Hyväksyttiin sopimus talouskurista

Val­tio­va­rain­va­lio­kun­ta hyväk­syi talous­ku­ri­so­pi­muk­sen, sen, jota Erk­ki Tuo­mio­ja on blo­gil­laan arvos­tel­lut. Perus­suo­ma­lai­set oli­vat vas­taan, kos­ka liit­to­val­tio­ta­han täs­sä tehdään. 

Val­tio­va­rain­va­lio­kun­nan puheen­joh­ta­jis­ta ja ryh­män­joh­ta­jat kävi­vät alku­vii­kos­ta Ber­lii­nis­sä tutus­tu­mas­sa sak­sa­lais­ten aja­tuk­siin euro­krii­sis­tä. Vai­ku­tel­mak­si tuli, ettei Sak­sas­sa olla lain­kaan niin huo­lis­saan kuin Suo­mes­sa. EKP hoi­taa, mut­ta ennen kuin se sal­li­taan, pitää pan­na olii­vi­mai­ta vähän kuriin. Tätä olen koko ajan epäil­lyt. Sak­sa­lai­set eivät ole tyh­miä, vaik­ka tekey­ty­vät jul­ki­suu­des­sa sel­lai­sik­si. Kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jöi­den ja pank­ki­ta­lous­tie­tei­li­jöi­den ajat­te­lu­ta­pae­ro tuli koros­te­tus­ti näky­viin. Pelot­ta­vaa on, että put­ki­nä­köi­sil­lä pank­ki­ta­lous­tie­tei­li­jöil­lä on Sak­sas­sa niin pal­jon val­taa. Ero näkyi esi­mer­kik­si suh­tau­tu­mi­ses­sa pal­kan­ko­ro­tuk­siin. Kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jät ymmär­si­vät, että talou­den tasa­pai­no Euroo­pas­sa para­ni­si, jos Sak­sas­sa nos­tet­tai­siin palk­ko­ja kun­nol­la, pank­ki­ta­lous­tie­tei­li­jöi­den maa­il­mas­sa tämä mer­kit­si­si vain pie­nem­piä voit­to­ja ja talou­del­lis­ta tuhoa.

Talous­ku­ri­so­pi­muk­ses­sa minua hier­tää elä­ke­ra­has­to­jen las­ke­mi­nen osak­si jul­kis­ta talout­ta Suo­mes­sa ja se, ettei nii­den tasei­ta kui­ten­kaan las­ke­ta jul­ki­sen sek­to­rin tasei­siin. Kai­kis­sa mais­sa eläk­keet mak­se­taan erään­lai­se­na ket­ju­kir­jee­nä. Työs­sä kuna­kin aika­na ole­vat mak­sa­vat eläk­keel­lä ole­vien eläk­keet. Suo­mes­sa pien­ten ikä­luok­kien taak­kaa on keven­net­ty vähäi­sel­lä rahas­toin­nil­la. Sak­sas­sa­kin eläk­kei­tä pitää mak­saa, mut­ta mitään rahas­to­ja ei ole. Suo­men val­tion ja kun­tien vel­ka on jotain vähän alle 50 pro­sent­tia BKT:sta ja Sak­sas­sa luok­kaa 90 % BKT:sta, mut­ta meil­lä on elä­ke­ra­has­tois­sa yli 50 % BKT:sta ja Sak­sas­sa ei mitään. Jos me val­tiol­lis­tai­sim­me elä­ke­jär­jes­tel­män ja ottai­sim­me elä­ke­vas­tuut val­tiol­le samoin kuin elä­keyh­tiöi­den rahas­tot, val­tio oli­si vela­ton. Miten tätä ei huo­mioi­da kuri­so­pi­muk­ses­sa lain­kaan? Rahas­tot eivät meil­lä­kään kata lain­kaan elä­keyh­tiöi­den vas­tuu­vel­kaa, mut­ta eivät ne elä­ke­vas­tuut Sak­sas­sa sen pie­nem­piä ole, mut­ta katet­ta ei Sak­sas­sa ole lainkaan. 

Me olem­me sääs­tä­neet suur­ten ikä­luok­kien eläk­kei­tä vas­taan. Kuri­so­pi­muk­sen pykä­lät on niin help­po täyt­tää, kos­ka elä­ke­ra­has­toin­ti pitää jul­ki­sen sek­to­rin plus­sal­la. Toi­saal­ta rahas­to­ja ei voi pur­kaa, kos­ka jul­ki­nen sek­to­ri meni­si mii­nuk­sel­le. Täl­lä haa­vaa pur­ka­mi­nen ei ole ajan­koh­tai­nen­kaan, kos­ka työs­sä käy­vien taak­ka ei näy­tä hel­pot­ta­van pit­kään aikaan. Suu­ret ikä­luo­kat aiko­vat olla eläk­keel­lä perin pitkään. 

Jos demo­gra­fi­set para­met­rit muut­tui­si­vat, uskon, että Suo­mi sai­si luvan pur­kaa rahas­to­jaan, vaik­ka kuri­so­pi­mus sen kieltääkin. 

Kuri­so­pi­muk­sen mukaan suh­dan­ne­kor­jat­tu ali­jää­mä ei saa ylit­tää 0,5 pro­sent­tia BKT:sta. Täs­sä on kak­si ongel­maa. Toi­saal­ta tuon suh­dan­ne­kor­ja­tun ali­jää­män mää­ri­tel­mä on erit­täin tul­kin­nan­va­rai­nen. Toi­saal­ta on ris­ki, että rajoi­tus pakot­taa Suo­men jos­kus type­rään suh­dan­ne­vaih­te­lu­ja pahen­ta­vaan laman­ai­kai­seen sääs­tä­mi­seen. Vai oli­si­ko niin, että edel­li­nen ongel­ma kumo­aa jälkimmäisen?

51 vastausta artikkeliin “Hyväksyttiin sopimus talouskurista”

  1. Miten tätä ei huo­mioi­da kuri­so­pi­muk­ses­sa lainkaan”

    miten niin ei huomioida?

    Suo­mi­han saa vel­kaan­tua pal­jon val­tion todel­lis­ta kes­to­ky­kyä enem­män kun sääs­te­tään elä­ke­jär­jes­tel­mään ja ne las­ke­taan jul­ki­seen talou­teen. Sit­ten net­to näyt­tä kau­niil­ta vaik­ka val­tion kan­nal­ta oltai­siin aivan kes­tä­mät­tö­mäs­sä tilan­tees­sa kuten nyt ollaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Vai oli­si­ko ken­ties niin, että näis­tä talous­asiois­ta pitäi­si alkaa puhu­maan sel­keäl­lä suo­men kie­lel­lä. Anna­pas kun näy­tän esimerkkiä:
    — Val­tion meno­ja ei tar­vit­se rahoit­taa vero­tuk­sel­la vaan tar­vit­ta­vat varat voi­daan lai­na­ta keskuspankilta
    — vero­tus on yksi tapa pois­taa lii­al­li­nen osto­voi­ma yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta sekä tapa tasa­ta tulo­ja ja ohjail­la kulu­tus­käyt­täy­ty­mis­tä (social engineering)
    — Val­tio jol­la on oma kes­kus­pank­ki ei mil­loin­kaan voi ajau­tua mak­su­ky­vyt­tö­myy­teen jos sen lai­nat on otet­tu omas­sa valuu­tas­sa (ja täs­sä pii­lee euroa­lu­een tämän het­ken ongelmat)
    — Aja­tus että tule­vat pol­vet jou­tu­vat mak­sa­maan mei­dän lai­no­jam­me on yhtä type­rä kuin että me jou­dum­me kär­si­mään Egyp­tin kult­tuu­rin har­joit­ta­mas­ta val­ta­hie­rar­kias­ta. Lai­nat­han ovat aina jol­le­kin, joten jos lap­se­ni on vel­ka­van­keu­des­sa niin hän­hän on jon­kun alai­nen joka saa naut­tia tämän orjuu­den eduis­ta, joten ainoa mitä tule­vai­suu­teen siir­tyy on tie­tyn­lai­nen ihmis­ten­vä­li­nen hal­lin­to­jär­jes­tel­mä. Lai­na ja raha ovat vain sopi­muk­sia ja mer­kin­tö­jä tie­to­jär­jes­tel­mäs­sä. Sen sijaan luon­non tuhoa­mi­nen on reaa­lis­ta eli jos tuhoam­me vaik­ka maa­pal­lon ilma­ke­hän niin se ongel­ma siir­tyy lap­sil­lem­me ihan oikeasti.
    — Maa­stric­tin sopi­muk­ses­sa mää­ri­tel­ty BKT:n ja val­tion­ve­lan suh­de ei oikeas­taan poh­jau­du yhtään mihin­kään vaan on talous­tie­tei­li­jöi­den tyh­jäs­tä tai­ko­ma luku, joka nyt aiheut­taa euroa­luei­den vel­ka­krii­sin. Vai osaat­ko sanoa mis­tä nyt toi 0,5% oikein ilmes­tyi? Mik­sei 0% tai entäs 1%?
    — Sak­san hyvä tilan­ne joh­tuu sii­tä, että sen vaih­to­ta­se on ollut posi­tii­vi­nen, toi­sin sanoen muis­ta euro­mais­ta on vir­ran­nut sin­ne rahaa joten sen ei ole tar­vin­nut vel­kaan­tua niin pal­jon. Kun taas mais­ta joi­den vaih­to­ta­se on ollut nega­tii­vi­nen (kuten Kreik­ka) raha on vir­ran­nut pois ja sen vuok­si jul­ki­sen sek­to­rin on pitä­nyt vel­kaan­tua enem­män. Tämä joh­tuu mm. Sak­san har­joit­ta­mas­ta palkkamoderaatiosta.
    — Ennen täl­lai­set vien­nin epä­ta­sa­pai­not kor­jaan­tui­vat valuut­ta­kurs­sien hei­ken­ty­mi­sen ja vah­vis­tu­mi­sen avul­la. Nyt se mah­dol­li­suus on kadon­nut euroalueella.
    — euroa­lue on siis aiheut­ta­nut pii­lo­te­tun kaup­pa­so­dan euro­mai­den kes­ken, kos­ka pysyäk­seen vel­ka­ra­jois­sa maan pitää pyr­kiä saa­maan muil­ta euro­mail­ta rahaa. Ja täs­sä nol­la­sum­ma­pe­lis­sä jot­kut maat häviävät.
    — Jos siis pot­kim­me euroa­lu­ees­ta pois joi­tain PIIGS mai­ta niin sama peli jat­kuu pie­nem­mäl­lä poru­kal­la ja jokai­nen mono­po­lia pelan­nut ymmär­tää että lop­pua koh­den peli kovenee.
    — Tiuk­ka talous­ku­ri tar­koit­taa poliit­ti­sel­ta kan­nal­ta pie­nem­pää val­tio­ta ja polii­tik­ko­jen kape­ne­vaa val­taa eli nyky­ter­mein ilmais­tu­na uus­li­be­raa­lia politiikka.
    — On kuvaa­vaa ajal­lem­me että tämän aavis­taa vain hämä­räs­ti kak­si kaik­kein älyk­käin­tä polii­tik­koam­me Tuo­mio­ja ja Soi­nin­vaa­ra vaik­ka aikai­sem­min tämä oli­si ollut ihan perus­si­vis­tyk­seen kuuluvaa.

    Eli tähän malliin…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Ei kai tätä talous­ku­ria­si­aa vain häkis­sä munit­tu. Se on ollut vuo­den alus­ta kiellettyä!

    Tämän vuo­den alus­ta häk­ki­ka­na­lat on kiel­let­ty koko EU:n alu­eel­la. Noin puo­let EU-mais­ta ei kui­ten­kaan nou­da­ta uut­ta häk­ki­di­rek­tii­viä. Suo­mi noudattaa.

    Niin­pä Suo­mes­sa kol­mas­osa munit­ta­jis­ta lopet­ti toi­min­tan­sa. Jäl­jel­le jää­neet noin 300 tuot­ta­jaa pani inves­toin­tei­hin yhteen­sä 60 mil­joo­naa (velka)euroa.

    Seu­raa­vak­si munia tuo­ta­teen hal­val­la Suo­meen häk­ki­mais­ta ja nämä vel­kais­ta tilat kupsahtavat.

    Toden­nä­köi­ses­ti sopi­muk­sel­le käy niin, että Suo­mi nou­dat­taa talous­ku­ria. Jot­kut maat ovat nou­dat­ta­vi­naan ja peittelevät/vääristelevät tie­to­ja. Loput eivät vain noudata.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. minul­la on iso kal­va­va epäi­lys sii­tä että ter­miä oikeis­to käy­te­tään miten huvittaa.

    Oikein käy­tet­ty­nä oikeis­to tar­koit­taa mei­tä oikeas­sa ole­via. Ja rajoi­tuk­set julk­seen bud­jet­tiin kate­go­ri­se­na eivät ole mei­dän oikea­mie­lis­ten mie­leen. Ajat­te­lem­me itse.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Ode:

    Täs­sä huo­nos­sa mit­ta­ris­sa on se vika, että se pakot­taa Suo­men har­joit­ta­maan oikeis­to­lai­sem­paa poli­tiik­kaa kuin mikä muu­ten oli­si tarpeen.

    Nyt kyl­lä menet vähän popu­lis­min puo­lel­le. Ei kai se, että meil­lä on vähän elä­ke­ra­ho­ja sääs­tös­sä, sane­le että pyr­ki­mys jul­ki­sen talou­den ali­jää­män hil­lit­se­mi­seen oli­si joten­kin eri­tyi­sen oikeis­to­lais­ta? (kun suh­dan­tei­den tasaus tila­päi­ses­ti suu­rem­mil­la ali­jää­mil­lä on kui­ten­kin sallittua).

    Ei jul­ki­sen velan kas­vat­ta­mi­nen ole mikään läh­tö­koh­tai­ses­ti hyvä asia. Espan­jan esi­mer­kis­tä on näh­ty, että jopa koh­tuul­li­nen velan taso voi nous­ta suu­rek­si ongel­mak­si, jos talou­des­sa tapah­tuu raju romahdus.

    50–100% jul­ki­sen velan BKT suh­de toi­mii vain jos uut­ta lai­naa saa­daan hal­val­la. Jos korot alka­vat hui­del­la 7–8% jär­jes­tel­mä romahtaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Velal­la elä­mi­ses­sä aina­kaan ei ole mitään vasem­mis­to­lais­ta. Sik­si en tuo­ta nyt niin kavah­da­kaan. Oikeis­to­lais­ta talous­po­li­tiik­kaa on jos­kus myös silk­ka kan­san­ta­lou­del­li­nen osaa­mat­to­muus. Kuu­lui­sin esi­merk­ki täs­tä on Bri­tan­nian paluu kul­ta­kan­taan ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen. Tuli joten­kin mie­leen, kun kuun­te­li sak­sa­lais­ten pank­ki­mies­ten talous­po­liit­tis­dia viisauksia.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Tai­si käy­dä niin, että oikeis­to­lai­set Mer­kel ja Sar­kozy sopi­vat käy­tän­nös­sä kes­ke­nään euroa­lu­een finans­si­po­li­tii­kan suun­ta­vii­vois­ta. Samal­la he vei­vät tora­ham­paat Euroo­pan vasem­mis­ton suus­ta, kun jär­ke­vä suh­dan­ne­po­li­tiik­ka estyy. Tämä oli toki yksi Mer­ke­lin ja Sar­kozyn tavoit­teis­ta. Suo­men vasem­mi­sos­sa ainoas­taan Tuo­mio­ja näyt­tää ole­van hajul­la mis­tä on kysymys.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. min­kä­kö­hän takia Espan­jan ja Ita­lian vel­ka­kir­jo­jen kor­ko oli niin matala??

    V:EKP osti niitä,ei yksi­tyi­set sijoittajat.,eli olem­me setelirahoituksessa.eli se sii­tä inflaatiopeikosta,mutta kaik­ki tulee vii­veel­lä meil­le kansalaisille…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Tämä onkin mie­len­kiin­toi­nen kuvio, jota itse­kin vas­ta ihmet­te­lin blo­gis­sa­ni. Mik­si EKP ostaa vel­ka­kir­jo­ja vain jäl­ki­mark­ki­noil­ta kal­liim­mal­la, sen sijaan että ostai­si nii­tä suo­raan val­tioil­ta? Syy on perus­so­pi­muk­ses­sa, joka estää osta­mi­sen suo­raan val­tioil­ta, mut­ta ei sijoittajilta.

        Sijoit­ta­jat toki kiit­tä­vät rahois­ta, mut­ta muu­ten voi miet­tiä kan­nat­tai­si­ko jär­jes­te­lyä muuttaa.

        Lisää aihees­ta blo­gis­sa­ni: https://lauspalo.com/2020/09/21/valtionlainoista/

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Oleel­lis­ta on sel­kä­ran­gan eli pank­kien pelas­ta­mi­nen. Jos se jär­jes­tel­mä mur­tuu, hyväs­tit talous­e­lä­mäl­le. Krei­kan kaa­tu­mi­nen on pie­ni jut­tu sii­nä maa­il­mas­sa. Eikä Ita­lia­kaan ole iso jut­tu, vaan sitä tuke­neet pankit. 

    Aika vähän täs­sä­kin blo­gis­sa on kiin­ni­tet­ty huo­mio­ta itse rahoi­tus­jär­jes­tel­mään. Pan­kit ovat pää­syyl­li­siä krii­siin, mut­ta nii­den pelas­ta­mi­nen on myös suu­ri jut­tu. Näkis sen­kin päi­vän, kun pank­ki­sek­to­ri yrit­täi­si itse kan­taa vas­tuun­sa itse aiheut­ta­maan­sa kriisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Ajoi­tus vai­kut­taa poik­keuk­sel­li­sen hyväl­tä, sil­lä maa­il­man­ta­lous on kään­ty­mäs­sä nope­aan nousuun. Eli voi­daan vaa­tia talous­ku­ria kos­ka raha­vir­to­jen paran­tu­mi­nen kor­vaa leik­kauk­set. Jos­kus­han talous­ku­ria on ruvet­ta­va har­ras­ta­maan, ettei­vät ihmi­set jat­ku­vas­ti pel­kää miten tule­vai­suu­des­sa rahoi­te­taan val­tiot kun rahat on loppu.

    Talou­den paran­tu­mi­sen voi tode­ta esi­mer­kik­si työt­tö­myys­ti­las­tois­ta. Kat­so­mal­la vaik­ka vii­mei­sen 40-vuo­den työt­tö­myys­ti­las­to­ja USA:sta voi sel­väs­ti näh­dä, että ne ovat nous­seet ylös kuin raket­ti, pysy­neet het­ken kor­keal­la, ja sit­ten romah­ta­neet ilman että ne oli­si­vat kos­kaan nopeas­ti nous­seet takaisin.

    Laman todel­li­nen syy, eli USAn asun­to­mark­ki­noi­den luonn­ot­to­man kor­kea yli­tar­jon­ta on pik­ku­hil­jaa ostet­tu pois mark­ki­noil­ta, ja mones­sa osa­val­tios­sa työt­tö­myys rupe­aa ole­maan vuo­den 2008 tasolla.

    Krei­kan koh­dal­la ajan osta­mi­nen rupe­aa ole­maan nero­kas­ta, sil­lä aikaa oste­taan sin­ne asti, kun­nes ongel­mat on jo rat­kot­tu. Ja talous­ku­ri aina­kin osal­taan estää ongel­mia toistumasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Velal­la elä­mi­ses­sä aina­kaan ei ole mitään vasem­mis­to­lais­ta. Sik­si en tuo­ta nyt niin kavah­da­kaan. Oikeis­to­lais­ta talous­po­li­tiik­kaa on jos­kus myös silk­ka kan­san­ta­lou­del­li­nen osaa­mat­to­muus. Kuu­lui­sin esi­merk­ki täs­tä on Bri­tan­nian paluu kul­ta­kan­taan ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen. Tuli joten­kin mie­leen, kun kuun­te­li sak­sa­lais­ten pank­ki­mies­ten talous­po­liit­tis­dia viisauksia.

    Minus­ta on joten­kin alka­nut tun­tua, että saa­tai­siin parem­paa poli­tiik­kaa, jos poliit­ti­ses­ta reto­rii­kas­ta kiel­let­täi­siin koko­naan ter­mit oikeis­to­lai­nen ja vasemmistolainen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Velal­la elä­mi­ses­sä aina­kaan ei ole mitään vasem­mis­to­lais­ta. Sik­si en tuo­ta nyt niin kavah­da­kaan. Oikeis­to­lais­ta talous­po­li­tiik­kaa on jos­kus myös silk­ka kan­san­ta­lou­del­li­nen osaa­mat­to­muus. Kuu­lui­sin esi­merk­ki täs­tä on Bri­tan­nian paluu kul­ta­kan­taan ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen. Tuli joten­kin mie­leen, kun kuun­te­li sak­sa­lais­ten pank­ki­mies­ten talous­po­liit­tis­dia viisauksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Jaak­ko Säre­lä: Minus­ta on joten­kin alka­nut tun­tua, että saa­tai­siin parem­paa poli­tiik­kaa, jos poliit­ti­ses­ta reto­rii­kas­ta kiel­let­täi­siin koko­naan ter­mit oikeis­to­lai­nen ja vasemmistolainen.

    No tää nyt on aina­kin tyy­pil­li­nen viher­va­sem­mis­to­lai­nen patent­ti­rat­kai­su. Kiel­le­tään paha niin jäl­jel­le jää pelk­kä hyvä. Loo­gis­ta, yksin­ker­tais­ta ja todel­li­suu­des­ta täy­sin vieraantunutta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Soi­nin­vaa­ra:

    EKP hoi­taa, mut­ta ennen kuin se sallitaan…

    Jäi epä­sel­väk­si, mitä “EKP hoi­taa” oikeas­taan tar­koit­taa (oli tämä sit­ten yksin sak­sa­lais­ten tai myös Soi­nin­vaa­ran mie­li­pi­de). Sitä, että talous­krii­si oikeas­ti rat­kais­tai­siin, vai että ne vain luo­tot­ta­vat riit­tä­väs­ti Ita­li­aa ja Espan­jaa, että näi­den lai­na­ko­rot pysy­vät sie­det­tä­väl­lä tasol­la, samal­la suu­ret osat Euroop­paa räm­pi­vät syväs­sä lamas­sa 1930-luvun alun tapaan, talou­del­lis­ti vakaam­pien­kin mai­den nou­dat­ta­man sääs­tö­lin­jan var­mis­taes­sa, että tuos­ta lamas­ta ei ole ulos­pää­syä myös­kään vien­nin kautta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. (ehkä koko vies­ti oli sar­kas­mia, toi­saal­ta täl­lä tavoin kai mei­dän arvon pää­mi­nis­te­rim­me­kin ajattelee)

    Heik­ki:
    Laman todel­li­nen syy, eli USAn asun­to­mark­ki­noi­den luonn­ot­to­man kor­kea yli­tar­jon­ta on pik­ku­hil­jaa ostet­tu pois mark­ki­noil­ta, ja mones­sa osa­val­tios­sa työt­tö­myys rupe­aa ole­maan vuo­den 2008 tasolla.

    Työl­li­syys on paran­tu­nut vain hyvin mar­gi­naa­li­ses­ti taan­tu­man poh­jas­ta. Viral­lis­ten työt­tö­mien mää­rää on lähin­nä las­ke­nut ihmis­ten putoa­mi­nen pois tilas­toi­dus­ta työvoimasta.

    http://data.bls.gov/timeseries/LNS12300000

    Krei­kan koh­dal­la ajan osta­mi­nen rupe­aa ole­maan nero­kas­ta, sil­lä aikaa oste­taan sin­ne asti, kun­nes ongel­mat on jo ratkottu. 

    Tai kuten kevääl­lä erääs­sä kir­joi­tuk­ses­sa tuli sanot­tua, “kun­nes hevo­set oppi­vat puhumaan”
    http://www.ft.com/intl/cms/s/0/f3f54cd6-7b36-11e0-9b06-00144feabdc0.html#axzz1k2XhCwOo

    Kevääl­lä­hän sitä Suo­mes­sa­kin vaa­lien jäl­keen mie­tit­tiin, pitää­kö täs­sä fars­sis­sa pysyä muka­na. Run­saat puo­li vuot­ta on men­nyt, ja mitä on saa­tu oste­tul­la ajal­la aikaan: Krei­kan talous on entis­tä syvem­mäl­lä lamas­sa: vel­kaa on enemm­män ja työt­tö­myys on kas­va­nut sel­väs­ti (ymmär­tääk­se­ni lähein­nä yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta, jul­ki­sen puo­len pot­ku­juh­lat eivat ole kai vie­lä oikein pääs­seet edes vauhtiin). 

    Saman aikaan Sak­sa ja Kii­na ilmoit­ta­vat talous­kas­vun hiipumisesta…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Ihmet­te­len sitä, että piti oikein jou­kol­la pis­täy­tyä Sak­sas­sa kyse­le­mäs­sä sitä, miten kurin­pi­toeh­do­tuk­seen Suo­mes­sa pitää suh­tau­tua. Mut­ta nehän oli­vat vero­mark­ko­ja, jois­ta mat­ka mak­set­tiin, joten kukaan ei menet­tä­nyt mitään. 

    Tosin nyky­ään tie­to kul­kee myös ilman hen­ki­lö­koh­tais­ta käyn­tiä, mut­ta muka­vaa­han se on yhteis­kun­nan las­kuun jou­kol­la mat­ku­tel­la. Lisäk­si tämä­kin mat­kus­te­lu toi­mii esi­merk­ki­nä sii­tä, ettei val­tion kerää­miä vero­mark­ko­ja tar­vit­se tur­hia sääs­tel­lä. Joten myös hyö­dyl­lis­tä toi­min­taa­han tuol­lai­nen kyse­ly­reis­su oli

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Tämä lause säräh­tää pahas­ti kor­vaan: Soi­nin­vaa­ra: “Jos me val­tiol­lis­tai­sim­me elä­ke­jär­jes­tel­män ja ottai­sim­me elä­ke­vas­tuut val­tiol­le samoin kuin elä­keyh­tiöi­den rahas­tot, val­tio oli­si velaton.”

    Olet­ko ihan vaka­vis­sa­si poh­din­ta­si kans­sa? Käsit­tääk­se­ni Suo­mes­sa on omai­suu­den suo­ja ja täy­sin kiis­tat­ta (yksi­tyis­ten) elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöi­den sijoi­tuso­mai­suus on työn­te­ki­jöil­tä ja työ­nan­ta­jil­ta perit­ty­jä elä­ke­mak­su­ja ja ovat siten eläkeenmaksajien/saajien omai­suut­ta. Jos läh­de­tään sil­le tiel­lä, että val­tio kon­fis­koi yksi­tyis­ta omai­suut­ta, niin mik­si ei jat­ket­tai­si samaa tie­tä ja sosia­lis­toi­tai­si myös asun­not, kesä­mö­kit ja autot. Kuvi­tel­kaa miten yhdel­lä yksin­ker­tai­sel­la lain­muu­tok­sel­la hoi­det­tai­siin Suo­men val­tio velattomaksi!

    Vaka­vas­ti puhuen, käy­tän­nös­sä tämän toteut­ta­mi­nen on täy­sin mah­do­ton­ta. Jos täl­le tiel­lä läh­de­tään, niin ensin tulee yleis­lak­ko, sen jäl­keen äärim­mäi­sen rii­tai­nen edus­kun­ta­kä­sit­te­ly, vie­lä rii­tai­sem­mat edus­kun­ta­vaa­lit ja lopul­ta vuo­sia kes­tä­vä oikeus­kä­sit­te­ly EY-tuo­miois­tuin­ta myö­ten. Onnea vaan yritykselle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Elä­keyh­tiöi­den omai­suu­den suoo­ja on vähän sitä ja tätä, kos­ka lain­sää­tä­jä voi muut­taa nii­den vas­tui­ta, min­kä lisäk­si ne ovat vas­tuus­sa tois­tend­sa elä­ke­me­nois­ta. Vapaa­eh­toi­sen elä­ke­va­kuu­tuk­sen tilan­ne on toi­nen. Unka­ris­sa kuvaa­mal­la­ni taval­la juu­ri teh­tiin. Meil­lä­kin teh­tiin jotain vas­taa­vaa kan­sa­ne­lä­ke­ti­leil­le 50-luvulla.
      Esi­mer­kin tar­koi­tuk­se­na ei kui­ten­kaan ollut ehdot­taa elä­ke­va­ro­jen sosia­li­soin­tia, vaan osoit­taa, miten ver­tai­lu­kel­vot­to­mia eri mai­den taseet ovat. Suo­men tilan­ne on tosia­sias­sa pal­jon parem­pi kuin Saksan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. On jo pit­kän aikaa ollut sel­vää, että mai­ta pako­te­taan krii­sin var­jol­la oikeis­to­lai­seen poli­tiik­kaan, joka on hyvin pit­käl­le sama kuin rahoi­tus­sek­to­rin edun­val­von­ta. Suo­men kie­lel­lä kyse on kiris­tä­mi­ses­tä. Osa poliit­ti­ses­ta elii­tis­tä on meil­lä­kin kor­rup­toi­tu­nut, osa taas ei suos­tu myön­tä­mään itsel­leen, että hei­tä käy­te­tään hyväk­si varal­li­suu­den uus­jaos­sa. Osa hih­hu­lioi­keis­tos­ta taas on omak­su­nut jesuiit­ta­mai­sen ajat­te­lun “tar­koi­tus pyhit­tää kei­not”. Tämä on demo­kra­tian ja sivis­tyk­sen rap­pioi­tu­mis­ta. Että piti vie­lä tämä­kin pas­ka nähdä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Rami Oja­res: No tää nyt on aina­kin tyy­pil­li­nen viher­va­sem­mis­to­lai­nen patent­ti­rat­kai­su. Kiel­le­tään paha niin jäl­jel­le jää pelk­kä hyvä. Loo­gis­ta, yksin­ker­tais­ta ja todel­li­suu­des­ta täy­sin vieraantunutta.

    No ehkä, mut­ta lähin­nä tar­koi­tin sitä, että oikeis­to­lai­nen ja vasem­mis­to­lai­nen ovat lei­mo­ja, joi­ta voi antaa poliit­ti­sel­le vas­tus­ta­jil­leen, jot­ta ei tar­vit­si­si kes­kus­tel­la sii­tä, mikä on oikea ongel­ma ja mihin eri rat­kai­su­vaih­toeh­dot toden­nä­köi­ses­ti joh­ta­vat ja mik­si. Ja mitä siis pitäi­si tehdä? 

    En ole kyl­lä ennen kuul­lut tuo­ta nimi­tet­tä­vän vihervasemmistolaisuudeksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Olen täs­tä aikai­sem­min­kin kir­joit­ta­nut, mut­ta tois­te­taan nyt vie­lä ker­ran kun Ode näyt­tää huu­ta­van EKP:tä apuun kun kaik­ki muut key­ne­si­läis-monen­ta­ris­ti­set asiantuntijat:

    - Kes­kus­pank­ki­jär­jes­tel­mä on vas­tuus­sa rahan luo­mi­ses­ta ja sään­nös­te­lys­tä, mut­ta se *ei* ole raken­teel­li­ses­ti pois­sa tai vastuuton

    - Kes­kus­pank­kien toi­min­nan takaa­vat *aina* val­tiot ja nii­den verotusoikeus

    - Kes­kus­pan­kin vas­tui­den lisää­mi­nen, esi­mer­kik­si osta­mal­la krii­si­mai­den kuten Ita­lian vel­ka­pa­pe­rei­ta ei ole ris­ki­tön­tä Suo­mel­le, vaan takaam­me sitä 1,8% vas­tuu­ta­sol­la, joka on vain hiu­kan pie­nem­pi kuin ERVV:n vas­tuu­ta­so joka on lähem­pä­nä 2,0% tasoa

    Ei kan­na­ta mana­ta EKP:n epäs­tan­dar­de­ja ope­raa­tioi­ta, nyt­kin siel­lä on noin 220 mil­jar­dia € ros­ka­mai­den obli­gaa­tioi­ta ja mel­kein 500 mil­jar­dia € pank­kien lyhy­tai­kais­ta (max 3 vuot­ta) rahoi­tus­ta mel­ko heik­ko­ta­soi­sia pant­te­ja vastaan

    Hyvä puo­li EKP:n ope­raa­tiois­ta, eri­tyi­ses­ti LTRO:sta oli että Euro heik­ke­ni, kos­ka osa tuos­ta pank­kien 3 vuo­den rahas­ta oli monetisointia.

    Vain euroa hei­ken­tä­mäl­lä ja bud­jet­ti­ku­ril­la täs­tä selvitään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Unoh­din kehu­mi­so­suu­den: hyviä mie­li­pi­tei­tä, ja olen samaa miel­tä että Sak­san tuli­si tin­kiä kil­pai­lu­ky­vys­tään, nos­taa palk­ko­jaan, kulu­tus­taan, tuon­ti­aan ja kuplaut­taa talout­taa epäitsekkäästi. 

    Hie­noa jos sen teke­vät, meil­lä ei moi­seen ole varaa, olem­me palk­ka­kil­pai­lu­ky­vys­sä lähem­pä­nä Ita­li­aa kuin Saksaa.

    Suo­mi on menos­sa koh­ti raken­teel­lis­ta ali­jää­mää, vaik­ka olet­kin oikeas­sa että eläk­kei­den rahas­toin­ti on tääl­lä pal­jon parem­mal­la tolal­la kuin muu­al­la Euroopassa.

    Bud­jet­ti­ku­ris­ta ei ole hait­taa, kos­ka suo­ja­buf­fe­ri, jon­ka se saa aikaan kun velan rahoi­tus­ku­lut sekä kun­ta­ta­lou­des­sa, yri­tyk­sis­sä, yksi­tyis­hen­ki­löil­lä että val­tion tasol­la pysy­vät mata­li­na var­sin­kin kun tulee talous­on­gel­mia on kullanarvoinen.

    Kil­pai­lu­ky­kyä ei sisäi­sil­lä deval­vaa­tioil­la ole kor­jat­tu: jos Sak­sa has­sai­si sisäi­sel­lä reval­vaa­tiol­la kil­pai­lue­tun­sa, niin hie­noa, mut­ta en usko että ovat niin par­tio­poi­kia kos­ka täl­lai­nen lep­sui­lu myös tuhoai­si sak­sa­lai­sen kuri­na­lai­suu­den hyvei­tä. Ei se ole hyvä asia. Suo­men ja mui­den tulee oppia sak­sa­lai­sel­la sado-fis­kaa­li­po­li­tii­kal­la, mukaan lukien tämä Fiscal Com­pact oppi­maan sak­sa­lais­ten tavoil­le, ei toisinpäin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jos tuos­sa sopi­muk­ses­sa sal­lit­tai­siin se, että hyvi­nä aikoi­na kerää suo­ja­buf­fe­rin, jota sai­si huo­noi­na aik­poi­na käyt­tää, kaik­ki oli­si hyvin. Nyt kui­te nkin tui­jo­te­taan sil­mät kipei­nä yhden vuo­den ali­jääm­miå, jot­ka ovat kiel­let­ty­jä, vaik­ka edel­li­si­nä vuo­si­na oli­si keråän­nyt mil­lai­sen pus­ku­rin huyvän­sä. Se ei mene kaaliin.
      Näin siis pykä­lis­sä. EU:ssa on myös poli­tiik­kaa. Luu­len, että poik­keus­lu­pa jo kerä­tyn pus­ku­rin käyt­töön kyl­lä ilmenee.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos tuos­sa sopi­muk­ses­sa sal­lit­tai­siin se, että hyvi­nä aikoi­na kerää suo­ja­buf­fe­rin, jota sai­si huo­noi­na aik­poi­na käyt­tää, kaik­ki oli­si hyvin. 

    Pie­nen­ty­nyt bud­jet­ti­va­je ja sen mah­dol­lis­ta­ma yli­jää­mä pie­nen­tää val­tion­vel­kaa. Pie­ni val­tio­vel­ka on juu­ri toi­vo­ma­si buf­fe­ri, joka pitää korot mata­li­na lamas­sa. Nyt krii­si­ko­rot kuris­ta­vat PIIGS-mai­ta pal­jon kar­meam­min kuin elvy­tyk­sen puute.

    Lisäk­si Euroa­lue ei ole mikään saa­ri. Kun ei jae­ta mone­taa­ris­ta elvyy­tys­tä EKP:sta eikä fis­kaa­lis­ta elvyy­tys­tä löy­sis­tä bud­je­teis­ta lisä­ve­lal­la, ei täs­tä lörp­pöi­lys­tä myös­kään vuo­da löy­siä vel­kaeu­ro­ja Euroo­pan ulko­puo­lis­ta tuo­tan­toa sub­ven­toi­maan. Jos me olem­me saka­sa­lai­sen kuri­na­lai­sia Euroa­lu­eel­la, ehkä USA, Kii­na, Intia, Austraa­lia, jopa Bri­tan­nia, Tans­ka ja Ruot­si hoi­ta­vat glo­baa­lin löy­säi­lyn mei­dän puo­les­tam­me ja sii­tä len­tää murusia myös mei­dän vien­ti­ky­syn­täm­me pöydälle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Elä­keyh­tiöt pelas­tet­tiin pari vuot­ta sit­ten sal­li­mal­la poik­keus­lail­la siir­tää vie­ras­ta pää­omaa (elä­ke­vas­tui­ta) yhtiöi­den omak­si pää­omak­si. On puh­das vit­si puhua jos­ta­kin yksi­tyi­ses­tä omaisuudesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Vaik­ka menee­kin aiheen vie­res­tä, niin “EKP:n bud­jet­ti­ku­ri” on aivan yhtä tär­ke­ää kuin Euro­mai­den, ERVV:n, EVM:n ja IMF:n budjettikuri.

    EKP:tä ei val­vo par­la­ment­ti, vaan ita­lia­lai­nen ex-God­ma­nin pank­kii­ri. Hän­tä val­voo joh­to­kun­ta, jota kukaan ei ole valin­nut par­la­men­taa­ri­ses­ti ja jon­ka enem­mis­tö on ete­läi­sis­tä mais­ta. Pää­tök­set ovat salai­sia, etu­kä­teen ei kysel­lä juu­ri keltään.

    Täl­lai­sel­le ins­tans­sil­le ei pidä vapaa­eh­toi­ses­ti antaa pää­tös­val­taa, mihin yhteis­vel­kaa EKP-ope­raa­tioi­den muo­dos­sa ruis­ki­taan. Tus­kin tulee yhtä­kään euroa Suo­meen, se on varmaa.

    Kon­kreet­ti­se­na esi­merk­ki­nä, nyt EKP:lla on noin 50 mil­jar­dia euroa Krei­kan obli­gaa­tioi­ta. Täs­tä pitäi­si pys­tyä otta­maan tap­pioi­na pois aina­kin puo­let arvos­ta, kos­ka se on kor­kein­taan nii­den talou­del­li­nen arvo. Ikä­vä kyl­lä näin ei teh­dä, mut­ta jos teh­täi­siin, Suo­mel­le lan­kei­si noin 2%*50%*50 mrd €=500 mil­joo­naa € lasku.

    Jos EKP päät­tää (niin­kuin päät­ti­kin) heit­tää noin 500 mrd € krii­si­pan­keil­le kol­men vuo­den rahaa 1% korol­la hep­poi­sia pant­te­ja vas­taan, ei tämä voi olla kovin demo­kraat­ti­nen jut­tu. Antai­si­vat vaan Suo­mel­le suo­raan 2% joka sum­mas­ta, niin en valit­tai­si, mut­ta kun ei.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Rajoi­tus­so­pi­mus on hyvä Euroo­pal­le. Suo­mi ei tuol­lais­ta pak­ko­pai­taa tar­vit­se, mut­ta ei sii­tä ole meil­le hir­veäs­ti hait­taa. Sii­tä on meil­le hyö­tyä, että olii­vi­maat ryh­dis­täy­ty­vät. Tämä sopi­mus on myös Sak­san ehto sil­le, että kes­kus­pank­ki tekee mitä kes­kus­pan­kin tulee tehdä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. tuo sop­pa­ri mei­naan tar­koit­taa raju­ja leik­kauk­sia myös Suo­mel­le. 0,5 ei toteu­du eikä kai kos­kaan ole toteu­tu­nut Suo­mes­sa… Lisäk­si elvy­tys­va­ra hävi­ää saman tien kate­go­ri­ses­ti pois. Tota sop­pa­ria e tule käy­tän­nös­sä sovel­ta­maan kuin type­rys­ten maa, Suomi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Ode,
    ensin sanot:

    Nyt kui­te nkin tui­jo­te­taan sil­mät kipei­nä yhden vuo­den ali­jääm­miå, jot­ka ovat kiel­let­ty­jä, vaik­ka edel­li­si­nä vuo­si­na oli­si keråän­nyt mil­lai­sen pus­ku­rin huyvän­sä. Se ei mene kaaliin.

    Sit­ten vähän myöhemmin:

    Rajoi­tus­so­pi­mus on hyvä Euroo­pal­le. Suo­mi ei tuol­lais­ta pak­ko­pai­taa tar­vit­se, mut­ta ei sii­tä ole meil­le hir­veäs­ti hait­taa. Sii­tä on meil­le hyö­tyä, että olii­vi­maat ryhdistäytyvät.

    Ensin siis moi­tit jyr­käs­ti uuden talous­so­pi­muk­sen (“Fiscal Com­pact”) ali­jää­mä­py­kä­liä, sit­ten vähän myö­hem­min sanot, että sopi­mus on hyvä Euroopalle.

    En oikein saa sel­vää mikä kan­ta­si on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Ihmet­te­len Soi­nin­vaa­ran ja mui­den Suo­men kan­san­edus­ta­jien ja polii­tik­ko­jen aja­tuk­sen kul­kua. En voi ymmär­tää esi­tet­tyä LAPSELLISUUTTA.

    EU rik­koo koko ajan räi­keäs­ti omia sään­tö­jään (bail out pykä­lä Lis­sa­bo­nin sopi­muk­ses­sa) EKP tekee toi­mia, joi­ta sään­nöt sel­keäs­ti kiel­tä­vät ( krii­si­mai­den obli­gaa­tioi­den osta­mi­nen). Kreik­ka on valeh­del­lut talou­ten­sa luku­ja koko EU-jäse­nyy­ten­sä ajan. Täy­sin ylei­ses­ti EU.ta kehu­taan sen mah­ta­vas­ta kyvys­tä löy­tää uusia inno­va­tii­vi­sia rat­kai­su­ja, joil­la sel­keäs­ti kier­re­tään sään­tö­jen ja sopi­mus­ten vel­vol­li­suuk­sia. Ja nykyi­set polii­ti­kot kehu­vat estot­ta tätä ihmeel­list­tä kykyä. Otta­vat vie­lä kai­ken koe­tun jäl­keen esi­te­tyt sopi­mus­teks­tit JUMALAN sanaan ver­rat­ta­vi­na totuuksina.

    Äiti­ni opet­ti minul­le kan­san­vii­sauk­sia. Yksi kuu­lui: “KUKA KERRAN KEKSITÄÄN, SITÄ AINA EPÄILLÄÄN.” Uskon vank­ku­mat­ta kan­san vii­sauk­siin. Nii­den taka­na on aina suu­ri totuus. Täs­sä nykyi­ses­sä tilan­tees­sa oli­si syy­tä miet­tiä yllä esi­tet­tyä sanan­las­kua ja sisäis­tää sen sanoma.

    Ihmet­te­len Soi­nin­vaa­ran ja mui­den suo­ma­lais­ten polii­tik­ko­jen lap­sen uskoa. Mitä­hän näi­den kova­kal­lois­ten isän­maan myy­jien äidit ovat lap­sil­leen opet­ta­neet Eivät aina­kaan kan­san vii­sauk­sia. Ehkä­pä EU-usko­vai­suut­ta tai oman edun tavoittelua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. nos:
    Elä­keyh­tiöt pelas­tet­tiin pari vuot­ta sit­ten sal­li­mal­la poik­keus­lail­la siir­tää vie­ras­ta pää­omaa (elä­ke­vas­tui­ta) yhtiöi­den omak­si pää­omak­si. On puh­das vit­si puhua jos­ta­kin yksi­tyi­ses­tä omaisuudesta.

    Mitään tase­siir­to­ja ei teh­ty, vaan vaka­va­rai­suus­las­ken­nas­sa osa tasaus­vas­tuus­ta las­ket­tiin osak­si toi­min­ta­pää­omaa. Jos muu­tos­ta ei oli­si teh­ty, niin elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöt oli­si­vat pie­nen­tä­neet osa­ke­pai­noa, jol­loin vaka­va­rai­suus­vaa­ti­mus oli­si ollut pie­nem­pi. Ts. elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöi­tä ei pelas­tet­tu, vaan se mah­dol­lis­ti sen, että osak­kei­ta ei jou­dut­tu dump­paa­maan mark­ki­noil­le. Ja täs­tä ei oli­si kukaan hyötynyt.

    Mitä tulee Soi­nin­vaa­ran kom­ment­tiin, että työ­elä­keyh­tiöi­den omai­suu­den­suo­ja on “sitä sun tätä”, niin ei voi muu­ta kuin ihme­tel­lä perus­tei­ta. Elä­kea­la on erit­täin säänn­tel­tyä, mut­ta niin on käy­tän­nös­sä kaik­ki vakuu­tus­toi­min­ta. Tämä ei aina­kaan omas­ta mie­les­tä­ni ole mikään perus­ta sosia­li­soi­dan raho­ja, joi­den ker­ryt­tä­mi­seen val­tiol­la ei ole ollut mitään roolia.

    Mitä tulee Unka­riin, niin se on pikem­min varoit­ta­va esi­merk­ki. Fidesz-puo­lue on toteut­ta­nut lukui­san mää­rän hyvin kysee­na­lai­sia muu­tok­sia, joten Unka­rin otta­mi­nen mal­li­val­tiok­si on kyseenalaista. 

    Yli­pää­tän­sä on mie­len­kiin­tois­ta tie­tää mik­si yli­pää­tän­sä elä­ke­jär­jes­tel­mä pitäi­si sosia­li­soi­da. Jos ker­ran vas­tuut on tar­koi­tus siir­tää val­tiol­le muut­tu­mat­to­ma­na, niin val­tio ei hyö­tyi­si siir­ros­ta mitään. Pait­si, että sais n. 100 mil­jar­din vip­pi­kas­san. Pahoin pel­kään, että nämä rahat käy­tet­täi­siin val­tion juok­se­viin menoi­hin, ja vas­tui­den kat­ta­mi­nen hoi­det­tai­siin sit­ten jos­kus tulevaisuudessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Seu­raa­va las­kue­si­merk­ki ei ole täs­mäl­li­nen, mut­ta suun­taa anta­va. Yri­tän sil­lä osoit­taa sen, että sak­sa­lai­set osaa­vat vetää kotiin päin.

    Ole­te­taan, että EKP pys­tyi­si hoi­ta­maan hom­man­sa lait­ta­mal­la pal­jon puhu­tun bazoo­kan pääl­le. EKP ostai­si jäl­ki­mark­ki­noil­ta 2000 mil­jar­dil­la eurol­la ongel­ma­mai­den vel­ka­kir­jo­ja kes­ki­tuo­tol­la 5 pro­sent­tia. Kaik­ki euro­maat sit­ten hoi­tai­si­vat lai­nan­sa ajal­laan. Jos vel­ka­kir­jo­jen kes­ki­mää­räi­nen pitoai­ka oli­si 3 vuot­ta, niin EKP kir­jai­si vel­ka­kir­jois­ta voit­to­ja koko pitoa­jal­ta yhteen­sä 300 mil­jar­dia euroa. 

    Voit­to­ra­hois­ta EKP voi­si sit­ten Suo­men pan­kin kaut­ta tilit­tää Suo­men val­tiol­le 1,8 pro­sent­tia eli 5,4 mil­jar­dia euroa.

    Mut­ta, kuten tie­däm­me, sak­sa­lais­ten pai­nos­tuk­ses­ta EKP aikoo hoi­taa hom­man toi­sel­la taval­la. EKP lai­naa pan­keil­le rahaa yhden pro­sen­tin korol­la kol­mek­si vuodeksi. 

    Jos pan­kit lai­naa­vat EKP:ltä 2000 mil­jar­dia ja osta­vat niil­lä rahoil­la EKP:n sijas­ta kysei­set vel­ka­kir­jat samoil­la ehdoil­la, niin pank­kien voit­to on kol­mes­sa vuo­des­sa 240 mil­jar­dia ja EKP:n voit­to 60 miljardia.

    Suo­men osuus EKP:n voi­tois­ta oli­si 1,1 mil­jar­dia eli 4,3 mil­jar­dia vähem­män kuin ensim­mäi­ses­sä vaih­toeh­dos­sa. Suo­ma­lai­set veron­mak­sa­jat siis antoi­vat täs­sä jäl­kim­mäi­ses­sä hypo­teet­ti­ses­sa vaih­toeh­dos­sa euroop­pa­lai­sil­le pan­keil­le 4,3 mil­jar­dia euroa pank­ki­tu­kea luo­pu­mal­la omis­ta saamisistaan.

    Ei siis ihme, että sak­sa­lai­set pan­kin­joh­ta­jat ovat kii­vaas­ti vas­tus­ta­neet sitä, että EKP lait­tai­si Bazoo­kan pääl­le ilmoit­ta­mal­la val­miu­des­taan ostaa rajat­to­mas­ti vel­ka­kir­jo­ja jäl­ki­mark­ki­noil­ta. Nyt Sak­san omat ongel­ma­pan­kit aio­taan hoi­taa kun­toon samas­sa rytäkässä. 

    Vali­tet­ta­vaa vaan, että suo­ma­lais­ten kan­nal­ta Bazoo­ka oli­si ollut parem­pi vaih­toeh­to kuin nyt valit­tu tapa toi­mia pank­kien kautta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Sep­po S, 

    Olet oikeas­sa, mut­ta kak­si vastakommenttia:
    1) LTRO pan­keil­le 1% korol­la vaa­tii pan­tik­si koh­ta­lai­sen hyvä­laa­tui­sia lai­no­ja, jot­ka oli­si voi­tu repo­ta muil­la­kin mark­ki­noil­la, joten sub­ven­tio 1% koron ja mah­dol­li­sen 1–3v vuo­den sijoi­tus­pa­pe­rin kor­ko­tuo­ton välil­lä ei ole ihan noin selkeä
    2) On tot­ta että EKP:n bazoo­ka voi­si ostaa ison kasan ros­ka­lai­no­ja nykyi­sen noin €220 mil­jar­din pääl­le ja “jee, me tie­na­taan täl­lä” on osit­tain totta

    Kui­ten­kin:
    3) EKP:n SMP:n posi­tio on yli 3 vuo­den rahaa, ja erit­täin ris­kial­tis­ta sel­lais­ta. Nyt­kin neu­vo­tel­laan sii­tä että miten Kreik­kaan kaniin jää­nyt €50 mil­jar­dia pelas­te­taan. EKP:n tukios­tot vain tuhoa­vat ter­veen jäl­ki­mark­ki­nan kysei­sen krii­si­maan obli­gaa­tiois­ta niin­sa­no­tun “crow­ding out” ilmiön myö­tä (ja sik­si että EKP on otta­nut 100% reco­ve­ry rate-vaa­ti­muk­sen sijoituksilleen)

    4) Itse toi­voi­sin bazoo­kaa, joka teki­si näin kuten Cre­dit Suis­se FT Alp­ha­vil­les­sä esittää
    http://ftalphaville.ft.com/blog/2011/12/01/776261/what-ecb-qe-could-look-like/

    Täs­sä mal­lis­sa 2000 mrd € bazoo­kas­ta Suo­men val­tio­vel­kaa ostet­tai­siin pois 1,8% * 2000 mrd € eli 36 mrd €. Oli­si kai­kis­ta reiluinta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Nois­ta elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöi­den päi­vä­ko­ti­jär­jes­te­lyis­tä täy­tyy tode­ta, että har­voin yksi­tyi­sen fir­man omis­ta­jat kyke­ne­vät ilmoit­ta­maan lai­noit­ta­jil­leen jät­tä­vän­sä mak­sa­mat­ta osan velois­ta jat­kaen toi­min­taa kuten ennen­kin. Yleen­sä yri­tys­ten tulee kun­nioit­taa teh­ty­jä sopi­muk­sia. Sitä kut­su­taan mark­ki­na­ta­lou­dek­si ja sil­lä var­mis­te­taan mm. se, että alal­ta kar­siu­tuu pois epä­pä­te­vä aines. Ker­ma­per­seet aina soit­ta­vat isil­le, kun on tul­lut höl­möil­tyä; “no kun muut­kin teki­vät niin minä­kin, anna anteek­si, en tee sitä enää kos­kaan, byäääääh”. Ja hom­ma jatkuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. nos:
    Nois­ta elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöi­den päi­vä­ko­ti­jär­jes­te­lyis­tä täy­tyy tode­ta, että har­voin yksi­tyi­sen fir­man omis­ta­jat kyke­ne­vät ilmoit­ta­maan lai­noit­ta­jil­leen jät­tä­vän­sä mak­sa­mat­ta osan velois­ta jat­kaen toi­min­taa kuten ennen­kin. Yleen­sä yri­tys­ten tulee kun­nioit­taa teh­ty­jä sopi­muk­sia. Sitä kut­su­taan mark­ki­na­ta­lou­dek­si ja sil­lä var­mis­te­taan mm. se, että alal­ta kar­siu­tuu pois epä­pä­te­vä aines. ´snip’

    Har­voin? No eivät eri­lai­set vel­ka­jär­jes­te­lyt ja akor­didt kovin har­vi­nai­sia ole. Parem­pi ottaa vas­taan pie­ni­kin raha akor­dil­la kuin ei mitään konkurssipesästä.
    Sitä­kin kut­su­taan markkinataloudeksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. 165903”>Kimmo: Mitään tase­siir­to­ja ei teh­ty, vaan vaka­va­rai­suus­las­ken­nas­sa osa tasaus­vas­tuus­ta las­ket­tiin osak­si toi­min­ta­pää­omaa. Jos muu­tos­ta ei oli­si teh­ty, niin elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöt oli­si­vat pie­nen­tä­neet osa­ke­pai­noa, jol­loin vaka­va­rai­suus­vaa­ti­mus oli­si ollut pie­nem­pi. Ts. elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöi­tä ei pelas­tet­tu, vaan se mah­dol­lis­ti sen, että osak­kei­ta ei jou­dut­tu dump­paa­maan mark­ki­noil­le. Ja täs­tä ei oli­si kukaan hyötynyt.

    Juu­ri näin elä­keyh­tiöi­tä “pelas­tet­tiin”. Miel­tä­ni on askar­rut­ta­nut tämän “pelas­tuk­sen” todel­li­suus. Mikä oli­si tulos, jos yhtiöt oli­si lain mukaan pako­tet­tu rea­li­soi­maan lain mää­räys­ten mukaan osa osa­ke­mas­sas­taan? Oli­si­ko yhtiöi­den tase nyt suu­rem­pi vai pie­nem­pi ver­rat­tu­na nykyi­seen todel­li­seen tilan­tee­seen? Kuin­ka kau­an on koh­tuul­lis­ta odot­taa, ennen kuin täl­läi­nen ver­tai­lu teh­dään ja jul­kis­te­taan? Vai onko täs­sä­kin kyse ns EU “totuu­des­ta”, jos­ta ei halu­ta teh­dä tark­ko­ja las­kel­mia vaan puhu­taan ylei­ses­ti “elä­keyh­tiöi­den pelastamisesta”?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Joi­den­kin maa­il­mas­sa voi olla ihan bis­nes as usual mars­sia minis­te­ri­öön vaa­ti­maan omaa vel­ko­jen anteek­sian­to­la­kia, mut­ta monel­le muul­le se ei onnis­tu. Tämä ei tar­koi­ta, ettei­kö vel­ka­jär­jes­te­ly oli­si toi­si­naan jär­ke­vä pää­tös. Pel­kään­pä, että tämä rahoi­tus­sek­to­rin vai­pan­vaih­to­pal­ve­lu kos­tau­tuu tulevaisuudessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Elä­keyh­tiöi­den “sosia­li­soin­tia” miet­ti­vät tai muu­ten vakuut­ta­mi­seen liit­ty­vää omai­suu­den­suo­jaa poh­ti­vat voi­vat palaut­taa mie­liin Kes­ki­näi­sen Hen­ki­va­kuu­tus­yh­tiö Suo­men ympä­ril­lä käy­dyn kes­kus­te­lun 90-luvul­la. Sil­loin ensin vain ilmoi­tet­tiin, että kes­ki­näi­sen yhtiön omai­suus siir­re­tään pois yhtiön osak­kail­ta (vakuu­tuk­se­not­ta­jil­ta) aja­tuk­se­na se, että että vakuu­tuk­se­not­ta­jat eivät “omis­ta” kes­ki­näi­sen yhtiön omis­ta­maa omai­suut­ta (jota Suo­mi-yhtiös­sä kyl­lä riit­ti vas­tui­den kat­teek­si). Kuten aika­kir­jat ker­to­vat, niin ei se ihan niin men­nyt­kään, vaan kes­ki­näi­sen yhtiön yli­jää­mä (joka ei men­nyt kor­vaus­me­noon) jaet­tiin vakuutuksenottajille.

    Kaik­ki isot elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöt ovat nyky­ään kes­ki­näi­siä yhtiöi­tä ja siis vakuu­tuk­se­not­ta­jien­sa hal­lin­nas­sa. Vai­kea kuvi­tel­la sel­vem­pää (tai vai­keam­min toteutettavaa)sosialisointia kuin noi­den yhtiöi­den omai­suu­den siir­tä­mi­nen valtiolle.

    Näin maal­li­kos­ta on aika lail­la eri asia se, että val­tio sää­te­lee sii­tä, kuin­ka vaka­va­rai­nen elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiön tulee olla (eli mil­lai­nen rahas­to siel­lä tulee olla tule­vien vahin­ko­jen varal­le). Ei tämä logiik­ka sii­tä muuk­si muu­tu, että käy­tän­nön syis­tä meil­lä on aina sal­lit­tu se, että kaik­kia syn­ty­viä vas­tui­ta ei ole katet­tu (rahas­toi­tu). Mate­maa­ti­kot var­maan muo­toi­le­vat asian oikeil­la ter­meil­lä, mut­ta täs­tä on kyse.

    Mut­ta ei kai se, että omai­suut­ta ei nyt ole kaik­kien tule­vien eläk­kei­den kat­tee­na 100 %:ses­ti, oikeu­ta vie­mään pois sitä nyt rahas­toi­tu­na ole­vaa murto-osaa.

    Sii­nä kyl­lä Soi­nin­vaa­ra on oikeas­sa, että täl­lais­ten eri­lais­ten elä­ke­jär­jes­tel­mien käsit­te­ly mak­ro­ta­lou­den kir­jan­pi­dos­sa (onko­han oikea ter­mi) on vähän seka­vaa ja epä­loo­gis­ta. Mut­ta ei nyt kui­ten­kaan sil­lä perus­teel­la romu­te­ta koko jär­jes­tel­mää. Itse uskon, että näis­tä nykyi­sis­tä­kään rahas­tois­ta ei oli­si mitään jäl­jel­lä, jos val­tion bud­jet­ti­val­ta nii­hin ulot­tui­si, mutat täs­tä ei nyt empii­ris­tä tes­tiä kan­na­ta järjestää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Elä­keyh­tiöi­den omai­suu­den suoo­ja on vähän sitä ja tätä, kos­ka lain­sää­tä­jä voi muut­taa nii­den vas­tui­ta, min­kä lisäk­si ne ovat vas­tuus­sa tois­tend­sa elä­ke­me­nois­ta. Vapaa­eh­toi­sen elä­ke­va­kuu­tuk­sen tilan­ne on toi­nen. Unka­ris­sa kuvaa­mal­la­ni taval­la juu­ri teh­tiin. Meil­lä­kin teh­tiin jotain vas­taa­vaa kan­sa­ne­lä­ke­ti­leil­le 50-luvulla.

    Hal­li­tus puut­tui taan­neh­ti­val­la lain­sää­dän­nöl­lä ihan vain muu­ta­ma vuo­si taka­pe­rin vapaa­eh­tois­ten elä­ke­va­kuu­tuk­sien sopi­museh­toi­hin. Sopi­muk­sien elä­kei­käeh­dot kumot­tiin jäl­ki­kä­teen ja oikeus saa­da sopi­muk­ses­ta suo­ri­tuk­sia sidot­tiin laki­sää­tei­seen vanhuuseläkeikärajaan.

    Vapaa­eh­toi­set elä­ke­va­kuu­tuk­set eivät suin­kaan ole koskemattomia.

    Täs­sä ket­jus­sa on ollut enem­män­kin kom­men­toin­tia liit­tyen työ­elä­ke­va­roi­hin ja nii­den mah­dol­li­seen omai­suu­den suo­jaan. Suo­sit­te­len Olli Pusan net­ti­teos­ta: “ren­kien kaap­paus” mie­li­pi­teen muo­dos­ta­mi­sen avuk­si, kun poh­di­taan ansait­se­vat­ko työ­elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöt omai­suu­den suo­jaa tai yli­pää­tään nykyis­tä ase­maan­sa yhteiskunnassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.