Pelkuruus tekee konservatiivin

Tämän sosio­bi­ol­o­gisen havain­non rin­nal­la Tatu Van­hasen tutkimuk­set kalpenevat. Ylen uutiset tiesi aamul­la ker­toa, että kon­ser­vati­iviseen ajat­telu ja oikeis­ton äänestämi­nen selit­tyy pelku­ru­udel­la. Pelkotilo­ja aiheut­ta­va liian suuri man­telitu­make saa pelkäämään kaikkea vieras­ta ja muuten uhkaavaa – vierai­ta kult­tuure­ja ja uskon­to­ja, post­mod­er­nia taidet­ta, uusia ruokia ja yleen­sä kaikkea uut­ta ja outoa sekä muu­tos­ta noin ylipään­sä. Lop­putu­lok­se­na poti­laal­la on ris­ki tur­vau­tua kon­ser­vati­ivisia arvo­ja edus­tavien ehdokkaiden äänestämiseen. Jat­ka lukemista “Pelku­ru­us tekee konservatiivin”

Euro on liian kallis

Tiedot Suomen kaup­pataseen vajauk­ses­ta ovat huolestut­tavia. Vaikeuk­si­in joutuneil­la euro­mail­la ensin vai­h­to­tase on men­nyt vah­vasti miinuk­selle ja muu­ta­ma vuosi tämän jäl­keen julki­nen talous on sukeltanut. Kun yhteis­val­u­ut­taa siir­ryt­ti­in, ajatelti­in, ettei kansal­lisil­la vai­h­to­ta­seil­la olisi enää merk­i­tys­tä. Jokainen koti­talous ja yri­tys on vas­tu­us­sa omas­ta taloud­estaan eikä kansan­talouden aggre­gaat­tisu­ureil­la ei ole merk­i­tys­tä. Jäl­keen­päin ajatellen aja­tus oli ihan hölmö, mut­ta jäl­keen­päin on aina help­po olla viisas.

Vai­h­to­taseen ali­jäämä tarkoit­taa, että kansan­talous velka­an­tuu net­tomääräis­es­ti. Jos kansan­taloudessa kovin moni yksikkö velka­an­tuu, ennen pitkään velka­an­tu­jat alka­vat rajoit­taa velka­an­tu­mis­taan eli säästää meno­jaan. Ne säästyvät menot ovat – tai siis oli­vat – tois­t­en tulo­ja. Velat eivät kansan­taloud­es­ta katoa, vaan se siir­tyvät toiselta toiselle. Var­ma häviäjä tässä on julki­nen talous, sil­lä kun taloudelli­nen akti­ivi­su­us las­kee, vero­tu­lot vähenevät ja työt­tömyysko­r­vauk­set kas­va­vat. Jat­ka lukemista “Euro on liian kallis”

Pekka Haavisto tarvitsee nyt tukeasi!

Pekka Haav­is­ton pres­i­dent­tikam­pan­ja menee täl­lä het­kel­lä eri­no­mais­es­ti. Jok­seenkin kaik­ki näyt­tää onnis­tu­van. Tun­nel­ma on eri­no­mainen ja palaute rohkai­se­vaa. Tämän päivän HS tiesi ker­toa sen, minkä arvasim­mekin. Pekka Haav­is­to on se, joka pär­jäisi parhait­en toisel­la kier­roksel­la Sauli Niin­istöä vastaan.

Valitet­tavasti kam­pan­join­ti ei ole ilmaista eikä vihreä liit­to kylve eduskun­tavaal­i­tap­pi­on jäl­keen mitenkään rahas­sa. Haav­is­ton kam­pan­ja tarvit­see taloudel­lista tukeasi. Sen voi tehdä helpoiten tämän blo­gin oike­as­sa palkissa ole­van linkin kaut­ta. Sieltä käyvät ilmi myös keräyslu­paa ja lahjoi­tusten julk­isu­ut­ta koske­vat sään­nöt. Mak­saa voi myös Vihreän liiton tilille Jat­ka lukemista “Pekka Haav­is­to tarvit­see nyt tukeasi!”

Vuoden blogitilastoja

Blo­gin käyn­timäärä vuon­na 2011 nousi 1 428 899 kun kävi­jöitä viime vuon­na oli 1 075 016 Kasvu keskit­tyi kevääseen. Syksyn aikana kävi­jöitä oli jok­seenkin yhtä paljon kuin viime vuon­na. Syksyn kävi­jämäärät jämäh­tivät noin 4000 käyn­ti­in päivässä. Syksyl­lä ei ollut mitään suuria hit­te­jä, osit­tain sik­si, että vältin niitä akti­ivis­es­ti. Riite­ly hom­mafoo­ru­mi­lais­ten kanssa takaisin kävi­jä­tul­van, mut­ta tek­isi blo­gin pitämis­es­tä epämiel­lyt­tävää. Jat­ka lukemista “Vuo­den blogitilastoja”

Työn perustulo?

Ville Kopra, enti­nen Kale­vi Sor­sa ‑säätiön toimin­nan­jo­hta­ja ja Jut­ta Urpi­laisen talous­poli­it­ti­nen eri­ty­isavus­ta­ja on joulupäivän blo­gis­saan esit­tänyt harkit­tavak­si työn perus­tu­loa tuo­maan kan­nus­tavia pelisään­töjä pätkä­työn­markki­noille. Hän toteaa, että vihrei­den esit­tämä perus­tu­lo loisi kyl­lä parem­mat kan­nus­timet tehdä mata­latuot­toista työtä työt­tömyy­den sijas­ta, mut­ta sosi­aalidemokraatit ovat vas­tus­ta­neet sitä, kos­ka se loisi samal­la tien jäädä työ­markki­noiden tyystin ulkop­uolelle. Kom­pro­missi­na hän esit­tää työn perus­tu­loa niille, jot­ka ovat työ­markki­noiden käytet­tävis­sä. Tähän hän esit­tää esimerkik­si kuu­den kuukau­den rek­isteröin­tiä, jona aikana ansio­tu­lo­jen han­kkimista tuet­taisi­in perus­tu­lol­la. Omia ansio­tu­lo­ja pitäisi sinä aikana han­kkia joidenkin tuhan­sien euro­jen edestä. Jat­ka lukemista “Työn perustulo?”

Meritokratia ja luokkayhteiskunta (3) Miten lahjakkuus periytyy?

Kysymys lah­jakku­u­den periy­tymis­es­tä on ide­ol­o­gis­es­ti kuuma aihe. Vii­sain­ta olisi vai­eta asi­as­ta, mut­ta min­un maail­manku­vaani ei kuu­lu joidenkin tosi­a­sioiden uno­ht­a­mi­nen. Min­un pyrkimyk­seni tasa-arvoiseen yhteiskun­taan ei edel­lytä älyl­listä valehtelua.

Puhutaan nyt vaik­ka sit­ten siitä älykkyy­destä, vaik­ka lah­jakku­u­den tyyppe­jä on paljon ja on myös periy­tyviä huono­ja omi­naisuuk­sia, kuten räy­häävä viinapää. Jat­ka lukemista “Mer­i­tokra­tia ja luokkay­hteiskun­ta (3) Miten lah­jakku­us periytyy?”

Meritokratia ja luokkayhteiskunta (2) Mitä on lahjakkuus

Edel­lisessä artikke­lis­sa puhuin kovin yleistävästi lah­jakku­ud­es­ta. Kuitenkin kyse on laa­jem­min omi­naisuuk­sista, joista on hyö­tyä elämässä men­estymiselle. Kuva toinen puoli muo­dos­tuu omi­naisuuk­sista, joista on haittaa.

Näitä on ennen kaikkea ter­veys ja valitet­ta­van koroste­tusti mie­len­ter­veys, sil­lä mie­len­ter­vey­den ongelmia nyky-yhteiskun­ta sietää paljon huonom­min kuin per­in­teinen maat­alousy­hteiskun­ta. Skit­sofren­ian kanssa pär­jäsi heinäpel­lol­la, mut­ta huonos­ti mod­ernissa liike-elämässä. Tiedämme, että köy­hät ovat paljon sairaampia kuin rikkaat, mut­ta minä ainakaan en tiedä, onko tyyp­il­lisem­pää, että sairaus tekee köy­häk­si kuin että köy­hyys tekee sairaak­si. Jat­ka lukemista “Mer­i­tokra­tia ja luokkay­hteiskun­ta (2) Mitä on lahjakkuus”

Meritokratian ja luokkayhteiskunta (1)

Lyhyt ja sik­si puut­teelli­nen vas­tauk­seni HS-raadin kysymyk­seen on herät­tänyt sen ver­ran vilkkaan keskustelun, että kir­joi­tan saman asian perus­teel­lisem­min. Mitä tapah­tuu, kun aiem­mas­ta luokkay­hteiskun­nas­ta, jos­sa jokainen elää siinä ”kastis­sa”, johon on syn­tynyt mer­i­tokraat­tiseen yhteiskun­taan, jos­sa van­hempi­en sta­tus ei määrää lapsen tule­vaa ase­maa, vaan jokainen voi kil­voitel­la men­estyk­ses­tä omien vahvuuk­sien­sa pohjalta.

Aloite­taan äärim­mäi­sistä ole­tuk­sista. Jat­ka lukemista “Mer­i­tokra­t­ian ja luokkay­hteiskun­ta (1)”

Pekka Haavisto presidentinvaalien yllättäjä

Näin otsikoi Ilta-Sanomat uutisen­sa uusim­mas­ta pres­i­dentin­vaali­gallupista. Haav­is­ton kan­na­tus on pom­pan­nut yhdek­sään pros­ent­ti­in ensim­mäisessä mit­tauk­ses­sa, joka on tehty Maikkarin ja Ylen vaa­likeskustelu­jen jäl­keen. Niin­istö on tietysti yhä ylivoimainen, mut­ta neljä muu­ta ovat aivan yhdessä supus­sa kisaa­mas­sa toiselle kier­rokselle pääsys­tä.  Erot mah­tu­vat virhemarginaaliin.

[Uuti­nen on nyt 25.12. julka­istu uudelleenot­sikoitu­na IS:n verkko­sivuil­la. Siihen pääsee tästä]

Jat­ka lukemista “Pekka Haav­is­to pres­i­dentin­vaalien yllättäjä”