Tonnistovero

Vero­jaos­to hyväksyi ton­nis­toveron. Koko valiokun­ta hyväksyy sen var­maankin klo 12:30 ja suuri sali viikon sisäl­lä. Nopea käsit­te­ly. Ton­nis­tovero tarkoit­taa, että suo­ma­lainen laivan­varus­ta­ja ei mak­sa tuloveroa vaan erit­täin muodol­lisen laivan vetoisu­u­teen perus­tu­van kiin­teän ton­nis­toveron. Käytän­nössä alas­ta tule vero­ton. Jat­ka lukemista “Ton­nis­tovero”

Toisinkin voisi tehdä, mutta

Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na per­jan­taina 3.2.2012 Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiön sivuil­la www.kaks.fi

Kun­tau­ud­is­tuk­sel­la on kak­si tavoitet­ta: pelas­taa van­hus­ten­hoidon alla painiskel­e­vat syr­jäkun­nat ja eheyt­tää kas­va­vat kaupunkiseudut. Syr­jäkun­nat saisi kuiv­ille myös otta­mal­la niiltä pois sosi­aali- ja ter­vey­den­hoito. Olisi kah­den tasoisia kun­tia, haja-asu­tusaluei­den pitäjiä ja kaupunkiseu­tu­jen kun­tia. Aikoinaan oli myös maalaiskun­tia, kaupunke­ja ja kaup­paloi­ta.  Jat­ka lukemista “Toisinkin voisi tehdä, mutta”

Suur-Sipoon kunnanosahallinto

esit­tää kun­ta­jako­selvi­tys­tä, jon­ka tarkoituk­se­na on muo­dostaa yksi kun­ta Sipoos­ta, Helsingistä, Espoos­ta, Van­taas­ta ja Kau­ni­ai­sista. Vähän yli miljoona asukas­ta. Virkami­esten selvi­tys­pa­perin heikon koh­ta on lähidemokra­t­ian puut­tumise­na. Miljoo­nan asukkaan yksikkö pien­im­pänä vaikut­tamisen yksikkönä on vähän iso. Jat­ka lukemista “Suur-Sipoon kunnanosahallinto”

Hyväksyttiin sopimus talouskurista

Val­tio­varain­valiokun­ta hyväksyi talouskurisopimuk­sen, sen, jota Erk­ki Tuomio­ja on blogillaan arvostel­lut. Perus­suo­ma­laiset oli­vat vas­taan, kos­ka liit­to­val­tio­ta­han tässä tehdään. 

Val­tio­varain­valiokun­nan puheen­jo­hta­jista ja ryh­män­jo­hta­jat kävivät alku­vi­ikos­ta Berli­inis­sä tutus­tu­mas­sa sak­salais­ten ajatuk­si­in eurokri­i­sistä. Vaikutel­mak­si tuli, ettei Sak­sas­sa olla lainkaan niin huolis­saan kuin Suomes­sa. EKP hoitaa, mut­ta ennen kuin se sal­li­taan, pitää pan­na oli­ivi­mai­ta vähän kuri­in. Tätä olen koko ajan epäil­lyt. Sak­salaiset eivät ole tyh­miä, vaik­ka tekey­tyvät julk­isu­udessa sel­l­aisik­si. Kansan­talousti­eteil­i­jöi­den ja pankki­talousti­eteil­i­jöi­den ajat­te­lu­ta­paero tuli koroste­tusti näkyvi­in. Pelot­tavaa on, että putk­inäköisil­lä pankki­talousti­eteil­i­jöil­lä on Sak­sas­sa niin paljon val­taa. Ero näkyi esimerkik­si suh­tau­tu­mises­sa palkanko­ro­tuk­si­in. Kansan­talousti­eteil­i­jät ymmär­sivät, että talouden tas­apaino Euroopas­sa paranisi, jos Sak­sas­sa nos­tet­taisi­in palkko­ja kun­nol­la, pankki­talousti­eteil­i­jöi­den maail­mas­sa tämä merk­it­sisi vain pienem­piä voit­to­ja ja taloudel­lista tuhoa. Jat­ka lukemista “Hyväksyt­ti­in sopimus talouskurista”

Olisiko Etelä-Euroopassa voinut käydä toisin?

Ter­veisiä Berli­in­istä, jos­sa val­tio­varain­valiokun­nan edus­tusjoukkua on tutus­tu­mas­sa sak­salaiseen talousa­jat­telu­un . Eilen iäsän­tänämme oli talous­tutkimus­laitos DIW Berlin, Deutsches Insti­tut für Wirtschaftsforschung.

Kuulimme taas saman tari­nan eurosta. Sen pitikin johtaa pääo­mavir­taan pohjois­es­ta etelään, tuot­taa siel­lä kan­nat­tavia investoin­te­ja ja näin kuroa umpeen eroa Euroopan rikkaiden  ja köy­hien maid­en välis­sä. Rahavir­ta kyl­lä syn­tyi, mut­ta se ei toimin­ut kuten piti. Tuotan­nol­lisia investoin­te­ja ei tehty, vaan rahat haaskau­tu­i­v­at kulu­tus­menoi­hin ja asun­toku­plan synnyttämiseen.

Jälkivi­isaana voi kysyä, miten muuten olisi voin­ut käy­dä.  Ajatel­laan, että euroa ei olisi tehty, mut­ta eteläeu­roop­palaiset maat oli­si­vat ryhty­eet itsenäis­ten pankkien­sa avul­la paina­maan hillit­tömästä rahaa kohen­taak­seen maansa talout­ta. Tästä olisi ollut help­po sanoa, että huonos­ti käy. Mut­ta miten se olisi poiken­nut siitä rahavir­ras­ta, joka vahvoil­ta mail­ta nyt on saatu?

========

Takaisin toiseen keskustelu­un. Isän­tämme muuten sanoi­vat, että Sak­sas­sa pitäisi nos­taa palkko­ja tas­apain­on palaut­tamisek­si euroalueelle.

Onko kuntien välinen kilpailu hyväksi?

Joulun alla jäi kesken keskustelu siitä, onko kun­tien väli­nen kil­pailu hyväk­si ja jos on, mil­lainen kil­pailu. Asia on äärim­mäisen keskeinen uud­is­tet­taes­sa kun­taraken­net­ta kaupunkiseuduilla.

On hyvä, että kun­nat kil­pail­e­vat tavas­ta jär­jestä palvelu­ja ja pitää yhteyt­tä kun­ta­laisi­in. Täl­laista kil­pailua tulee pitää yllä. Se on voimakas argu­ment­ti suuria kun­tali­itok­sia vas­taan. Jat­ka lukemista “Onko kun­tien väli­nen kil­pailu hyväksi?”

Kartat ilmaiseksi!

Maan­mit­taus­laitos, jon­ka on virkatyönä pidet­tävä yllä Suomen kart­tati­etoa, on suun­nitel­lut luovut­ta­vansa nämä tiedot ilmaisek­si kaikkien käyt­töön, kuten myös EU suosit­telee. Val­tio­varain­min­is­ter­iölle ei käy, että luovut­taisi­in nyky­i­sistä kar­tan­myyn­ti­t­u­loista, 1,5 miljoonas­ta eurosta. Kan­nat­taako noin pienistä rahoista edes kina­ta? Jat­ka lukemista “Kar­tat ilmaiseksi!”

Hyvitysmaksu poistuu

Joskus jokin onnis­tuukin. Hal­li­tus­puolueet sopi­vat jo viikko sit­ten, että Paa­vo Arhin­mäen esi­tys­tä hyvi­tys­mak­sun ulot­tamis­es­ta matka­puhe­limi­in ja muuhun sel­l­aiseen ei toteuteta. Vuo­den 2013 alus­ta koko hyvi­tys­mak­su kor­vataan ”muul­la jär­jeste­lyl­lä”. Ensi vuon­na hyvi­tys­mak­sua yritetään per­iä van­hoista kohteista, jol­loin vuo­den ajak­si mak­su­ja nos­te­taan mak­su­tu­lon laskun estämisek­si. Se, että uuteen käytän­töön siir­ry­tään vas­ta vuon­na 2013 joh­tui siitä, että asia tuli esille niin myöhään, ettei uut­ta jär­jeste­lyä ehdit­ty valmis­tel­la ja liit­tää ensi vuo­den bud­jet­ti­in. Jat­ka lukemista “Hyvi­tys­mak­su poistuu”

Ryhmäpuheenvuoro budjetin palautuskeskustelussa

Tämä bud­jet­ti on men­nyt sekä hal­li­tuk­ses­sa että valiokun­nas­sa ruti­inil­la, kos­ka hal­li­tus­puolueet oli­vat paneu­tuneet asi­aan pitkään, perus­teel­lis­es­ti ja varsin vai­herikkaasti touko-kesäku­us­sa. On toteutet­tu vain sitä, mitä Sää­ty­talol­la on sovittu.

Valiokun­nan lisäyk­set bud­jet­ti­in oli­vat maltil­lisia ja pääasi­as­sa aivan oikean­su­un­taisia. Vihreät ovat eri­tyisen tyy­tyväisiä lisäyk­si­in ympäristön­suo­jelu­un ja joukkoli­iken­teeseen. On todet­ta­va, että tämä kohta­lainen yksimielisyys näyt­tää ulot­tuvan myös oppo­si­tioon. Jos keskus­tan mielestä 20 miljoon­aa päivässä lainan­ot­toa on aivan törkeän paljon, niin sit­ten kuitenkin 19 miljoon­aa on ihan pas­seli.. Jat­ka lukemista “Ryh­mäpuheen­vuoro bud­jetin palautuskeskustelussa”

Puhe välikysymyskeskustelussa

Oheinen puhe on eduskun­nan välikysymyskeskustelus­ta. Kos­ka pidin sen ilman pape­ria, olen hie­man stil­isoin­ut pöytäkir­jas­ta kopi­oitua puhetta.Tämä on myös vähän pidem­pi kuin salis­sa pidet­ty, kos­ka viiden min­uutin aikara­joituk­sen vuok­si jouduin jät­tämään joitakin asioista pois.

Arvoisa puhemies!

Koen tilanteen hyvin sekavak­si ja vaikeak­si, kos­ka rahamarkki­noiden käyt­täy­tymi­nen on yllät­tänyt talousop­pi­neet. Ymmärtääk­seni mon­et huip­puasiantun­ti­jat ovat myös ymmäl­lään siitä, mitä pitäisi tehdä. On tietysti hienoa, että tästä eduskun­nas­ta löy­tyy niin var­mo­ja mielip­iteitä. Jat­ka lukemista “Puhe välikysymyskeskustelussa”