Säästäminen, velka ja nollakasvu

Talousasi­at eivät Pekka Haav­is­ton vahvin alue, mut­ta yleis­es­tä käsi­tyk­ses­tä huoli­mat­ta, ei kansan­talousti­eteen osaami­nen ole myöskään varatuo­mari Sauli Niin­istön vahvuuk­sia, vaik­ka tämä on toimin­ut val­tio­varain­min­is­ter­inä ja investoin­tipankki­i­ri­na. Tämä näkyi eilisessä YLE:n vaali­ten­tis­sä. Haav­is­to puhui sinän­sä oikeista asioi­ta eikä tehnyt virheitä, mut­ta jät­ti käyt­tämät­tä mah­dol­lisu­u­den laulaa itsen­sä kanssa ris­ti­in puhunut Niin­istö suo­hon. Jat­ka lukemista “Säästämi­nen, vel­ka ja nollakasvu”

Kulttuuri politisoitumassa

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymyk­seen “Onko taiteil­i­joiden näkyvä mukanao­lo pres­i­dentin­vaa­likam­pan­jois­sa merk­ki kult­tuurin politisoitumisesta?”

2) Ei ole
Se on merk­ki poli­ti­ikan poli­ti­soi­tu­mis­es­ta. Pres­i­dentin­vaalien toisen kier­roksen asetel­ma on aivan uut­ta suo­ma­laises­sa poli­ti­ikas­sa – kas­vavien kaupunkiseu­tu­jen osalta tämä jako on jo nyky­isyyt­tä tai ainakin näyt­tää ole­van tule­vaisu­ut­ta. Kult­tuurivä­ki on ehkä poli­ti­ikan toimit­ta­jia herkem­pää ymmärtämään sen suuren eron, joka ehdokkaiden ja hei­dän taus­to­jen­sa välil­lä on. Tele­vi­siokeskusteluis­sa puhut­taes­sa tur­va­neu­vos­ton roolista kri­is­in­hallinnas­ta tämä ero ei tule esille lainkaan niin vah­vana kuin se on sosi­aalises­sa medi­as­sa, katu­ta­pah­tu­mis­sa ja vaal­i­ti­laisuuk­sis­sa, joi­hin pitkästä aikaa tun­kee väkeä niin ettei sisälle mah­du. Kansa on myös ymmärtänyt, että nyt kamp­pail­laan ide­ol­o­gis­es­ta ja elämänkat­so­muk­sel­lis­es­ta hege­mo­ni­as­ta Suomes­sa. Jat­ka lukemista “Kult­tuuri politisoitumassa”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.1.2012

Lausun­to esteettömyysohjelmasta

Esteet­tömyyt­tä toki kan­natet­ti­in, mut­ta huo­mautet­ti­in, että kovin tiukko­jen esteet­tömyys­vaa­timusten nou­dat­tamien voi joskus tuot­taa palon hait­taa muille tavoit­teille. Eri­tyis­es­ti ollaan huolestunei­ta town-house –tyyp­pis­es­tä rak­en­tamis­es­ta. Onko pyörä­tuo­lil­la päästävä joka huoneeseen, vai riit­tääkö, että pyörä­tuo­lil­la pääsee kylään. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 31.1.2012”

Kuntauudistus ja terveydenhuolto

Kir­joi­tus on julka­istu kol­un­i­na Lääkärilehdessä

Kun­tau­ud­is­tuk­sel­la tähdätään vahvoihin kun­ti­in, jot­ka selviävät omin nokki­nen­sa palveluista, myös alue­sairaalata­son erikois­sairaan­hoi­dos­ta. Peruster­vey­den­huolto ja alue­sairaalata­soinen erikois­sairaan­hoito oli­si­vat samas­sa organ­isaa­tios­sa ja ter­vey­den­huolto toimisi osana kun­nan organ­isaa­tio­ta. Jat­ka lukemista “Kun­tau­ud­is­tus ja terveydenhuolto”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2012

Vai­h­teek­si pääsen jopa paikalle.

Helsinkipuis­ton yleissuunnitelma

Helsinkipuis­tol­la tarkoite­taan lähin­nä Van­taan­jo­keen ja Van­hankaupungin­lahdelta merelle ulot­tuvaa  viherkäytävää. Nämä ovat mukavia suun­nit­telu­a­sioi­ta ja men­nevät varsin yksimielis­es­ti eteen­päin. Palataan yksi­tyisko­hti­in, kun näemme esit­te­lyn. Helsin­ki halu­aa var­jel­la aluet­ta omil­la päätök­sil­lään alis­ta­mat­ta asi­aa val­ti­olle, mitä alueen kehit­tämi­nen kaupunkipuis­tona merk­it­sisi. Olen saanut pos­tia, jon­ka mukaan Van­taan­joen vart­ta kulke­va pyörätie pitäisi päällystää. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 31.1.2012”

Onko huipputulojen kasvu muilta pois?

Jos osakey­htiössä osakkaat, joi­ta edus­taa yhtiön hal­li­tus, halu­a­vat ehdoin tah­doin jakaa omis­ta­jien raho­ja toimi­valle johdolle jät­ti­bonuksi­na, kuu­luuko se muille ja onko se keneltäkään muul­ta pois? 

Run­saskäti­nen palk­it­sem­i­nen tuli Euroop­paan yhdys­val­ta­laisen omis­tuk­sen mukana. Moni on sanonut, että se ei sovi euroop­palaiseen yhteiskun­ta­moraali­in. Jat­ka lukemista “Onko huip­putu­lo­jen kasvu muil­ta pois?”

Matkakertomus Bangkokista

Olen ollut BMH:n hal­li­tuk­sen matkalla Thaimaas­sa tutus­tu­mas­sa pari­in toim­i­tuk­seemme ja kat­sas­ta­mas­sa markki­noi­ta. BMH on myynyt tääl­lä kahdelle sement­tite­htaalle Tyrannnosauruk­set, joil­la valmis­te­taan jät­teistä laadukas­ta polt­toaineit­ta, SRF:ää. Erinäi­sistä syistä johtuen jäte sovel­tuu eri­tyisen hyvin polt­toaineek­si sementin valmis­tuk­ses­sa. Toinen tehtaista käyt­tää help­poa teol­lisu­usjätet­tä, toinen lajit­telema­ton­ta yhdyskun­ta­jätet­tä, mikä on suorituk­se­na haas­tavampi. Tämä jälkim­mäi­nen on tehnyt jät­teenkäsit­telystä varsi­naisen kom­bi­naatin niin, että bio­jäte pää­tyy lan­noit­teek­si ja poltet­ta­va jäte jae­taan omi­naisuuk­sien­sa perus­teel­la kahdek­si jakeek­si käytet­täväk­si sement­tiu­unin eri kohdis­sa. Tätä lan­noitepros­es­sia ei meille esitel­ty. Raskas­met­al­lit? Jat­ka lukemista “Matkak­er­to­mus Bangkokista”