt­täy­ty­mi­nen mää­räy­dy tai­de­po­li­tii­kan mukaan. Vaik­ka moni var­mas­ti pas­ka­häk­ky­rä-tai­teen tuke­mis­ta jon­kin ver­ran vas­tus­taa­kin. Perus­suo­ma­lais­ten poliit­ti­set vas­tus­ta­jat ovat nyt taker­tu­mas­sa lillukanvarsiin.

  50. Tai­de ei ole viih­det­tä.’ (Saa­ra)
    Jos ‘tai­de’ on mää­ri­tel­män­mu­kai­ses­ti vain sel­lai­sia asioi­ta, jot­ka eivät kiin­nos­ta juu­ri ketään niin pal­jon, että he oli­si­vat val­mii­ta käyt­tä­mään omia raho­jaan nii­hin, niin se on voi voi.
    ‘Kuin­ka monen yksi­tyis­hen­ki­lön kuvit­te­let ole­van kiin­nos­tu­nut mak­sa­maan sävel­tä­jäl­le kon­ser­ton tai sin­fo­nian teke­mi­ses­tä omas­ta pus­sis­taan (kysees­sä on usei­den kuu­kausien täy­si­päi­väi­sen työn palkka)?’
    Jos nii­tä yksi­tyis­hen­ki­löi­tä on tar­peek­si, kun­kin yksit­täi­sen osuus ei ole miten­kään hir­vit­tä­vän suuri.
    ‘Ja että itse saan asua maas­sa, jos­sa sil­loin täl­löin syn­tyy miel­tä­ni ylen­tä­vää ja elä­män­laa­tua­ni paran­ta­vaa tai­det­ta. Sitä ei syn­ny, jos kan­san­edus­ta­jat lai­te­taan päät­tä­mään apu­ra­hois­ta.’ (Saa­ra)
    Mis­tä sinä tuon tie­dät? Ihan koh­ta­lai­sen vai­kut­ta­vaa tai­det­ta syn­tyi sil­loin­kin, kun tilaa­ja oli her­ra ja hidal­go ja teki­jä oli käsi­työ­läi­nen, joka teki yrit­tä­jä­ris­kil­lä sitä, mitä mak­sa­ja halusi.

  51. Tpyy­luo­ma:

    Perus­tus­lais­sa on myös taat­tu oikeus pois­tua Suo­mes­ta. Ei sen vie­lä ole tul­kit­tu tar­koit­ta­van, että val­tion­val­lan pitäi­si kus­tan­taa vapaa­va­lin­tai­set len­to­li­put nii­le, joil­la ei omia varo­ja tuo­hon käyt­tää ole. Jos sit­ten todel­la tul­kit­si­si, että kai­kil­la pitää olla sub­jek­tii­vi­nen oikeus asua Hel­sin­gis­sä (tois­ten kus­tan­ta­ma­na), niin var­mas­ti yksiö tai kak­sio riit­täi­si per­he­koos­ta riip­pu­mat­ta. Niin­hän (ahtaas­ti) suo­ma­lai­set työ­läis­per­heet­kin asui­vat, mik­sei­vät siis ulko­maa­lai­set työttömätkin.

    Perus­tus­la­kia­kin täs­sä maas­sa on muu­tet­tu aika tajaan; maa­lik­ko­tun­tu­ma­na, että pre­si­den­tin val­ta­oi­keuk­sia suu­nil­leen joka toi­nen vuosi.

    Sinän­sä ymmär­rän ongel­man työl­lis­ty­mi­sen kan­nal­ta, mut­ta aina­kin kun puhu­taan sii­tä ryh­mäs­tä “90% luku­tai­dot­to­mia” (Soi­ni­vaa­ran pyy­tä­mä viite:
    http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/turvapaikanhakijoiden-vy%C3%B6ry-tulossa/336256
    ) niin työl­lis­ty­mi­sen lie­nee suu­nil­leen yhtä toden­nä­köis­tä Hel­sin­gis­sä­kin, kuin että mei­dän per­hee­seen tuli­si jou­lu­puk­ki ilman, että minä hänel­le sii­tä maksaisin.

  52. Hol­lan­nis­sa jul­ki­nen tut­ki­mus­lai­tos ana­ly­soi puo­luei­den vaa­lioh­jel­mien talou­del­li­sen hin­nan. Näin pitäi­si teh­dä Suo­mes­sa­kin ihan noin kulut­ta­ja­suo­ja­nä­kö­koh­tien vuoksi.

    Jon­kun pitäis var­maan pak­ko­mää­rä­tä mul­le jotain vai­no­har­hai­suus­pil­le­rei­tä mut­ta minus­ta tuo on lähin­nä pelot­ta­va aja­tus. Kuka­han sen­kin ‘puo­lu­eet­to­man’ tut­ki­mus­lai­tok­sen pää­joh­ta­jan nimit­täis. Hyvä hom­ma olis, sil­le ehdo­tet­tais var­maan kil­van isom­paa palk­kaa ja uusia eläkeetuuksia.

    Sitä pait­si miten arvioi­da ohjel­mien hin­taa, yksi hoi­taa talou­den kun­toon lupaa­mal­la 100 000 uut­ta työ­paik­kaa, toi­nen paik­kaa 4 mrd loven ‘kas­vul­la’ jne. Kaik­kien puo­luei­den ohjel­mat ovat pelk­kiä toi­veik­kai­ta heit­to­ja, ei per­su­jen ohjel­ma sii­nä mie­les­sä pal­joa eroa.

    Aja­tel­kaa­pa mitä tapah­tui­si jos joku per­su meni­si ehdot­ta­maan että jon­kun tut­ki­mus­lai­tok­sen pitäi­si ennen vaa­le­ja päät­tää min­kä puo­lu­een vaa­lioh­jel­ma on ‘paras’. Kyl­lä taas Osmo­kin heit­te­li­si näi­tä “val­tio­val­ta tota­li­taa­ri­sis­sa käsis­sä on vaa­ral­li­nen, kuten se oli Neu­vos­to­lii­tos­sa” sut­kau­tuk­si­aan ihan samaan mal­liin kuin täs­sä­kin jutussansa.

    1. Ei voi mää­rä­tä, min­kä puo­lu­een vaa­lioh­jel­ma on paras, mut­taq vaa­lioh­jel­man vai­ku­tuk­sen val­tion­ta­lou­teen voi kyl­lä las­kea. Yleen­sä puo­lu­eet las­ke­vat sen itse. Minun on vai­kea hal­vek­sia per­su­ja niin pal­jon, että väit­täi­sin, että he eivät tul­leet sitä las­ke­neek­si, mut­ta enää puut­tuu las­kel­man julkistus

  53. Per­su­jen vaa­li­kam­pan­ja edus­taa ns. que­ril­la- eli sis­si­mark­ki­noin­tia. Vaa­lioh­jel­ma on osa sitä.

    Epä­kon­ven­tio­naa­li­nen vaa­lioh­jel­ma on saa­mal­laan suh­teet­to­mal­la jul­ki­suu­del­la osoit­ta­nut que­ril­la mark­ki­noin­nin voimaa.

  54. Ode

    Hal­la-ahon argu­ment­te­ja on mah­do­ton kumo­ta, kun nii­tä ei ole edes tar­joi­tet­tu asial­li­sik­si. Jos hän lei­maa pako­lai­set luku­tai­dot­to­mik­si kame­li­kus­keik­si, kumou­tuu­ko se sil­lä, että ker­too, kuin­ka mon­ka kame­lin aja­jaa Suo­meen on tul­lut ja jos yli­pään­sä on tul­lut yhtään, mikä näi­den kame­li­na­ja­jien luku­tai­to­pro­sent­ti on?”

    Voi­sim­me jät­tä sil­leen sen, ova­ta­ko maa­han­muut­ta­jat luku­tai­dot­to­mia tai kame­li­kus­ke­ja. Ylei­nen luku­tai­to on var­sin uusi ilmiö his­to­rias­sa, Euroo­pas­sa vas­ta 1800-luvul­la ylei­sen kan­san­ope­tuk­sen myö­tä*. Kame­li­na­ja­ja tar­vit­see pal­jon tai­to­ja, jois­ta kovin luke­neel­la kau­pun­ki­lai­sel­la ei ole hajuakaan.…

    * Valis­tus­fi­lo­so­fi de Con­dorcet’n (k. 1794)radikaaleja aja­tuk­sia oli mm. kai­kil­le ilmai­nen kansakoulu.

  55. Tääl­lä on moni kir­joit­ta­nut, että eivät Per­Sut oli­si abort­tioi­keut­ta muut­ta­mas­sa? Mik­si ihmees­sä sel­lai­ses­ta asias­ta sit­ten on yleen­sä mitään vaa­lioh­jel­maan kir­joi­tet­tu, johon liit­ty­vää lain­sää­dän­töä ei aio­ta miten­kään muut­taa? Kan­san­edus­ta­jat­han vali­taan sää­tä­mään lakeja.

  56. En oikeas­ti toi­vo, että urhei­lun tuke­mi­nen lope­tet­tai­siin, vaik­ka en itse sii­tä mitään saakaan. 

    Ammat­ti­lai­sur­hei­li­joi­den tuke­mi­ses­ta en tie­dä, mut­ta jos seu­ra­toi­min­ta jou­tui­si pyö­ri­mään ihan omil­laan, niin se oli­si tuhoi­saa kansanterveydelle.

  57. Jos sit­ten todel­la tul­kit­si­si, että kai­kil­la pitää olla sub­jek­tii­vi­nen oikeus asua Hel­sin­gis­sä (tois­ten kus­tan­ta­ma­na), niin var­mas­ti yksiö tai kak­sio riit­täi­si per­he­koos­ta riip­pu­mat­ta. Niin­hän (ahtaas­ti) suo­ma­lai­set työ­läis­per­heet­kin asui­vat, mik­sei­vät siis ulko­maa­lai­set työttömätkin.

    Asu­mis­tuen rajaa­mi­nen alu­eel­lis­ti tyy­liin saat sitä vain haja-asu­tusa­lueil­la on eri asia. Asu­mis­tuen mak­si­mi­mää­rää voi kyl­lä sää­tää, mut­ta sii­nä­kin päte­nee yhden­ver­tai­suus­sään­nöt, eli se kos­kee sit­ten ihan kaik­kia. Sem­moi­nen pik­ku­huo­mio muu­ten että ison ja pie­nen asun­non vuo­kras­sa Hel­sin­gis­sä on yllät­tä­vän pie­ni ero, kos­ka pie­net vuo­kra-asun­not ovat hyvin kalliita.

    Sinän­sä ymmär­rän ongel­man työl­lis­ty­mi­sen kan­nal­ta, mut­ta aina­kin kun puhu­taan sii­tä ryh­mäs­tä “90% luku­tai­dot­to­mia” (Soi­ni­vaa­ran pyy­tä­mä viite:
    http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/turvapaikanhakijoiden-vy%C3%B6ry-tulossa/336256
    ) niin työl­lis­ty­mi­sen lie­nee suu­nil­leen yhtä toden­nä­köis­tä Hel­sin­gis­sä­kin, kuin että mei­dän per­hee­seen tuli­si jou­lu­puk­ki ilman, että minä hänel­le sii­tä maksaisin.

    Eli eri­tyis­lain­sää­dän­tö jos­sa lukee että jos on (a) luku­tai­do­ton ja (b) pako­lai­nen niin saa pie­nem­pää asu­mis­tu­kea ja/tai joten­kin eri pai­kas­sa? Epäi­len että tuos­sa sääs­tyy vähem­män rahaa kuin tuon kir­joit­ta­mis­ta päh­ki­vien vir­ka­mies­ten palk­kois­sa. Ties kuin­ka monen­nen ker­ran tämän aihe­pii­rin ympä­ril­lä: lain­sää­dän­tö ei ole hienosäätöinstrumentti.

  58. Voi itke­vä —–le. Per­su­jen liki­main suu­rin moka ohjel­mas­saan oli näem­mä puut­tu­mi­nen tai­tee­seen. Itse olen just nii­tä tyh­miä, jot­ka ovat just sitä miel­tä, että jos elää tai­teel­laan niin hyvä, jos ei, on syy­tä vaih­taa ammattia.
    Osaa­ko joku sanoa, pal­jon­ko jul­ki­sia varo­ja menee taiteeseen/vuosi kaik­ki­aan (valtio/kunnat)? Entä urheiluun?
    OS:n käsi­tys Hal­la-ahon type­ryy­des­tä omis­sa jutuis­saan on tie­tys­ti var­maan ihan ok, jos on luke­nut yhden tahi pari satun­nais­ta kir­joi­tus­ta. Minus­ta hän on kes­ki­mää­rin aika hyvin perus­tel­lut väittämiään.
    Tuli mie­leen jut­tu sii­tä kan­san­edus­ta­jan vel­vol­li­suu­des­ta, Hän­hän edus­taa äänes­tä­ji­ään ja kai nyky­ään tiet­ty puo­luet­taan. Miten pitää toi­mia, jos tilan­ne menee han­ka­lak­si? Äänes­tä­jät ovat jos­tain yksit­täi­ses­tä asias­ta eri miel­tä kuin puo­lue. Äänes­tä vas­toin puo­luet­ta vai tyhjää?
    Per­su­jen kan­nat­ta­jia ei muu­ten tule noi jutut häi­rit­se­mään. Nyt on mah­dol­li­suus saa­da aikaan jotain eri­kois­ta Suo­men vakiin­tu­nee­seen jut­tuun. Kai­ke­ti kaik­ki ymmär­tää, ettei per­sut edes hal­li­tuk­ses­sa pys­ty mitään ihmei­tä aikaan­saa­maan, mut­ta var­maan jotakin.
    Odo­tan ker­ran­kin vaa­li-iltaa kauheasti.

    1. Per­su­jen vaa­lioh­jel­man pahin moka on sen täy­del­li­nen epä­re­hel­li­syys. He eivät ole suos­tu­neet jul­kis­ta­maan ohjel­man hin­taa, kos­ka se ei kes­tä jul­kis­ta­mis­ta. Ohjel­ma on mil­jar­di­tol­kul­la ali­jää­mäi­nen. Puo­lue­han menee kokoo­muk­ses­ta­kin oikeal­ta ohi sii­nä, että se vaa­tii edel­leen vero­jen yleis­tä alentamista.

  59. Rogue:

    Ton sun väit­teen sii­tä, ettei urhei­lua tart­tis tukea, pys­tyy ampu­maan alas lähes samoil­la argu­men­teil­la ku mil­lä ite ammuit Per­su­jen tai­de­se­koi­lun alas. Oso­tit vaan ymmär­tä­mät­tö­myy­tes urhei­lun suh­teen tol­la teks­til­lä. Vaik­ka lopus­sa sit var­muu­den vuoks otit­kin sanas takas.

    Tuo­ta, tämä juu­ri oli kir­joi­tuk­se­ni point­ti. Ei pidä pääs­tää minua päät­tä­mään huip­pu-urhei­lun tuke­mi­ses­ta, eikä per­su­ja tai­teen tukemisesta.

  60. lurk­ki:

    Ihan koh­ta­lai­sen vai­kut­ta­vaa tai­det­ta syn­tyi sil­loin­kin, kun tilaa­ja oli her­ra ja hidal­go ja teki­jä oli käsi­työ­läi­nen, joka teki yrit­tä­jä­ris­kil­lä sitä, mitä mak­sa­ja halusi.

    Eli mil­loin vii­mek­si? Et kai väi­tä, että nyky­tai­tei­li­joi­den saa­mat apu­ra­hat (useim­mil­la, ellei kai­kil­la, vähem­män kuin Sibe­liuk­sel­la aika­naan) joten­kin estä­vät yksi­tyi­siä tilaa­jia tilaa­mas­ta vai­kut­ta­via teoksia?

  61. Osmo:

    Ilmas­to­de­nia­lis­tien argu­men­tit on sekä kumot­tu ettöä osi­tet­tu kes­ke­nään ris­ti­rii­tai­sik­si, mut­ta niin kujin Vil­le Kom­si jos­kus sanoi, on ihmi­siä, joi­den kans­sa ei kan­na­ta pela­ta shak­kia, kos­ka jos tekee heis­tä matin, he eivä­ty ymmär­rä sitä.

    No joo, todel­li­nen sha­kin­pe­laa­ja ei kyl­lä­kään pelaa mat­tiin asti, kos­ka sitä pide­tään eti­ke­tin vas­tai­se­na huo­no­na käy­tök­se­nä. Kun tie­tää häviä­vän­sä, niin vas­tus­ta­jaa ei istu­te­ta lau­dan ääres­sä vaan peli luovutetaan.

    Et muu­ten viit­si­si teh­dä tie­to­poh­jai­sia väit­tä­miä tie­tee­na­las­ta, jos­ta et oikeas­ti tie­dä edes sitä vähää mitä sha­kis­ta, kos­ka et ole sii­hen kos­kaan tutus­tu­nut, etkä osaa sitä siten arvioi­da. Kyke­net asi­aan tyys­tin pereh­ty­mät­tö­mä­nä vain usko­maan, et enem­pää. Tämä on käy­nyt täy­sin sel­väk­si. Älä siis puhu ris­ti­rii­tai­suuk­sis­ta tms. kos­ka et niis­tä mitään tie­dä, etkä osai­si nii­tä edes nime­tä, etkä jotain mah­dol­lis­ta copy­pas­tea pidem­min argu­men­toi­da. Toden­nä­köi­ses­ti pää­tyi­sit vain pian hoke­maan uudem­man ker­ran “denia­lis­tia” kun jo yhden vas­ta-argu­men­tin jäl­keen oli­sit ihan ulal­la mitä muu­ta­kaan sanoa, kun et asi­aan ole lain­kaan perehtynyt.

    Näin­hän on käy­nyt ker­ran ja toisen.
    Oli­si pal­jon asial­li­sem­paa, että myön­täi­sit tämän ja tote­ai­sit perus­tee­si rehel­li­ses­ti sen kaut­ta, että luo­tat ulko­puo­li­seen lähteeseen/tahoihin asias­ta itse tietämättä.

    Usko — uskos­ta­han on puh­taas­ti kysy­mys, auk­to­ri­teet­tius­kos­ta — on pet­tä­vä poh­ja arvos­tel­la tai mora­li­soi­da eriä­vää miel­tä ole­via. Denia­lis­tin hoke­mi­nen, kos­ka tie­dät tasan tark­kaan sen ole­van holo­kaus­tin kiel­tä­mi­seen viit­taa­va hauk­ku­ma­sa­na, taa­sen on suun­nil­leen yhtä sivis­ty­nyt­tä ja asial­lis­ta kuin, aihees­ta kyl­lä, par­jaa­ma­si Hal­la-ahon kielenkäyttö.

    Sinän­sä per­su­jen äänes­tä­mi­nen ilmas­to­po­liit­ti­sis­ta syis­tä oli­si hie­man ongel­mal­lis­ta, kos­ka hei­dän syyn­sä olla kriit­ti­siä ovat suun­nil­leen samo­ja kuin ovat hei­dän syyn­sä tukea teho­tuo­tan­toa, tur­kis­tar­haus­ta tai turveteollisuutta.

    On vain sat­tu­maa, että täs­sä kysy­myk­ses­sä tie­teel­li­nen maa­il­man­kat­so­mus osuu tuke­maan kan­taa, jota voi­daan tie­tees­tä välit­tä­mät­tä perus­tel­la myös muis­ta läh­tö­koh­dis­ta, jot­ka voi­si­vat olla poten­ti­aa­li­ses­ti moraa­lil­taan kysee­na­lai­sia, jos ongel­ma oli­si tie­teen valos­sa todellinen.

  62. Oli­si­ko mie­les­tä­si perus­tut­ki­muk­sen­kin rahoi­tus­pää­tök­set parem­pi antaa taval­li­sil­le ihmi­sil­le, joi­ta ärsyt­tää kun val­tio rahoit­taa jota­kin sel­lais­ta tut­ki­mus­ta, jon­ka hyö­dyl­li­syyt­tä he eivät ymmär­rä?

    Niin­hän nii­tä on annet­tu­kin, yhä ene­ne­väs­sä mää­rin. Yli­opis­tois­sa teh­dyn tut­ki­muk­sen rahoi­tuk­ses­ta aina vaan suu­rem­pi osuus tulee talous­e­lä­mäl­tä, siis tahoil­ta, jot­ka usko­vat tie­tä­vän­sä mitä kan­nat­taa rahoit­taa, ja rahoit­ta­vat sen “omil­la” rahoillaan. 

    Ver­taus ei myös muu­ten­kaan ole niin raflaa­va, mitä kuvit­te­let. Suu­rin osa teh­dys­tä tie­tees­tä on niin luo­ka­ton­ta, että se voi­si­kin jää­dä teke­mät­tä. Toden­nä­köi­ses­ti myös omani.

  63. Mark­ku af Heurlin:
    “Voi­sim­me jät­tä sil­leen sen, ova­ta­ko maa­han­muut­ta­jat luku­tai­dot­to­mia tai kame­li­kus­ke­ja. Ylei­nen luku­tai­to on var­sin uusi ilmiö his­to­rias­sa, Euroo­pas­sa vas­ta 1800-luvul­la ylei­sen kan­san­ope­tuk­sen myötä”

    Minä en sitä kame­li­kus­kiut­ta ala puo­lus­te­le­maan, mut­ta tuo mitä sanot luku­tai­dot­to­muu­den mer­ki­tyk­set­tö­myy­des­tä, pitää paik­kan­sa jos uskoo, että argu­ment­ti on nime­no­maan geneet­ti­nen (rasis­ti­nen). Toki se voi miel­lyt­tää joi­tain per­su­ja tuos­ta­kin näkö­kan­nas­ta, mut­ta aikui­sen luku­tai­dot­to­muus on vaka­va ongel­ma, vaik­ka uskoi­si nii­den luku­tai­dot­to­mien soma­lien ole­van geneet­ti­ses­ti ihan yhtä älyk­käi­tä kuin mei­dän muidenkin.

    Luku­tai­do­ton aikui­nen on kas­va­nut yli ihmi­sen tär­keim­män oppi­mis­vai­heen — ympä­röi­vien olo­suh­tei­den takia — oppi­mat­ta (edes) sitä perus­tai­toa min­kä varaan kaik­ki lähes kaik­ki muu oppi­mi­nen joko täy­sin tai aina­kin mer­kit­tä­vin osin maas­sam­me perus­tuu. Hän­tä voi­daan toki opet­taa Suo­mes­sa, mut­ta ilman aivan poik­keuk­sel­li­sia lah­jo­ja ei hänes­tä kos­kaan tule sel­lais­ta yhte­ris­kun­nan jäsen­tä, jota mui­den ei tar­vit­si­si elät­tää. Olen jos­kus tör­män­nyt näi­den pri­mää­ri­lu­ku­tai­dot­to­mien pako­lais­ten ope­tus­ta teke­vien kir­joit­ta­miin oppai­siin, jois­sa he var­sin rea­lis­ti­ses­ti totea­vat, että tavoit­tee­na­kaan ei ole kou­lut­ta­mi­nen työ­elä­mään, vaan teh­dä KELAs­sa asioi­mi­sen kal­tai­set toi­met vähem­män hankaliksi.

    Tähän voi­daan lisä­tä Soi­ni­vaa­ran itse esiin tuo­ma aja­tus, että pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­del­lä on ikä­vä ris­ki osot­tau­tua perin­nöl­li­sek­si (täl­lä hän tus­kin tar­kot­ti gene­tiik­kaa). Ei lie­ne syy­tä epäil­lä, että tämä oli­si joten­kin mys­ti­ses­ti vähem­män tot­ta mui­den (suo­ma­lais­ta työ­tön­tä vähem­män kou­lu­tet­tu­jen) kan­sa­lai­suuk­sien parissa.

  64. Riit­ta:
    “Tääl­lä on moni kir­joit­ta­nut, että eivät Per­Sut oli­si abort­tioi­keut­ta muut­ta­mas­sa? Mik­si ihmees­sä sel­lai­ses­ta asias­ta sit­ten on yleen­sä mitään vaa­lioh­jel­maan kir­joi­tet­tu, johon liit­ty­vää lain­sää­dän­töä ei aio­ta miten­kään muut­taa? Kan­san­edus­ta­jat­han vali­taan sää­tä­mään lakeja.”

    Tääl­lä moni on kir­joit­ta­nut, että kun Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti “Pyr­ki­myk­set kiel­tää abort­ti ovat aina­kin minul­le täy­sin mah­do­ton tavoi­te”, niin täs­sä vää­ris­tel­tiin per­su­jen vaa­lioh­jel­maa yhtä pahas­ti kuin sinä yllä vää­ris­te­let täs­tä syn­ty­nyt­tä keskustelua. 

    Jos Soi­nin­vaa­ra oli­si kir­joit­ta­nut, että per­sut ei pidä nykyi­ses­tä seu­lon­tä­käy­tän­nös­tä ja sen ase­tuk­sis­ta ja ohjeis­tuk­sis­ta, niin tuo­ta ei oli­si kiis­tet­ty. Ei pidä muu­ten kehi­tys­vam­ma­liit­to­kaan ( http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2010/11/kehitysvammaliitto_pitaa_sikioiden_seulonta-asetusta_johdattelevana_2117683.html )

    Jos Soi­nin­vaa­ra oli­si kir­joit­ta­nut, että hän epäi­lee, että Per­sut halua­vat kiris­tää lain­sää­dän­töä muu­ten­kin, niin tähän oli­si mah­dol­li­ses­ti vas­tat­tu, että mitään todis­tei­ta tuos­ta ei ole, mut­ta sii­nä­kään tapauk­ses­sa hän ei oli­si esit­tä­nyt mitään mikä oli­si sel­keäs­ti epätotta. 

    Mut­ta hän siis puhui “pyr­ki­myk­sis­tä kiel­tää abort­ti” faktana.

    1. Kysy­mys on sii­tä, mitä per­sut ovat teh­neet täl­lä vaa­li­kau­del­la. Hwe ovat euro­par­la­men­tis­sa vas­tus­ta­neet abort­tia kii­vaas­ti samoin kehi­tys­mai­den väes­tö­oh­jel­mia. Kai puo­lue on vas­tuus­sa sii­tä, mitä se saa­mal­laan man­daa­til­la tekee.

  65. Osmo:

    ”Kehi­ty­sa­vun vähen­tä­mi­nen tar­koit­taa, että pako­lai­sia aute­taan vähem­män kuin nyt menes­ty­mään kotimaissaan.

    Ei vält­tä­mät­tä. Riip­puu sii­tä miten nykyi­nen kehi­tys­a­pu toi­mii. Jos se estää pako­lai­sia menes­ty­mäs­tä koti­mais­saan, niin sen vähen­tä­mi­nen seu­rauk­se­na pako­lai­sia aute­taan enem­män kuin nyt menes­ty­mään kotimaissaan.

    En väi­tä suo­ral­ta kädel­tä, että näin oli­si, mut­ta ihan jär­ke­vät tut­ki­jat on sitä miel­tä, että kehi­tys­a­pu on sama asia kuin luon­non­va­rat: ne antaa val­taa­pi­tä­vil­le mah­dol­li­suu­den lah­joa tuki­ryh­män­sä ilman koko väes­tön hyvin­voin­nin otta­mis­ta huomioon.

    Tai­tees­ta:

    Val­tio tukee hyvä­osais­ten kult­tuu­rin kulu­tus­ta huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin huo­no-osais­ten. Eiks olis jär­ke­vää lopet­taa nämä regres­sii­vi­set tulon­siir­rot ja jos nyt on ihan vält­tä­mät­tä tuet­ta­va jotain kult­tuu­ria, niin olkoon se sit­ten sitä kult­tuu­ria jota huo­no-osai­set kulut­taa. (Mikä ei kes­ki­mää­rin oo tai­det­ta, joka kom­men­toi tai­teen kenttää…)

    Saa­ra:

    No ei. Tai­de ei ole viihdettä.

    Toi­sin kuin voi­si luul­la ihmi­set ovat täy­sin kyke­ne­viä käyt­tä­mään omia raho­jaan muu­hun­kin kuin viihteeseen.

    Mm. per­su­jen nyky­ään kovas­ti ihai­le­man Sibei­luk­sen töis­tä moni oli­si jää­nyt teke­mät­tä (tai niis­tä ei oli­si tul­lut yhtä hyviä), jos hän­tä ei oli­si kym­me­nien vuo­sien ajan tuet­tu apurahoin.

    ?! Mis­tä ihmeen kris­tal­li­pal­los­ta sinä tämän katoit?

    Muu­ten­kin ei se nyt mene niin, että sinä otat kak­si paras­ta esi­merk­kiä sii­tä kenel­lä apu­ra­ho­ja on jaet­tu. Vali­tet­ta­vas­ti byro­kraa­tit ei oo ihan niin hyviä, että ne aina onnis­tus jaka­maan rahaa just niil­le, jot­ka myö­hem­min huo­ma­taan olleen nerokkaita.

    Muu­ten­kin sun argu­ment­ti on suun­nil­leen samaa tas­osa, kuin mä väit­täi­sin, että ei kan­na­ta tukea tai­det­ta, kos­ka sit Mozart ei olis sävel­tä­ny yhtä hyviä teok­sia, kun sen mese­naa­teil­la ei olis ollu rahaa.

    Tai­teen tuke­mis­ta pitää kat­too koko­nai­suu­te­na, että mitä sil­lä rahal­la saa ja vähän sit haa­ru­koi­da, että mitä sil­lä rahal­la sais, jos ihmi­set sais itte kulut­taa sen.

    Toi sun ver­taus perus­tut­ki­muk­seen on väärä.

    Tai­det­ta kulu­te­taan aika usein niin, että ei sii­tä tuu mitään ulkois­vai­ku­tuk­sia. Tai­tei­li­ja tekee teok­sen ja sii­tä teok­ses­ta hyö­tyy just ne, jot­ka on sen näkemisestä/kuulemisesta val­mii­ta mak­sa­maan. Nekin tai­tei­li­jat, jot­ka sit jat­kaa sen teok­sen aloit­ta­maa kes­kus­te­lua kyl­lä yleen­sä jou­tuu ihan samal­la taval­la mak­sa­maan sen tai­de­teok­sen kokemisesta.

  66. Osmo kysyy tän­ne tule­vien soma­lien lukutaidottomuusprosentista:

    Menet­kö takuuseen tuos­ta 90 prosentista?

    Tämä luku oli medias­sa ja soi­tin var­mis­taak­se­ni tämän Jor­ma Vuo­riol­le, joka vah­vis­ti asian. Ihan tark­kaan ei tie­tys­ti voi­nut sanoa, mut­ta arvio on per­hee­nyh­dis­tä­mis­haas­tat­te­lu­jen perus­teel­la 85–90 prosenttia.

    Eli menen takuuseen sil­lä varauk­sel­la, että Vuo­rio ei valehtele.

  67. Nois­ta kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen jäse­nis­tä useat ovat sano­neet täs­tä asias­ta minul­le suullisesti.”

    Esi­merk­ke­jä odotellen…

  68. Ei nyt ihan puo­lu­ee­ton, mut­ta SAK ystä­väl­li­ses­ti las­ki nel­jän puo­lu­een vero­lin­jo­jen vaikutukset

    Per­sut + 30€/kk osto­voi­maa kes­ki­ver­to pal­kan­saa­jal­le ‑112M€/v verotuloja
    SDP — 100€/kk +500M
    Kok — 150€/kk +1 200M
    Kes­kus­ta — 200€/kk +1 100M

    Täs­sä on eri­mie­li­syyt­tä etu­mer­kis­tä, mut­ta ei sil­lä ole mitään väliä kun PS:n resep­ti on “arvo­poh­jai­sel­la poli­tii­kal­la talous kun­toon” talou­den kun­toon parem­mil­le arvoil­la. En osaa sanoa tar­koit­ta­vat­ko tuol­la val­tion­ve­lan arvoa.

    Läh­de: SAK: Kes­kus­tan vero­mal­li anka­rin kes­ki­tu­loi­sel­le, HS Koti­maa 10.3.2011, http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/SAK+Keskustan+veromalli+ankarin+keskituloiselle/1135264411351 (mak­sul­li­nen)

  69. Tpyy­luo­ma:

    Eli eri­tyis­lain­sää­dän­tö jos­sa lukee että jos on (a) luku­tai­do­ton ja (b) pako­lai­nen niin saa pie­nem­pää asu­mis­tu­kea ja/tai joten­kin eri paikassa?

    Kysei­ses­sä koh­das­sa (luku­tai­dot­to­mat) argu­ment­ti­nen ei ollut tar­koi­tus olla juri­di­nen vaan käy­tän­nöl­li­nen: Työl­lis­ty­mi­sen vai­keu­tu­mi­seen vetoa­mi­nen on tur­han­päi­väis­tä, jos ryh­män työl­lis­ty­mis­to­den­nä­köi­syys lähen­tyy joka tapauk­ses­sa vali­tet­ta­vas­ti asymp­too­ti­ses­ti nollaa.

    Epäi­len että tuos­sa sääs­tyy vähem­män rahaa kuin tuon kir­joit­ta­mis­ta päh­ki­vien vir­ka­mies­ten palkkoissa.

    Ehkä­pä, tosin asias­sa sekin aspek­ti, että tur­va­pai­kan­ha­ki­jat eivät tule juu­ri tän­ne kos­ka tämä oli­si maan­tie­teel­li­se­sa­ti hel­poi­ten saa­vu­tet­ta­va paik­ka EU:ssa. Ne tule­vat, jos tule­vat, lähin­nä oles­ke­le­lu­van saan­ti­to­den­nä­köi­syy­den ja etu­jen ante­liai­suu­den puo­leen­sa vetäminä.

    (vetoa­va teki­jä tus­kin lie­nee myös­kään poik­keuk­sel­li­nen help­pous rikas­tua tääl­lä omal­la työllään)

  70. tcrown:

    Ker­ro­pa täl­lai­sel­le kor­kea­kult­tuu­ria ymmär­tä­mät­tö­mäl­le mou­kal­le, että mitä se tai­de on, ellei viihdettä?

    Ei mouk­ka aina­kaan minun kir­jois­sa­ni ole sel­lai­nen, joka kysyy epä­sel­vää asi­aa. Täs­sä sinul­le yhden­lai­nen vas­taus kysy­myk­seen, johon voi­si vas­ta­ta muil­la­kin tavoilla.

    Tai­de on kei­no löy­tää uusia, rele­vant­te­ja aja­tuk­sia ja saat­taa nii­tä jon­kin­lai­seen tul­kit­ta­vis­sa ole­vaan muotoon/hahmoon. Sen funk­tio on siis saman­ta­pai­nen kuin perus­tut­ki­muk­sel­la, se vain toi­mii alueil­la jois­ta tut­ki­muk­sen kei­noin ei saa­da otet­ta. Kos­ka tai­teen sisäl­tä­mät aja­tuk­set ovat lei­mal­li­ses­ti uusia — siis aiem­min tun­te­mat­to­mia — nii­den koh­taa­mi­nen aiheut­taa ihmi­ses­sä luon­nol­li­sia pel­ko- ja vas­tus­tus­reak­tioi­ta (mei­dät kaik­ki on bio­lo­gi­ses­ti ohjel­moi­tu kart­ta­maan vie­raut­ta). Mitä voi­mak­kaam­min ja lei­mal­li­sem­min uut­ta tai­de on, sitä voi­mak­kaam­pia vas­tus­tus­reak­tioi­ta se ihmi­ses­sä aiheut­taa mut­ta sitä arvok­kaam­paa se myös voi olla. Ei kui­ten­kaan auto­maat­ti­ses­ti ole, sil­lä kaik­ki sinän­sä uudet aja­tuk­set eivät ole tär­kei­tä ja olen­nai­sia, ja kai­kis­ta teok­sis­ta olen­nai­set aja­tuk­set eivät vain väli­ty juu­ri kenel­le­kään. Tämä genee­ri­nen “aja­tuk­set” ‑käsi­te­kin on täs­sä aika yliyk­sin­ker­tais­ta­va ja type­rä, kun kysy­mys voi yhtä lail­la olla kään­teen­te­ke­väs­tä tun­ne-elä­myk­ses­tä tai oival­luk­ses­ta (jol­lai­set voi­vat ihan fyy­si­ses­ti vai­kut­taa aivo­jen raken­tee­seen, eli muut­taa ihmis­tä), eivät­kä yhden teok­sen vai­ku­tuk­set ylei­söön ole kai­kil­le saman­lai­sia. Mut­ta sal­lit­ta­koon nyt yliyk­sin­ker­tais­tuk­set tämän pals­tan käy­tet­tä­vyys huomioiden.

    Viih­de puo­les­taan on kei­no viih­dyt­tää ylei­söä. Jos välit­ty­vä infor­maa­tio on lii­an vie­ras­ta ja uuden­lais­ta, ylei­sö ei viih­dy. Vie­ras infor­maa­tio edel­lyt­tää aiheen aktii­vis­ta ja omaeh­tois­ta käsit­te­lyä, tul­kin­taa, ja täl­lai­nen ei aina­kaan val­tao­san mie­les­tä ole viihdyttävää.

    Tie­ten­kään tai­de ja viih­de eivät mus­ta­val­koi­ses­ti sul­je toi­si­aan pois. On teok­sia ja tai­de­muo­to­ja, jot­ka ovat tai­det­ta sii­nä mis­sä viih­det­tä­kin. Tämä ei kui­ten­kaan tee näi­den kah­den välis­tä eroa ole­mat­to­mak­si, eikä viih­tee­tön­tä tai­det­ta tarpeettomaksi.

  71. Riit­ta:

    Ammat­ti­lai­sur­hei­li­joi­den tuke­mi­ses­ta en tie­dä, mut­ta jos seu­ra­toi­min­ta jou­tui­si pyö­ri­mään ihan omil­laan, niin se oli­si tuhoi­saa kansanterveydelle.

    Minul­la ei ollut tar­koi­tus arvos­tel­la seu­ra­toi­min­nan tuke­mis­ta, kuten ei var­maan perus­suo­ma­lai­sil­la­kaan kan­san­opis­to­jen tai­de­kurs­sien tuke­mis­ta. Puhuin sii­tä, että vero­va­rois­tam­me mak­se­taan huip­pu-urhei­li­joi­den elin­kus­tan­nuk­sia, jot­ta nämä voi­si­vat olla käy­mät­tä “oikeis­sa” töis­sä ja käyt­tää aikan­sa har­joit­te­luun (perus­te tähän on var­mas­ti­kin sama kuin ammat­ti­tai­tei­li­joil­la: hui­pul­le on hyvin vai­kea pääs­tä jos käy myös muis­sa töis­sä — vuo­ro­kausis­ta lop­pu­vat tun­nit ja men­taa­li­nen paneu­tu­mi­nen häiriintyy).

    Pai­no­te­taan vie­lä, että vaik­ka minä en täl­lai­sen omas­ta mie­les­tä­ni tur­hal­ta vai­kut­ta­van tou­hun tuke­mis­ta ymmär­rä­kään, haluan sil­ti että sitä tue­taan, jos ja kun monet muut mie­les­tään hyö­ty­vät suo­ma­lai­sen huip­pu-urhei­li­jan suo­ri­tus­ten seu­raa­mi­ses­ta, ja sitä enem­män mitä parem­pia nämä suo­ri­tuk­set ovat.

  72. Pyr­ki­myk­set kiel­tää abort­ti ovat aina­kin minul­le täy­sin mah­do­ton tavoite…”

    Asi­aa onkin jo käsi­tel­ty per­su­jen ohjel­man kan­nal­ta. Ilmei­ses­ti nais­ten­päi­vä­nä oli äänes­tet­ty Euroo­pan par­la­men­tis­sa maa­han­muut­ta­jien ter­vey­den­huol­los­ta, oikeu­des­ta ehkäi­syyn ja ras­kau­den kes­key­tyk­seen, jos­ta mm. Ilta­leh­ti uuti­soi näin:

    Has­sin mukaan Timo Soi­ni äänes­ti Estre­lan rapor­tis­ta äänes­tet­täes­sä nais­ten abort­tioi­keut­ta vas­taan. Hänen tuek­seen aset­tui myös kris­til­lis­ten Sari Essay­ah mui­den suo­ma­lais­ten mep­pien kan­nat­taes­sa nais­ten oikeut­ta tur­val­li­seen aborttiin.

    Samoin Has­si ker­too Soi­nin äänes­tä­neen Edi­te Estre­lan mie­tin­töä pui­taes­sa tyh­jää myös kysyt­täes­sä kan­taa ehkäi­sy­vä­li­nei­den saa­ta­vuu­teen. Hän jät­ti myös äänes­tä­mät­tä koh­das­sa, jos­sa arvioi­tiin mah­dol­li­suut­ta rahoit­taa lait­to­mien maa­han­muut­ta­jien ter­vey­den­huol­toa jul­ki­sis­ta varoista.”

    http://www.iltalehti.fi/vaalit/2011030913328495_vl.shtml

    Äänes­tys­käyt­täy­ty­mi­nen täältä:

    http://vihreatparlamentissa.posterous.com/45316787

  73. Tie­de­mies:
    Niin­hän nii­tä on annet­tu­kin, yhä ene­ne­väs­sä mää­rin. Yli­opis­tois­sa teh­dyn tut­ki­muk­sen rahoi­tuk­ses­ta aina vaan suu­rem­pi osuus tulee talous­e­lä­mäl­tä, siis tahoil­ta, jot­ka usko­vat tie­tä­vän­sä mitä kan­nat­taa rahoit­taa, ja rahoit­ta­vat sen “omil­la” rahoillaan.

    Kyl­lä nuo talous­e­lä­män rahoit­ta­mat hank­keet ovat tyy­pil­li­ses­ti jotain muu­ta kuin perustut­ki­mus­ta. Todel­li­nen perus­tut­ki­mus on täy­sin riip­pu­vai­nen jul­ki­ses­ta rahoituksesta.

    Ver­taus ei myös muu­ten­kaan ole niin raflaa­va, mitä kuvit­te­let. Suu­rin osa teh­dys­tä tie­tees­tä on niin luo­ka­ton­ta, että se voi­si­kin jää­dä teke­mät­tä. Toden­nä­köi­ses­ti myös omani.

    Se, että suu­ri osa tie­teel­li­ses­tä tut­ki­muk­ses­ta ei ole laa­jem­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa eri­tyi­sen mer­kit­tä­vää, ei ole argu­ment­ti sen puo­les­ta, että rahoi­tuk­sen jaos­ta voi­si päät­tää miten hyvän­sä ja kuka hyvän­sä. Ihmis­kun­nan tie­teel­li­sen edis­tyk­sen kan­nal­ta on täy­sin kes­keis­tä, että tie­teel­li­ses­ti lupaa­vim­mat perus­tut­ki­mus­pro­jek­tit saa­vat riit­tä­vän rahoi­tuk­sen. Hake­mus­ten ja haki­joi­den riip­pu­ma­ton ja kor­kea­ta­soi­nen ver­tai­sar­vioin­ti on ainoa jär­ke­vä tapa päät­tää rahoi­tuk­sen jaosta.

  74. Eli mil­loin vii­mek­si?’ (Saa­ra)
    Tai­de­his­to­rial­li­ses­ti sivis­ty­neem­mät saa­vat kor­ja­ta, mut­ta kuvit­te­li­sin, että nykyi­nen tai­tei­li­ja­kä­si­tys syn­tyi sii­nä roman­tii­kan ajan yhteydessä.
    En väi­tä, että apu­ra­hat estäi­si­vät yksi­tyi­siä käyt­tä­mäs­tä rahaa tai­tee­seen. Mut­ta mik­si pitäi­si jakaa jul­kis­ta tukea, kun ihmi­set voi­vat itse ostaa sitä tai­det­ta, mitä halua­vat? Jos tai­de on hyvää, kai se näkyy edes jos­sain. Jos asian­tun­ti­joil­la on hyvät perus­teet arvos­tuk­sil­leen, he voi­vat vai­kut­taa niil­lä ihmis­ten ostopäätöksiin.

  75. Työl­lis­ty­mi­sen vai­keu­tu­mi­seen vetoa­mi­nen on tur­han­päi­väis­tä, jos ryh­män työl­lis­ty­mis­to­den­nä­köi­syys lähen­tyy joka tapauk­ses­sa vali­tet­ta­vas­ti asymp­too­ti­ses­ti nollaa.

    Yksi­lö­ta­sol­la noin voi olla, mut­ta hen­ki­lö­koh­tais­ta lain­sää­dän­töä ei voi teh­dä. Ryh­mä­nä pako­lai­si­na maa­han­tul­lei­den työl­li­syy­sas­te nyt kui­ten­kin on jotain ihan muu­ta kuin nol­la ja para­nee maas­sa vie­ti­te­tyn ajan myö­tä, eikä lie­ne ihan sat­tu­maa että ajan myö­tä sama ryh­mä myös kes­kit­tyy isom­piin kaupunkeihin.

    Niis­tä veto­te­ki­jöis­tä: Jos tuli­joi­den mää­rää halu­aa rajoit­taa niin se että kaik­kien tuli­joi­den elä­mäs­tä teh­dään mah­dol­li­simm­man han­ka­laa onnis­tuu ole­maan sekä teho­ton­ta että jul­maa. Tuo on ihan yhtä jär­ke­vää kuin tor­jua tei­ni­ras­kauk­sia pois­ta­mal­la tei­neil­tä vanhempainavustukset.

    Vrt. että ihan yksin­ker­tai­ses­ti myön­ne­tään vähem­män oles­ke­lu­lu­pia. Itsea­sias­sa jos­sain mää­rin pitäi­sin sel­lai­ses­ta aja­tuk­ses­ta että las­ke­taan kaik­ki huma­ni­tää­ri­sin perus­tein myön­ne­tyt oles­ke­lu­vat yhteen kiin­ti­öön. Poli­tii­kot voi sit­ten vään­tää sii­tä min­kä kokoi­nen tuo kiin­tiö on, sen sijaan että ruvet­tai­siin raken­ta­maan jotain huuhaabyrokratiaa.

  76. Minul­ta meni usko Hal­la-ahon asial­li­suu­teen vii­meis­tään sil­loin, kun hän kun­nal­lis­vaa­lien 2008 jäl­ki­mai­nin­geis­sa aiheen nous­tua jul­ki­suu­teen ei saa­nut itse­ään pyy­tä­mään anteek­si poik­keuk­sel­li­sen tör­keäs­ti nimel­tä her­jaa­mil­taan nai­sil­ta (kuten Rosa Meri­läi­nen) vaan tämän sijaan kat­soi oikeut­ta­van­sa her­jan­sa kir­joit­ta­mal­la ole­van­sa kat­to­lam­pus­ta roik­ku­va kro­ko­tii­li tai jotain yhtä älytöntä.

    Jos­sain pitää rajan men­nä sii­nä, kuin­ka toi­sis­ta ihmi­sis­tä voi­daan hen­ki­löi­den puhua jul­ki­suu­des­sa. Anteek­si pyy­tä­mi­nen, jon­ka Hal­la-aho pal­jon vähäi­sem­mis­tä her­jois­ta on itse lait­ta­nut ehdok­si sil­le, että vie­lä jos­kus puhui­si suu­rem­mil­le medioil­le, on pel­käs­tään inhi­mil­lis­tä sil­loin kun on tul­lut sanot­tua jotain louk­kaa­vaa ja asiatonta.

    Hal­la-ahon kyvyt­tö­myy­des­sä myön­tää tai pahoi­tel­la sel­keim­piä­kään vir­hei­tään / tör­keyk­si­ään on ehdot­to­muu­des­saan jotain hyvin kunniakulttuurimaista.

    Ilman tätä heik­kout­taan Hal­la-aho oli­si hyvin toden­nä­köi­ses­ti menos­sa seu­raa­vaan hal­li­tuk­seen. Nyt se tulee ole­maan vai­ke­aa vaik­ka Per­sut muka­na oli­si­vat­kin. Löy­tyy­hän mel­kein jokai­ses­ta puo­lu­ees­ta joku edus­ta­ja, jota hän on blo­gis­saan solvannut.
    Myös­kään ylei­sem­mät luon­neh­din­nat kuten tois­ten puo­luei­den kuvaa­mi­nen raken­tei­siin pesiy­ty­neik­si rikol­lis­jär­jes­töik­si, joil­le toi­vo­taan vain kivu­lias­ta kuo­le­maa tai kans­sae­dus­ta­jien­sa kuvaa­mi­nen kol­lek­tii­vi­ses­ti mie­li­sai­raik­si tus­kin ovat omi­aan lisää­mään uskoa ehdok­kaan yhteistyökykyyn.

    Äänes­tä­jä­nä tämä on sää­li, kos­ka asia­ta­sol­la olen Hal­la-ahon kans­sa hyvin mones­ta asias­ta samaa miel­tä, ja saan hän­tä esi­mer­kik­si vaa­li­ko­neis­sa kärkisijalle.

  77. Aivan asia­ton sol­vaa­mi­nen ja pahek­sut­ta­vat puheet mene­vät kyl­lä minun semant­ti­ses­sa ken­täs­sä­ni täy­sin eri osastoille. 

    Aivan var­mas­ti löy­tyy “usei­ta hen­ki­löi­tä”, jot­ka ovat sinun­kin puhei­ta­si paheksuneet.

  78. Tai­de on kei­no löy­tää uusia, rele­vant­te­ja aja­tuk­sia ja saat­taa nii­tä jon­kin­lai­seen tul­kit­ta­vis­sa ole­vaan muotoon/hahmoon.

    En osaa esit­tää argu­ment­te­ja, kun en saa täs­tä ainun argu­men­tis­ta­si min­kään­lais­ta otet­ta. Voit­ko antaa kon­kreet­ti­sen esi­mer­kin moder­nin kuva­tai­teen puo­lel­ta, jos­sa jokin tai­de­teos on ollut mer­kit­tä­väs­sä roo­lis­sa jon­kin uuden rele­van­tin aja­tuk­sen synnyssä?

  79. Art­tu­ri B:

    Toi­sin kuin voi­si luul­la ihmi­set ovat täy­sin kyke­ne­viä käyt­tä­mään omia raho­jaan muu­hun­kin kuin viihteeseen.

    Esi­merk­ke­jä tis­kiin. Lai­ta vaik­ka kol­me esi­merk­kiä (kun ker­ran olit sitä miel­tä että kak­si esi­merk­kiä ei ole riit­tä­vä mää­rä) tapauk­sis­ta, jois­sa yksi­tyis­hen­ki­lö, yhtei­sö tai yri­tys on tilan­nut tai­tei­li­jal­ta huo­mat­ta­van, sit­tem­min kan­sain­vä­lis­tä tun­net­tuut­ta saa­vut­ta­neen merk­ki­teok­sen omal­la rahal­laan. Mah­dol­li­sim­man tuo­rei­ta, kiitos!

    Mm. per­su­jen nyky­ään kovas­ti ihai­le­man Sibe­liuk­sen töis­tä moni oli­si jää­nyt teke­mät­tä (tai niis­tä ei oli­si tul­lut yhtä hyviä), jos hän­tä ei oli­si kym­me­nien vuo­sien ajan tuet­tu apurahoin.

    ?! Mis­tä ihmeen kris­tal­li­pal­los­ta sinä tämän katoit?

    Kaik­ki työ­hön mene­vä aika, ener­gia ja työn vaa­ti­maan mind-setiin mukau­tu­mi­nen on pois jos­ta­kin muus­ta. Tai­tei­li­jal­la tai­tees­ta, kos­ka tai­tei­li­jan päi­viin ei juu­ri muu­ta mah­du. Huo­mat­ta­van mer­ki­tyk­sel­lis­ten suur­teos­ten teke­mi­nen edel­lyt­tää pit­kiä yhte­näi­siä jak­so­ja, jol­loin voi kes­kit­tyä ainoas­taan sii­hen teok­seen. Jos Sibe­lius oli­si jou­tu­nut jat­ku­vas­ti sävel­tä­mään elääk­seen, on sel­vää ettei hän oli­si voi­nut sävel­tää tätä nykyi­sin tun­net­tu­jen teos­ten­sa koko­nai­suut­ta saman­lai­se­na ja yhtä laajana.

    Vali­tet­ta­vas­ti byro­kraa­tit ei oo ihan niin hyviä, että ne aina onnis­tus jaka­maan rahaa just niil­le, jot­ka myö­hem­min huo­ma­taan olleen nerokkaita.

    Niin­hän minä­kin sanoin, tosin tai­dea­pu­ra­ho­ja eivät jaa byro­kraa­tit vaan asian­tun­ti­jat. Mut­ta kuten sanot­tu, eivät hekään aina osu oike­aan. Huo­mat­ta­vas­ti useam­min kui­ten­kin kuin sel­lai­set hen­ki­löt, jot­ka eivät ole aihees­ta edes kiin­nos­tu­nei­ta eivät­kä ole ope­tel­leet koh­taa­maan ja arvioi­maan tai­det­ta, vaan pitä­vät huo­no­na kaik­kea, mikä edel­lyt­tää omaa tulkintaa.

    Tai­teen tuke­mis­ta pitää kat­too koko­nai­suu­te­na, että mitä sil­lä rahal­la saa ja vähän sit haa­ru­koi­da, että mitä sil­lä rahal­la sais, jos ihmi­set sais itte kulut­taa sen.

    Miten ehdo­tat, että “kat­som­me koko­nai­suu­te­na” kult­tuu­ris­ta arvoa, joka muo­dos­tuu vuo­si­sa­to­jen aika­jän­teel­lä? Sinä­kö oli­sit osan­nut mita­ta oikein Sibe­liuk­sen teos­ten arvon nii­den syn­ty­het­kel­lä — tai siis jo ennen nii­den syn­ty­mis­tä, jos aja­tel­laan, että nuo teok­set oli­si jon­kun pitä­nyt hänel­tä tilata?

    Tai­det­ta kulu­te­taan aika usein niin, että ei sii­tä tuu mitään ulkoisvaikutuksia.

    Niin, eihän Sibe­liuk­sen teos­ten nos­tat­ta­ma kan­sal­lis­tun­ne, joka mah­dol­li­ses­ti sii­vit­ti mei­dät itse­näi­sek­si val­tiok­si, ole juu­ri min­kään arvois­ta. Vai? (Jot­ta en täs­sä lei­mau­tui­si per­suk­si, niin arvok­kai­ta vies­te­jä, oival­luk­sia ja tun­tei­ta on toki pal­jon mui­ta­kin laje­ja kuin kan­sal­lis­tun­tee­seen liittyviä.)

    Hyvän tai­teen ulkois­vai­ku­tuk­set ovat kyl­lä todel­li­sia, mut­ta teok­sen syn­ty­het­kel­lä vai­kei­ta havaita/ennustaa, ja jos­kus ne aktua­li­soi­tu­vat vas­ta sato­jen vuo­sien kulut­tua. Täs­tä syys­tä on help­poa luul­la, ettei nii­tä ole ole­mas­sa­kaan. Ja vai­ke­aa vali­ta, kei­tä tai­tei­li­joi­ta kan­nat­tai­si tukea.

    Jos sinut voi­tai­siin lait­taa kuu­kau­dek­si asu­maan sel­lai­seen Suo­meen, jos­sa tai­det­ta ei ole lain­kaan tuet­tu (en tosin tie­dä oli­si­ko tuo paik­ka edes nimel­tään Suo­mi), voi­sit hel­pom­min ver­tail­la mil­lai­sia vai­ku­tuk­sia tai­teen tuke­mi­sel­la on. Mut­ta täl­lai­sen ver­tai­lun olles­sa mah­do­ton­ta, vaih­toeh­doik­se­si jää joko yrit­tää ymmär­tää tai yrit­tää tuomita.

  80. Art­tu­ri B: “Tai­teen tuke­mis­ta pitää kat­too koko­nai­suu­te­na, että mitä sil­lä rahal­la saa ja vähän sit haa­ru­koi­da, että mitä sil­lä rahal­la sais, jos ihmi­set sais itte kulut­taa sen.”

    Aika hyvän kuvan sii­tä saa kun kat­soo mil­lais­ta popu­laa­ri­musiik­kia meil­lä on, sitä­hän ei tue­ta mil­lään lail­la vaan se tulee toi­meen omil­laan. Mitä esi­mer­kik­si soi­te­taan kau­pal­li­sil­la radio­ka­na­vil­la? Iskel­mää ja val­ta­vir­ran pop­pia, musiik­kia joka osuu mah­dol­li­sim­man suu­ren jou­kon muka­vuusa­lu­eel­le. Tuon muka­vuusa­lu­een ulko­puo­lel­la ope­roi sit­ten har­ras­ta­ja­poh­jal­la suu­ri mää­rä mar­gi­naa­li­sem­man ylei­sön suo­si­mia teki­jöi­tä. Toi­mii se joten­ku­ten näin­kin, mut­ta voi olla että pie­ni yhteis­kun­nan tuki ei-ihan-omil­laan-pär­jää­vil­le mut­ta lupaa­vil­le toi­mi­joi­le tuot­tai­si moni­puo­li­sem­paa tar­jon­taa useam­mil­le vaik­ka­kin vähän pie­nem­mil­le ylei­söil­le — vähän samaan tapaan kuin klas­si­sen musii­kin puo­lel­la (jos­sa ei kai edes ole sitä suur­ta mas­say­lei­söä joka omil­laan pär­jää­väl­lä val­ta­vir­ran popu­laa­ri­musii­kil­la on.)

  81. Tie­de­mies:

    Oli­si­ko mie­les­tä­si perus­tut­ki­muk­sen­kin rahoi­tus­pää­tök­set parem­pi antaa taval­li­sil­le ihmi­sil­le, joi­ta ärsyt­tää kun val­tio rahoit­taa jota­kin sel­lais­ta tut­ki­mus­ta, jon­ka hyö­dyl­li­syyt­tä he eivät ymmärrä?

    Niin­hän nii­tä on annet­tu­kin, yhä ene­ne­väs­sä mää­rin. Yli­opis­tois­sa teh­dyn tut­ki­muk­sen rahoi­tuk­ses­ta aina vaan suu­rem­pi osuus tulee talous­e­lä­mäl­tä, siis tahoil­ta, jot­ka usko­vat tie­tä­vän­sä mitä kan­nat­taa rahoit­taa, ja rahoit­ta­vat sen “omil­la” rahoillaan.

    Et vas­tan­nut kysymykseen.

    Ver­taus ei myös muu­ten­kaan ole niin raflaa­va, mitä kuvit­te­let. Suu­rin osa teh­dys­tä tie­tees­tä on niin luo­ka­ton­ta, että se voi­si­kin jää­dä teke­mät­tä. Toden­nä­köi­ses­ti myös omani.

    En kuvit­te­le ver­tauk­sen ole­van “raflaa­va”, vaan totuu­den­mu­kai­nen. Tut­ta­vis­sa­ni on tut­ki­joi­ta, eikä käsi­tyk­se­ni tie­tees­tä omas­ta mie­les­tä­ni ole miten­kään glo­ri­fioi­tu­nut — kuten ei käsi­tyk­se­ni taiteestakaan.

    Rahoi­tus­me­ka­nis­mis­sa olen­nai­sin­ta on, että tär­keät ja mer­ki­tyk­sel­li­set hank­keet (eten­kin pit­käl­lä aika­vä­lil­lä mer­ki­tyk­sel­li­set) tule­vat rahoi­te­tuik­si. Paras täl­lä het­kel­lä tun­net­tu meka­nis­mi rahoit­taa sii­nä sivus­sa myös kai­ken­lais­ta kuraa, mut­ta se on sil­ti paras tun­net­tu mekanismi.

    1. Todet­ta­koon, että tuos­sa kir­joi­tuk­ses­sa Hal­la-aho nimit­tää ilman mitään perus­tet­ta J.P Roo­sia kom­mu­nis­tik­si, jota hän ei ole eikä ole kos­kaan ollut. Täl­lai­sia yksi­tyis­koh­tia Hal­la-ahon kir­joit­te­lus­sa on alituisesti.

  82. Saa­ra
    Niin, eihän Sibe­liuk­sen teos­ten nos­tat­ta­ma kan­sal­lis­tun­ne, joka mah­dol­li­ses­ti sii­vit­ti mei­dät itse­näi­sek­si valtioksi,

    Kai­ken jär­jen mukaan Suo­men val­tion tai­de­tu­kiai­sil­la ei siis ole voi­nut olla mitään teke­mis­tä Sibe­liuk­sen tuo­tan­non kans­sa, kos­ka koko val­tio­ta ei tuol­loin vie­lä ollut olemassakaan.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra
    Puo­lue­han menee kokoo­muk­ses­ta­kin oikeal­ta ohi sii­nä, että se vaa­tii edel­leen vero­jen yleis­tä alentamista.

    Meni­si­vät­kin, sil­loin saat­tai­sin jopa äänes­tää heitä.

    Eli ei todel­la­kaan vaa­di. Luin ohjel­man läpi ja kyl­lä­hän sii­nä vaa­di­taan mel­kein kaik­kial­le nykyis­tä vasem­mis­to­lai­sem­paa poli­tiik­kaa. Meno­puo­lel­la lähin­nä vaan hela­va­tis­ti lisää vero­ja rik­kail­le, menes­ty­neil­le yrit­tä­jil­le ja muil­le rötös­her­roil­le. Ainoat alen­nuk­set oli­si luvas­sa, kuten arva­ta saat­taa, ympäristöveroihin. 

    http://www.perussuomalaiset.fi/getfile.php?file=1577

    Pää­oma­ve­ro 30 %:iin ja lie­vä progressio.
    Progres­sion suu­ruus neuvottelukysymys
    • Suur­sää­tiöt pää­oma­ve­ron piiriin
    • Varal­li­suus­ve­ro palautettava
    • Arvon­li­sä­ve­ro säi­ly­tet­tä­vä nykyi­sel­lä tasollaan
    • Täs­sä tilan­tees­sa ei ole mah­dol­lis­ta alentaa
    palkkaveroja

    Har­maan talou­den kit­ken­näl­lä lisää verotuloja
    • Vaa­li­kau­den aika­na pie­net korotukset
    alkoholi‐ ja tupakkaveroon
    • Maa- ja met­sä­ta­lous­maal­le ei kiinteistöveroa
    • Ener­gia­ve­ro­jen koro­tuk­set peruttava.
    (Rahoi­te­taan palaut­ta­mal­la työ­nan­ta­jien Kela-
    maksu.)

    ——————-

    Osmo, osoi­ta minul­le perus­suo­ma­lais­ten oikeistolaisuus.

    En hyväk­sy sitä, että perus­suo­ma­lai­set mai­nos­taa por­va­reil­le ole­van­sa oikeis­to­lai­sem­pia kuin lii­an sosia­lis­ti­nen kokoo­mus ja samaan aikaan ker­too työ­väel­le ole­van­sa enem­män vasem­mal­la kuin dema­rit ja lait­ta­van­sa mark­ki­nat kuriin.

  83. Eins­tein:

    Hän jät­ti myös äänes­tä­mät­tä koh­das­sa, jos­sa arvioi­tiin mah­dol­li­suut­ta rahoit­taa lait­to­mien maa­han­muut­ta­jien ter­vey­den­huol­toa jul­ki­sis­ta varoista.”

    Eli siis mui­den edus­ta­jien mie­les­tä lait­to­mas­ti maas­sa oles­ke­le­vil­la pitäi­si olla *parem­mat* oikeu­det jul­ki­seen ter­vey­den­huol­toon kuin esi­mer­kik­si seu­raa­vil­la lail­li­sil­la ryh­mil­lä: EU:n ulko­puo­li­set opis­ke­li­jat ja lyhy­tai­kai­set työn­te­ki­jät per­hei­neen tai Suo­men kan­sa­lais­ten puo­li­sot, jot­ka odot­ta­vat lupa­kä­sit­te­lyä lail­li­ses­sa jär­jes­tyk­se­sä Suo­mes­sa? Jul­ki­sis­ta varois­ta ei mak­se­ta ter­vey­den­huol­toa mil­le­kään mai­ni­tuis­ta ryhmistä.

  84. jou­ni lundqvist:

    Sitä vaan ajat­te­len, kun per­su­jen kan­nat­ta­jis­sa on myös ns kou­lu­tet­tua ja oppi­nut­ta sak­kia, kuin­ka he voi­vat niel­lä per­su­jen ohjel­man hengen.

    Eivät vält­tä­mät­tä nie­le­kään vaan var­maan­kin pun­nit­se­vat per­su­jen aja­maa poliit­ti­sen ilma­pii­rin muu­tos­ta hei­dän aja­mi­aan asioi­ta vas­taan ja pää­ty­vät tulok­seen, että edel­li­nen on toden­nä­köi­sem­pää kuin jäl­kim­mäi­nen tai tär­keäm­pi tms. Itse toi­von, että näin on ja tapah­tuu, mut­ta ris­kit ovat lii­an suu­ret äänes­tääk­se­ni persuja.

    tpyy­luo­ma:

    Kokoo­muk­ses­ta ei tosin voi olla kovin var­ma, mikä jät­tää sijaa toi­vea­jat­te­lul­le ja kan­na­tus­kin on siten korkea.

    Miten niin ei voi olla varma?
    Jos läh­de­tään puo­lu­een ideo­lo­gias­ta ja rahoit­ta­jis­ta niin mal­lia saa­daan vaik­ka­pa rapa­kon takaa. Odo­tet­ta­vis­sa on siis veron­alen­nuk­sia ja pään­ta­pu­tuk­sia rik­kail­le ja yri­tyk­sil­le, köy­hien (duu­na­rit, opis­ke­li­jat, työt­tö­mät, jne) kyykytystä/rankaisua, vero­tuk­sen pain­opis­teen siir­toa tasa­ve­roi­hin (alv), yhtei­sen omai­suu­den kata­stro­faa­lis­ta yksi­tyis­tä­mis­tä pilk­ka­hin­nal­la, jne.

    Kaik­ki on peri­aat­tees­sa loo­gi­ses­ti perus­tel­ta­vis­sa, kun­han sekä läh­tö­koh­ta että talous­teo­reet­ti­nen ajat­te­lu raja­taan Kokoo­muk­sen ideo­lo­gi­sin perustein.
    Ideo­lo­gia ei vain ole kovin rea­lis­ti­nen, sil­lä sen mukaan Suo­mi voi olla vero­pa­ra­tii­si ja voi kil­pail­la pal­koil­la ja yksi­tyis­tä­mi­nen on rat­kai­su kaik­kiin näis­tä syn­ty­viin bud­jet­tion­gel­miin ja kai­ken tuo­tan­non siir­tä­mi­nen Kii­naan on pait­si toi­vot­tua myös tuot­taa suun­na­ton­ta vau­raut­ta kai­kil­le suomalaisille.

    Toi­vea­jat­te­lu taas syn­tyy mielikuvamainonnasta.

  85. Osmo:

    Todet­ta­koon, että tuos­sa kir­joi­tuk­ses­sa Hal­la-aho nimit­tää ilman mitään perus­tet­ta J.P Roo­sia kom­mu­nis­tik­si, jota hän ei ole eikä ole kos­kaan ollut. Täl­lai­sia yksi­tyis­koh­tia Hal­la-ahon kir­joit­te­lus­sa on alituisesti”

    Toi kom­mu­nis­tiks hauk­ku­mi­nen on täy­sin tur­haa ja asia­ton­ta, mut vaka­vuu­del­taan mun mie­les­tä sel­väs­ti lie­vem­pää ku vaik­ka se jat­ku­va rasis­tiks hauk­ku­mi­nen, jota sekä media että luke­mat­to­mat polii­ti­kot on koh­dis­ta­nu Hal­la-Ahoon ja mui­hin mamukriitikoihin.

  86. Tai­de on myös ja mie­les­tä­ni ensi­si­jai­ses­ti erot­tau­tu­mis­stra­te­gi­aa, joidrn tar­koi­tus on luo­da val­ta­ra­ken­tei­ta eli hie­rar­kioi­ta. Ne, jot­ka ovat Bou­dieun­sa ym. luke­neet, tie­tä­vät, mis­tä puhun. 

    Kes­keis­tä on ymmär­tää, että Musiik­ki­ta­loa voi­tai­siin hiu­kan kär­jis­täen sanoen raken­taa vaik­ka kir­gii­si­läi­sel­le kurk­ku­lau­lul­le tai Super Bron pelaa­jil­le, jos tai­teen mää­rit­te­ly­kamp­pai­lu oli­si päät­ty­nyt toisin.

    Ei siis ole sat­tu­maa, että Hel­sin­gis­sä on vie­ri­vie­res­sä nime­no­maan kor­kea­kult­tuu­riin las­ket­ta­van musii­kin jul­ki­ses­ti tuet­tu­ja esiin­ty­mi­sa­ree­no­ja. Ne ovat val­lan sym­bo­le­ja ja val­lan­pi­tä­jien soli­daa­ri­suu­den temppeleitä.

    Näyt­tää epä­rei­lul­ta. Asial­la on kui­ten­kin toi­nen puoli. 

    Ensin­nä­kin on voi väit­tää, että vähä­vä­kis­ten kan­nat­taa tukea val­lan­pi­tä­jien har­ras­tuk­sia, jot­ta val­lan­pi­tä­jä pysyi­si­vät myö­tä­mie­li­si­nä vähä­vä­ki­siä tuke­vil­le demo­kraat­ti­sil­le raken­teil­le. Argu­ment­ti on siis sama kuin vaik­ka laspsilisissä. 

    Toi­sek­si on rau­hoit­ta­vaa näh­dä, että val­lan temp­pe­leis­sä ei pal­vo­ta pel­käs­tään rahaa tai val­taa. Tai­teel­la on nimit­täin mui­ta­kin puo­lia kuin val­lan pön­kit­tä­mi­nen. Veik­kaan, että jol­tain osin tai­de edis­tää sel­lai­sia arvo­ja joi­ta aina­kin minä arvos­tan kor­keal­le: kau­neus ja inno­va­tii­vi­suus nyt ainakin.

  87. En pidä sinän­sä aikuis­ten toi­min­ta­na perus­tel­la sano­mi­sian­sa tai teke­mi­siän­sä peri­aat­teel­la “toi alot­ti”. Sopii parem­min päi­vä­ko­din puolelle.

    Kui­ten­kin Roo­sis­ta on todet­ta­va, että hän otti Hal­la-ahon ham­pai­siin­sa rasis­ti­na ym. pal­jon ennen kuin H‑a:n blo­gil­la oli sanaa­kaan hänestä. 

    Onhan tuo kom­mu­nis­ti­pro­fes­so­ri tuos­sa hal­ven­ta­vas­sa mer­ki­tyk­ses­sä, ei sitä voi kiis­tää. Mut­ta ihmet­te­len Osmon näke­mys­tä sii­tä, ettei van­kan ja aktii­vi­sen tais­to­lais­taus­tan omaa­va ja vii­me kun­nal­lis­vaa­leis­sa Vasem­mis­to­lii­ton lis­tol­ta pyr­ki­vä JP Roos oli­si kos­kaan ollut kom­mu­nis­ti. Kom­mu­nis­tis­ta nyt on vain nyky­kie­les­sä tul­lut hauk­ku­ma­sa­na. Ei se aikoi­naan sitä ollut. 

    Hal­la-ahon yksi ongel­ma on tie­tys­ti se, että blo­gil­la on pal­jon tajun­nan­vir­taa, joka on tuo­tet­tu sil­loin kun mit­kään luot­ta­mus­teh­tä­vät eivät siin­tä­neet edes vil­leim­mis­sä pai­na­jai­sis­sa. Nyt ne sit­ten ovat nous­seet esiin mikroskooppisyyniin.

  88. Jot­ta tie­de­tään, mis­tä edes rii­del­lään, vähän luku­ja joukkoon:

    Kult­tuu­ri mak­saa n. 400 miljoonaa/v. val­tiol­le (sisäl­täen lähes kaik­ki teat­te­rit, oop­pe­rat, orkes­te­rit, kir­jas­tot, museot, kulttuurivienti‑, kuten musiik­ki­vien­ti­hank­keet ym.).

    Tai­tei­li­jat saa­vat anot­tui­na apu­ra­hoi­na n. 18 miljoonaa/v. Raha jae­taan tuhan­sien kes­ken, kes­ki­mää­räi­nen tuki­sum­ma on sata­sis­ta pariin tuhanteen. 

    Sosi­aa­li- ja ter­veys­puo­len säh­köi­sen poti­las­tie­to­kan­nan kehit­tä­mi­seen on täl­le vuo­del­le myön­net­ty 16 mil­joo­naa e, rahaa toki jo men­nyt muu­ta­mia kym­me­niä miljoonia.

    Ansio­si­don­nais­ten työt­tö­myys­kor­vaus­ten val­tion vas­tuu­osuus on n. 800 mil­joo­naa e/v.

    Yri­tys­tu­kia sekä suo­ri­na tuki­na että lai­noi­na val­tio myön­tää n. 800 mil­joo­naa e/v.

    Val­tion bud­jet­ti yhteen­sä n. 4400 miljoonaa. 

    Crea­ti­ve industries eli luo­vat alat on maa­il­mal­la kas­va­vim­pien alo­jen jou­kos­sa ja jos yhtään kär­ryil­lä on tule­vai­suu­des­sa haet­ta­vas­ta talous­kas­vus­ta (myös Suo­mes­sa), sitä hae­taan juu­ri imma­te­ri­aa­lia­loil­ta kuten tai­teet, muo­toi­lu ja käsi­työt, kult­tuu­ri, musiik­ki, vir­tu­aa­li­maa­il­ma, pelit, elo­ku­vat jne sisällöt. 

    18 milj. on suht pie­ni sat­saus kun yhtään vertailee.
    http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2011/vm_2011.html

  89. Jaa? Las­se Leh­ti­nen aina­kin sai koko lail­la toi­sen kuvan Roo­sin omas­ta esittelystä:

    http://www.lasselehtinen.net/content/view/133/102/lang, en

    Lie­nee­kö Leh­ti­nen­kin joku hal­la-aho­lai­nen kii­hot­ta­ja, joka “ilman mitään perus­tet­ta” heit­te­lee moi­sia väitteitä?

    Wiki­pe­dias­ta (http://fi.wikipedia.org/wiki/J._P._Roos) nyt puhu­mat­ta­kaan. Voi­han tie­ten­kin olla että nyky­ään tais­to­lai­nen on olen­nai­ses­ti eri asia kuin kom­mu­nis­ti, mis­tä­pä näi­tä tietää.

    1. Leh­ti­sen sitaa­tis­ta en löy­tä­nyt j.P. Roo­sia ja wiki­pe­dias ker­toi hänen jos­kus nuo­ruu­des­saan olleen. Hal­la-Aho väit­ti Roo­sin ole­van kom­mu­nis­ti. Oli­si­ko totuu­den­mu­kais­ta kut­sua Nal­le Wahl­roo­sia kommunistiksi?

  90. Pai­no­te­taan vie­lä, että vaik­ka minä en täl­lai­sen omas­ta mie­les­tä­ni tur­hal­ta vai­kut­ta­van tou­hun tuke­mis­ta ymmär­rä­kään, haluan sil­ti että sitä tue­taan, jos ja kun monet muut mie­les­tään hyö­ty­vät suo­ma­lai­sen huip­pu-urhei­li­jan suo­ri­tus­ten seu­raa­mi­ses­ta, ja sitä enem­män mitä parem­pia nämä suo­ri­tuk­set ovat. 

    Minus­ta oleel­lis­ta ei ole se, kuin­ka moni naut­tii sii­tä, että saa seu­ra­ta jon­kun huip­pu-urhei­li­jan teko­sia, vaan se, että kuin­ka moni lap­si tai nuo­ri innos­tuu urhei­le­maan, kun on hyviä esi­merk­ke­jä, joi­ta seu­ra­ta. Tavoit­tee­na ei ole, että jokai­ses­ta pik­ku­po­jas­ta tuli­si iso­na uusi mat­ti­ny­kä­nen, vaan sem että lii­kun­nal­li­nen elä­män­ta­pa omak­su­taan ja se jää, vaik­ka oman osaa­mi­sen rajat tuli­si­vat­kin vastaan.

  91. OS:
    >Todet­ta­koon, että tuos­sa kir­joi­tuk­ses­sa Halla-aho
    >nimit­tää ilman mitään perus­tet­ta J.P Roosia
    >kom­mu­nis­tik­si, jota hän ei ole eikä ole koskaan
    >ollut. Täl­lai­sia yksi­tyis­koh­tia Halla-ahon
    >kir­joit­te­lus­sa on alituisesti.

    J. P. Roos itse kir­joit­taa ( http://yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/F9375771-F9C5-4F60-9CF4-E37440AABDBD/0/051roos.pdf )

    >… kuu­lun Ilk­ka Kylä­vaa­ran teoksen
    >sii­hen taistolaiskategoriaan,
    >joka vähät­te­lee taistolaisuuden
    >vaka­vuut­ta, ei myön­nä tehneensä
    >eri­tyi­sem­piä vir­hei­tä, ei kadu
    >eikä häpeä pahem­min sitä mitä
    >tuli tehdyksi. …

    Jokin näis­sä väit­teis­sä ei nyt ihan sovi yhteen.

  92. Jos olem­me siir­ty­mäs­sä kol­men suu­ren pii­ri­lei­kis­tä nel­jän kes­ki­ko­koi­sen vas­taa­vaan, niin mikä oikein muut­tuu? Perus­suo­ma­lai­set ovat etu­kä­teen nimen­neet ei-toi­vo­tuik­si hal­li­tus­kump­pa­neik­si vih­reät (n. 10% kan­na­tus) ja RKP:n (5%). Toi­sin sanoen 85% tule­vis­ta kan­san­edus­ta­jis­ta käy perus­suo­ma­lai­sil­le hal­li­tus­kump­pa­neik­si, ml. kaik­ki kol­me suur­ta puoluetta. 

    On sii­nä meil­lä dynaa­mi­nen muutosvoima.

  93. Osmo, näy­te 1:
    “Hal­la-aho nimit­tää ilman mitään perus­tet­ta J.P Roo­sia kom­mu­nis­tik­si, jota hän ei ole eikä ole kos­kaan ollut”

    Täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa on moneen ker­taan todet­tu, Roo­sin tais­to­lais­men­nei­syys ja SKP:n jäsenyys.

    Osmo, näy­te 2:
    “Eli­na, pereh­dy pree­sen­sin ja imper­fek­tin eroa”

    Pitäi­si­kö blo­gi-isän­nän itse pereh­tyä tähän eroon myös­kin, ennen kuin väit­tää ettei Roos “ole kos­kaan ollut” kom­mu­nis­ti? Ihmeel­li­nen asenne.

  94. Saa­ra:

    Esi­merk­ke­jä tiskiin.

    No minä oon tänään esi­mer­kik­si käyt­tä­nyt rahaa kom­mu­ni­koin­tiin, ruo­kaan ja suojaan.

    Sinä väi­tit, että kos­ka tai­de ei oo viih­det­tä sii­tä mak­sa­mis­ta ei voi jät­tää kulut­ta­jien kon­tol­le. Minä väi­tän, että usei­ta asioi­ta jot­ka myös­kään ei oo viih­det­tä on jo jätet­ty kulut­ta­jien kon­tol­le ja ihan hyvin menee.

    jois­sa yksi­tyis­hen­ki­lö, yhtei­sö tai yri­tys on tilan­nut tai­tei­li­jal­ta huo­mat­ta­van, sit­tem­min kan­sain­vä­lis­tä tun­net­tuut­ta saa­vut­ta­neen merk­ki­teok­sen omal­la rahallaan. 

    Täl­lä ei oo mitään teke­mis­tä sen kans­sa saa­daan­ko val­tion kaut­ta tai­tei­li­joil­le jaet­ta­val­le rahal­le vastinetta.

    Kaik­ki työ­hön mene­vä aika, ener­gia ja työn vaa­ti­maan mind-setiin mukau­tu­mi­nen on pois jos­ta­kin muusta.

    Var­mas­ti.

    Tai­tei­li­jal­la tai­tees­ta, kos­ka tai­tei­li­jan päi­viin ei juu­ri muu­ta mahdu. 

    !? No riip­puu tekee­kö tai­tei­li­ja tai­det­ta amma­tik­seen. Jos tekee, niin sil­loin­han työn teke­mi­nen ei oo pois­sa tai­teen teke­mi­ses­tä, vaan työn teke­mi­nen on tai­teen tekemistä.

    Huo­mat­ta­van mer­ki­tyk­sel­lis­ten suur­teos­ten teke­mi­nen edel­lyt­tää pit­kiä yhte­näi­siä jak­so­ja, jol­loin voi kes­kit­tyä ainoas­taan sii­hen teokseen.

    No miks me halut­tas suur­teok­sia? Onks ne joten­kin parem­pia kuin huo­mat­ta­van mer­ki­tyk­sel­li­set muut teok­set? Ja mil­lä perus­teel­la val­tion tai­tei­li­joil­le jaka­mal­le rahal­le saa­daan vas­ti­neek­si sel­lai­sia suur­teok­sia, että niis­tä kan­nat­taa maksaa?

    Jos Sibe­lius oli­si jou­tu­nut jat­ku­vas­ti sävel­tä­mään elääk­seen, on sel­vää ettei hän oli­si voi­nut sävel­tää tätä nykyi­sin tun­net­tu­jen teos­ten­sa koko­nai­suut­ta saman­lai­se­na ja yhtä laajana.

    No sul­le voi olla sel­vää, mut­ta meil­le muil­le joil­la ei oo kris­tal­li­pal­loa se ei oo ollen­kaan selvää.

    Muu­ten­kin jos joku tai­tei­li­ja saa parem­paa työ­tä aikaan sik­si, että saa rahan­sa val­tiol­ta, niin se ei tar­koi­ta että kes­ki­mää­rin val­tion tuke­mi­sen aiheut­ta­mat muu­tok­set tai­teen teke­mi­seen olis posi­tii­vi­sia tai sen rahan arvioisia.

    Eli sä et voi arvioi­da jon­kun poliit­ti­sen pää­tök­sen ansioi­ta kes­kit­ty­mäl­lä pel­käs­tään nii­hin hyviin puo­liin ja jät­tä­mäl­lä huo­not puo­let arvioimatta.

    Huo­mat­ta­vas­ti useam­min kui­ten­kin kuin sel­lai­set hen­ki­löt, jot­ka eivät ole aihees­ta edes kiin­nos­tu­nei­ta eivät­kä ole ope­tel­leet koh­taa­maan ja arvioi­maan tai­det­ta, vaan pitä­vät huo­no­na kaik­kea, mikä edel­lyt­tää omaa tulkintaa.

    No tus­kin ne ihmi­set, jot­ka pitää kaik­kea huo­no­na, mikä edel­lyt­tää omaa tul­kin­taa olis jaka­mas­sa raho­ja tai­teel­le vaik­ka val­tion kaut­ta rahan jaka­mi­nen lope­tet­tais, joten voit nuk­kua yös rauhassa.

    Miten ehdo­tat, että “kat­som­me koko­nai­suu­te­na” kult­tuu­ris­ta arvoa, joka muo­dos­tuu vuo­si­sa­to­jen aikajänteellä?

    No ehdo­tan, että mie­ti­tään eka­na sitä, että miten val­tion kaut­ta tai­teen tuke­mi­nen muut­taa tai­teen teke­mis­tä. Min­kä­lais­ta tai­det­ta teh­dään enem­män ja min­kä­lais­ta tai­det­ta teh­dään vähem­män? Sit­ten voi­daan poh­tia miten pal­jon iloa ja hyö­tyä ihmi­set saa täs­tä muu­tok­ses­ta ja voi­daan vaik­ka arvioi­da sitä pit­käl­le tule­vai­suu­teen tai arvioi­da men­nei­syy­des­tä, että miten pal­jon iloa me ollaan saa­tu sii­tä muu­tok­ses­ta tai­teen teke­mi­seen mitä mei­tä edel­tä­vät suku­pol­vet ovat saa­neet aikaan jaka­mal­la rahaa val­tion väli­tyk­sel­lä tai­tei­li­joil­le ja sit ver­ra­taan tätä kustannuksiin.

    Eri­tyi­ses­ti ehdo­tan, että ei hei­lu­tel­la vaan käsiä sinun tapaa­si ja fii­lis­tel­lä Sibeliusta.

    Hyvän tai­teen ulkois­vai­ku­tuk­set ovat kyl­lä todel­li­sia, mut­ta teok­sen syn­ty­het­kel­lä vai­kei­ta havaita/ennustaa, ja jos­kus ne aktua­li­soi­tu­vat vas­ta sato­jen vuo­sien kuluttua. 

    äh… täs­sä tai­taa nyt olla taas kyse sii­tä, että sinul­la on sama käsi­tys ulkois­vai­ku­tuk­ses­ta kuin Juuso Kopo­sel­la. Voit tutus­tua sii­hen mikä ulkois­vai­ku­tus on tämän kom­ment­ti­ket­jun lopus­ta: http://www.soininvaara.fi/2011/01/20/niukkuuden-jakaminen-jokaiselle-tarpeensa-mukaan/

    Mut­ta täl­lai­sen ver­tai­lun olles­sa mah­do­ton­ta, vaih­toeh­doik­se­si jää joko yrit­tää ymmär­tää tai yrit­tää tuomita.

    Juu­ri näin! Pitää yrit­tää ymmär­tää sitä onko tai­teen tuke­mi­ses­ta val­tion kaut­ta hyö­tyä vai hait­taa, eikä tuo­mi­ta nii­tä jot­ka argu­men­toi­vat omaa mie­li­pi­det­tä­si vastaan.

  95. Eli­na:

    En pidä sinän­sä aikuis­ten toi­min­ta­na perus­tel­la sano­mi­sian­sa tai teke­mi­siän­sä peri­aat­teel­la “toi alot­ti”. Sopii parem­min päi­vä­ko­din puolelle”

    Näin on. Mut mun point­ti oli se, että jos Hal­la-Aho halu­taan jät­tää kes­kus­te­lun ulko­puo­lel­le siks, et se on hauk­ku­nu jotain kom­ma­riks, pitäis myös hir­vee mää­rä toi­mit­ta­jia ja mui­ta polii­tik­ko­ja jät­tää kes­kus­te­lun ulko­puo­lel­le siks, et ne on hauk­ku­nu Hal­la-Ahoo ja kump­pa­nei­ta rasis­teiks. Kos­ka näin ei teh­dä, ei JHA:takaan samal­la logii­kal­la pidä sul­kea kes­kus­te­lus­ta pois.

  96. Soi­nia vas­taan paras ase oli­si huu­mo­ri. Kun her­ra Soi­ni pis­tää kai­ken lek­ke­rik­si ja höpi­näk­si, niin samal­la mital­la. Olen sata var­ma, että per­su­jen vaa­lioh­jel­maa on teh­ty vir­ne suu­pie­les­sä. Siel­lä on poh­dit­tu, että tuo ja tuo uppo­aa kan­saan kuin kuu­ma veis­ti sulaan voi­hin ja nau­rut pääl­le. Mai­nos­toi­mis­ton malliin.

    Osmo on oikeas­sa, argu­men­teil­la per­sui­hin ei pää­se kiin­ni. Huu­mo­riin ei ole ennen­kään fak­tat tehon­neet. Nämä ovat rotes­ti­vaa­lit. Mut­ta ei kan­saa voi syyt­tää, kun se on kyl­läs­ty­nyt val­lan yli­mie­li­syy­teen. Tule­vat vaa­lit on tun­ne­vaa­lit, ei asia­vaa­lit. Soi­ni on läk­syn­sä lukenut.

  97. Eikös Sii­be­lius saa­nut jon­kun rahan val­tiol­ta ja lopet­ti sit­ten sävel­tä­mi­sen käy­tän­nös­sä koko­naan kym­me­nik­si vuo­sik­si? Joku Mozart taas sävel­si aina­kin lef­fan mukaa tuli pree­sen­sin alla, kun jou­tui elä­mään sillä.

  98. Osmo Soi­nin­vaa­ra on tuo­nut tähän kes­kus­te­luun ainoan asial­li­sen vaa­li­ju­tun eli euron. Näis­tä vaa­leis­ta tulee tun­ne­vaa­lit, mut­ta sen jäl­keen alkaa arki, jota mita­taan rahassa. 

    Tie­dän, että euroil­la ei tun­ne­vaa­leis­sa ole mitään mer­ki­tys­tä, mut­ta on sen­tään hyvä, että joku tie­tää, että raha­ta­lous jat­kuu myös vaa­lien jälkeen. 

    Minä­kin kysyn, mikä on eurois­sa per­su­jen vaa­li­lu­paus­ten hin­ta. Jos kes­ki­tu­lois­ten vero­ja läh­de­tään alen­ta­maan, tie­tää se kovia aiko­ja Suo­men vähä­tu­loi­sil­le. Joi­den puo­les­ta­pu­hu­ja­na Soi­ni esiintyy.

  99. En tätä tai­de­puol­ta niin ole­kaan seu­ran­nut täs­sä ket­jus­sa, mut­ta kiin­ni­tin Art­tu­rin tavoin huo­mio­ta tähän Saa­ran kom­men­tin kohtaan:

    Jos Sibe­lius oli­si jou­tu­nut jat­ku­vas­ti sävel­tä­mään elääk­seen, on sel­vää ettei hän oli­si voi­nut sävel­tää tätä nykyi­sin tun­net­tu­jen teos­ten­sa koko­nai­suut­ta saman­lai­se­na ja yhtä laajana.

    Ihmet­te­len pas­sii­vin lii­an suju­vaa käyt­töä. Ei minul­le aina­kaan ole selvää.

    Upei­ta teok­sia joka tai­tee­na­lan saral­la on teh­ty kaut­ta koko ihmis­kun­nan his­to­rian. Vain ohuen ohut sii­vu niis­tä ollaan teh­ty nykyi­sen kal­tai­sen apu­ra­ha­käy­tän­nön aikana. 

    Sibe­lius­kin sävel­si muun muas­sa Kare­lia- ja Lem­min­käis­sar­jan­sa ennen kuin pää­si jär­jes­tel­män piiriin. 

    (Nyt meni musii­kin his­to­ria Jan­nen osal­ta sit­ten ihan ulko­muis­tis­ta eli kor­ja­ta saa ja se on jopa toivottavaa)

  100. Ris­to

    Eli siis mui­den edus­ta­jien mie­les­tä lait­to­mas­ti maas­sa oles­ke­le­vil­la pitäi­si olla *parem­mat* oikeu­det jul­ki­seen ter­vey­den­huol­toon kuin esi­mer­kik­si seu­raa­vil­la lail­li­sil­la ryh­mil­lä: EU:n ulko­puo­li­set opis­ke­li­jat ja lyhy­tai­kai­set työn­te­ki­jät per­hei­neen tai Suo­men kan­sa­lais­ten puo­li­sot, jot­ka odot­ta­vat lupa­kä­sit­te­lyä lail­li­ses­sa jär­jes­tyk­se­sä Suo­mes­sa? Jul­ki­sis­ta varois­ta ei mak­se­ta ter­vey­den­huol­toa mil­le­kään mai­ni­tuis­ta ryhmistä.”

    Toi­saal­ta Soi­ni äänes­ti sen puo­les­ta, että maa­han­muut­ta­jil­la tuli­si olla yhden­ver­tai­nen oikeus ter­veys­pal­ve­lui­hin. Ilmei­ses­ti Soi­ni ei halua, että näi­tä rahoi­te­taan yhtei­ses­tä kukkarosta? 

    Mut­ta mil­lä perus­teil­la äänes­tää tyh­jää sii­tä, että maa­han­muut­ta­jat pää­si­si­vät HELPOSTI käsik­si ehkäisyvälineisiin? 

    Pus­kee­ko täs­sä Soi­nil­la nyt kato­li­lai­suus pin­nal­le? Onko niin, että prag­maa­tik­ko­na ja poliit­ti­se­nä kehä­ket­tu­na Soi­ni ei keh­taa suo­raan ajaa uskoon­sa perus­tu­via asioi­ta, mut­ta ei myös­kään voi äänes­tää hen­ki­lö­koh­tais­ta kato­li­lais­ta usko­aan vastaan?

    Sii­nä­pä on per­su-ateis­til­le mietittävää.

  101. OS kir­joit­ti
    “On pidet­tä­vä tark­ka raja sen suh­teen, mitä val­tio voi mää­rä­tä ja mitä tulee jät­tää mää­rää­mät­tä. Äärie­si­merk­ki lii­an pit­käl­le mene­väs­tä altiol­li­ses­ta sää­te­lys­tä löy­tyy jos­tain Yhdys­val­tain osa­val­tios­ta, joka mää­rä­si, että avio­lii­tos­sa­kin on sal­lit­tua vain lähestyssaarnaaja-asento.”
    Vih­rei­den­kin kan­nat­tai­si pitää, mitä val­tio voi mää­rä­tä ja mitä ei. Aika lail­la ehdo­tuk­sia heil­tä tulee tyy­liin pitää kiel­tää /määrätä pakolliseksi.
    Mitä tähän USAn osa­val­tioon tulee, oli­si muka­vaa jos Soi­nin­vaa­ra ker­to­si, mis­tä lais­sa ja mis­sä val­tios­sa on kyse ja kuin­ka mon­ta tuo­mio­ta vuo­des­sa lan­ge­te­taan. En epäi­le, ettei van­ho­ja type­riä sään­nök­siä ole jon­ne­kin jää­nyt. On nii­tä Suo­mes­sa­kin ollut ja on vie­lä­kin. Usein ne ovat kuol­lei­ta pykä­liä. Pal­jon pahem­paa on uusien type­rien sään­tö­jen teke­mi­nen. Nii­tä kyl­lä myös vih­reät osaa­vat kek­siä. Siis, mikä laki mis­sä ja mon­ta­ko tapaus­ta pan­naan vuo­des­sa tutkintaan?

    1. En väit­tä­nyt, että tuo Yhdys­val­tain osa­val­tion pykä­lä oli­si voi­mas­sa, vaan että on tul­lut jos­kus sää­de­tyk­si. Minul­la on käsi­tys, mis­tä ete­läi­ses­tä osa­val­tios­ta on kyse, mut­ta en jak­sa nyt tar­kis­taa, joten en sano, kos­ka muis­ti­ku­va­ni voi olla vää­rä. Esi­merk­ki oli tar­koi­tet­tu havain­nol­lis­ta­maan sitä, että käsi­tys val­tion toi­mi­val­lan rajois­ta on vähän häi­ly­vä. Muu­ta­kin type­rää on pää­tet­ty kuin se, mikä on hyväk­syt­tä­vää taidetta.

  102. Anu T,

    Minus­ta on jär­je­tön­tä aset­taa ter­vey­den­huol­to ja kult­tuu­ri vas­tak­kain ja sit­ten päi­vi­tel­lä kuin­ka vähän kult­tuu­ri saa tukea. 

    Käsit­tääk­sem­me kes­kus­te­lem­me sii­tä, onko kult­tuu­rin tuke­mi­nen yli­pään­sä mie­le­käs­tä eli saam­me­ko taa­tus­ti näin kult­tuu­ria sub­ven­toi­den jotain parem­paa kat­sel­ta­vaa ja kuunneltavaa. 

    Ihan sama vaik­ka sii­hen meni­si vain muu­ta­ma sata­nen, jos se on tur­haa tai jopa hai­tal­lis­ta. Ei nyt rahas­ta ole­kaan niin kyse, vaan järjestelmästä. 

    Minul­la ei ole var­si­nais­ta kan­taa asi­aan, mut­ta toi­sin kuin Saa­ral­le, minul­le tämä asia ei ole selvä.

  103. Väki­sin­kin tulee mie­leen eri­tyi­ses­ti “jyr­ki katais­ten” per­su­jen pyr­ki­myk­siä ja arvo­ja esit­te­le­vis­tä ohjel­mis­ta löy­tä­mis­tä vir­heis­tä (sic!)ne ajat kun vih­rei­tä pidet­tiin hai­hat­te­li­joi­na, viher­pi­per­tä­ji­nä jne. Nyky­ään suur­ta osaa alku­pe­räi­sis­tä arvois­ta pide­tään lähes itses­tään sel­vyyk­si­nä ja vih­reyt­tä myyn­ti­valt­ti­na. Pitäi­si muis­taa ettei vaa­leil­la hae­ta päte­viä hal­lin­to­vir­ka­mie­hiä vaan arvo­joh­ta­jia jot­ka pys­ty­vät saa­maan hal­lin­to­ko­neis­ton kek­si­mään kep­po­set mil­lä “vir­heet” toteu­tu­vat. Gal­lup­pien perus­teel­la tulee olet­taa kyseen ole­van niin suu­res­ta osas­ta kan­saa että vas­tuu­ta tun­te­vien pitäi­si vai­vau­tua ana­ly­soi­maan kun­nol­la mitä tun­teel­la esiin tuo­tu­jen asioi­den taka­na on ja mil­lai­sis­ta arvois­ta on kyse ennen kuin val­lan­ku­mous­ta tms. kek­si­tään ruve­ta puu­haa­maan (vrt. ns. taistolaiset)

  104. Tuo Sibe­lius on täs­sä yhtey­des­sä vähän huo­no esi­merk­ki, kos­ka sävel­tä­mi­nen­hän ei pal­joa mak­sa, sii­hen riit­tää 1 kpl Sibe­liuk­sia tai mui­ta sävel­tä­jiä, muu­ta­ma lyi­jy­ky­nä ja kasa nuot­ti­pa­pe­ria. Mah­dol­li­ses­ti pia­no. Sin­fo­nia syn­ty­nee vuo­des­sa tai paris­sa, jos hom­ma täy­tyy rahoit­taa tilaus­töil­lä niin ehkä menee vuo­si kau­em­min. Kyl­lä sel­lai­seen rahat löytyy.

    Mut­ta — sikä­li kuin syn­ty­nyt sävel­teos edus­taa klas­sis­ta kon­sert­ti­musiik­kia — sen ESITTÄMINEN mak­saa mal­tai­ta ja sii­hen nuo yhteis­kun­nan tai­de­musiik­ki­tuet enim­mäk­seen mene­vät. Jos val­tion tai­de­tuet lope­tet­tai­siin, sävel­lyk­siä var­maan syn­tyi­si edel­leen, mut­ta nii­tä ei juu­ri voi­tai­si esittää.

  105. Kir­joi­tuk­se­ni ket­jus­sa käsi­tel­lys­tä tai­de­ai­hees­ta tie­de­foo­ru­mil­la: http://www.tiede.fi/keskustelut/historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/taide-ja-kulttuuripessimistit-t50026.html

    Lin­ki­tän sen nyt, kun olin sitä ensin tähän kir­joit­ta­mas­sa, mut­ta en noin pit­käk­si veny­nyt­tä oikein kehdannut.

    Näke­myk­se­ni on aika lähel­lä Saa­ran näke­mys­tä, jos ymmär­sin oikein käy­tyä keskustelua.

  106. Art­tu­ri B:

    Sinä väi­tit, että kos­ka tai­de ei oo viih­det­tä sii­tä mak­sa­mis­ta ei voi jät­tää kulut­ta­jien kon­tol­le. Minä väi­tän, että usei­ta asioi­ta jot­ka myös­kään ei oo viih­det­tä on jo jätet­ty kulut­ta­jien kon­tol­le ja ihan hyvin menee.

    Tar­ken­ne­taan. Väi­tät­kö sinä, että ne myön­tei­set yhteis­kun­nal­li­set, sosi­aa­li­set ja psy­ko­lo­gi­set vai­ku­tuk­set, joi­ta tai­det­ta tuke­mal­la syn­tyy, syn­tyi­si­vät vähin­tään samas­sa mit­ta­kaa­vas­sa ilman tukea?

    Minus­ta tai­de on erin­omai­nen esi­merk­ki sel­lai­ses­ta arvon­luon­nis­ta, joka on todel­lis­ta ja tär­ke­ää, mut­ta jol­le ei sil­ti löy­dy nykyi­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä mark­ki­noil­ta mak­sa­jaa. Syi­tä olen lue­tel­lut jo aiem­min. Mik­si esim. kukaan omal­la kus­tan­nuk­sel­laan tilai­si sel­lais­ta arvon­luon­tia, joka rea­li­soi­tuu voi­maan vas­ta tilaa­jan kuo­le­man jäl­keen, jakau­tuu laa­ja-alai­ses­ti yhteis­kun­taan (eikä siis jää ainoas­taan tilaa­jan talou­del­li­sek­si hyö­dyk­si) ja jon­ka tyyp­pi ja luon­ne ei ole vält­tä­mät­tä edes tun­nis­tet­ta­vis­sa tilauk­sen­te­ko­vai­hees­sa? Jos väi­tät tie­tä­vä­si, että näin käy­tän­nös­sä tapah­tuu, esi­tä ihmees­sä nii­tä penää­miä­ni esi­merk­ke­jä sen sijaan, että late­let sut­kau­tuk­sia käsienheiluttelusta.

    jois­sa yksi­tyis­hen­ki­lö, yhtei­sö tai yri­tys on tilan­nut tai­tei­li­jal­ta huo­mat­ta­van, sit­tem­min kan­sain­vä­lis­tä tun­net­tuut­ta saa­vut­ta­neen merk­ki­teok­sen omal­la rahallaan.

    Täl­lä ei oo mitään teke­mis­tä sen kans­sa saa­daan­ko val­tion kaut­ta tai­tei­li­joil­le jaet­ta­val­le rahal­le vastinetta.

    Ahaa, siis argu­ment­ti­si onkin, että kos­ka tai­de on arvo­ton­ta, sitä ei tule tukea vero­va­rois­ta ja on ihan ok, ettei­vät myös­kään yksi­tyis­hen­ki­löt tai yri­tyk­set sitä rahoi­ta. Vai?

    Kaik­ki työ­hön mene­vä aika, ener­gia ja työn vaa­ti­maan mind-setiin mukau­tu­mi­nen on pois jos­ta­kin muus­ta. Tai­tei­li­jal­la tai­tees­ta, kos­ka tai­tei­li­jan päi­viin ei juu­ri muu­ta mahdu.

    !? No riip­puu tekee­kö tai­tei­li­ja tai­det­ta amma­tik­seen. Jos tekee, niin sil­loin­han työn teke­mi­nen ei oo pois­sa tai­teen teke­mi­ses­tä, vaan työn teke­mi­nen on tai­teen tekemistä.

    Toi­sin sanoen mää­rit­te­let “ammat­ti­mai­suu­den” mit­taut­ta­mal­la tulos­ten arvoa mark­ki­noil­la. Jos sil­lä arvol­la ei elä, tai­tei­li­ja ei ole ammat­ti­tai­tei­li­ja. Niinkö?

    Kysyin sinul­ta jo aiem­min, oli­si­ko täl­lä mit­ta­ril­la­si voi­tu havai­ta Sibe­liuk­sen tuo­tan­non todel­li­nen (nyky­ään ylei­ses­ti tun­net­tu) arvo ennen nii­den sävel­tä­mis­tä. Voit­ko vastata?

    …mil­lä perus­teel­la val­tion tai­tei­li­joil­le jaka­mal­le rahal­le saa­daan vas­ti­neek­si sel­lai­sia suur­teok­sia, että niis­tä kan­nat­taa maksaa?

    Havait­sit­ko OP:n esi­mer­kin pop-musii­kis­ta? Ihan hyvä indi­kaa­tio sii­tä, mitä saa­daan kun jäte­tään kult­tuu­ri mark­ki­noi­den hoi­det­ta­vak­si. Mitään pop-musiik­kia vas­taan minul­la ei ole — kulu­tan sitä pal­jon itse­kin. Mut­ta Lor­din Alice Coo­per ‑pla­gi­aat­ti ei muu­ta maa­il­maa samal­la taval­la myön­tei­sel­lä ja pit­kä­kaa­ri­sel­la taval­la kuin Fin­lan­dia-hym­ni. Eikä Aku Ank­ka (niin kiva kuin onkin) samal­la taval­la kuin Picas­son Guernica.

    Jos Sibe­lius oli­si jou­tu­nut jat­ku­vas­ti sävel­tä­mään elääk­seen, on sel­vää ettei hän oli­si voi­nut sävel­tää tätä nykyi­sin tun­net­tu­jen teos­ten­sa koko­nai­suut­ta saman­lai­se­na ja yhtä laajana.

    No sul­le voi olla sel­vää, mut­ta meil­le muil­le joil­la ei oo kris­tal­li­pal­loa se ei oo ollen­kaan selvää.

    Ei sen tie­tä­mi­seen tar­vi­ta kris­tal­li­pal­loa, että koko­päi­vä­työ­nään pop-musiik­kia sävel­tä­vä (vaik­ka sit­ten vii­me vuo­si­sa­dan alun pop-musiik­kia) ei voi samal­la sävel­tää Sibe­liuk­sen koko tuo­tan­toa sel­lai­se­na kuin Sibe­lius sen sävel­si. Se on fysi­kaa­li­nen ja men­taa­li­nen mah­dot­to­muus, samal­la taval­la kuin se, että pak­ko­ruot­sin opis­ke­lu on pois mui­den kie­lien (/aineiden) opis­ke­lus­ta, vaik­ka joku onkin muu­ta yrit­tä­nyt väittää.

    Muu­ten­kin jos joku tai­tei­li­ja saa parem­paa työ­tä aikaan sik­si, että saa rahan­sa val­tiol­ta, niin se ei tar­koi­ta että kes­ki­mää­rin val­tion tuke­mi­sen aiheut­ta­mat muu­tok­set tai­teen teke­mi­seen olis posi­tii­vi­sia tai sen rahan arvioisia.

    Olen­nais­ta ei ole rahan läh­de vaan teke­mi­sen vapaus. Tilaus­työn teet­tä­jä esit­tää lähes poik­keuk­set­ta teki­jäl­le jon­kin­lai­sen briif­fin, ja odot­taa että lop­pu­tu­los miel­lyt­tää hän­tä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Täl­lä meka­nis­mil­la ei syn­ny uraa­uur­ta­vaa, vuo­si­sa­to­jen pää­hän kan­ta­vaa tai­det­ta, ellei tilaa­ja ole niin epäit­se­käs ja niin hyvin asi­aan pereh­ty­nyt, että hän luo­puu hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta odo­tuk­sis­taan vaik­ka onkin työn mak­sa­ja. Nyky­maa­il­mas­sa näin toi­mii hyvin har­va. Itsel­le­ni ei tule nyky­ajan Suo­mes­ta heti mie­leen yhtä­kään esi­merk­kiä. Ker­ro ihmees­sä, jos sinul­le tulee. Vaik­ka uskon­kin, että jot­kut har­vat ehkä nykyi­sin­kin satun­nai­ses­ti toi­mi­vat näin, tar­vit­ta­vaa kriit­tis­tä mas­saa ei ole, eli yksi­kään tai­tei­li­ja ei enää kyke­ne teke­mään huo­mat­ta­vaa uraa täl­lai­sen epäit­sek­kään mese­naa­tin avulla.

    Eli sä et voi arvioi­da jon­kun poliit­ti­sen pää­tök­sen ansioi­ta kes­kit­ty­mäl­lä pel­käs­tään nii­hin hyviin puo­liin ja jät­tä­mäl­lä huo­not puo­let arvioimatta.

    Enkä pyri­kään näin teke­mään. En vain pys­ty kek­si­mään täs­tä mitään niin jär­kyt­tä­vän huo­no­ja puo­lia, että ne peit­toai­si­vat alleen tai­teen vapau­den hyvät puo­let. Sama jut­tu kuin perus­tut­ki­muk­ses­sa. Olet­ko sii­tä­kin sitä miel­tä, että mark­ki­noi­den tuli­si olla ainoa rahoituslähde?

    No tus­kin ne ihmi­set, jot­ka pitää kaik­kea huo­no­na, mikä edel­lyt­tää omaa tul­kin­taa olis jaka­mas­sa raho­ja tai­teel­le vaik­ka val­tion kaut­ta rahan jaka­mi­nen lope­tet­tais, joten voit nuk­kua yös rauhassa.

    Kom­men­til­la viit­ta­sin per­sui­hin, jot­ka oma-aloit­tei­ses­ti ker­to­vat meil­le ole­van­sa mm. “näköis­tai­teen ystä­viä” (lie­nee vali­tet­ta­vas­ti koo­di­kiel­tä, joka mer­kit­see ettei Soi­ni pidä muus­ta kuin näköis­tai­tees­ta) jne.

    Miten ehdo­tat, että “kat­som­me koko­nai­suu­te­na” kult­tuu­ris­ta arvoa, joka muo­dos­tuu vuo­si­sa­to­jen aikajänteellä?

    No ehdo­tan, että mie­ti­tään eka­na sitä, että miten val­tion kaut­ta tai­teen tuke­mi­nen muut­taa tai­teen teke­mis­tä. Min­kä­lais­ta tai­det­ta teh­dään enem­män ja min­kä­lais­ta tai­det­ta teh­dään vähemmän?

    Miten ajat­te­lit käy­tän­nös­sä tätä tut­kia? Ekat tulok­set voi­si­vat olla hyp­py­sis­sä.. no sano­taan vaik­ka tuhan­nen vuo­den kulut­tua, jos eri aika­kausien vai­ku­tus­ta halut­tai­siin kont­rol­loi­da. Miten nimeäi­sit ne eri­lai­set tai­tei­den laa­tu­luo­kat, joi­den esiin­ty­vyyt­tä mit­tai­sit? Tyy­li­suun­tien­ko mukaan vai jol­la­kin muil­la nimil­lä? Onko jokin tyy­li­suun­ta mie­les­tä­si parem­pi kuin jokin toi­nen? Mitä siis voi­sit pää­tel­lä sii­tä, että val­tion tuke­ma­na esiin­tyy hie­man enem­män impres­sio­nis­mia kuin ekspres­sio­nis­mia, tai päin vastoin?

    Tut­ki­mus­ky­sy­myk­se­si on muu­ten läh­tö­koh­tai­ses­ti asen­teel­li­nen. Miten niin juu­ri val­tion rahoi­tus on se, joka “muut­taa” tai­teen teke­mis­tä? Minus­ta on pal­jon uskot­ta­vam­paa, että tilaa­jan briif­fi on se, joka tai­teen sisäl­tö­jä ja teke­mi­sen tapo­ja muut­taa. Sil­loin, kun tai­tei­li­ja tekee sitä mitä itse halu­aa ja mihin uskoo (val­tion tai vas­taa­van tahon rahoit­ta­ma­na, joka ei puu­tu sisäl­töön), tai­de on vähi­ten muunnettua.

    Sit­ten voi­daan poh­tia miten pal­jon iloa ja hyö­tyä ihmi­set saa täs­tä muu­tok­ses­ta ja voi­daan vaik­ka arvioi­da sitä pit­käl­le tule­vai­suu­teen tai arvioi­da men­nei­syy­des­tä, että miten pal­jon iloa me ollaan saa­tu sii­tä muu­tok­ses­ta tai­teen teke­mi­seen mitä mei­tä edel­tä­vät suku­pol­vet ovat saa­neet aikaan jaka­mal­la rahaa val­tion väli­tyk­sel­lä tai­tei­li­joil­le ja sit ver­ra­taan tätä kustannuksiin.

    No käy­te­tään edel­leen samaa esi­merk­kiä. Mil­lä mene­tel­mäl­lä mit­tai­sit rahas­sa sen arvon, joka Sibe­liuk­sen musii­kil­la on ollut maam­me itsenäistymiskehityksessä?

    Eri­tyi­ses­ti ehdo­tan, että ei hei­lu­tel­la vaan käsiä sinun tapaa­si ja fii­lis­tel­lä Sibeliusta.

    Sopii. Voit aloit­taa vas­taa­mal­la yo. kysymyksiin.

    Hyvän tai­teen ulkois­vai­ku­tuk­set ovat kyl­lä todel­li­sia, mut­ta teok­sen syn­ty­het­kel­lä vai­kei­ta havaita/ennustaa, ja jos­kus ne aktua­li­soi­tu­vat vas­ta sato­jen vuo­sien kuluttua.

    äh… täs­sä tai­taa nyt olla taas kyse sii­tä, että sinul­la on sama käsi­tys ulkois­vai­ku­tuk­ses­ta kuin Juuso Kopo­sel­la. Voit tutus­tua sii­hen mikä ulkois­vai­ku­tus on tämän kom­ment­ti­ket­jun lopus­ta: http://www.soininvaara.fi/2011/01/20/niukkuuden-jakaminen-jokaiselle-tarpeensa-mukaan/

    Voim­me käyt­tää asias­ta eri ter­miä, jos tämä mis­tä puhun ei mie­les­tä­si ole ulkois­vai­ku­tus. Kysees­sä on huo­mat­ta­van myön­tei­nen (jos­kus niin huo­mat­ta­va, että sitä voi­si nimit­tää “mit­taa­mat­to­man arvok­kaak­si”) vai­ku­tus yhteis­kun­taan, yhtei­söön tai yksi­löön (tai näi­hin kaik­kiin), jol­la ei ole riit­tä­vän sel­ke­ää ja väli­tön­tä yksit­täis­tä edun­saa­jaa, että mikään yksi­tyi­nen taho haluai­si näi­tä vai­ku­tuk­sia aiheut­ta­vaa toi­min­taa rahoit­taa. Tuo on kyl­lä lii­an pit­kä mää­ri­tel­mä virk­kees­sä käy­tet­tä­väk­si, joten jos voit nime­tä sen joten­kin lyhyem­min, lupaan käyt­tää jat­kos­sa valit­se­maa­si termiä.

  107. Vaa­lioh­jel­man tar­koi­tuk­se­na ei ole esit­tää kohe­rent­tia maa­il­man­se­li­tys­tä eikä tar­jo­ta toteut­ta­mis­kel­pois­ta suun­ni­tel­maa sii­tä, mitä hal­li­tuk­sen pitäi­si seu­raa­val­la vaa­li­kau­del­la teh­dä. Sen tar­koi­tuk­se­na on saa­da lisää ääniä. Per­su­jen ohjel­ma toi­mii var­maan par­hai­ten, jos se onnis­tuu pro­vo­soi­maan “elii­tin” sano­maan tai kir­joit­ta­maan jotain sel­lais­ta, joka per­su­jen poten­ti­aa­lis­ten äänes­tä­jien näkö­kul­mas­ta on vähät­te­le­vää, ylen­kat­so­vaa tai muu­ten vain irral­laan pro­tes­ti­puo­lu­een poten­ti­aa­lis­ten äänes­tä­jien arki­huo­lis­ta. Minus­ta ohjel­ma näyt­täi­si pal­ve­le­van tar­koi­tus­taan hyvin. Eten­kin se pal­jon pil­kat­tu kult­tu­ri­po­liit­ti­nen koh­ta on pro­vo­soi­nut mon­ta sel­lais­ta kom­ment­tia, jot­ka tuo­ne­vat per­suil­le lisää ääniä. Samoin Hal­la-Ahon let­kau­tus kame­lin­kul­jet­ta­jis­ta, joka sai Oden (ja minut) näke­mään punais­ta, ilmei­ses­ti (juu­ri sik­si) toi­mii oikein hyvin.

  108. tcrown:

    En osaa esit­tää argu­ment­te­ja, kun en saa täs­tä sinun argu­men­tis­ta­si min­kään­lais­ta otet­ta. Voit­ko antaa kon­kreet­ti­sen esi­mer­kin moder­nin kuva­tai­teen puo­lel­ta, jos­sa jokin tai­de­teos on ollut mer­kit­tä­väs­sä roo­lis­sa jon­kin uuden rele­van­tin aja­tuk­sen synnyssä?

    No, tai­tees­ta kes­kus­te­lu ver­baa­li­sil­la argu­men­teil­la onkin vähän kuin yrit­täi­si har­joit­taa tie­teen ver­tai­sar­vioin­tia öljy­vä­reil­lä ja sivel­ti­mil­lä. Tois­si­jais­ta, eikä kovin täs­mäl­li­ses­ti tavoi­ta totuut­ta. Kuvien ja mie­li­ku­vien kiel­tä on vai­ke­aa (ja, joku sanoi­si, tur­haa) yrit­tää kään­tää sanoiksi.

    Voi­sin täs­sä lue­tel­la vaik­ka mitä tai­de­his­to­rian kaa­no­nin mukai­sia merk­ki­teok­sia, mut­ta toi­saal­ta koen että en ole ammat­ti­ni puo­les­ta oikea hen­ki­lö sii­hen. Halu­tes­saan aihee­seen voi pin­ta­puo­li­ses­ti tutus­tua vaik­ka tilaa­mal­la Amazo­nis­ta BBC:n sar­jan The Power of Art: http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/taiteen-voima

    Valit­sen siis pie­nem­män mit­ta­kaa­van esi­mer­kin, jon­ka arvo on aktua­li­soi­tu­nut ver­ra­ten nopeas­ti; Mii­na Savo­lai­sen voi­maut­ta­van valo­ku­van: http://www.voimauttavavalokuva.net/index.htm . Sii­nä “ongel­ma­tyt­tö­jä” esi­te­tään valo­ku­val­li­ses­ti tavoil­la, jot­ka muok­kaa­vat tyt­tö­jen minä­ku­vaa ter­veem­mäk­si. Toi­sin sanoen nii­den avul­la tytöis­sä syn­tyy uusia, myön­tei­siä ja rele­vant­te­ja, hei­tä itse­ään kos­ke­via aja­tuk­sia ja tun­tei­ta (toi­voi­sin, että han­ket­ta laa­jen­net­tai­siin kos­ke­maan myös poi­kia, vaik­ka toi­saal­ta kuvaa­jan henk. koht. ilmai­su­ky­ky voi ehkä rajoit­taa kuvat­ta­vien valin­taa). Nyt­hän tuos­ta on tul­lut kaik­kial­la tun­nus­tet­tu ja yksi­tyis­ten­kin taho­jen rahal­li­ses­ti arvos­ta­ma pro­jek­ti, mut­ta tilan­ne voi­si olla toi­nen, jos tai­dea­pu­ra­ha­jär­jes­tel­mää ei oli­si. Tai­tei­li­juus on herk­kä asia, ja kas­vaa alus­sa pie­nes­tä, talous­e­lä­mää kiin­nos­ta­mat­to­mas­ta idus­ta. Ilman apu­ra­ha­jär­jes­tel­mää moni pit­kän aika­vä­lin arvok­kaim­mis­ta tuo­tan­nois­ta jäi­si syntymättä.

    Eli­na (ja joku muu­kin) kum­mek­sui, miten asia on minul­le niin sel­vä. Kysees­sä on ihan meka­nis­ti­nen itses­tään­sel­vyys, joka on tut­tu kai­kil­le luo­vien alo­jen ammat­ti­lai­sil­le: mitä uudem­pi aja­tus, sitä vähem­män se mark­ki­noi­ta alku­vai­hees­sa kiin­nos­taa, kos­ka uusim­pien ideoi­den voi­maa ja arvoa ei voi nii­den tuo­reu­den vuok­si kuva­ta asia­pe­rus­tein (tämä siis pätee muu­al­la­kin kuin tai­tees­sa — mm. Nokia perus­te­li taan­nois­ta kos­ke­tus­näyt­tö­lait­teis­ta luo­pu­mis­taan sil­lä, että tie­toa, siis aukot­to­mia perus­tei­ta, puut­tui). Aluk­si on ole­mas­sa vain aavis­tus ja intui­tio, ja asian myyn­tiy­ri­tyk­set redusoi­tu­vat Art­tu­rin pahek­su­mak­si käsien­hei­lut­te­luk­si. Sik­si tar­vi­taan rahoit­ta­ja, joka ymmär­tää tämän meka­nis­min, ei pel­kää alku­vai­heen hata­ruut­ta, ja ymmär­tää olla puut­tu­mat­ta sisäl­tö­ky­sy­myk­siin. Nykyi­sin lii­an har­va yksi­tyi­nen rahoit­ta­ja suh­tau­tuu täl­lä taval­la, ja sik­si tar­vi­taan apurahoja.

    (Ja vie­lä tar­ken­nus­ta: tämän mai­nit­se­ma­ni talou­del­li­ses­ti tuot­ta­mat­to­man “alku­vai­heen” kes­to vaih­te­lee tai­tees­sa rajus­ti. Esim. van Gog­hil­la, kuten monel­la muul­la­kin huip­pu­ni­mel­lä, se jat­kui yli hänen oman kuolemansa.)

  109. OP:

    Tuo Sibe­lius on täs­sä yhtey­des­sä vähän huo­no esi­merk­ki, kos­ka sävel­tä­mi­nen­hän ei pal­joa mak­sa, sii­hen riit­tää 1 kpl Sibe­liuk­sia tai mui­ta sävel­tä­jiä, muu­ta­ma lyi­jy­ky­nä ja kasa nuot­ti­pa­pe­ria. Mah­dol­li­ses­ti pia­no. Sin­fo­nia syn­ty­nee vuo­des­sa tai paris­sa, jos hom­ma täy­tyy rahoit­taa tilaus­töil­lä niin ehkä menee vuo­si kau­em­min. Kyl­lä sel­lai­seen rahat löytyy.

    Mut­ta – sikä­li kuin syn­ty­nyt sävel­teos edus­taa klas­sis­ta kon­sert­ti­musiik­kia – sen ESITTÄMINEN mak­saa mal­tai­ta ja sii­hen nuo yhteis­kun­nan tai­de­musiik­ki­tuet enim­mäk­seen mene­vät. Jos val­tion tai­de­tuet lope­tet­tai­siin, sävel­lyk­siä var­maan syn­tyi­si edel­leen, mut­ta nii­tä ei juu­ri voi­tai­si esittää.

    Kyl­lä­hän Sibe­lius sin­fo­nian jos toi­sen­kin oli­si saa­nut kokoon myös rahoit­ta­mal­la elä­mis­tään tilaus­töil­lä (olet­taen, että sel­lai­sia oli sil­loin tar­jol­la), mut­ta ei koko tuo­tan­to­aan sel­lai­se­na kuin sen nyky­ään tun­nem­me. Ja jos tilaus­töis­tä ei oli­si mak­set­tu yhtään enem­pää kuin nii­den sävel­tä­mi­seen kulu­van ajan elin­kus­tan­nuk­siin menee, vapai­ta teok­sia ei oli­si syn­ty­nyt yhtään. 

    Tai­tei­li­jan teok­set­han ovat jat­ku­mo: seu­raa­va raken­ne­taan taval­la tai toi­sel­la edel­li­sen syn­nyt­tä­män tai­teel­li­sen kehi­tyk­sen varaan (täs­sä­kin on taas vas­taa­vuut­ta tie­teel­li­seen tut­ki­muk­seen). Jos Sibe­lius oli­si sävel­tä­nyt vaik­ka­pa vain puo­let niis­tä “vapais­ta” teok­sis­ta, jot­ka nykyi­sin tun­nem­me, myös teos­ten laa­tu oli­si jää­nyt kes­ki­mää­rin hei­kom­mak­si, kos­ka poh­ja oli­si ollut kapeampi.

    Tai­tei­li­ja, joka saa rahoi­tet­tua elä­män­sä aika­na vain yhden suu­rem­man teok­sen, ei toden­nä­köi­ses­ti sil­lä saa­vu­ta lain­kaan omaa huip­pu­po­ten­ti­aa­li­aan, kos­ka poten­ti­aa­lin toteu­tu­mi­ses­sa olen­nai­nen kehi­tys­kaa­ri jää tyn­gäk­si (ver­ra­taan vaik­ka pituus­hyp­pää­jään, joka saa har­joi­tel­la tosis­saan vain yhden kau­den). Sik­si tai­tei­li­joi­den tuke­mi­sen tuli­si olla pit­kä­kaa­ris­ta ja jos­sain mää­rin ennus­tet­ta­vaa tai­tei­li­jal­le, kuten se ymmär­tääk­se­ni juu­ri Sibe­liuk­sen koh­dal­la oli. Täl­löin tosin sama mää­rä tukea riit­tää pie­nem­mäl­le mää­räl­le tai­tei­li­joi­ta, mis­sä sii­nä­kin on omat riskinsä.

    Klas­si­sen musii­kin esit­tä­mi­sen kus­tan­nuk­sia kos­ke­va huo­mio­si on kyl­lä aiheellinen.

  110. Ko. lähe­tys­saar­naa­ja­py­kä­lä on Was­hing­to­nin lain­sää­dän­nös­sä ja edel­leen voi­mas­sa. Mut­ta eihän sil­lä mitään käy­tän­nön mer­ki­tys­tä ole eikä kos­kaan ole ollut­kaan. Että sii­tä vain koi­rai­le­maan Was­hing­to­niin ihan vapaas­ti, Osmo…

    Jos nyt niin kovas­ti on huo­lis­saan sek­su­aa­li­suut­ta rajoit­ta­vis­ta laki­py­kä­lis­tä, niin esi­mer­kik­si sopi­si parem­min val­tiot, jois­sa homo­sek­su­aa­li­suu­des­ta tai uskot­to­muu­des­ta voi seu­ra­ta kuo­le­man­ran­gais­tus — ihan oikeasti.

    1. Kat­sops vain, olin var­ma, että pykä­lä oli­si jo ymmär­ret­ty kumo­ta. Nois­sa kuol­leis­sa pykä­lis­sä on se vika, että ne voi­vat yhtäk­kiä herä­tä eloon, kun halu­taan tuo­mi­ta joku epä­miel­lyt­tä­vä kave­ri noin muu­ten vain. Al Capo­ne sai pit­kän lin­na­tuo­mion vähäi­ses­tä verovilpistä.

  111. Eins­ten:

    Mut­ta mil­lä perus­teil­la äänes­tää tyh­jää sii­tä, että maa­han­muut­ta­jat pää­si­si­vät HELPOSTI käsik­si ehkäisyvälineisiin?

    Itse asias­sa minä voi­sin äänes­tää vas­toin monia täl­läi­siä asioi­ta (kuten vaik­ka suh­teel­li­seen tuor­ree­seen pää­tök­seen äityis­va­pais­ta) ihan sil­lä perus­teel­la, että riip­pu­mat­ta asian tavoi­tel­ta­vuuses­ta, ei ole mitään jär­ke­vää syy­tä mik­si pää­tös pitäi­si teh­dä EU-tasolla.

    Polii­ti­kot ovat pit­kään vakuu­tel­leet, että ei täs­sä liit­to­val­tio­ta olla raken­ta­mas­sa. Tosia­sial­li­ses­ti he kui­ten­kin halua­vat EU:n päät­tä­vän jopa asiois­ta, jot­ka se oikea liit­to­val­tio (USA) jät­täi­si suo­siol­la osavaltioille.

    Tämä kai se suu­rin syy on sil­le, mik­si tää­sä yli­pää­tän­sä ollaan kiin­nos­tu­nei­ta per­su­jen ohjel­mas­ta. Soi­ni on hyvin johodn­mu­kai­ses­ti (taka­vuo­si­na oli­sin sano­nut jank­kaa­vast) että (A) EU ylei­ses­ti ja (B) euro eri­tyi­ses­ti ovat virheitä.

    Nyt­tem­min täy­ty­nee tode­ta, että (B) alkaa ole­maan todis­tet­tu fak­ta ja sitä myö­ten yhä useam­mat ovat alka­neet aja­tel­la, että Soi­ni voi­pi olla oikeas­sa sen (A) koh­dan­kin suh­teen. Tilan­net­ta ei paran­na (pait­si per­su­jen kan­na­tuk­sen osal­ta) että EU, sen sijaan, että kes­kit­tyi­si kor­jaa­maan van­ho­ja vir­hei­tä, pyr­kii jat­ku­vas­ti laa­jen­ta­maan toi­mi­val­taan­sa uusil­le alueille.

    Min­kä ihmeen takia ehkäi­sy­vä­li­nei­den saa­tu­vuu­des­ta ei tule­vai­suu­des­sa­kin voi­si päät­tää ihan Hel­sin­gis­sä ja Madri­dis­sa Brys­se­lin ja Stras­bour­gin sijas­ta? Kos­ka yhteis­mark­ki­noi­den toi­mi­vuus vaa­tii sitä???

    Pus­kee­ko täs­sä Soi­nil­la nyt kato­li­lai­suus pin­nal­le? Onko niin, että prag­maa­tik­ko­na ja poliit­ti­se­nä kehä­ket­tu­na Soi­ni ei keh­taa suo­raan ajaa uskoon­sa perus­tu­via asioi­ta, mut­ta ei myös­kään voi äänes­tää hen­ki­lö­koh­tais­ta kato­li­lais­ta usko­aan vastaan?

    Tuo­kin on toki hyvin mah­dol­lis­ta. Yksi edus­ta­ja kah­des­ta sadas­ta, edes puo­lu­een puheen­joh­ta­ja­na tai ääri­mil­lään pää­mi­nis­te­ri­nä, ei tätä maa­ta katol­li­sek­si kään­nä. (Bri­tan­niass­sa­han oli pit­kään kaap­pi-kato­li­nen joh­dos­sa. Abort­ti­lain­sää­dän­tö ei muut­tu­nut minnekään)

  112. Osmol­le vie­lä tär­keä tieto:

    Min­ne­so­tas­sa on kiel­let­tyä lem­piä elä­vää kalaa, mut­ta kuol­leen mere­ne­lä­vän kans­sa sopii peleh­tiä miten haluaa. 

    Eli siel­lä päin liik­kues­sa­si muis­ta kalaut­taa kala hen­gil­tä ennen aktia.

  113. Minun tie­tääk­se­ni Sibe­lius alkoi lyö­mään rahoik­si, tai aina­kin hänen peri­kun­tan­sa, kun teki­jä­noi­keus­lait tuli voi­maan. Ehkä se tuol­la ylem­pä­nä ket­jus­sa on sanot­tu­kin, mut­ta en jak­sa lukea noi­ta erä­maan laa­jui­sia vuodatuksia.

  114. JS:

    Vaa­lioh­jel­man tar­koi­tuk­se­na ei ole esit­tää kohe­rent­tia maa­il­man­se­li­tys­tä eikä tar­jo­ta toteut­ta­mis­kel­pois­ta suun­ni­tel­maa sii­tä, mitä hal­li­tuk­sen pitäi­si seu­raa­val­la vaa­li­kau­del­la teh­dä. Sen tar­koi­tuk­se­na on saa­da lisää ääniä.

    No mitä niil­lä äänil­lä sit­ten on tar­koi­tus teh­dä? Mul­la on sem­moi­nen var­mas­ti­kin nai­vi käsi­tys että puo­lu­eet ker­to­vat mitä he halua­vat teh­dä ja sit­ten äänes­tä­jät valit­se­vat sen mukaan mitä he halua­vat, mut­ta tuo on var­maan nii­tä van­ho­jen puo­luei­den kot­ko­tuk­sia. Eli jos Per­su­jen vaa­lioh­jel­ma on vaan joku todel­li­suuu­des­ta irral­li­nen mai­nos­pro­vo­kaa­tio, niin mis­tä sen oikean ohjel­man löytää?

  115. Saa­ra:

    Tar­ken­ne­taan. Väi­tät­kö sinä, että ne myön­tei­set yhteis­kun­nal­li­set, sosi­aa­li­set ja psy­ko­lo­gi­set vai­ku­tuk­set, joi­ta tai­det­ta tuke­mal­la syn­tyy, syn­tyi­si­vät vähin­tään samas­sa mit­ta­kaa­vas­sa ilman tukea?

    En väi­tä. Väi­tän, että tai­teel­le rahan jaka­mi­nen val­tion kaut­ta aiheut­taa sel­lai­sia posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia joi­ta ei tule ilman tätä rahan jaka­mis­ta ja sel­lai­sia nega­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia joi­ta ei tule ilman tätä rahan jaka­mis­ta. Tätä koko­nais­vai­ku­tus­ta pitää ver­ra­ta kustannuksiin.

    Mik­si esim. kukaan omal­la kus­tan­nuk­sel­laan tilai­si sel­lais­ta arvon­luon­tia, joka rea­li­soi­tuu voi­maan vas­ta tilaa­jan kuo­le­man jäl­keen, jakau­tuu laa­ja-alai­ses­ti yhteis­kun­taan (eikä siis jää ainoas­taan tilaa­jan talou­del­li­sek­si hyö­dyk­si) ja jon­ka tyyp­pi ja luon­ne ei ole vält­tä­mät­tä edes tun­nis­tet­ta­vis­sa tilauksentekovaiheessa?

    No jos sil­lä teok­sel­la ei oo mitään arvoa sil­le tilaa­jal­le, niin ei var­mas­ti yhtään mis­tään syys­tä. Tai­tees­sa ei onneks oo kyse täl­lai­sis­ta esi­mer­keis­tä oikees­taan koskaan.

    Ensin­nä­kin tai­tee­seen on teki­jä­noi­keus, jol­la pys­tyy rahas­ta­maan sii­tä arvon­luon­nis­ta ja toi­sek­seen jen­gi pys­tyy tun­nis­ta­maan tule­vai­suu­den arvon­luon­tia tilaus­vai­hees­sa ja kol­man­nek­si ja naut­tii itse sii­tä teoksesta.

    Ahaa, siis argu­ment­ti­si onkin, että kos­ka tai­de on arvo­ton­ta, sitä ei tule tukea vero­va­rois­ta ja on ihan ok, ettei­vät myös­kään yksi­tyis­hen­ki­löt tai yri­tyk­set sitä rahoi­ta. Vai?

    Ei mis­sään nimes­sä. Suun­nil­leen kai­kel­la tai­teel­la on posi­tii­vi­nen arvo. Val­tion tuke­mal­la tai­teel­la ei ehkä net­to­na oo posi­tii­vis­ta arvoo, kun sii­tä vähen­ne­tään tuke­mi­sen kustannukset.

    Sinun kysy­myk­sel­lä vaan ei ollu mitään rele­vans­sia sen kans­sa, että pitää­kö val­tion kaut­ta jakaa rahaa tai­tei­li­joil­le vai ei. Se on ihan sama rahoit­taa­ko yksi­tyis­sek­to­ri huo­mat­ta­via kan­sain­vä­lis­tä tun­net­ta­vuut­ta saa­vut­ta­nei­ta teok­sia, kun kes­kus­tel­laan sii­tä onko val­tion tai­teen rahoi­tus sii­hen koh­dis­tet­tu­jen panos­ten arvois­ta. Muu­ten­kin mitä väliä sil­lä nyt on onko jol­la­kin teok­sel­la kan­sain­vä­lis­tä tunnettavuutta?

    Vai onks sun mie­les­tä kult­tuu­rin rahoit­ta­mi­nen jotain kehitysapua?

    Toi­sin sanoen mää­rit­te­let “ammat­ti­mai­suu­den” mit­taut­ta­mal­la tulos­ten arvoa mark­ki­noil­la. Jos sil­lä arvol­la ei elä, tai­tei­li­ja ei ole ammat­ti­tai­tei­li­ja. Niinkö?

    Minä mää­rit­te­len amma­tin sil­leen, että se on se mitä tekee, jot­ta saa lei­pää pöy­tään. Mitens sinä mää­rit­te­let ammatin?

    Kysyin sinul­ta jo aiem­min, oli­si­ko täl­lä mit­ta­ril­la­si voi­tu havai­ta Sibe­liuk­sen tuo­tan­non todel­li­nen (nyky­ään ylei­ses­ti tun­net­tu) arvo ennen nii­den sävel­tä­mis­tä. Voit­ko vastata?

    En tie­dä mitä kysyt. Minä en tie­dä olis­ko Sibe­lius sävel­tä­nyt samat / parem­mat / huo­nom­mat teok­set, jos se ei olis saa­nu rahaa jul­ki­sel­ta vallalta.

    Moni tai­tei­li­ja on teh­ny hie­no­ja teok­sia yksi­tyi­sen sek­to­rin rahoi­tuk­sel­la tai ihan vaan omas­ta luo­mi­sen halus­ta. Moni tai­tei­li­ja tekee sur­ke­aa tai­det­ta, kos­ka saa rahoi­tuk­sen valtiolta.

    Tämä ei tar­koi­ta että Sibe­lius olis teh­ny parem­paa tai­det­ta, jos se olis saa­nu rahat yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta, mut­ta se on ihan mah­dol­lis­ta, tai jos se olis jou­tu­nut tin­ki­mään elin­ta­sos­taan pys­tyäk­seen luo­maan ne teok­set mitä se sävelsi.

    Ihan hyvä indi­kaa­tio sii­tä, mitä saa­daan kun jäte­tään kult­tuu­ri mark­ki­noi­den hoidettavaksi.

    Huo­ma­sin ja se oli ihan pas­ka indi­kaa­tio sii­tä mitä saa­daan kun kult­tuu­ri jäte­tään mark­ki­noi­den hoidettavaks.

    Ensin­nä­kin popu­laa­ri­musii­kin alal­ta on tul­lu huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi osa tär­keäs­tä tai­de­musii­kis­ta vii­mei­sen parin kym­me­nen vuo­den ajalta.

    Toi­sek­seen on aika idioot­ti­mais­ta ottaa joku mah­dol­li­sim­man huo­no esi­merk­ki mark­ki­naeh­toi­ses­ta kult­tuu­ris­ta ja ver­ra­ta sitä Sibe­liuk­seen. Pitää ver­ra­ta nii­tä kent­tiä koko­nai­suu­te­na, kuten oon jo sano­nut useas­ti. Sinä vaan cher­ry­pik­kaat esi­mer­kit, jot­ka todis­taa omien usko­muk­sie­si paik­kaan­sa­pi­tä­vyy­den etkä suos­tu kat­to­maan dataa, joka on ris­ti­rii­das­sa sen kanssa.

    Ei sen tie­tä­mi­seen tar­vi­ta kris­tal­li­pal­loa, että koko­päi­vä­työ­nään pop-musiik­kia sävel­tä­vä (vaik­ka sit­ten vii­me vuo­si­sa­dan alun pop-musiik­kia) ei voi samal­la sävel­tää Sibe­liuk­sen koko tuo­tan­toa sel­lai­se­na kuin Sibe­lius sen sävelsi.

    Ei niin. Kukaan tus­kin on väit­tä­nyt­kään tätä.

    Olen­nais­ta ei ole rahan läh­de vaan teke­mi­sen vapaus. 

    Täy­sin vää­rin. Se ei oo yhtään olen­nais­ta. Arvo­kas­ta tai­det­ta luo­daan sekä sil­loin kun on vapaus teh­dä ihan mitä lys­tää, että sil­loin kun tai­tei­li­ja toi­mii rajoit­tei­den alai­suu­des­sa oli ne sit­ten talou­del­li­sia, uskon­nol­li­sia, moraa­li­sia, itse ase­tet­tu­ja tai mitä tahan­sa muuta.

    Muu­ten­kin on aika type­rää olet­taa, että jos val­tio ei jakais rahaa tai­teel­le sitä olis tar­jol­la pel­käs­tään tilaus­teok­siin. Suu­rin osa nyky­ään mark­ki­noil­la myy­tä­väs­tä tai­tees­ta rahoi­te­taan sil­leen, että tai­tei­li­ja tekee teok­sen ja sit myy sen jol­le­kin, joka on sii­tä val­mis maksamaan.

    Enkä pyri­kään näin teke­mään. En vain pys­ty kek­si­mään täs­tä mitään niin jär­kyt­tä­vän huo­no­ja puo­lia, että ne peit­toai­si­vat alleen tai­teen vapau­den hyvät puolet.

    No sit sä ilmei­ses­ti kär­sit mie­li­ku­vi­tuk­sen puut­tees­ta tai valehtelet.

    Tai­teen tuke­mi­nen val­tion kaut­ta muok­kaa tai­det­ta enem­män val­tios­sa val­taa­pi­tä­vien miel­ty­mys­ten suuntaan.

    Tai­teen tuke­mi­nen val­tion kaut­ta mak­saa, kos­ka kun ei itse jou­du kan­ta­maan pää­tös­ten­sä talou­del­li­sia seu­rauk­sia ei tee pää­tök­siä yhtä huolellisesti.

    Miten ajat­te­lit käy­tän­nös­sä tätä tutkia?

    Luvat­to­man pal­jon yksinkertaistaen:

    No vaik­ka sel­vit­tää ket­kä sai rahaa 30 vuot­ta sit­ten ja miten pal­jon ja sit kysel­lä asian­tun­ti­joil­ta sii­tä mitä miel­tä ne on niis­tä teok­sis­ta, että mikä nii­den vai­ku­tus ja arvo on ollut ja sit kat­too sel­lais­ten tai­tei­li­joi­den tuo­tan­too jot­ka ei saa­nu tukia ja ver­ra­ta sii­hen. Sit tiet­ty kans pitää arvioi­da, että miten pal­jon nyky­ään ihmi­set saa irti niis­tä teoksista.

    Miten nimeäi­sit ne eri­lai­set tai­tei­den laa­tu­luo­kat, joi­den esiin­ty­vyyt­tä mittaisit? 

    En nimeäi­si laa­tu­luok­kia, kos­ka en mit­tai­si min­kään laa­tu­luo­kan esiintyvyyttä.

    Onko jokin tyy­li­suun­ta mie­les­tä­si parem­pi kuin jokin toinen?

    Minus­ta tyy­li­suun­ta ei oo kovin hedel­mäl­li­nen käsi­te tai­teen ymmär­tä­mi­ses­sä, mut­ta jos nyt yri­tän arva­ta mitä sinä tar­koi­tat tyy­li­suun­nal­la, niin tot­ta­kai jos­sa­kin tyy­li­suun­nas­sa on minua enem­män puhut­te­le­via teok­sia kuin jos­sain toi­ses­sa. Olis­han se aika­moi­nen sat­tu­ma, jos näin ei olis.

    Mitä siis voi­sit pää­tel­lä sii­tä, että val­tion tuke­ma­na esiin­tyy hie­man enem­män impres­sio­nis­mia kuin ekspres­sio­nis­mia, tai päin vastoin?

    En sit­ten niin yhti­käs mitään.

    Tut­ki­mus­ky­sy­myk­se­si on muu­ten läh­tö­koh­tai­ses­ti asen­teel­li­nen. Miten niin juu­ri val­tion rahoi­tus on se, joka “muut­taa” tai­teen tekemistä?

    !?!?!?!?!? No mitä ihmet­tä se val­tio sit jake­lee nii­tä raho­ja, jos se ei vai­ku­ta tai­teen teke­mi­seen pas­kan ver­taa?! Kai nyt kaik­ki pää­tök­set, jot­ka vai­kut­taa tai­teen rahoi­tuk­seen muut­taa tai­teen teke­mis­tä? Jos yri­te­tään sel­vit­tää mikä vai­ku­tus val­tion rahoi­tuk­sel­la on, niin kai se nyt on aika nor­maa­lia tut­kia, että mikä vai­ku­tus sil­lä on.

    Ei se oo yhtään asen­teel­lis­ta, pait­si jos nyt on sitä miel­tä, että vai­ku­tus­ten sel­vit­tä­mi­nen on noin yli­pään­sä asen­teel­lis­ta. Ja niin­hän se onkin. Se on asen­teel­lis­ta sinun käsien­hei­lut­te­lua­sen­net­ta vastaan.

    Sil­loin, kun tai­tei­li­ja tekee sitä mitä itse halu­aa ja mihin uskoo (val­tion tai vas­taa­van tahon rahoit­ta­ma­na, joka ei puu­tu sisäl­töön), tai­de on vähi­ten muunnettua.

    yhyyyy… ja luon­to on eni­ten luon­toa siel­lä mis­sä ihmi­nen on sii­hen vähi­ten vai­kut­ta­nut? Muu­ten­kin miks hyvä tai­de olis mah­dol­li­sim­man vähän muunnettua?

    No käy­te­tään edel­leen samaa esi­merk­kiä. Mil­lä mene­tel­mäl­lä mit­tai­sit rahas­sa sen arvon, joka Sibe­liuk­sen musii­kil­la on ollut maam­me itsenäistymiskehityksessä?

    Edel­lä kuvaa­mal­la­ni mene­tel­mäl­lä, eli kyse­le­mäl­lä asian­tun­ti­joil­ta mikä vai­ku­tus niil­lä teok­sil­la on ollu tule­vai­suu­den musiik­kiin ja ver­tai­sin tätä vai­ku­tus­ta nii­den tai­tei­li­joi­den teok­siin joi­ta ei rahoi­tet­tu ja sit vois vaik­ka kat­too, että miten pal­jon ihmi­set on nii­den teos­ten kulut­ta­mi­ses­ta val­mii­ta maksamaan.

    Aluk­si on ole­mas­sa vain aavis­tus ja intui­tio, ja asian myyn­tiy­ri­tyk­set redusoi­tu­vat Art­tu­rin pahek­su­mak­si käsien­hei­lut­te­luk­si. Sik­si tar­vi­taan rahoit­ta­ja, joka ymmär­tää tämän meka­nis­min, ei pel­kää alku­vai­heen hata­ruut­ta, ja ymmär­tää olla puut­tu­mat­ta sisäl­tö­ky­sy­myk­siin. Nykyi­sin lii­an har­va yksi­tyi­nen rahoit­ta­ja suh­tau­tuu täl­lä taval­la, ja sik­si tar­vi­taan apurahoja.

    Minus­ta sinul­la on suht hyvä käsi­tys luo­vas­ta pro­ses­sis­ta, mut­ta sul­la on ihan ihmeel­li­nen käsi­tys sitä ympä­röi­vis­tä prosesseista.

    Alku­vai­hees­sa ole­vaan luo­vuu­teen ei ensin­nä­kään tar­vi­ta rahaa oikees­taan ollen­kaan. Mei­dän toi­meen­tu­lo­jär­jes­tel­mä on suun­nil­leen riit­tä­vä. Sen lisäks meil­lä on pal­jon yksi­tyis­tä jen­giä, jot­ka nyt on esim. val­mii­ta rahoit­ta­maan kuva­tai­tei­li­joi­ta nii­den uran alku­vai­hees­sa ja just nämä ei pel­kää sitä alku­vai­heen hata­ruut­ta toi­sin kuin val­tion kaut­ta jaet­ta­vat apu­ra­hat, jot­ka menee tai­tei­li­joil­le jot­ka on jo ylit­tä­neet tämän vai­heen reippaasti.

    Sit­ten tulee taas nämä sisäl­tö­ky­sy­myk­set. Se ei mis­sään nimes­sä mene niin, että sitä parem­paa tai­det­ta tulee mitä vähem­män tai­tei­li­ja on kos­ke­tuk­sis­sa ympä­röi­vän yhteis­kun­nan kanssa.

    Osmo:

    Nois­sa kuol­leis­sa pykä­lis­sä on se vika, että ne voi­vat yhtäk­kiä herä­tä eloon, kun halu­taan tuo­mi­ta joku epä­miel­lyt­tä­vä kave­ri noin muu­ten vain. Al Capo­ne sai pit­kän lin­na­tuo­mion vähäi­ses­tä verovilpistä.

    Joo voi har­mi. Oli­pa kyl­lä huo­no jut­tu, että oli sel­lai­nen kuol­lut pykä­lä mil­lä Al Capo­ne saa­tiin tuo­mit­tua. Kyl­lä pitäs sel­lai­sis­ta pääs­tä pikim­mi­ten eroon!

  116. Art­tu­ri: “No ehdo­tan, että mie­ti­tään eka­na sitä, että miten val­tion kaut­ta tai­teen tuke­mi­nen muut­taa tai­teen tekemistä.”

    Minä puo­les­ta­ni ehdo­tan, että Art­tu­ri ja muut jot­ka epäi­le­vät val­tion tukien aiheut­ta­van nega­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia tai­teen ja muun kult­tuu­rin kan­nal­ta, kokei­li­si­vat jotain kult­tuu­ri­har­ras­tus­ta, esi­mer­kik­si kon­ser­teis­sa, teat­te­reis­sa, elo­ku­vis­sa, museois­sa, tai­de­näyt­te­lyis­sä tai ylei­sur­hei­lu­ki­sois­sa käyn­tiä. Heil­lä­kin on sii­hen varaa, kos­ka osa yhteis­kun­nan vero­va­rois­ta on käy­tet­ty kult­tuu­rin tuke­mi­seen. Lip­pu­jen hin­nat ovat sie­det­tä­vät ja tar­jon­taa on yllin kyl­lin jokai­seen makuun.

    Se on sit­ten tie­tys­ti eri asia jos ei halua nykyi­sen laa­juis­ta moni­puo­lis­ta kult­tuu­ri­tar­jon­taa ollen­kaan vaan ottai­si nii­den sijas­ta mie­luum­min pie­net veron­ke­ven­nyk­set (ja suu­ren jou­kon tak­sia aja­via tai­de­maa­la­rei­ta ja lat­tioi­ta kuu­raa­via viulisteja.)

  117. OP, Jopas on asen­teel­li­nen kom­ment­ti sinulta. 

    Mis­tä ihmees­tä päät­te­let, että ne jot­ka epäi­le­vät tuki­jär­jes­tel­män hyö­dyl­li­syyt­tä A, eivät kävi­si kon­ser­teis­sa, elo­ku­vis­sa, urhei­lu­mat­seis­sa ym. B, oli­si­vat kes­ki­mää­räis­tä vähävaraisempia.

  118. Eli­na: jär­je­tön­tä aset­taa ter­vey­den­huol­to ja kult­tuu­ri vas­tak­kain ja sit­ten päi­vi­tel­lä kuin­ka vähän kult­tuu­ri saa tukea.”

    Kult­tuu­ria EI tuli­si aset­taa vas­tak­kain ter­vey­den­huol­lon tai mui­den val­tion meno­jen kans­sa, mut­ta näin vali­tet­ta­vas­ti koko ajan teh­dään väit­tä­mäl­lä, että jos kult­tuu­ria ei tuet­tai­si, rahal­la sai­si parem­paa van­hus­pal­ve­lua ym. Yri­tin osoit­taa, että vaik­ka KAIKKI tai­tei­li­joi­den apu­ra­hat pois­tet­tai­siin, sil­lä rahal­la ei muu maa pyö­ri kuin päi­viä, ja tai­teen tuet on sil­ti menetetty. 

    Onko kult­tuu­rin tuke­mi­nen yli­pään­sä mie­le­käs­tä eli saam­me­ko taa­tus­ti näin kult­tuu­ria sub­ven­toi­den jotain parem­paa kat­sel­ta­vaa ja kuunneltavaa.”

    Tähän juu­ri yri­tin vas­ta­ta ker­to­mal­la, että kulttuurin/taiteen tuke­mi­nen on pal­jon muu­ta­kin, kuin ‘parem­pia tau­lu­ja’. Se voi mm. joh­taa pit­käl­lä täh­täi­mel­lä luo­vien alo­jen kas­vuun ja uusiin innovaatioihin. 

    Tai­teet tuli­si mie­les­tä­ni ymmär­tää samal­le vii­val­le urhei­lun ja vir­kis­tyk­sen (vaik­ka­pa luon­non­puis­to­jen) kans­sa. Mikään näis­tä ei vält­tä­mät­tä tuo­ta yhteis­kun­nal­le suo­raa hyö­tyä, voit­toa, kil­pai­lue­tua, talous­kas­vua tai uusia työ­paik­ko­ja. Sil­ti välil­li­ses­ti luo­vuut­ta ja virik­keel­li­syyt­tä tuke­mal­la voi saa­da kaik­kia noi­ta. Voi poh­tia, että toi­ko esim. MM-kul­ta ’95 uusia työ­paik­ko­ja ja enem­män rahaa suo­ma­lai­sil­le, mut­ta väit­tää­kö sil­ti kukaan, että kysees­sä oli täy­sin mer­ki­tyk­se­tön tapah­tu­ma yhteiskunnallemme?

    On anke­aa, että nykyi­nen ilma­pii­ri on saa­nut lyö­tyä läpi aja­tuk­sen, että jos jol­lain asial­la ei ole väli­tön­tä rahal­lis­ta hyö­tyä tai tuot­toa, sil­lä ei ole sil­loin arvoakaan.

  119. Teke­sin kal­tai­set val­tion pus­sis­ta toi­mi­vat rahoit­ta­jat rahoit­ta­vat tut­ki­mus­ta pää­sään­töi­ses­ti vain, jos rahaa tulee jos­tain yksi­tyi­sel­tä­kin tahol­ta. Sii­nä käy­te­tään siis ide­aa, että yksi­tyi­set tahot tie­tä­vät val­tio­ta parem­min, mil­lais­ta tut­ki­mus­ta kan­nat­taa tukea.

    Idea niis­sä on yleen­sä se, että kos­ka tie­teel­li­sel­lä tut­ki­muk­sel­la on ulkois­vai­ku­tuk­sia, sitä kan­nat­taa sub­ven­toi­da. Ongel­ma kai­kes­sa sub­ven­toin­nis­sa ja tues­sa on, että emme yksin­ker­tai­ses­ti tie­dä, mitä kan­nat­tai­si sub­ven­toi­da. Mark­ki­nat taas eivät osaa rat­kais­ta ongel­maa sik­si, että näis­sä pro­ses­seis­sa on vai­ke­aa saa­da mark­ki­na­sig­naa­lia kun tar­vi­taan isot inves­toin­nit jne. 

    Joku yllä kir­joit­ti luo­vis­ta alois­ta; nii­den suh­teen asia on vähän saman­kal­tai­nen. Ihmet­te­len lähin­nä, mik­si rahan­jaon perus­teen pitäi­si olla sel­lai­nen, että rahaa jae­taan nime­no­maan niil­le, joi­den teke­leet eivät suu­rin­ta osaa ihmi­siä kiin­nos­ta. Tai­teel­la ja muul­la luo­val­la toi­min­nal­la on mer­kit­tä­viä posi­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia, mut­ta kyl­lä sii­nä on ihan saman­lai­set ongel­mat koh­den­ta­mi­ses­sa kuin tut­ki­muk­ses­sa­kin: me emme tie­dä mitä kan­nat­taa tukea. 

    Minus­ta vaa­di­taan joten­kin aivan usko­ma­ton aivo­ku­per­keik­ka, jot­ta täs­tä tie­tä­mät­tö­myy­des­tä voi­daan pää­tel­lä, että juu­ri se tapa, jol­la rahat nykyi­sin jae­taan, on “paras mah­dol­li­nen”. Tyy­pil­li­ses­ti tai­teen tms. ulkois­vai­ku­tuk­sen suu­ruu­den näkee sii­nä, että ihmi­set halua­vat nähdä/kuulla/kokea sen, ja hakeu­tu­vat paik­koi­hin, jois­sa näin tapah­tuu. Ulos­tet­ta heit­te­le­vät näyt­te­li­jät teat­te­ris­sa eivät ole täl­lai­nen, mut­ta moni muu, yllät­tä­vä­kin tai­de­muo­to on; tätä meka­nis­mia pitäi­si käyt­tää enem­män kuin sitä, että joku imuk­keen pääs­tä sät­kää polt­te­le­va parem­min­tie­tä­jä päät­tää ihmis­ten puolesta.

  120. Täs­sä muu­ten Enbus­ke saman asian kim­pus­sa. Oon suu­res­ta osas­ta samaa mieltä.

    OP:

    Minä puo­les­ta­ni ehdo­tan, että Art­tu­ri ja muut jot­ka epäi­le­vät val­tion tukien aiheut­ta­van nega­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia tai­teen ja muun kult­tuu­rin kan­nal­ta, kokei­li­si­vat jotain kult­tuu­ri­har­ras­tus­ta, esi­mer­kik­si kon­ser­teis­sa, teat­te­reis­sa, elo­ku­vis­sa, museois­sa, tai­de­näyt­te­lyis­sä tai ylei­sur­hei­lu­ki­sois­sa käyntiä.

    Niin noh sul­le voi tul­la yllä­tyk­se­nä, mut­ta vaik­ka suh­tau­tuu­kin epäil­leen tai­teen tuke­mi­sen koko­nais­vai­ku­tuk­seen, niin sii­tä voi sil­ti ihan hyvin hyötyä.

    Minä hyö­dyn val­tion kult­tuu­ri­po­li­tii­kas­ta ihan jon­kun ver­ran, kos­ka minä satun kuu­lu­maan sii­hen ryh­mään, jol­le val­tion mak­sa­ma kult­tuu­ri on suunnattu.

    Sii­tä, että nuo kuvai­le­ma­si kult­tuu­ri­ko­ke­muk­set olis posi­tii­vi­sia ei voi pää­tel­lä sitä, että val­tion kult­tuu­ri­po­li­tii­kan vai­ku­tuk­set olis posi­tii­vi­sia tai nii­hin käy­tet­ty­jen resurs­sien arvoisia.

    Noin yli­pään­sä on ääret­tö­män lap­sel­li­nen asen­ne, että lei­maat sinun kans­sa eri­miel­tä ole­vat tyh­mik­si ja tie­tä­mät­tö­mik­si. Toi­saal­ta mitä­pä muu­ta voi odot­taa tuol­lai­sel­ta kau­pal­li­sen kult­tuu­rin halveksujalta.

  121. Saa­ra, kuvit­te­lin, että käyt­tä­mä­si ter­mi rele­vant­ti viit­tai­si johon­kin ylei­sem­pään aja­tuk­seen, mut­ta ilmei­ses­ti tar­koi­tat­kin sil­lä vain tai­teen koki­jan aja­tuk­sia. Tämä häm­men­tää entis­tä enem­män. Tar­kas­tel­laan kol­mea aja­tus­ko­ke­mus­ta. Ensin joku vis­koo ulos­tet­ta pääl­le­ni teat­te­ris­sa. Sit­ten menen kat­so­maan jää­kiek­koa. Vii­mei­sek­si istun kah­vil­le katu­kah­vi­laan poh­ti­maan maa­il­man menoa. Mil­lä oikeu­del­la sinä tulet sano­maan, että ensim­mäi­nen on rele­vant­ti aja­tus­ko­ke­mus, toi­nen on vain viih­det­tä, mut­ta sil­ti kah­ta ensim­mäis­tä pitää tukea minun vero­va­rois­ta­ni, kun kol­man­nes­ta päin­vas­toin jou­dun mak­sa­maan veroa? 

    Sivu­huo­mio­na, mai­nit­sit, että sibe­lius nos­tat­ti kan­sal­lis­tun­toa, joten sibe­liuk­sen tuo­tan­to ei ollut vain viih­det­tä. Samaan aikaan paa­vo­nur­met eivät nos­tat­ta­neet kan­sal­lis­tun­toa, joten urhei­lu on vain viihdettä?

    No, tai­tees­ta kes­kus­te­lu ver­baa­li­sil­la argu­men­teil­la onkin vähän kuin yrit­täi­si har­joit­taa tie­teen ver­tai­sar­vioin­tia öljy­vä­reil­lä ja sivel­ti­mil­lä. Tois­si­jais­ta, eikä kovin täs­mäl­li­ses­ti tavoi­ta totuut­ta. Kuvien ja mie­li­ku­vien kiel­tä on vai­ke­aa (ja, joku sanoi­si, tur­haa) yrit­tää kään­tää sanoiksi.

    Ei täs­sä tai­tees­ta tar­vit­se kes­kus­tel­la, vaan sii­tä mik­si tai­de on jota­kin muu­ta kuin viih­det­tä. Jos se ei onnis­tu ver­baa­li­ses­ti, niin ei se sil­loin ole mitään muu­ta kuin viihdettä.

    Voi­sin täs­sä lue­tel­la vaik­ka mitä tai­de­his­to­rian kaa­no­nin mukai­sia merkkiteoksia,

    No aloi­te­taan vaik­ka sii­tä mai­nit­se­mas­ta­si Guer­nicas­ta. Mikä on se uusi rele­vant­ti aja­tus, min­kä tuo teos on syn­nyt­tä­nyt? Sota on ikä­vää? Espan­jas­sa oli sisäl­lis­so­ta? Eikö noi­den aja­tus­ten syn­nyt­tä­mi­seen Twit­ter, Face­book ja muu inter­net ole aika pal­jon tehok­kaam­pia nykypäivänä?

    Mitä Mii­na Savo­lai­seen (joka pikai­sen googlauk­sen perus­teel­la ei kos­kaan ole saa­nut val­tion apu­ra­haa) tulee, niin todet­ta­koon, että on ilah­dut­ta­vaa, että joku tai­tei­li­ja on otta­nut asiak­seen tai­teen käyt­tä­mi­sen tuol­lai­seen asi­aan. Mut­ta on kum­mal­lis­ta, jos pidät Mii­naa edus­ta­va­na esi­merk­ki­nä. Jak­soin kat­soa googlen avul­la muis­taak­se­ni kol­men val­tion apu­ra­haa saa­neen tai­tei­li­jan tuo­tok­sia ja aja­tuk­sia, ja kuva on ste­reo­tyyp­pi­sen selvä:

    Tai­de, jol­le val­tion apu­ra­ho­ja mak­se­taan, täy­tyy olla sel­lais­ta, että se taval­li­ses­sa ihmi­ses­sä herät­tää vain ja ainoas­taan aja­tuk­sen “mikä ihme tuos­ta rois­kin­nas­ta tekee tai­det­ta?”. Ei niin rele­vant­ti eikä uusi ajatus. 

    Ai niin, oli siel­lä lis­tas­sa myös Kaj Sten­vall. Ker­ro­pa nyt niis­tä ank­ka­tau­luis­ta­kin, että mitä muu­ta kuin viih­det­tä ne ovat, ja mik­si minun vero­va­rois­ta­ni nii­tä pitää tukea?

    Mii­na Savo­lai­nen vah­vis­taa poik­keuk­se­na sään­nön, jon­ka mukaan tai­de on eli­tis­tä viih­det­tä, jon­ka todel­li­se­na funk­tio­na on olla työ­ka­lu, jon­ka avul­la kat­so­taan nenän vart­ta pit­kin nii­tä mouk­kia, jot­ka eivät “ymmär­rä” tai­det­ta. Ehkä­pä juu­ri tuon vuok­si Mii­nal­le eivät val­tion apu­ra­ha­ha­nat ole auenneet.

  122. Pyy­luo­ma,

    Eli jos Per­su­jen vaa­lioh­jel­ma on vaan joku todel­li­suuu­des­ta irral­li­nen mai­nos­pro­vo­kaa­tio, niin mis­tä sen oikean ohjel­man löytää?”

    Vastaus:ei mistään.Ilkka Kaner­van kunin­gas lause kuu­luu: Kun tun­net­te minut,tunnette äänes­tä­jä­ni. Sama sopii myös persuihin.

    Val­lan saa­mi­seen pitää saa­da ääniä, joil­la saa val­taa. Val­taa voi saa­da mm vetä­mäl­lä äänes­tä­jiä höpläs­tä. Mut­ta sehän on vaan äänes­tä­jän moka, jos tulee höy­näy­te­tyk­si. Vaa­lit on suu­ri sirkus.

  123. Täs­sä yhtey­des­sä ovat monet otta­neet esil­le nykyis­ten apu­ra­ha­tai­tei­li­joi­den ja men­nei­den “käsi­työ­läis­tai­tei­li­joi­den” eron. Otan esi­merk­ke­jä musii­kin alal­ta, jon­ka tun­nen parhaiten.

    Baro­kin ja klas­sis­min ajan sävel­tä­jät teki­vät lei­pä­töi­tä ja sävel­si­vät sii­nä sivus­sa. Mozart kon­ser­toi ja opet­ti, Vival­di opet­ti musiik­kia Pie­tas­sa (orpo­tyt­tö­jen oppi­lai­tos) ja Bach toi­mi kapel­li­mes­ta­ri­na ja kanttorina.
    Häm­mäs­tyt­tä­vää on, kuin­ka tuot­te­liai­ta nämä “sivu­toi­mi­sä­vel­tä­jät” oli­vat nykyi­siin “koko­päi­vä­sä­vel­tä­jiin” ver­rat­tu­na. Bach sävel­si yhden kan­taa­tin vii­kos­sa, har­jot­ti ja esit­ti sen mes­sus­sa, opet­ti oppi­lai­ta ja pis­ti alul­le 20 las­ta 2 vai­mon kans­sa. Hän­del sävel­si kon­ser­ton 2–3 päi­väs­sä. Vival­di kehui sävel­tä­vän­sä kon­ser­ton nopeam­min kuin kopis­ti kopioi sen. 

    Apu­ra­ha­jär­jes­tel­mä ei aina­kaan ole lisän­nyt sävel­tä­jien tuot­te­liai­suut­ta. Veik­kaan että Eino­ju­ha­ni Rau­ta­vaa­ra tai Mag­nus Lind­berg eivät pää­se lähel­le­kään Bac­hin 1200 teok­sen tuo­tan­toa, Tele­man­nin 2000 teok­ses­ta puhu­mat­ta­kaan. Mozar­tin 600 teos­ta­kin voi jää­dä saavuttamatta.

  124. Teke­sin kal­tai­set val­tion pus­sis­ta toi­mi­vat rahoit­ta­jat rahoit­ta­vat tut­ki­mus­ta pää­sään­töi­ses­ti vain, jos rahaa tulee jos­tain yksi­tyi­sel­tä­kin tahol­ta. Sii­nä käy­te­tään siis ide­aa, että yksi­tyi­set tahot tie­tä­vät val­tio­ta parem­min, mil­lais­ta tut­ki­mus­ta kan­nat­taa tukea. 

    Tekes ei rahoi­ta perus­tut­ki­mus­ta, Suo­men Aka­te­mia rahoit­taa. Aka­te­mian rahoit­ta­mis­sa pro­jek­teis­sa ei yleen­sä ole yksi­tyis­tä rahaa mukana.

  125. Anu T:

    Kult­tuu­ria EI tuli­si aset­taa vas­tak­kain ter­vey­den­huol­lon tai mui­den val­tion meno­jen kans­sa, mut­ta näin vali­tet­ta­vas­ti koko ajan teh­dään väit­tä­mäl­lä, että jos kult­tuu­ria ei tuet­tai­si, rahal­la sai­si parem­paa van­hus­pal­ve­lua ym.

    Kult­tuu­ri tulis aset­taa vas­tak­kain veron­alen­nus­ten kans­sa. Siten saa­daan tas­a­puo­li­sin kuva sii­tä onko kult­tuu­rin käy­te­tyt rahat nii­den kus­tan­nus­ten arvoisia.

  126. Sib­ben talou­des­ta on artik­ke­li ver­kos­sa: http://www.sibelius.fi/suomi/erikoisaiheet/raha/raha_01.htm

    Lyhyes­ti: Nuo­re­na isot lai­nat (ket­kä lie taan­neet). Tulot pie­net mut­ta — tai ehkä sik­si — syn­tyy mes­ta­ri­teok­sia kan­sa­kun­nan käyt­töön. Seu­rauk­se­na tai­tei­li­jae­lä­ke, joka mah­dol­lis­taa sää­dyn­mu­kai­sen elä­män ilman lisä­lai­naa. Pääl­le sak­sa­lai­nen kus­tan­nus­so­pi­mus (nuo­teis­ta), joka takaa hyvät tulot, kun­han sävel­tää sopi­muk­sen mukai­sen ja ilmei­sen rasit­ta­van mää­rän musiik­kia vuo­sit­tain. Lisää mes­ta­ri­teok­sia ja yhä ylä­luok­kai­sem­paa elä­mää. Kon­kurs­sin uhka, kun­nes kave­rit ja mese­naa­tit mak­sa­va­vat vel­ko­ja. Maa­il­man­so­ta ja taas kon­kurs­si uhkaa. Täl­lä ker­taa kan­sa­lais­ke­räys pelas­taa. Sibe­lius pää­see taas joh­ta­maan musiik­ki­aan Euroop­paan ja USA:aan. Lah­joi­tuk­sia 60-vuo­tis­päi­vä­nä ja vih­doin velat­to­muus. Teki­jä­noi­keus­la­ke­ja uudis­te­taan Suo­mes­sa ja muu­al­la. Nyt Sib­be rikas­tuu nopeas­ti — eikä pel­käs­tään hän vaan tulo­ja sataa peri­kun­nal­le aina vuo­teen 2027. Luo­mis­ky­ky tyreh­tyy; val­mis­ta ei enää synny.

    Pitäi­si tie­tää enem­män. Uskal­lan kui­ten­kin vei­ka­ta, että mark­ka oli tiuk­ka kon­sult­ti Sib­bel­lä­kin. Oli­si­ko mes­ta­ri­teok­sia syn­ty­nyt samaan tah­tiin, jos sää­dyn­mu­kai­nen elä­mä ei oli­si vaa­ti­nut suu­ria lai­no­ja? Tai jos hän ei oli­si teh­nyt sito­via sopi­muk­sia tilaustöistä?

    (Mut nyt kyl­lä menee ihan asian vie­reen, joten lope­tan aihees­ta kir­joit­te­lun. Sori.)

  127. Voih, vies­tit pai­su­vat kuin pul­la­tai­ki­na. Lupaan yrit­tää tämän jäl­keen rajoit­taa, mut­ta nyt en ehdi enää edi­toi­maan. Pil­kon tämän romaa­nin nyt vaik­ka kol­meen osaan, jos se vähän hel­pot­tai­si luettavuutta..

    Art­tu­ri:

    Väi­tän, että tai­teel­le rahan jaka­mi­nen val­tion kaut­ta aiheut­taa sel­lai­sia posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia joi­ta ei tule ilman tätä rahan jaka­mis­ta ja sel­lai­sia nega­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia joi­ta ei tule ilman tätä rahan jaka­mis­ta. Tätä koko­nais­vai­ku­tus­ta pitää ver­ra­ta kustannuksiin.

    Pää­pe­ri­aat­tees­ta olem­me siis samaa miel­tä. Pait­si että sinun mie­les­tä­si ilmei­ses­ti nämä vai­ku­tuk­set tuli­si arvioi­da hyvin lyhyel­lä aika­jän­teel­lä, joka ulot­tuu joko teok­sen tilaa­mi­ses­ta sen luo­vut­ta­mi­seen, tai sit­ten omaeh­toi­ses­ti teh­dyn teok­sen val­mis­tu­mi­ses­ta sen myy­mi­seen (tai kor­kein­taan ostajan/tilaajan kuo­le­maan). Seu­raa­vien suku­pol­vien aika­na toteu­tu­vat, ja mui­ta kuin teok­sen tilaajaa/ostajaa kos­ke­vat vai­ku­tuk­set oli­si mie­les­tä­si jätet­tä­vä huo­mioi­mat­ta. Olen­ko ymmär­tä­nyt oikein?

    Mik­si esim. kukaan omal­la kus­tan­nuk­sel­laan tilai­si sel­lais­ta arvon­luon­tia, joka rea­li­soi­tuu vas­ta tilaa­jan kuo­le­man jäl­keen, jakau­tuu laa­ja-alai­ses­ti yhteis­kun­taan (eikä siis jää ainoas­taan tilaa­jan talou­del­li­sek­si hyö­dyk­si) ja jon­ka tyyp­pi ja luon­ne ei ole vält­tä­mät­tä edes tun­nis­tet­ta­vis­sa tilauksentekovaiheessa?

    No jos sil­lä teok­sel­la ei oo mitään arvoa sil­le tilaa­jal­le, niin ei var­mas­ti yhtään mis­tään syys­tä. Tai­tees­sa ei onneks oo kyse täl­lai­sis­ta esi­mer­keis­tä oikees­taan koskaan.

    Halusit vähem­män käsien­hei­lut­te­lua, mut­ta tämä vii­mei­sin vies­ti­si kui­ten­kin sisäl­tää tukun abso­lu­tis­mi­väit­tä­miä, joi­ta et mil­lään tavoin perus­te­le. Olen esit­tä­nyt esi­merk­ki­nä mm. Sim­ber­gin fres­kot, joi­ta huo­mat­ta­va osa tilaa­jayh­tei­sös­tä ei koke­nut arvol­taan posi­tii­vi­sik­si vaan nega­tii­vi­sik­si. Ymmär­tääk­se­ni ne säi­lyi­vät lähin­nä sik­si, että Akse­li Gal­len (siis asian­tun­ti­ja) kehui nii­tä vuo­laas­ti ja kansa/papisto ei lopul­ta uskal­ta­nut kysee­na­lais­taa hänen auk­to­ri­teet­ti­aan. Ei siis sik­si, että kan­sa oli­si itse osan­nut arvos­taa teok­sia nii­den syn­ty­ai­ka­na. Vas­taa­van­lai­nen perus­tee­ton, tule­vai­suu­den arvo­töi­hin koh­dis­tu­va epä­ar­vos­tus on tai­dea­loil­la niin tyy­pil­lis­tä, että tuo väit­tä­mä­si ettei sel­lais­ta muka tapah­du “oikeas­taan kos­kaan” ker­too lähin­nä sii­tä, että et vain “oikeas­taan lain­kaan” tie­dä mis­tä puhut.

    Ensin­nä­kin tai­tee­seen on teki­jä­noi­keus, jol­la pys­tyy rahas­ta­maan sii­tä arvonluonnista…

    Sii­nä mää­rin kuin sen­het­ki­set mark­ki­nat kyseis­tä teos­ta arvos­ta­vat, kyl­lä. Mut­ta mark­ki­nat arvos­ta­vat tyy­pil­li­ses­ti aivan pie­leen sel­lai­set teok­set, joi­den arvon­ke­hi­tyk­sen kaa­ri on pit­kä ja loi­va; siis ne teok­set jot­ka jäl­ki­kä­teen yksi­mie­li­ses­ti ymmär­re­tään arvok­kaim­mik­si (myös per­su­jen taholta).

    Toi­sin sanoen mää­rit­te­let “ammat­ti­mai­suu­den” mit­taut­ta­mal­la tulos­ten arvoa mark­ki­noil­la. Jos sil­lä arvol­la ei elä, tai­tei­li­ja ei ole ammat­ti­tai­tei­li­ja. Niinkö?

    Minä mää­rit­te­len amma­tin sil­leen, että se on se mitä tekee, jot­ta saa lei­pää pöy­tään. Mitens sinä mää­rit­te­let ammatin?

    Eli Sibe­lius ei ollut sinun mie­les­tä­si ammat­ti­sä­vel­tä­jä eikä van Gogh ammat­ti­ku­va­tai­tei­li­ja. Minun mie­les­tä­ni ammat­ti on se ihmi­sen toi­mi, jota har­joit­ta­mal­la hän vie maa­il­maa eteen­päin. Vapaa­eh­tois­työ­kin voi olla jon­kun ammat­ti. Aivan kai­kis­ta amma­teis­ta nyky­maa­il­mas­sa ei ymmär­re­tä mak­saa ihmi­sil­le palk­kaa, mut­ta se on mei­dän ihmis­ten omaa type­ryyt­tä, eikä auto­maat­ti­ses­ti tee näi­tä ammat­te­ja olemattomiksi.

    Moni tai­tei­li­ja on teh­ny hie­no­ja teok­sia yksi­tyi­sen sek­to­rin rahoi­tuk­sel­la tai ihan vaan omas­ta luo­mi­sen halusta.

    Kuten esi­mer­kik­si? Ker­ro yksi­kin esi­merk­ki. Mie­lel­lään sel­lai­sel­ta tai­tei­li­jal­ta, joka ei uran­sa aika­na ole saa­nut lain­kaan apurahoja.

    Moni tai­tei­li­ja tekee sur­ke­aa tai­det­ta, kos­ka saa rahoi­tuk­sen valtiolta.

    Ker­ro yksi­kin esi­merk­ki ja osoi­ta, miten juu­ri val­tion rahoi­tus on aiheut­ta­nut huo­non laadun.

    Ensin­nä­kin popu­laa­ri­musii­kin alal­ta on tul­lu huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi osa tär­keäs­tä tai­de­musii­kis­ta vii­mei­sen parin kym­me­nen vuo­den ajalta.

    Taas väit­tä­mä, jota et mil­lään tavoin perus­te­le. “Huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi osa”? “Tär­keäs­tä tai­de­musii­kis­ta”? Anna­han tul­la tär­keän tai­de­musii­kin mää­ri­tel­mä, ja sen jäl­keen tilas­to­tie­dot, joi­hin väit­tä­mä­si perustuu.

    Toi­sek­seen on aika idioot­ti­mais­ta ottaa joku mah­dol­li­sim­man huo­no esi­merk­ki mark­ki­naeh­toi­ses­ta kult­tuu­ris­ta ja ver­ra­ta sitä Sibe­liuk­seen. Pitää ver­ra­ta nii­tä kent­tiä koko­nai­suu­te­na, kuten oon jo sano­nut useasti.

    Esi­tän esi­merk­ke­jä, jot­ta kes­kus­te­luun tuli­si edes jon­kin­lais­ta kon­kre­ti­aa. Näis­sä asiois­sa on aivan itses­tään sel­vää, että aihee­seen pereh­ty­nei­den asian­tun­ti­joi­den valit­se­ma tai­tei­li­ja­po­ruk­ka koko­nai­suu­te­na tuot­taa suu­rem­man arvon kuin mark­ki­noi­den valit­se­ma, kos­ka tai­teen arvon tun­nis­ta­mi­nen on sitä vai­keam­paa, mitä pit­kä­kaa­ri­sem­min arvok­kaas­ta työs­tä on kysy­mys (pait­si sil­loin, kun sama työ sisäl­tää myös hel­pos­ti tun­nis­tet­ta­via popu­laa­re­ja arvo­ja, mut­ta näin ei aina ole, eikä sen myös­kään pidä olla tai­teen­te­ke­mi­sen perusedellytys).

    Sinä vaan cher­ry­pik­kaat esi­mer­kit, jot­ka todis­taa omien usko­muk­sie­si paik­kaan­sa­pi­tä­vyy­den etkä suos­tu kat­to­maan dataa, joka on ris­ti­rii­das­sa sen kanssa.

    Tämän väit­tä­mä­si “datan” kat­so­mi­nen oli­si hel­pom­paa, jos esit­täi­sit sen kat­sot­ta­vak­se­ni. Tähän men­nes­sä olet esit­tä­nyt vain omia (sel­väs­tä pereh­ty­mät­tö­myy­des­tä ker­to­via) usko­muk­sia­si fak­ta­väit­tä­mien muo­dos­sa. Et kon­kreet­ti­sia esi­merk­ke­jä etkä lii­oin tilastoja.

  128. (II)

    Art­tu­ri:

    Olen­nais­ta ei ole rahan läh­de vaan teke­mi­sen vapaus.

    Täy­sin vää­rin. Se ei oo yhtään olen­nais­ta. Arvo­kas­ta tai­det­ta luo­daan sekä sil­loin kun on vapaus teh­dä ihan mitä lys­tää, että sil­loin kun tai­tei­li­ja toi­mii rajoit­tei­den alai­suu­des­sa oli ne sit­ten talou­del­li­sia, uskon­nol­li­sia, moraa­li­sia, itse ase­tet­tu­ja tai mitä tahan­sa muuta.

    Tar­koi­tin vapau­del­la teh­dä sitä, min­kä itse kokee tär­keäk­si (= mikä itseä eni­ten puhuttelee/kiehtoo), eikä esim. sitä, mikä toi­mek­sian­ta­ja kokee miel­lyt­tä­väk­si. Se on oikeas­ti olen­nais­ta. Voit tode­ta toi­mek­sian­ta­jan vai­ku­tuk­sen tutus­tu­mal­la eri aloil­la tuo­tet­tui­hin tai­teen ja kult­tuu­rin alu­een teok­siin. Kau­pal­li­sim­mat alat, jois­sa suo­rien toi­mek­sian­ta­jien rahoi­tus on mer­kit­tä­vim­mäs­sä osas­sa (esim. graa­fi­nen suun­nit­te­lu) tuot­ta­vat vähi­ten sel­lais­ta tai­det­ta, jota pide­tään kult­tuu­ri­ses­ti mer­ki­tyk­sel­li­se­nä pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Kun taas ne, jois­sa teki­jät toi­mi­vat enem­män omis­ta läh­tö­koh­dis­taan (esim. kuva­tai­de), tuot­ta­vat eni­ten tai­teel­li­ses­ti pit­käl­le kan­ta­via sisältöjä.

    Muu­ten­kin on aika type­rää olet­taa, että jos val­tio ei jakais rahaa tai­teel­le sitä olis tar­jol­la pel­käs­tään tilaus­teok­siin. Suu­rin osa nyky­ään mark­ki­noil­la myy­tä­väs­tä tai­tees­ta rahoi­te­taan sil­leen, että tai­tei­li­ja tekee teok­sen ja sit myy sen jol­le­kin, joka on sii­tä val­mis maksamaan.

    Point­ti­ni kan­nal­ta on epä­olen­nais­ta, onko kysees­sä tilaus­teos vai val­mii­na ostet­tu. Kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa se arvo, joka teok­sel­la mah­dol­li­ses­ti tulee ole­maan kol­men­sa­dan vuo­den kulut­tua, jää koko­nai­suu­des­saan huomioimatta.

    Enkä pyri­kään näin teke­mään. En vain pys­ty kek­si­mään täs­tä mitään niin jär­kyt­tä­vän huo­no­ja puo­lia, että ne peit­toai­si­vat alleen tai­teen vapau­den hyvät puolet.

    No sit sä ilmei­ses­ti kär­sit mie­li­ku­vi­tuk­sen puut­tees­ta tai valehtelet.
    Tai­teen tuke­mi­nen val­tion kaut­ta muok­kaa tai­det­ta enem­män val­tios­sa val­taa­pi­tä­vien miel­ty­mys­ten suuntaan.

    Kuten aiem­min ker­roin, val­tion tai­dea­pu­ra­ho­jen myön­tä­mis­tä ja myön­tä­mät­tä jät­tä­mis­tä ei miten­kään perus­tel­la haki­jal­le, eikä tie­to asias­ta päät­tä­vien hen­ki­löl­li­syy­des­tä­kään ole hel­pos­ti saa­ta­vil­la. Vai­ku­tus on siis pyrit­ty kai­kin kei­noin mini­moi­maan. Joi­ta­kin yksit­täi­siä, kaik­kia suo­ma­lai­sia yhdis­tä­viä arvo­ja (mm. isän­maal­li­suus), joi­den voi kuvi­tel­la vai­kut­ta­van myön­tei­ses­ti val­tion apu­ra­han saa­mi­seen, lie­nee mah­dol­lis­ta nime­tä — mut­ta kuten tuos­sa sanoin, en pidä täl­lais­ta mar­gi­naa­lis­ta vai­ku­tus­ta niin jär­kyt­tä­vän paha­na että se yksi­nään riit­täi­si nol­laa­maan kaik­ki myön­tei­set vaikutukset.

    Yksi­tyi­sen tilaajan/ostajan miel­lyt­tä­mis­pyr­ki­myk­set puo­les­taan vai­kut­ta­vat tai­teen sisäl­töi­hin aivan huo­mat­ta­vas­ti. Täl­lä taval­la rahoi­tet­tu tai­de on vapaa­ta ainoas­taan sil­loin, kun rahoit­ta­ja on äärim­mäi­sen poik­kea­va, eli ei lain­kaan kiin­nos­tu­nut vai­kut­ta­maan sisäl­tö­asioi­hin (mikä mer­kit­si­si myös sitä, että hän rahoit­tai­si hen­ki­lö­koh­tais­ten miel­ty­mys­ten­sä vas­tais­ta tai­det­ta yhtä pal­jon kuin nii­den mukais­ta). Edel­leen: jos tie­dät yhden­kin nämä kri­tee­rit täyt­tä­vän mese­naa­tin nyky-Suo­mes­ta, ker­ro ihmees­sä meil­le muil­le­kin. Jos et tie­dä, älä nolaa itseä­si esit­tä­mäl­lä omia har­ha­ku­vi­tel­mia­si faktoina.

    Tai­teen tuke­mi­nen val­tion kaut­ta mak­saa, kos­ka kun ei itse jou­du kan­ta­maan pää­tös­ten­sä talou­del­li­sia seu­rauk­sia ei tee pää­tök­siä yhtä huolellisesti.

    Juu­ri se, että tai­tei­li­ja elää teok­si­aan myy­mät­tä, vapaut­taa hänet oman aikan­sa para­dig­mas­ta, jol­loin hänel­le tulee mah­dol­li­sek­si teh­dä teok­sia, jois­sa tule­vat ajan­ku­vat tule­vat kom­mu­ni­koi­duik­si ja sitä kaut­ta nyky­ajas­sa aiem­paa todel­li­sem­mik­si. Täl­lä taval­la hyvä tai­de vie maa­il­maa eteen­päin. Kaik­ki tai­tei­li­jat eivät tähän pys­ty edes apu­ra­ho­jen tur­vin, mut­ta sil­lä ei voi perus­tel­la rahoi­tuk­sen pois­ta­mis­ta myös niil­tä, jot­ka pystyvät.

    Jopa maam­me yri­tys­maa­il­mas­sa ollaan lii­an ris­kia­ver­sii­vi­sia, kos­ka pää­tök­siä pyri­tään teke­mään “huo­lel­li­ses­ti”, eli mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti kart­ta­maan vir­hei­tä. Nokia päät­ti “huo­lel­li­ses­ti”, ettei ollut syy­tä ryh­tyä kehit­tä­mään kos­ke­tus­näyt­tö­lait­tei­ta — juu­ri sil­loin kun sen oli­si kan­nat­ta­nut ryh­tyä nii­tä kehit­tä­mään. Ja “oikeas­sa­han” siel­lä oltiin. Ei näet ollut vie­lä niin pal­jon näyt­töä ja tie­toa asias­ta, että oli­si voi­tu sata­pro­sent­ti­sen var­mas­ti sanoa pää­tök­sen ole­van kan­nat­ta­va. Mut­ta sit­ten kun se voi­tiin sata­pro­sent­ti­sen var­mas­ti sanoa, pää­tös tuli jo lii­an myöhään.

    Tai­teen teh­tä­vä nyt aina­kaan ei ole teh­dä täl­lai­sia “huo­lel­li­sia” pää­tök­siä, vaan nime­no­maan täy­sin päin­vas­tai­nen: uusien, aja­tus­ten ja ideoi­den löy­tä­mi­nen ja kom­mu­ni­koin­ti. Vali­tet­ta­vas­ti mark­ki­nat pitä­vät uusia aja­tuk­sia joko ahdis­ta­vi­na tai nau­ret­ta­vi­na, eikä nii­tä todel­la­kaan kiin­nos­ta rahoit­taa näi­den kehit­te­lyä omas­ta kuk­ka­ros­taan. Et muu­ten vas­tan­nut kysy­myk­seen, pitäis­kö perus­tut­ki­mus­kin mie­les­tä­si rahoit­taa markkinaehtoisesti.

    No vaik­ka sel­vit­tää ket­kä sai rahaa 30 vuot­ta sit­ten ja miten pal­jon ja sit kysel­lä asian­tun­ti­joil­ta sii­tä mitä miel­tä ne on niis­tä teok­sis­ta, että mikä nii­den vai­ku­tus ja arvo on ollut ja sit kat­too sel­lais­ten tai­tei­li­joi­den tuo­tan­too jot­ka ei saa­nu tukia ja ver­ra­ta siihen.

    Arve­len (vaik­ka en var­mak­si tie­dä), että juu­ri näin val­tion­tu­ki­jär­jes­tel­mä on saa­nut alkunsa.

  129. (III)

    Art­tu­ri:

    Tut­ki­mus­ky­sy­myk­se­si on muu­ten läh­tö­koh­tai­ses­ti asen­teel­li­nen. Miten niin juu­ri val­tion rahoi­tus on se, joka “muut­taa” tai­teen tekemistä?

    !?!?!?!?!? No mitä ihmet­tä se val­tio sit jake­lee nii­tä raho­ja, jos se ei vai­ku­ta tai­teen teke­mi­seen pas­kan vertaa?!

    Val­tion rahoi­tuk­sen teh­tä­vä on mah­dol­lis­taa vapaan tai­teen har­joit­ta­mi­nen, ei vai­kut­taa sii­hen sisällöllisesti.

    Kai nyt kaik­ki pää­tök­set, jot­ka vai­kut­taa tai­teen rahoi­tuk­seen muut­taa tai­teen teke­mis­tä? Jos yri­te­tään sel­vit­tää mikä vai­ku­tus val­tion rahoi­tuk­sel­la on, niin kai se nyt on aika nor­maa­lia tut­kia, että mikä vai­ku­tus sil­lä on.

    Ei se oo yhtään asen­teel­lis­ta, pait­si jos nyt on sitä miel­tä, että vai­ku­tus­ten sel­vit­tä­mi­nen on noin yli­pään­sä asenteellista.

    En minä vas­tus­ta vai­ku­tus­ten sel­vit­tä­mis­tä, jos se tosi­aan on joil­le­kuil­le joten­kin epä­sel­vää että yksi­tyi­nen rahoi­tus­mal­li ohjaa sisäl­tö­jä monin­ker­tai­ses­ti jul­kis­ta enem­män, ja kau­pal­li­sem­paan eli pit­käl­lä aika­vä­lil­lä vähem­män mer­ki­tyk­sel­li­seen suuntaan.

    Muu­ten­kin miks hyvä tai­de olis mah­dol­li­sim­man vähän muunnettua?

    Hyvää tai­det­ta syn­tyy ainoas­taan sil­loin, kun tai­tei­li­ja on itsel­leen rehel­li­nen ja toteut­taa omal­le, per­soo­nal­li­sel­le psy­ko-fyy­sis-sosi­aa­li­sel­le instru­men­til­leen omi­nais­ta sisäl­töä ja muo­toa. Tämä yksin ei vie­lä rii­tä, mut­ta se on perus­e­del­ly­tys, jota ilman todel­la arvo­kas­ta ja puhut­te­le­vaa tai­det­ta ei voi teh­dä. Mm. Kaler­vo Pal­sa toteut­ti itse­ään rehel­li­ses­ti, min­kä voi näh­dä hänen töis­tään. Jos hänet oli­si pako­tet­tu teke­mään vaik­ka­pa aiem­min mai­nit­se­maa­ni voi­maut­ta­vaa valo­ku­vaa (Mii­na Savo­lai­nen), hän tus­kin oli­si kovin hyvin onnis­tu­nut vaik­ka hänen toi­meen­tu­lon­sa oli­si ollut sii­tä kiin­ni. Eikä Mii­na Savo­lai­nen nii­ni­kään pys­tyi­si tuot­ta­maan kovin­kaan uskot­ta­vaa Pal­sa-hen­kis­tä mate­ri­aa­lia. Ei, vaik­ka joku lupai­si mak­saa sii­tä mil­joo­na euroa. Ei ole rahoit­ta­jan teh­tä­vä sanel­la tai­teen sisäl­tö­jä (edes efek­tii­vi­ses­ti), vaan var­mis­taa että laa­duk­kaan ja sisäl­tö­rik­kaan tai­teen teki­jät tule­vat rahoi­te­tuik­si. Mark­ki­nat eivät täl­lai­seen pys­ty niin kau­an kuin suu­rin osa ihmi­sis­tä ei ole tai­teen koh­taa­mi­sen ja arvioi­mi­sen asiantuntijoita.

    No käy­te­tään edel­leen samaa esi­merk­kiä. Mil­lä mene­tel­mäl­lä mit­tai­sit rahas­sa sen arvon, joka Sibe­liuk­sen musii­kil­la on ollut maam­me itsenäistymiskehityksessä?

    Edel­lä kuvaa­mal­la­ni mene­tel­mäl­lä, eli kyse­le­mäl­lä asian­tun­ti­joil­ta mikä vai­ku­tus niil­lä teok­sil­la on ollu tule­vai­suu­den musiik­kiin ja ver­tai­sin tätä vai­ku­tus­ta nii­den tai­tei­li­joi­den teok­siin joi­ta ei rahoi­tet­tu ja sit vois vaik­ka kat­too, että miten pal­jon ihmi­set on nii­den teos­ten kulut­ta­mi­ses­ta val­mii­ta maksamaan.

    Vai­ku­tus tule­vai­suu­den musiik­kiin? Entä vai­ku­tus itse­näis­ty­mi­seem­me? Min­kä hin­ta­la­pun haas­ta­tel­ta­va­si sil­le lait­tai­si­vat, ja miten arvioi­tai­siin min­kä ver­ran Sibe­liuk­sel­la on ollut sii­hen vai­ku­tus­ta (usei­den asian­tun­ti­joi­den mie­les­tä vai­ku­tus­ta on ollut, mut­ta ihmet­te­len jos joku kuvit­te­lee voi­van­sa mita­ta sen mää­rän)? Vai tulee­ko sel­lai­set asiat, joi­ta ei voi­da mita­ta, jät­tää vain huo­mioi­mat­ta eli mää­ri­tel­lä arvottomiksi?

    Alku­vai­hees­sa ole­vaan luo­vuu­teen ei ensin­nä­kään tar­vi­ta rahaa oikees­taan ollen­kaan. Mei­dän toi­meen­tu­lo­jär­jes­tel­mä on suun­nil­leen riittävä.

    No ei ole. Perus­tu­lo­mal­lis­sa näin saat­tai­si ehkä olla, kun luu­kuil­la juok­se­mi­nen ja “työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä ole­mi­nen” lop­pui­si, mut­ta vain aloil­la jois­sa tai­tei­li­jal­la ei ole mui­ta mer­kit­tä­viä kulu­ja kuin asu­mis- ja elin­kus­tan­nuk­set. Eli mm. kuva­tai­det­ta tuo ei kos­ki­si silloinkaan.

    Sen lisäks meil­lä on pal­jon yksi­tyis­tä jen­giä, jot­ka nyt on esim. val­mii­ta rahoit­ta­maan kuva­tai­tei­li­joi­ta nii­den uran alku­vai­hees­sa ja just nämä ei pel­kää sitä alku­vai­heen hata­ruut­ta toi­sin kuin val­tion kaut­ta jaet­ta­vat apu­ra­hat, jot­ka menee tai­tei­li­joil­le jot­ka on jo ylit­tä­neet tämän vai­heen reippaasti.

    Ja kädet sen kuin viu­hu­vat. Olen kysy­nyt sinul­ta, kei­tä nämä rahoit­ta­jat ovat. Jos ker­ran tie­dät hei­tä ole­van, voi­net muu­ta­man mai­ni­ta ihan nimeltäkin.

    Heit­to­si val­tion apu­ra­ho­jen saa­jis­ta ker­too nii­ni­kään asian­tun­te­mat­to­muu­des­ta. Meil­le molem­mil­le on var­maan aika sel­vää, että minä olen arkie­lä­mäs­sä pal­jon sinua lähem­pä­nä näi­tä apu­ra­ha­tai­tei­li­joi­ta. Tun­nen usei­ta ihmi­siä, jot­ka ovat saa­neet rahoi­tus­ta val­tiol­ta nime­no­maan sii­nä talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­mat­to­mas­sa vai­hees­sa, jol­loin hei­dän teke­mi­sen­sä ei oli­si voi­nut mark­ki­noi­ta vähem­pää kiin­nos­taa. Monen toi­min­ta on sit­tem­min osoit­tau­tu­nut tuke­mi­sen arvoi­sek­si (mm. muo­toi­lu­puo­lel­la apu­ra­ho­jen tur­vin on käyn­nis­tet­ty yri­tyk­siä, jot­ka oli­si­vat ilman apu­ra­haa jää­neet käyn­nis­ty­mät­tä mut­ta ovat sit­tem­min pää­ty­neet talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vik­si), ja vie­lä useam­man työ tulee sel­lai­sek­si osoit­tau­tu­maan myö­hem­min. Mark­ki­nat puo­les­taan osaa­vat rahoit­taa lähin­nä sel­lai­sia hank­kei­ta, joi­den arvo on välit­tö­mäs­ti havait­ta­vis­sa. Molem­pia rahoi­tus­mal­le­ja siis tarvitaan.

  130. Eli­na: “OP, Jopas on asen­teel­li­nen kom­ment­ti sinulta.
    Mis­tä ihmees­tä päät­te­let, että ne jot­ka epäi­le­vät tuki­jär­jes­tel­män hyö­dyl­li­syyt­tä A, eivät kävi­si kon­ser­teis­sa, elo­ku­vis­sa, urhei­lu­mat­seis­sa ym. B, oli­si­vat kes­ki­mää­räis­tä vähävaraisempia.”

    Sor­ry, ilmai­sin aja­tuk­se­ni epä­sel­väs­ti. Tar­koi­tin, että heil­lä sii­nä mis­sä meil­lä muil­la­kin on varaa käy­dä kult­tuu­ria kulut­ta­mas­sa, kos­ka näi­tä tilai­suuk­sia val­tion tukien takia on a) ole­mas­sa run­saas­ti ja b) lip­pu­jen hin­nat sen ver­ran hal­po­ja että muil­la­kin kuin kaik­kein öky­tu­loi­sim­mil­la on nii­hin varaa.

    Art­tu­ri: “Sii­tä, että nuo kuvai­le­ma­si kult­tuu­ri­ko­ke­muk­set olis posi­tii­vi­sia ei voi pää­tel­lä sitä, että val­tion kult­tuu­ri­po­li­tii­kan vai­ku­tuk­set olis posi­tii­vi­sia tai nii­hin käy­tet­ty­jen resurs­sien arvoisia.”

    Eikö? Mis­tä sit­ten? Tar­koi­tat ken­ties, että samat rahat johon­kin muu­hun käy­tet­ty­nä tuot­tai­si­vat ehkä vie­lä enem­män posi­tii­vi­sia koke­muk­sia. Vai?

    Noin yli­pään­sä on ääret­tö­män lap­sel­li­nen asen­ne, että lei­maat sinun kans­sa eri­miel­tä ole­vat tyh­mik­si ja tie­tä­mät­tö­mik­si. Toi­saal­ta mitä­pä muu­ta voi odot­taa tuol­lai­sel­ta kau­pal­li­sen kult­tuu­rin halveksujalta.”

    En hal­vek­su kau­pal­lis­ta kult­tuu­ria ollen­kaan, itse asias­sa olen sen suur­ku­lut­ta­ja. Mut­ta minun mie­les­tä­ni on tär­ke­ää, että sen lisäk­si on ole­mas­sa myös epä­kau­pal­lis­ta kult­tuu­ria, joka on par­haim­mil­laan erään­lais­ta kult­tuu­rin perus­tut­ki­mus­ta (huo­noim­mil­laan se voi olla tie­tys­ti tosi huo­noa­kin, mut­ta parem­pi kui­ten­kin jos polii­ti­kot nyt aina­kaan eivät oli­si päät­tä­mäs­sä rahan­jaos­ta.) Suu­ri osa tuos­ta epä­kau­pal­li­ses­ta kult­tuu­ris­ta tar­vit­see yhteis­kun­nan (tai mese­naat­tien, mut­ta nii­tä nyt ei oikein nyky­suo­mes­sa ole tar­jol­la) tukea.

    Pää­point­ti­ni oli, että kun Art­tu­ri ehdo­tit että mie­ti­tään sitä miten
    val­tion kaut­ta tai­teen tuke­mi­nen muut­taa tai­teen teke­mis­tä, niin ei sitä tar­vit­se sen kum­mem­min miet­tiä vaan voi­daan men­nä itse kat­so­maan, kos­ka tuo val­tion kaut­ta tai­teen tuke­mi­nen muut­taa tai­teen teke­mis­tä lähin­nä sil­lä taval­la että sitä on yli­pää­tään olemassa.

  131. Mä oon muu­ten täy­sin vää­räs­sä tuos­sa kun väi­tin, että tai­teel­la ei olis mer­kit­tä­viä ulkoisvaikutuksia.

    Perun puhee­ni sil­tä osin.

  132. tcrown:

    Saa­ra, kuvit­te­lin, että käyt­tä­mä­si ter­mi rele­vant­ti viit­tai­si johon­kin ylei­sem­pään aja­tuk­seen, mut­ta ilmei­ses­ti tar­koi­tat­kin sil­lä vain tai­teen koki­jan ajatuksia.

    Tar­koit­ta­ma­ni tai­de­teok­sen välit­tä­mä “aja­tus” voi olla yhteis­kun­nal­li­nen, sosi­aa­li­nen tai yksi­lö­koh­tai­nen, tai kaik­kia yhdes­sä. Jokai­nen näis­tä voi olla maa­il­maa paran­ta­val­la taval­la relevantti.

    Tar­kas­tel­laan kol­mea aja­tus­ko­ke­mus­ta. Ensin joku vis­koo ulos­tet­ta pääl­le­ni teat­te­ris­sa. Sit­ten menen kat­so­maan jää­kiek­koa. Vii­mei­sek­si istun kah­vil­le katu­kah­vi­laan poh­ti­maan maa­il­man menoa. Mil­lä oikeu­del­la sinä tulet sano­maan, että ensim­mäi­nen on rele­vant­ti aja­tus­ko­ke­mus, toi­nen on vain viih­det­tä, mut­ta sil­ti kah­ta ensim­mäis­tä pitää tukea minun vero­va­rois­ta­ni, kun kol­man­nes­ta päin­vas­toin jou­dun mak­sa­maan veroa?

    En minä “tule sano­maan”, enkä ole sano­nut, että kaik­ki apu­ra­ha­tai­de i) on tai­det­ta, ii) on rele­vant­tia ja arvo­kas­ta. Päin vas­toin, olen sano­nut että on vai­kea­ta tie­tää, keil­le tai­tei­li­joil­le apu­ra­ho­ja kan­nat­taa mak­saa, ja että vir­hei­tä tulee asian­tun­ti­joil­le­kin. Kui­ten­kin apu­ra­ha­jär­jes­tel­mä mah­dol­lis­taa sen, että edes jot­kut arvo­kas­ta ja rele­vant­tia (= ajan kulues­sa sel­lai­sek­si osoit­tau­tu­vaa) työ­tä teke­vät tai­teil­jat tule­vat rahoitetuksi.

    Sivu­huo­mio­na, mai­nit­sit, että sibe­lius nos­tat­ti kan­sal­lis­tun­toa, joten sibe­liuk­sen tuo­tan­to ei ollut vain viih­det­tä. Samaan aikaan paa­vo­nur­met eivät nos­tat­ta­neet kan­sal­lis­tun­toa, joten urhei­lu on vain viihdettä?

    Urhei­lun tapa nos­tat­taa kan­sal­lis­tun­toa on aina saman­lai­nen. Se, että urhei­li­jam­me pär­jää hyvin kil­pai­lus­sa, ei auta mei­tä oival­ta­maan itses­täm­me uut­ta — tai mar­gi­naa­li­sis­sa tapauk­sis­sa näin voi­si ehkä sanoa (mm. Nur­men kaa­tu­mi­nen), mut­ta pää­asias­sa kui­ten­kaan ei. Sik­si se ei ole tai­det­ta, vaik­ka voi­kin olla hyö­dyl­lis­tä ja kannatettavaa.

    Ei täs­sä tai­tees­ta tar­vit­se kes­kus­tel­la, vaan sii­tä mik­si tai­de on jota­kin muu­ta kuin viihdettä.

    Kyl­lä tuon ilmai­se­mi­sek­si on onnis­tut­ta­va luon­neh­ti­maan tai­det­ta siten, että hen­ki­lö joka ei ole hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti koke­nut tai­teen moni­puo­li­sia vai­ku­tuk­sia ihmi­seen ja yhteis­kun­taan, ymmär­täi­si mis­tä on kysy­mys. Vali­tet­ta­vas­ti vai­ku­tuk­sen kuvai­le­mi­nen on kui­ten­kin aika eri asia kuin sen suo­ra kokeminen.

    No aloi­te­taan vaik­ka sii­tä mai­nit­se­mas­ta­si Guer­nicas­ta. Mikä on se uusi rele­vant­ti aja­tus, min­kä tuo teos on syn­nyt­tä­nyt? Sota on ikä­vää? Espan­jas­sa oli sisäl­lis­so­ta? Eikö noi­den aja­tus­ten syn­nyt­tä­mi­seen Twit­ter, Face­book ja muu inter­net ole aika pal­jon tehok­kaam­pia nykypäivänä?

    Täs­sä juu­ri tör­mä­tään tai­teen ver­baa­li­sen kuvaa­mi­sen vai­keu­teen. Guer­nican aja­tuk­set ja fii­lik­set on esi­tet­ty visu­aa­li­ses­sa muo­dos­sa, ja vaik­ka “sota on ikä­vää”, var­maan jol­la­kin tavoin sivu­aa nii­tä, tuon lauseen kuu­le­mi­ses­ta ei kui­ten­kaan tule lähi­main­kaan saman­lai­nen olo kuin Guer­nican kat­so­mi­ses­ta. Sama pätee net­ti­me­dioi­den sota­uu­ti­soin­tiin. Eivät ne tavoi­ta samo­ja sisäl­tö­jä, jot­ka Guer­nicas­sa (aina­kin minul­le) tii­vis­ty­vät. Ammat­ti­mais­ta tul­kin­taa teok­ses­ta lie­nee kir­joi­tet­tu romaa­ni­kau­pal­la, ja var­mas­ti osu­vam­paa kuin mihin minä täs­sä kom­ment­ti­ket­jus­sa pys­tyi­sin. Tuli­si moni­puo­li­ses­ti ymmär­tää sen ajan espan­ja­lais­ta yhteis­kun­taa, sil­loin elä­nei­den koke­muk­sia jne., jot­ta teok­sen olen­nai­sim­pia mer­ki­tyk­siä voi­si kuvail­la sanal­li­ses­ti. Sik­si pitäy­dyn itse näis­sä kotoi­sis­sa, parem­min tun­te­mis­sa­ni ja ymmär­tä­mis­sä­ni esimerkeissä.

    Mut­ta nyky­päi­väs­tä: mil­lai­nen nyky­päi­vä oli­si, mil­lai­sia oli­si­vat nyky­ajan sota­ku­vauk­set jul­ki­suu­des­sa, jos Guer­nicaa ei oli­si kos­kaan maa­lat­tu? Kukaan ei tie­dä, ver­tai­le­vaa tut­ki­mus­ta on mah­do­ton­ta teh­dä. Tai­teen vai­ku­tuk­set ovat vai­keas­ti havait­ta­via, eten­kin jos joh­dan­nais­vai­ku­tuk­set (joil­la voi olla hyvin suu­ri mer­ki­tys) pyri­tään myös huo­mioi­maan. Pie­niä frag­ment­te­ja siel­tä tääl­tä voi­daan havai­ta sel­vem­min, mm. se kuin­ka Yhdys­val­lat mää­rä­si Guer­nican jäl­jen­nök­sen pei­tet­tä­väk­si YK:n tilois­sa, kos­ka sen edes­sä pidet­tiin leh­dis­tö­ti­lai­suut­ta Ira­kin sodas­ta. Jos teok­sel­la ei oli­si huo­mat­ta­vaa vai­ku­tus­ta, sitä tus­kin oli­si vai­vau­dut­tu peittämään.

    Mitä Mii­na Savo­lai­seen (joka pikai­sen googlauk­sen perus­teel­la ei kos­kaan ole saa­nut val­tion apurahaa)…

    Minun muis­taak­se­ni on saa­nut, aivan hank­keen alku­met­reil­lä (en kyl­lä voi miten­kään muis­taa oli­ko se val­tiol­ta vai jol­ta­kin sää­tiöl­tä, kos­ka Savo­lai­nen ei kuu­lu lähi­pii­rii­ni, vaan panin tuon muu­ten vain mer­kil­le sil­loin kun han­ket­ta oltiin käynnistämässä).

    …tulee, niin todet­ta­koon, että on ilah­dut­ta­vaa, että joku tai­tei­li­ja on otta­nut asiak­seen tai­teen käyt­tä­mi­sen tuol­lai­seen asi­aan. Mut­ta on kum­mal­lis­ta, jos pidät Mii­naa edus­ta­va­na esimerkkinä.

    No kyl­lä­hän esim. Sim­ber­gin ja Kiven teok­sil­la on ollut samaan tapaan voi­maut­ta­va vai­ku­tus — hei­dän koh­dal­laan vain laa­jem­paan ihmis­ryh­mään (suo­ma­lai­siin), jon­kin ver­ran ver­ho­tum­pi ja mer­ki­tys­si­säl­löil­tään eri­lai­nen. Itse asias­sa nyt ihan heti ei tule mie­leen oikein ketään ylei­ses­ti ja kan­sain­vä­li­ses­ti arvos­tet­tua tai­tei­li­jaa, jon­ka työn ei voi­si aja­tel­la ole­van jol­la­kin tavoin voi­maut­ta­vaa jon­kin ryh­män tai yksi­lön näkö­kul­mas­ta (vaik­ka toki muun­kin­lai­sia funk­tioi­ta tai­teel­la on). Savo­lai­nen vain on kes­kit­ty­nyt tuo­hon nimen­omai­seen funk­tioon siten, että se on hänen töis­tään help­po havaita.

    Jak­soin kat­soa googlen avul­la muis­taak­se­ni kol­men val­tion apu­ra­haa saa­neen tai­tei­li­jan tuo­tok­sia ja aja­tuk­sia, ja kuva on ste­reo­tyyp­pi­sen selvä:
    Tai­de, jol­le val­tion apu­ra­ho­ja mak­se­taan, täy­tyy olla sel­lais­ta, että se taval­li­ses­sa ihmi­ses­sä herät­tää vain ja ainoas­taan aja­tuk­sen “mikä ihme tuos­ta rois­kin­nas­ta tekee tai­det­ta?”. Ei niin rele­vant­ti eikä uusi ajatus.

    Kuten olen jo useas­ti mai­nin­nut, monet nyky­ään par­hai­na pide­tyis­tä tai­tei­li­jois­ta eivät olleet arvos­tet­tu­ja oma­na elin­ai­ka­naan. Tai­teen tuke­mi­seen ei voi suh­tau­tua niin itsek­kääs­ti, että tyy­dy­tään rahoit­ta­maan vain sitä min­kä jo tänään me kaik­ki ymmär­räm­me ja mis­tä pidäm­me, sil­lä sil­loin jää­vät rahoit­ta­mat­ta ne tai­tei­li­jat, jot­ka edus­ta­vat tule­vil­le suku­pol­vil­le sitä mitä mm. Sim­berg edus­taa meille.

    Ai niin, oli siel­lä lis­tas­sa myös Kaj Sten­vall. Ker­ro­pa nyt niis­tä ank­ka­tau­luis­ta­kin, että mitä muu­ta kuin viih­det­tä ne ovat, ja mik­si minun vero­va­rois­ta­ni nii­tä pitää tukea?

    En pys­ty, kos­ka nii­den sisäl­tö ei avau­du minul­le. Mut­ta se, että minä en havait­se niis­sä rele­vant­tia sisäl­töä, ei mer­kit­se ettei niis­sä ole rele­vant­tia sisäl­töä. On ihan mah­dol­lis­ta (en siis ota kan­taa vaan sanon sen ole­van mah­dol­lis­ta), että Sten­vall on yksi niis­tä har­ha­lau­kauk­sis­ta, joi­ta tuki­pää­tös­ten teki­jät väis­tä­mät­tä teke­vät, kun heil­lä ei ole kris­tal­li­pal­loa vaik­ka laa­tuas­pek­te­ja he osaa­vat­kin aika hyvin arvioi­da. Har­ha­lau­kauk­set tulee hyväk­syä, jot­ta osut­tai­siin jos­kus myös maaliin.

    Mii­na Savo­lai­nen vah­vis­taa poik­keuk­se­na sään­nön, jon­ka mukaan tai­de on eli­tis­tä viih­det­tä, jon­ka todel­li­se­na funk­tio­na on olla työ­ka­lu, jon­ka avul­la kat­so­taan nenän vart­ta pit­kin nii­tä mouk­kia, jot­ka eivät “ymmär­rä” taidetta.

    Tämä lie­nee ylei­nen näke­mys, ja ker­too omal­ta osal­taan sii­tä, kuin­ka (vähän) kiin­nos­tu­nei­ta mark­ki­nat ovat rahoit­ta­maan sel­lais­ta tai­det­ta, joka ei nii­tä itse­ään miellytä/viihdytä.

  133. Anu:

    Tähän juu­ri yri­tin vas­ta­ta ker­to­mal­la, että kulttuurin/taiteen tuke­mi­nen on pal­jon muu­ta­kin, kuin ‘parem­pia tau­lu­ja’. Se voi mm. joh­taa pit­käl­lä täh­täi­mel­lä luo­vien alo­jen kas­vuun ja uusiin innovaatioihin. 

    Ensin­nä­kin onko tuo kir­joit­ta­ma­si siis se kri­tee­ri, mil­lä nii­tä tai­teen apu­ra­ho­ja jae­taan? Pyr­ki­vät­kö ne apu­ra­hois­ta päät­tä­vät tukea­maan sel­lais­ta tai­det­ta, joka joh­taa oikeas­ti kan­nat­ta­vaan talou­del­li­seen toi­min­taan? Hie­man epäilen.

    Toi­sek­si, onko meil­lä mitään kei­no­ja tode­ta, että tuo­ta väit­tä­mää­si tapah­tuu? Se, että joku on teo­rias­sa mah­dol­lis­ta, ei minus­ta vie­lä osoi­ta yhtään mitään. 

    Kol­man­nek­si, eihän luo­van tai­teen kulu­tus lop­pui­si, vaik­kei sitä tuet­tai­si­kaan. Eikö se, että näet sii­nä mah­dol­li­suu­den talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaan toi­min­taan joh­ta­mi­se­na, ker­ro ennem­min­kin sii­tä, että sil­le on omas­ta pus­sis­taan tou­hun mak­sa­via kulut­ta­jia olemassa? 

    Voi poh­tia, että toi­ko esim. MM-kul­ta ’95 uusia työ­paik­ko­ja ja enem­män rahaa suo­ma­lai­sil­le, mut­ta väit­tää­kö sil­ti kukaan, että kysees­sä oli täy­sin mer­ki­tyk­se­tön tapah­tu­ma yhteiskunnallemme? 

    No, valit­sit var­sin huo­non esi­mer­kin, kos­ka jää­kiek­ko tai­taa olla yksi niis­tä urhei­lu­muo­dois­ta, jos­sa urhei­li­jat voi­vat hyvin olla ammat­ti­lai­sia ilman mitään yhteis­kun­nan tukea. Näin jopa Suo­mes­sa, mut­ta vie­lä enem­män rapa­kon taka­na, jon­ne par­haat pelaa­jat joka tapauk­ses­sa läh­te­vät. Amma­tik­seen jää­kiek­koa pelaa­vat repi­vät palk­kan­sa ihmis­ten vapaa­eh­toi­ses­ti mak­sa­mis­ta pää­sy­li­puis­ta, tv-mak­suis­ta ja fanik­rää­säs­tä. Hei­dän käyt­tä­mi­nen sen perus­te­luun, että vero­ra­hois­ta pitäi­si tukea sel­lais­ta kult­tuu­ria, jos­ta ihmi­set eivät vapaa­eh­toi­ses­ti ole val­mii­ta mak­sa­maan niin pal­joa, että kysei­sen kult­tuu­rin tuot­ta­jat sai­si­vat sii­tä täys­päi­väi­sen lei­pän­sä, on siis minus­ta var­sin kau­kaa haettua.

  134. Tie­de­mies:

    Ongel­ma kai­kes­sa sub­ven­toin­nis­sa ja tues­sa on, että emme yksin­ker­tai­ses­ti tie­dä, mitä kan­nat­tai­si subventoida.

    Nime­no­maan.

    Mark­ki­nat taas eivät osaa rat­kais­ta ongel­maa sik­si, että näis­sä pro­ses­seis­sa on vai­ke­aa saa­da mark­ki­na­sig­naa­lia kun tar­vi­taan isot inves­toin­nit jne.

    Perus­tut­ki­muk­sen ja tai­teen koh­dal­la myös sik­si, että tänään teh­ty työ voi­daan tode­ta arvok­kaak­si vas­ta seu­raa­van tai sitä seu­raa­van suku­pol­ven elin­ai­ka­na. Aika­pers­pek­tii­vi on siis lii­an pit­kä, jot­ta nor­maa­li mark­ki­na­me­ka­nis­mi voi­si toimia.

    Joku yllä kir­joit­ti luo­vis­ta alois­ta; nii­den suh­teen asia on vähän saman­kal­tai­nen. Ihmet­te­len lähin­nä, mik­si rahan­jaon perus­teen pitäi­si olla sel­lai­nen, että rahaa jae­taan nime­no­maan niil­le, joi­den teke­leet eivät suu­rin­ta osaa ihmi­siä kiinnosta.

    Aika­pers­pek­tii­vi huo­mioi­den, ei se meka­nis­mi ole eikä sen pidä­kään olla tuol­lai­nen. Tuet pyri­tään jaka­maan teki­jöil­le, joi­den töil­lä on myön­tei­siä vai­ku­tuk­sia, mut­ta ei ainoas­taan mei­dän ajas­sam­me vaan myös tule­vai­suu­des­sa. Samoin kuin perustutkimuksessa.

    Vaik­ka minul­la ei ole asias­ta koke­mus­ta, lyön­pä vetoa ettei tuki­pää­tök­siä teh­dä tai­tei­li­joi­den epä­suo­sion perus­teel­la. Uskoi­sin, että tukea pyri­tään jaka­maan mah­dol­li­sim­man laa­ja-alai­ses­ti eri­lai­sil­le teki­jöil­le, joi­den teke­mi­nen täyt­tää tie­tyt uutuusar­voon ja toi­saal­ta työn laa­tuun liit­ty­vät kri­tee­rit. Osa pää­tök­sis­tä osoit­tau­tuu jäl­ki­kä­teen kan­nat­ta­vik­si, osa ei.

    Minus­ta vaa­di­taan joten­kin aivan usko­ma­ton aivo­ku­per­keik­ka, jot­ta täs­tä tie­tä­mät­tö­myy­des­tä voi­daan pää­tel­lä, että juu­ri se tapa, jol­la rahat nykyi­sin jae­taan, on “paras mahdollinen”.

    Toi­vot­ta­vas­ti aina­kaan minä en ole tul­lut muo­toil­leek­si asi­aa noin (en nyt jak­sa tar­kis­taa asi­aa). Uskon nyky­jär­jes­tel­män ole­van paras tun­net­tu, ei suin­kaan paras mah­dol­li­nen. Paran­ta­mi­sen varaa oli­si var­mas­ti paljonkin.

  135. Ari,

    Kiin­nos­ta­va huo­mio. Entä mei­dän aikam­me kau­pal­li­set (apu­ra­hat­to­mat) sävel­tä­jät? Kuka pää­si­si mie­les­tä­si tuot­te­liai­suu­des­sa ja laa­dus­sa lähel­le noi­ta mainitsemiasi?

  136. Ko. lähe­tys­saar­naa­ja­py­kä­lä on Was­hing­to­nin lain­sää­dän­nös­sä ja edel­leen voimassa.”
    Siis onko jos­sain näh­tä­vä­nä tämä laki vai onko kyse aina luo­tet­ta­vas­ta netis­tä? Onko kysees­sä Was­hing­to­nin oas­val­tio vai District of Columbia?
    Täl­lä ehkä jos­kus mui­noin olleel­la tai ei olleel­la pykä­läl­lä ei tie­ten­kään ole mitään teke­mis­tä Per­su­jen tai­deoh­jel­man kanssa.

  137. Saa­ra:

    Perus­tut­ki­muk­sen ja tai­teen koh­dal­la myös sik­si, että tänään teh­ty työ voi­daan tode­ta arvok­kaak­si vas­ta seu­raa­van tai sitä seu­raa­van suku­pol­ven elin­ai­ka­na. Aika­pers­pek­tii­vi on siis lii­an pit­kä, jot­ta nor­maa­li mark­ki­na­me­ka­nis­mi voi­si toimia. 

    Olen kyl­lä tuos­ta perus­tut­ki­muk­ses­ta hie­man eri miel­tä. Perus­tut­ki­muk­se­na kan­nat­taa teh­dä sel­lais­ta tou­hua, jon­ka hyö­dyt aina­kin jos­sain mitas­sa kyl­lä näh­dään, mut­ta joka on sel­lais­ta tut­ki­mus­ta, että yksi­tyi­ses­ti sitä ei kan­na­ta teh­dä, jos tut­ki­muk­sen tulok­sia ei voi mono­po­li­soi­da, vaan muut pää­se­vät ne kopioimaan. 

    Tai­teen koh­dal­la tämä ei kyl­lä minus­ta ylei­ses­ti päde. Aina­kaan se ei päde teat­te­rei­hin, kuva­tai­tee­seen tai oop­pe­raan. Se voi päteä jos­sain mää­rin hel­pos­ti kopioi­ta­van tai­tee­seen (esim. muusiik­kiin tai kir­jal­li­suu­teen) ja tääl­lä onkin kes­kus­tel­tu sii­tä, mitä pitäi­si luo­da teki­jä­noi­keus­jär­jes­tel­män tilal­le. Hyväk­syn siis jos­sain mää­rin sen, että sel­lais­ta tai­det­ta, joka on kopioi­ta­vis­sa käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si, tuet­tai­siin vero­ra­hoil­la, jos sen vas­ta­lah­jak­si tuo kopioin­ti teh­täi­siin täy­sin vapaak­si. Sen sijaan sel­lais­ta tai­det­ta, jota ei voi kopioi­da, ei minus­ta tar­vit­si­si sub­ven­toi­da. Tai siis aina­kaan tuon sub­ven­tion perus­tee­na ei voi käyt­tää tuo­ta perus­tut­ki­muk­sen verorahoitusta.

  138. Saa­ra,

    Tuot­te­liain suo­ma­lai­nen apu­ra­ha­ton klas­si­sen musii­kin sävel­tä­jä on var­mas­ti kapel­li­mes­ta­ri Leif Segers­tam, joka tun­ne­taan eri­tyi­ses­ti sin­fo­niois­taan. “Elo­kuus­sa 2010 val­mis­tui sin­fo­nia nume­ro 240, mikä lie­nee maa­il­ma­nen­nä­tys” (Wiki­pe­dia) Laa­dus­ta en osaa sanoa mitään, kun en ole yhtä­kään Segers­ta­min sin­fo­ni­aa kuul­lut. Kon­sert­tioh­jel­mis­tos­sa Segers­ta­min sin­fo­nioi­ta ei kui­ten­kaan hir­veäs­ti näy.

    Kevyem­män musii­kin puo­lel­la meil­lä on monia ahke­ria sävel­tä­jiä. YUP yhtyeen Jark­ko Mar­ti­kai­nen ker­toi erääs­sä tilai­suu­des­sa, että oli 20 vuo­den aika­na sävel­tä­nyt rapiat 500 kap­pa­let­ta. Novel­lien, elo­ku­va­kä­si­kir­joi­tus­ten ja esiin­ty­mis­ten ohel­la. Mar­ti­kai­sen mukaan käsi­tys rent­tu­tai­tei­li­jas­ta on vää­rä: töi­tä on teh­tä­vä nis­ka limas­sa jos aikoo elää sääl­li­ses­ti. Kevyen musii­kin puo­lel­la ei apu­ra­hoil­la voi elää, kos­ka nii­tä ei saa.

  139. Ris­to:

    Itse asias­sa minä voi­sin äänes­tää vas­toin monia täl­läi­siä asioi­ta (kuten vaik­ka suh­teel­li­seen tuor­ree­seen pää­tök­seen äityis­va­pais­ta) ihan sil­lä perus­teel­la, että riip­pu­mat­ta asian tavoi­tel­ta­vuuses­ta, ei ole mitään jär­ke­vää syy­tä mik­si pää­tös pitäi­si teh­dä EU-tasolla.”

    Tar­koi­tat­ko siis sitä, että äänes­tä­mäl­lä tyh­jää ehkäi­sy­vä­li­nei­den saa­ta­vuu­den suheen Soi­ni ikään kuin pro­tes­toi EU:ta vas­taan? Eikö sil­loin pitäi­si äänes­tää tyh­jää yhdes­sä sun toi­ses­sa kysy­myk­ses­sä? Nyt­hän Soi­ni käyt­ti iloi­ses­ti kaik­kia kol­mea nappulaa.

    Mun mie­les­tä EU:n vas­tais­ta pro­tes­tia ei pidä käy­dä äänes­tys­nap­pe­ja räpläämällä.

    Tuo­kin on toki hyvin mah­dol­lis­ta. Yksi edus­ta­ja kah­des­ta sadas­ta, edes puo­lu­een puheen­joh­ta­ja­na tai ääri­mil­lään pää­mi­nis­te­ri­nä, ei tätä maa­ta katol­li­sek­si kään­nä. (Bri­tan­niass­sa­han oli pit­kään kaap­pi-kato­li­nen joh­dos­sa. Abort­ti­lain­sää­dän­tö ei muut­tu­nut minnekään)”

    Soi­ni­han ei ole käsit­tääk­se­ni kaap­pi­ka­to­li­lai­nen? Mut­ta joo, emmä­kään sitä pel­kää, että Soi­ni maas­ta kato­li­lais­ta oli­si teke­mäs­sä. Kyl­lä se sil­ti on hiu­kan arve­lut­taaa, jos pää­mi­nis­te­ri oli­si kato­li­lai­nen mm. aikai­sem­min mai­ni­tuin perusteluin. 

    Seku­la­ris­ti­na toi­von, että uskon­to ja poli­tiik­ka sekoit­tu­vat kes­ke­nään mah­dol­li­sim­man vähän.

  140. Saa­ra:

    Pait­si että sinun mie­les­tä­si ilmei­ses­ti nämä vai­ku­tuk­set tuli­si arvioi­da hyvin lyhyel­lä aika­jän­teel­lä, joka ulot­tuu joko teok­sen tilaa­mi­ses­ta sen luo­vut­ta­mi­seen, tai sit­ten omaeh­toi­ses­ti teh­dyn teok­sen val­mis­tu­mi­ses­ta sen myy­mi­seen (tai kor­kein­taan ostajan/tilaajan kuolemaan).

    w0t?! Luet­ko sä ollen­kaan mitä sul­le kir­joi­te­taan. 30-vuot­ta on sun mie­les­tä teok­sen val­mis­tu­mi­sen ja sen myyn­nin väli­nen aika? Aika har­val­la teoksella…

    Seu­raa­vien suku­pol­vien aika­na toteu­tu­vat, ja mui­ta kuin teok­sen tilaajaa/ostajaa kos­ke­vat vai­ku­tuk­set oli­si mie­les­tä­si jätet­tä­vä huo­mioi­mat­ta. Olen­ko ymmär­tä­nyt oikein?

    Et edes sin­ne päin. Tot­ta­kai seu­raa­vien suku­pol­vi­ne aika­na toteu­tu­vat pitää ottaa huomioon.

    Vas­taa­van­lai­nen perus­tee­ton, tule­vai­suu­den arvo­töi­hin koh­dis­tu­va epä­ar­vos­tus on tai­dea­loil­la niin tyy­pil­lis­tä, että tuo väit­tä­mä­si ettei sel­lais­ta muka tapah­du “oikeas­taan kos­kaan” ker­too lähin­nä sii­tä, että et vain “oikeas­taan lain­kaan” tie­dä mis­tä puhut.

    häh? Sinä väi­tit, että tai­det­ta pitää tuka siks, että kukaan ei tajua sen arvoa kuin ne tai­de­toi­mi­kun­nis­sa istu­jat. Ja nyt sit otat esi­mer­kiks jon­kun tai­de­teok­sen, joka on tilat­tu ja säi­ly­tet­ty siks, että joku tai­de­toi­mi­kun­nan ulko­puo­li­nen sen on tilan­nu ja joku toi­nen tai­de­toi­mi­kun­nan ulko­puo­li­nen sitä arvostanut.

    Minä väi­tän, että on aika vähän sel­las­ta tai­det­ta jota ei osat­tas arvos­taa kuin tai­de­toi­mi­kun­ni­sa, mikä osoit­tau­tuu myö­hem­min arvokkaaks.

    Sii­nä mää­rin kuin sen­het­ki­set mark­ki­nat kyseis­tä teos­ta arvos­ta­vat, kyl­lä. Mut­ta mark­ki­nat arvos­ta­vat tyy­pil­li­ses­ti aivan pie­leen sel­lai­set teok­set, joi­den arvon­ke­hi­tyk­sen kaa­ri on pit­kä ja loi­va; siis ne teok­set jot­ka jäl­ki­kä­teen yksi­mie­li­ses­ti ymmär­re­tään arvok­kaim­mik­si (myös per­su­jen taholta).

    No sil­lä ei oo juu­ri mitään väliä arvos­taa­ko suu­ri mak­sa­va ylei­sö nii­tä heti vai myö­hem­min kun­han arvos­taa ennen kuin teki­jä­noi­keus menee umpeen.

    Eli Sibe­lius ei ollut sinun mie­les­tä­si ammat­ti­sä­vel­tä­jä eikä van Gogh ammattikuvataiteilija.

    Siis yri­tät nyt väit­tää, että Sibe­liuk­sel­le mak­set­tiin enem­män jos­tain muus­ta kuin sävel­tä­mi­ses­tä ja joh­ta­mi­ses­ta? En usko. Muu­ten­kin ei se oo mikään huo­no jut­tu, jos joku ei oo ammattitaiteilija.

    Kuten esi­mer­kik­si? Ker­ro yksi­kin esimerkki.

    Siis häh? Oot­sä nyt tosis­sas? Suun­nil­leen kaik­ki tai­de mikä teh­tiin ennen 1900-lukua. Dos­to­jevs­ki, Gogol, Mozart, Bach, Schu­bert 1900-luvun jäl­keen suun­nil­leen kaik­ki: Elvis, Mar­vin Gaye, Damien Hirst, Taran­ti­no, Basquiat, graf­fi­ti­tai­tei­li­jat, Kanye West, dj:t, KRS one. 

    Ker­ro yksi­kin esi­merk­ki ja osoi­ta, miten juu­ri val­tion rahoi­tus on aiheut­ta­nut huo­non laadun.

    Kaik­ki suo­ma­lai­set draa­mae­lo­ku­vat joi­ta­kin Kau­rie­mäen teok­sia lukuu­not­ta­mat­ta. Ilman val­tion rahoi­tus­ta nii­tä ei olis ollu rahaa tehdä.

    Taas väit­tä­mä, jota et mil­lään tavoin perustele. 

    Niin ei täl­las­ta itses­tään­sel­vyyt­tä yleen­sä tart­te perus­tel­la kenel­lek­kään, joka tun­tee edes pääl­li­sin puo­lin popu­laa­ri­musii­kin ja “tai­de­musii­kin” nykyteoksia.

    Näis­sä asiois­sa on aivan itses­tään sel­vää, että aihee­seen pereh­ty­nei­den asian­tun­ti­joi­den valit­se­ma tai­tei­li­ja­po­ruk­ka koko­nai­suu­te­na tuot­taa suu­rem­man arvon kuin mark­ki­noi­den valit­se­ma, kos­ka tai­teen arvon tun­nis­ta­mi­nen on sitä vai­keam­paa, mitä pit­kä­kaa­ri­sem­min arvok­kaas­ta työs­tä on kysymys

    Mark­ki­nat on yleen­sä parem­pia teke­mään moni­mut­kai­sia pää­tök­siä kuin kes­ki­tet­ty pää­tök­sen­te­ko. Mik­si tämä ei pätis taiteessa?

    Juu­ri se, että tai­tei­li­ja elää teok­si­aan myy­mät­tä, vapaut­taa hänet oman aikan­sa para­dig­mas­ta, jol­loin hänel­le tulee mah­dol­li­sek­si teh­dä teok­sia, jois­sa tule­vat ajan­ku­vat tule­vat kom­mu­ni­koi­duik­si ja sitä kaut­ta nyky­ajas­sa aiem­paa todellisemmiksi.

    Ei. Mark­ki­noil­la ei tart­te vakuut­taa kovin mon­taa, että voi teh­dä rahaa. Se on just nii­den hyvä puo­li kes­kus­joh­toi­ses­ti joh­de­tun talou­den yli. Tämä on ihan perus­jut­tu­ja inno­vaa­tioi­den syntymisessä.

    Et muu­ten vas­tan­nut kysy­myk­seen, pitäis­kö perus­tut­ki­mus­kin mie­les­tä­si rahoit­taa markkinaehtoisesti.

    Ei täy­sin.

    Olen kysy­nyt sinul­ta, kei­tä nämä rahoit­ta­jat ovat. Jos ker­ran tie­dät hei­tä ole­van, voi­net muu­ta­man mai­ni­ta ihan nimeltäkin.

    Sinä, minä, Osmo, Saatchi

    OP:

    Eikö? Mis­tä sit­ten? Tar­koi­tat ken­ties, että samat rahat johon­kin muu­hun käy­tet­ty­nä tuot­tai­si­vat ehkä vie­lä enem­män posi­tii­vi­sia koke­muk­sia. Vai?

    Sii­tä onko tai­teen tuke­mi­nen koko­nai­suu­te­na kan­nat­ta­vaa tai onko se mar­gi­naa­lil­la kan­nat­ta­vaa. Eli vaik­ka joku tilai­suus olis kiva niil­le kävi­jöil­le, niin pitää ottaa huo­mioon sen tilai­suu­den kus­tan­nuk­set ja myös kaik­ki ne tilai­suu­det mit­kä ei oo koko­nai­suu­te­na kivoja.

    Mut­ta minun mie­les­tä­ni on tär­ke­ää, että sen lisäk­si on ole­mas­sa myös epä­kau­pal­lis­ta kult­tuu­ria, joka on par­haim­mil­laan erään­lais­ta kult­tuu­rin perus­tut­ki­mus­ta (huo­noim­mil­laan se voi olla tie­tys­ti tosi huo­noa­kin, mut­ta parem­pi kui­ten­kin jos polii­ti­kot nyt aina­kaan eivät oli­si päät­tä­mäs­sä rahan­jaos­ta.) Suu­ri osa tuos­ta epä­kau­pal­li­ses­ta kult­tuu­ris­ta tar­vit­see yhteis­kun­nan (tai mese­naat­tien, mut­ta nii­tä nyt ei oikein nyky­suo­mes­sa ole tar­jol­la) tukea.

    Tämä voin alle­kir­joit­taa täl­lai­se­naan. Minus­ta vaan tämä tuki ei pitäs men­nä tai­de­toi­mi­kun­tien kaut­ta veron­mak­sa­jien rahois­ta. (Vaan esim. val­tion perus­tur­van kaut­ta ja sää­tiöi­den ja mese­naat­tien, hyvän­te­ke­väi­syy­den ja kulut­ta­jien kautta.)

    kos­ka tuo val­tion kaut­ta tai­teen tuke­mi­nen muut­taa tai­teen teke­mis­tä lähin­nä sil­lä taval­la että sitä on yli­pää­tään olemassa.

    Täs­tä oon voi­mak­kaas­ti eri­miel­tä. Minus­ta on suht sel­kee­tä, että meil­lä on pal­jon tai­det­ta, jon­ka tuke­mi­seen val­tio ei oo osal­lis­tu­nut tipan ver­taa. Lähin­nä hai­tan­nut niin­ku esim. graf­fi­ti­tai­teen kanssa.

    Saa­ra:

    Kui­ten­kin apu­ra­ha­jär­jes­tel­mä mah­dol­lis­taa sen, että edes jot­kut arvo­kas­ta ja rele­vant­tia (= ajan kulues­sa sel­lai­sek­si osoit­tau­tu­vaa) työ­tä teke­vät tai­teil­jat tule­vat rahoitetuksi.

    Miten sä sovi­tat tän näke­myk­sen yhteen sen kans­sa, että pal­jon ajan kulues­sa rele­vant­tia tai­det­ta on teh­ty ilman val­tion mak­sa­mia apurahoja?

    Perus­tut­ki­muk­sen ja tai­teen koh­dal­la myös sik­si, että tänään teh­ty työ voi­daan tode­ta arvok­kaak­si vas­ta seu­raa­van tai sitä seu­raa­van suku­pol­ven elin­ai­ka­na. Aika­pers­pek­tii­vi on siis lii­an pit­kä, jot­ta nor­maa­li mark­ki­na­me­ka­nis­mi voi­si toimia.

    ? No mihin nii­tä asian­tun­ti­joi­ta sit tar­vi­taan, jos ne ei pys­ty arvioi­maan tai­teen arvoa sil­lon kun ne tekee rahoi­tus­pää­tök­siä? Sun kir­joi­tuk­set on sisäi­ses­ti ihan ristiriitaisia.

  141. Samu­li Saa­rel­ma perus­tut­ki­mus­ver­tauk­ses­ta: “Aina­kaan se ei päde teat­te­rei­hin, kuva­tai­tee­seen tai oopperaan.”

    Minun mie­les­tä­ni voi hyvin­kin päteä ja olen eri miel­tä myös tuos­ta “että yksi­tyi­ses­ti sitä ei kan­na­ta teh­dä, jos tut­ki­muk­sen tulok­sia ei voi mono­po­li­soi­da, vaan muut pää­se­vät ne kopioi­maan” ‑osas­ta­kin aina­kin suh­tees­sa perustutkimus-taidevertaukseen.

    Mut­ta ei tuo ana­lo­gia ole minus­ta miten­kään kai­ken­kat­ta­va. Asias­sa on myös ihan käy­tän­nöl­li­nen, talou­del­li­nen puo­li. Sel­lai­set tai­de­muo­dot, joi­den tuot­ta­mi­nen on kal­lis­ta, kuten esi­mer­kik­si oop­pe­ra ja näy­tel­mäe­lo­ku­va, yksin­ker­tai­ses­ti vaa­ti­vat niin ison bud­je­tin, että nii­tä seu­raa­va ylei­sö ei yleen­sä pys­ty sitä pää­sy­lip­pu­jen hin­nas­sa kus­tan­ta­maan. Suo­mes­sa­han kau­pal­li­nen elo­ku­va­kin tar­vit­see yhteis­kun­nan tukea pysyäk­seen hen­gis­sä. Sen teke­mi­nen on kal­lis­ta ja jos halu­taan että sitä teh­dään ja ylei­sö käy sitä kat­so­mas­sa saman­lai­sil­la lipun­hin­noil­la kuin Hol­lywood-lef­fo­ja­kin, niin ei se onnis­tu muu­ten kuin osit­tain yhteis­kun­nan tukemana.

    Lisäk­si myös se argu­ment­ti, että osa nois­ta yhteis­kun­nan sub­ven­toi­mis­ta esi­tyk­sis­tä voi olla kök­köä teko­tai­det­ta, mie­les­tä­ni puol­taa nii­den tuke­mis­ta. Mis­täs sen esi­mer­kik­si tie­tää kun menee teat­te­rie­si­tyk­seen, onko se täy­si rima­na­li­tus vai tulee­ko posi­tii­vi­sel­la taval­la päräyt­tä­vä esi­tys, joka jää ali­ta­jun­taan vai­kut­ta­maan koko lop­puiäk­si? On hel­pom­pi ottaa ris­ki kun yhteis­kun­ta on tasoit­ta­nut lip­pu­jen hin­nat sel­lai­sik­si että sen ris­kin voi ottaa.

  142. OS:
    >Kat­sops vain, olin var­ma, että pykä­lä oli­si jo
    >ymmär­ret­ty kumo­ta. Nois­sa kuol­leis­sa pykä­lis­sä on
    >se vika, että ne voi­vat yhtäk­kiä herä­tä eloon, kun
    >halu­taan tuo­mi­ta joku epä­miel­lyt­tä­vä kave­ri noin
    >muu­ten vain. Al Capo­ne sai pit­kän linnatuomion
    >vähäi­ses­tä verovilpistä.

    Joo, sel­lais­ta­han ei voi­si tapah­tua Suo­mes­sa. Esi­mer­kik­si maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa arvos­te­le­vaa ei sen­tään voi­tai­si syyt­tää juma­lan­pilk­ka­lain­sää­dän­nön perus­teel­la, vai?

    En muu­ten tie­dä onko tuo Was­hing­ton DC:n lähe­tys­saar­naa­ja-asen­toa kos­ke­va laki teo­rias­sa voi­mas­sa, googlaa­mal­la löy­tää vain huhu­ja huhu­jen perään. Mut­ta ei se mah­do­ton­ta ole. Suu­rin osa tämän­tyyp­pi­ses­tä lain­sää­dän­nös­tä tai­taa olla yksit­täis­ta­pauk­sis­ta annet­tu­ja tuo­mioi­ta tyy­liin “ähkyyn kuol­leen hevo­sen nai­mi­nen hau­taus­maal­la kuun­va­los­sa oli sää­dy­tön­tä, 50 dol­la­ria sak­koa” eli tämä on nyt sit­ten ennak­ko­ta­paus jol­la on lain voi­ma ja älköön kukaan enää teh­kö samaa.

    Suo­mes­sa on voi­mas­sa arkaa­isia lake­ja ihan sää­dös­ko­koel­mas­sa­kin, esi­mer­kik­si http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000 ker­too että talon­po­jal­la on olta­va huma­lis­to sil­tä varal­ta, että Kal­le Kus­taan soti­laat hius­verk­koi­neen tule­vat pitä­mään lin­na­lei­riä ja heil­le pitää pan­na olutta.

  143. Kun ker­ran tääl­lä oli puhet­ta Picas­son Guernicasta.Tuskin Picas­so sitä mil­lään apu­ra­hal­la maa­la­si ja jos maa­la­si, niin tasa­val­ta­lais­ten oli­si kan­nat­ta­nut pan­na ne rahat mie­luum­min sodan voit­ta­mi­seen. Jos joku käy Rei­na Sofias­sa kat­so­mas­sa Picas­son maa­laus­ta, niin sii­nä vie­res­sä on Heroi­nas (san­ka­rit­ta­ret) näyt­te­ly. Esit­tees­sä on Anni Lep­pä­län valo­ku­va. Hän on vii­me vuo­den nuo­ri tai­te­li­ja (Nokian apu­ra­ha). Lep­pä­län valo­ku­va on Caja Madri­din (pai­kal­li­nen pankki)säätiön museos­sa. Siis ei Tai­de­toi­mi­kun­nan 3. pii­rin 4. jaok­sen visu­aa­li­sen tai­teen suo­ri­tus­pai­kas­sa nro 5.
    Mitä tyh­miin lakei­hin tulee, nii­tä vih­rei­den ei tar­vit­se esi­merk­ke­jä hakea Ame­ri­kan huhuis­ta, kun omas­ta takaa tulee nii­tä ehdo­tet­tua vaik­ka kuin­ka. Ja siis tosi­aan lake­ja ja mää­räyk­siä eikä, kuten Pek­ka Tai­pa­le oiken tote­si, mitään ennak­ko­ta­pauk­sen tulkintaa.

  144. Art­tu­ri: “Minus­ta on suht sel­kee­tä, että meil­lä on pal­jon tai­det­ta, jon­ka tuke­mi­seen val­tio ei oo osal­lis­tu­nut tipan vertaa.”

    On toki. Itse esi­mer­kik­si kuun­te­len enim­mäk­seen har­ras­ta­ja­poh­jal­ta teh­tyä mar­gi­naa­li­musiik­kia, jota ei ole tuet­tu mil­tään tahol­ta. Mut­ta en usko että se miten­kään huo­no­ni­si jos val­tio sitä tuki­si ja osa teki­jöis­tä voi­si kes­kit­tyä pel­käs­tään musii­kin tekoon.

  145. Art­tu­ri:

    ? No mihin nii­tä asian­tun­ti­joi­ta sit tar­vi­taan, jos ne ei pys­ty arvioi­maan tai­teen arvoa sil­lon kun ne tekee rahoituspäätöksiä?

    Asian­tun­ti­jat arvioi­vat rahoi­tus­koh­tei­ta i) laa­dun ja ii) uutuusar­von perus­teel­la. Mark­ki­nat arvioi­vat sen perus­teel­la, mikä ihmi­siä juu­ri sil­lä het­kel­lä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti miel­lyt­tää. Ensim­mäi­nen tapa on pal­jon jäl­kim­mäis­tä parem­pi, jos halu­taan taa­ta että ne pit­kän ja loi­van arvon­nousun työt (siis ne, joi­ta tule­vat suku­pol­vet eni­ten arvos­ta­vat) tule­vat rahoitetuiksi.

  146. Art­tu­ri:

    häh? Sinä väi­tit, että tai­det­ta pitää tuka siks, että kukaan ei tajua sen arvoa kuin ne tai­de­toi­mi­kun­nis­sa istu­jat. Ja nyt sit otat esi­mer­kiks jon­kun tai­de­teok­sen, joka on tilat­tu ja säi­ly­tet­ty siks, että joku tai­de­toi­mi­kun­nan ulko­puo­li­nen sen on tilan­nu ja joku toi­nen tai­de­toi­mi­kun­nan ulko­puo­li­nen sitä arvostanut.

    Sanoin Sim­ber­gin teos­ten säi­ly­neen, kos­ka alan asian­tun­ti­ja arvos­ti ja puo­lus­ti nii­tä riit­tä­väs­ti. Val­tion apu­ra­hois­ta päät­tä­vät nime­no­maan asian­tun­ti­jat alakohtaisesti.

    Mal­li sopii nyky-yhteis­kun­taan hyvin, kos­ka kulut­ta­jat eivät enää kun­nioi­ta yksit­täi­siä auk­to­ri­teet­te­ja niin pal­jon, että tuol­la esit­tä­mäl­lä­ni mal­lil­la (yksi­tyi­nen tilaa > ei tyk­kää lop­pu­tu­lok­ses­ta > asian­tun­ti­ja puol­taa > tilaa­ja myön­tyy) voi­si vapaa­ta tai­det­ta mah­dol­lis­taa. Ja hyvä niin.

  147. OP:

    Sel­lai­set tai­de­muo­dot, joi­den tuot­ta­mi­nen on kal­lis­ta, kuten esi­mer­kik­si oop­pe­ra ja näy­tel­mäe­lo­ku­va, yksin­ker­tai­ses­ti vaa­ti­vat niin ison bud­je­tin, että nii­tä seu­raa­va ylei­sö ei yleen­sä pys­ty sitä pää­sy­lip­pu­jen hin­nas­sa kustantamaan. 

    Eli siis oop­pe­ra ei ole niil­le oop­pe­ras­sa kävi­jöil­le sen arvois­ta kuin, mitä sen tuot­ta­mi­nen mak­saa (kos­ka eivät suos­tui­si mak­sa­maan täy­si­hin­tai­sia lip­pu­ja). Niil­le, jot­ka eivät oop­pe­ras­sa edes käy, se tus­kin on min­kään arvois­ta (tai kuu­len mie­lel­lään perus­te­lun sii­tä, mitä arvoa joku oop­pe­ras­sa käy­mä­tön saa sii­tä, että jot­kut toi­set käy­vät siel­lä). Perus­te­le minul­le siis, mik­si kyseis­tä tai­de­muo­toa pitäi­si siis kei­no­te­koi­ses­ti pitää elos­sa? Kenel­le se on arvok­kaam­paa kuin sii­hen mene­vä raha?

  148. Samu­li Saa­rel­ma: “Perus­te­le minul­le siis, mik­si kyseis­tä tai­de­muo­toa pitäi­si siis kei­no­te­koi­ses­ti pitää elossa?”

    En voi sitä sinul­le perus­tel­la, kos­ka tämä on ihan puh­das mie­li­pi­de­ky­sy­mys. Itse olen sitä miel­tä, että on hyvä että Suo­mes­sa teh­dään oop­pe­raa, suu­ria teat­te­rie­si­tyk­siä ja näy­tel­mäe­lo­ku­via, vaik­ka ne tar­vit­se­vat yhteis­kun­nan tukea. Sinä lie­net päin­vas­tais­ta miel­tä enkä usko että voi­sin mil­lään perus­te­luil­la muut­taa mielipidettäsi.

    Se, jat­ke­taan­ko näi­den tai­de­muo­to­jen tuke­mis­ta on poliit­ti­nen ja sen pää­tök­sen jätän mie­lel­lä­ni polii­ti­koil­le (kun­han eivät rupea sos­si­maan yksit­täi­siä tukipäätöksiä.)

  149. Lisäyk­se­nä edel­li­seen vas­tauk­see­ni Samu­li Saarelmalle:

    Sel­lai­nen perus­te­lu äsken Kes­kus­puis­tos­sa kävel­les­sä­ni tuli kyl­lä­kin mie­leen, että kult­tu­ri­tu­kien pois­tol­la voi­si olla hai­tal­li­sia mut­ta vai­keas­ti enna­koi­ta­via sivu­vai­ku­tuk­sia. Sor­run nyt täs­sä täy­si­mit­tai­seen spe­ku­laa­tioon, joten älkää luke­ko eteen­päin jos sel­lai­nen tym­pii. Aja­tel­laan nyt vaik­ka että oop­pe­ran tuki pois­tet­tai­siin ja Kan­sal­li­soop­pe­ra jou­tui­si pis­tä­mään lapun lip­pu­luu­kul­le. Osa oop­pe­raa rakas­ta­vis­ta veron­mak­sa­jis­ta äänes­täi­si jaloil­laan ja muut­tai­si jon­ne­kin parem­man kult­tuu­ri­tar­jon­nan maa­han. Näi­den luku­mää­räs­tä taas riip­puu se, pal­jon­ko, jos ollen­kaan, sääs­tö­jä oop­pe­ran tuen pois­ta­mi­ses­ta koi­tui­si. Jos kaik­ki kult­tu­rin tuki pois­tet­tai­siin, kult­tuu­ri­tar­jon­ta supis­tui­si jo huo­mat­ta­vas­ti ja ehkä iso­kin osa kult­tu­ria suo­si­vis­ta veron­mak­sa­jis­ta läh­ti­si. Työt­tö­mät muusi­kot, näyt­te­li­jät ja tans­si­jat rumen­tai­si­vat aina­kin het­kel­li­ses­ti työt­tö­myys­lu­ku­ja, mut­ta var­maan heis­tä­kin suu­ri osa muut­tai­si johon­kin kult­tuu­ri­maa­han. Toi­saal­ta työt­tö­myys luul­ta­vas­ti vähe­ni­si kun osa työs­sä­käy­vis­tä suo­ma­lai­sis­ta läh­ti­si. Joil­la­kin aloil­la seu­rai­si kum­min­kin luul­ta­vas­ti työ­voi­ma­pu­la. Nii­hin työ­paik­koi­hin sit­ten tuli­si muu­al­ta poruk­kaa, jol­le sin­fo­niat ja nyky­tai­de eivät ole niin tär­kei­tä. Ja sit­ten taas toi­saal­ta Suo­mi hai­kai­lee kas­vua luo­vil­ta aloil­ta, joi­den työn­te­ki­jät luul­ta­vas­ti ovat suu­rek­si osak­si juu­ri nii­tä jot­ka äsken muut­ti­vat Rans­kaan. Lop­pu­tu­los­ta on vai­kea enna­koi­da, sitä pitäi­si kai ensin kokeil­la. Voi olla että kokeil­lan­kin, jos Perus­suo­ma­lai­set ovat vaa­lien jäl­keen suu­rin puo­lue. Kat­so­taan mikä on tilan­ne tule­van vaa­li­kau­den jalkeen…

  150. OP sanoo:

    Itse olen sitä miel­tä, että on hyvä että Suo­mes­sa teh­dään oop­pe­raa, suu­ria teat­te­rie­si­tyk­siä ja näy­tel­mäe­lo­ku­via, vaik­ka ne tar­vit­se­vat yhteis­kun­nan tukea. 

    Vähän enem­män on pys­tyt­tä­vä perus­te­le­maan, jos mie­lii täs­sä kes­kus­te­lus­sa pär­jä­tä. “Olen sitä miel­tä, että on hyvä..” ei rii­tä mihinkään. 

    Eli var­sin kiusal­li­nen kysy­mys: mik­si on hyvä? Onko suu­ri tau­lu parem­pi kuin pie­ni? Mik­si puhut­te­le­van teat­te­rie­si­tyk­sen tuli­si olla “suu­ri”?

    Näil­lä val­tai­sil­la panok­sil­la Kan­sal­li­soop­pe­raan (BKT:seen suh­teut­te­nua maa­il­man suu­rin panos­tus oop­pe­ra­tai­tee­seen), saam­me var­sin kes­kin­ker­tai­sia esityksiä. 

    Tämän jos joku asian­tun­ti­ja vie­lä sai­si sanot­tua ääneen, mut­ta ongel­ma on sii­nä, että nämä asian­tun­ti­jat saa­vat pit­käl­ti lei­pän­sä oop­pe­ran ja muun “suur­tai­teen” paris­ta. Sik­si­pä ovat hiljaa. 

    En jak­sa uskoa tähän muut­to­aal­toon­kaan, vaik­ka Kan­sal­li­soop­pe­ran tuki lak­kau­tet­tai­siin tänään. Ehkä joku läh­ti­si­kin, mut­ta sääs­töt kom­pen­soi­si­vat tämän luo­van vuo­don moninkertaisesti.

  151. Eli­na: “Vähän enem­män on pys­tyt­tä­vä perus­te­le­maan, jos mie­lii täs­sä kes­kus­te­lus­sa pär­jä­tä. “Olen sitä miel­tä, että on hyvä..” ei rii­tä mihinkään.”

    Haloo? Ei se ollut mikään perus­te­lu vaan mielipide.

  152. Saa­ra, minul­la on kyl­lä edel­leen vai­keuk­sia sekä ymmär­tää, että hyväk­syä argumenttiasi.

    Jos nyt oikein olen ymmär­tä­nyt, niin se menee joten­kin näin:

    Tai­de syn­nyt­tää ihmi­sis­sä eri­nä­köi­siä elä­myk­siä, koke­muk­sia ja aja­tuk­sia, esi­merk­kei­nä kan­sal­lis­mie­li­set ja voi­maan­nut­ta­vat koke­muk­set, jois­ta on hyö­tyä myös muil­le kuin ko. koki­jal­le. Kos­ka kukaan ei voi etu­kä­teen tie­tää, mikä tai­de­teos ja kuin­ka pit­kän ajan kulut­tua noi­ta koke­muk­sia syn­nyt­tää, kan­nat­taa rois­kia rahaa vähän mihin tahan­sa muu­hun­kin kuin mitä ihmi­set tänään osta­vat, kos­ka joku niis­tä sit­ten jos­kus toden­nä­köi­ses­ti herät­tää hyö­dyl­li­siä elä­myk­siä jois­sa­kin ihmisissä.

    Menee­kö edes sin­ne­päin oikein? 

    Ensin­nä­kin, vaik­ka­pa tak­ka­tu­li on ele­ment­ti, joka herät­tää minus­sa voi­maan­nut­ta­via elä­myk­siä ja aut­taa vie­mään aja­tuk­set koko­naan uusiin ulot­tu­vuuk­siin. Tar­koit­taa­ko se, että val­tion pitää alkaa ruve­ta osta­maan tak­ko­ja kotei­hin sil­tä varal­ta, että joku jos­kus kek­si­si jon­kun uuden aja­tuk­sen? Tekee­kö se tak­ka­tu­les­ta jota­kin muu­ta kuin viih­det­tä? No ei. 

    Toi­sek­si, jos joku halu­aa voimaannuttavia/kansallismielisiä/mitälie elä­myk­siä, eikö tämä hen­ki­lö ole itse paras päät­tä­mään mis­tä nuo elä­myk­sen­sä hank­kii? Mik­si sii­hen tar­vi­taan joku tai­teen kes­kus­ko­mi­tea sano­maan, että täs­tä teok­ses­ta nyt pitäi­si saa­da oikean­lai­sia elämyksiä?

    Kol­man­nek­si, en ymmär­rä mik­si minun pitäi­si rahoit­taa tule­vien suku­pol­vien elä­myk­siä. Meil­lä on aivan riit­tä­väs­ti puu­haa sii­nä, että tämä pla­neet­ta saa­daan pysy­mään elin­kel­poi­se­na niil­le jälkipolville.

    Nel­jän­nek­si, argu­ment­ti­si sii­tä, että maa­il­ma ilman Guer­nicaa oli­si joten­kin mer­kit­tä­väs­ti huo­nom­pi, on täy­sin kes­tä­mä­tön. Ihmi­sil­lä on tar­ve nos­taa asioi­ta sym­bo­leik­si, ja ilman Guer­nicaa jokin muu asia oli­si otta­nut enem­män tilaa noil­la symboli“markkinoilla”. Toi­sin­päin, on aivan var­maa, että jokin vie­lä Guer­nicaa mer­kit­tä­väm­pi teos on jää­nyt syn­ty­mät­tä kun joku poten­ti­aa­li­nen tai­tei­li­ja on kuol­lut lap­se­na tai jää­nyt syn­ty­mät­tä kun oikea siit­tiö­so­lu ei ole­kaan löy­tä­nyt muna­so­lua. Tus­kin sil­ti aina­kaan tämän vuok­si koet elä­män laa­tusi päi­vit­täin heikoksi? 

    Vii­den­nek­si, jos mie­les­tä­si rahaa kan­nat­taa rois­kia vähän sin­ne tän­ne, jot­ta joku hyö­dyl­li­nen teos saat­tai­si syn­tyä, niin minä tar­joan parem­man ehdo­tuk­sen. Raken­nan mil­joo­nal­la eurol­la tie­to­ko­neoh­jel­man joka lii­mai­lee yhteen satun­nai­ses­ti eri­lai­sia graa­fi­sia ele­ment­te­jä. Voin tuol­la tuot­taa vaik­ka mil­jar­di eri­lais­ta tai­de­teos­ta, jois­ta jäl­ki­pol­vet voi­vat sit­ten yrit­tää löy­tää ne voi­maut­ta­vat teoksensa. 

    Kuu­den­nek­si, mitä hyö­tyä minul­le on sinun Guer­nica-koke­muk­ses­ta­si? Jos haluat minul­ta sii­hen rahaa, joten­kin sinun pitää tuo pys­tyä minul­le perus­te­le­maan. Esi­mer­kik­si sosi­aa­li­tur­van mak­sa­mi­ses­ta saan sekä yhteis­kun­ta­rau­haa että hyvän mie­len köy­hien aut­ta­mi­ses­ta, tai­teen tuke­mi­ses­ta käteen jää paha mie­li sii­tä, että minut pako­te­taan tuke­maan eli­tis­tis­ten ihmis­ten har­ras­tus­toi­min­taa, jot­ka kii­tok­sek­si tuos­ta tues­ta kat­so­vat minua nenän­vart­ta pitkin.

    Ja jos vie­lä kat­so­taan Mii­nan apu­ra­ho­ja, val­tion myön­tä­mät apu­ra­hat löy­tyi­vät vuo­teen 2002 asti, sen jäl­keen Mii­na ei val­tion apu­ra­ho­ja ole saa­nut. Sen sijaan löy­tyi usei­ta mai­nin­to­ja yksi­tyis­ten sää­tiöi­den myön­tä­mis­tä apu­ra­hois­ta. En voi kuin ihme­tel­lä, miten keh­taat esit­tää väit­tei­tä, että yksi­tyi­set tahot eivät tue tai­det­ta halua­mal­la­si tavalla. 

    OP, minul­la on sel­lai­nen mie­li­pi­de, että sinun pitäi­si ostaa minul­le uusi mer­su. Tuo on vain mie­li­pi­de­ky­sy­mys. Minä en odo­ta, että kukaan ottai­si tuo­ta mie­li­pi­det­tä vaka­vas­ti ilman hyviä perus­te­lu­ja. Mik­si sinä odo­tat, että joku ottai­si tuon mie­li­pi­tee­si, että minun pitää mak­saa sinun oop­pe­ra­si, vaka­vas­ti ilman min­kään­lai­sia perusteluja?

  153. tcrown: “OP, minul­la on sel­lai­nen mie­li­pi­de, että sinun pitäi­si ostaa minul­le uusi mersu.”

    Ole vain, minä olen eri mieltä. 😉

    Mik­si sinä odo­tat, että joku ottai­si tuon mie­li­pi­tee­si, että minun pitää mak­saa sinun oop­pe­ra­si, vaka­vas­ti ilman min­kään­lai­sia perusteluja?”

    En toki odo­ta­kaan, Vii­me kädes­sä on kysy­mys ihmis­ten sub­jek­tii­vi­sis­ta arvois­ta ja mie­li­pi­teis­tä. Olet­ko kos­kaan jou­tu­nut sii­hen kes­kus­te­luun, jos­sa väi­tel­lään onko eri­lai­sis­ta asiois­ta hyö­tyä vai ei ja lop­pu­pe­leis­sä tul­laan sii­hen tulok­seen, että mis­tään ei ole objek­ti­vi­ses­ti mitään hyö­tyä? Esi­mer­kik­si maa­pal­los­ta ei ole yhtään mitään hyö­tyä maa­il­man­kaik­keu­del­le, ei sis myös­kään mis­tään asiois­ta mitä tääl­lä tapahtuu. 

    Kaik­ki “hyö­dyt” palau­tu­vat ihmis­ten sub­jek­tii­vi­siin arvoi­hin ja mie­li­pi­tei­siin. Esi­mer­kik­si minä voi­sin kysyä sinul­ta mitä hyö­tyä on sii­tä, että oop­pe­raan käy­te­tyt rahat sääs­ty­vät? Saa­ko joku niis­tä sääs­töis­tä kick­se­jä tyy­liin “Upe­aa, val­tio sääs­ti 50 mil­joo­naa, oli­pa mah­ta­va elä­mys!” Sinä ehkä vetäi­sit esiin van­hus­ten vaip­pa­kor­tin ja sanoi­sit että ne rahat tuli­si­vat sii­nä tar­koi­tuk­ses­sa parem­min käy­te­tyik­si. Sit­ten minä kysyi­sin, mik­si ne rahat pitäi­si ottaa nime­no­maan oop­pe­ral­ta eikä esi­mer­kik­si korot­taa vero­ja vaip­pa­kus­tan­nus­ten ver­ran, ja niin edelleen. 

    Lop­pu­jen lopuk­si ei kui­ten­kaan pääs­täi­si muu­hun kuin sii­hen että sinä ja minä arvo­tam­me monet asiat eri tavoin. Olem­me siis eri miel­tä asiois­ta. Tur­ha sitä kes­kus­te­lua on tääl­lä käy­dä. Minun mielestäni.

  154. Tur­ha sitä kes­kus­te­lua on tääl­lä käy­dä. Minun mielestäni.

    Jos minä nyt lob­baan poliit­ti­sen pää­tök­sen, jon­ka mukaan sinä ostat minul­le sen mer­sun, niin oli­sit­ko edel­leen samaa miel­tä kes­kus­te­lun ja perus­te­lu­jen tur­huu­des­ta ja tarpeettomuudesta?

    Esi­mer­kik­si minä voi­sin kysyä sinul­ta mitä hyö­tyä on sii­tä, että oop­pe­raan käy­te­tyt rahat sääs­ty­vät? Saa­ko joku niis­tä sääs­töis­tä kick­se­jä tyy­liin “Upe­aa, val­tio sääs­ti 50 mil­joo­naa, oli­pa mah­ta­va elämys!” 

    Olet­ko nyt vaka­vis­sa­si? Että mitä hyö­tyä sii­tä on sinul­le, että sinun ei tar­vit­se ostaa minul­le mer­sua? Jos sii­tä ei ker­ran ole sinul­le mitään hait­taa, että ostat minul­le mer­sun, niin Osmol­ta saat säh­kö­pos­tio­soit­tee­ni, voin ker­toa osoit­teen mihin voit toi­mit­taa auton.

    Kyl­lä, arvoi­hin­han tämä palau­tuu, minun arvoas­tei­kol­la­ni ei vain olla kovin kor­keal­la jos halu­aa mak­sat­taa huvin­sa muil­la. Mut­ta ehkä joku tuol­lai­sis­ta­kin arvois­ta voi olla ylpeä.

  155. tcrown: “Jos minä nyt lob­baan poliit­ti­sen pää­tök­sen, jon­ka mukaan sinä ostat minul­le sen mer­sun, niin oli­sit­ko edel­leen samaa miel­tä kes­kus­te­lun ja perus­te­lu­jen tur­huu­des­ta ja tarpeettomuudesta?”

    Tus­kin sai­sit sel­lais­ta pää­tös­tä lobat­tua, kos­ka enem­mis­tön arvo­maa­il­maan ei tois­tai­sek­si kuu­lu­ne se, että yksit­täi­siä ihmi­siä vel­voi­tet­tai­siin rahoit­ta­maan jon­kun toi­sen auto­nos­to. Joi­tain auto­ja tie­tys­ti oste­taan mei­dän yhtei­sis­tä vero­va­rois­tam­me vaik­ka­pa polii­seil­le ja se on *minun mielestäni*I ok.

    Ymmär­rän kyl­lä mihin pyrit täl­lä kom­men­til­la: jos ei Mer­su­ja voi mak­sat­taa toi­sil­la niin mik­si nii­den, jot­ka eivät käy oop­pe­ras­sa (en minä­kään muu­ten käy) pitäi­si osalls­tua oop­pe­ran kus­tan­nuk­siin? Yhtä hyvin voi­si kysyä, mik­si mui­hin­kaan kus­tan­nuk­siin pitäi­si kenen­kään osal­lis­tua vero­tuk­sen kaut­ta? Jos nyt van­huk­sil­ta puut­tuu vaip­po­ja, mik­si he eivät itse osta nii­tä tai mik­sei­vät suku­lai­set pis­tä sen ver­ran rahaa tilil­le jos omat rahat eivät rii­tä? Mik­si minun vero­ra­hoi­la­ni mak­se­taan lap­si­li­siä, vaik­ka lap­set­to­ma­na en hyö­dy sii­tä mitään? Jne.

    Olet­ko nyt vaka­vis­sa­si? Että mitä hyö­tyä sii­tä on sinul­le, että sinun ei tar­vit­se ostaa minul­le mersua?”

    Tot­ta kai sii­tä on MINULLE hyö­tyä, mut­ta ei sinul­le. Muil­le sil­lä asial­la ei lie­ne mitään väliä.

    Kyl­lä, arvoi­hin­han tämä palau­tuu, minun arvoas­tei­kol­la­ni ei vain olla kovin kor­keal­la jos halu­aa mak­sat­taa huvin­sa muil­la. Mut­ta ehkä joku tuol­lai­sis­ta­kin arvois­ta voi olla ylpeä.”

    Point­ti­ni on sii­nä, että jot­ta näi­tä kal­lii­ta “huve­ja” yli­pää­tään oli­si niin nii­tä täy­tyy mak­sat­taa vähän kai­kil­la. Ei se rajoi­tu pel­käs­tään oopperaan.

  156. OP:

    Point­ti­ni on sii­nä, että jot­ta näi­tä kal­lii­ta “huve­ja” yli­pää­tään oli­si niin nii­tä täy­tyy mak­sat­taa vähän kai­kil­la. Ei se rajoi­tu pel­käs­tään oopperaan. 

    Kyl­lä oop­pe­raa voi hyvin­kin teh­dä ama­töö­ri­voi­min, vie­lä­pä var­sin laa­duk­kaas­ti. Minä­kin olen ollut paris­sa pro­duk­tios­sa mukana.

    Yhteis­kun­nan tuki ei myös­kään vält­tä­mät­tä takaa parem­paa laa­tua. Vai ovat­ko Ryh­mä­teat­te­rin tuo­tan­not sel­väs­ti laa­duk­kaam­pia kuin esim. Q‑teatterin, joka saa mer­kit­tä­väs­ti vähem­män yhteis­kun­nan tukea?

    Lisäk­si aja­tus sii­tä, että yhtei­siä varo­ja voi­daan käyt­tää niin kuin enem­mis­tö halu­aa, kuu­los­taa pahas­ti enem­mis­tö­dik­ta­tuu­ril­ta. Kai nyt vero­ra­ho­jen käy­tön pitäi­si joko aiheut­taa mer­kit­tä­viä ulkois­va­ku­tuk­sia tai olla solidaarista.

  157. Jaak­ko Säre­lä: “Kyl­lä oop­pe­raa voi hyvin­kin teh­dä ama­töö­ri­voi­min, vie­lä­pä var­sin laa­duk­kaas­ti. Minä­kin olen ollut paris­sa pro­duk­tios­sa mukana.”

    Ihan hyvä point­ti ja olen samaa miel­tä sii­tä, että ama­töö­ri­voi­min voi­daan teh­dä hyvää tai­det­ta. Sel­lai­nen mie­li­pi­de, että yhteis­kun­nan ei pidä tukea tai­det­ta vaan anne­taan sen toi­mia kau­pal­li­ses­ti tai har­ras­ta­ja­poh­jal­ta on mie­les­tä­ni aivan vali­di ja sitä miel­tä näkö­jän moni täl­lä­kin blo­gil­la viih­ty­vis­tä ihmi­sis­tä on. Minä nyt vain olen sitä miel­tä, että on vie­lä parem­pi jos sitä tue­taan sen ver­ran, että kaik­kia tai­de­la­je­ja voi­daan teh­dä ammat­ti­lais­voi­min­kin, myös nii­tä kal­lii­ta tai­de­muo­to­ja kuten oop­pe­ra ja elokuva.

    Yhteis­kun­nan tuki ei myös­kään vält­tä­mät­tä takaa parem­paa laa­tua. Vai ovat­ko Ryh­mä­teat­te­rin tuo­tan­not sel­väs­ti laa­duk­kaam­pia kuin esim. Q‑teatterin, joka saa mer­kit­tä­väs­ti vähem­män yhteis­kun­nan tukea?”

    Enpä osaa tuo­hon mitään sanoa, kos­ka en ole sat­tu­nut käy­mään Q‑teatterin esi­tyk­siä kat­so­mas­sa. Arvaan kui­ten­kin, että Q‑teatterin tuo­tan­not ovat laa­duk­kai­ta sii­nä mis­sä Ryh­mik­sen­kin. Sii­tä ei kui­ten­kaan voi suo­raan joh­taa sel­lais­ta pää­tel­mää, että kaik­ki teat­te­rin tuki on aivan tur­haa. Jako­pe­rus­tei­ta ehkä oli­si syy­tä tar­kis­taa, mene ja tiedä.

    Lisäk­si aja­tus sii­tä, että yhtei­siä varo­ja voi­daan käyt­tää niin kuin enem­mis­tö halu­aa, kuu­los­taa pahas­ti enem­mis­tö­dik­ta­tuu­ril­ta. Kai nyt vero­ra­ho­jen käy­tön pitäi­si joko aiheut­taa mer­kit­tä­viä ulkois­va­ku­tuk­sia tai olla solidaarista.”

    Het­ki­nen, mis­tä pää­dyit täl­lai­seen “vas­ta­väit­tee­seen”? Täs­sä­hän kes­kus­tel­tiin nime­no­maan vero­ra­ho­jen käy­tös­tä muun muas­sa oop­pe­ran tuke­mi­seen. Oop­pe­ran har­ras­ta­jat ovat yksi vähem­mis­tö, jon­ka har­ras­tus­ta enem­mis­tö jou­tuu (näkö­jään jot­kut hyvin­kin vas­ten­tah­toi­ses­ti) tuke­maan. Monien mui­den­kin vähem­mis­tö­jen taide‑, urhei­lu- opiskelu‑, lisään­ty­mis- ym. “har­ras­tuk­sia” tue­taan ja näi­den sum­ma­na jokai­nen saa vero­ra­ho­jen­sa vas­ti­neek­si vähin­tään­kin sie­det­tä­vän ja moni­puo­li­sen toi­min­taym­pä­ris­tön, jos­sa riit­tää valin­nan­va­raa niin enem­mis­tö­jen kuin vähem­mis­tö­jen­kin edus­ta­jil­le. Itse aina­kin mak­san ihan mie­lel­lä­ni vero­ja sen vas­ti­neek­si, että toi­mi­van infra­struk­tuu­rin ja yhteis­kun­ta­rau­han lisäk­si voi­sin halu­tes­sa­ni mil­loin vain men­nä kat­so­maan oop­pe­raa tai lät­kä­mat­sia vaik­ka en sit­ten meni­si­kään. Mut­ta tämä nyt on vain minun hen­ki­lö­koh­tai­nen mie­li­pi­tee­ni, monet ovat näh­tä­väs­ti aika lail­la eri kannalla.

  158. OP, olet kyl­lä var­sin yli­mie­li­nen, jos ainoa perus­te­lusi oop­pe­ran tuke­mi­sel­le on se, että sus­ta se on kivaa. Van­hus­ten vai­poil­le ja lap­si­li­sil­le löy­tyy perus­te­lu­ja tai jos ei löy­dy, niin sit­ten on syy­tä lopet­taa nii­den­kin tuke­mi­nen. Minus­ta poli­tiik­ka on var­sin hei­kois­sa kan­ti­mis­sa, jos pää­tök­siä ei tar­vit­se perus­tel­la miten­kään muu­ten, kuin sano­mal­la, että se on kivaa.

    Mitä veron­mak­sa­ja-argu­ment­tii­si taas tulee, niin sinus­ta siis mui­den veron­mak­sa­jien pitää vero­ra­hoil­laan sub­ven­toi­da oop­pe­ran­väen har­ras­tus­ta, jot­ta nämä pysyi­si­vät maas­sa ja mak­sai­si­vat vero­ja? Ensin­nä­kin eikö pal­jon hal­vem­paa oli­si käyt­tää ne oop­pe­ra­väen tuke­mi­seen mene­vät vero­ra­hat sen kor­vaa­mi­seen, mitä oop­pe­ra­väen vero­ra­hoil­la mak­se­taan? Tai jos ei oli­si, niin oop­pe­ra­vä­ki­hän pys­tyi­si itse mak­sa­maan oop­pe­ran­sa sil­lä rahal­la, mitä vero­ja voi­tai­siin las­kea oop­pe­ran tuke­mi­ses­sa sääs­ty­vän rahan ansiosta.

    Toi­sek­si, entä ne veron­mak­sa­jat, jot­ka häi­py­vät maas­ta kor­kei­den vero­jen vuok­si ja osa­na täs­sä on syy­nä se, että vero­ra­ho­ja has­sa­taan sel­lai­seen kuin oop­pe­ran tuke­mi­seen (joku­han sanoi, että Suo­mes­sa käy­te­tään tähän enem­män kuin mis­sään muualla)?

  159. Tus­kin sai­sit sel­lais­ta pää­tös­tä lobat­tua, kos­ka enem­mis­tön arvo­maa­il­maan ei tois­tai­sek­si kuu­lu­ne se, että yksit­täi­siä ihmi­siä vel­voi­tet­tai­siin rahoit­ta­maan jon­kun toi­sen autonosto.

    Kokei­le­pa vas­ta­ta kysy­myk­seen. Oli­si­ko kes­kus­te­lu ja perus­te­lu­jen vaa­ti­mi­nen tur­haa? Kyl­lä vai ei?

    Enkä oli­si nyt aivan var­ma tuos­ta oop­pe­ran rahoit­ta­mi­ses­ta ja enem­mis­tön arvo­maa­il­mas­ta, oli­si­ko sinul­la viite? 

    Yhtä hyvin voi­si kysyä, mik­si mui­hin­kaan kus­tan­nuk­siin pitäi­si kenen­kään osal­lis­tua vero­tuk­sen kaut­ta? Jos nyt van­huk­sil­ta puut­tuu vaip­po­ja, mik­si he eivät itse osta nii­tä tai mik­sei­vät suku­lai­set pis­tä sen ver­ran rahaa tilil­le jos omat rahat eivät rii­tä? Mik­si minun vero­ra­hoi­la­ni mak­se­taan lap­si­li­siä, vaik­ka lap­set­to­ma­na en hyö­dy sii­tä mitään? Jne.

    Juu­ri ylem­pä­nä kir­joi­tin, että sosi­aa­li­tur­vaa mak­sa­mal­la saan mm. yhteis­kun­ta­rau­haa ja hyvän mie­len hei­kom­pio­sais­ten aut­ta­mi­ses­ta. Minul­le on edel­leen epä­sel­vää mitä muu­ta kuin pahan mie­len saan sii­tä, että mak­san sii­tä, että joku mink­ki­turk­ki pää­see kuun­te­le­maan epä­mää­räis­tä kil­jun­taa. En pidä kovin uskot­tav­na teo­ri­aa­si, että äly­käs eliit­ti pake­nee maas­ta jos oop­pe­ra lakkautetaan.

    Tot­ta kai sii­tä on MINULLE hyö­tyä, mut­ta ei sinul­le. Muil­le sil­lä asial­la ei lie­ne mitään väliä. 

    Sinä tuon kum­mal­li­sen argu­men­tin esi­tit, että sääs­te­tyis­tä rahois­ta ei oli­si mitään hyö­tyä, en minä.

    Point­ti­ni on sii­nä, että jot­ta näi­tä kal­lii­ta “huve­ja” yli­pää­tään oli­si niin nii­tä täy­tyy mak­sat­taa vähän kai­kil­la. Ei se rajoi­tu pel­käs­tään oopperaan.

    Ja kuten Samu­li kysyi, jos niis­tä huveis­ta kukaan ei halua mak­saa oike­aa hin­taa, mik­si nii­tä pitäi­si olla ole­mas­sa? Ja täs­sä kes­kus­te­lus­sa nyt rajoi­tu­taan oop­pe­raan ja muu­hun kor­kea­kult­tuu­riin, sosi­aa­li­tur­vas­ta kes­kus­tel­laan mones­sa muus­sa ketjussa.

    1. Tus­kin sai­sit sel­lais­ta pää­tös­tä lobat­tua, kos­ka enem­mis­tön arvo­maa­il­maan ei tois­tai­sek­si kuu­lu­ne se, että yksit­täi­siä ihmi­siä vel­voi­tet­tai­siin rahoit­ta­maan jon­kun toi­sen autonosto.

      No jaa. Aina­kin on saa­tu aikaan sel­lai­nen mää­räys, että auto­ton pan­naan rahoit­ta­maan naa­pu­rin auto­paik­ka. Se on sen­tään tuplas­ti niin kal­lis kuin se auto, joten oli­si naa­pu­rin kan­nal­ta parem­pi ostaa se auto ja toi­voa että sen käyt­tä­jä rahoit­taa pysä­köin­ti­pai­kan itse.

  160. Saa­ra:

    Mark­ki­nat arvioi­vat sen perus­teel­la, mikä ihmi­siä juu­ri sil­lä het­kel­lä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti miellyttää. 

    Sinul­la on omi­tui­nen käsi­tys mark­ki­noi­den ja asian­tun­ti­joi­den arvioin­ti­ky­vyn suhteesta.

    Mark­ki­nat ei tie­ten­kään arvioi vain sil­lä perus­teel­la mikä ihmi­siä sil­lä het­kel­lä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti miel­lyt­tää. Mark­ki­nat on eteen­päin kat­so­vat sii­nä mää­rin mis­sä yli­pään­sä voi olla eteen­päin kat­so­va. (Esim. tämän het­ki­seen öljyn hin­taan vai­kut­taa odo­tuk­set tule­vai­suu­den öljyn hin­nas­ta integroi­tu­na maailmanloppuun.)

    Asian­tun­ti­jat voi­vat yrit­tää arvioi­da sil­lä perus­teel­la mikä ihmi­siä tule­vai­suu­des­sa miel­lyt­tää, mut­ta heil­lä on sii­hen kovin hei­kot kan­nus­ti­met. Suu­rem­mat kan­nus­ti­met on luul­ta­vas­ti arvioi­da joko sil­lä perus­teel­la mikä hei­tä itse­ään sil­lä het­kel­lä miel­lyt­tää tai sil­lä perus­teel­la miten he saa­vat ohjat­tua resurs­se­ja omil­le suosikeilleen.

    Vaik­ka asian­tun­ti­jat yrit­täi­si­vät arvioi­da vil­pit­tä­mäs­ti sitä mikä olis tule­vai­suu­des­sa arvo­kas­ta on aika vai­kee olla parem­pi asian­tun­ti­ja tule­vai­suu­den ennus­ta­mi­ses­sa kuin markkinat.

    Val­tion apu­ra­hois­ta päät­tä­vät nime­no­maan asian­tun­ti­jat alakohtaisesti.

    Ei. Sii­tä päät­tää ne asian­tun­ti­jat joil­le val­tio sen val­lan antaa. Sinä yri­tät sanoa, että näil­lä asian­tun­ti­joil­la on paras kyky arvioi­da teok­sia ja sitä vas­taan todis­taa se, että joku nii­den ulko­puo­li­nen on parem­pi arvioimaan.

    OP:

    En voi sitä sinul­le perus­tel­la, kos­ka tämä on ihan puh­das mielipidekysymys.

    No siis riip­puu tavoit­teis­ta. Jos tavoit­tee­na on se, että mah­dol­li­sim­man moni ihmi­nen saa mah­dol­li­sim­man pal­jon sitä mitä ne ihmi­set halu­aa, niin sit tämä ei oo mielipidekysymys.

    OP:

    Kaik­ki “hyö­dyt” palau­tu­vat ihmis­ten sub­jek­tii­vi­siin arvoi­hin ja mielipiteisiin.

    Juu­ri näin. Sinun hyö­dyt palau­tuu sinun sub­jek­tii­vi­siin arvoi­hin ja mie­li­pi­tei­siin, mut­ta minun hyö­dyt ei palau­du sinun sub­jek­tii­vi­siin arvio­hin ja mie­li­pi­tei­siin vaan minun sub­jek­tii­vi­siin arvio­hin ja mielipiteisiin!

    Sikä­li mikä­li jos olet­taa, että ihmi­set arvos­ta­vat sitä mitä ne halua­vat ja itse ajat­te­lee, että hyvä yhteis­kun­ta on sel­lai­nen mis­sä ihmi­set saa­vat enem­män sitä mitä arvos­ta­vat niin sil­loin se on todel­la­kin hie­noa jos oop­pe­ran “50 mil­joo­naa” sääs­tyy niil­le ihmi­sil­le mata­lam­pien vero­jen muodossa.

    Sit taas jos ajat­te­lee, että ihmi­set ei oikein tie­dä mikä niil­le itsel­leen on hyväks tai ajat­te­lee, että oop­pe­ra on itses­sään arvo­kas­ta, vaik­ka sen seu­rauk­se­na ihmi­set saa vähem­män sitä mitä ne itte arvos­taa, niin oop­pe­ran tuke­mi­nen on hyvää ja oikein.

    Yhtä hyvin voi­si kysyä, mik­si mui­hin­kaan kus­tan­nuk­siin pitäi­si kenen­kään osal­lis­tua vero­tuk­sen kautta? 

    Täl­lä blo­gil­la kes­kus­tel­laan usein täs­tä kysy­myk­ses­tä ja ole­tusar­voi­ses­ti ihmi­set yrit­tää perus­tel­la miks nii­den oma ehdo­tus antaa koko­nai­suu­te­na ihmi­sil­le enem­män sitä mitä ne ihmi­set itte halu­aa eikä niin, että hei tää mun ehdo­tus antaa mul­le jotain lisää, viis muista!

  161. tcrown: “Kokei­le­pa vas­ta­ta kysy­myk­seen. Oli­si­ko kes­kus­te­lu ja perus­te­lu­jen vaa­ti­mi­nen tur­haa? Kyl­lä vai ei?”

    Jos oli­sit saa­nut enem­mis­tön päät­tä­mään että on oikein että minä ostan sinul­le sen Mer­sun, niin kyl­lä­hän sinul­le sen sil­loin ostai­sin jos rahaa oli­si. Jos ote­taan mukaan vähän suh­teel­li­suu­den­ta­jua eli oop­pe­ran saa­man tuen osuus vero­va­rois­ta, niin se oli­si ehkä kym­pin tai parin hin­tai­nen lelu­mer­su. En viit­si­si sii­tä ruve­ta kes­kus­te­le­maan enkä perus­te­lu­ja penäämään.

    Enkä oli­si nyt aivan var­ma tuos­ta oop­pe­ran rahoit­ta­mi­ses­ta ja enem­mis­tön arvo­maa­il­mas­ta, oli­si­ko sinul­la viite?”

    No ei todel­la­kaan ole mitään viit­tei­tä. Esi­tän täs­sä nyt vain omia mie­li­pi­tei­tä­ni. Mut­ta näkö­jään joku muu­kin kuin minä pitää kult­tuu­ria, oop­pe­ra mukaan­lu­kien, tär­keä­nä kun noi­ta kult­tuu­ri­ra­ken­nuk­sia on tuon­ne Töö­lö­nö­ah­den ympä­ris­töön ilmestynyt.

    Minul­le on edel­leen epä­sel­vää mitä muu­ta kuin pahan mie­len saan sii­tä, että mak­san sii­tä, että joku mink­ki­turk­ki pää­see kuun­te­le­maan epä­mää­räis­tä kiljuntaa. ”

    Näh­tä­väs­ti et mitään. Pitäi­si­kö sinun mie­les­tä­si jokai­sen veroeu­ron jon­ka mak­sat tuot­taa sinul­le hen­ki­lö­koh­tais­ta hyvää miel­tä tai etua? Sitä­pait­si sitä oop­pe­raa tue­taan muun muas­sa sen takia että muut­kin kuin nuo mai­nit­se­ma­si mink­ki­tur­kit pää­se­vät kuu­le­maan halua­maan­sa kiljuntaa.

    Sinä tuon kum­mal­li­sen argu­men­tin esi­tit, että sääs­te­tyis­tä rahois­ta ei oli­si mitään hyö­tyä, en minä.”

    En esit­tä­nyt sel­lais­ta argu­ment­tia. Sinä penä­sit minul­ta perus­te­lu­ja oop­pe­ran tues­ta ja sanoin että yhtä hyvin minä voi­sin penä­tä sinul­ta perus­te­lu­ja sil­le, että sääs­tä­mi­nen on aina tai aina­kin täs­sä tapauk­ses­sa hyvä asia. Ei sekään mikään itses­tään­sel­vyys ole. Muu­ten­han mihin­kään ei pitäi­si käyt­tää ollen­kaan rahaa. Toi­saal­ta sil­loin niis­tä rahois­ta ei oli­si kenel­le­kään mitään (sub­jek­tii­vis­ta) hyötyä.

    Ja kuten Samu­li kysyi, jos niis­tä huveis­ta kukaan ei halua mak­saa oike­aa hin­taa, mik­si nii­tä pitäi­si olla olemassa? ”

    Aivan var­mas­ti haluai­si, mut­ta kaik­ki eivät pys­ty. Ja se, mik­si nii­tä pitäi­si tai ei pitäi­si olla ole­mas­sa, on mie­li­pi­de­ky­sy­mys ja sitä olen täs­sä yrit­tä­nyt sanoa. Ei sii­tä täl­lä jank­kaa­mi­sel­la pääs­tä yhteisymmärrykseen.

  162. OP huu­taa luuriin:

    Haloo? Ei se ollut mikään perus­te­lu vaan mielipide.”

    On mie­li­pi­tei­tä ja mielipiteitä. 

    Tum­man­si­ni­nen on minus­ta kau­nis väri. Gril­la­tut kat­ka­ra­vut ovat miels­tä­ni herkullisia. 

    Nämä ovat mie­li­pi­tei­tä­ni, mut­ta nii­hin ei kukaan kai­paa perus­te­lu­ja eikä nii­tä oikein voi­si antaa­kaan. Ne ovat miel­ty­myk­siä, mut­ta samal­la toki mielipiteitä. 

    MUTTA, jos sanon, että Kan­sal­li­soop­pe­ra tulee lak­kaut­taa se on mie­li­pi­de, joka minun tulee perus­tel­la, jot­ta oli­si mitään jär­ke­vää keskustelua. 

    Aivan kuten sinun, OP pitää perus­tel­la, mik­si Kan­sal­li­soop­pe­raa tulee tukea. 

    Mik­si minus­ta sit­ten Kan­sal­li­soop­pe­ra tulee lak­kaut­taa? — odot­ta­vat lukui­sat luki­jat jo tie­tys­ti innolla.

    1, Kan­sal­li­soop­pe­ra vie val­ta­vas­ti rahaa ja toi­sin kuin usein erheel­li­ses­ti luul­laan, niin val­tion bud­je­tis­sa euro tän­ne on pois toisaalta. 

    Muis­taak­se­ni koko kult­tuu­ri­bud­je­tis­ta tämä ökyins­ti­tuu­tio nie­lee kym­me­ni­sen pro­sent­tia, mut­ta Päi­vi Pasia pel­kää­väi­se­nä en sano tätä ihan var­ma­na tietona. 

    2, Suu­rin osa ihmi­sis­tä ei edes halua käy­dä oopperassa. 

    3, Ja niis­tä, jot­ka haluai­si­vat suu­rel­la osal­la ei ole varaa täs­tä jät­ti­sub­ven­tiois­ta huolimatta. 

    4, Astel­ma on maan­tie­teel­li­ses­ti täy­sin epä­ta­sa-arvoi­nen. Kult­tuu­ri­bud­je­tis­ta lei­ka­taan lei­jo­nan­osa oop­pe­ral­le ja se on käy­tän­nös­sä vain uusi­maa­lais­ten saa­ta­vil­la. Jo Tam­pe­reel­ta lie­nee aika kor­kea kyn­nys läh­teä oop­pe­raan Hel­sin­kiin ja mitä se mah­taa olla Rova­nie­mel­tä? Tsu­na­min korkuinen?

    Kek­sin vie­lä lisää näi­tä sii­nä tapauk­ses­sa, että OP kek­sii edes yhden jär­ke­vän perus­teen Kan­sal­li­soop­pe­ran tukemiselle.

  163. Minä nyt vain olen sitä miel­tä, että on vie­lä parem­pi jos sitä tue­taan sen ver­ran, että kaik­kia tai­de­la­je­ja voi­daan teh­dä ammat­ti­lais­voi­min­kin, myös nii­tä kal­lii­ta tai­de­muo­to­ja kuten oop­pe­ra ja elokuva.

    Minul­la oli­si sel­lai­nen uusi tai­de­muo­to, että minä mat­kus­te­len ammat­ti­mai­ses­ti ympä­ri maa­il­maa syö­mäs­sä mic­he­lin-ravin­to­lois­sa. Kau­pal­lis­ta­maan tätä en suos­tu, vaan ulos­päin se näkyy vain blo­gil­la lis­ta­na käy­dyis­tä ravin­to­lois­ta. Täl­lai­sen seu­ran­ta voi ihan hyvin voi­maan­nut­taa jota­ku­ta. Tulos ei ole ollen­kaan niin hyvä jos sitä vaan har­ras­te­lee. Lai­tan­ko tili­nu­me­ron tule­maan vai perus­te­let­ko joten­kin mik­si tätä tai­de­muo­toa ei pitäi­si tukea?

  164. Art­tu­ri: “Juu­ri näin. Sinun hyö­dyt palau­tuu sinun sub­jek­tii­vi­siin arvoi­hin ja mie­li­pi­tei­siin, mut­ta minun hyö­dyt ei palau­du sinun sub­jek­tii­vi­siin arvio­hin ja mie­li­pi­tei­siin vaan minun sub­jek­tii­vi­siin arvio­hin ja mielipiteisiin!”

    Olem­me siis täy­sin samaa miel­tä täs­tä asiasta.

    Täl­lä blo­gil­la kes­kus­tel­laan usein täs­tä kysy­myk­ses­tä ja ole­tusar­voi­ses­ti ihmi­set yrit­tää perus­tel­la miks nii­den oma ehdo­tus antaa koko­nai­suu­te­na ihmi­sil­le enem­män sitä mitä ne ihmi­set itte halu­aa eikä niin, että hei tää mun ehdo­tus antaa mul­le jotain lisää, viis muista!”

    Niin, no tää “mun ehdo­tus” että tue­taan oop­pe­raa­kin ei anna minul­le hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti mitään, kos­ka en käy oop­pe­ras­sa. Olen vain sitä miel­tä että val­tion rahoi­tus­ta tar­vi­taan, jot­ta meil­lä on täy­si palet­ti kai­ken­lais­ta kult­tu­ri­tar­jon­taa, ja kyl­lä ihmi­set sitä ahke­ras­ti näyt­tä­vät kulut­ta­van­kin. Kai­kil­le on tar­jol­la jota­kin ja koko hom­man kus­tan­nuk­set mak­se­taan kim­pas­sa (tai aina­kin vähän tasa­taan.) Mun mie­les­tä hyvä näin — mut­ta ei minul­la ole ihmeem­pää hin­kua kään­nyt­tää ketään samal­le kannalle.

  165. Kiin­nos­ta­vaa ja rie­mas­tut­ta­van tur­haut­ta­vaa tai­de­kes­kus­te­lua tääl­lä. Kehi­mäs­sän­ne kes­kus­te­lus­sa ei juu­ri ole tolk­kua sik­si, että tai­de, sen teke­mi­nen ja mer­ki­tys ei ver­tau­du tuo­tan­to- tai pal­ve­lua­loi­hin. Ehkä parem­pi ver­taus­koh­ta on hen­gel­li­nen toi­min­ta, jota on yhtä jär­je­tön­tä yrit­tää palaut­taa johon­kin talou­del­li­seen hyötyyn.

    Tämän blo­gin kes­kus­te­lua käy­dään ylei­ses­ti insi­nöö­ri­ti­las­to­mai­ses­ta par­haan argu­men­tin peh­meäs­tä uti­li­ta­ris­mis­ta käsin. Se tuot­taa yleen­sä hir­mu­hy­viä näke­myk­siä, mut­ta kär­sii tavan takaa sokeis­ta pis­teis­tä, kos­ka ihmi­syys mää­rit­tyy lii­an rationaaliseksi.

    Talin golf­kent­tä on oop­pe­raan ver­rat­ta­va mui­den rahoil­la pyö­ri­vä eliit­ti­po­ru­kan har­ras­te­paik­ka. Toi­sin kuin oop­pe­ra­ta­lo, se on pin­ta-alal­taan puhut­te­le­van kokoi­nen ulko­puo­li­set pois­sul­ke­va aris­to­kra­tia­kes­kus. Saman­lais­ta jär­jet­tö­myyt­tä on vaik­ka­pa Itä­me­ren uha­na­lai­sen lohen ammat­ti­ka­las­tuk­sen rahoittaminen.

    Mihin jul­kis­ta rahaa tuli­si käyt­tää, pei­lau­tuu lopul­ta sii­hen, mikä on mei­dän käsi­tys itses­täm­me. Olen sitä miel­tä, että mitä laa­jem­pi käsi­tys sen parem­pi maa­il­ma. Läh­tö­koh­tai­nen liik­ku­ma­va­ra on rikkaus.

    Kult­tuu­rin mer­ki­tys­tä poh­ties­sa voi yrit­tää kat­soa taak­se­päin ajas­sa. Ne jak­sot, jol­loin tai­teen mer­ki­tys on ollut koros­tei­nen, ovat mie­les­tä­ni kiin­nos­ta­vim­pia. Parii­sis­sa eli 1920-luvul­la 30 000 maa­la­ria, heis­tä suu­rin osa oli elä­män­sä pilal­le hen­gaa­vaa nuo­ri­soa (kuten Osmo hei­tä luul­ta­vas­ti kut­sui­si). Aika­ko­nee­ni ensim­mäi­nen mat­ka suun­tau­tui­si tuon­ne hurs­kaan tur­huu­den ja huip­pu­tai­teen bilei­siin. Luon­nol­li­ses­ti myös tuen kaik­kea sel­lais­ta kehi­tys­tä, joka tekee kult­tuu­ris­tam­me 20-luvun Parii­si­mai­sen. Sano­mat­ta sel­vää, että se vaa­tii oop­pe­ran kuriositeetikseen. 

    Val­tio­ra­hoit­tei­sen tai­teen ongel­ma on se, että tai­tei­li­ja ver­tau­tuu vir­ka­mie­heen, mikä tuot­taa yllä käy­dyn kes­kus­te­lun kal­tais­ta ylväs­tä tur­han­päi­väis­tä tär­kei­lyä tai­teen roo­lis­ta yhteiskunnassa.

  166. Eli­na: “Kek­sin vie­lä lisää näi­tä sii­nä tapauk­ses­sa, että OP kek­sii edes yhden jär­ke­vän perus­teen Kan­sal­li­soop­pe­ran tukemiselle.”

    No sit­ten en rupea kek­si­mään täs­sä enää yhtään mitään, ei tämä täl­lä väit­te­lyl­lä mik­si­kään muu­tu. Ehdo­tan, että äänes­tät edus­kun­taan ehdo­kas­ta, joka halu­aa lopet­taa Kan­sal­li­soop­pe­ran, jos asia on sinus­ta tärkeä.

    Lai­tan­ko tili­nu­me­ron tule­maan vai perus­te­let­ko joten­kin mik­si tätä tai­de­muo­toa ei pitäi­si tukea?”

    Ei kun sinun pitäi­si perus­tel­la se mik­si sitä pitäi­si tukea, mut­ta ei minul­le kos­ka en pää­tä yhteis­kun­nan tuis­ta enkä muu­ten­kaan ole kiin­nos­tu­nut mat­kus­te­luis­ta­si. Epäi­len kui­ten­kin, että et sai­si tuo­ta läpi.

  167. alek­sis salus­jär­vi: “Tämän blo­gin kes­kus­te­lua käy­dään ylei­ses­ti insi­nöö­ri­ti­las­to­mai­ses­ta par­haan argu­men­tin peh­meäs­tä uti­li­ta­ris­mis­ta käsin. Se tuot­taa yleen­sä hir­mu­hy­viä näke­myk­siä, mut­ta kär­sii tavan takaa sokeis­ta pis­teis­tä, kos­ka ihmi­syys mää­rit­tyy lii­an rationaaliseksi.”

    Tämä oli mie­les­tä­ni tähän men­nes­sä paras kom­ment­ti täs­sä keskustelussa!

    Val­tio­ra­hoit­tei­sen tai­teen ongel­ma on se, että tai­tei­li­ja ver­tau­tuu vir­ka­mie­heen, mikä tuot­taa yllä käy­dyn kes­kus­te­lun kal­tais­ta ylväs­tä tur­han­päi­väis­tä tär­kei­lyä tai­teen roo­lis­ta yhteiskunnassa.”

    Ja tämä oli toi­sek­si paras!

  168. Tämä alkaa olla juu­pas-eipäs väit­teyä aiheen ulkopuolelta.
    Per­Su ovat tämän SKDL — hyväs­sä ja pahas­sa. Sen veran suu­ri kan­na­tus, että he oikein jät­tää hali­tuk­sen ulko­puo­lel­le, vaik­ka ei tyk­kä­kään kai­kis­ta hei­dän mielipiteistään.

  169. Pitäi­si­kö sinun mie­les­tä­si jokai­sen veroeu­ron jon­ka mak­sat tuot­taa sinul­le hen­ki­lö­koh­tais­ta hyvää miel­tä tai etua?

    Jokai­sen sel­lai­sen veroeu­ron, jon­ka käyt­tö­koh­det­ta minun halu­taan kan­nat­ta­van. Ja minua on hie­man vai­kea saa­da kan­nat­ta­maan mitään mis­tä ei saa sen enem­pää kes­kus­tel­la kuin pyy­tää perusteluja.

    Ei kun sinun pitäi­si perus­tel­la se mik­si sitä pitäi­si tukea,

    Eli minun pitää perus­tel­la oman tai­tee­ni tuki, mut­ta oop­pe­ran tues­ta ei saa edes kes­kus­tel­la, perus­te­lu­jen pyy­tä­mi­ses­tä puhu­mat­ta­kaan. Tai­tees­sa toi­set ovat siis tasa-arvoi­sem­pia kuin toi­set. Oikeas­taan muu­ta en halun­nut­kaan osoittaa. 

    Ehkä parem­pi ver­taus­koh­ta on hen­gel­li­nen toi­min­ta, jota on yhtä jär­je­tön­tä yrit­tää palaut­taa johon­kin talou­del­li­seen hyötyyn. 

    Ja yhtä jär­je­tön­tä rahoit­taa val­tion budjetista.

  170. tcrown: “Eli minun pitää perus­tel­la oman tai­tee­ni tuki, ”

    No tot­ta hem­me­tis­sä pitää perus­tel­la jos aiot perus­taa aivan uuden tai­de­muo­don ja anoa sil­le tukea. Kaik­ki tai­tei­li­jat jot­ka saa­vat jotain tukea, jou­tu­vat perus­te­le­maan hake­muk­sen­sa erit­täin hyvin jot­ta sai­si­vat sen. Lisäk­si esi­mer­kik­si rock-musiik­ki on tai­de­muo­to joka on ollut ole­mas­sa pit­käl­ti yli puo­li vuo­si­sa­taa eikä sitä ole vie­lä onnis­tut­tu lob­baa­maan val­tion tuen saa­jak­si, joten voi olla että jou­dut kyp­syt­te­le­mään tuo­ta mat­kai­lu­tai­det­ta­si vie­lä tovin ennen kuin kukaan ottaa sitä tosis­saan. Oop­pe­ra sen sijaan on van­ha ja vakiin­tu­nut tai­de­muo­to. Minä en ole eri­tyi­ses­ti mikään oop­pe­ran puo­les­ta­pu­hu­ja, tämä kes­kus­te­lu jos­sain vai­hees­sa vain jumiu­tui sii­hen ja kun peräät noi­ta tar­kem­pia perus­te­lu­ja minul­ta, peräät nii­tä vää­räl­tä henkilöltä.

    mut­ta oop­pe­ran tues­ta ei saa edes kes­kus­tel­la, perus­te­lu­jen pyy­tä­mi­ses­tä puhumattakaan.”

    Miten niin ei muka sai­si kes­kus­tel­la? Juu­ri­han täs­sä on kes­kus­tel­tu aivan tol­kut­to­man pit­kän täs­tä asias­ta, joka ei tie­tääk­se­ni ole rat­ken­nut yhdes­sä­kään net­ti- eikä kapakkakeskustelussa.

    Saa perus­te­lu­ja pyy­täää, mut­ta et sinä nii­tä voi minul­ta väki­sin nyh­tää sen enem­pää kuin jo olen anta­nut. Oop­pe­ra on hie­no tai­de­muo­to ja kyl­lä Suo­mes­sa yhteen Kan­sal­li­soop­pe­raan on varaa jos kim­pas­sa mak­se­taan. Sii­nä se, ei minul­la mitään las­kel­mia asias­ta ole.

  171. alek­sis salusjärvi: 

    Tämän blo­gin kes­kus­te­lua käy­dään ylei­ses­ti insi­nöö­ri­ti­las­to­mai­ses­ta par­haan argu­men­tin peh­meäs­tä uti­li­ta­ris­mis­ta käsin. Se tuot­taa yleen­sä hir­mu­hy­viä näke­myk­siä, mut­ta kär­sii tavan takaa sokeis­ta pis­teis­tä, kos­ka ihmi­syys mää­rit­tyy lii­an rationaaliseksi.

    Uti­li­ta­ris­mi on muun ihmi­syy­den mää­rit­te­lyn komple­ment­ti eikä kor­vaa sitä.

    Eli sii­tä, että minun mie­les­tä on hyvä, että ihmi­set saa­vat enem­män sitä mitä halua­vat ei voi pää­tel­lä, mitään muu­ta minun ihmis­ku­vas­ta kuin sen, että uskon ihmis­ten itse tie­tä­vän mikä heil­le on hyväksi.

    Ne jak­sot, jol­loin tai­teen mer­ki­tys on ollut koros­tei­nen, ovat mie­les­tä­ni kiinnostavimpia.

    Niin minus­ta­kin! Sil­ti en halua pakot­taa nii­tä ihmi­siä, jot­ka on minun kans­sa eri miel­tä, mak­sa­maan minun unel­mayh­teis­kun­nan toteuttamista.

    OP:

    Oop­pe­ra on hie­no tai­de­muo­to ja kyl­lä Suo­mes­sa yhteen Kan­sal­li­soop­pe­raan on varaa jos kim­pas­sa maksetaan.

    Tämä ei oo perus­te­lu, vaan mie­li­pi­de ihan samal­la taval­la kuin on tcrow­nin mie­li­pi­de, että sinun pitää ostaa sil­le mer­su. Jos hyväk­syt oman mie­li­pi­tees poli­tii­kan perus­teeks, niin sul­la on olta­va aika hyvät perus­te­lut miks et hyväk­sy tcrow­nin mie­li­pi­det­tä poli­tii­kan perusteluks.

    Vai oot­ko oikees­ti omas­ta mie­les­tä vähän tasa-arvoi­sem­pi kuin tcrown?

  172. Art­tu­ri: “Tämä ei oo perus­te­lu, vaan mielipide”

    Niin­hän yri­tin­kin sanoa jo aikai­sem­min täs­sä kes­kus­te­lus­sa. En ole tar­jon­nut omia mie­li­pi­tei­tä­ni poli­tii­kan perus­teik­si, asian­osai­set ihmi­set ovat oop­pe­ra­tu­ki­asian­sa aika­naan perus­tel­leet ja päät­tä­jät sii­tä päät­tä­neet. Kun en ole oop­pe­ras­sa töis­sä tai edes sitä har­ras­ta, niin ei minul­la tosi­aan­kaan ole mitään muu­ta sanot­ta­vaa asias­ta kuin oma mielipiteeni.

    Mie­les­tä­ni sel­lai­sel­le asial­le kuin kult­tu­rin tuki ei edes ole vii­me kädes­sä ole­mas­sa mitään ratio­naa­li­sia, mie­li­pi­teis­tä riip­pu­mat­to­mia perus­te­lu­ja. Jos oli­si, niin asias­ta var­maan pääs­täi­siin edes jos­kus yhtei­sym­mär­ryk­seen kun joku oikein vää­jää­mät­tö­mäs­ti perus­te­li­si asian­sa niin että kaik­kien oli­si pak­ko moi­set vas­taan­sa­no­met­to­mat perus­te­lut hyväk­syä. Näin ei ole käy­nyt. Kult­tuu­ril­la ja sen eri muo­doil­la on eri ihmi­sil­le eri­lai­nen arvo, ei sii­tä pää­se mihin­kään. Kun sitä arvoa ale­taan mita­ta rahal­la niin tulee vää­jää­mät­tä erimielisyyksiä. 

    En myös­kään koe ole­va­ni sen tasa-arvoi­sem­pi kuin kukaan muu­kaan. Aika pal­jon vero­va­roil­la kus­tan­ne­taan asioi­ta, jois­ta minä­kään en hyö­dy tai saa mitään iloa tai jopa vas­tus­tan, mut­ta onnek­si ihan riit­tä­väs­ti myös sel­lai­sia asioi­ta jois­ta hyö­dyn. Se riit­tää minul­le, mut­ta minun puo­les­ta­ni muut voi­vat olla aivan hyvin eri miel­tä, ei se minua hait­taa eikä sitä minul­le tar­vit­se edes perustella.

  173. OP:

    Mie­les­tä­ni sel­lai­sel­le asial­le kuin kult­tu­rin tuki ei edes ole vii­me kädes­sä ole­mas­sa mitään ratio­naa­li­sia, mie­li­pi­teis­tä riip­pu­mat­to­mia perusteluja 

    Eli meil­lä on siis val­tion bud­jet­ti­ra­ho­jen käy­tös­sä vas­tak­kain asioi­ta, joil­le on ratio­naa­li­sia, mie­li­pi­teis­tä riip­pu­mat­to­mia perus­te­lu­ja ja sit­ten kult­tuu­rin tuke­mi­nen, johon pätee tuo yllä kir­joit­ta­ma­si ja sinus­ta rahat pitää käyt­tää sii­hen kult­tuu­rin tukemiseen.

    Kuten tääl­lä on jo sanot­tu, on hyviä perus­te­lu­ja sil­le, mik­si esim. oop­pe­raa kult­tuu­ri­muo­to­na ei tar­vit­si­si tukea. Sen käyt­tä­jät ovat pää­osin parem­pi­tu­loi­sia, joten oop­pe­ran tuke­mi­nen on regres­sii­vis­tä vero­tus­ta (ote­taan köy­hil­tä ja anne­taan rik­kail­le). Kai­kil­la muil­la elä­mä­na­loil­la täl­lai­nen tou­hu kat­sot­tai­siin erit­täin epä­oi­keu­den­mu­kai­sek­si. Mik­si oop­pe­ran koh­dal­la tämä asian puo­li voi­daan lakais­ta maton alle? 

    Oop­pe­ras­ta ei ole siel­lä käy­mät­tö­mil­le oikeas­taan mitään hyö­tyä eikä sitä voi­da kopioi­da hal­val­la kuten joi­tain toi­sia tai­teen­muo­to­ja (musiik­ki, kirjallisuus). 

    Vaik­ka mones­sa asias­sa olen Art­tu­rin kans­sa eri miel­tä, niin sanoi­sin, että oop­pe­ra on kyl­lä mal­lie­si­merk­ki tapauk­ses­ta, jos­sa joi­tain ihmi­siä on pääs­tet­ty päät­tä­mään tois­ten rahan­käy­tös­tä ja tulos on var­sin huo­no nii­den rahoit­ta­jien kannalta. 

    Demo­kra­tia ei tun­nu toi­mi­van täs­sä asias­sa edes kor­jaa­ja­na paris­ta­kin syys­tä. Ensin­nä­kin on se, mis­tä Embus­ke kir­joit­ti, eli päät­tä­jät eivät uskal­la ottaa sitä kan­taa, ettei­vät ymmär­rä tai­det­ta. He eivät vält­tä­mät­tä nau­ti oop­pe­ras­sa käyn­nis­tä, mut­ta eivät halua näyt­tää sivis­ty­mät­tö­mil­tä vas­tus­taes­saan täl­lais­ta kor­kea­kult­tuu­ri­na pidet­tyä taidemuotoa. 

    Toi­sek­si vaik­ka oop­pe­raan uppoa­va raha­mää­rä mer­kit­tä­vä onkin, niin se on sil­ti sen ver­ran pie­ni val­tion bud­je­tin mui­hin moment­tei­hin näh­den, ettei sen rahoi­tuk­ses­ta jou­du­ta kos­kaan vaka­vas­ti jul­ki­suu­des­sa kes­kus­te­le­maan ja tun­nus­ta­maan, ettei kei­sa­ril­la ole­kaan vaat­tei­ta, eli OP:n sanoin sil­le ei ole mitään ratio­naa­li­sia perusteluita.

  174. En myös­kään koe ole­va­ni sen tasa-arvoi­sem­pi kuin kukaan muukaan.

    No hyvä­nen aika. Etkö todel­la näe val­ta­vaa kak­si­nais­mo­ra­lis­mia sii­nä, että sinun mie­li­pi­tei­tä­si ei tar­vit­se perus­tel­la, mut­ta minun mie­li­pi­tee­ni pitää?

    Mut­ta tuo­hon kak­si­nais­mo­ra­lis­miin­han koko kor­kea­kult­tuu­rin vas­ten­mie­li­syys kitey­tyy. Pie­ni klik­ki kes­ke­nään päät­tää mikä on hyvää tai­det­ta, kat­soo mui­ta nenän vart­ta pit­kin ja samaan aikaan vaa­tii nämä muut mak­sa­maan omat tai­de-elä­myk­sen­sä. Ja kun tuol­le tulon­siir­rol­le (jos joku vero­tuk­sen muo­to ansit­see varas­ta­mi­sen tit­te­lin, niin tämä) joku keh­taa kysyä perus­tei­ta, yli­mie­li­ses­ti nau­res­kel­laan, että ei täl­le mitään perus­te­lu­ja tarvita. 

    Eikö­hän tämä rii­tä täl­tä erää, sääs­te­tään Osmon mode­roin­ti­hom­mia, tus­kin tuo kak­si­nais­mo­ra­lis­mi tämän sel­vem­mäk­si enää tulee.

  175. Samu­li Saa­rel­ma: “Eli meil­lä on siis val­tion bud­jet­ti­ra­ho­jen käy­tös­sä vas­tak­kain asioi­ta, joil­le on ratio­naa­li­sia, mie­li­pi­teis­tä riip­pu­mat­to­mia perus­te­lu­ja ja sit­ten kult­tuu­rin tukeminen,”

    Aivan. Lie­nee siel­lä toki mui­ta­kin käyt­tö­koh­tei­ta, jot­ka eivät ole sata­pro­sent­ti­sen ratio­naa­li­ses­ti perus­tel­ta­vis­sa ja jois­sa on enem­män tai vähem­män kyse mie­li­pi­teis­tä. Sen takia kai meil­lä on näi­tä puolueitakin.

    johon pätee tuo yllä kir­joit­ta­ma­si ja sinus­ta rahat pitää käyt­tää sii­hen kult­tuu­rin tukemiseen.”

    Rahat”? Ei nyt tie­ten­kään kaik­kia raho­ja, eikö­hän se kult­tuu­rin saa­ma osuus lie­ne kiis­tel­ty hal­li­tuk­ses­sa ja edus­kun­nas­sa aika lail­la pas­se­lin­ko­koi­seen demo­kraat­ti­seen kompromissiin.

  176. Ja sit­ten vie­lä kor­jaus edel­li­seen pos­tauk­see­ni nyt kun luin uudel­leen tuon Samu­lin kom­men­tin. Et puhu­nut­kaan ylei­sel­lä tasol­la vaan jois­tain yksit­täi­sis­tä pää­tök­sis­tä jos­sa oli­si vas­tak­kain ratio­naa­li­ses­ti perus­tel­tu meno ja kult­tuu­rin tuki tyy­liin “meil­lä oli­si nyt tämän ver­ran rahaa, oste­taan­ko niil­lä asun­to­ja asunn­ot­to­mil­le vai tue­taan­ko oopperaa”?

    Täl­lä tavoin kär­jis­te­tys­sä ase­tel­mas­sa on se omi­nai­suus, että sii­nä tuo ratio­naa­li­nen vaih­toeh­to voit­taa aina. Jos asiois­ta pää­tet­täi­siin täl­lais­ten vas­tak­kai­na­set­te­lu­jen kaut­ta, val­tio osal­lis­tui­si vain sel­keäs­ti mitat­ta­van aineel­li­sen hyvän kus­tan­ta­mi­seen, kult­tu­ri jäi­si aina häviölle.

    Asun­to asunn­ot­to­mal­le on ehdot­to­man hyvä asia, mut­ta tekee­kö se kult­tu­ris­ta kaik­kein vähä­ar­voi­sim­man asian yhteis­kun­nas­sa niin ettei sitä kos­kaan tar­vit­se tukea, kaik­ki muu menee edelle?

    Peri­aat­tees­sa voi­sin kan­nat­taa­kin tuo­ta Art­tu­rin kan­taa että kan­sa­lai­set päät­tä­kööt mitä kult­tuu­ria halua­vat ja mak­sa­koot kus­tan­nuk­set itse, mut­ta epäi­len että se joh­tai­si käy­tän­nös­sä sii­hen että kult­tu­ri köyh­tyi­si niin tasa­pak­suk­si kau­pal­li­sek­si ylei­sön­ko­sis­ke­luk­si että kukaan ei lop­pu­jen lopuk­si oli­si tyy­ty­väi­nen. Kult­tuu­rin perus­tut­ki­mus jäi­si rahoit­ta­mat­ta, tai­te­li­jat kou­lut­ta­mat­ta. Sen takia kan­na­tan tätä nykyis­tä poli­tiik­kaa, että kult­tuu­ria tue­taan jon­kin ver­ran mut­tei (omas­ta mie­les­tä­ni) kui­ten­kaan aivan ylettömästi.

  177. tcrown: “No hyvä­nen aika. Etkö todel­la näe val­ta­vaa kak­si­nais­mo­ra­lis­mia sii­nä, että sinun mie­li­pi­tei­tä­si ei tar­vit­se perus­tel­la, mut­ta minun mie­li­pi­tee­ni pitää?”

    Suo­mes­sa on mie­li­pi­teen­va­paus, ei sinun tar­vit­se perus­tel­la minul­le mie­li­pi­tei­tä­si. Minun puo­les­ta­ni saat olla ihan mitä miel­tä tahan­sa ihan mis­tä asias­ta hyvänsä. 

    Sii­nä tapauk­ses­sa että haluat rahaa yhteis­kun­nal­ta, sinun on tie­tys­ti perus­tel­ta­va rahan­tar­pee­si päät­tä­jil­le (siis edel­leen­kään ei minulle.) 

    Minä puo­les­ta­ni en ole pyy­tä­mäs­sä rahaa omil­le pro­jek­teil­le­ni, joten minun ei myös­kään tar­vit­se perus­tel­la nii­tä kenellekään. 

    Ja tois­tai­sek­si aina­kaan en tar­vit­se sinul­ta tai kenel­tä­kään muul­ta lupaa omiin mie­li­pi­tei­sii­ni sen enem­pää kuin sinä omiisi.

    Oli­ko täs­sä jotain kaksinaismoralismia?

    Mut­ta joo, ehkä tämä kes­kus­te­lu kan­nat­tai­si jo lopet­taa hyö­dyt­tö­mä­nä. Ehkä Osmo voi­si puhal­taa pil­liin ja sanoa että “jo riittää”.

  178. Peri­aat­tees­sa voi­sin kan­nat­taa­kin tuo­ta OP:n kan­taa että polii­ti­kot päät­tä­kööt mitä kult­tuu­ria kan­sa­lai­set kulut­ta­vat, mut­ta epäi­len että se joh­tai­si käy­tän­nös­sä sii­hen että kult­tu­ri köyh­tyi­si niin tasa­pak­suk­si epä­kau­pal­li­sek­si polii­tik­ko­jen ja tai­de-elii­tin kosis­ke­luk­si että kukaan pait­si polii­ti­kot ja tai­de-eliit­ti ei lop­pu­jen lopuk­si oli­si tyytyväinen.

    Sen takia kan­na­tan poli­tiik­kaa, jos­sa tai­teen sisäl­tö ei oo poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon alaista.

    Sen lisäks suh­tau­den varo­vai­sen posi­tii­vi­ses­ti tie­de­mie­hen ehdo­tuk­seen, että val­tio tukis tai­teen teke­mi­sen väli­nei­tä. Myös esi­tys­paik­ko­ja tai jopa mark­ki­noil­la menes­ty­vien tai­tei­li­joi­den tuke­mis­ta vois har­ki­ta. (Vii­mei­ses­sä on se huo­no puo­li, että se on regres­sii­vi­nen tulonsiirto.)

  179. Jos läh­dem­me per­kaa­maan kult­tuu­rin jul­kis­ta rahoi­tus­ta puh­taas­ti uti­li­ta­ris­ti­sel­ta poh­jal­ta, niin eikö mei­dän tuli­si sil­loin kysee­na­lais­taa myös muut koh­teet, joi­hin lai­te­taan rahaa nii­den koe­tun itsei­sar­von vuok­si? Näi­tä oli­si­vat esim. ns. “kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti tär­keät” raken­nuk­set, “luon­toar­voil­taan” tär­keät suo­je­lua­lu­eet sekä sel­lai­nen tie­teel­li­nen tut­ki­mus, jol­la ei uti­li­ta­ris­ti­ses­ta näkö­kul­mas­ta ole mer­kit­tä­vää arvoa.

  180. OP:

    Asun­to asunn­ot­to­mal­le on ehdot­to­man hyvä asia, mut­ta tekee­kö se kult­tu­ris­ta kaik­kein vähä­ar­voi­sim­man asian yhteis­kun­nas­sa niin ettei sitä kos­kaan tar­vit­se tukea, kaik­ki muu menee edelle? 

    Minun puo­les­ta­ni voit hyvin esit­tää nii­tä vähem­piar­voi­sia asioi­ta, joi­den vero­ra­hoi­tus pitäi­si lopet­taa ennen kuin vaik­ka­pa oop­pe­ran. Juu­ri tähän prio­ri­soin­tiin tar­vi­taan minus­ta nii­tä ratio­naa­li­sia perus­te­lu­ja. Tai vas­ta­vuo­roi­ses­ti jät­tä­mäl­lä tou­hu ihmis­ten itsen­sä rahoi­tet­ta­vak­si, jokai­nen saa teh­dä sen prio­ri­soin­tin­sa itse, eikä tie­ten­kään sil­loin kel­lään ole mitään nokan koput­ta­mis­ta “minus­ta tämä on hyvä asia” ‑perus­te­luil­le, kos­ka ihmi­nen käyt­tää sii­hen omia rahojaan.

    se joh­tai­si käy­tän­nös­sä sii­hen että kult­tu­ri köyh­tyi­si niin tasa­pak­suk­si kau­pal­li­sek­si ylei­sön­ko­sis­ke­luk­si että kukaan ei lop­pu­jen lopuk­si oli­si tyy­ty­väi­nen. Kult­tuu­rin perus­tut­ki­mus jäi­si rahoit­ta­mat­ta, tai­te­li­jat kouluttamatta. 

    Ensin­nä­kin onko ylei­sön­ko­sis­ke­lus­sa jotain vikaa? Eikö kult­tuu­ri­tar­jon­nan pidä olla sel­lais­ta, jos­ta ihmi­set tyk­kää­vät? Onko joku syy tuot­taa kult­tuu­ria, jos­ta ihmi­set eivät tykkää? 

    Toi­sek­si, mihin kult­tuu­rin perus­tut­ki­muk­seen nyt viit­taat? Tie­ten­kin tie­teel­li­nen tut­ki­mus (ml. kult­tuu­ri­tut­ki­mus) säi­lyi­si aivan riip­pu­mat­ta sii­tä, tue­taan­ko kult­tuu­rin teke­mis­tä verorahoin. 

    Kol­man­nek­si, mik­sei tai­tei­li­joi­ta kou­lu­tet­tai­si? Eihän se, että ammat­ti­tai­tei­li­joi­den palk­ko­jen mak­sa­mi­nen vero­ra­hois­ta lope­tet­tai­siin, tar­koi­ta sitä, että tai­det­ta opet­ta­vat kou­lut ja yli­opis­tot sul­jet­tai­siin. Minus­ta sii­hen, että jokai­nen kan­sa­lai­nen voi itse opis­kel­la tai­teen teke­mis­tä, voi­si jopa käyt­tää osan sii­tä rahas­ta, mikä ammat­ti­tai­teen teke­mi­sen rahoi­tuk­ses­sa säästettäisiin.

  181. OP sanoo:

    Suo­mes­sa on mie­li­pi­teen­va­paus, ei sinun tar­vit­se perus­tel­la minul­le mielipiteitäsi. 

    Osmol­le vinkkinä: 

    Tämän kes­kus­te­lun OP:n osal­ta voi­si lait­taa mal­lie­si­mer­kik­si modroin­nin tiu­ken­ta­mis­ket­juun täy­sin tyh­jän­päi­väi­ses­tä jank­kaa­mi­ses­ta — kuin ken­gän­nau­hal­la tuu­li­myl­lyä yrit­täi­si pysäyt­tää. Kaik­ki asial­li­set argu­men­tit mene­vät kuin vesi han­hen seläs­tä. Kuin sei­näl­le puhui­si ja mitä vie­lä sanon­to­ja keksisin…

    Ja OP:lle tie­dok­si, että sinä olet täs­sä tapauk­ses­sa se tuu­li­myl­ly, han­hi ja seinä.

  182. Eli­na: “Ja OP:lle tie­dok­si, että sinä olet täs­sä tapauk­ses­sa se tuu­li­myl­ly, han­hi ja seinä.”

    Just joo. Ja minun sano­mi­sia­ni­ko ei muka sit­ten ole luet­tu tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti ja olen­nai­sia asioi­ta sivuuttaen?

    No ei se mitään, kes­kus­te­lu omal­ta osal­ta­ni lop­puu tähän.

  183. Rotwang, kult­tuu­ri­his­to­rial­li­set raken­nuk­set aivan kuten vaik­ka­pa jul­ki­sel­le toril­le pys­ty­tet­ty tai­de­teos, ovat minus­ta sel­lai­sia asioi­ta, joi­hin oikeas­ti jul­ki­sen rahan käyt­tö on jos­sain mää­rin perus­tel­tua. Niis­sä­hän on kyse jul­ki­ses­ta hyö­dyk­kees­tä, jos­sa käyt­tä­jien rahas­ta­mi­nen on mah­do­ton­ta. Ne siis ver­tau­tu­vat vaik­ka­pa katu­va­loi­hin. Mut­ta vas­taa­va ei päde vaik­ka­pa sii­hen oop­pe­raan. Oop­pe­raan myy­dään rajal­li­nen mää­rä lip­pu­ja ja ne, jot­ka jää­vät ilman, eivät hyö­dy tip­paa­kaan sii­tä oop­pe­ran ole­mas­sao­los­ta, vaik­ka jopa tyk­käi­si­vät oopperalaulusta. 

    Ne mai­nit­se­ma­si ver­tau­tu­vat kult­tuu­ri­puo­lel­la vaik­ka­pa sii­hen, että YLE soit­taa musiik­kia radios­sa. Se on kaik­kien yhdes­sä mak­sa­maa ja sitä saa kuka tahan­sa kuunnella.

    Olet toki sii­nä oikeas­sa, että siel­lä­kin tulee raja vas­taan sii­nä, kuin­ka pal­jon vero­ra­haa pitäi­si kult­tuu­ri­ra­ken­nus­ten tai luon­no­nih­mei­den säi­lyt­tä­mi­seen suta­ta, eikä tähän ole suo­raa vastausta.

  184. Samu­li Saa­rel­ma, point­ti­ni oli se, että kult­tuu­riin, urhei­luun his­to­rial­li­siin koh­tei­siin, luon­to­koh­tei­siin ja tie­tee­seen käy­tet­tä­vän rahan prio­ri­soin­tia voi­daan teh­dä eri­lais­ten arvo­jen poh­jal­ta. Uti­li­ta­ris­ti arvot­taa asioi­ta sil­lä perus­teel­la pal­jon­ko niis­tä on ihmi­sil­le hyö­tyä tai iloa. Jos ajat­te­li­sim­me puh­taan uti­li­ta­ris­ti­ses­ti, emme lait­tai­si juu­ri­kaan rahaa mui­nais­kiel­ten tut­ki­muk­seen tai ihmi­sel­le vai­kea­kul­kuis­ten soi­den suo­je­luun. Uti­li­ta­ris­tis­ten arvo­jen lisäk­si moni ihmi­nen kokee asioil­la ole­van itsei­sar­von, jota ei voi joh­taa nii­den hyö­dyl­li­syy­des­tä ihmi­sel­le. Sik­si suo­je­lu­pää­tök­siä teh­täes­sä asian­tun­ti­jat val­jas­te­taan poh­ti­maan raken­nus­ten kult­tuu­ri­his­to­rial­lis­ta arvoa tai suo­je­lua­lu­een luon­toar­voa. Nämä arvot eivät palau­du mihin­kään hyö­ty­funk­tioon. Poh­dit­taes­sa oop­pe­ran rahoi­tus­ta, lie­nem­me yksi­mie­li­siä sii­tä, että sen uti­li­li­ta­ris­ti­nen arvo (s.o. ylei­sön mää­rä) ei voi olla perus­tee­na sen saa­mal­le rahoi­tuk­sel­le. Sen sijaan, oop­pe­ra voi­daan näh­dä myös osa­na län­si­mais­ta kult­tuu­ri­his­to­ri­aa, mikä antaa sil­le tie­tyn itsei­sar­voi­sen aseman.

  185. Rotwang, en ihan täy­sin ymmär­rä, mikä on uti­li­ta­ris­ti­sen ja itsei­sar­von ero. Minus­ta kaik­ki arvot ovat ihmi­sis­tä läh­töi­sin. Ilman ihmis­tä mil­lään, edes elä­mäl­lä maa­pal­lol­la, ei ole mitään arvoa. Joku luon­toar­vo tai kult­tuu­ri­his­to­rial­li­nen arvo voi olla ole­mas­sa vain sik­si, että ihmi­set arvos­ta­vat luon­toa tai kult­tuu­ri­his­to­ri­aa eli hei­dän sub­jek­tii­vi­ses­ti koke­man­sa hyvin­voin­tin­sa on parem­pi, jos luon­to- tai kult­tuu­ri­his­to­rial­li­sia koh­tei­ta on ole­mas­sa, kuin jos nii­tä ei oli­si ole­mas­sa. Miten tämä enää ero­aa uti­li­ta­ris­ti­ses­ta arvosta?

    Onko näin oop­pe­ran koh­dal­la? Onko niis­tä, jot­ka eivät oop­pe­ras­sa käy, sil­lä, että oop­pe­ra on ole­mas­sa (tai tar­kem­min, että sel­lai­nen on juu­ri Suo­mes­sa), hei­dän hyvin­voin­tin­sa parem­pi kuin jos sitä ei oli­si? Niil­lä, jot­ka oop­pe­ras­sa käy­vät, ei täs­sä ole mer­ki­tys­tä, kos­ka jos heis­tä sekä oop­pe­ran tuo­ma suo­ra ilo, että sen kult­tuu­ri­his­to­rial­li­nen arvo oli­si­vat arvok­kaam­pia kuin sen kus­tan­nuk­set, he suos­tui­si­vat ne kal­liim­mat liput­kin maksamaan.

  186. Samu­li Saa­rel­ma, kaik­ki palau­tuu ihmi­seen ja hänen arvos­tuk­siin­sa, mitään mus­ta­val­kois­ta eroa ei ole. Kut­suin uti­li­ta­ris­ti­sek­si arvok­si sel­lais­ta, jon­ka tuot­ta­mat hyö­dyt ovat niin suo­ria, että ne on help­po ulos­mi­ta­ta mark­ki­noil­la, esim. hie­no van­ha lin­na, jota turis­tit käy­vät ihmet­te­le­mäs­sä ja mak­sa­vat sii­tä rahaa. Sit­ten on sel­lai­sia arvo­ja, jot­ka kään­ty­vät huo­nom­min mark­ki­na­ta­lou­den kie­lel­le, kos­ka kulut­ta­jan (myös minun) pers­pek­tii­vi on lyhyt. Täl­lai­nen abstrak­ti arvo on esi­mer­kik­si pysy­vyys. Minus­ta on tär­ke­ää että yhteis­kun­nas­sa on mekanismeja,jotka yllä­pi­tä­vät pysy­vyyt­tä (hyväs­sä tasa­pai­nos­sa muu­tok­sen kans­sa, tot­ta­kai). Minus­ta on hyvä, että on bio­lo­ge­ja, jot­ka poh­ti­vat mit­kä luon­to­tyy­pit kai­paa­vat suo­je­lua, ark­ki­teh­tuu­rin asian­tun­ti­joi­ta, jot­ka poh­ti­vat raken­nus­ten suo­je­lua ja kult­tuu­ri­his­to­ri­aan pereh­ty­nei­tä, jot­ka näke­vät pidem­mät kehi­tys­kaa­ret musii­kis­sa ja poh­ti­vat sitä taus­taa vas­ten mikä on pidem­mäs­sä aika­pers­pek­tii­vis­sä säi­lyt­tä­mi­sen arvois­ta, jot­ta myös tule­vil­le suku­pol­vil­le säi­lyi­si kos­ke­tus näi­hin pit­kä­kes­toi­siin kehi­tys­lin­joi­hin. Ymmär­rän ole­va­ni kulut­ta­ja­na näil­le hitail­le ja epä­suo­ril­le syy-seu­raus­suh­teil­le sokea ja jos minut ja kal­tai­se­ni jätet­täi­siin äänes­tä­mään lom­pa­koil­la, meil­tä toden­nä­köi­ses­ti häviäi­si asioi­ta, joi­ta arvostan. 

    En ole kos­kaan käy­nyt oopperassa.

  187. Osmo, mik­si olet pois­ta­nut omis­ta kom­men­teis­ta­si väit­teen “[Hal­la-aho] on myös Hel­sin­gin kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa mar­gi­na­li­soi­mas­sa itse­ään sol­vaa­mal­la hal­li­tuk­sen mui­ta jäse­niä aivan asiattomasti.” ?

    Et kai valehdellut?

    1. Pois­tin sen, kos­ka kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja oli sitä miel­tä, että olin luvat­ta kir­joit­ta­nut kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen sisäi­sis­tä kes­kus­te­luis­ta. Kävi myös ilmi, että arvio kuu­le­ma­ni Hal­la-ahon puheen­vuo­ron kär­ke­vyy­des­tä oli yliam­pu­va tai sub­jek­tii­vi­nen, m,iten sen nyt ottaa. Olen esit­tä­nyt täs­tä Hal­la-ahol­le pahoittelut.

  188. Osmo,

    Var­maan­kin vil­pit­tö­mäs­ti uskoit ole­van vaa­li­tak­ti­ses­ti hyvä veto tuo kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen jäsen­ten “sol­vaa­mi­nen”. Et var­mas­ti odot­ta­nut, että kort­ti­si katsottaisiin!

    Tai­sit kui­ten­kin unoh­taa, että “net­ti ei unoh­da kos­kaan” — ja “min­kä taak­seen jät­tää, sen edes­tään löy­tää”. Veik­kaan­pa, että tulet löy­tä­mään tuon mus­ta­maa­laus­yri­tyk­se­si edes­tä­si vie­lä lukui­sia ker­to­ja — ja joka ker­ta tulet har­mit­te­le­maan, miten menit puo­lue­to­ve­rie­si naru­tuk­seen mukaan.

    1. Olen pahoil­la­ni, että jul­kai­sin tie­don, joka sit­tem­min on osoit­tau­tu­nut vah­vas­ti lii­oi­tel­luk­si. En tie­ten­kään oli­si mois­ta kir­joit­ta­nut, ellen oli­si luot­ta­nut sii­hen, että asia on tot­ta, kos­ka vää­räs­tä väit­tees­tä jää aina kiinni.
      Kom­men­tin perus­vies­ti kui­ten­kin oli, että Hal­la-aho mar­gi­na­li­soi itsen­sä asial­li­ses­ta kes­kus­te­lus­ta sana­va­lin­noil­laan. Täs­tä en luo­vu. Käy­kää nyt vaik­ka kat­so­mas­sa, mil­lai­sia ilmai­su­ja hän käyt­tää minus­ta blo­gil­laan. Se mitä sanoin hänes­tä on aika lie­vää tuon rin­nal­la. Minus­ta on oikein puhua Hal­la-ahos­ta samaan tyy­liin kuin hän puhuu muis­ta ihmisistä.

  189. En tie­ten­kään oli­si mois­ta kir­joit­ta­nut, ellen oli­si luot­ta­nut sii­hen, että asia on tot­ta, kos­ka vää­räs­tä väit­tees­tä jää aina kiinni.”

    Tie­dät itse­kin, että tuo pitää har­voin paik­kan­sa ja nyt­kin vir­heel­li­sek­si myön­tä­mä­si väit­tä­mä oli­si jää­nyt elä­mään ilman Hal­la-ahon poik­keuk­sel­lis­ta aktii­vi­suut­ta omas­sa asiassaan.

    Täs­tä en luo­vu. Käy­kää nyt vaik­ka kat­so­mas­sa, mil­lai­sia ilmai­su­ja hän käyt­tää minus­ta blo­gil­laan. Se mitä sanoin hänes­tä on aika lie­vää tuon rinnalla.”

    Pahin­ta tai­si olla se, että hän sanoo oman käsi­tyk­sen­sä polii­tik­ko Soi­nin­vaa­ras­ta muuttuneen.

  190. Täs­tä en luo­vu. Käy­kää nyt vaik­ka kat­so­mas­sa, mil­lai­sia ilmai­su­ja hän käyt­tää minus­ta blo­gil­laan. Se mitä sanoin hänes­tä on aika lie­vää tuon rinnalla.”

    Voit­ko nyt vähän kon­kre­ti­soi­da? Minus­ta se oli net­ti­kir­joi­tuk­sek­si hyvin asial­li­nen oikai­su. (Oikeas­ti­han jon­kun muun oli­si kuu­lu­nut teh­dä vää­ris­tä väit­tä­mis­tään oikaisu)

    Tsemp­piä vaaleihin!

    1. Jou­duin alun­pe­rin pois­ta­maan vies­tin, kos­ka minua syy­tet­tiin sii­tä, että olin kie­li­nyt kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen sisäi­sis­tä asiois­ta. Sil­loin minun pitää pois­taa se, eikä pahoi­tel­la jul­kai­se­mis­ta tyy­liin, ikä­vä, että tulin ker­to­neek­si että N.N. on homo. Jotain siel­lä oli tapah­tu­nut, kos­ka Jus­si­kin heti tie­si, mitä epi­so­dia tar­koi­tin, mut­ta ilmei­ses­ti ei niin vaka­vaa, että se oli­si oikeut­ta­nut kirjoituksen.

  191. Kom­men­tin perus­vies­ti kui­ten­kin oli, että Hal­la-aho mar­gi­na­li­soi itsen­sä asial­li­ses­ta kes­kus­te­lus­ta sana­va­lin­noil­laan. Täs­tä en luo­vu. Käy­kää nyt vaik­ka kat­so­mas­sa, mil­lai­sia ilmai­su­ja hän käyt­tää minus­ta blo­gil­laan. Se mitä sanoin hänes­tä on aika lie­vää tuon rin­nal­la. Minus­ta on oikein puhua Hal­la-ahos­ta samaan tyy­liin kuin hän puhuu muis­ta ihmisistä.”

    Kävin kat­so­mas­sa, enkä löy­tä­nyt muu­ta kuin hyvin perus­tel­tu­ja argu­ment­te­ja läh­de­viit­tauk­si­neen suo­ri­ne lai­nauk­si­neen. Mitä siis tar­koi­tat? Käsit­tääk­se­ni juu­ri sinä aloi­tit epä­to­tuuk­sien ker­to­mi­sen, johon Hal­la-aho kir­joit­ti vas­ti­neen­sa. Mie­les­tä­ni hän lähes­tyy asioi­ta aina hyvin loo­gi­ses­ti ja ana­lyyt­ti­ses­ti perus­tel­len väit­teen­sä. Voi­net siis vähän täs­men­tää noi­ta “sanan­va­lin­to­ja”, joi­hin taas viit­taat epäyksilöidysti. 

    En tie­ten­kään oli­si mois­ta kir­joit­ta­nut, ellen oli­si luot­ta­nut sii­hen, että asia on tot­ta, kos­ka vää­räs­tä väit­tees­tä jää aina kiinni.”

    En ole voi­nut miten­kään ryös­tää pank­kia, kos­ka tie­dän, että pan­kin ryös­tä­mi­ses­tä jää kiinni”

  192. Minul­le tulee näis­tä kir­joi­tuk­sis­ta ja täs­tä blo­gis­ta ainoas­taan mie­leen, että miten ihmees­sä Osmo Soi­nin­vaa­ral­la (ja muil­la­kin polii­ti­koil­la) on päi­vät läpeen­sä aikaa roik­kua väit­te­le­mäs­sä lähes asias­ta kuin asiasta?

    No kai­pa se on joten­kin hei­dän työn­ku­vas­saan oleel­lis­ta… Itsel­lä­ni meni tämän ket­jun luke­mi­seen kol­me vart­tia työ­ai­kaa ja voin sanoa että nyt hävettää.

  193. Molem­mis­sa on vikaa. Hal­la-ahon kir­joi­tus­tyy­li on pro­vo­soi­va ja vas­ten­mie­li­nen, mut­ta myös Osmo voi­si tar­kis­taa mitä kir­joit­taa blo­gil­leen eikä jul­kais­ta puo­liu­ne­liai­ta väit­tä­miä kil­pai­le­vis­ta polii­ti­kois­ta ilman tark­ko­ja lähteitä.

  194. Hyvä Osmo Soininvaara,

    Onko teil­le siis ok, että perus­tan blo­gin, jos­sa hau­kun tei­dät ja kek­sin val­hei­ta väit­teit­te­ni tuek­si, ja kun te her­mos­tut­te näis­tä val­heis­ta, niin pahoit­te­len yksi­tyis­vies­tis­sä, että enhän minä tien­nyt ettei­vät väit­teet täy­sin pidä­kään paikkaansa? 

    Jos tois­ta­mi­seen kiel­täy­dyt­te jul­kai­se­mas­ta kom­ment­tia­ni, otan vai­ke­ne­mi­sen myön­ty­mi­sen merk­ki­nä. Mitä kun­nioit­ta­vim­min jään odot­ta­maan vastaustanne.

  195. Onko teil­le siis ok, että perus­tan blo­gin, jos­sa hau­kun tei­dät ja kek­sin val­hei­ta väit­teit­te­ni tueksi,

    Eikös sel­lai­sia ole tapa­na kut­sua Scriptaksi?

    kun te her­mos­tut­te näis­tä val­heis­ta, niin pahoit­te­len yksityisviestissä,

    Parem­pi niin kuin vaik­ka näin:

    http://www.halla-aho.com/scripta/pahoitteluni.html

    Sel­vyy­den vuok­si, kysees­sä ovat siis Hal­la-ahon pahoit­te­lut, kun hän oli jää­nyt kiin­ni val­hees­ta. Jus­si tote­si, ettei voi myön­tää kir­joit­ta­neen­sa silk­kaa pas­kaa, mut­ta pahoit­te­lut — ne oli sil­ti kirjoitettava.

  196. Mitä luu­let? Oli­ko perus­suo­ma­lai­nen rea­lis­mi tai­de­muo­to­na vain hyvä vedä­tys saa­da lisää otsi­koi­ta tai vie­dä pois huo­mio var­si­nai­sil­ta aiheita/niiden puut­tu­mi­sel­ta? Ei kai kukaan nyt noin tyh­mä voi olla.

  197. Soi­nin­vaa­ra on mie­les­tä­ni var­sin asial­li­ses­ti myön­tä­nyt ereh­ty­neen­sä ja esit­tä­nyt pahoittelunsa.

    Etsi­mät­tä mie­lee­ni tulee tapaus, jos­sa Jus­si Hal­la-aho esit­ti blo­gis­saan erit­täin pahan­suo­van ja vää­ris­te­le­vän pedo­fi­lia-aihei­sen tul­kin­nan erääs­tä Soi­nin­vaa­ran blo­gi­kom­men­tis­ta. Pek­ka Pes­si on yllä lin­kan­nut kysei­seen kir­joi­tuk­seen. Sit­tem­min Hal­la-ahon tul­kin­ta alkoi elää omaa elä­mään­sä, kun englan­nin­kie­li­nen Tun­dra Tabloids ‑blo­gi ryy­dit­ti sitä omil­la val­heil­laan ja pis­ti eteen­päin maa­il­mal­le. Hal­la-aho jul­kai­si myös täs­tä aihees­ta “pahoit­te­lut”, jot­ka kiu­kut­te­le­vuu­des­saan ovat ver­taan­sa: http://www.halla-aho.com/scripta/pahoitteluni_osa2.html

    Mitään todel­li­sia pahoit­te­lu­ja ei näky­nyt. Nii­tä ei ole näky­nyt muu­ten mis­sään muus­sa­kaan Hal­la-ahoon liit­ty­väs­sä tapauk­ses­sa, esi­mer­kik­si sii­nä jos­sa hän ilmoit­ti nimel­tä mai­ni­tun vih­reän kan­san­edus­ta­jan hypo­teet­ti­sen rais­kauk­sen ole­van “moraa­li­ses­ti oikein” ja “opet­ta­vais­ta”. Tai sii­nä, jos­sa hän nimit­te­li vähem­mis­tö­val­tuu­tet­tua nat­si­ri­kol­li­sek­si, vaik­kei tämä kyl­lä oikeas­ti tain­nut olla nat­si­ri­kol­li­nen. Tai sii­nä, jos­sa hän nimit­te­li pre­si­dent­tiä sta­li­nis­tik­si, vaik­ka pre­si­dent­ti tai­taa kyl­lä olla oikeas­ti taus­tal­taan sosiaalidemokraatti.

  198. Pek­ka Pessi, 

    Pahoit­te­lut Moham­me­dil­le ja isla­min nimit­tä­mi­ses­tä pedo­fii­lius­kon­nok­si ovat luon­nol­li­ses­ti ironiaa. 

    Outo näkö­kul­ma, että elä­väs­tä ihmi­ses­tä mie­les­tä­si saa mie­luum­min jul­ki­ses­ti esit­tää val­hei­ta kuin kri­ti­soi­da uskon­toa ja sen ikui­suus sit­ten kuol­lut­ta perustajaa.

    Pitää Hal­la-ahon kir­joi­tus­ta sit­ten kuin­ka maut­to­ma­na tahan­sa, nämä asiat eivät ole miten­kään rin­nas­tet­ta­vis­sa toisiinsa.

  199. Schwa,

    Kri­tiik­ki­si on var­mas­ti suu­rel­ta osin oikeu­tet­tua. Nat­sit ym. eivät asial­li­seen kes­kus­te­luun kuu­lu, jos­ko edes asiattomaan.

    Nyt on kui­ten­kin ero­tet­ta­va kak­si asi­aa: omat vai­ku­tel­mat (pahan­suo­vat­kin) toi­sen teks­teis­tä ja val­heel­li­set, täs­sä tapauk­ses­sa hyvin vaka­vat, väit­tä­mät ihmi­sen toi­min­nas­ta työyhteisössään.

    Sik­si ihan näky­vä oikai­su asi­aan oli­si ollut mie­les­tä­ni pai­kal­laan pri­vaa­tin pahoit­te­lun ohella.

  200. [quo­te author=TL]

    En pidä sii­tä että (yleen­sä) asial­li­sia ja perus­te­le­via kir­joi­tuk­sia kir­joit­ta­va mies lähin­nä vai­e­taan medias­sa ja/tai perus­teet­to­mas­ti lei­ma­taan nat­sik­si. Jos Hal­la-Aho on ker­ran vää­räs­sä, mis­sä ovat ne lukui­sat kir­joi­tuk­set jot­ka rehel­li­sen älyl­li­ses­ti lyt­tää­vät Hal­la-Ahon maan rakoon?

    Vai vai­ke­ne­vat­ko Vih­reät sik­si ettei­vät kyke­ne aidos­ti vas­taa­maan Hal­la-Ahol­le, muil­la kuin ideo­lo­gi­sil­la perusteluilla?

    [/quote]

    [quo­te author=conrad]

    Kah, kun samaa valit­te­le­vat mm. ilmas­ton­muu­tos­de­nia­lis­tit ja krea­tio­nis­tit/id-hör­höt. Jos he muka ovat vää­räs­sä, niin mik­sei­vät val­ta­vir­ran ilmastotieteilijät/evoluutiotutkijat suos­tu avoi­meen väit­te­lyyn ja yksin­ker­tai­ses­ti ammu hei­dän väit­tei­tään alas. Sen kun tietäisi.
    [/quote]

    Esi­merk­ki on erit­täin hyvä, pait­si että täs­sä tapauk­ses­sa ilmas­to yms. hör­höi­hin ver­rat­ta­va poruk­ka on se, joka ker­too huma­ni­tää­ri­sen maa­han­muu­ton ole­van rik­kaus ja tuo­van pelk­kää hyvää. Sitä ilman ei voi tul­la toi­meen, tai aina­kaan kehi­tys­tä ei tapah­du. Se ei lisää rikol­li­suut­ta eikä ghet­toon­tu­mis­ta jne. Näin vaik­ka kaik­ki jär­ki­sei­kat todis­ta­vat muuta.

  201. Kun ollaan (käy­tän­nös­sä) reaa­liai­kai­sen median kans­sa teke­mi­sis­sä (eli blo­gi kom­ment­tei­neen), tulee jos­kus sanot­tua hätäi­ses­ti. Tämä pitäi­si hyväk­syä. Samaan aikaan kaik­ki, mikä verk­koon on ker­ran lai­tet­tu, on siel­lä aina. 

    Täs­sä pola­ri­saa­tios­sa on kyse vii­me­kä­des­sä sii­tä, että Soi­nin­vaa­ra — eikä ns. puna­vih­reä val­taklik­ki Vih­reis­sä — on jon­kin­lai­nen kil­pai­li­ja Hal­la-ahol­le. Kysees­sä on kau­pun­ki­lai­sen kou­lu­te­tun mie­hen äänis­tä. Sik­si Hal­la-aho hauk­kuu Osmoa, ja toisinpäin. 

    Mut­ta todel­li­suu­des­sa en usko, että täl­lä voi­te­taan mon­taa­kaan ään­tää kummallekaan.

  202. mon­ta­ko ker­taa minun pitää pahoitella. 

    Isos­sa Kir­jas­sa sano­taan seit­se­män­kym­men­tä ker­taa seit­se­män kertaa 😉

    Muu­ten olen sitä miel­tä, että huo­nos­ti käyt­täy­ty­vät ihmi­set pitäi­si yksin­ker­tai­ses­ti jät­tää huo­miot­ta. Netis­sä voi saa­da posi­tii­vis­ta huo­mio­ta räk­syt­tä­mäl­lä, mut­ta reaa­li­maa­il­mas­sa sil­lä asen­teel­la ei pit­käl­le pääse.

  203. Tm:

    Mut­ta todel­li­suu­des­sa en usko, että täl­lä voi­te­taan mon­taa­kaan ään­tää kummallekaan.

    Näin­hän se var­mas­ti on. 

    Elä­män ohje­nuo­ra­na tämä Osmon/Hammurabin laki (Minus­ta on oikein puhua Hal­la-ahos­ta samaan tyy­liin kuin hän puhuu muis­ta ihmisistä.)on var­sin huo­no. Pidem­män kor­ren vetää aina se, joka ei pro­vo­soi­du ja säi­lyt­tää asialinjan. 

    Pitäi­si vie­lä itse­kin sisäis­tää tämä.

    Osmol­le vielä: 

    En minä ole vaa­ti­mas­sa ensim­mäis­tä­kään pahoit­te­lua. Minä olen täy­sin ulkopuolinen. 

    Ajat­te­lin vain, että oikai­su oli­si ollut pai­kal­laan, mut­ta perus­te­lit jo, mik­si se ei onnistunut.

  204. Outo näkö­kul­ma, että elä­väs­tä ihmi­ses­tä mie­les­tä­si saa mie­luum­min jul­ki­ses­ti esit­tää val­hei­ta kuin kri­ti­soi­da uskon­toa ja sen ikui­suus sit­ten kuol­lut­ta perustajaa.

    Hal­la-aho louk­ka­si tar­koi­tuk­sel­la ja val­heel­li­ses­ti 1549400000 nyt elä­vää ihmis­tä. Ei nyt pitäi­si olla kovin outoa, jos minun mie­les­tä­ni tar­koi­tuk­sel­la 1549400000 on aika vähän pal­jon enem­män kuin 1 puolivahingossa.

    Pitää Hal­la-ahon kir­joi­tus­ta sit­ten kuin­ka maut­to­ma­na tahan­sa, nämä asiat eivät ole miten­kään rin­nas­tet­ta­vis­sa toisiinsa.

    Ver­ta­sin Hal­la-ahon ja Soi­nin­vaa­ran käyt­täy­ty­mis­tä sil­loin, kun he tote­si­vat olleen­sa vää­räs­sä. Jus­sin mie­les­tä van­han kir­joi­tuk­sen kor­jaa­mi­nen tai sen vir­hei­den myön­tä­mi­nen oli mah­do­ton­ta. Pian tämän jäl­keen Jus­si pos­ta­si­kin uuden las­tin pas­kaa. Osmo taas pois­ti louk­kaa­van teks­tin ja lähet­ti pahoit­te­lut, yksi­tyi­ses­ti tosin. 

    Elä­män ohje­nuo­ra­na tämä Osmon/Hammurabin laki (Minus­ta on oikein puhua Hal­la-ahos­ta samaan tyy­liin kuin hän puhuu muis­ta ihmi­sis­tä.) on var­sin huono.

    Tai­sit ymmär­tää vää­rin. On aika jär­ke­vää otak­sua, että ihmi­set voi­vat toi­mia oleel­li­ses­ti samal­la lail­la netis­sä ja kas­vok­kain. Jos joku käyt­täy­tyy ripu­li­sen möly­api­nan tavoin netis­sä, hän voi toi­mia niin myös kasvokkain.

    Toi­saaal­ta, jos Osmo ihan oikeas­ti nou­dat­tai­si tätä esit­tä­mää­si Hal­la­ra­bin lakia, hän kiis­täi­si jyr­käs­ti kos­kaan ereh­ty­neen­sä, väit­täi­si kiven­ko­vaan kuul­leen­sa nau­hoi­tuk­sia kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen kokouk­sis­ta tai aina­kin huhu­ja val­tuus­ton kah­vi­paus­sil­la, ja kir­joit­tai­si seka­via 400 rivin tajun­nan­vir­ta­jut­tu­ja, jois­sa pait­si kävi­si läpi Hal­la-ahon todel­li­sia ja kuvi­tel­tu­ja epä­asial­li­suuk­sia niin myös liit­täi­si ne Kulm­ho­fin ja Maj­da­ne­kin tapah­tu­miin heit­täen samal­la pari link­kiä joi­hin­kin epä­mää­räi­siin “leh­ti­jut­tui­hin” voima.fi:ssä “läh­de­viit­tei­nä”. Tämän jäl­keen Osmon fani­ty­töt kävi­si­vät mari­se­mas­sa hom­ma­foo­ru­meil­la, kuin­ka Soi­nin­vaa­ran asial­li­sia ja perus­te­le­via kir­joi­tuk­sia ei ote­ta medias­sa vakavasti.

  205. Hal­la-aho louk­ka­si tar­koi­tuk­sel­la ja val­heel­li­ses­ti 1549400000 nyt elä­vää ihmistä.

    Laa­jal­le on Hal­la-ahon kir­jal­li­nen tuo­tan­to levin­nyt, jos näin ikä­väs­ti on pääs­syt käymään… 🙂

    Mut­ta Pek­ka, muis­ta tämä ket­ju, vaik­ka onkin hau­tau­tu­nut jo monen sivun taak­se. Vas­taan vie­lä, mut­ta juu­ri nyt en ehdi.

  206. Osmo. Mik­si sinä yllä­pi­dät blo­gia, jos­sa jou­dut yhte­nään kor­jai­le­maan sano­mi­sia­si ja pyy­te­le­mään anteek­si vir­hei­tä? Eikö sil­loin, kun ei tie­dä mis­tä puhuu, kan­nat­tai­si olla hiljaa?

  207. Atso: eikö se ole juu­ri kes­kus­te­lun idea, että vaih­de­taan näke­myk­siä mui­den kans­sa, ja jos tul­laan sii­hen tulok­seen että omis­sa näke­myk­sis­sä on kor­jaa­mi­sen varaa, niin sil­loin nii­tä kor­ja­taan? Täs­tä iso hatun­nos­to Osmol­le, joka uskal­taa esit­tää roh­kei­ta väit­tei­tä blo­gis­saan, mut­ta myös myön­tää olleen­sa vää­räs­sä jos joku sen osoit­taa. Kukaan ei tie­dä kaik­kea, mut­ta tie­to ei lisään­ny ole­mal­la hil­jaa vaan ker­to­mal­la omis­ta näke­myk­sis­tään, jol­loin muut voi­vat kor­ja­ta vää­rät kohdat.

    Poli­tii­kan ongel­mak­si laa­jem­min­kin voi­daan tode­ta se, että puo­luei­den on hyvin vai­kea kor­ja­ta vää­räk­si osoit­tau­tu­nei­ta näke­myk­si­ään, sil­lä moi­nen toi­min­ta näyt­täy­tyy jul­ki­ses­ti “takin kään­tä­mi­se­nä”. Vaik­ka tosia­sias­sa par­hai­ta päät­tä­jiä ovat usein juu­ri ne, jot­ka ovat val­mii­ta kään­tä­mään tak­ki­aan sil­loin, kun riit­tä­vän hyvät todis­teet osoit­ta­vat aiem­man kan­nan vääräksi.

    Sama ongel­ma kos­kee kaik­kia puo­luei­ta. Esi­mer­kik­si Vih­rei­den oli­si hyvin vai­kea siir­tyä kan­nat­ta­maan ydin­voi­maa, vaik­ka saa­tai­siin kuin­ka vah­vo­ja todis­tei­ta sii­tä, että lisäy­din­voi­man raken­ta­mi­nen todel­la on paras kei­no tais­te­lus­sa ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan. Jos puo­lue moi­sen liik­keen teki­si, vaa­leis­sa tuli­si toden­nä­köi­ses­ti tak­kiin, vaik­ka puo­lue esit­täi­si sil­le kuin­ka hyvät perus­teet. Tie­tys­ti ongel­ma kos­kee ehkä puo­lue­po­li­tiik­kaa yli­pään­sä: puo­lu­eet on perus­tet­tu tiet­ty­jen aat­tei­den ympä­ril­le, joten nii­den on vai­kea muut­tua, vaik­ka alku­pe­räi­nen aate ei oli­si enää uusim­man tie­don valos­sa relevantti.

  208. Lope­ta tuo pak­ko­miel­tei­nen per­su­jen ja Hal­la-ahon vai­noa­mi­nen! Oli­si­ko ihmis­ten aika ava­ta sil­män­sä maa­han­muu­ton ongel­mien suhteen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.