Euro on liian kallis

Tiedot Suomen kaup­pataseen vajauk­ses­ta ovat huolestut­tavia. Vaikeuk­si­in joutuneil­la euro­mail­la ensin vai­h­to­tase on men­nyt vah­vasti miinuk­selle ja muu­ta­ma vuosi tämän jäl­keen julki­nen talous on sukeltanut. Kun yhteis­val­u­ut­taa siir­ryt­ti­in, ajatelti­in, ettei kansal­lisil­la vai­h­to­ta­seil­la olisi enää merk­i­tys­tä. Jokainen koti­talous ja yri­tys on vas­tu­us­sa omas­ta taloud­estaan eikä kansan­talouden aggre­gaat­tisu­ureil­la ei ole merk­i­tys­tä. Jäl­keen­päin ajatellen aja­tus oli ihan hölmö, mut­ta jäl­keen­päin on aina help­po olla viisas.

Vai­h­to­taseen ali­jäämä tarkoit­taa, että kansan­talous velka­an­tuu net­tomääräis­es­ti. Jos kansan­taloudessa kovin moni yksikkö velka­an­tuu, ennen pitkään velka­an­tu­jat alka­vat rajoit­taa velka­an­tu­mis­taan eli säästää meno­jaan. Ne säästyvät menot ovat – tai siis oli­vat – tois­t­en tulo­ja. Velat eivät kansan­taloud­es­ta katoa, vaan se siir­tyvät toiselta toiselle. Var­ma häviäjä tässä on julki­nen talous, sil­lä kun taloudelli­nen akti­ivi­su­us las­kee, vero­tu­lot vähenevät ja työt­tömyysko­r­vauk­set kasvavat.

Joil­lakin nyt korvi­aan myöten suos­sa olevil­la mail­la julki­nen talous meni 2000-luvun alus­sa ihan mukavasti. Yksi­tyisen talouden kupla tuot­ti myös paljon vero­tu­lo­ja, jot­ka kuplan puhkeami­nen vei.

Jos mei­dän vai­h­to­taseemme pysyy ali­jäämäisenä, taloutemme joutuu ennen pitkää kysyn­täla­maan. Sil­loin on val­tio­taloudessa tas­apain­ot­tamista – varsinkin kun nois­sa olois­sa vero­jen korot­ta­mi­nen ja meno­jen kar­simi­nen ei tas­apain­o­ta julk­ista talout­ta vaan syven­tää lamaa.

Mekin kär­simme siitä, että euro on dol­lari­in näh­den yliar­vostet­tu. Voidaan sanoa, että syksyn tupo­ratkaisun palkanko­ro­tuk­set oli­vat liian suuria.  Mut­ta jos Euroopas­sa kaik­ki ryhtyvät har­joit­ta­maan kil­paa defla­torista poli­ti­ikkaa, se vie Euroopan var­maan taan­tu­maan. Mei­dän palkanko­ro­tuk­semme eivät olleet liian suuria vaan Sak­san liian pieniä. Ja keskus­pank­ki pönkit­tää jär­jet­tömästi Euron yliarvostusta.

144 vastausta artikkeliin “Euro on liian kallis”

  1. Mut­ta se toinen vai­h­toe­hto on vielä kalli­impi! 🙁 Toisaal­ta siir­tymi­nen DM:an pakot­taisi lait­ta­maan Suomen talouden kun­toon. 🙂 Mui­ta vai­h­toe­hto­ja ei kaiketi ole? 😉

    1. En ymmär­rä, mik­si varsi­nainen tek­sti oli jäänyt pois, vaik­ka otsikko oli tal­len­tunut. Olin kuitenkin jopa edi­toin­ut tek­stiä blogitilassa.

  2. Paras val­u­ut­ta on Suomelle kahtiajakoinen:

    1) Itä-Suomelle ml. Helsin­ki euro, ja 

    2) Län­si-Suomelle skan­d­i­naavi­nen kruunu.

  3. Hyvä havain­to. ING ja Nomu­ra ovat arvioi­neet että Suomen deval­vaa­tiopaine on ‑7,5% ja 6,7% ver­rat­tuna euron nyky­ta­soon, eli samaa luokkaa kuin Hollannilla.

    Heikom­mil­la euro­mail­la deval­vaa­tiopaine on vieläkin suurem­pi, molem­mat pankit arvioi­vat ‑50% deval­vaa­tiopaineen Por­tu­galille. Tätä on läh­es mah­do­ton­ta kor­ja­ta sisäisen deval­vaa­tion kautta.

    Vah­van euron poli­ti­ik­ka on tul­lut tien­sä päähän. Onnek­si euron keinotekoinen vahvu­us on alka­nutkin purkau­tua, ja kurssi on tip­punut käsit­tämät­tömän vah­vas­ta 1,40 tasos­ta USD:ta vas­taan nykyiseen 1,27 tasoon puo­lessa vuodessa. Jos tämä deval­vaa­tioke­hi­tys jatkuu, euroalue voi vielä toipua.

    Lähde:
    http://neuvottelu.blogspot.com/2011/12/eurosta-korivaluutta-paivitys-ingn.html

  4. Laitoin jokin aika sit­ten yhteen ketju­un ver­tailun Suomen ja Ruotsin kaup­pata­seista aikavälil­lä. Nyt vas­ta tähän todel­lisu­u­teen siis herätäänkö?

    En viit­si uudelleen sitä lait­taa, mut­ta täy­tyy sanoa, että olemme kehi­tys­maa ver­rat­tuna Ruotsiin.

  5. Mikä Suomes­sa muuttui?
    Nokia ei tee rahaa eikä vie IPR oikeuk­sia. Samal­la muu ICT ja elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­us on vaikeuksissa.
    Ris­teily­laivo­ja ja jään­mur­ta­jia ei viedä. 

    Samaan aikaan tuon­ti­tavarat kiinnostavat. 

    Jois­takin Euro on liian heikko. Japanin jenin tilanne on ihan hyvä — tas­apaino lie­nee euro = dol­lari = 100 jeniä. 

    Suomes­sa julkisen sek­torin palkat mut­ta ei tuot­tavu­us ovat nousseet aivan tolkut­tomasti. Samoin eläk­keet. Tuot­tavu­ut­ta ei vain ole nos­tet­tu kun vero­ja saati­in kasaan tois­taisek­si liiankin helposti. 

    Jatkos­sa on tehtävä asioi­ta eri taval­la, säästet­tävä ja leikat­ta­va ja myös investoita­va infra­struk­tu­uri­in ja uuteen teol­lisu­u­teen. Hal­li­tuk­sel­la ei ole help­po­ja ratkaisuja.

  6. Kan­nat­taako Sak­saa syyt­tää liian alhai­sista palkanko­ro­tuk­sista? Teo­ri­as­sa voidaan ajatel­la että Berli­inis­sä olisi pitänyt nos­taa palkko­ja (ja kus­tan­nus­ta­soa) jot­ta autet­taisi­in heikkoon jamaan ajau­tunei­ta mui­ta euro­talouk­sia. Euron kalleus ei kuitenkaan ole seu­rauss­ta EKP:n rahapoli­ti­ikas­ta vaan siitä että epälu­ot­ta­mus dol­lar­ia kohtaan on vielä suurem­pi kuin euroa kohtaan.

    1. Yritetään nyt vielä kerran.
      Kun meil­lä on yhteinen kel­lu­va val­u­ut­ta, yhden maan sisäi­nen deval­vaa­tio pitää Euroopan kil­pailukyvyn suun­nilleen ennal­laan, kos­ka asia kap­i­tal­isoituu Euron arvoon. Itse asi­as­sa Euroopan kil­pailukyky heikke­nee, kos­ka jos markki­navoimat olet­ta­vat käytän­nön ole­van pysyvää, tule­vakin deflaa­tio kap­i­tal­isoituu euron arvoon (tai vaik­ka ei ihan deflaa­tio, Yhdys­val­to­ja pienem­pi inflaatio)
      Jos yksi euro maa han­kkii sisäisel­lä deval­vaa­ti­ol­la etu­ja itselleen, se on siis muil­ta euro­mail­ta pois. Tämä kil­pailu palka­nalen­nuk­sil­la tulee johta­maan aivan suo­hon, ellei asi­aa ale­ta säätelemään. Ei vain oli­ivi vyöh­nyk­keen ril­lumarei ‑poli­ti­ik­ka vaa­di suit­simista, Sak­san poli­ti­ik­ka vaatii sitä myös.

  7. Näyt­tää siltä, että virheet havaitaan liian myöhään , päätök­set vain paikkaa­vat aku­ut­te­ja tilantei­ta eikä tule­vaisu­u­teen kiin­nitetä mitään huomiota

    Näin syöksy­il­lään vain ongel­mas­ta toiseen

    Tämä on vähän laa­jem­pikin ongel­ma, ei se koske vain poli­itista hallintoa ja EU:ta vaan myös muu­ta yhteiskun­taa myös

  8. Tuot­ta­ja rikas­tuu, kulut­ta­ja köy­htyy. Sääli vain, että tässä maas­sa suurista rahoista ja teol­lisu­u­den suun­nas­ta päät­tävät isoisät, jot­ka eivät viit­si kat­soa mis­sä maail­mas­sa lapsen­lapset elävät.

  9. Euron hyö­ty tulee sen vakaud­es­ta ja yht­enäisyy­destä. Ei ole euron peri­aat­tei­den mukaista suun­nitel­la sen kurssi­in muu­tok­sia sil­loin, kun eletään yli varo­jen, ja tulee tarve korjausliikkeisiin.

    Euroon menoon kuu­lui kai myös sen peri­aat­teen omak­sum­i­nen, että val­tioiden tulee tarvit­taes­sa kyetä kiristämään omaa bud­jet­ti­aan ja koko kansan vyötä, sil­lä enti­nen val­u­u­tan arvol­la pelailu­un perus­tu­va inflaa­tio-/palkanko­ro­tus-/de­valvoitu­miskierre ei ole yhteiseen vakaaseen euroon kuu­lu­va ase.

    Jos olete­taan, että Suomen talouselämän veron­mak­sukuky on pysyvästi heiken­tynyt, oikea ratkaisu on pienen­tää myös val­tion kulu­ja. Poli­itikoille tämä on valitet­tavasti aina niin kuvu­lias toimen­pide, että kaik­ki muut kikat yritetään käy­dä ensin läpi.

    Val­tioiden bud­jetit tapaa­vat aina lihoa suh­teessa veronkan­tokykyyn. Ei tästä voi syyt­tää markki­noiden taan­tu­maa. Ei julki­nen talous muiden tekemis­ten vuok­si sukel­la. Val­tion pitää osa­ta varautua taan­tu­mi­in. Hal­li­tuk­set ovat kas­vat­ta­neet val­tion menot liian korkealle ja otta­neet syömävelkaa ja muu­ta velkaa liikaa ihan itse. Myös tilanteen paikkailu­un luvatut mil­jardit syövät oma­l­ta taloudelta uskottavutta.

    Oikea tapa kor­ja­ta tilanne Suomen val­it­se­mas­sa yhteis­val­u­ut­ta­jär­jestelmässä on lait­taa suu säkkiä myöten, toteut­taa sisäi­nen deval­vaa­tio ja kor­ja­ta bud­jet­ti kansan­talouden kestokykyä vas­taavak­si. Myös muut kansan­talout­ta ter­ve­hdyt­tävät keinot (esim. kan­nusteloukku­jen elim­i­noin­ti) ovat luon­nol­lis­es­ti aina tervetulleita.

    Elo yhteis­val­u­u­tas­sa on itse asi­as­sa paljon helpom­paa ja selkeäm­pää, kuin elo jatku­vasti muut­tuvien val­ut­to­jen mallis­sa. Nyt meil­lä on vain uuden jär­jestelmän kasvukipu­ja. Maan tulee totutel­la uusi­in yhteis­val­u­ut­ta­jär­jestelmään sopivi­in tapoi­hin reagoi­da taantumiin.

    1. Juho
      Kun val­u­ut­ta kel­luu, sitä ei voi devalvoi­da. Sen sijaan keskus­pankin pitää vali­ta, mil­laista rahapoli­ti­ikkaa se har­joit­taa. Joko sel­l­aista, joka edis­tää val­u­u­tan real­is­tista arvoa tai sel­l­aista, joka edis­tää sen yli tai aliar­vostamista. Nyt EKP tukee poli­ti­ikallaan euron yliarvostusta.

  10. Niin siis Sak­san euro on aliar­voste­tu suh­teessa ihan kaikkien muiden euroon, ml. Suo­mi. Kuva:
    http://3.bp.blogspot.com/-brLZQGXcFOc/Tu4shRPAKgI/AAAAAAAASwc/GIWT4jUq2rs/s1600/Germany+and+Finland+REER.png

    Eurol­la piti päästä eroon kil­pade­val­vaa­tioaista, sit­ten kek­sit­ti­in sisäi­nen deval­vaa­tio, joka on ihan samaa naa­purin kin­tu­ille kusemista. Se ulkoinen arvo liityy myös tähän, inflaa­tio-odotuk­set näkyy val­u­u­tan arvossa.

    Olisiko mah­dol­lista saa­da Euroopan täysipäi­nen poli­it­ti­nen oikeisto?

    Suosit­te­len lämpimästi Edward Hugh­in blo­gaus­ta jos­ta tuo kuva on otet­tu, http://fistfulofeuros.net/afoe/is-finland-really-a-closet-member-of-the-eurozone-periphery/

  11. Ei meno­jen kar­simi­nen vält­tämät­tä syven­nä lamaa. Val­tio (ja kun­nat) on täyn­nä ihmisiä, joiden työ on tarpee­ton­ta puuhastelua. Antaa heille potkut.

    Toki voimme ajatel­la, että kulu­tus vähe­nee, kun puuhasteli­jat eivät enään kulu­ta. Tämä on tot­ta, mut­ta jos tarkoituk­se­na on todel­la luo­da kulu­tus­ta velka­ra­hal­la, on var­masti oikeu­den­mukaisem­paa vain suo­raan ottaa velkaa ja jakaa sitä “kansalais­palkkana”. Minkä ihmeen takia talouden aktivoin­ti pitäisi tapah­tua mak­samal­la kovaa palkaa ihmisille, jot­ka leikkivät työntekoa?

    Toinen vas­taväite on, että val­tion­hallinto ei ole pöhöt­tynyt. Tes­tatak­seni tätä suun­tasin pikav­isi­it­ille ope­tus- ja kult­tuuri­m­in­is­ter­iön sivuille. Pelkästään vilka­isu etu­sivulle ker­too, että olemme saa­puneet tyhjän­toimit­tamisen kovaan ytimeen.

    Etu­sivul­la ensim­mäisenä uutise­na joku yli­jo­hta­ja Riit­ta Kaivoso­ja ker­too, että “sukupuolten tasa-arvoa täy­tyy pitää akti­ivis­es­ti esil­lä”. Googlaa­mal­la saamme selville mitä se tarkoit­taa käytän­nössä: Hän oli puhu­jana 8.12.2011 “Sukupuolisilmäla­seil­la hyvi­in tulok­si­in ‑sem­i­naaris­sa”. Lisäk­si Riit­ta on viet­tänyt aikaansa “Pohjoinen ulot­tuvu­us ja kult­tuuri ‑kon­fer­enssis­sa”. Toinen uuti­nen ker­too, että “Leo Pekkala on nimitet­ty Medi­akas­va­tus- ja kuvao­hjel­makeskuk­sen johta­jan virkaan”.

    I rest my case.

  12. Jos euron arvo putoaa dol­lar­in tasolle, ben­sa mak­saa 1.8 euroa. Jos se putoaa 2000-luvun alkupulen tasoille, niin hin­ta ylit­tää 2 euroa. Ei sekään hyvää kansan­taloudelle tee.

  13. Osmo, Suomen kaup­pataseen ali­jäämää on edeltänyt aika pitkä yli­jäämien kausi. Net­tovi­en­nin posi­ti­ivi­su­us eli yli­jäämä peri­aat­teessa kom­pen­soituu pääo­mavir­roil­la, eli investoin­neil­la ulko­maille (tai lainan takaisin­makus­na) ja negati­ivi­su­us eli ali­jäämä taas velka­an­tu­mise­na tai pääo­man myymisenä ulkomaille. 

    Kaup­patase oli vielä syysku­us­sa yli­jäämäi­nen. Kuluneen vuo­den sum­ma on vain hienois­es­ti ali­jäämäi­nen, vähem­män kuin edel­lisen vuo­den oli ylijäämäinen. 

    Kos­ka ulko­maankau­pas­sa tehdään suh­teel­lisen pitk­iä sopimuk­sia, jois­sa varaudu­taan jol­lakin aikäjän­teel­lä val­u­ut­takurssimuu­tok­si­in eri­laisil­la val­u­u­tan­vai­h­tosopimuk­sil­la, kurssimuu­tosten vaiku­tuk­ses­sa on aikamoinen viive. Syksyn mit­taan Euro on heiken­tynyt liki 20 pros­ent­tia dol­lar­ia vastaan.

  14. Osmo, muista kuitenkin makro­talouden perusasi­at. Net­tovi­en­nin (kaup­payli­jäämän ja sitä kaut­ta vai­h­to­taseyli­jäämän) pienen­e­m­i­nen tästä eteen­päin seu­raa­van 10–15 vuo­den aikana on sekä Suomes­sa että Ruot­sis­sa luon­nolli­nen ja taloudel­lis­es­ti mielekäs tren­di. Sitä(kin) kan­taa väestörak­en­teen muu­tos. Sekä Suomes­sa että Ruot­sis­sa on viimeisen 15 vuo­den aikana ollut suurten akti­ivis­ten ikälu­okkien ryh­mä työelämässä. Näi­den eläkesäästämi­nen on näkynyt makro­taloudel­lise­na säästöyli­jäämänä (joka on siis sama ilmiö kuin posi­ti­ivi­nen net­tovi­en­ti). Kun suuret ikälu­okat siir­tyvät eläk­keelle, he alka­vat purkaa säästöjään. Sik­si me ennus­tamme myös Ruot­sillekin pikku hil­jaa pienenevää net­tovi­en­tiä. Ruot­sis­sa se tietysti tapah­tuu kru­u­nun vähit­täisen vahvis­tu­misen kaut­ta, Suomes­sa mekanis­mit ovat vähän toisen­laiset. Tämän hitaan ison trendin päälle tuli nyt finanssikri­isi, joka rom­ah­dut­ti Suomen vien­tiä ker­ral­la alem­mas. Mut­ta ne val­ta­vat ulko­maankau­pan yli­jäämät joi­ta Suomes­sa ja Ruot­sis­sa val­lit­si­vat 1994–2000 tuskin tule­vat takaisin eikä tietysti tarvit­sekaan tulla.

    1. Kiitos Juhana kom­men­tista sieltä Ruotsin puolelt6a. Piristävää kuul­la aina sil­loin täl­löin fak­taakin talous­poli­it­tises­sa keskustelus­sa, vaik­ka se vähän rajoit­taakin inno­vati­ivista spekulaatiota…
      Meil­lä on tietysti puskuria kansan­taloudessa, kos­ka pitkään oli yli­jäämää. Tämä Euro­maid­en deflaa­tiok­il­pailu ei kuitenkaan helpota asi­aa. Jos kan­sain­vä­li­nen talous olisi kun­nos­sa, tämä menisi hal­li­tusti, mut­ta kun ei ole.
      Ja se eläkesäästämi­nen. Se on mukana siinä mei­dän julkisen talouden yli­jäämässä. Ei sitä voi toiseen ker­taan laskea — siis sekä vau­rautu­misek­si eläkkeisi­in että seli­tyk­sek­si sille, mik­si val­tion ja kun­tien talous voiki­nol­la ali­jäämäi­nen. Ilman sitä olisikin aika paljon kumu­lati­ivista alijäämää.
      En siis väitä, että Juhana tai muut talousop­pi­neet lask­i­si­vat, vaan kom­men­toin poli­it­tista keskustelua.

    2. Kun suuret ikälu­okat siir­tyvät eläk­keelle, he alka­vat purkaa säästöjään. 

      Tosin tämä nerokas rak­en­teel­lis­ten ali­jäämien kiel­to estää purka­mas­ta eläk­er­a­has­to­ja, ellei val­tion talous ole vas­taavasti yli­jäämäi­nen. Eläk­er­a­has­tot las­ke­taan mukaan julkiseen talouteen, eivätkä nekään saa olla alijäämäisiä.

  15. Euron viimeaikainen halpen­e­m­i­nen voi tuo­da pien­tä helpo­tus­ta, mut­ta ei ratkaise huolestut­tavaa ongelmaa. 

    Myös USA yrit­tää kehit­tää vien­tiään ja sitä kaut­ta työl­lisyyt­tään. FED var­maan tekee vas­taiskun EKP:n uudelle helmiku­us­sa jatku­valle ultra­hal­van rahan jako-ohjel­malle. Vas­taisku on QE3 paket­ti tai jotain muu­ta vas­taavaa. Se tullee pitämään dol­lar­in ja euron suh­teen USA:n kannal­ta kohtu­ullises­sa tasossa. 

    Ja myös Japanin ja muidenkin maid­en keskus­pankit jatkanevat velka­kir­jo­jen osto­ja ja mui­ta temp­pu­ja ilmeis­es­ti siihen asti kunnes touhu kaatuu omaan mahdottomuuteensa.

  16. Jos euro on mielestäsi liian kallis niin minkälaisi­in toimi­in mielestäsi tulisi ryhtyä? Onko mui­ta mah­dol­lisuuk­sia sen kurssin laskemisek­si kuin töpeksiä talouden­hoi­dos­sa tai lait­taa sete­likoneet pyörimään?

    Ongel­mana­han tuos­sa on se, että niin kauan kun Euroopas­sa hoide­taan asi­at edes kohtu­ullisel­la tasol­la tulee euron kurssi pysymään korkeal­la, sil­lä mm. yhdys­val­loil­la on omat ongelmansa. 

    Eli setelira­hoi­tus­ta vain peli­in? Vaikka­pa niin että euro­maat lisäävät rahan määrää vaikka­pa 1500 mil­jar­dia joista 500 laite­taan vaku­us­ra­has­toon 500 jae­taan euro­maille velko­jen mak­su­un brut­tokansan­tuot­teen muikaisin osuuksin ja 500 laite­taan elvy­tyk­seen pain­ot­taen kestävän kehi­tyk­sen vaatimuksia.

  17. > Kun val­u­ut­ta kel­luu, sitä ei voi devalvoi­da. Sen sijaan keskus­pankin pitää vali­ta, mil­laista rahapoli­ti­ikkaa se har­joit­taa. Joko sel­l­aista, joka edis­tää val­u­u­tan real­is­tista arvoa tai sel­l­aista, joka edis­tää sen yli tai aliar­vostamista. Nyt EKP tukee poli­ti­ikallaan euron yliarvostusta.

    Tulk­in­tani euroalueen ja EU:n nykyti­las­ta on se, että (sovi­t­ul­ta) vakaan val­u­u­tan poli­ti­ikan tieltä onkin siir­ryt­ty jonkin ver­ran val­u­u­tan arvol­la tapah­tu­vaan poli­ti­ikan tekoon. Selvästi myös poli­itikot pain­os­ta­vat EKP:tä toim­i­maan val­it­se­mal­laan taval­la, ikäänkuin EKP:n alku­peräi­nen ohjeis­tus ei olisi oikea ja riittävä.

    Poli­it­tisia tarpei­ta tulee lähin­nä euroalueen yht­enäisyy­den puo­lus­tamis­es­ta ja var­maankin myös liit­to­val­tioke­hi­tyk­sen varmis­tamis­es­ta. Jo Kreikankin lähtö eurosta olisi poli­it­tis­ten tarpei­den näkökul­mas­ta niin ikävä viesti, että sitä halu­taan vält­tää. Samoin velko­jen leikkaus tun­tuu ole­van yllät­tävänkin vaikeaa. Vält­te­ly voi sisältää hyvän rahan pump­paamista huonon perään. Euroa halu­taan kai myös puo­lus­taa vah­vana (yliar­vostet­tuna) val­u­ut­tana, ei vain vakaana, kuten oli tarkoitus.

    Kos­ka eri euroval­tioiden taloudel­liset tilanteet voivat poike­ta toi­sis­taan, ei ole sopi­vaa muu­tos­ta euron arvolle. On luon­te­vaa antaa euron kel­lua (ja vaikka­pa devalvoitua/revalvoitua itsek­seen), mut­ta pitää se mah­dol­lisim­man stabi­ili­na. Ja euro­maid­en tulee kyetä sisäisi­in kor­jauk­si­in, kos­ka yksit­täis­ten maid­en tarpei­ta val­u­u­tan arvon muu­tok­si­in ei voi hoitaa anta­mal­la yhteiselle EKP:lle ohjauskomentoja.

  18. > kil­pailu palkanalennuksilla

    Tuo taitaa olla sen ver­ran kovaa peliä (sekä kansalaisille että poli­itikoille), että tuskin mihinkään kil­pailukier­teeseen päädytään. Ehkä “vält­tämät­tömät kor­jauk­set” riit­tävät, eikä kier­ret­tä synny.

    Toiseen suun­taan, eli palkanko­ro­tusten suun­taan tie on help­po, ja liiankin help­po. Ehkä kyp­syessään euro­taloudet oppi­vat pitämään koro­tuk­set kuris­sa, niin ei tarvitse edes men­nä palka­nalen­nuk­si­in (pait­si sil­loin kun kansan­talous oikeasti putoaa pysyvästi aikaisem­mal­ta tasoltaan).

    Maat jot­ka kykenevät sisäiseen deval­vaa­tioon voivat ehkä haalia hie­man etua yri­tyk­silleen, mut­ta jos maa rikas­tuu, kai kulu­tus lisään­tyy nor­maali­in tapaan, ja myös kiin­nos­tus palkanko­ro­tuk­si­in palaa. Ehkä helpoin tie on pysytel­lä mah­dolisim­man vakaal­la polulla.

  19. Jos euron heikken­e­m­i­nen vahvis­taa euroalueen talout­ta, niin sil­loin­han euro taas vahvis­tuu. Äh, ei kun siis, mitä?! 

    Ja kun euro vahvis­tuu niin dol­lar­ia ale­taan vai­h­taa vauhdil­la run­saasti euroon, jol­loin euron kurssi dol­lari­in näh­den entis­es­tään vahvis­tuu. Aikansa. Kunnes seu­raavas­sa talouden heilah­dus­vai­heessa sit­ten taas men­nään tois­in­päin ja niin edelleen. Ihme touhua.

  20. Laatu, ensin­näkin EKP:n alku­peräi­nen ohjeis­tus ei ikäänkuin ole pielessä, se on pielessä. Tavoit­teena on vain ja ain­oas­taan korkein­taan 2% inflaa­tio, mitään alara­jaa ei ole, ja tuo tavoite on liian alhainen kos­ka se hait­taa hin­ta- ja palkkaero­jen sopeu­tu­mista. Tavoit­teena ei ole hin­tavakau­den lisäk­si esimerkik­si työl­lisyys, val­u­u­tan ulkoinen arvo, tai finanssisek­torin vakaus. Teo­ri­as­sa use­at tavoit­teet ovat ris­tiri­itaisia, käytän­nössä kaik­ki muut keskus­pankit oper­oi­vat yhdis­te­ty­il­lä tavoitteilla.

    Lisäk­si val­tio­jo­htoinen palkkak­il­pailu on ihan täyt­tä tot­ta, myös Suomes­sa tätä har­joite­taan. Euroalueen kil­pailukyvylle tästä ei ole mitään hyö­tyä, pikem­minkin päin­vas­toin. Jos amerikkalainen on valmis välil­lis­es­ti mak­samaan sata taalaa euro­du­u­nar­in työstä, niin se on ihan yhden­tekevää paljonko se sata taalaa on euroina.

  21. Ode:

    Ja keskus­pank­ki pönkit­tää jär­jet­tömästi Euron yliarvostusta.

    Olet tois­tu­vasti arvostel­lut jyrkästi EKP:n poli­ti­ikkaa, mut­ta ainakaan min­ulle ei ole val­jen­nut, mitä sin­un mielestäsi EKP:n pitäisi tehdä? 

    Ohjausko­rkoa Draghi on jo laskenut ja tulee var­masti laske­maan lähi­t­ule­vaisu­udessa lisää. Kevääl­lä tehty ohjausko­ron nos­to oli toki jälkikä­teen arvioitu­na suuri virhe, mut­ta jälkivi­isaus on helppoa.

    Mut­ta mitä EKP:n siis pitäisi nyt tehdä? Setelipain­okoneetko vaan käyn­ti­in perus­sopimuk­sista välittämättä?

    Koko Euron luomi­nen nykyisenkaltaisil­la mekanis­meil­la oli tietysti val­taisa virhe, mut­ta kun Euroopan poli­itikot mei­dät tähän sop­paan saat­ta­neet, on vähän kohtu­u­ton­ta syyl­listää EKP:tä poli­itikko­jen virheistä.

    Euroa ei olisi koskaan pystyt­ty saa­maan läpi, jos olisi oltu rehellisiä ja ker­rot­tu, että val­u­ut­ta-alue vaatii toimi­ak­seen myös tulon­si­ir­tounion­in ja yhteis­vas­tu­un, keskus­pankin joka on oikeasti “Lender of Last Resort” ja joka voi käyt­tää setelirahoitusta.

    1. Uuden johta­jan alla EKP on alka­nut tehdä minus­ta vähän järkeväm­pää poli­ti­ikkaa. Rahoit­taa­han se jo val­tioiden luot­to­ja, tosin raha­pumpun kaut­ta niin, että EKP lainaa pankeille läh­es nol­lako­rol­la ja pankin riis­toko­rol­la Ital­ialle. Voisi sen toki tehdä toisinkin.

  22. Tuot­ta­ja rikas­tuu, kulut­ta­ja köyhtyy.

    Lyp­sävän lehmän tap­pamista ei pide­tä yleen­sä kovin hyvänä strate­giana. Asi­akkaan yleinen etu on myyjänkin etu, ris­tiri­itaa näil­lä eduil­la on tasan vain kau­pan kohteena ole­van tuot­teen hin­noit­telun kohdalla.

    Yleisem­min tämä tarkoit­taa sitä, että ratio­naalis­es­ti toimi­va toim­i­ja ei toi­vo köy­htymistä kenellekään muulle kuin kil­pail­i­jalleen. Köy­hän vauras­tu­mi­nen on siis myös rikkaiden etu, puhut­ti­in sit­ten yksilöistä tai yrityksistä.

  23. Jos euron arvo putoaa dol­lar­in tasolle, ben­sa mak­saa 1.8 euroa. Jos se putoaa 2000-luvun alkupulen tasoille, niin hin­ta ylit­tää 2 euroa. Ei sekään hyvää kansan­taloudelle tee.

    Jos toises­sa vaakakupis­sa on vien­nin voimakas lisään­tymi­nen, niin polt­toainei­den hin­nan nousem­i­nen on aika pieni asia. Se johtaa polt­toainei­den käytön vähen­e­miseen, vähen­tämi­nen alkaa toden­näköis­es­ti tehot­tomim­mas­ta päästä.

    Kul­je­tusten kallis­tu­mis­es­ta puhutaan paljon, mut­ta kuin­ka iso osa kau­pan hyllyssä ole­van leivän hin­nas­ta on dieseliä? Vien­ti­te­ol­lisu­us ottaa vähän takki­in­sa ulko­maankul­je­tusten (erit. lentokul­je­tuk­set) kallis­tu­mis­es­ta, mut­ta samainen pop­poo hyö­tyy val­u­ut­takurssieroista huomattavasti.

    Yksit­täisen kulut­ta­jan kannal­ta val­u­u­tan heikken­e­m­i­nen kyl­lä heiken­tää tietyis­sä asiois­sa ostovoimaa. Ulko­maan­matkailu kallis­tuu, liikku­mi­nen kallis­tuu, kiinalaiset taulutelkkar­it kallis­tu­vat. Nämä eivät ehkä kuitenkaan ole ihan pelkästään huono­ja asioi­ta nekään.

    Ja öljyn hin­nas­sa voi huo­ma­ta myös sen, että euroalue on iso öljyn kulut­ta­ja. Jos kulut­ta­jan mak­sukyky alkaa hiipua, tuot­teen hin­ta las­kee. Öljyn hin­ta­han määräy­tyy huu­tokau­pal­la, se on niin kaukana tuotan­tokus­tan­nusten yläpuolel­la. Tämä näkyy ihan tilas­tois­sakin; öljyn hin­ta tun­tuu välil­lä määräy­tyvän pikem­min eurois­sa kuin taaloissa.

    1. Kat­sokaa­pa muuten öljyn dol­lar­i­hin­taa. Minus­ta siinä on sisäl­lä dol­lar­in ja euron hin­nan­vai­htelu — ei ain­oana selit­täjänä mut­ta kuitenkin. Jos siis euro halpenisi, halpenisi myös öljy ainakin osan muutoksesta.

  24. Mekin kär­simme siitä, että euro on dol­lari­in näh­den yliarvostettu.

    Ja USA hyö­tyy siitä. Me uppoamme käsi kädessä muiden kanssa, kos­ka USA:lla ei ole varaa antaa taalan vahvis­tua kovin paljon. Ja kos­ka Euroop­pa on Kiinan suurin kaup­pakump­pani, kiinalaisetkaan eivät halua päästää val­u­ut­taansa vahvis­tu­maan euroon näh­den. Sveit­siläisiltä voi kysyä, onko vah­va val­u­ut­ta kivaa. (Tosin siel­lä oli luovu­ut­ta; jois­sakin vien­tiyri­tyk­sis­sä piden­net­ti­in työvi­ikkoa vah­van val­u­u­tan varjolla.)

    Val­tioiden väli­nen deval­vaa­tiok­il­pailu voi siir­tyä myös val­u­ut­ta-aluei­den välisek­si. Hauskim­mil­laan tästä voisi saa­da sel­l­aisen kivan val­u­ut­tapelin, jos­sa kaik­ki pelaa­vat mis­ääriä. Koh­ta voi olla hyvä het­ki investoi­da setelipainoihin…

    1. Sveitsin keskus­pank­ki pani katon fran­gin vahvis­tu­miselle ja ilmoit­ti osta­vansa “pain­o­tuor­eil­la” frangeil­la ulko­maan­val­u­ut­taa niin paljon, että kurssi ei nouse liikaa.

  25. Palka­nsaa­jan näkökul­mas­ta euro ei ole liian kallis. Päin­vas­toin, euro saisi vahvis­tua lisää, jol­loin palka­nsaa­jan ostovoima paranisi.

    Itse näk­isin, että euro on liian kallis “alueel­lis­es­ti”. Esim. Suomes­sa pitäisi olla halvem­pi val­u­ut­ta (tai alem­mat palkat) kar­jalas­sa, kain­u­us­sa ja lapis­sa, jot­ta nämä alueet voisi­vat saa­da työl­listäviä työpaikkoja.

    Pääkaupunkiseudul­la taas val­u­ut­ta saisi olla vah­va ja palkat korkeat.

    Eihän tämä nyt tietysti ihan vielä ole mahdollista…

  26. “Vai­h­to­taseen ali­jäämä tarkoit­taa, että kansan­talous velka­an­tuu net­tomääräis­es­ti. Jos kansan­taloudessa kovin moni yksikkö velka­an­tuu, ennen pitkään velka­an­tu­jat alka­vat rajoit­taa velka­an­tu­mis­taan eli säästää meno­jaan. Ne säästyvät menot ovat – tai siis oli­vat – tois­t­en tulo­ja. Velat eivät kansan­taloud­es­ta katoa vaan se siir­tyvät toiselta toiselle.”

    Tämä on hyvä point­ti. Juhana Var­ti­aiselle varsinkin sanois­in että Ruotsin sys­tee­mis­sä kru­unu varmis­taa että, suurin osa mah­dol­lis­ten ali­jäämien rahoi­tus­tuo­toista pysyy Ruot­sis­sa ruotsin kansalaisil­la ja ruot­salaisyri­tyk­sil­lä, jot­ka ovat luon­nol­lisia kruunusijoittajia.

    Suomes­sa suo­ma­laiset yhtiöt, yksi­ty­ishenkilöt ja eläke­si­joit­ta­jat eivät ole näin sidok­sis­sa, vaan sijoituk­set yhä toden­näköisem­min tuke­vat mui­ta euroalueen maita.

    Ruot­si veti vuo­den 2008 kri­i­sis­sä välistä myös Suomelta: kun kru­u­nun annet­ti­in heiken­tyä 11–12,00 kurssi­in euroa vas­taan, moni suo­ma­laisyri­tys kat­seli ilois­saa ruot­salaisen tuotan­ton­sa kan­nat­tavu­ut­ta ja kohdisti kutis­tamisen Suomeen.

    Nyt tilanne on toiv­ot­tavasti toinen: kru­u­nun on vaikeampi antaa tak­tis­es­ti heiken­tyä euroa vas­taan, vaik­ka hyvin se onnis­tuu nytkin dol­lar­ia vastaan.

    Toiv­ot­tavasti euro tip­puu kohti 1,1 kurssia dol­lar­ia vas­taan ja kru­unu vahvis­tuu 8,0 kurssi­in. En olisi kyl­lä yllät­tynyt vaik­ka kru­unu heikkenisikin, niin kävi 2008–2009. Suo­mi ei täl­laisia tak­tikoin­te­ja voi tehdä, otamme annet­tuna sen mitä euroalue meille tar­joilee, hyvässä ja pahassa.

  27. JTS:
    Suomes­sa julkisen sek­torin palkat mut­ta ei tuot­tavu­us ovat nousseet aivan tolkuttomasti…

    …Jatkos­sa on tehtävä asioi­ta eri taval­la, säästet­tävä ja leikat­ta­va ja myös investoita­va infrastruktuuriin…

    Ensim­mäis­es­tä en ole samaa mieltä. Julkisen sek­torin tehokku­ut­ta on pääsään­töis­es­ti liian vaikea mita­ta, jot­ta voisimme tietää, onko tul­lut muu­tos­ta ja jos on tul­lut, onko se oikean suun­taista. 😀 Mm. sen takia eri­laiset julkisen sek­torin vaatilu­ok­i­tuk­set ovat vain palk­ka-automaat­te­ja, eivät kannustimia.

    Julkisel­la sek­to­ril­la koulutet­tu­jen palkat ovat jäl­jessä avoin­ta sek­to­ria, joten tuo­ta eroa on nyt kurot­tu umpeen. Sama automaat­ti ei ole kuitenkaan pudot­tanut koulut­ta­mat­tomien, pieni­palkkaisten palkko­ja, kuten olisi pitänyt. Joten koko palkka­sum­ma on kas­vanut, ei pysynyt samana tai jopa laskenut, kuten olisi tapahtunut,jos luok­i­tuk­set oli­si­vat toim­i­neet oikein.

    Yhteiskun­nan menoista yli 70% on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja, joten kaik­ki tietävät, mis­tä ne leikkauk­set on tehtävä. 😉 Nyky­muo­toiseen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan meil­lä ei ole varaa. Toiv­ot­tavasti pystymme purka­maan ongel­man hal­li­tusti, niin ettei käy kuten Uudessa See­lan­nis­sa kävi.

    Infra­struk­tu­uri ja tur­val­lisu­us ovat tärkeim­mät yhteis­es­ti hoidet­ta­vat asi­at. Koulu­tus ja ter­vey­den­huolto sen jäl­keen ja mielel­lään näk­isin jotain sosi­aalipuolenkin rahoi­tus­ta verovaroista. Mut­ta se ei tule onnis­tu­maan, jos infraa, tur­val­lisu­ut­ta ja koulu­tus­ta ole saatu kun­toon. Tule­vaisu­u­den kannal­ta moot­tori­tie Tam­pereelta Oulu­un vain on tärkeämpi kuin van­hus­ten­hul­to. Tuon päätök­sen tekem­i­nen on kovin vaikeaa.

  28. @Lopultakin järkevää talous­poli­it­tista puhet­ta eurosta.Poliitikot riemuitsivat,kun euron myötä “päästi­in markan devalvoin­neista”. Mut­ta devalvoin­ti­han juuri mit­taa kansal­lisen val­u­u­tan todel­lista arvoa, euron arvoa on pidet­ty keinotekoisen korkeana dol­lari­in näh­den ja nyt on “pää tul­lut vetävän käteen”.

  29. Sisäi­nen deval­vaa­tio on Suomes­sa käytössä har­maan talouden ja pimeän vierastyövoiman käytön muo­dos­sa. Venäläiset, bal­tialaiset ja puo­lalaiset tekevät urakoi­ta alle sopimus­tak­so­jen ja verotta.

    Mil­jardilu­okan lai­vati­laus meni Sak­san Papen­burgi­in, kun Turus­sa liian ahk­er­aan rat­sat­ti­in ja siiv­ot­ti­in lis­toil­ta näitä “deval­vaa­tio­työn­tek­i­jöitä”.

    Osaamisen puoles­ta lai­vati­laus olisi tul­lut Suomeen, mis­tä ker­too se, että Mey­er han­kkii Suomes­ta näi­hin lois­toris­teil­i­jöi­hin mm. ener­giate­hokkaat ilmas­toin­nit. http://www.koja.fi/?id=16

    Sak­sas­sa har­maan talouden osu­us on luul­tavasti euromääräis­es­ti euro­maid­en korkein (n.15%). Pär­jätäk­seen näis­sä kisois­sa Suomen pitäisi päästä samalle har­maan talouden tasolle kuin kil­pail­i­jat, ja siihen Suomes­sa on ollut pakko pyrkiäkin.

  30. Tiedemies:
    Jos euron arvo putoaa dol­lar­in tasolle, ben­sa mak­saa 1.8 euroa. Jos se putoaa 2000-luvun alkupulen tasoille, niin hin­ta ylit­tää 2 euroa. Ei sekään hyvää kansan­taloudelle tee. 

    Ben­san hin­ta saadaan kansan­taloudelle järkeväk­si pois­ta­mal­la siitä turhat, taloudellemme vahin­gol­liset verot. Meil­lä menee vielä niin hyvin, että voimme ylläpitää ben­saveron kaltaisia hölmöilyjä. 😀

  31. Jari Mus­to­nen:
    Ei meno­jen kar­simi­nen vält­tämät­tä syven­nä lamaa. Val­tio (ja kun­nat) on täyn­nä ihmisiä, joiden työ on tarpee­ton­ta puuhastelua. Antaa heille potkut.

    ————————-

    Toinen vas­taväite on, että val­tion­hallinto ei ole pöhöt­tynyt. Tes­tatak­seni tätä suun­tasin pikav­isi­it­ille ope­tus- ja kult­tuuri­m­in­is­ter­iön sivuille. Pelkästään vilka­isu etu­sivulle ker­too, että olemme saa­puneet tyhjän­toimit­tamisen kovaan ytimeen.

    Paljon on var­masti ilmaa, mut­ta ei silti tuomi­ta koko val­tion­hallintoa ja kun­tatyön­tek­i­jöi­den joukkoa. Väit­täisin, että suuri enem­mistö tekee edelleen huip­putyötä. Suureen organ­isaa­tioon kehit­tyy jostain syytä läh­es aina pomok­er­ros, joka puhuu omi­aan, elää omas­sa todel­lisu­udessaan ja kir­joit­taa alais­ten vihaamia ja pomo­jen rakas­tamia strate­gioi­ta. Enem­mistö työn­tek­i­jöistä tekee tuot­tavaa ja tärkeää työtä, mut­ta muu­ta­ma tyhjän­toimit­ta­ja pilaa muiden maineen.

    Ja niin, niiden muu­ta­man tyhjän­toimit­ta­jan siirtämi­nen tuot­tavaan työhön tai kortis­toon var­masti olisi moraalis­es­ti oikein, mut­ta tuskin­pa sil­lä euron ja kansan­talouden ongelmia ratkaistaan.

  32. Amerikkalainen talousti­eteil­i­jä Robert Shiller ehdot­ti nk. makro­lainan käyt­töönot­toa. Makro­lain­ois­sa lainan takaisin­mak­su on sidot­tu maan BKT:n kehi­tyk­seen. Mik­sei makro­lain­o­ja voitaisi käyt­tää euro­maid­en suh­danne-ero­jen tasoittamiseen?

  33. Palkat voivat nous­ta enin­tään tuot­tavu­u­den nousun verran. 

    Kun­tien ongel­ma on eläköi­tymis­tahti, jos kaikkien eläk­keelle siir­tyvien tilalle palkataan uusi ihmi­nen niin koh­ta kaik­ki ovat kun­nan hom­mis­sa. Asioi­ta on tehtävä eri taval­la kuin ennen. 

    Kun­ta-alan kil­pailukyky työvoimas­ta on hoidet­tu rautaisel­la irti­sanomis­suo­jal­la ja eläk­keel­lä. Tuskin sieltä työvoima­paloa tapah­tuu, jos kaikkia kun­ta­palkko­ja pudote­taan 20%. Samal­la tulo­erot pienenevät. 

    Deval­vaa­tio palk­i­taan korko­jen nousul­la, jota ei halu­ta. Tässä tilanteessa EKP voi hie­man painaa rahaa ilman korko­jen nousua.

  34. tpy­lu­o­ma kir­joit­ti: “val­tio­jo­htoinen palkkak­il­pailu on ihan täyt­tä tot­ta, myös Suomes­sa tätä harjoitetaan”

    Hinta‑, palk­ka ja kulukuri on val­tioille eduk­si (talouskil­pailus­sa tois­t­en yhteis­val­u­ut­taval­tioiden kanssa). Mut­ta Suo­mi ei näytä ole­van kovin tehokas tässä. Nytkin junailti­in yleinen pakanko­ro­tus. Palkanko­ro­tuk­set näyt­tävät siis Suomes­sakin ole­van se helpoin ratkaisu poli­itikoille (ja työ­markki­naos­a­puo­lille), vaik­ka palkkak­il­pailu tai ‑kuri olisi tässä tilanteessa kai tuonut kilpailuetua.

  35. Nämä kir­joituk­set ovat kuin ikuiseen talouskasvu­un van­noutunei­den, kasino­talouden speku­lant­tien kynistä lähtöisin. Kestävän kehi­tyk­sen näkökul­ma puut­tuu kokon­aan. Eikö ylivelka­an­tu­mis­es­ta aiheutu­vas­sa län­si­maail­man lamas­sa voi­da nähdä myös myön­teistä alkua uudelle kestävän kehi­tyk­sen taloudelle. USA ja Euroop­pa ovat rahoit­ta­neet ker­skaku­lu­tuk­sen­sa lähin­nä Kiinan markki­nakom­mu­nistien ja Ara­bi­maid­en öljy­po­hat­to­jen varoil­la. Kiinas­sa on vajaa satamiljoon­aa ihmistä, joi­ta voidaan pitää län­si­maid­en keskilo­ukkaan kuu­luvina. Lop­ut läh­es mil­jar­di elää köy­hyys­ra­jal­la ja tekee muu­ta­man euron päivä­pal­ka­lla töitä mm. euroop­palais­ten yhtiöi­den hikipa­jois­sa. Kun ahneet euroop­palaiset ja amerikkalaiset keskit­ty­i­sivät velko­jen­sa mak­samiseen alen­ta­mal­la ker­skaku­lu­tus­taan, niin Kiinakin olisi pakotet­tu käyt­tämään varansa omien kansalais­ten­sa hyv­in­voin­nin parantamiseen.

    Pres­i­dent­tiehdokkaista Paa­vo Väyry­nen on ain­oana ottanut keskeisik­si vaali­teemoik­seen kestävän kehi­tyk­sen ja ihmiskuntapolitiikan.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Yritetään nyt vielä kerran.
    Kun meil­lä on yhteinen kel­lu­va val­u­ut­ta, yhden maan sisäi­nen deval­vaa­tio pitää Euroopan kil­pailukyvyn suun­nilleen ennal­laan, kos­ka asia kap­i­tal­isoituu Euron arvoon. Itse asi­as­sa Euroopan kil­pailukyky heikke­nee ´snip´

    Mitäs logi­ikkaa tämä on?
    Sisäi­nen deval­vaa­tio (joka on ns. oxy­moron, val­u­u­tan ulkoisen arvon heiken­tämistä sisäis­es­ti) merk­it­see kus­tan­nusten leikkaamista, miten se voi heiken­tää kilpailykykyä?

    Ja Suomen nykyi­nen ali­jäämä on suun­nilleen kah­den ris­teilyaluk­sen ver­ran, mikä ei ole ihme, kun laivo­ja ei tehty. Nyt tilauk­sia on ja laivo­ja tehdään…
    Ja het­ki sit­ten itket­ti­in euron heiken­tymistä, nyt se taas onkin liian vahva!
    Ja Suomen kil­palukyky on aina heikko. Aina, jos EK:lta kysytään.

  37. Sak­san talouskuri on johtanut siihen, että Sak­sal­la on taas tarvet­ta siir­to­työläisille. Insinööre­jä houkutel­laan muut­ta­maan sinne tien­aa­maan hyvin, asumaan väljästi ja mak­samaan paljon veroja.

  38. Evert The NeveR­est:
    Sisäi­nen deval­vaa­tio on Suomes­sa käytössä har­maan talouden ja pimeän vierastyövoiman käytön muo­dos­sa. Venäläiset, bal­tialaiset ja puo­lalaiset tekevät urakoi­ta alle sopimus­tak­so­jen ja verotta.

    Mil­jardilu­okan lai­vati­laus meni Sak­san Papen­burgi­in, kun Turus­sa liian ahk­er­aan rat­sat­ti­in ja siiv­ot­ti­in lis­toil­ta näitä “deval­vaa­tio­työn­tek­i­jöitä”.

    Osaamisen puoles­ta lai­vati­laus olisi tul­lut Suomeen, mis­tä ker­too se, että Mey­er han­kkii Suomes­ta näi­hin lois­toris­teil­i­jöi­hin mm. ener­giate­hokkaat ilmas­toin­nit. http://www.koja.fi/?id=16

    Osaamis­es­ta olen hie­man eri mieltä. Kyl­lä Papen­bur­gis­sa ja Tri­estessä pätevää väkeä löy­tyy ja jopa Ran­skas­ta. Lisäk­si laivo­jen rak­en­t­a­mi­nen on kaikkial­la melko vah­vasti tuet­tua, joten se miten val­tion vien­ti­taku­ut ja vien­ti­ra­hoi­tusjär­jestelmät vaikuttavat.

    Suurin ongel­ma on kuiten­gin työvoiman tarpeen suuri vai­htele­vu­us. Jos työt­tömälle on edukkaam­paa istua Turun kapakas­sa juo­mas­sa kal­jaa, kuin lähteä Paimioon parik­si viikok­si kan­ta­maan roskia ulos laivas­ta juuri ennen luovu­tus­ta, niin tulee jatkos­sakin ole­maan laivan­raken­nus hil­jaista. Ja jos Suomes­ta ei saa hom­maan tek­i­jöitä, niin sit­ten ne han­ki­taan vaik­ka Puo­las­ta. Toinen vai­h­toe­hto on tietenkin olla tekemät­tä laivoja.

    Työvoiman määrä voitaisi­in tas­apain­ot­taa suuril­la telakoil­la, ja pitkil­lä sar­joil­la, mut­ta sel­l­aisia ei Suomeen tule. Esim Etelä-Korea pelkää menet­tävän­sä moi­set pro­jek­tit Vietnamiin.

    Jos laivo­ja tääl­lä aio­taan tehdä, niin pitää pystyä luo­maan jous­ta­va ja asiantun­te­va telak­ka, muil­la markki­noil­la hal­pa työvoima vie.

    Yksi mah­dol­lisu­us on myös automa­ti­soi­da koko tuotan­to. Jos hit­sare­i­ta ei tarvi­ta, niiden hin­nal­la ei ole väliä.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Sveitsin keskus­pank­ki pani katon fran­gin vahvis­tu­miselle ja ilmoit­ti osta­vansa “pain­o­tuor­eil­la” frangeil­la ulko­maan­val­u­ut­taa niin paljon, että kurssi ei nouse liikaa

    Täl­lä tor­jut­ti­in ns Hol­lan­nin tautia.
    Val­u­u­tan arvo nousi ulkois­t­en syi­den vuok­si, jol­loin kansalaiset alkoi­vat ostaa halvem­pia naa­puri­maid­en tuotteita.
    Omat kau­pat ja palve­lut jäivät ilman asiakkaita. 

    Ruot­sis­sa on sama ongel­ma, rahaa tulee sijoituksi­na liikaa, vaik­ka maa ei ole Sveitsi.
    Rajakaup­pa Haa­paran­nas­sa on mit­tari miten eurol­la menee, nyky­isin Ruot­si ei ole mikään hal­paos­tos­maa kuten 2007. 

    Sveitsin päätös tuli kalli­ik­si par­ille inno­vati­iviselle riskiä otta­neelle pankille. Inflaa­tio ja korko­jen nousu ei rankais Sveit­siä, kos­ka syy ei ollut maan oma. 

    USA kus­tan­taa heikol­la val­u­u­tal­laan soti­aan. Sik­si euro on vielä dol­lari­in ver­rat­tuna kallis. Jeni­in ver­rates­sa euro on jo heikentynyt. 

    Luul­tavasti edelleen joku lyö vetoa euroa vastaan.

  40. Vielä lyhyt tiivis­telmä, ei euro ole liian kallis, vaan vero­tus on liian kovaa. Saa olla melkoinen mie­len­häir­iö, että Suomes­sa teet­täisi jotain. Suomes­sa voi palkata yhden, Roma­ni­as­sa kak­si ja Inti­as­sa viisi samal­la rahal­la. Ja tuot­tavu­us on suun­nilleen sama. Saa ainakin mulle olla ihan s**t*n*n hyvät perus­teet, mik­si Suomeen kan­nat­taisi palkata ketään.

    Lisäk­si Intialaisel­la kaver­il­la on oikeasti ostovoimaa, kun­han ei osta Applen tuot­tei­ta. Esim. autonkul­jet­ta­ja tai kod­in­hoita­ja ovat ihan mah­dol­lisuuk­sien rajois­sa. Toisin kuin Suo­ma­laiselle hyvin toimeen tulevalle.

    Mielum­min mitä antaisin tulosi­ir­ron suo­raan köy­hälle, kuin sitä kyykyt­tävälle virkamiehelle.

    1. Vielä lyhyt tiivis­telmä, ei euro ole liian kallis, vaan vero­tus on liian kovaa. Saa olla melkoinen mie­len­häir­iö, että Suomes­sa teet­täisi jotain. Suomes­sa voi palkata yhden, Roma­ni­as­sa kak­si ja Inti­as­sa viisi samal­la rahalla.

      Ihan oikeasti, viisinker­tais­taako vero­tus työvoimakus­tan­nuk­set Suomessa?

      Lisäk­si Intialaisel­la kaver­il­la on oikeasti ostovoimaa,

      Ettei vain nuo val­u­ut­takurssit olisi jotenkin mukana kuvassa?

  41. Ville_: ´snip´

    Jos työt­tömälle on edukkaam­paa istua Turun kapakas­sa juo­mas­sa kal­jaa, kuin lähteä Paimioon parik­si viikok­si kan­ta­maan roskia ulos laivas­ta juuri ennen luovu­tus­ta, niin tulee jatkos­sakin ole­maan laivan­raken­nus hiljaista.
    ´snip‘

    Mitäs laivo­ja Paimios­ta luovute­taan? Hytitkin tehdään Piikkiössä.

    Ja lai­vati­lauk­sia on taas saatu, niin että suo­ma­laisen työn kil­pailukykyä arvostelleet voivat tark­istaa kantansa.

  42. Ei se sitä viisinker­taista joku 2–3x on oma veikkaus. Raa­haan mukana virkamiehen ja työt­tömän. Sen 2x virheen voin pistää val­u­ut­ta kurs­sei­hin. Ja lisäk­si tuo 1/5 oli kaunisteltu.
    Mut­ta lop­putos on, että en voi suositel­la kenenkään palkkaamista Suomeen.

  43. Julkisen sek­torin työ­paika­ta eivät ain­oas­taan syö raho­jamme, vaan ne myöskin tehtail­e­vat yrit­tämisen esteitä; sään­te­lyä, tarkas­tuk­sia, luvan­haku­ja, kaavoitus­pakko­ja, nopeusvalvon­takameroi­ta, viha­puheoikeu­denkäyn­te­jä… Joten talous­rom­ah­dus on ter­ve­tul­lut vapaut­ta­ja kansalaisille.

  44. Mut­ta kysymys on se, että mihin palkataan. Olis kiva palkata työn­tek­i­jöitä Suomeen, mut­ta ei vaan onnis­tu järkipe­rusteil­la. Tai siis Suomeen voidaan palkata, mut­ta pitää olla OIKEASTI pätevämpi kaveri. Tuo 3–5x tuottavuus/ tun­ti on vaan paljon.

  45. En käsitä,että OS tuomit­see Sak­san sisäisen deval­vaa­tion vääräk­si mui­ta kohtaan. Minus­ta jokaisen val­tion pitää hoitaa asi­at omien etu­jen­sa mukaises­ti, ellei olla liit­to­val­tios­sa tahi sovit­tu toisin.Jokaisella maal­la on vielä mah­dol­lisu­us tehdä jotain vas­taavaa. Mehän onnis­tu­imme raamisopimuk­sel­la hyvin, eikä val­tio tartte kuin 400 mil­liä lisää velkaa. Sil­lai pär­jätään hyvin.
    Olen ymmärtänyt, että esim kun­tien porukois­sa on vaan noin kymmenes sitä pomo porukkaa. Kai siel­läkin turhia on, mut­tei paljon. Val­tion puolelta ei mitään käsi­tys­tä. Voisiko esim OS ker­toa suhdeluku­ja eri maista, siis val­tion palkollisia/asukas. No, meil­lähän on lun­ta ja pakkas­ta jne, mut­ta kuitenkin.

  46. Osmo siis kan­nat­taa sitä, että EKP taval­la tai toisel­la paisut­taisi vielä nyky­istä agres­si­ivisem­min taset­taan velka­kir­jo­jen ostoil­la ja muil­la tempuilla.

    Ja sitähän on tulos­sa lisää helmiku­us­sa, kun EKP aikoo seu­raa­van ker­ran jakaa pankeille kol­men vuo­den lain­o­ja yhden pros­entin korol­la. Vaku­udek­si kel­paa­vat euroalueen val­tioiden velka­kir­jat ja muut euroval­tioiden takaa­mat paperit.

    Ensim­mäisel­lä kier­roksel­la 523 pankkia lainasi EKP:ltä yhteen­sä 489 mil­jar­dia euroa. Ja veikkaan, että helmiku­un jaon laina­sum­ma ylit­tää 1000 mil­jar­dia. Ja tuskin suo­ma­laiset pankit toista ker­taa malt­ta­vat olla pois, kun ilmaista rahaa jaetaan.

    Tietenkin tämän lisäk­si EKP osteskelee jälki­markki­noil­ta myös suo­raan euroalueen val­tioiden velka­kir­jo­ja. Ja kysymys onkin, että pitäisikö EKP:n tehdä osto­ja suurem­mal­la volyymilla?

    EKP:n kyseiset toimet lisäävät lik­vidi­teet­tiä markki­noil­la, nos­ta­vat inflaa­tio-odotuk­sia ja heiken­tävät euroa.

    Kum­mallista markki­na­t­alout­ta on vain se, että Kreikan val­tio ei saa markki­noil­ta lainaa, mut­ta konkurssikyp­sän maan takauk­sil­la pankit saa­vat lainaa yhden pros­entin korolla. 

    Jär­jeste­ly tietää sitä, että EKP vetää mag­neetin lail­la hoteisi­in­sa euroalueen val­tioiden velka­kir­jo­ja, kos­ka niille EKP on luonut uuden arvokkaan omi­naisu­u­den eli sen, että niitä vakuute­na käyt­täen pankit saa­vat erikoishal­paa kol­men vuo­den lainaa.

    Vielä jokin aika sit­ten Suomen hal­li­tuk­sen edus­ta­jat paasasi­vat sijoit­ta­javas­tu­us­ta. Mut­ta nyt EKP on ottanut käyt­töön ohjel­man, joka palk­it­see sijoit­ta­jia velka­kir­joi­hin liitetyl­lä uudel­la arvokkaal­la lisäe­tu­udel­la. Men­ti­inkin täysin päin­vas­taiseen suuntaan.

    Mitenköhän tässä taas näin kävi? Ja ovatko mei­dän poli­itikot vielä tätä edes ymmärtäneet? Uskaltaisiko­han edes joku poli­itikko tun­nus­taa tilanteen tosi­asi­at kansalaisille, joi­ta on taas vedet­ty nokke­lasti höplästä? EKP:n kaut­ta kun on kiva tehdä täl­laisia temp­pu­ja, kos­ka niistä poli­itikot eivät (muka) joudu vastuuseen.

  47. Jos asi­aa tarkastel­laan euroalueen talouden elvyt­tämisen kannal­ta, niin EKP:n uusi mas­si­ivi­nen laina­jako-ohjel­ma on suo­ras­taan nerokas. Ohjel­ma sopii euroalueelle paljon parem­min kuin FED:n velka­kir­jo­jen ostoohjelmien (QE1 ja QE2) kaltaiset ohjelmat. 

    EKP:n ohjel­ma iskee neljä kär­pästä samal­la iskul­la. Se hoitaa lisää lik­viditet­tiä markki­noille ja siten virk­istää talout­ta. Se heiken­tää euroa ja siten kas­vat­taa euroalueen kil­pailukykyä. Lisäk­si ohjel­ma hoitaa euroalueen val­tioiden velka­kri­isiä ja samal­la myös pankkikriisiä.

    EKP:n ohjel­ma tar­joaa pankeille lainaa kolmek­si vuodek­si yhden pros­entin korol­la, jos vakuute­na on euroalueen val­tion velka­kir­ja tai velka­kir­ja, jon­ka euroalueen val­tio on taannut.

    Ohjel­ma luo uudel­la omi­naisu­udel­la uut­ta lisäar­voa euroalueen val­tioiden velka­kir­joille. Siten se nos­taa näi­den velka­kir­jo­jen arvoa. Sitä kaut­ta korkopaineet helpottuvat.

    EKP:n ohjel­ma antaa täs­mä­pankki­tukea juuri niille sijoit­ta­japankeille, jot­ka ovat sijoit­ta­neet euroalueen val­tioiden velka­kir­joi­hin. Kos­ka pankkien kiin­nos­tus velka­kir­joi­hin nousee, osansa saa­vat tietenkin jonkun ver­ran myös muunkin­laiset sijoit­ta­jat. Tuki kohdis­tuu kuitenkin enim­mäk­seen pankkei­hin, kos­ka muut sijoit­ta­jat eivät suo­raan saa lainaa EKP:ltä.

    Eri asia on sit­ten se, kuin­ka hyvin on poli­it­tis­es­ti perustel­tua antaa vastik­kee­ton­ta tukea pankeille ja muille sijoittajille. 

    Vai­h­toe­htona olisi ollut se, että val­tiot oli­si­vat sijoit­ta­neet suo­raan rahaa pankkien omaan pääo­maan saaden vasti­neek­si osakkei­ta. Mut­ta sehän olisi ollut sosial­isoin­tia eikä mitään oikeis­to­laista poli­ti­ikkaa. Ja se olisi lisän­nyt val­tioiden velkaa.

    Ilmeis­es­ti asi­as­ta oli puhut­tu edel­lisessä EU:n huip­pukok­ouk­ses­sa, jos­sa päätet­ti­in, että ei enää Kreikan tyylisiä leikkaus­päätök­siä (no hair­cuts) Päin­vas­toin ryhdyt­ti­in sijoit­ta­jien ja pankkien paapomiseen EKP:n kaut­ta. Mut­ta tietenkin julk­isu­u­teen ei asi­as­ta juurikaan hiiskut­tu luku­unot­ta­mat­ta Van Rompuyin lipsautusta.

    Mut­ta mitä EKP:n ohjel­ma on Suomen kannal­ta? Suo­ma­laiset tietenkin taas ovat maksajina.

  48. Kalle:
    Yhteiskun­nan menoista yli 70% on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja, joten kaik­ki tietävät, mis­tä ne leikkauk­set on tehtävä. Nyky­muo­toiseen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan meil­lä ei ole varaa. Tule­vaisu­u­den kannal­ta moot­tori­tie Tam­pereelta Oulu­un vain on tärkeämpi kuin van­hus­ten­hul­to. Tuon päätök­sen tekem­i­nen on kovin vaikeaa. 

    Sinän­sä hyvä kir­joi­tus, mut­ta ihmette­len, kenelle sitä tule­vaisu­u­den yhteiskun­taa oikeas­t­aan raken­netaan. Taloudelle? Eli­it­ille? Tietenkin talouskasvua varten. Mut­ta kenen eduk­si talouskasvu sit­ten koituu, kun ei ole enää varaa pitää yllä esimerkik­si kaikille avoin­ta ter­vey­den­huolto­jär­jestelmää, van­hus­ten­huoltoa, ham­mashoitoa, koulu­tus­ta (kun koko ajan vaa­di­taan esim. lukukausi­mak­su­ja). Mikä ilo on talouskasvus­ta, joka ei koidu yhteiskun­nan hyväk­si, vaan yksit­täis­ten onnis­tu­jien hyväksi?

    Koko talouskasvuide­olo­gian kyseenalais­t­a­mi­nen lois­taa tästä keskustelus­ta pois­saolol­laan, eikä Osmokaan näytä sitä muis­ta­van. Kaik­ki kyn­nellekykenevät saisi­vat lukaista esim. kirjat
    — Michael Row­both­am 1997: The Grip of Death (val­ot­taa rahan velka­pe­rusteista syn­ty­ta­paa ja velka­an­tu­mis­es­ta aiheutu­vaa julkissek­torin raha­pu­laa varsin perusteellisesti)
    — Tim Jack­son 2011: Pros­per­i­ty With­out Growth (mik­si talouskasvuide­olo­gia on ain­oa sal­lit­tu ja olisiko mui­ta vai­h­toe­hto­ja toteut­taa hyvinvointiyhteiskunta)

    (lisäti­eto­ja esim täältä
    http://www.feasta.org/documents/feastareview/glynn.pdf ja
    http://www.guardian.co.uk/books/2010/jan/23/properity-without-growth-tim-jackson)

  49. En ole kyl­lä näh­nyt sisäisiä deval­vaa­tioi­ta muual­la kuin kri­isi­mais­sa. Jos sakut halu­a­vat pitää kiin­ni hin­tavakaud­es­ta ja mitoit­ta­vat palkanko­ro­tuk­sen­sa sen mukaan, on ihan type­r­ää syyl­listä heitä siitä. Sak­san val­tio kyl­lä velka­an­tuu jul­met­tua vauh­tia sekin.

  50. Juho Laatu: tpy­lu­o­ma kir­joit­ti: “val­tio­jo­htoinen palkkak­il­pailu on ihan täyt­tä tot­ta, myös Suomes­sa tätä harjoitetaan”Hinta‑, palk­ka ja kulukuri on val­tioille eduk­si (talouskil­pailus­sa tois­t­en yhteis­val­u­ut­taval­tioiden kanssa). Mut­ta Suo­mi ei näytä ole­van kovin tehokas tässä. Nytkin junailti­in yleinen pakanko­ro­tus. Palkanko­ro­tuk­set näyt­tävät siis Suomes­sakin ole­van se helpoin ratkaisu poli­itikoille (ja työ­markki­naos­a­puo­lille), vaik­ka palkkak­il­pailu tai ‑kuri olisi tässä tilanteessa kai tuonut kilpailuetua.

    Tuo on ihan sama kuin sanoisi että devalvoin­nista on kansakun­nalle hyö­tyä, se on käytän­nössä kansalli­nen palkan alen­nus. Voi siitä joskus ollakin. Mut­ta kun se Odenkin point­ti nimeno­maan on se että varsinkin Euro-alueen sisäl­lä tämä on nol­la­summapeliä ja siten epäter­vet­tä kil­pailua, eli hait­taa koko Euroopan talout­ta. Koite­taan nyt selit­tää tämä vaik­ka näin päin:

    Olete­taan että euroop­palaisen änkyräoikeis­ton, johon myös Suomen kokoomus valitet­tavasti tun­tuu kuu­lu­van, toivei­den mukaan säästämme itsemme onneen. Ja tämä tehdään niin että kaikkia palkko­ja euro-alueel­la alen­netaan 20%. Tämä ei vaiku­ta juuri mitenkään euro-alueen kil­pailukykyyn esimerkik­si Yhdys­val­to­ja, Kiinaa, Ruot­sia tai ylipään­sä mitään muu­takaan maa­ta kohtaan, kos­ka euron arvo suh­teessa taalaan, yuani­in, kru­unuun, jne. vahvis­tuu vas­taavasti. Se mitä tästä tosin seu­raa on että kaikkien val­tion, yri­ty­is­ten ja yksi­ty­is­ten euromääräis­ten velko­jen nimel­lis­ar­vo kasvoi juuri 25% suh­teessa tuloihin.

  51. Amaem: Mikä ilo on talouskasvus­ta, joka ei koidu yhteiskun­nan hyväk­si, vaan yksit­täis­ten onnis­tu­jien hyväksi?

    Euroaikoina kaikkein eniten köy­hien tulot nousi­vat Kreikas­sa, Irlan­nis­sa, Por­tu­galis­sa ja Espan­jas­sa. Niis­sä oli myös voimakas­ta (velalle) raken­net­tua talouskasvua.

    Eli kyl­lä talouskasvu näkyy köy­himpi­enkin kukkarossa, vai monel­lako köy­häl­lä lap­siper­heel­lä per­heel­lä oli 80-luvul­la käytössään 40-tuumaisia taulutele­vi­sioi­ta? Ja jos taas mate­ri­aa­li­nen elin­ta­so ei ole se jut­tu, niin mikä on? Kukaan ei ole näh­nyt kym­meni­in vuosi­in todel­lista puutet­ta, vaan puutet­ta ain­oas­taan hienoista kulu­tus­tavaroista (sisä­filepi­hvi, iPhone, 50-tuuma­nen TV, viihdekanava­paket­ti, uusi tila­va perheauto)

  52. MIVa:
    ´snip´
    Olen ymmärtänyt, että esim kun­tien porukois­sa on vaan noin kymmenes sitä pomo porukkaa.
    ´snip´

    Ymmär­rys ei auta, jos ei tiedä. Kaikissa selvi­tyk­sis­sä on hallinnon osu­us kun­tien työn­tek­i­jöistä noin 4 pros­ent­tia. Ja siinä on mukana raken­nus­valvon­nat, ter­veysvalvon­ta etc.

  53. tpyy­lu­o­ma,

    Minus­ta euron idea on nimeno­maan vakaus. On hyvä jos euro­maat eivät kil­paile tois­t­en­sa kanssa rajusti sisäisen deval­vaa­tion avul­la (ole­tan etteivät ryhdykään tähän ral­li­in). Toisaal­ta on selvä, että esimerkik­si Kiinal­la on EU:hun näh­den kil­pailue­t­ua siitä, että siel­lä työn­tek­i­jät tyy­tyvät pienem­pään palkkaan. Tämä pätisi euroalueen sisäl­läkin, mut­ta tuskin siis tulee kovin suosi­tuk­si politiikaksi.

    Hyvä kansalli­nen kuri ja moraali sen sijaan voi jyrätä. Tämä tarkoit­taa esimerkik­si ymmär­rystä ja kon­sen­sus­ta siitä, mis­sä järkevät palkanko­ro­tusten (tai jäädy­tys­ten) rajat menevät. Val­tio näyt­tää bud­jet­tikuril­laan esimerkkiä.

    Kom­men­toin OS:n kir­joi­tus­ta myös sik­si, että en pidä myöskään euron ulkoisel­la arvol­la kikkailua toimi­vana euroalueen poli­ti­ikkana. Euroalue koos­t­uu eri­lai­sista maista eri­laisin tarpein, ja sik­si euron vakaus on vakaampi/riidattomampi strate­gia kuin sen arvol­la pelailu.

    Euroalueen palkko­jen lasku vaikut­taisi var­masti myös kil­pailukykyyn. Yhtälö on mon­imutkainen ja muu­tos sinän­sä toisi sekaan­nus­ta, mut­ta yksi mah­dol­lisu­us olisi vaikka­pa se, että yri­tyk­sille jäisi varaa pudot­taa tuot­tei­den­sa hin­to­ja, ottaa entistä suurem­pi osu­us alansa maail­man­markki­noista, sit­ten nos­taa hin­to­ja vähän, mak­saa enem­män palkkaa jne.

  54. 1947 — 1952 syn­tyneet todel­la suuret ikälu­okat ovat siir­tymässä juuri näinä vuosi­na (2009 — 2017) eläk­keelle. Jos­sain se näkyy, kun eläkkeitä mak­se­taan. Palka­s­ta mak­se­taan 24% eläke­mak­su­ja, nousu­painei­ta on pari prosenttia. 

    Asiantun­ti­jatyön hin­nas­sa Suo­mi ja Kiina ovat oheisku­luineen saman hin­taista, Inti­as­sa asiantun­ti­jatyövoima on jotain 20% halvem­paa, mut­ta siel­lä soft­afir­mat ovat verova­pai­ta. Pain­o­tan tässä kaikkia oheisku­lu­ja, kun tehdään saman­lainen himmeli.

  55. Sylt­ty: Euroaikoina kaikkein eniten köy­hien tulot nousi­vat Kreikas­sa, Irlan­nis­sa, Por­tu­galis­sa ja Espan­jas­sa. Niis­sä oli myös voimakas­ta (velalle) raken­net­tua talouskasvua.

    Eli kyl­lä talouskasvu näkyy köy­himpi­enkin kukkarossa, vai monel­lako köy­häl­lä lap­siper­heel­lä per­heel­lä oli 80-luvul­la käytössään 40-tuumaisia taulutele­vi­sioi­ta? Ja jos taas mate­ri­aa­li­nen elin­ta­so ei ole se jut­tu, niin mikä on? Kukaan ei ole näh­nyt kym­meni­in vuosi­in todel­lista puutet­ta, vaan puutet­ta ain­oas­taan hienoista kulu­tus­tavaroista (sisä­filepi­hvi, iPhone, 50-tuuma­nen TV, viihdekanava­paket­ti, uusi tila­va perheauto)

    Tämä menee sikäli ohi maalin, että Amaem kri­ti­soi väitet­tä, että hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan ei olisi enää varaa kos­ka talouskasvu on tärkeäm­pää ja turvattava.

    Ehkä lainara­hal­la saati­in taulu-TV:t kaikille, mut­ta kyl­lä tämä näyt­täisi huono-osaisille lop­pu­peleis­sä aika kalli­ik­si tule­van. Välil­lä tun­tuu, että vaikka­pa opet­ta­jista ja sairaan­hoita­jista joudu­taan luop­umaan, jot­ta pomot saisi­vat hienom­mat autot ja kansa lisää lelu­ja. Pri­or­i­teet­ti siinäkin.

  56. Mielestäni yksi euron peru­songel­ma on EKP:n liian tiuk­ka inflaa­tio­tavoite. Korkeampi 3–4 pros­entin inflaa­tio antaisi mata­lan tuot­tavu­u­den euro­maille enem­män peli­v­araa sopeut­taa omaa palkkata­son kehi­tys vas­taa­maan kilpailukykyä.

  57. kyl­lä talouskasvu näkyy köy­himpi­enkin kukkarossa, vai monel­lako köy­häl­lä lap­siper­heel­lä per­heel­lä oli 80-luvul­la käytössään 40-tuumaisia taulutele­vi­sioi­ta? Ja jos taas mate­ri­aa­li­nen elin­ta­so ei ole se jut­tu, niin mikä on? 

    En kiistä, etteikö elin­ta­so olisi nous­sut kohis­ten län­si­mais­sa viimeisen vuo­sisadan aikana (ja joil­lain onnekkail­la myös kehi­tys­mais­sa). Halusin kysyä, että mitä iloa köy­hällekään on taulutelkkarista, jos yhteiskun­nal­la ei huomen­na ole varaa kus­tan­taa yhteisiä palvelui­ta ja yhä use­ampi tipah­taa matkas­ta — jos ja kun esimerkik­si koulu­tuk­ses­ta tulee mak­sullista, sairaan­hoitoku­lut nou­se­vat jatku­vasti, sosi­aal­i­tukia kar­si­taan, van­huk­set vaa­di­taan per­hei­den­sä hoidet­taviksi kun ei ole varaa enää kun­nal­lis­es­ti pyörit­tää jne. 

    On myös erit­täin kiis­tanalaista, mikä osa hyv­in­voin­nin ja elin­ta­son kasvus­ta johtuu talouskasvus­ta sinäl­lään ja mikä osa hal­vas­ta ener­gias­ta eli öljys­tä, teknolo­gian räjähdys­mäis­es­tä kehi­tyk­ses­tä ja elämis­es­tä velal­la eli tule­vien sukupolvien kustannuksella. 

    Teknolo­gian räjähdys­mäi­nen kehi­tys alen­taa teknis­ten lait­tei­den suh­teel­lisia hin­to­ja. On harhaan­jo­htavaa hehkut­taa, että pien­i­t­u­loisil­la on varaa nykyään telkkari­in ja tietokoneeseen, kos­ka pien­i­t­u­loisil­la oli varaa esimerkik­si pesukoneeseen 1960-luvul­la, ja se oli sen ajan uus­in­ta uut­ta. Eli pitäisi ver­tail­la saman aikakau­den tuot­tei­ta ja palvelu­ja ja niiden saatavu­ut­ta eri tulolu­okille. 1960-luvul­la keski­t­u­loinen per­he tuli toimeen yhden palka­nsaa­jan tuloil­la ja pystyi pitämään jopa palkat­tua koti­a­pu­laista. Moniko keski­t­u­loinen pystyy tähän nykyään? Eli viekö talouskasvu sit­tenkään pelkästään vau­raam­paan suuntaan?

  58. Juho Laatu,

    Eivät kiinalaiset työn­tek­i­jät vapaae­htois­es­ti tyy­dy nykyiseen palkkata­soon­sa. Työn­tek­i­jöi­den tyy­tymät­tömyys onkin näkynyt jatku­vasti kas­va­vana mel­lakointi­na työ­paikoil­la (osa kasvus­ta lie­nee illu­u­sio­ta, joka johtuu tiedonku­lun parane­mis­es­ta). Kiinas­sa puut­tuvat mon­et ihmisoikeudet, joi­hin myös todel­li­nen jär­jestäy­tymis­va­paus kuuluu. 

    Kiinan alhais­es­ta palkkata­sos­ta hyö­tyy eri­tyis­es­ti val­taapitävä eli­it­ti, joka on kas­vat­tanut Kiinan pain­oar­voa maail­mal­la luo­ma­l­la maas­taan vien­nin suur­val­lan. Tämä ei tarkoi­ta, että kiinalaisil­la menisi niin hyvin, kuin keskiar­voluke­mat anta­vat ymmärtää — eli­it­ti saa epäilemät­tä kut­sun entistä tärkeämpi­in neuvottelupöytiin. 

    Ihan sama kos­kee Euroopan unio­nia ja vaatei­ta sisäis­es­tä deval­vaa­tios­ta. Sak­san sisäistä deval­vaa­tio­ta on kehut­tu täysin kri­ti­ikit­tömästi läh­es kaikkial­la (esim. Helsin­gin Sanomat). Se, että Sak­sal­la menee hyvin, ei taaskaan tarkoi­ta, että taval­lisil­la sak­salaisil­la menisi mitenkään erikois­es­ti. Sak­san kil­pailukyvys­tä hyö­tyvät lähin­nä eli­it­ti ja se osa koulute­tus­ta kansanosas­ta, joka hyö­tyy hyvin palkat­tu­jen työ­suhtei­den lukumääräl­lis­es­tä kasvus­ta. Sen sijaan taval­lisil­la sak­salaisil­la, heil­lä jot­ka kan­ta­vat sisäisen kil­pailukyvyn taakan, menee jopa kehnom­min kuin ennen. 

    Sisäistä deval­vaa­tio­ta huu­ta­vat myös Suomes­sa kaikkein kovim­min he, joil­la on aka­teem­i­nen koulu­tus alalle, joista per­in­teis­es­ti on löy­tynyt hyvä­palkkaista työtä. Intress­inä on omien työmah­dol­lisuuk­sien parane­m­i­nen (tai pelko niiden hupen­e­mis­es­ta) siten, että joku muu luop­uu omas­ta toimeen­tu­lostaan hei­dän puolesta. 

    Minä kan­natan myös maltil­lista sisäistä deval­vaa­tio­ta. Voin olla vas­taankin, jos osoite­taan, että se on jopa haitallista. Se olisi kuitenkin paljon paljon helpom­paa, jos siihen osal­lis­tu­isi­vat kaik­ki tai edes suurin osa. Ongel­ma on vaa­timus, että vain osan kansas­ta pitää devalvoi­da, kun muil­la bileet jatkuvat.

  59. Jot­ta ei menisi ihan off-top­i­cik­si, Osmol­ta asialli­nen kir­joi­tus. Hyvä huomio myös tuo, kuin­ka eläke­varo­ja toisi­naan ote­taan huomioon ikään kuin kah­teen kertaan.

  60. tpyy­lu­o­ma:

    Olete­taan että euroop­palaisen änkyräoikeis­ton, johon myös Suomen kokoomus valitet­tavasti tun­tuu kuu­lu­van, toivei­den mukaan säästämme itsemme onneen. Ja tämä tehdään niin että kaikkia palkko­ja euro-alueel­la alen­netaan 20%.

    Koita­pa vähän rauhoitel­la noi­ta heit­to­jasi lähem­mäs reaal­i­maail­maa. Kuka ja mis­sä ajaa poli­ti­ikkaa jos­sa koko euro-alueen palkko­ja alen­netaan ollenkaan? Val­tioiden pöhöt­tyneitä bud­jet­te­ja pitää tietysti tarkastel­la kri­it­tis­es­ti, mut­ta tiedät itsekin aivan hyvin, että kukaan ei aja yleiseu­roop­palaisia 20% palkanalennuksia.

  61. Ossi Lehti­nen
    Välil­lä tun­tuu, että vaikka­pa opet­ta­jista ja sairaan­hoita­jista joudu­taan luop­umaan, jot­ta pomot saisi­vat hienom­mat autot ja kansa lisää leluja. 

    Has­su tun­tu­ma kun nuor­in­ta ikälu­okkaa ei ole koskaan koulutet­tu nyky­istä parem­min eikä ikinä ole ollut enem­pää ter­vey­den­huolto­henkilöstöä kuin nyt.

    Minkähän­lainen se mysti­nen hyv­in­voin­ti­val­tio-eldo­ra­do, joka saati­in ilmeis­es­ti jonk­in­sortin häivähdys joskus 80-luvulla?
    (itse­murhia sil­loin tehti­in palt­tiar­al­laa tuplas­ti nykyiseen mut­ta mitäs pienistä)

  62. Amaem: 1960-luvul­la keski­t­u­loinen per­he tuli toimeen yhden palka­nsaa­jan tuloil­la ja pystyi pitämään jopa palkat­tua koti­a­pu­laista. Moniko keski­t­u­loinen pystyy tähän nykyään? Eli viekö talouskasvu sit­tenkään pelkästään vau­raam­paan suuntaan?

    Esimerkik­si kiin­teistöistä ja liikku­mis­es­ta mak­se­taan toden­näköis­es­ti enem­män kuin 1960-luvul­la. 1960-luvul­la Suomes­sa oli vielä kyliä, joi­hin ei ollut autol­la ajet­tavaa tietä (ja luon­nol­lis­es­ti auto­jakin oli paljon vähem­män), ja asut­ti­in nyky­s­tan­dard­ei­hin näh­den varsin alkeel­lis­es­ti. Nykyiseen liiken­nein­fraan ja liiken­nöimiseen on upon­nut ja uppoaa rahaa koko ajan enem­män. Lisänä on vielä tietoli­ikenne, joka oli 1960-luvul­la paljon vähäisempää.

    Kiin­teistö­jen kohdal­la suuri merk­i­tys on maan arvon nousul­la. On help­po ymmärtää että nykyisen Helsin­gin keskus­tan neliöt ovat arvokkaampia kuin aiem­man pikkukaupun­ki-Helsin­gin keskus­tas­sa. Jos sijain­ti on kauem­pana keskus­tas­ta, se edel­lyt­tää entistä enem­män liiken­net­tä ja liiken­nein­fraa, mikä sekin mak­saa. Elin­ta­son nousus­ta merkit­tävä osa on teis­sä ym. infrassa ja kiin­teistö­jen arvon­nousus­sa. Isom­mat työssäkäyn­tialueet lisäävät työmah­dol­lisuuk­sia ja kansan­tuotet­ta, mut­ta yksilö­ta­sol­la käy hel­posti niin, että elin­ta­so para­nee tiety­il­lä osa-aluil­la, joi­ta ei voi itse vali­ta. Voi hyvin olla, että pain­o­tuk­sia ei ole ihan demokraat­tis­es­ti valittu.

  63. tpyy­lu­o­ma:
    Suosit­te­len lämpimästi Edward Hugh­in blo­gaus­ta jos­ta tuo kuva on otet­tu, http://fistfulofeuros.net/afoe/is-finland-really-a-closet-member-of-the-eurozone-periphery/

    Eri­no­mainen kir­joi­tus tuo linkittämäsi.

    Kun val­u­u­tan ulkoista arvoa ei voi­da muut­taa, voidaan kil­pailukyky säi­lyt­tää nos­ta­mal­la vien­ti­tuot­tei­den jalostusastet­ta. Valitet­tavasti nykyisenä Nokian kukois­tuk­sen jälkeisenä aikana ollaan menos­sa väärään suuntaan.

    Lisäk­si pitää huole­htia, ettei omin toimin luo­da kus­tan­nuk­sia kohot­tavia tek­i­jöitä. Kuitenkin asumisen hin­ta pk-seudul­la alkaa jo hidas­taa alueen talouskasvua, eikä muu­tos­ta ole näköpiirissä. 

    Lisäk­si meil­lä on laukea­mas­sa maail­man pahimpi­in kuu­lu­va eläköi­tymis­pom­mi, jolle ei ole työvoiman tar­jon­nan kannal­ta tehty oikeas­t­aan mitään. Eläkeikää ei saa­da nos­tet­tua ja edes järkevä keskustelu työperäisen maa­han­muu­ton kehit­tämis­es­tä on muut­tunut mah­dot­tomak­si sen jäl­keen, kun maa­han­muut­tokri­itikot kaap­pa­si­vat aiheen itselleen.

    Jos vai­h­to­taseen vaje on tilapäi­nen, niin meil­lä ei ole hätää. Se voi kuitenkin olla ensim­mäi­nen merk­ki kri­isin lev­iämis­es­tä myös europer­ifer­ian tähän osaan. Ei kan­na­ta tuu­dit­tau­tua siihen harhalu­u­loon, jon­ka mukaan nykyi­nen talouskri­isi olisi vain katolis­ten maid­en kyvyt­tömyyt­tä huole­htia asioistaan.

  64. amaem:

    On harhaan­jo­htavaa hehkut­taa, että pien­i­t­u­loisil­la on varaa nykyään telkkari­in ja tietokoneeseen, kos­ka pien­i­t­u­loisil­la oli varaa esimerkik­si pesukoneeseen 1960-luvul­la, ja se oli sen ajan uus­in­ta uut­ta. Eli pitäisi ver­tail­la saman aikakau­den tuot­tei­ta ja palvelu­ja ja niiden saatavu­ut­ta eri tulolu­okille. 1960-luvul­la keski­t­u­loinen per­he tuli toimeen yhden palka­nsaa­jan tuloil­la ja pystyi pitämään jopa palkat­tua kotiapulaista.

    Pien­i­t­u­loisil­la ei ollut vielä 1960-luvul­la varaa yleis­es­ti pesukoneisi­in. Vuon­na 1970 pesukone oli vas­ta 61 pros­en­til­la kotitalouksista.

    Koti­a­pu­laista pystyi pitämään 1960-luvul­la aka­teem­i­nen per­he, mut­ta sil­loin aka­teemiset eivät olleet keski­t­u­loisia. Medi­aan­i­t­u­loil­la ei 1960-luvul­lakaan mak­set­tu apu­lais­ten palkkoja.

  65. Sha­keem,

    Minäkin kat­son, että val­tion pitäisi opetel­la toteut­ta­maan jonkin­lainen sisäi­nen deval­vaa­tio hal­li­tusti ja oikeu­den­mukaises­ti. Nor­maali­olois­sa täl­laisia temp­pu­ja ei tarvi­ta. Tiuk­ka kuri bud­jetis­sa ja palkois­sa riit­tää. Mut­ta jos on edet­ty tilanteeseen, jos­sa kansan­talouden kulu­tus ylit­tää pysyvästi sen tuo­ton, jotain pitää osa­ta tehdä. Täl­laises­sa tilanteessa on turha haikail­la muinaisien deval­vaa­tiom­ah­dol­lisuuk­sien perään, tai toivoa uut­ta nousukaut­ta, joka saat­taisi hyväl­lä säkäl­lä kui­tata nyt surut­ta otet­ta­van syömävelan.

    Uudet pelisään­nöt (yhteis­val­u­ut­ta) vaatii siis myös uudet toim­intata­vat. Valitet­tavasti taitaa olla niin, että Suo­mi, euro­maat ja EU etsivät täl­laisia ratkaisu­ja nyt aika arpo­ma­l­la, ilman että asioi­ta olisi mietit­ty ennakkoon, kokeillen kaikkia eteen tule­via keino­ja, eri­tyis­es­ti velka­an ja tuh­lailun jatkamiseen perustuvia.

    Suomen nykyiset palkanko­ro­tu­saikeetkin kuu­losta­vat läh­es vas­tu­ut­tomil­ta tilanteessa, jos­sa velkaa ja vas­tui­ta ote­taan lisää hur­jal­la tahdil­la. Eli jos vaik­ka ensin opeteltaisi­in nol­lal­in­jan edut, niin päästäisi­in jo pitkälle.

    Säästöt voisi muuten aloit­taa vaik­ka jois­tain puoluei­ta lähel­lä ole­vista kohdista. Esimerkin voima voisi viedä ryhditäy­tymis­pros­es­sia eteen­päin, ja kansa voisi kokea kohtu­ullisu­us­vaa­timuk­set oikeutetumpina.

  66. Pekka, no joo, yksinker­tais­tan ja samal­la tulee kär­jis­tet­tyä. Mut­ta mitä muu­ta tälle ger­maani­henkisel­lä oikeis­toil­la on tar­jo­ta kuin leikkauk­sia tai jäädy­tyk­siä niin julkiseen kulu­tuk­seen kuin myös palkkata­soon? En minä talouskuria peri­aat­tes­sa vas­tus­ta, päin­vas­toin, mut­ta kun en näe vaan mitään syytä uskoa että tuo toimisi tai olisi edes realistista.

  67. Sylt­ty: Has­su tun­tu­ma kun nuor­in­ta ikälu­okkaa ei ole koskaan koulutet­tu nyky­istä parem­min eikä ikinä ole ollut enem­pää ter­vey­den­huolto­henkilöstöä kuin nyt.

    Minkähän­lainen se mysti­nen hyv­in­voin­ti­val­tio-eldo­ra­do, joka saati­in ilmeis­es­ti jonk­in­sortin häivähdys joskus 80-luvulla?
    (itse­murhia sil­loin tehti­in palt­tiar­al­laa tuplas­ti nykyiseen mut­ta mitäs pienistä)

    Tässä puhutaan nyt ris­ti­in rasti­in. Sin­un mielestäsi siis entisen­laiseen hyv­in­voin­ti­val­tioon on varaa edelleen? Hyvä. Näin minus­takin, mut­ta sit­ten ei vält­tämät­tä kaik­keen muuhun.

  68. Nyt kun talouskasvu hiipuu kehit­tyneis­sä mais­sa ilmeis­es­ti pysyvästi lähelle nol­laa, sijoi­tusten tuot­to­ta­sot jäävät pieniksi. Samal­la sijoituk­si­in liit­tyy kas­va­va mene­tys­ris­ki. Tämä johtaa siihen, että koko sijoi­tus­toimin­nan logi­ik­ka saat­taa muuttua. 

    Mik­si tehdä enää sijoituk­sia, jos siitä ei mitään hyödy ja päin­vas­toin voi menet­tää rahansa? Parem­pi olla otta­mat­ta mitään riske­jä ja pitää rahat jos­sain tur­val­lises­sa paikas­sa (Ostaisinko kultaa?).

    Mik­si pank­ki lainaisi toisille pankeille, kun se voi tal­let­taa rahat EKP:n tilille. Ja näin­hän ne nyt tekevät. Ja sen vuok­si rahaa tarvit­se­vat pankit puolestaan joutu­vat lainaa­maan rahaa EKP:ltä, kun eivät sitä muual­ta saa.

    Tätä asi­aa on pohdiskel­lut ison sijoi­tus­ra­has­ton PIMCO:n pomo Bill Gross tuoreessa analyysissään.

    Maail­man­laa­juinen talouskasvu on ollut pitkään velka­ve­toista, mut­ta velka­an­tu­mi­nen uhkaa nyt kään­tyä lasku­un. Jos ei kan­na­ta ottaa riske­jä, niin ei kan­na­ta käyt­tää riske­jä lisääviä velka­vipu­ja. Velko­ja mak­se­taan pois. Mut­ta sehän tietää talouden alamäkeä.

    Juuri tätä kehi­tys­tä EKP, FED, ja muut keskus­pankit nyt yrit­tävät estää mas­si­ivisil­la poikkeustoimil­la. FED pump­paa rahaa markki­noille velka­kir­jaos­toil­la ja EKP houkut­telee pankke­ja otta­maan kol­men vuo­den hal­pako­rkoisia lain­o­ja. Näin velka­an­tu­mis­tahdin hiipumista yritetään kor­va­ta paisut­ta­mal­la keskus­pankkien taseita.

    Mihin tämä johtaa? Jos keskus­pankit onnis­tu­vat, ollaan mah­dol­lis­es­ti inflaa­tiok­ier­teessä. Jos velka­määrät alka­vat keskus­pankkien toimista huoli­mat­ta kään­tymään alaspäin, saat­taa koko sys­tee­mi taval­la tai toisel­la romahtaa.

    Joten toden­näköistä on, että näemme lähi­aikoina vielä uusia keskus­pankkien mas­si­ivisia toimen­piteitä. Niil­lä tämä peli ratkaistaan suun­taan tai toiseen.

  69. mert­si:
    Julkisen sek­torin työ­paika­ta eivät ain­oas­taan syö raho­jamme, vaan ne myöskin tehtail­e­vat yrit­tämisen esteitä; sään­te­lyä, tarkas­tuk­sia, luvan­haku­ja, kaavoitus­pakko­ja, nopeusvalvon­takameroi­ta, viha­puheoikeu­denkäyn­te­jä… Joten talous­rom­ah­dus on ter­ve­tul­lut vapaut­ta­ja kansalaisille.

    Suomes­sa yrit­täjäk­si voi ryhtyä täyt­tämäl­lä yhden ain­oan lomak­keen ja mak­samal­la 60 euroa. Odot­telu kestää muu­ta­man viikon ja sekin menee lähin­nä sen selvit­tämiseen, loukkaako yri­tyk­selle ehdotet­tu nimi jo ole­mas­saole­vien yri­tys­ten immateriaalioikeuksia.

    Mon­es­sa muus­sa maas­sa jo pelkkä yri­tyk­sen perus­t­a­mi­nen vie usei­ta vuosia ja vaatii kym­me­nien mon­imutkaisten pape­rien täyt­tämistä, henkilö­suhtei­ta, pärstäk­er­roin­ta, oikean puolueen jäsenkir­jaa, iso­ja lahjuk­sia ja suo­jelu­ra­ho­ja. Yri­tyk­sen jokapäiväis­es­tä pyörit­tämis­es­tä sit­ten puhumattakaan.

    Suo­ma­laise­na yrit­täjänä min­ua hävet­tävät suo­ma­laiset yrit­täjät, jot­ka kehtaa­vat valit­taa toim­intaym­päristöstä, jol­laiseen päästessään läh­es minkä tahansa muun maail­man maan yrit­täjät itk­i­sivät ilosta. Joskus tun­tuu siltä, että keskimääräi­nen suo­ma­lainen yrit­täjä on pelkkä vetis­televä prins­es­sa, jon­ka kaik­ki aika menee uikut­tamiseen ja ruikut­tamiseen omas­ta päästä kek­si­tys­tä yrit­täjyys­vas­taisu­ud­es­ta jos­sain net­ti­foo­rumeil­la — sen sijaan että yrit­täjä sulk­isi välil­lä selaimen­sa, tek­isi töitä ja koet­taisi saa­da yri­tyk­sen­sä men­estymään täl­lä per­in­teisel­lä, epäsek­sikkääl­lä ja jos­sain määrin aliar­voste­tul­la tavalla.

    Ja nopeusvalvon­takam­era on yrit­tämisen este? Jaa‑a. Kyl­lä myös esimerkik­si rikoslaki­in sisäl­tyvä murhan kiel­to ja tämän kiel­lon tehokas valvon­ta on samal­la taval­la yrit­tämisen este — estäähän se yrit­täjää elim­i­noimas­ta kil­pail­i­joitaan esimerkik­si muovipom­meil­la, mikä mon­es­sa muus­sa maas­sa (lähin löy­tyy tuos­ta itära­jan takaa) on yrit­täjyy­den nor­maalia arkipäivää. Mui­ta yrit­tämisen esteitä Suomes­sa ovat mm. rikoslain use­at muut luvut, laki sopi­mat­tomas­ta menet­telystä elinkeino­toimin­nas­sa, kulut­ta­jan­suo­jala­ki jne. Kumot­taviksi vain kaikki?

  70. tpyy­lu­o­ma:

    Pekka, no joo, yksinker­tais­tan ja samal­la tulee kär­jis­tet­tyä. Mut­ta mitä muu­ta tälle ger­maani­henkisel­lä oikeis­toil­la on tar­jo­ta kuin leikkauk­sia tai jäädy­tyk­siä niin julkiseen kulu­tuk­seen kuin myös palkkatasoon?

    Sak­san demar­it ja vihreät ovat sit­ten ger­maani­henkistä oikeistoa 🙂

    Nämä sin­un ja Oden pahek­sumat Sak­san maltil­liset (ja jopa negati­iviset) palkanko­ro­tuk­set ja muut teol­lisu­u­den kus­tan­nusten laskut tehti­in nimit­täin pääosin edel­lisen punav­i­her­hal­li­tuk­sen aikaan.

  71. Tuot­tavu­us, tuot­tavu­us, tuot­tavu­us… ja vaikuttavuus.

    Euron liial­lisen vahvu­u­den sijaan voidaan myös päätel­lä, että Kiinan val­u­ut­ta on liian hal­pa ja siel­lä valmis­te­tut tuot­teet sik­si keinotekoisen halpoja.

    Polkumyyn­nil­lä saadaan maan kuin maan talous tuhot­tua, sik­si WTO:n vapaa-kaup­pa ei sel­l­aista suosi. 

    Euro — dol­lari suhde on mon­imutkaisem­pi. USA yrit­tää mak­sat­taa soitaan paina­mal­la rahaa ja elvyt­tämäl­lä vientiään.

    Jos ja kun kansalli­nen tuot­tavu­us las­kee, sil­loin palkanko­ro­tuk­set ovat inflaatiota.

    En edelleenkään kek­si mitään hyvää 70-luvun Suomen devalvoin­tikier­teestä — sil­loin meil­lä oli vain puu ja paperi merkit­tävää vai­hdet­ta­van val­u­u­tan vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta, jol­loin deval­vaa­ti­ol­la saati­in yhdelle alalle täs­mäelvy­tys­tä kun val­u­u­tav vai­h­toa pystyt­ti­in rajoit­ta­maan. Samal­la koko teol­lisu­us kär­si pääomapulasta.

  72. Tom­mi Uschanov: Mui­ta yrit­tämisen esteitä Suomes­sa ovat mm. rikoslain use­at muut luvut, laki sopi­mat­tomas­ta menet­telystä elinkeino­toimin­nas­sa, kulut­ta­jan­suo­jala­ki jne. Kumot­taviksi vain kaikki?

    Onhan se toki yrit­tämisen estämistä jos yrit­täjäk­si ryhtyessä ei vapaudu velvol­lisu­ud­es­ta nou­dat­taa lake­ja ja mak­saa veroja! 😉

    Mui­ta julkisen sek­torin aset­tamia “esteitä” en kyl­läkään yrit­täjänä ole havainnut.

  73. JTS: En edelleenkään kek­si mitään hyvää 70-luvun Suomen devalvoin­tikier­teestä – sil­loin meil­lä oli vain puu ja paperi merkit­tävää vai­hdet­ta­van val­u­u­tan vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta, jol­loin deval­vaa­ti­ol­la saati­in yhdelle alalle täs­mäelvy­tys­tä kun val­u­u­tav vai­h­toa pystyt­ti­in rajoit­ta­maan. Samal­la koko teol­lisu­us kär­si pääomapulasta.

    Deval­vaa­tiok­ier­rekin on parem­pi vai­h­toe­hto kuin mis­sä Kreik­ka ja Por­tu­gali ovat tässä tilanteessa. Emme voi perus­taa talous­poli­ti­ik­ka sille ske­naar­i­olle että kaik­ki menee jatkos­sakin hyvin.

  74. Pekka, no demareil­ta nyt voi ottaa mitä tahansa. 🙂 Mut­ta joo.

    Uschanov, liikut­tavimpia het­k­iä tele­vi­sion edessä on kun her­ra yrit­täjä ker­too kuin­ka kateel­liset ihmiset ja val­tio­val­ta vain­oaa, ja joka ter­veyten­sä, tulon­sa, nuoru­u­teen­sa, parisuh­teen­sa, per­heen­sä ja vuorokausiryt­min­sä hukat­en painaa pitkää päivää. Ja tämän jäl­keen kysyy että mik­sei nuo­ria kan­nuste­ta yrit­tämään, opete­ta yrit­täjäasen­net­ta, ker­rot­tuaan ensin seikkaperäis­es­ti mik­si kukaan ei toivoisi moista kohtaloa pahim­malle vihamiehel­läkään, itses­tä tai omista lap­sista puhumattakaan.

  75. Kun ver­taa Suomen ja Ruotsin kaup­pata­sei­den kehi­tys­ta viimeiselta 10 vuodelta, ne ovat kuin tois­t­en­sa peilikuvia.

    Osa tas­ta saat­taa men­na vah­van euron piikki­in, mut­ta tarkastel­lessa SEK/Euro val­u­ut­takurssia viimeiselta 10 vuodelta, se on pysynyt suh­teel­lisen tasaise­na (luku­unot­ta­mat­ta 2008 kri­isia ja sen jalkimaininkeja).

    Tuomme maa­han kiinalaista elek­tron­i­ikkaa enem­man kuin 10 vuot­ta sit­ten, mut­ta niin tuo­vat ruot­salaisetkin — ero Suomen ja Ruotsin kaup­pata­seis­sa ei voi siis johtua liian hal­vas­ta yuanista tai kiinalais­ten matal­ista palkoista.

    Voisiko syyt loytya muus­ta kun euron hinnasta?

    Onko Suomen vien­ti­te­ol­lisu­udel­la oikeat kaup­patavarat tule­vaisu­ut­ta sil­mal­lap­i­taen? Kuin­ka mon­ta megaris­teil­i­jaa maail­ma tarvit­see? Mita me tuo­tamme, jota uudet kehit­ty­vat taloudet tarvitsevat/haluavat? Mita poten­ti­aal­isia lahi­t­ule­vaisu­u­den vien­ti­tuot­tei­ta Suomel­la on, jois­sa voimme pitaa koti­maisen omis­tus­po­h­jan ja kehittya markkinajohtajiksi?

  76. OP: Onhan se toki yrit­tämisen estämistä jos yrit­täjäk­si ryhtyessä ei vapaudu velvol­lisu­ud­es­ta nou­dat­taa lake­ja ja mak­saa veroja! 

    Mui­ta julkisen sek­torin aset­tamia “esteitä” en kyl­läkään yrit­täjänä ole havainnut.

    Ilmeis­es­ti et ole lukenut“rehellisen” yrit­täjän kom­ment­te­ja aiem­mis­sa säikeissä.

  77. Juho Laatu:
    ´snip´

    Minäkin kat­son, että val­tion pitäisi opetel­la toteut­ta­maan jonkin­lainen sisäi­nen deval­vaa­tio hal­li­tusti ja oikeudenmukaisesti.
    ´snip´

    Val­tioko sen tekee?
    Ja miten se ylipään­sä tehdään?
    Yleen­sä sil­lä on tarkoitet­tu palkko­jen alen­tamista, mikä ei liene val­tion päätet­tävis­sä ja joka tapauk­ses­sa se olisi markki­na­t­alouden peri­aat­tei­den vas­taista — ja kuitenkin oikeis­ton suosimaa.
    Ai niin, markki­na­t­alouden peri­aat­teet… tosi­aan: paljon rahaa yri­tyk­sille, mielel­lään heti!

  78. Mik­si EKP työn­tää rahaa markki­noille pankkien kaut­ta, eikä toi­mi samal­la taval­la kuin FED?

    Seli­tys löy­tyy var­maan Sak­sas­ta ja Ran­skas­ta. Kun EKP toimii pankkien kaut­ta, niin osan EKP:n tuki­ra­hoista saa­vat sak­salaiset ja ran­skalaiset huonos­sa kun­nos­sa ole­vat pankit, jot­ka ovat sijoit­ta­neet Etelä-Euroopan maid­en velkakirjoihin.

    Nyt, kun on löy­det­ty sak­salaisillekin kel­paa­va malli rahan painamiseen, niin ei tarvi­ta enää inhot­tavia sisäisiä deval­vaa­tioi­ta. Ei muu­ta kuin lisää rahaa markki­noille ja inflaa­tio hoitaa loput.

    Valitet­tavaa vaan, että Suomen hal­li­tus ei ole pitänyt puo­li­aan ja sik­si suo­ma­lais­ten kokon­aissal­do jää tässä pelis­sä negatiiviseksi.

  79. Raimo K: Ilmeis­es­ti et ole lukenut”rehellisen” yrit­täjän kom­ment­te­ja aiem­mis­sa säikeissä.

    Enpä! 😉

    Omia koke­muk­sia ei tietysti pitäisi yleistää, mut­ta minus­ta yrit­täjänä toim­imi­nen Suomes­sa ei ole ollenkaan hul­lumpaa jos vain asi­akkai­ta riit­tää. Ja jos ei riitä niin kan­nat­taa kat­soa ensik­si peiliin…

  80. Raimo K kir­joit­ti sisäis­es­tä deval­vaa­tios­ta: “Val­tioko sen tekee?
    Ja miten se ylipään­sä tehdään?
    Yleen­sä sil­lä on tarkoitet­tu palkko­jen alen­tamista, mikä ei liene val­tion päätettävissä”

    Val­tion laa­jui­sis­sa kur­in­pito­toimis­sa val­tio toimii joka tapauk­ses­sa vähin­tään koor­di­naat­to­ri­na ja isän­nän äänenä. Kai val­ti­ol­la yhä korkein val­ta on, joten tuo onnis­tuu ainakin periaatteessa.

    Tapo­ja on monia. Min­un suosikki­ni on ollut ehkä sel­l­ainen, jos­sa val­tio varaa itselleen oikeu­den säätää palkko­ja. Menetelmä olisi reilu kaikkia kohtaan, jos kaikkien ryh­mien ansioi­ta (palkko­ja, palkkioi­ta jne.) leikat­taisi­in saman verran.

    Täl­laiset muu­tok­set jär­jestelmään vaati­si­vat kon­sen­sus­ta ja akti­ivista otet­ta. Mut­ta jos palkko­ja toisel­la taval­la alen­tavaan deval­vaa­tio-/in­flaa­tio-/palkanko­ro­tuskier­teeseen ei halu­ta takaisin, jokin toinen malli pitää kehit­tää. Nyt euroalue on luot­tanut kai jatku­vaan kasvu­un ja siihen, että muu­ta­man pros­entin ali­jäämät kuit­tau­tu­vat sil­lä. Ja taan­tu­man iskiessä ollaan kovin pihal­la tilanteesta.

  81. Viherinssi: Lyp­sävän lehmän tap­pamista ei pide­tä yleen­sä kovin hyvänä strate­giana. Asi­akkaan yleinen etu on myyjänkin etu, ris­tiri­itaa näil­lä eduil­la on tasan vain kau­pan kohteena ole­van tuot­teen hin­noit­telun kohdalla.

    Yleisem­min tämä tarkoit­taa sitä, että ratio­naalis­es­ti toimi­va toim­i­ja ei toi­vo köy­htymistä kenellekään muulle kuin kil­pail­i­jalleen. Köy­hän vauras­tu­mi­nen on siis myös rikkaiden etu, puhut­ti­in sit­ten yksilöistä tai yrityksistä.

    Näin sanoo teo­ria, mut­ta kun kyse on yri­tysjo­hta­jalle siitä, saako hän miljoo­nan täl­lä tilivuodel­la (ja mah­dol­lis­es­ti myös seu­raaval­la) pikavoit­to­ja hake­mal­la vaiko saman ver­ran koko uransa aikana toim­i­mal­la kokon­aisu­u­den suh­teen vas­tu­ullis­es­ti, vas­taus lie­nee siltä osin selvä.

  82. Sylt­ty:
    Eli kyl­lä talouskasvu näkyy köy­himpi­enkin kukkarossa, vai monel­lako köy­häl­lä lap­siper­heel­lä per­heel­lä oli 80-luvul­la käytössään 40-tuumaisia taulutelevisioita?

    Teknologi­nen kehi­tys on tosi­a­sia, jota ei saa sekoit­taa talouskasvu­un. 80-luvul­la ei yksinker­tais­es­ti ollut teknolo­giaa 40-tuumaisen taulutele­vi­sion valmis­tamiseen. Tele­vi­sio­valmis­ta­jalle olisi sil­loin voin­ut antaa koko maail­man rahat, eikä tuol­laista tele­vi­sio­ta olisi siltikään sen vuosikymme­nen puolel­la saanut käsi­in­sä. Sen arvo oli täl­laisen talous­te­o­reet­tisen ajat­telun perus­teel­la sil­lä het­kel­lä ääretön.

    Ihan vas­taavasti­han voi fat­tan nykyasi­akas nau­reskel­la, miten Bill Gates oli 90- ja 2000-luvuil­la köy­himys, kun ei 50 mil­jardin omaisu­udel­laan voin­ut ostaa äly­puhe­lin­ta, vaik­ka hän itse voi heti avus­tuk­sen tilille saat­u­aan kävel­lä lähim­pään kaup­paan osta­maan sellaisen.

  83. anonyy­mi: Teknologi­nen kehi­tys on tosi­a­sia, jota ei saa sekoit­taa talouskasvuun. 

    Talouskasvus­ta muis­taak­seni noin 80% johtuu suo­raan teknolo­gian kehittymisestä.

    Ihan vas­taavasti­han voi fat­tan nykyasi­akas nau­reskel­la, miten Bill Gates oli 90- ja 2000-luvuil­la köy­himys, kun ei 50 mil­jardin omaisu­udel­laan voin­ut ostaa äly­puhe­lin­ta, vaik­ka hän itse voi heti avus­tuk­sen tilille saat­u­aan kävel­lä lähim­pään kaup­paan osta­maan sellaisen. 

    Niin­pä.

    Eli eikö ole päivän­selvää, että tämän päivän fat­tan asi­akkaan olot ovat lois­tavasti parem­mat kuin 80-luvun fat­tan asi­akkaan? 80-luvul­la fat­tas­ta ei var­masti saanut raho­ja edes kun­nol­liseen kuva­putkitelkkari­in, kos­ka ne oli­vat kalliita.

    Mut­ta jos on vasem­malleen kallel­laan, voi tietenkin jupista jostain muista kuin mate­ri­aal­i­sista arvoista. En vain ymmär­rä mik­si kum­minkin heti sen perään vaa­di­taan lisää fyrkkaa köy­hille? Eiks se ole vähän omi­tu­ista kun mate­ri­aal­isu­us ei ole olen­naista, mut­ta silti köy­hille pitäisi saa­da nyt heti lisää materiaa? 

    Vai miten muuten ajat­telit talouskasvun hyödyt­tävät muitakin kuin niitä onnis­tu­jia, pait­si jaka­mal­la kasvun tuot­ta­maa mate­ri­aa eri tavoin (niinkuin tuol­la yllä käytän­nössä vaadit)?

  84. Sep­po S

    Mik­si EKP työn­tää rahaa markki­noille pankkien kaut­ta, eikä toi­mi samal­la taval­la kuin FED?

    Seli­tys löy­tyy var­maan Sak­sas­ta ja Ran­skas­ta. Kun EKP toimii pankkien kaut­ta, niin osan EKP:n tuki­ra­hoista saa­vat sak­salaiset ja ran­skalaiset huonos­sa kun­nos­sa ole­vat pankit, jot­ka ovat sijoit­ta­neet Etelä-Euroopan maid­en velkakirjoihin.

    Salali­it­to­teo­ri­at ovat tietysti mie­lenki­in­toisia, mut­ta todel­lisu­udessa EKP ei voi suo­raan rahoit­taa jäsen­val­tioi­ta (setelira­hoi­tus), kos­ka se on eksplisi­it­tis­es­ti kiel­let­ty Euroopan union­in perus­sopimuk­sis­sa: Liss­abonin sopimuk­sen “Treaty on the Func­tion­ing of the Euro­pean Union (TFEU)” artik­la 123.

    Perus­sopimusten muut­ta­mi­nen on aikaa vievää ja epä­var­maa (kansanäänestyk­siä) ja vaatii luon­nol­lis­es­ti jäsen­val­tioiden yksimielisyyttä.

    Min­ua häm­mästyt­tää kuin­ka kevyesti poli­itikotkin (myös tämän pal­stan isän­tä) suh­tau­tu­vat perus­tus­lain veroisi­in sopimuk­si­in ja jak­sa­vat pop­ulis­tis­es­ti syyl­listää EKP:tä (ja eri­tyis­es­ti yhtä jäsen­maa­ta, Sak­saa) asi­as­ta joka on yksiselit­teis­es­ti kir­jat­tu Lissabonissa.

    Link­ki TFEU-sopimukseen:
    http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2008:115:0047:0199:en:PDF

  85. anonyy­mi: Näin sanoo teo­ria, mut­ta kun kyse on yri­tysjo­hta­jalle siitä, saako hän miljoo­nan täl­lä tilivuodel­la (ja mah­dol­lis­es­ti myös seu­raaval­la) pikavoit­to­ja hake­mal­la vaiko saman ver­ran koko uransa aikana toim­i­mal­la kokon­aisu­u­den suh­teen vas­tu­ullis­es­ti, vas­taus lie­nee siltä osin selvä. 

    Tässä se raja meneekin yri­tyk­sen, ei yksilön kohdal­la. Jos yri­tysjo­hta­jat alka­vat yleisem­minkin käyt­täy­tyä yri­tyk­sen pitkän aikavälin etua vau­ri­oit­taen vaalies­saan omaa etu­aan, niin sil­loin ne yri­tyk­set men­estyvät, jot­ka eivät tar­joa täl­laisia kannustimia.

    Jos erit­täin suuril­la palkkioil­la saadaan erit­täin hyviä yri­tysjo­hta­jia, niin sil­loin ne palkkiot kan­nat­taa mak­saa. Jos erit­täin suuril­la palkkioil­la saadaan huono­ja johta­jia, palkkioi­ta mak­samat­tomat yri­tyk­set men­estyvät parem­min. Ongel­ma hoitaa itsen­sä pois päiväjärjestyksestä.

    Huonoil­la palkkio­jär­jeste­ly­il­lä on saatu suuri määrä onnet­to­muut­ta aikaan. Nyt voisi kuitenkin olla hyvä huo­ma­ta, että tämä kos­kee aivan eri­tyis­es­ti ja ensisi­jais­es­ti rahoi­tussek­to­ria. Varsi­naista tuotan­nol­lista toim­intaa teke­vis­sä yri­tyk­sis­sä on aika vaikea nähdä palkkio­jär­jestelmien laa­jem­min aiheut­tamia ongelmia. Yleen­sä ongel­mat ovat olleet tois­t­en omis­ta­jien päänsärky.

    Voisin kuvitel­la, että ylläol­e­van kom­mentin taustal­la on eräs F‑alkuinen infra­struk­tu­uri­palvelui­ta tar­joa­va val­tio-omis­teinen pulju. Sen osalta tilanne on tietysti se, että se voi vapaasti pumpa­ta asi­akkaansa kuivi­in, kos­ka se on monop­o­liase­mas­sa. Kyse ei ole vapaas­sa markki­naym­päristössä toimi­vas­ta yri­tyk­ses­tä. Aivan samal­la taval­la val­tiokin voi verot­taa talouden kurimuk­seen niin halutessaan.

    Mielel­läni kyl­lä kuulen, jos löy­tyy vapaas­sa ympäristössä toimivia yri­tyk­siä, jot­ka ovat johta­jien palkkioiden takia nään­nyt­täneet asi­akkaansa nälkään.

  86. Viherinssi: Tässä se raja meneekin yri­tyk­sen, ei yksilön kohdal­la. Josyri­tysjo­hta­jat alka­vat yleisem­minkin käyt­täy­tyä yri­tyk­sen pitkän aikavälin etua vau­ri­oit­taen vaalies­saan omaa etu­aan, niin sil­loin ne yri­tyk­set men­estyvät, jot­ka eivät tar­joa täl­laisia kannustimia.

    Kvar­taa­likap­i­tal­is­mia ei nyt niin kauan olla vielä har­joitet­tu, mut­ta kyl­lähän tietyt pienem­mät yri­tyk­set alka­vat jo osa­ta päteväm­min toimia. Isom­mat vain kon­trol­loi­vat markkinoita.
    Poli­ti­ikalla, suhteil­la ja markki­noin­nil­la voi pela­ta aika pitkään ja vielä senkin jäl­keen, kun tuot­teel­la ei pär­jätä, kokon­aisu­ut­ta ei vält­tämät­tä tarvitse paran­taa kuin kivun­si­etora­jan taakse.

    Jos erit­täin suuril­la palkkioil­la saadaan erit­täin hyviä yri­tysjo­hta­jia, niin sil­loin ne palkkiot kan­nat­taa mak­saa. Jos erit­täin suuril­la palkkioil­la saadaan huono­ja johta­jia, palkkioi­ta mak­samat­tomat yri­tyk­set men­estyvät parem­min. Ongel­ma hoitaa itsen­sä pois päiväjärjestyksestä.

    Näin tapah­tuu vas­ta pitkäl­lä aikavälil­lä ellei kil­pailulle tule lisää esteitä, kuten vaikka­pa kiristyvät IPR-lait..
    Lyhyel­lä aikavälil­lä myopa­tia ja hyvä veli-jär­jestelmän/lu­okkasym­pa­t­ian aiheut­ta­ma tait­tovirhe aut­taa piilot­ta­maan ongelmien syitä. Sitä pait­si potkuis­ta­han saa hel­posti myöskin rahaa!

    Huonoil­la palkkio­jär­jeste­ly­il­lä on saatu suuri määrä onnet­to­muut­ta aikaan. Nyt voisi kuitenkin olla hyvä huo­ma­ta, että tämä kos­kee aivan eri­tyis­es­ti ja ensisi­jais­es­ti rahoi­tussek­to­ria. Varsi­naista tuotan­nol­lista toim­intaa teke­vis­sä yri­tyk­sis­sä on aika vaikea nähdä palkkio­jär­jestelmien laa­jem­min aiheut­tamia ongelmia. Yleen­sä ongel­mat ovat olleet tois­t­en omis­ta­jien päänsärky.

    Nokia..?

    Mielel­läni kyl­lä kuulen, jos löy­tyy vapaas­sa ympäristössä toimivia yri­tyk­siä, jot­ka ovat johta­jien palkkioiden takia nään­nyt­täneet asi­akkaansa nälkään.

    Nälkään eivät nään­ny edes siitä kovasti nykyään valit­ta­vat muusikot.

    Paljon hait­taa ja kiusaa voidaan kuitenkin näen­näisessä monop­o­li- tai kartel­liase­mas­sa asi­akkaalle tuottaa.

  87. Sylt­ty: Talouskasvus­ta muis­taak­seni noin 80% johtuu suo­raan teknolo­gian kehittymisestä.

    No, noin päin minäkin kuvit­te­len syy-seu­raus­suh­teen menevän. Ja sil­loin ei kai tek­nol­o­gis­es­ta kehi­tyk­ses­tä johtu­via asioi­ta voi suo­raan pistää talouskasvun piikki­in, kuten alun­perin teit.

    Mut­ta jos on vasem­malleen kallel­laan, voi tietenkin jupista jostain muista kuin mate­ri­aal­i­sista arvoista. En vain ymmär­rä mik­si kum­minkin heti sen perään vaa­di­taan lisää fyrkkaa köy­hille? Eiks se ole vähän omi­tu­ista kun mate­ri­aal­isu­us ei ole olen­naista, mut­ta silti köy­hille pitäisi saa­da nyt heti lisää materiaa?

    Yritätkö nyt tosis­saan väit­tää, etteikö mate­ri­al­la olisi ei-mate­ri­aal­isia ulot­tuvuuk­sia, jot­ka liit­tyvät oikeuk­si­in, hyv­in­voin­ti­in, arvos­tuk­seen, tasa-arvoon, yhteiskun­nal­liseen osallistumiseen, ..?

  88. Oikeis­tode­mar­ille:

    Julkisen hallinnon työ­paikat ovat nelink­er­tais­tuneet sit­ten 60-luvun!

    Kaikille pitäsi olla jo selvää, että täl­lä sek­to­ril­la ei juurikaan tehdä tuot­tavaa työtä.

    Siitä syys­tä tämä sek­tori on kiireesti san­i­toita­va taloutemme (= varsinkin vientimme)kantokykyä vas­taavalle tasolle.

    Toisaal­ta kaikille pitäsi jo olla sekin selvää, että nykykri­isi on uuden­lainen, syvälle rakeisi­imme ulottuva.

    Emme siis enää selviä van­hoil­la lääkkeillä.

    Ain­oan todel­lisen ratkaisun pidem­mäl­lä tähtäyk­sel­lä tar­joaakin vain PK-sek­torimme kil­pailukykyi­nen, vien­tive­toinen talouskasvu.

    Oikeis­to, yms. demarien kan­nat­taisi jo tun­nus­taa tosi­asi­at, ja uno­htaa kalman­hajuiset marx­i­laiset ajatuksensa.

    On jo aika lopet­taa pop­ulis­ti­hui­jaus ja tun­nus­taa rehellis­es­ti: Nykyisen kokoiselle julkiselle sek­to­rille ei enää ole tiedos­sa maksajia!

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka yrit­tää mak­saa ei-tuot­tavien palkat

    1. Julkisen hallinnon työ­paikat ovat nelink­er­tais­tuneet sit­ten 60-luvun!
      Kaikille pitäsi olla jo selvää, että täl­lä sek­to­ril­la ei juurikaan tehdä tuot­tavaa työtä

      Hei haloo!
      Sairaalat, koulut, yliopis­tot, tei­den auraus, satamien yllåpi­to ja kaik­ki muu. Turhgaa ja tuottamatonta?!

  89. Osmo Soin­in­vaara: Hei haloo!
    Sairaalat, koulut, yliopis­tot, tei­den auraus, satamien ylläpi­to ja kaik­ki muu. Turhaa ja tuottamatonta?!

    No kyl­lä “rehelli­nen” yrit­täjä mielel­lään ottaisi tuot­ta­van siivun näistä tuottamattomista…
    Ja onhan niitä yksityistetty.

  90. Osmo Soin­in­vaara: Sairaalat, koulut, yliopis­tot, tei­den auraus, satamien ylläpi­to ja kaik­ki muu. Turhaa ja tuottamatonta?!

    Ymmärsin että kyse on julkises­ta hallinnos­ta, ei julkises­ta sek­torista. Julki­nen hallinto on itsessään val­ta­va, esimerkik­si EVA:n mukaan:

    Yleinen käsi­tys on, että julk­isy­hteisö­jen hallinnon meno­jen osu­us on noin 5–10 pros­ent­tia niiden kokon­ais­menoista. Julkisen hallinnon, tutkimuk­sen ja suun­nit­te­lu­toim­into­jen palkka­meno­jen osu­us kaik­ista julk­isy­hteisö­jen mak­samista palkoista oli 18.6 pros­ent­tia vuon­na 2009. Val­taosa näistä palkkaku­luista muo­dos­tuu val­tion keskushallinnos­sa ja sen viras­tois­sa sekä laitoksissa. 

    Jopa tämä 18.6% arvio hallinnon kus­tan­nuk­sista tun­tuu alim­i­toite­tul­ta ihan jo niiden jut­tu­jen perus­teel­la mitä tutu­il­ta asiantun­ti­ja-ammatin työnku­vas­ta julkisel­la sek­to­ril­la on kuul­lut. Hallinto- ja byrokra­ti­atyön osu­us kas­vaa jatku­vasti sub­stanssin kustannuksella.

    Olisi pikkuhil­jaa myön­net­tävä että mas­si­ivi­nen julki­nen sek­tori oli 70-luvun alun vaikeis­sa olo­suhteis­sa tehty hätäratkaisu suurten ikälu­okkien syr­jäy­tymisen estämisek­si, ja sel­l­aise­na tilapäi­nen merk­i­tyk­sessä työu­ran pituinen.

    Sin­nepäinkään nykyisen kokoista julk­ista sek­to­ria ei tarvi­ta saman­ta­soisen elämän­laadun säi­lyt­tämisek­si, jos elämän­laatu­na ei pide­tä mah­dol­lisu­ut­ta lep­poisaan lisäar­voa luo­mat­tomaan ja laitostavaan suojatyöpaikkaan.

  91. anonyy­mi: No, noin päin minäkin kuvit­te­len syy-seu­raus­suh­teen menevän. Ja sil­loin ei kai tek­nol­o­gis­es­ta kehi­tyk­ses­tä johtu­via asioi­ta voi suo­raan pistää talouskasvun piikki­in, kuten alun­perin teit.

    Minus­ta Syl­tyn point­ti oli siinä, että teknolo­gian kehi­tys on sitä talouskasvua. Se, että nyky­isil­lä ihmisil­lä on iso­ja taulutelkkare­i­ta pie­nien putkitelkkarei­den (tai ei minkään) sijaan, tarkoit­taa parem­paa mate­ri­aal­ista hyv­in­voin­tia. Mitä talouskasvun pitäisi tarkoit­taa jos ei juuri sitä, että ihmisil­lä on parem­pi mate­ri­aa­li­nen hyvinvointi? 

    Ei kai talouskasvu voi sisältää sel­l­aisia nol­la­sum­ma-asioi­ta kuin vaikka­pa taloudel­lisen hyv­in­voin­nin tuo­ma sta­tus yhteiskun­nas­sa. Täl­lais­ten asioiden kohdal­la­han yhden ase­man parane­m­i­nen tarkoit­taa aina jonkun toisen ase­man huononemista.

  92. Epäilemät­tä PK-sek­tori on tärkeä hyv­in­voin­timme kannal­ta. Ja julkisel­la puolel­la on jos­sain määrin saneer­at­tavaa. Mut­ta on niitä loisia myös yksi­tyisel­lä sektorilla.

    Sep­po Korp­poon kan­nat­taisi kiin­nit­tää huomio­ta esimerkik­si finanssisek­tori­in. Tekevätkö kaik­ki panki­ir­it yhteiskun­nan kannal­ta tuot­tavaa työtä? Vai onko osa rahan­pyörit­täjistä turhan­päiväisiä keinot­telijoi­ta ja kuor­mas­ta syöjiä.

    Kau­pan sek­to­ril­la on heikon kil­pailun vuok­si löysää. Se aiheut­taa kulut­ta­jille ja sitä kaut­ta yhteiskun­nallemme turhia lisäkuluja.

    For­tum saa voit­to­ja, jos vain vet­tä sataa. Van­hat ydin­voimalat tuot­ta­vat val­tavaa kas­savir­taa täysin riip­pumat­ta johta­jien kyvy­istä. Ja sit­ten nykyiset johta­jat kuitaa­vat kohtu­ut­tomat palkkiot.

    Kun laite­taan julk­ista puol­ta kun­toon, niin tehoste­taan samal­la myös yksi­ty­istä sektoria.

  93. Sep­po Korp­poo:

    Julkisen hallinnon työ­paikat ovat nelink­er­tais­tuneet sit­ten 60-luvun!

    Kaikille pitäsi olla jo selvää, että täl­lä sek­to­ril­la ei juurikaan tehdä tuot­tavaa työtä.

    Siitä syys­tä tämä sek­tori on kiireesti san­i­toita­va taloutemme (= varsinkin vientimme)kantokykyä vas­taavalle tasolle.

    Julki­nen sek­tori mm. koulut­taa ne työn­tek­i­jät, jot­ka työ­nan­ta­jat saa­vat käyt­töön­sä voidak­seen rikas­tua. Mut­ta tuos­ta jälkim­mäis­es­tä olen täysin samaa mieltä. Julki­nen talous oli viime vuon­na 59 % BKT:stä, mikä oli toisek­si korkein. Tan­s­ka edel­lä ja muut perässä. Hyv­inä vuosi­na tuo on ollut luokkaa 50 %.

  94. Pekalle sanois­in, että kyl­lähän EKP on viime aikoina melko akti­ivis­es­ti ostanut Ital­ian ja Espan­jan velka­kir­jo­ja. Mut­ta EKP on tehnyt ostot jälki­markki­noil­la. Sopimuk­sia on tulkit­tu niin, että lähin­nä vain suo­rat ostot maid­en jär­jestämis­sä huu­tokaupois­sa on kielletty.

    Joten EKP voisi aivan hyvin vaikka­pa tupla­ta velka­kir­jo­jen ostot jälki­markki­noil­la, mut­ta sen sijaan se on läht­enyt työn­tämään rahaa markki­noille pankkien kautta. 

    Mik­si? Sik­si, että sil­lä taval­la se antaa pankki­tukea sak­salaisille ja ran­skalaisille pankeille. Ja Merkel ja Sarkozy ovat tyy­tyväisiä, kos­ka kansa luulee, ettei veron­mak­sajien varo­ja tarvitse uhra­ta pankkien pelastamiseen.

    Mut­ta viime kädessä myös EKP:n riskitkin kaatu­vat veon­mak­sajien niskaan. Mut­ta poli­i­itikot pää­sevät näin helpom­mal­la, kun voivat syyt­tää EKP:n toilailu­ja. Poli­itikot ovat hil­jaa siitä, että lin­jauk­set on tehty EU:n kokouksissa.

    Myös suo­ma­laiset veron­mak­sa­jat saa­vat Suomen Pankin tasei­den kaut­ta osansa EKP:n megariskeistä, vaik­ka suo­ma­laiset pankit eivät suo­raan hyödy EKP:n toimista. Suomen hal­li­tus ei vaan ole tätä halun­nut ker­toa kansalaisille.

  95. Osmo Soin­in­vaara: Hei haloo!Sairaalat, koulut, yliopis­tot, tei­den auraus, satamien yllåpi­to ja kaik­ki muu. Turhgaa ja tuottamatonta?!

    Paljon olisi varaa yksi­ty­istää ja leika­ta, tuostakin lis­tas­ta säi­lyt­täisin ehkä suurim­mak­si osak­si sairaalat, koulut ja yliopis­tot. Mihin Suomes­sa esimerkik­si tarvi­taan allaol­e­van linkin putiikkeja:

    http://www.laaninhallitus.fi/

  96. Tämän päivän Hesarin pääkir­joi­tus­sivul­la oli Sakari Puis­ton kir­joi­tus palu­us­ta kul­takan­taan, sil­loin­han ei voisi enää valit­taa, että Euro on liian kallis, tai että Kiinan val­u­ut­ta on aliarvostettu.

    Onko Suomes­sa viime aikoina aiem­min käy­ty julk­ista keskustelua Fiat-rahan hylkäämisestä?

    Jenkeis­sähän tätä kyl­lä on tapah­tunut, aja­tus palu­us­ta kul­ta- tai hopeakan­taan on varsin yleinen ainakin repub­likaanien kesku­udessa (Cato insti­tu­ut­ti, pres­i­dent­tiehdokas Ron Paul tule­vat min­ul­la ensim­mäisenä mieleen)

  97. Noi­hin EKP:n lait­to­muuk­si­in tai lail­lisuuk­si­in ei voi kuin sanoa, että mitä enem­män pitävät kiin­ni sään­nök­sistä, sitä nopeam­min sään­nösten voimas­sa olo ainakin tietyis­sä jäsen­mais­sa lop­puu euron rom­ah­taes­sa. Täl­laista se on, kun lake­ja tehdään toivea­jat­telul­la. Kul­taa enem­män suosit­telisin muuten irid­i­u­mia rahan arvon mit­tarik­si. Kul­ta kun on niin taval­lista ja jotenkin pois­sa muodista. Kul­ta­sor­mi, kul­taranne, kul­tainen muis­to, kul­taiset vuodet, kul­lite­tut ranteet, kultakanta…auts.

  98. Julkisen halli­non tarpeel­lisu­us on help­po mita­ta. Muute­taan _kaikki_ sen palve­lut mak­sullisik­si ja jae­taan tulon­si­ir­rot suo­raan rahana (kansalais­palk­ka), ei ilmaisi­na palveluina.

    Jos julk­ishallinto pitää tehokkaat koulut, päivähoidon jne. niin olkoon. Muuten yksi­tyiset val­taa­vat markkinat.

    Sit­ten tähän, että köy­häl­lä ei ole varaa. Mielum­min sit­ten vaik­ka ter­vey­den­hoitotili, johon on pakko pistää pros­ent­ti palka­s­ta kunnes siel­lä on san­o­taan vaik­ka 100 000e. Jos se menee miinuk­selle, niin se ei estäisi, vaan sil­loin ensisi­jais­es­ti käytet­täisi­in kuollei­den ter­veystilien rahat, jos se ei riitä, niin verora­hoista. Mut­ta tavoite, olisi, että jokainen edes näk­isi kustannukset.

    Nyt köy­häl­lä on kuitenkin varaa palkata val­ti­olle kaveri kyykyt­tämään sitä.

  99. Eisi­in pros­ent­ti vaan X prosenttia.

    Lisäk­si kaik­ki pros­ent­ti avus­tuk­set pitä’ä lopet­taa. Esim. Asumistuki.

  100. spot­tu:
    ´snip´
    Jopa tämä 18.6% arvio hallinnon kus­tan­nuk­sista tun­tuu alim­i­toite­tul­ta ihan jo niiden jut­tu­jen perus­teel­la mitä tutu­il­ta asiantun­ti­ja-ammatin työnku­vas­ta julkisel­la sek­to­ril­la on kuul­lut. Hallinto- ja byrokra­ti­atyön osu­us kas­vaa jatku­vasti sub­stanssin kustannuksella.
    ´snip´

    Voihan se olla niin… ja kun julkisen sek­torin osu­us työvoimas­ta on noin 25%, tuo 18.6% tästä on 4.65% eli aika lähel­lä sitä, mitä olen aikaisem­min toden­nut hallinnon osuudeksi.
    Siitä vaan sit­ten yksi­ty­istämään — ehkä oikeuslaitok­sen voisi yksi­ty­istää ensik­si, sehän kohtelee usein niin kaltoin ´rehellistä´ yrittäjää.
    Ehkä voitaisi­in myös ottaa takaisin van­ha käytän­tö, jon­ka mukaan julkiset virat annet­ti­in eniten tar­joav­ille, nämä rahas­ti­vat sit­ten kansalta, mitä kat­soi­vat tarvit­se­vansa ja tilit­tivät kru­unulle, mitä jäi.

  101. OS Kir­joit­ti:
    Hei haloo!
    Sairaalat, koulut, yliopis­tot, tei­den auraus, satamien yllåpi­to ja kaik­ki muu. Turhgaa ja tuottamatonta?!

    Yleen­sä olen arvostanut OSn rehellisiä reak­tioi­ta, joskus hänen ide­olo­giaansa näh­den vas­takkaisi­inkin näkemyksiin.

    Nyt olen kuitenkin pet­tynyt: OS lait­toi tiedemiehen kau­ni­in viitan naulaan ja puki päälleen hävet­tävän ruman pop­ulisti-poli­itikon kauhtanan. 

    Min­ulle 1 + 1 = 2. Tässä tapauk­ses­sa OS tar­joaa pop­ulis­tista viitosta!

    Tietenkin Suo­mi tarvit­see kaik­ki suorit­ta­van por­taan sairaan­hoita­jat, opet­ta­jat, auraa­jat, sata­mat, yms. Ne ovat arvoresursse­ja, joiden palkko­ja pitäisi nostaa!

    Suorit­ta­van por­taan yläpuolel­la on kuitenkin käsitämät­tömän laa­ja, usein polit­tis­ten suo­japaikko­jen paljolti tarpee­ton byriokratia.

    Tästä on nyt kysymys! 

    Lie­nee turhaa odot­taa OSn “rehellistä” kom­met­tia tästä?

    Suo­mi-laivan moot­tori on nyt pysähtynyt ja joka paikas­sa on vuotoja!

    Nyt on aika lähteä koner­e­mont­ti­in, ja lop­ut miehet pumppuinin…

    Kuitenkin OS näyt­tää ehdot­ta­van juh­lien jatkamista, tois­t­en piikki­in tietenkin!

    Sep­po Korppoo,
    Edus­taa yrit­täjiä, joiden piik­ki on menos­sa kiinni

    1. Jos puhutaan hallinnon työ­paikoista, pitää käyt­tää hallinnon työ­paikko­jen määriä eikä sadoista tuhan­sista työ­paikoista, jol­loin täy­tyy tarkoit­taa sairaaloi­ta, opet­ta­jia ja niin edelleen.

  102. Tohtori Hen­rik­ki Lahti kir­joit­ti taan­noin seuraavaa:

    “Suomes­sa työvoimak­si voinee arvioi­da noin 3 miljoon­aa. Tästä julkisen sek­torin palveluk­ses­sa on noin kol­mannes, liki kol­mannes on laa­jan työt­tömyy­den piiris­sä — kun rehellis­es­ti las­ke­taan kaik­ki jär­jeste­lyt — ja vain run­sas kol­mannes tekee tuot­tavaa työtä yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, jon­ka peri­aat­teessa pitäisi tuot­taa koko talouden käytet­tävis­sä ole­vat tulot.

    Kun aikanaan 90-luvun alus­sa mm. Sam­pon pääjo­hta­ja Jouko Lesk­i­nen esit­ti “kauhuske­naar­i­on” siitä, että Suomes­sa huolto­suhde läh­estyy kestämätön­tä kol­men rajaa, nyt ollaan matkalla kohti lukua viisi eli yksi ihmi­nen tuot­tavas­sa työssä joutuu elät­tämään neljää muuta.”

    Vuon­na 2011 suurim­mat irti­sano­jat oli­vat pörssiy­htiöitä (mm. Nokia ja UPM-Kymmene), ja sama tahti jatkuu…

    Nyt ei Suomes­sa kan­nat­taisi irvis­tel­lä kateel­lisi­na sille, että Sak­san kekno­te­ol­lisu­us on niin kil­pai­lykysy­istä tai siitä, että kiinalaiset ovat epäreilu­ja kun tekevät silmit­tömästi töitä ja säästävät.

    Ja tästä kaikesta sit­ten johtuu se, että euro on liian kallis.

    Ei pikku Suo­mi tälle voi mitään!

    Sen sijaan pitää kiireesti pan­na omat asi­at kuntoon:
    1) Julki­nen sek­tori pienen­net­tävä kil­pailukykyiselle tasolle
    2) PK-sek­tori raju­un, vien­tive­toiseen kasvuun

    Kaik­ki muu onkin sit­ten kansan harhaan­jo­htamista ja
    populismia.

    Olen myös huolestunut siitä jär­jen­vas­tais­es­ta, täl­läkin pal­stal­la esi­in tulev­as­ta asen­teesta, että kaik­ki mielip­i­teet oli­si­vat muka saman arvoisia.

    Kyl­lä se kuitenkin on niin, että 1+1 = 2.

    Sep­po Korppoo
    Huu­ta­van ääni pop­ulis­min korvessa?

  103. Sep­po Korp­poo:

    ´snip´
    Sen sijaan pitää kiireesti pan­na omat asi­at kuntoon:
    1) Julki­nen sek­tori pienen­net­tävä kil­pailukykyiselle tasolle
    2) PK-sek­tori raju­un, vien­tive­toiseen kasvuun

    Kaik­ki muu onkin sit­ten kansan harhaan­jo­htamista ja populismia.

    Olen myös huolestunut siitä jär­jen­vas­tais­es­ta, täl­läkin pal­stal­la esi­in tulev­as­ta asen­teesta, että kaik­ki mielip­i­teet oli­si­vat muka saman arvoisia.

    Kyl­lä se kuitenkin on niin, että 1+1 = 2.

    Sep­po Korppoo
    Huu­ta­van ääni pop­ulis­min korvessa?

    Pakko on olla huu­ta­van pop­ulistin kanssa samaa mieltä, että kaik­ki mielip­i­teet eivät ole saman arvoisia. Eivät, vaik­ka niitä olisi paljonkin.

    Jos osaa laskea 1+1, osoit­taa vain sen, että eräil­lä yrit­täjil­lä koulu­tus­ta­so edelleen on se per­in­teinen: pari kier­rosta kier­tok­oulua ja nekin väärään suuntaan.

    Ja eikö olekin erikoista, että kan­sain­väliset sijoit­ta­jat yrit­tävät kaikin keinoin saa­da hal­tu­un juuri noi­ta tuot­ta­mat­to­mia julkisen sek­torin tehtäviä — ja tekevät niil­lä hirveitä voit­to­ja, veron­mak­sajien rahoilla.

  104. En ymmär­rä tätä ajat­telua, että yksi­tyisen sek­torin työ on tuot­tavaa ja julkisen sek­torin ei. Jos viras­to ulkois­taa esim. siivous­palvelun­sa yksi­tyiselle sek­to­rille, niin muut­tuko tämä työ yhdessä yössä tuot­ta­mat­tomas­ta tuottavaksi?

  105. KKK:
    En ymmär­rä tätä ajat­telua, että yksi­tyisen sek­torin työ on tuot­tavaa ja julkisen sek­torin ei. Jos viras­to ulkois­taa esim. siivous­palvelun­sa yksi­tyiselle sek­to­rille, niin muut­tuko tämä työ yhdessä yössä tuot­ta­mat­tomas­ta tuottavaksi?

    Lisäk­si voisi myöskin kysyä vaikka­pa Korp­pool­ta, että onko sit­ten myös yksi­tyisen sek­torin hallinto täysin tuot­tam­a­ton­ta työtä?

  106. Ville_: Julkisen halli­non tarpeel­lisu­us on help­po mita­ta. Muute­taan _kaikki_ sen palve­lut mak­sullisik­si ja jae­taan tulon­si­ir­rot suo­raan rahana (kansalais­palk­ka), ei ilmaisi­na palveluina.Jos julk­ishallinto pitää tehokkaat koulut, päivähoidon jne. niin olkoon. Muuten yksi­tyiset val­taa­vat markkinat

    Välil­lä tulee mieleen, että kum­mas­ta on kyse: ei vain osa­ta nähdä kuin­ka rajoit­tunut ja turmi­olli­nen oma mielipi­de on, vai siitä että fanatis­mi (kuten nyt vaik­ka yksi­ty­istämisen kanssa) voit­taa havainnot.

    Kir­joi­tat että oikein koroste­tusti _kaikki_ hallinnon palve­lut mak­sullisik­si ja hoide­taan hom­ma tulon­si­ir­toina. Esimerkkeinä sit­ten koulut ja sairaalat (ei siis edes puhet­ta mis­tään byrokraateista). 

    Eli tuomiois­tu­in käsit­telee syyt­teen sin­u­un kohdis­tuneesta törkeästä pahoin­pitelystä vas­ta kun olet sille mak­sanut? Kun­han nyt ensin tietysti olet mak­sanut poli­isille siitä että jut­tu on ensinkään tutkit­tu. Palokun­ta sam­mut­taa vain ne talot, joista asukas vingut­taa visaa. Valitet­tavasti voin ker­toa, että maa­han tapah­tu­van hyökkäyk­sen sattues­sa ilma­puo­lus­tuk­semme ei vielä osaa erotel­la suo­jat­tavia kohtei­ta mak­su­lu­okan mukaan, joten pom­mi­tuk­selta pitää suo­ja­ta joko myös ne inhot­ta­vat vapaa­matkus­ta­jat tai ei ketään. 

    Jostakin löy­tyy opti­mip­iste ulkois­tamiselle ja se voi hyvinkin olla sel­l­ainen, että ulkois­taa pitää enem­män kuin nyt. Mut­ta aivan selvää on, että on tilantei­ta jois­sa on määrät­tömästi parem­pi hoitaa asia julkisen sek­torin toimes­ta. Ja vielä isom­pi joukko tilantei­ta jois­sa se luul­tavasti on fik­sumpaa. Tämän rajan löytämi­nen on tarpeelli­nen pros­es­si, mut­ta tuol­laiset ide­ol­o­giset heitot tuo­vat mieleen lähin­nä lahko­laisen fanaat­tisu­u­den, jos­sa tois­tel­laan Fried­ma­nia Jahven sijaan…

  107. KKK:
    En ymmär­rä tätä ajat­telua, että yksi­tyisen sek­torin työ on tuot­tavaa ja julkisen sek­torin ei. Jos viras­to ulkois­taa esim. siivous­palvelun­sa yksi­tyiselle sek­to­rille, niin muut­tuko tämä työ yhdessä yössä tuot­ta­mat­tomas­ta tuottavaksi?

    Juuri niin! Olet ymmärtänyt yksi­ty­istämiside­olo­gian aivan oikein. Ja kyl­lä se sit­ten yrit­täjälle tuottaakin.

  108. KKK kir­joit­ti: “En ymmär­rä tätä ajat­telua, että yksi­tyisen sek­torin työ on tuot­tavaa ja julkisen sek­torin ei.”

    Tästä on juuri kysymys. Se menee yksinker­tais­taen näin:

    Jos elämme markki­na­t­aloudessa, niin sit­ten on toimit­ta­va sen sään­tö­jen mukaan.

    Tästä seu­raa se, että jos jotain tehdään verovaroil­la, niin se ei ole tuo­tavaa työtä.

    Tuot­ta­va työ tehdään kivenko­vas­sa ja armo­tomas­sa kil­pailus­sa: Paras tuote menee kau­pak­si, ja siitä sit­ten saadaan ne veroeurot. 

    Jos tässä ei pär­jää, niin edessä on konkurssi ja velkavankeus.

    Jos puolestaan eletään marx­i­laises­sa sosial­is­mis­sa, sil­loin kaik­ki on toisin. Esimerkke­jä löy­tyy Pohjois-Kore­as­ta ja Kuubasta. 

    Neu­vos­toli­it­tokin yrit­ti, kalman­hajuisin seurauksin.

    Jos tätä ei halua uskoa tai ymmärtää, niin on parem­pi tehdä marx­i­laisia kokei­ta rotil­la, ei suomalaisilla.

    Suo­ma­lail­la näitä kokei­ta halu­a­vat tehdä ne, joil­la on kaapis­saan piilos­sa marx­in luu­ranko, usein jopa hämäys­mielessä vihreäk­si tai Ruotsin värei­hin maalatuna.

    Olisi tälle pal­stalle kun­ni­ak­si, jos OSkin lausu­isi tästä jotakin.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka tais­telee rysty­set ver­essä jokaises­ta vienti-kaupasta

  109. “Kaikissa selvi­tyk­sis­sä on hallinnon osu­us kun­tien työn­tek­i­jöistä noin 4 prosenttia”

    “Jos puhutaan hallinnon työ­paikoista, pitää käyt­tää hallinnon työ­paikko­jen määriä eikä sadoista tuhan­sista työ­paikoista, jol­loin täy­tyy tarkoit­taa sairaaloi­ta, opet­ta­jia ja niin edelleen.”

    Tässä jää kyl­lä huomioimat­ta se aika, jon­ka opet­ta­ja, lääkäri tai sairaan­hoita­ja käyt­tävät siihen, että istu­vat lomak­keen tai tietokoneen ääressä ja naput­tel­e­vat sinne tilas­toin­ti­ra­port­te­ja tai tekevät moni­ammatil­lista monikulttuuriyhteistyösuunnittelua.

    Hallinnon ja ns. varsi­naisen työn raja on veteen piir­ret­ty vii­va; osa tästä viivan kieppeil­lä tapah­tu­vas­ta puuhastelus­ta on var­masti jol­lain tasol­la hyödyl­listäkin. Mut­ta joka tapauk­ses­sa pelkästään laske­mal­la hallinto-nimisen organ­isaa­tion työn­tek­i­jöi­den nup­piluku ja bud­jet­ti ja ver­taa­mal­la sitä koko bud­jet­ti­in ei saa­da koko totuutta.

  110. Sep­po Korp­poo: Tästä seu­raa se, että jos jotain tehdään verovaroil­la, niin se ei ole tuo­tavaa työtä.
    Tuot­ta­va työ tehdään kivenko­vas­sa ja armo­tomas­sa kil­pailus­sa: Paras tuote menee kau­pak­si, ja siitä sit­ten saadaan ne veroeurot. 

    Väitätkö sit­ten, että katu­jen rak­en­t­a­mi­nen ei tuo­ta ihmisille hyv­in­voin­tia. Vaik­ka kaik­ki hyö­tyvät katu­jen ole­mas­saolosta, minkään yksi­tyisen tahon ei kan­na­ta niiden rak­en­tamista rahoit­taa, kos­ka yksi­tyi­nen hyö­ty ei ylitä kus­tan­nuk­sia. Tämän vuok­si katu­jen rak­en­t­a­mi­nen rahoite­taan julkises­ti. Sama kos­kee esim. lääketi­eteel­listä tutkimus­ta. Myös kaik­ki yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la tehty työ ei lisää yhteiskun­nan kokon­aishyv­in­voin­tia mil­lään taval­la. Ote­taan esim. lehden­myyjä. Hyvä lehden­myyä hyödyt­tää val­tavasti omaa fir­maansa, mut­ta ei koko kansan­talout­ta, kos­ka lehden tilaami­nen on pois osta­jan muus­ta kulutuksesta.

  111. KKK:lle,

    Markki­na­t­aloudessa vapaal­la suo­ma­laisel­la miehel­lä ja naisel­la on oikeus odot­taa riit­täviä ja tehokkai­ta palvelu­ja vasti­neek­si mak­se­tu­ille veroille.

    Nämä palve­lut syn­tyvät nk. tuo­ta­mat­to­mia töitä tekemäl­lä, jot­ka usein ovat hyvinkin tärkeitä ja arvostettavia.

    Verot eivät kuitenkaan saa olla liian korkei­ta kil­pail­i­ja­mai­hin verrattuna.

    Liian korkeat verot nimit­täin tekevät tuot­ta­van työn kan­nat­ta­mat­tomak­si, mikä puolestaan tap­paa vapaan yrit­täjyy­den, ja johtaa ajan mit­taan maan velkoi­hin ja konkurssi­ti­laan (vrt. Kreikka).

    On tärkeää pitää mielessä, että val­tion pitää olla vapait­ten kansalais­ten­sa palveli­ja, eikä päinvastoin.

    Sep­po

  112. Osmo Soin­in­vaara:
    Uuden johta­jan alla EKP on alka­nut tehdä minus­ta vähän järkeväm­pää poli­ti­ikkaa. Rahoit­taa­han se jo val­tioiden luot­to­ja, tosin raha­pumpun kaut­ta niin, että EKP lainaa pankeille läh­es nol­lako­rol­la ja pankin riis­toko­rol­la Ital­ialle. Voisi sen toki tehdä toisinkin.

  113. Jo aloituskirjoituksessasi:“eivät mei­dän palkanko­ro­tuk­set olleet liian iso­ja, mut­ta Sak­san oli­vat liian pieniä”. Oli­pa hauskasti san­ot­tu. Tästäkin näemme, miten monel­la taval­la asian voi esit­tää, uno­hta­mat­ta myön­teistä sävyä. Vain ver­baal­isti kyvykäs kaveri kyke­nee tähän. Joka päivä voi oppia jotain. Kiitos

  114. Raimo K: Pakko on olla huu­ta­van pop­ulistin kanssa samaa mieltä, että kaik­ki mielip­i­teet eivät ole saman arvoisia. Eivät, vaik­ka niitä olisi paljonkin.

    Jos osaa laskea 1+1, osoit­taa vain sen, että eräil­lä yrit­täjil­lä koulu­tus­ta­so edelleen on se per­in­teinen: pari kier­rosta kier­tok­oulua ja nekin väärään suuntaan.

    Ja eikö olekin erikoista, että kan­sain­väliset sijoit­ta­jat yrit­tävät kaikin keinoin saa­da hal­tu­un juuri noi­ta tuot­ta­mat­to­mia julkisen sek­torin tehtäviä – ja tekevät niil­lä hirveitä voit­to­ja, veron­mak­sajien rahoilla.

  115. Hyviä määritelmiä. Arvu­ut­te­len ja yritän tsu­uma­ta tarkoi­tus­tasi. Ammuit ehkä ter­vey­den-ja van­hus­ten­huoltoa kohti. Entä jos poraudu­taan syi­hin, mitä mah­taa löy­tyä? Olisiko lääkärit menet­täneet val­tansa poliitikoille(lue talousasiantun­ti­joille)? Puut­tuuko lääkärik­oulu­tuk­ses­ta kokon­aan johta­jak­oulu­tus? Ovatko lääkärimme tietopäät­teen tui­jot­ta­jia? Onko lääkäreil­lämme liian vähän aikaa asi­akkaalle, ja puut­tuuko heiltä koulutet­tu sihteeriapu?
    Tässä aluk­si pureskeltavaa, ja mitä tulee yrit­täjien koulu­tus­ta­soon, niin eiköhän tosiyrit­täjä pidä huol­ta siitä, että hänen ammat­ti­tun­te­muk­sen­sa riit­tää oma­lle alalleen. Kauan ei markki­noil­la vilpil­lä ja osaa­mat­to­muudel­la pär­jää, se kai on fakta?
    Mut­ta täs­mäk­oulu­tus olisi tietenkin hyvä. Insinööri siis­ti­jänä on ehkä haaskausta?

  116. Sep­po Korp­poo: Markki­na­t­aloudessa vapaal­la suo­ma­laisel­la miehel­lä ja naisel­la on oikeus odot­taa riit­täviä ja tehokkai­ta palvelu­ja vasti­neek­si mak­se­tu­ille veroille.

    En tästä asi­as­ta ole mitenkään eri mieltä. Miel­län ter­mit tuot­ta­va ja tuot­tam­a­ton vain eri­lail­la kuin sinä.

  117. KKK: Väitätkö sit­ten, että katu­jen rak­en­t­a­mi­nen ei tuo­ta ihmisille hyv­in­voin­tia. Vaik­ka kaik­ki hyö­tyvät katu­jen ole­mas­saolosta, minkään yksi­tyisen tahon ei kan­na­ta niiden rak­en­tamista rahoit­taa, kos­ka yksi­tyi­nen hyö­ty ei ylitä kus­tan­nuk­sia. Tämän vuok­si katu­jen rak­en­t­a­mi­nen rahoite­taan julkises­ti. Sama kos­kee esim. lääketi­eteel­listä tutkimus­ta. Myös kaik­ki yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la tehty työ ei lisää yhteiskun­nan kokon­aishyv­in­voin­tia mil­lään taval­la. Ote­taan esim. lehden­myyjä. Hyvä lehden­myyä hyödyt­tää val­tavasti omaa fir­maansa, mut­ta ei koko kansan­talout­ta, kos­ka lehden tilaami­nen on pois osta­jan muus­ta kulutuksesta.

  118. Voi hyvä­nen aika. Mak­saa­han jokainen yrit­täjä yhteiskun­nalle veroa ja mitä parem­min yri­tys toimii, sitä enem­män yhteiskun­ta saa hyvää, siis vero­tu­lo­ja. Tämän lisäk­si yri­tys työl­listää mui­ta ihmisiä, jot­ka myös puolestaan mak­sa­vat tuloveroa yhteiskunnalle.
    Tämä ihan pienenä lisänä ajat­telu­usi hyvä ystävä.

  119. KKK: En tästä asi­as­ta ole mitenkään eri mieltä. Miel­län ter­mit tuot­ta­va ja tuot­tam­a­ton vain eri­lail­la kuin sinä.

  120. Ker­ropa ystäväiseni, miten Sinä miel­lät tuot­ta­van ja tuot­ta­mat­toman. Tämä vain sik­si, ettei tulisi väärinkäsi­tyk­siä. Siis, mitä tarkoit­taa tuot­taa ja toisaal­ta ei tuota?
    Ole hyvä.

  121. jaakko nur­mi: Voi hyvä­nen aika. Mak­saa­han jokainen yrit­täjä yhteiskun­nalle veroa ja mitä parem­min yri­tys toimii, sitä enem­män yhteiskun­ta saa hyvää, siis vero­tu­lo­ja. Tämän lisäk­si yri­tys työl­listää mui­ta ihmisiä, jot­ka myös puolestaan mak­sa­vat tuloveroa yhteiskunnalle.
    Tämä ihan pienenä lisänä ajat­telu­usi hyvä ystävä.

    Mut­ta mak­saa myös ne yrit­täjät vero­ja, joiden tuot­teen kulut­tamis­es­ta tuon lehden tilaami­nen on pois. Oli myyn­tipuhe kuin­ka hyvä tahansa, se ei lisää min­un käytössäni ole­via tulo­ja yhtään. Olete­taan että taita­va puhe­lin­myyjä saa min­ut vai­h­ta­maan puhe­lin­li­it­tymää toisen yhtiön saman­hin­taiseen. Yhteiskun­nan käytössä ole­vat verora­hat eivät tämän myyn­ti­työn seu­rauk­se­na kokon­aisuute­na lisään­ny yhtään.

  122. jaakko nur­mi: Ker­ropa ystäväiseni, miten Sinä miel­lät tuot­ta­van ja tuot­ta­mat­toman. Tämä vain sik­si, ettei tulisi väärinkäsi­tyk­siä. Siis, mitä tarkoit­taa tuot­taa ja toisaal­ta ei tuota?
    Ole hyvä.

    Tuot­tavak­si työk­si lasken kaik­ki sel­l­aiset työt, jot­ka lisäävät yhteiskun­nan yhteen­las­ket­tua hyvinvointia.

  123. KKlle vielä:

    Tuos­sa edel­lä koetin jo val­ot­taa tätä tärkeää tuot­ta­va / ei-tuot­ta­va työ ‑käsitet­tä seuraavalla:

    “Tohtori Hen­rik­ki Lahti kir­joit­ti taan­noin seu­raavaa: .… ja vain run­sas kol­mannes tekee tuot­tavaa työtä yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, jon­ka peri­aat­teessa pitäisi tuot­taa koko talouden käytet­tävis­sä ole­vat tulot.”

    Kyl­lähän me kaik­ki halu­amme lisätä hyv­in­voin­ti­amme. Oleel­lista on kuitenkin se, että mis­tä siihen ne rahat oikein saadaan!

    Verovaroil­la mak­set­tu, ei-tuot­ta­va työ vain pyörit­tää hyv­in­voin­ti-sys­tee­mis­sä jo ole­vaa rahaa, jon­ka määrä hil­jalleen kutis­tuu inflaa­tion vaikutuksesta.

    Tuot­ta­va työ on sil­lä taväl­lä arvokas­ta, että se ylläpitää ja kas­vat­taa hyv­in­voin­ti­imme tule­vaa rahaa.

    Hyv­in­voin­timme kannal­ta tupla-arvokas­ta tuot­tavaa työtä tehdään vien­ti­toimin­nas­sa. Siitä saadaan nimit­täin lisäk­si val­u­ut­taa elin­tärkeän tuon­nin ostoon.

    On las­ket­tu, että noin puo­let hyv­in­voin­nistamme on peräisin juuri viennistä.

    Nämä asi­at on melko help­po oival­taa, kun­han ensin tuulet­taa aivois­taan marx­i­laiset ajatukset.

    Näitä ajatuk­sia meille vieläkin tuput­taa, jo ö‑tasoon down­grei­dat­tu perus-max­i­lainen intelligentsiamme.

    Sep­po Korppoo
    Vien­ti-yrit­täjä, 30+ vuo­den kokemuksella

  124. Sep­po Korp­poo:
    ´snip´
    Verovaroil­la mak­set­tu, ei-tuot­ta­va työ vain pyörit­tää hyv­in­voin­ti-sys­tee­mis­sä jo ole­vaa rahaa, jon­ka määrä hil­jalleen kutis­tuu inflaa­tion vaikutuksesta.
    ´snip´
    Sep­po Korppoo
    Vien­ti-yrit­täjä, 30+ vuo­den kokemuksella

    Selvähän tämä: verot kerätään ker­taalleen ja siel­lä ne pyörii sys­tee­mis­sä kunnes kutis­tu­vat pois.
    Help­poa ja yksinker­taista 1+1 matematiikkaa.

    Ja “rehellisen” yrit­täjän tavoit­teena on siirtää kaik­ki palvelu yri­tyssek­torin tuot­ta­mak­si, mut­ta hän ei jostain syys­tä sano sitä suo­raan vaan kehit­telee kiertoilmaisuja.
    Käytän­nössä tämä hänen ide­olo­giansa, jon­ka mukaan kaik­ki verovaroil­la tehty työ on aina tuot­tam­a­ton­ta, tarkoit­taa esim. sitä, että kun yksi­tyi­nen lääkäri ottaa poti­laan vas­taan, se on tuot­tavaa työtä, mut­ta kun poti­las hakee KELA-kor­vauk­sen, se muut­tuu samas­sa tuottamattomaksi.
    Ja entäpä maan­tei­den auraus? 1+1 matem­ati­ikalla voidaan heti havai­ta, että siinä ei ole yksi­tyi­nen raha takana, siis tuot­tam­a­ton­ta työtä, kan­nat­taisi lopet­taa moinen tuhlaus!

  125. Sep­po Korp­poolle kiitok­set suo­ra­puheisu­ud­es­ta. Korp­poo antaa mielestäni hyvän kuvan kaikille luk­i­joille siitä, mikä pitää olla se ajat­telun taso, jol­la voi pär­jätä tuot­ta­van sek­torin raadol­lises­sa maail­mas­sa. Eri­tyisen arvokkaak­si Korp­poon teon tekee se, että hän ei väl­itä puhei­den­sa mah­dol­li­sista seu­raa­muk­sista bisnekselleen.

  126. “Verovaroil­la mak­set­tu, ei-tuot­ta­va työ vain pyörit­tää hyv­in­voin­ti-sys­tee­mis­sä jo ole­vaa rahaa, jon­ka määrä hil­jalleen kutis­tuu inflaa­tion vaikutuksesta.”

    Ter­vey­den­huolto voidaan rahoite­taan nor­maal­isti joko julk­i­sista varoista tai vakuutuksesta

    Vero­jen ja vaku­u­tus­mak­su­jen keruu on juuri samaa eli riskien jakamista eli vaku­ute­tut tai veron­mak­sa­jat mak­sa­vat riskit ja se on tulon­si­ir­to ter­veiltä sairaille.

    Ei työn tuot­tavu­ut­ta tai hyödyl­lisyyt­tä voi arvioi­da sil­lä perus­teel­la mikä on rahoitustapa

  127. Ei enää koskaan suvait­se­vaisu­us­puolueelle ään­täni. Tämä lie­nee taval­lisin vas­taus. Olen loinen , ei asfalt­tia pihas­sa, ei oop­per­aa, ei Guggen­heimia, ei Kias­maa, ei musi­ikki­taloa — silti luontokerho

  128. Raimo K: Käytän­nössä tämä hänen ide­olo­giansa, jon­ka mukaan kaik­ki verovaroil­la tehty työ on aina tuottamatonta, 

    Eiköhän tuo ole hie­man kaukaa haet­tu. Har­va väit­tää, että kaik­ki julkisen sek­torin työ olisi tuot­tam­a­ton­ta. Mut­ta julkisen sek­torin tuot­tavu­us kas­vaa kyl­lä heikonpuoleisesti.

    Esimerkkinä vaik­ka se perustapaus, lääkäri. Kaikki­han me olemme sitä mieltä että lääkäre­itä tarvi­taan ja lääkärin työ on tuot­tavaa. Mut­ta onko niin, että jos arvostelet julkisen sek­torin toim­intaa, niin pyrit epäre­hellis­es­ti haukku­maan juuri sitä tuot­tavaa työtä?

    Jokunen päivä sit­ten pitkään lääkärinä toimin­ut valit­teli lehdessä sitä, että hän voi ottaa vas­taan vain puo­let siitä poti­las­määrästä mitä hän käsit­teli 1980-luvun alus­sa. Syynä on voimakkaasti lisään­tynyt rapor­toin­ti — hän käyt­tää suuren osan ajas­taan siihen, että kir­joit­taa tietokoneeseen asioi­ta, jot­ka kerätään muis­ti­in jotain käyt­töä varten, tai sit­ten ei.

    Jos tätä nyt sit­ten arvostelee, niin onko sil­loin hyv­in­voin­nin viholli­nen? Entä jos vain halu­aisi, että lääkäri hoitaa poti­lai­ta eikä STAKES-suhdet­ta (vai mikä sen nimi tässä kuus­sa onkaan).

  129. Pekka Taipale: Eiköhän tuo ole hie­man kaukaa haet­tu. Har­va väit­tää, että kaik­ki julkisen sek­torin työ olisi tuottamatonta.

    Käy läpi esite­tyt kom­men­tit hie­man huolel­lisem­min niin huo­maat että ei tuo väite niin kaukaa haet­tu ole.

  130. Meil­lä mata­la palkkaisil­la eläkeläisil­lä ei mene tosi­aankaan hyvin. kun raha siir­tyy yhdeltä toiselle niin se on meiltä pois, pankin johta­jan tasku­un. Sak­sa ja keskus­pankit ottavar kyl­lä rahaa vas­taan mut­ta kun on mak­sun aika ei mitään kuulu.

    Ter­veisin Jor­ma, Pudasjärveltä
    Eläkeläinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *