Tekijä: Osmo Soininvaara

Kaupunkirakentamisen aika (38) Onko huono-osaisuus tarttuva tauti?

Sosiaalinen segregaatio

Sosi­aa­li­nen seg­re­gaa­tio tarkoit­taa sitä, että eri sosi­aalilu­okat asu­vat omil­la alueil­laan, köy­hät köy­hien alueil­la ja rikkaat rikkaiden alueil­la ja keski­t­u­loiset jos­sain siinä välissä.

Itses­tään­selvyyk­siäkin kan­nat­taa kyseenalais­taa. Onko huono-osaisu­us pahempi asia, jos naa­purikin on huono-osainen? Voisi väit­tää myös päin­vas­toin: köy­hän työt­tömän elämä voi olla paljon ikäväm­pää, jos hän on yksin eris­tet­tynä rikkaiden hyväo­sais­ten kesku­udessa. Oma köy­hyys tun­tuu sitä ikäväm­mältä, mitä enem­män oma tulota­so poikkeaa naa­purei­den tulotasosta.

Onko huono-osaisuus tarttuva tauti?

Pro­fes­sori Erik Allardt sanoi joskus vuosikym­meniä sit­ten, että asuinaluei­den eri­lais­tu­mi­nen on hyvä asia, kun­han väl­tetään sosi­aalis­es­ti leimau­tunei­den aluei­den synty.

Kah­den oma­l­la taval­laan hyväo­saisen asuinalueen, vihreän Kumpu­lan ja kokoomus­laisen Pak­i­lan on aivan hyvä olla omi­na alueinaan, kos­ka naa­purei­den kanssakäymi­nen sujuu paremmin.

Mut­ta entä nuo huono-osais­ten alueet, slum­mit? Muut­tuuko köy­hyys synkem­mäk­si tai vaikeam­min voitet­tavak­si, jos köy­hät asu­vat omil­la köy­hien asuinalueil­laan vai tuleeko siitä vain näkyvämpi. Onko sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen siis huono-osaisu­u­den häivyt­tämistä – ei pois silmistä, mut­ta pois tilastoista?

Kysymys on siis siitä, pysyvätkö köy­hät yhtä köy­hinä ja huono-osaisi­na, jos he asu­vat sekaisin muiden ihmis­ten kesku­udessa sen sijaan, että asu­isi­vat omil­la köy­hien asuinalueillaan.

Tätäkin on tutkit­tu kokeel­lis­es­ti. Yhdys­val­lois­sa köy­hiä arvot­ti­in siir­tymään slum­meista keskilu­okkaisille asuinalueille. Aikuis­ten työt­tömyy­delle ei tapah­tunut mitään, mut­ta hei­dän las­ten­sa tule­vaisu­us parani keskimäärin selvästi.

Huono-osais­ten asuinaluei­den syn­tymistä pitää vält­tää jo senkin takia, että muuten edis­tämme köy­hyy­den periy­tymistä. Tämä on asi­as­sa ratkai­se­van tärkeä näkökohta.

Huono-osaisu­us on tart­tu­va tau­ti, jol­ta lap­sia tulee varjella.

Kaupunkirakentamisen aika (38) Kuka hyötyy ruuhkamaksusta: köyhät pois rikkaiden tieltä?

Kuka hyötyy ruuhkamaksusta: köyhät pois rikkaiden tieltä?

Ketkä hyö­tyvät ruuhka­mak­sus­ta? Kenen etua ne palvel­e­vat liiken­teestä ja keitä ne syrjivät?

Liiken­teessä on tilaa vain tietyl­lä määrälle auto­ja. Ylimääräiset autot voidaan kar­sia liiken­teestä joko ruuhkil­la (aikakus­tan­nus) tai ruuhka­mak­suil­la eli rahalla.

Jos ajat­telemme ruuhka­mak­su­ja autoil­i­joiden välisenä nol­la­summapelinä, niistä hyö­tyvät ne, joil­la on vähän aikaa ja paljon rahaa, kos­ka he voivat muut­taa ruuhka­mak­su­jen ansios­ta aikaa rahak­si ja kär­sivät ne, joil­la olisi aikaa seistä ruuhkissa, mut­ta ei rahaa mak­saa ruuhkamaksuja.

Asia olisi näin yksinker­tainen, jos jokin veroparati­i­sis­sa elävä yhtiö keräisi ruuhka­mak­sut, eikä kerät­tyjä raho­ja nähtäisi sen jälkeen.

Kos­ka ruuhka­mak­sut kerätään kun­nalle, joka voi käyt­tää niitä joko kun­nal­lisveron alen­tamiseen, parem­pi­in julk­isi­in palvelui­hin tai joukkoli­iken­teen hyväk­si, voit­ta­jia ovat lop­ul­ta jok­seenkin kaik­ki – myös ne, jot­ka jäävät ruuhk­ista pois, kos­ka eivät halua maksaa.

Kaupunkirakentamisen aika (37) Lisää kaupunkia Hakaniemeen

Hakaniemen­ran­nan ja Sörnäis­ten ranta­tien var­teen tulee asun­to­ja noin 3 400 uudelle asukkaalle. Alueen kehit­tämi­nen lähti liik­keelle Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑liik­keen ja Kallio-liik­keen yhteis­es­tä Sykkivä Hakanie­mi ‑kil­pailus­ta vuon­na 2013. Sen seu­rauk­se­na Helsin­gin kaupung­in­hal­li­tus ohjeisti kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton suun­nit­tele­maan tiivistämiskaa­van Hakaniemen­ran­taan ja Sörnäis­ten ranta­tien varteen.

Hakaniemen­ran­ta on osa Helsin­gin keskeistä huonos­ti hyö­dyn­net­tyä Sil­tavuoren­salmea. Yhdessä Pitkän­sil­lan toisel­la puolel­la ole­van Sil­tasaaren­salmen kanssa se voisi olla Helsin­gin kan­sain­välis­es­tikin arvostet­tu hel­mi. Hakaniemen­ran­ta on aivan ydinkeskus­tas­sa ja siinä voisi­vat luon­tev­asti yhdis­tyä mer­inäkymät, kau­nis arkkite­htu­uri ja urbaan­it mukavu­udet. Alueelle tarvi­taan parem­mat käve­ly-yhtey­det salmen poik­ki ja selkeä näke­mys siitä, miten salmen ympäristöä kehitetään. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (37) Lisää kaupunkia Hakaniemeen”

Kaupunkirakentamisen aika (36) Toimistoja asunnoiksi

Helsingis­sä on kova paine muut­taa toimis­to­ja asun­nok­si. Jos se olisi ilmoi­tus­lu­on­toinen asia, var­maankin noin miljoona neliötä toimis­to­ja joko remon­toitaisi­in asun­noik­si tai puret­taisi­in ja raken­net­taisi­in asun­noik­si. Näin saataisi­in asun­to­ja 25 000 helsinkiläiselle.

Kaupun­ki on suh­tau­tunut nihkeästi näi­hin niin san­ot­tui­hin konversioihin.

Jos tont­ti tuot­taa parem­min asun­toina kuin toimis­toina, eikö sen sil­loin pitäisi suh­teel­lisen edun peri­aatet­ta kun­nioit­taen pää­tyä asumiseen? Virkami­esten vas­taus on, että jos tuo­ta peri­aatet­ta nou­datet­taisi­in, kaik­ki menisi asumiseen, mut­ta myös työ­paikko­ja tarvi­taan. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (36) Toimis­to­ja asunnoiksi”

Kaupunkirakentamisen aika (35) Ruuhkamaksut

Helsinki­in on yleiskaavas­sa osoitet­tu asun­to­ja 150 000 lisäa­sukkaalle Kehä I:n sisäpuolelle. Täl­lainen määrä ihmisiä jumi­ut­taa kaupun­gin liiken­teen, ellei aiem­paa suurem­pi osa käytä matkoil­laan joukkoli­iken­net­tä tai fillareita.

Ratkaisuna on panos­t­a­mi­nen ratikoi­hin ja ratikoiden omi­in, ruuhk­ista vapaisi­in kaistoi­hin sekä ruuhka­mak­su­jen käyttöönotto.

Miksi ruuhkamaksut

Kun kaupun­gin tiiviys saavut­taa tietyn rajan, sen liikenne ruuhkau­tuu väistämät­tä. Ruuh­ka muo­dostaa erään­laisen tas­apain­oti­lan. Jos sitä yritetään vähen­tää uudel­la väyläl­lä, suju­vampi liikenne houkut­telee lisää liiken­net­tä ja kunnes ruuh­ka on entisel­lään. Teitä rak­en­ta­mal­la ei ruuhk­ista päästä.

Ruuh­ka vie ihmisiltä arvokas­ta aikaa ja aiheut­taa merkit­tävästi ter­vey­delle haitallisia pien­hiukkaspäästöjä. Pien­hiukkaset tap­pa­vat Suomes­sa läh­es 2 000 ihmistä vuosit­tain ja ter­veyshai­tat keskit­tyvät nimeno­maan suurten kaupunkien keskus­ta-alueille. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (35) Ruuhkamaksut”

Seurakuntayhtymä esittää kohtuuttomalta vaikuttavia vuokrakorotuksia Lehtisaaressa

Jos ostat ton­tin ja raken­nat siihen itselle­si talon ja ton­tin sijain­ti muut­tuu tämän jäl­keen kaupunki­rak­en­teen kehi­tyk­sen vuok­si arvokkaam­mak­si,  asun­non arvon­nousu kuu­luu sin­ulle. Jos taas vuokraat ton­tin ja maan arvo nousee, arvon­nousu kuu­luu ton­tin omis­ta­jalle, minkä seu­rauk­se­na maan­vuokra nousee joko pikkuhil­jaa tai ker­tarysäyk­sel­lä, siitä riip­puen, mitä asi­as­ta on vuokra­sopimuk­seen ymmär­ret­ty kirjoittaa.

Taval­laan olisi oikeu­den­mukaista ja loogista, että maan vuokra olisi uusis­sa ja van­hois­sa vuokra­sopimuk­sis­sa saman­laisil­la alueil­la suun­nilleen samal­la tasol­la. Tästä tietysti van­ho­jen talo­jen asukkaat ovat aivan eri mieltä.

Lehti­saa­res­sa maa­ta omis­ta­vat Van­taan ja Helsin­gin seu­rakun­tay­htymät ovat korot­ta­mas­sa van­ho­jen ker­rostalo­jen vuokraa todel­la paljon. Ton­tin­vuokrat ovat nouse­mas­sa yli viiteen euroon huonei­s­toneliötä kohden kuus­sa. Hätään­tyneet asukkaat ovat otta­neet yhteyt­tä myös min­u­un. Kaupung­in­val­tu­utet­tu ei kuitenkaan voi vaikut­taa seu­rakun­tay­htymän kuin äänestämäl­lä kirkol­lis­vaaleis­sa. Jat­ka lukemista “Seu­rakun­tay­htymä esit­tää kohtu­ut­toma­l­ta vaikut­tavia vuokrako­ro­tuk­sia Lehtisaaressa”

Kaupunkirakentamisen aika(34) Linnanmäen asema ja urbaani täydennysrakentaminen

(Mikko Särelä on kir­joit­tanut tämän tek­stin yhdessä Riku Ojan ja Urban Helsin­gin arkkite­hti Mat­ti Tapanisen kanssa)

Halu­amme tar­jo­ta Kallion alueel­la mah­dol­lisuuk­sia hyvään asumiseen ja elämään uusille ja alueel­la jo asuville asukkaille. Visios­samme Kallion alueel­la panos­te­taan julkisen kaupunki­ti­lan laatu­un ja puis­toi­hin. Samal­la raken­netaan kokon­aan uusi poikit­tainen raideli­iken­teen yhteys, Lin­nan­mäen lähi­ju­na-ase­ma, alikulku radan ali, sekä täy­den­nys­rak­en­tamista ja asun­to­ja run­saalle viidel­letuhan­nelle uudelle asukkaalle. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika(34) Lin­nan­mäen ase­ma ja urbaani täydennysrakentaminen”

Investointeja, ei veronalennuksia

Näin vaalien alla kokoomus­laiset, eri­tyis­es­ti Tatu Rauhamä­ki ja Jan Vapaavuori ovat esit­täneet, että kun Helsin­gin taloudessa on taas saatu nenä niukin naukin veden­pin­nan yläpuolelle, on syytä rien­tää alen­ta­maan veroja.

[Lisäys  3.4.  klo 19:30. Jan Vapaavuori näyt­tää otta­neen vähän etäisyyt­tä puo­lu­toverei­den­sa verolin­jauk­si­in viikko sit­ten Kaup­pale­hden pormes­tari­pa­neelis­sa, ja tyy­tyy esit­tämään, että veronalen­nuk­sista pitäisi keskustella.]

Samat kokoomus­laiset kir­joit­ti­vat pian tämän jäl­keen yhteisen vetoomuk­sen, että val­tion on huole­hdit­ta­va rahan­jaos­sa siitä, että suurten kaupunkien kyky tehdä investoin­te­ja para­nee. Jat­ka lukemista “Investoin­te­ja, ei veronalennuksia”

Kaupunkirakentamisen aika (33) Kannattaa rakentaa sinne, missä asunnot ovat kalliita

Asun­to­jen hin­ta kaupungis­sa määräy­tyy kysyn­nän, ei raken­nuskus­tan­nusten  mukaan. Halu­tut asun­not ovat kalli­ita, kos­ka niitä ei riitä kaikille ja vähem­män halu­tut ovat halpo­ja. Raken­nuskus­tan­nusten kanssa täl­lä on tekemistä vain siltä osin, että jos raken­nuskus­tan­nus ylit­tää asun­non markki­nahin­nan, sitä ei rakenneta.

Moni on vieras­tanut rak­en­tamisen keskit­tämistä hyville paikoille – ratikkakaupunki­in, lähelle meren­ran­taa tai raideli­iken­teen var­teen, kos­ka noista asun­noista tulee niin kalli­ita, että vain rikkail­la on niihin varaa.

Asun­to­ja kan­nat­taa rak­en­taa sinne, mis­sä ihmiset mieluiten asu­vat ja niistä kan­nat­taa muutenkin tehdä sel­l­aisia, joi­ta ihmiset halu­a­vat. Siis vain asun­to­ja rikkaille? Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (33) Kan­nat­taa rak­en­taa sinne, mis­sä asun­not ovat kalliita”

Kaupunkirakentamisen aika (32) Pysäköinnin kustannusten sosialisointi estää autojen yhteiskäyttöä

Kaavoitettiinko Arabianrantaan pysäköintipaikkoja aivan liian vähän?

Huonot pelisään­nöt voivat johtaa siihen, että autopaikko­ja raken­netaan liikaa ja silti ne lop­pu­vat silti kesken.

Vihainen autoil­i­ja Ara­bi­an­ran­nas­ta soit­ti ja syyt­ti kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­taa siitä, että olemme kaavoit­ta­neet alueelle liian vähän pysäköin­tipaikko­ja. Hänkin oli jäänyt ilman.

Hänelle ker­rot­ti­in, että ensik­sikin kaavas­sa määrätään vain parkkipaikko­jen vähim­mäis­määrästä. On aivan taloy­htiön oma asia, paljonko parkkipaikko­ja niiden lisäk­si raken­netaan. Syyt­täköön siis taloy­htiötä tai raken­nut­ta­jaa, jos taloy­htiö rak­en­taa niitä liian vähän.

Toisek­si Ara­bi­an­ran­nas­sa on kau­palli­nen pysäköin­tiy­htiö, jol­la on vaikeuk­sia saa­da parkkipaikko­ja vuokratuk­si, vaik­ka hin­ta on hyvin hal­pa, vain reilu kahdek­sankymp­piä kuus­sa. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (32) Pysäköin­nin kus­tan­nusten sosial­isoin­ti estää auto­jen yhteiskäyttöä”