Jokaiselle oma päästökiintiö?

Lentokonei­den hiilid­iok­sidipäästöjä koskevas­sa keskustelus­sa heit­et­ti­in aja­tus henkilöko­htais­es­ta päästöki­in­tiöstä, joka olisi jokaiselle yhtä suuri. Tätä pidet­ti­in parem­pana kuin hiilid­iok­sidi­veroa, kos­ka se merk­it­sisi, että rikas voi porskut­taa kuten nyt ja köy­hä joutuu uno­hta­maan etelänlomansa.

Aja­tus jakaa jokaiselle tiuk­ka päästöki­in­tiö, jon­ka sää käyt­tää talon­sa läm­mit­tämiseen tai suihkukoneel­la lentelyyn,tuntuu loogiselta, mut­ta se ei ole hyv­in­voin­ti­te­o­reet­tis­es­ti tehokas.

Jos köy­häl­lä Kenialaisel­la Nairobin slum­mis­sa on käyt­täm­nätön­tä päästöki­in­tiötä, saako hän myy­dä sen jollekin, joka tarvitse sitä enem­män samal­la kun hän itse tarvit­sisi ruokaa lap­silleen? Jos täl­lainen vai­h­tokaup­pa syn­tyy, se lie­nee molem­mille edulli­nen, kos­ka molem­mat siihen vapaae­htois­es­ti suostuvat.

Jos päästöki­in­tiön saa myy­dä, eikä tuon kau­panikäyn­nin voisi organ­isoi­da tehokkaam­min pörssis­sä? Sil­loin muo­dos­tu­isi kiin­teä hin­ta henkilöko­htaiselle päästöoikeudelle.

Jos kiin­tiön hin­ta aset­tuu 20 euron tasolle ton­nil­ta ja jokaisen kiin­tiö on 7 ton­nia, jokainen saa vuodessa päästöki­in­tiöitä, joiden arvo on 140 euroa.

Eikö olisi yksinker­taisem­paa jakaa jokaiselle 140 euroa ja huu­tokau­pa­ta kaik­ki päästöki­in­tiöt halukkaiden kesken?

Ei oikeas­t­aan olisi järkeväm­pää verot­taa päästöjä 20 euroa ton­nil­ta ja jakaa tulot kansalais­palkkana kaikille?

Ei, tämä viimeinen meni väärin. Mehän emme tiedä, riit­tääkö tuo 20 euron hin­ta laske­maan päästöt halu­tulle tasolle. Ehkä ihmiset vain mak­sa­vat ja saas­tut­ta­vat van­haan malli­in. Sik­si on parem­pi päät­tää liikkelle las­ket­tu­jen kiin­tiöi­den määrästä, vaikka­pa 7 tonnia/asukas ja huu­tokau­pa­ta ne. Voi olla, että hin­ta aset­tuu 20 euroon, mut­ta se voi yhtä hyvin aset­tua 30 euroon.

Joka tapauk­ses­sa henkilöko­htaista päästöki­in­tiötä järkevämpi on huu­tokau­pat­ta­va kiin­tiö, kun huu­tokau­pan tulot jae­taan tasan aikkien kesken.

Se johtaa siihen, että rikkaat tuot­ta­vat enem­män hiilid­iok­sidia ja köy­hät vähem­män, mut­ta korvbauk­se­na rahaa siir­tyy rikkail­ta köy­hille. Luon­to voi tässä tapauk­ses­sa yhtä hyvin tai huonos­ti) mut­ta sekä rikkaiden että köy­hien tilanne on parem­pi kuin kiin­tiö­mallis­sa. Eihän mikään estä tässä mallis­sa köy­hää käyt­täy­tymässä kuin kiin­tiö­mallis­sa. Hän voi käyt­tää huu­tokau­pas­ta saa­mansa rahan oman kiin­tiön­sä ostamiseen, jos pitää sitä oma­l­ta kannal­taa parem­pana, mut­ta hän voi ostaa sil­lä myös jotain muu­ta, jos tarvit­see sitä muu­ta enemmän.

71 vastausta artikkeliin “Jokaiselle oma päästökiintiö?”

  1. Minä taas en ymmär­rä, mik­si tulon­si­ir­rot ja päästöki­in­tiöt pitäisi kopla­ta toisi­in­sa. Globaali kansalais­palk­ka on niin utopisti­nen aja­tus, että ennen sen toteut­tamista napa­jäätiköt ovat jo kaukaista his­to­ri­aa. Tai ylipään­sä sel­l­aisenkaan jär­jestelmän toteut­ta­mi­nen, jos­sa yksit­täiset henkilöt ostaisi­vat päästöki­in­tiön­sä jostain globaal­ista pörssistä. Eikö ener­giavero­tuk­sel­la voisi hoitaa koko asian paljon yksinkertaisemmin?

  2. Minus­ta tässä kir­joituk­ses­sa esitel­lään eri­no­mais­es­ti markki­noiden toim­intaa ja etu­ja joi­ta saavute­taan sil­lä, että jokainen voi markki­noil­ta han­kkia halu­a­mansa hyödyk­keet sen sijaan, että val­tiot päät­täi­sivät yksilöille “tarpeel­li­sista” resurs­seista. Eli markki­nat jaka­vat hyödyk­keet oikeu­den­mukaisem­min kuin demokraat­ti­nen päätöksenteko.

    Se, että joku halu­aa kulut­taa enem­män kuin joku toinen ei ole väärin, jos hän on valmis kus­tan­ta­maan kulu­tuk­sen­sa omas­ta var­al­lisu­ud­estaan (työl­lään / säästöil­lään). Se, että joku halu­aa kulut­taa enem­män kuin oma var­al­lisu­us antaa myöten muiden kus­tan­nuk­sel­la on.

  3. Tässä mallis­sa, jos rikkaat halu­a­vatkin paljon kiin­tiöitä, köy­hä ei niitä saa vaik­ka tarvit­sisi, sil­lä ei ole varo­ja mil­lä kil­pail­la. Pitää odot­taa seu­raavaan vuo­teen, että edel­lisen vuo­den tulot on jaet­tu, ja sil­loinkaan ei ole var­maa, että ostovoima riit­tää. Jaet­taes­sa suo­raan kaikille, voi päät­tää tarvit­seeko, vai myykö eteen­päin. Tässäkin rahaa siir­tyy rikkail­ta köy­hille, jos köy­hät koke­vat, etteivät tarvitse kaikkia kiin­tiöitään. Mut­ta köy­hä myös vält­tämät­tä saa kiin­tiöitä, mitä Osmon malli ei takaa. Osmon malli myös mah­dol­lis­taa ham­straamisen ja speku­loin­nin. Toki hybridi­mallikin on mah­dolli­nen, mis­sä osa jae­taan suo­raan, ja lop­ut huu­tokau­pataan suo­raan pörssissä.

    Jos raha on moni­u­lot­teista, ei perus­tu­loa pidä jät­tää yksi­u­lot­teisek­si. Ei ole var­maa että yksi­u­lot­teisel­la rahal­la saa moni­u­lot­teista rahaa.

  4. Ode kir­joit­ti:

    “Sik­si on parem­pi päät­tää liikkelle las­ket­tu­jen kiin­tiöi­den määrästä, vaikka­pa 7 tonnia/asukas ja huu­tokau­pa­ta ne.”

    Huu­tokaup­pa on ihan hyvä idea, mut­ta esimerkik­si val­it­se­masi kiintiö/asukas on tietysti aivan kestämätön.

    Koko maail­man ihmis­ten keskimääräiset päästöt ovat täl­lä het­kel­lä niukasti alle 4 tonnia.
    Tiedey­hteisön käsi­tyk­sen mukaan tästä pitäisi kar­sia pois 60 — 80 %.
    Suo­ma­laisille oikeu­den­mukaises­ti kuu­lu­va kiin­tiö olisi siis luokkaa 1 tonni/vuosi, mikäli tah­domme jät­tää jälkeläisillemme asuinkelpoisen ympäristön.
    Nykyiseen 15 ton­ni­in ver­rat­tuna se on melko vähän ja mon­ta vuot­ta saa kerätä päästöoikeuk­sia jos meinaa piipah­taa Kauko-Idässä.

  5. Ehkä vielä sel­ven­nys: run­sauden aikaan, ei leipää tarvitse sään­nöstel­lä, sil­lä on hyvin var­maa, että jaka­mal­la rahaa jokainen sitä vält­tämät­tä. Pulakau­den aikaan on pakko jakaa leipäki­in­tiöitä, että sitä riit­täisi kaikille. Jot­ta päästöt saataisi­in vähen­emään, on luo­ta­va “keinotekoinen niukku­us” päästö-oikeuk­si­in, eli pula-aika. Ole­tan, että niitä kiin­tiöitä ei sieltä pörssistä löy­dy kuin leipää run­sauden aikaan: päästöki­in­tiö on arvokas. Jos se ei ole, ei niil­lä hirveästi vaiku­tus­ta tai­da olla saas­tu­tuk­sen määrään, eikä kan­nus­ti­me­na puh­taam­man teknolo­gian ja elin­tapo­jen kehi­tyk­seen (joista jälkim­mäi­nen ei riipu vain yksilöstä, vaan mm. kaupunki­rak­en­teesta). Har­va pystyy täysin ilman päästöjä elämään kovin kum­moista elämää tässä maail­mas­sa, joten jot­ta oikeuk­sia riit­täisi kaikille, tulisi niitä siis jakaa kaikille jos­sain määrin.

  6. Ode kiin­nit­ti huomion­sa todel­la tärkeään asi­aan! Itse olen yrit­tänyt vuo­den ver­ran herätel­lä keskustelua globaal­ista henkilöko­htais­es­ta päästöki­in­tiöstä, joka olisi samal­la de fac­to globaali perus­tu­lo. Kyseessä on käsit­tääk­seni yksi yhteen sama malli, jota Ode tässä merkin­nässään pää­tyy ehdot­ta­maan. Eli lyhyesti san­ot­tuna hom­ma menisi seuraavanlaisesti:

    1. Tehdään poli­it­ti­nen päätös siitä, mihin asti ilmas­ton annetaan läm­metä ja tämän perus­teel­la asete­taan alene­va globaali päästöki­in­tiö jokaiselle vuodelle.
    2. Nämä kiin­tiöt jae­taan per capi­ta mallil­la jokaiselle maail­man maalle (itse olen poht­in­ut 20 vuo­den siir­tymäaikaa, jos­sa ensim­mäisenä vuon­na kiin­tiöt jaet­taisi­in vuo­den 2005 toteu­tunei­den päästö­jen mukaan ja niiden määrä sit­ten siir­ty­isi 5% vuodessa kohti aitoa per capi­ta –mallia).
    3. Perustet­taisi­in globaali päästöpörssi jos­sa teol­lisu­us (ja maat­alous jne.) ostaisi kiin­tiöitä val­tioil­ta (teol­lisu­us­mais­sa kiin­tiöt voitaisi­in halutes­sa jakaa myös ihmisille suo­raan, mut­ta tämä ei ehkä viisasta).
    4. Val­tio jakaisi saadut rahat suo­raan kansalle kansalaispalkkana.
    5. Kiin­tiöi­den hin­ta näky­isi suo­raan kaikissa markki­noil­la ole­vis­sa tuot­teis­sa ja palveluissa.

    Nähdäk­seni tämänkaltainen malli on ain­oa keino, jol­la ilmas­to­muu­tos saadaan aisoi­hin jol­lain lail­la poli­it­tis­es­ti mah­dol­lisel­la mallil­la. Int­ian ja Kiinan kaltaiset maat eivät tule suos­tu­maan yhtään vähempään ja mik­si suos­tu­isi­vatkaan? Yhdys­val­to­ja ja EU-mai­ta voisi lien­nyt­tää em. siir­tymäa­jan kaltaisil­la toimil­la. Samal­la malli aiheut­taisi radikaalin tulon­jaon muu­tok­sen globaalil­la tasol­la sekä vihreän tek­nol­o­gisen val­lanku­mouk­sen. Myös teh­dyn työn määrä tulisi – varsinkin län­si­mais­sa – vähen­emään dramaattisesti.

    Mallin yksi­tyisko­hdista ja vaiku­tuk­sista enem­män seu­raavis­sa linkeissä:
    http://koti.mbnet.fi/thexder/Opiskelu/Kansainv%E4linen%20henkil%F6kohtainen%20p%E4%E4st%F6kiinti%F6.pdf
    Lyhyehkö esseeni mallin perusteista ja tärkeim­mistä vaikutuksista.
    http://www.domnik.net/blogi/index.php/2007/10/dodo-paastokiintiot/
    http://tuomojarvela.wordpress.com/2007/10/21/dodosolo/
    Aiheesta Niko Lip­sasen ja Tuo­mo Järvelän kanssa käymäni debatti.
    http://www.phpbbserver.com/gpeq/index.php?mforum=gpeq
    Aiheen kehit­telemisek­si perus­ta­mani (englan­ninkieli­nen) keskustelu­foo­ru­mi. Olen tehnyt lyhyet alus­tuk­set aiheen filosofisille, talousti­eteel­lisille, poli­it­tisille, luon­non­ti­eteel­lisille jne. näkökul­mille sekä pahim­mille sen ongelmille. Toiv­ot­tavasti keskustelukin vir­iää jos­sain vaiheessa;).
    http://apps.facebook.com/causes/22060?h=plw&recruiter_id=6128039
    Aiheesta Face­bookissa aloit­ta­mani vetoomus, jon­ka on allekir­joit­tanut yli 300 ihmistä, mukaan lukien sosi­aalidemokraat­ti­nen kansanedustaja.

    Toivon totis­es­ti, että Odekin alka­isi funtsia tämän mallin mah­dol­lisuuk­sia. Siinä yhdis­tyy mon­et vihrei­den perus­pe­ri­aat­teet – perus­tu­lo, globaali oikeu­den­mukaisu­us, ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta ja taloudelli­nen tehokku­us – hyvin hedelmäl­lisel­lä ja poten­ti­aalis­es­ti val­lanku­mouk­sel­lisel­la tavalla.

  7. Henkilöko­htais­ten päästöki­in­tiöi­den ja yleisen päästökau­pan välil­lä on joitakin ero­ja, joi­ta et mainitse. Ensin­näkin jos ihmiset joutu­vat pohti­maan omaa taloudel­lista toim­intaansa sen vaa­timien päästöki­in­tiöi­den kaut­ta, eikä puh­taasti hin­nan poh­jal­ta kuten veron tai päästökau­pan kohdal­la, täl­lä usko­taan ole­van psykol­o­gisia vaiku­tuk­sia hei­dän käyt­täy­tymiseen­sä. Ken­ties ihmiset tule­si­vat tietoisem­mik­si oman toim­intansa seu­rauk­sista tai alka­isi­vat välit­tää päästöistä enem­män. Toisek­si jos ihmiset lähtöko­htais­es­ti omis­taisi­vat tietyn määrän päästöki­in­tiötä, olisi hei­dän help­po vaikut­taa kier­rossa ole­vien päästölupi­en määrään. Täl­lä het­kel­lä viral­lis­ten päästöoikeuk­sien ost­a­mi­nen on yksilöille han­kalaa, joskaan ei mah­do­ton­ta, joten yksit­täis­ten ihmis­ten on hyvin vaikea vaikut­taa ilmake­hään pää­tyvien kaa­su­jen lop­ulliseen määrään. 

    Josko nämä seikat henkilöko­htais­ten päästöki­in­tiöi­den jär­jestelmän ylläpi­don aiheut­tamien kus­tan­nuk­sien arvoisia, on kovin kyseenalaista. Erään­laise­na utoop­pise­na ilmastopoli­ti­ikan mal­li­na aja­tus on kuitenkin hauska.

  8. “Se johtaa siihen, että rikkaat tuot­ta­vat enem­män hiilid­iok­sidia ja köy­hät vähem­män, mut­ta korvbauk­se­na rahaa siir­tyy rikkail­ta köy­hille. Luon­to voi tässä tapauk­ses­sa yhtä hyvin tai huonosti…”

    Tässähän se on pähk­inänkuores­sa mik­si ympäristön­suo­jelua vas­tuste­taan. Potkaiskaa kom­mu­nis­tit omaan klu­bi­in­sa, niin suo­sionne kas­vaa merkit­tävästi ja minäkin saat­taisin kehda­ta tun­nus­taa vihre­itä arvoja.

  9. Kan­natin aiem­min päästökaup­paa juuri mainit­semis­tasi syistä, mut­ta asi­aan vähän enem­män pere­hdyt­tyäni tulin siihen tulok­seen, että hiiliv­ero on tehokkaampi ja nopeampi säätää. 

    Päästöki­in­tiö voidaan säätää vain annetulle ajan­jak­solle. Annet­tu ajan­jak­so ei ole kovin pitkä, yleen­sä muu­ta­ma vuosi. Tämä ei ole kuitenkaan niin merkit­tävä tek­i­jä kuin kiin­tiöi­hin liit­tyvä dynaami­nen vaiku­tus sil­loin, kun markki­nat eivät ole ideaaliset.

    Kun päästö­markki­noil­la on paljon iso­ja pelaa­jia, joil­la on kak­si vai­h­toe­htoa: investoi­da sub­sti­tu­ut­tei­hin tai ostaa lisää oikeuk­sia. Sub­stiu­ut­ti­in investoimi­nen näyt­tää halvem­mal­ta jos investoin­tikus­tan­nus alit­taa oikeuk­si­in menevän rahan. Mut­ta dynaami­nen vaiku­tus voi sotkea tämän laskelman. 

    Jos pelaa­ja on riit­tävän iso, päästöoikeu­den hin­ta las­kee, kun sub­sti­tu­ut­tei­hin siir­ry­tään. Siir­tymisen jäl­keen (ne har­vat) kil­pail­i­jat saa­vat oikeuten­sa halvem­mal­la ja investoi­ja tekee tap­pi­o­ta. Tämä pelko voi olla aiheellinen.

    Sen­si­jaan verot­ta­ja voi reagoi­da siten, että se lupaa nos­taa hiiliv­eroa kun investoin­nit alkavat.

  10. Kun yritin kir­joit­taa yksinker­tais­es­ti — vään­tää rauta­lan­gas­ta — tulin näköjään yksinker­tais­ta­neek­si liikaa, kos­ka moni otti ajatuk­sen liian konkreettisesti.

    1) On järkevää aloit­taa kansal­lises­sa/EU-tasoisel­la päästökau­pal­la, eikä odot­taa maail­man­laa­juista perustuloa. 

    2) Tuo päästöki­in­tiön tulon jakami­nen perus­tu­lona oli vain lasken­nalli­nen esimerk­ki, kos­ka toki takaisin palaut­ta­mi­nen voidaan tehdä toisinkin. EU on menos­sa tähän suun­taan, kun päästöki­in­tiöt huu­tokau­pataan eikä niitä enää jae­ta ilmaisek­si. Raha tulee val­ti­olle ja val­tio palaut­taa sen kansalaisille taval­la tai toisel­la. Mil­lä taval­la, siitä päätetään vaaleis­sa. Jos Suo­mi huu­tokaup­paa nykyisen noin 40 miljoo­nan ton­nin kiin­tiön 20 euron hin­nal­la, siitä tulee 800 miljoon­aa euroa, asukas­ta kohden noin 160 euroa. Var­maankin näemme sen tuloveron alen­nuk­se­na, toiv­ot­tavasti myös perus­tur­van paranemisena.

  11. Tiedemiehelle:

    Tuo dynaami­nen vaiku­tus jää kyl­lä isol­lakin toim­i­jal­la aika vaa­ti­mat­tomak­si, kos­ka päästökaup­pa on vähin­tään EU:n laa­juista. Jos jokaisel­la maal­la olisi oma kiin­teä kiin­tiön­sä, yksit­täisen toimen vaiku­tus hin­taan olisi liian suuri ja toimisi noin kuin tiedemies kuvaa, mut­ta ei koko EU:n alueella.

    Talouden toim­i­joiden kannal­ta asteit­tain ja ennustet­tavasti nou­se­va vero olisi parem­pi, kos­ka investoin­tisu­un­nitel­mat voi sil­loin perus­taa johonkin luotet­tavaan laskel­maan. Nythän har­joit­telukaudel­la päästöoikeu­den hin­ta kävi ensin 30 eurossa/tonni ja las­ki sit­ten nollaan.

  12. Juk­ka Jonniselle:

    Tuos­sa henkilöko­htaises­sa päästöki­in­tiössä on se vika, ettei sitä voi­da mitenkään oper­a­tional­isoi­da. Merkit­tävä osa mei­dän päästöistämme aiheutuu ruuas­ta, mut­ta kun ostat kau­pas­ta näkkileipä­paketin, kuka las­kee sen tuotan­toketjun eri vai­heis­sa vaa­ti­mat päästöt. Sik­si on PALJON yksinker­taisem­paa, että tuotan­toketjun eri vai­heis­sa tarvi­taan omat kiin­tiöt ja lop­putu­los näkyy näkkileipä­paketin hinnassa.

  13. Pekka Raukolle.

    Voi olla, että seit­semän ton­nia suo­ma­laista kohden on kohtu­ut­toman paljon, mut­ta mei­dän päästömme nyt ovat noin 15 ton­nia henkeä kohden.

  14. Henkilöko­htainen päästöki­in­tiö on siinä mielessä ikävä, että se palk­it­see väestönkasvus­ta. Jos Suomes­sa oltaisi­in lisään­nyt­ty aina kuten Inti­as­sa, meil­lä olisi käytet­tävis­sä nykyiseen ver­rat­tuna 2–3x enem­män päästöoikeuksia.

    (puhun siis teo­reet­tis­es­ti, ymmärsin itsekin ettei Ode tarkoit­tanut konkreet­tis­es­ti rahan siirtämistä rikkaista maista köy­hien taskuihin)

  15. Sylvester­ille:

    Mis­tä kohdin ajat­telit his­to­ri­an aloit­taa? Vuodes­ta 1700 Suomen väk­iluku on kai melkein kym­menker­tais­tunut ja saat­taa tuol­la aikavälil­lä ylit­tää Int­ian suh­teel­lisen väestönkasvun. Ainakin ylit­tää, jos his­to­ria aloite­taan vuodes­ta 10000 eKr.

    Sinän­sä olen Sylvesterin kanssa samaa mieltä siitä, että vaik­ka väestönkasvu globaalil­la tasol­la on aika paljon rauhoit­tunut, Lähi-Idän ja Afrikan väestönkasvu samoin kuin väestönkasvu jois­sakin lati­nalaisen Amerikan mais­sa on sietämät­tömän suur­ta eikä sille näköjään aio­ta tehdä mitään. 

    Tässä muuten on Paavia suurem­pana ongel­mana Yhdys­val­lat, jot­ka viimeisen seit­semän vuo­den aikana ovat vaati­neet kaiken väestö­su­un­nit­telun pois­tamista YK:n ohjelmista.

  16. Voisko joku vielä ava­ta vähän lisää tätä henkilöko­htaisen päästöoikeu­den parem­muut­ta ver­rat­tuna siihen, että päästöoikeuk­sista mak­se­taan tuot­teen hin­nas­sa? Kun meil­lä on jo kek­sit­ty raha, jol­la voidaan abstrak­tisti mita­ta kaiken konkreet­tisen arvoa, niin mik­si siihen rin­nalle pitää saa­da joku hiilid­iok­sidi­ra­ha? Tai kään­täen olisiko sit­ten mah­dol­lista, että val­u­u­tat olis hiilid­iok­sidikan­nas­sa? (vrt. kul­takan­ta.) Tun­tuu jotenkin nurinkuriselta rak­en­taa toinen jär­jestelmä jo toimi­van jär­jestelmän päälle. En jak­sa uskoa, että kasvi­huonekaa­su­jen tuot­tamisen kus­tan­nuk­set erit­telemäl­lä tuot­teen hin­nas­ta saadaan niin merkit­täviä vaiku­tuk­sia ihmis­ten kulu­tuskäyt­täy­tymiseen, ver­rat­tuna siihen, että saas­tut­ta­vat tuot­teet vaan mak­saisi­vat enemmän.

    nn: rajal­li­sista resurs­seista on aina pula. Riip­pumat­ta siitä miten kova pula on ihmiset käyvät niille vai­h­tokaup­paa niin kauan kunnes nämä resurssit ovat jaet­tu tehokkaim­mal­la mah­dol­lisel­la taval­la. Eli pelkosi siitä, että jos päästöki­in­tiöitä ei olisi run­saasti, ne eivät vai­h­taisi omis­ta­jia on aiheeton.

  17. Ode kir­joit­ti:

    “Voi olla, että seit­semän ton­nia suo­ma­laista kohden on kohtu­ut­toman paljon, mut­ta mei­dän päästömme nyt ovat noin 15 ton­nia henkeä kohden.”

    Päästö­jen puolit­ta­mi­nen on tietysti merkit­tävä kansalli­nen askel oikeaan suuntaan.

    Jos kuitenkin ajatel­laan globaalia henkilöko­htaista kiin­tiöjär­jestelmää, kuten ymmärsin sin­unkin tarkoit­ta­van, se on mit­talu­okaltaan aivan kohtuuton.

  18. Art­turi Björk kirjoitti:

    “Eli markki­nat jaka­vat hyödyk­keet oikeu­den­mukaisem­min kuin demokraat­ti­nen päätöksenteko.”

    Demokraat­tista päätök­sen­tekoa tarvi­taan kuitenkin ensin jaka­maan ne oikeudet jokaiselle kansalaiselle, ja pitämään huoli siitä, että kaup­paa saa käy­dä vain vuo­tuisel­la kiin­tiöl­lä, ei oikeudel­la kiintiöön.
    Markki­noista ei ole tätä asi­aa hoita­maan, mut­ta se sopii kyl­lä vuosiki­in­tiöi­den kaup­paa hoitamaan.

  19. Erit­täin mie­lenki­in­toinen kuva tpyy­lu­o­ma­l­ta. Se myös osoit­taa, että val­taosas­sa maail­maa syn­tyvyys on laskenut alle kah­den, jol­loin niis­sä mais­sa väk­iluku kään­tyy lasku­un. Afrik­ka on edelleen surke­as­sa tilas­sa ja Inti­as­sa toivoisi muu­tos­ta, mut­ta muu­toin Aasian väestö alkaa vähetä ja nopeasti. 

    Huo­matkaa Iran myön­teisenä poikkeuk­se­na. En olisi uskonut. 

  20. Syn­tyvyys ja kulu­tuk­sen kasvu ovat samaa ongelmavyyhteä.

    Kun suomeen syn­tyy lap­si, tarkoit­taa se hiilidioksidipäästöjä
    80 vuot­ta X 15.000 = 1.200.000 kg

    Kun Etiopi­aan syn­tyy lap­si, tarkoit­taa se hiilidioksidipäästöjä
    40 vuot­ta X 50 kg = 2000kg

    Minus­ta ei ole epäilystäkään, mis­sä ongel­ma TÄLLÄ HETKELLÄ on aku­ut­ti. Siitä huoli­mat­ta mis­sään tapah­tu­vaa väestönkasvua ei ole syytä vähätellä.

    Kulu­tuk­sen kannal­ta tuhois­in­ta on siirtää väkeä vähäisen kulu­tuk­sen alueelta korkean kulu­tuk­sen alueelle, esimerkik­si työperäisen maa­han­muu­ton merkeis­sä. Se on käytän­nössä tehoku­lut­ta­ja “pikasyn­nyt­tys”.

  21. Odelle:
    1. On toki aivan selvää, ettei globaali henkilöko­htainen päästöki­in­tiö ole ”real­isti­nen”. Se ei kuitenkaan ole sen utopis­tisem­pi kuin mikään muukaan todel­la toimi­va malli. Päin­vas­toin se on toimivista malleista toden­näköisin edus­taes­saan tietyn­laista kom­pro­mis­sia kehit­tyvien maid­en ja teol­lisu­us­maid­en intressien välis­sä. Tuol­la perus­ta­mal­lani foo­ru­mil­la yksi keskustelun (tai täl­lä het­kel­lä monolo­gin) aihe on juuri se, miten tavoite saataisi­in toteutet­tua poli­it­tis­es­ti. Luul­tavasti tähän men­nään juuri kansal­lis­ten ja alueel­lis­ten mallien kaut­ta. On kuitenkin hyvä ilmaista pitkän aikavälin tavoite hyvis­sä ajoin – ilman ide­al­is­tisia tavoit­tei­ta meil­lä ei ole poli­ti­ikkaa, vain hallinnointia.

    2. Mik­sei henkilöko­htaista päästöki­in­tiötä voisi oper­a­tional­isoi­da? Tai siis mik­sei päästöjä voi­da oper­a­tional­isoi­da? Jos­sei näin voi­da tehdä, voitaisi­in saman tien uno­htaa kaiken­laiset kiin­tiöt – niiden taustal­la ole­va ole­tushan on, että päästöt kyetään joten kuten luotet­tavasti mit­taa­maan. Täl­lä ei ole suo­raan tekemistä sen kanssa, kenelle kiin­tiöistä saadut tulot annetaan. Mitä tulee näkkileipä­paket­ti­in, niin hom­ma menisi juuri niinkuin Ode tuos­sa mainit­si: jokaisel­la tuotan­toketjun (ja jakeluketjun, myyn­tiketjun jne.) vai­heel­la olisi velvol­lisu­us ostaa omat kiin­tiön­sä. Näin esim. lähempänä tuotet­tu olisi halvem­paa kuin kauem­pana tuotet­tu, vähem­män sähköä käyt­tävän kau­pan tuot­teet mak­saisi­vat vähem­män kuin paljon sähköä tuot­ta­van jne. En oikein käsitä mikä tässä on ongel­mana ja mik­si nämä kuvitel­lut ongel­mat liit­tyvät juuri henkilöko­htaisi­in päästöki­in­tiöi­hin eivätkä päästöki­in­tiöi­hin yleensä:).

    3. En siis kan­na­ta (ensisi­jais­es­ti) mitään henkilöko­htaista kiin­tiölu­ot­toko­rt­tia kuten Dodo ja britit vaan yksinker­tais­es­ti sitä, että kiin­tiöt huu­tokau­pataan suo­raan päästäjille ja tästä saadut rahat jae­taan ihmisille perus­tu­lona per capi­ta ‑suh­teessa. Näin kiin­tiöi­den hin­ta näky­isi suo­raan tuot­teis­sa ilman jäykähköä luot­toko­rt­tisys­teemiä ja malli olisi taloudel­lis­es­ti mah­dol­lisim­man jous­ta­va ja tehokas. Voidaan toki sit­ten sanoa, ettei tämä ole enää ”henkilöko­htainen päästöki­in­tiö”. Itse kuitenkin määrit­te­len sen hie­man löy­sem­min pitämään sisäl­lään myös täl­laisen muodon. Toki myös kiin­tiölu­ot­toko­rt­ti olisi parem­pi kuin ei mitään.

    Pekka Raukolle:
    Seit­semän ton­nia per suo­ma­lainen on toki kohtu­u­ton luku, mut­ta jot­ta täl­laisel­la mallil­la olisi ylipäätään mitään toteu­tu­mis­mah­dol­lisuuk­sia, tarvi­taan siir­tymäaiko­ja ja kaiken­laisia jous­to­ja. Itse ehdotin siis 20 vuo­den ”pehmeätä laskua” jos­sa siir­ry­tään nykyku­lu­tuk­ses­ta aitoon per capi­ta kulu­tuk­seen päästöki­in­tiöis­sä. Tämä on tarpeen pait­si poli­it­tis­es­ti, myös taloudel­lis­ten ja tek­nol­o­gis­ten rak­en­tei­den uusi­u­tu­misen vuok­si. En ole mil­lään lail­la teknolo­giausko­vainen, mut­ta sen ver­ran opti­misti kuitenkin, että olet­taisin eri­lais­ten inno­vaa­tioiden johta­van siihen ettei elin­ta­so putoa kuin pienen osan siitä pros­ent­timäärästä mitä päästöt.

    Art­turi Björkille:
    Henkilöko­htais­ten päästöki­in­tiöi­den tarve on hyvin yksinker­tainen: mikäli kaik­ki päästöt näky­i­sivät suo­raan tuot­teen hin­nas­sa ilman jonkin­laista egal­i­taarista jakoa, olisi tämä käytän­nössä sama kuin kuole­man­tuomio maail­man köy­him­mille ja pas­si­tus nälän näkemiseen Suomenkin vähäo­saisille. Näil­lä kun ei olisi mil­lään varaa mak­saa kohon­nei­ta hin­to­ja. Itse korostaisin vielä mallin nor­mati­ivisia perustei­ta: mielestäni jokaisel­la ihmisel­lä on lähtöko­htais­es­ti saman­lainen oikeus saas­tut­taa. Jos saas­tut­taa enem­män kuin joku toinen, on tästä mak­set­ta­va tälle toiselle kompensaatio.

  22. Joku on sanonut joskus : “Ihmi­nen on kuin alko­holisti, liika on liikaa ja kohtu­us on liian vähän”
    Puu­tun ain­oas­taan län­si­maid­en ihmis­ten kohtu­ut­to­muuk­si­in ja en näe muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta kuin henkilöko­htaiset päästöki­in­tiöt ilman mitään kiin­tiökaup­paa. On se tuote mikä tahansa, niin käsit­tääk­seni ei ole ylivoimaista laskea sille luon­toa kulut­ta­va luku. Jos on, niin perustet­takoon tule­vaan yliä­ly-yliopis­toon haara, joka keskit­tyy tähän. Ja kun kysymys olisi kaik­ista tuot­teista, niin niihin pitäisi kuu­lua myös todel­la kaik­ki tuot­teet, mm. yhteiskun­nan tai yksi­tyisen rak­en­ta­mat urheilu‑, viihde‑, taide‑, tur­is­mi ym. keskuk­set. Ja ei tietysti vain keskuk­set, vaan myös niiden käyt­tö. Lista olisi niin pitkä kuin on ihmis­ten toim­into­jenkin lista eli siis kaiken inhimil­lisen toimin­nan päästöt olisi syytä laskea.
    Lopuk­si myön­nän toki sen, että kom­ment­ti­ni on täysin raak­ile ja toteut­tamiskelvo­tonkin, sil­lä suurin osa ihmi­sistä ei todel­lisu­udessa näe omaa toim­intaansa mitenkään kulut­ta­vana ja mon­et tule­vat tyy­tyväisik­si jo pelkästään kier­rät­tämäl­lä ja lajit­tele­mal­la. Ja perus­tu­uhan val­tioiden hyv­in­voin­ti jatku­vaan kulu­tuk­seen ja talouskasvu­un. Kukaan ei lop­ul­ta suos­tu tin­kimään mis­tään, ain­oas­taan ehkä katas­trofien ja sotien kaut­ta, mut­ta ainakin his­to­ria on opet­tanut sen, etteivät edes katas­tro­fit ole ihmisille mitään aidosti opet­ta­neet. Ikävä kyllä.

  23. Pekka sanoo:

    “Kulu­tuk­sen kannal­ta tuhois­in­ta on siirtää väkeä vähäisen kulu­tuk­sen alueelta korkean kulu­tuk­sen alueelle, esimerkik­si työperäisen maa­han­muu­ton merkeissä.”

    Näin on!

    On outoa ja ris­tiri­itaista, että juuri Vihreät etunenässä keuhkoa­vat laa­jamit­taisen maa­han­muu­ton puoles­ta, kun ekol­o­gis­es­ti moinen yhtälö on täysin kestämätön. 

    Asial­la on myös vank­ka moraa­li­nen puoli: Onko oikein riistää koulutet­tu väki kehi­tys­maista pyyhkimään taka­puo­liamme, kos­ka meitä on huvit­tanut enem­män bailaami­nen Tavas­tial­la kor­ton­ki valmi­ina taskus­sa kuin jälkikasvun hoivaami­nen ja elättäminen…?

  24. Dynaamis­es­ta vaiku­tuk­ses­ta puhues­sani käyt­tämäni “iso toim­i­ja”- ter­mi viit­tasi kokon­aiseen teol­lisu­u­den haaraan. Jos sub­sti­tu­ut­ti tulee markki­noille, on oikeas­t­aan aivan sama, kuka sen markki­noille tuo. Teknolo­gia siir­tyy muillekin ja tämä las­kee päästöoikeu­den hin­taa ja vähen­tää sub­sti­tu­ut­tei­hin investoimista muil­la aloil­la. Öljylle ja kivi­hi­ilelle kek­sitään mui­ta hiilid­iok­sidipäästöjä aiheut­tavia käyt­tö­tarkoituk­sia, jos liiken­teessä siir­ry­tään vetyautoihin. 

    Pahim­mil­laan voi käy­dä niin, että tehdään sähköl­lä vetyä ja aje­taan vetyau­toil­la, mut­ta sähkö tehdään öljyl­lä vas­taa­va määrä, kunnes päästöoikeu­den hin­ta on tas­apain­os­sa. Liikenne ei ole ain­oa tai suurin hiilid­iok­sidipäästö­jen aiheut­ta­ja, mut­ta olisi päästökau­pan piiris­sä ollessaan riit­tävän suuri tähän vaikutukseen.

    Jos ei “vero” sanal­la olisi niin pahaa kar­maa, niin poli­it­tis­es­ti kan­sain­välistä päästökaup­paa helpom­pi olisi toteut­taa Kioton tms. sopimus­ta vas­taa­vat päästö­sopimuk­set mait­tain ja hoitaa asia kunkin maan (Tai vaik­ka EU:n) sisäl­lä verot­ta­mal­la. Tämä ei ole ehkä yhtä tehokas kuin päästöoikeuk­sien huu­tokaup­paami­nen, mut­ta on jotain kuitenkin.

    Yksi mah­dol­lisu­us olisi tietenkin se, että huu­tokaup­paan laitet­taisi­in “hin­tava­raus”, joka emu­loisi veroa. Tästä on kuitenkin kovin vähän hyö­tyä jo myy­ty­jen oikeuk­sien kohdalla. 

    Hyv­in­voin­ti­te­o­reet­tis­es­ti on tietenkin niin, että sil­lä, kuka päästöoikeudet saa ja miten, ei pitäisi olla merk­i­tys­tä tehokku­u­den kannal­ta. Lop­putu­los on tehokas riip­pumat­ta siitä, jae­taanko kiin­tiöt ilmaisek­si vai kau­pataanko. Kaup­paa­mal­la saadaan sen­tään vähän tasat­tua peliä ja tehtyä siitä reilumpi, joten jos päästökaup­paa jatke­taan, pitää oikeudet ilman muu­ta huutokaupata.

    Mon­et vas­tus­ta­vat vero­ja enem­män kuin “päästöoikeuk­sien huu­tokaup­paa”, mut­ta jos päästökaup­pa toimii ja oikeuk­sia on tehokas määrä, ne ovat täs­mälleen sama asia kom­para­ti­ivis-staat­tises­sa tarkastelus­sa. Itse olen sitä mieltä, että riip­pumat­ta siitä, miten tämä toteutetaan, val­tion pitäisi, ainakin Suomes­sa, pudot­taa vero­ja vas­taaval­la sum­mal­la välit­tömästi. Lisäk­si pitäisi pitää huoli, että mitään “windfall”-veroa ei lätkit­täisi, jos päästökaup­pa lisäisikin joidenkin toim­i­joiden tulo­ja. Hiiliv­ero olisi tässäkin suh­teessa parem­pi, kos­ka vaik­ka se nos­taisi ener­gian hin­taa, ei kukaan alka­isi urput­taa siitä, että hin­ta on “epäreilusti” noussut.

  25. Juk­ka Jon­ni­nen: hmmm… siis jos ymmärsin tuos­ta sin­un edel­lis­es­tä kir­joituk­ses­ta oikein sinäkään et kan­na­ta henkilöko­htaisia päästöki­in­tiöitä vaan, että jokainen kasvi­huonekaa­su­jen tuot­ta­ja ostaa omat saas­tu­tuski­in­tiön­sä. Minä en muis­taak­seni kir­joit­tanut mitään niiden päästökaup­patuot­to­jen jakamis­es­ta, mihin ilmeis­es­ti viit­taat tuol­la “kaik­ki maail­man köy­hät kuolee”, jos päästöki­in­tiöt huu­tokau­pataan. Minus­takin jokaisel­la tulee olla saman­lainen oikeus käyt­tää ansait­se­maansa var­al­lisu­ut­ta saastuttamiseen.

  26. Tiedemiehen argu­ment­ti tuli ymmär­ret­täväm­mäk­si. Tuo ongel­ma on kar­jat­tavis­sa sil­lä, että tuol­laisen suuren teon jäl­keen liikkelle las­ket­tavia kiin­tiöitä vähennetään.

    Mon­es­ta muus­ta syys­tä johtuen vero olisi parem­pi. Kysymys vain kuu­luu, mikä val­tio saa vero­tu­lot. Jos saas­tut­ta­jan oma val­tio saa ne, ei ole mitään kansal­lista intres­siä vähennyksiin.

  27. Iranis­sa on suht korkeasti koulutet­tu naisväestö, joka luke­mani mukaan on sitä­pait­si hyvinkin lib­er­aalia, vaik­ka val­tiokoneis­to onkin pata­van­hoolli­nen. Syn­tyvyys on muuten on nyt (CIAn luvut) koko maail­mas­sa tip­punut 2,80 laps­es­ta naista kohti vuon­na 2000 2,59 vuon­na 2007.Koulutetaan naiset, saadaan väestönkasvu kuri­in, eli pienem­mät kasvihuonepäästöt.

    Tosin koulu­tus noin keskimäärin nos­taa elin­ta­soa, joka saat­taa lisätä päästöjä. En oikein ymmär­rä miten Pekka tietää kuin­ka paljon nyt Etiopi­as­sa tai Suomes­sa syn­tyvä vau­va tuot­taa per capi­ta päästöjä elinaikanaan?

    Sikäli kun kasvi­huonepäästöjä ylipään­sä pystytään leikkaa­maan, niin on täysin mah­dol­lista että esimerkik­si vuon­na 2050 Etiopi­an per capi­ta päästöt ovat suurem­mat kuin Suomen. Kysymys on siitä, että vai­h­toe­htoiset ener­gialäh­teet ovat kalli­impia ja toisaal­ta ener­gian osu­us koko kulu­tuk­ses­ta vau­raam­mis­sa talouk­sis­sa suh­teel­lis­es­ti pienem­pi. Pidän suo­ras­taan toden­näköisenä että Län­si­mais­sa käytetään tule­vaisu­udessa vaikka­pa kalli­ita mut­ta puh­tai­ta uusi­u­tu­via ja köy­hem­mis­sä mais­sa hal­paa kivihiiltä.

  28. Mon­es­ta muus­ta syys­tä vero on myös reip­paasti huonom­pi kuin päästöoikeuk­sien huu­tokaup­pa. Vero pitää aina määritel­lä, eikä se muu­tu dynaamis­es­ti sitä mukaa, kun olo­suh­teet muut­tuvat. Kun saas­tut­tamisen hin­ta määräy­tyy markki­noil­la se tarkoit­taa samal­la, että se elää kysyn­nän ja tar­jon­na mukaan. Entä jos jon­akin vuon­na vero määritel­lään liian suurek­si tai liian pienek­si? Täl­löin markki­nat saa­vat vääristyneen impulssin jos­ta seu­raa resurssien siir­tymistä epä­tarkoituk­sen mukaises­ti. (vrt. keskus­pankkien säätelemät korot johta­vat markki­nat luo­tot­ta­maan väärin.)

  29. Jos pitää väestönkasvua ongel­mana ja uskoo elin­ta­son nousun sitä hillit­sevän, täy­tynee kan­nat­taa siir­to­laisu­ut­ta köy­histä maista rikkaisi­in. Mon­en köy­hän maan BKT:stä on merkit­tävä osa sel­l­aisia raho­ja, joi­ta ykkös­lu­okan mai­hin päässeet lähet­tävät koti­in. Palu­umuut­ta­jat ovat myös merkit­tävä voimavara.

    Etiopi­alaisen hiilipäästöistä en jak­sa ottaa selvää, mut­ta mukaan laskelmi­in pitää tietysti ottaa myös aavikoi­tu­mi­nen, jota rutiköy­hät etiopi­alaiset pakos­ta edis­tävät, samaan tapaan kuin esim. rutiköy­hät turku­laiset viime vuo­sisadalle asti, kun kaupun­gin mäet kalut­ti­in pal­jaik­si polt­topuiden takia.

    Sat­tuuko kukaan tietämään, miten tosis­saan voi ottaa tämän hepun:
    http://www.ted.com/index.php/talks/view/id/192
    Jos ilmas­ton­muu­tos tosis­saan pystyt­täisi­in pysäyt­tämään pilkkahin­nal­la, pitäisi maailma­paran­nushankkeet pri­or­isoi­da uuteen järjestykseen.

  30. Osmo: Tuos­sa henkilöko­htaises­sa päästöki­in­tiössä on se vika, ettei sitä voi­da mitenkään oper­a­tional­isoi­da. Merkit­tävä osa mei­dän päästöistämme aiheutuu ruuas­ta, mut­ta kun ostat kau­pas­ta näkkileipä­paketin, kuka las­kee sen tuotan­toketjun eri vai­heis­sa vaa­ti­mat päästöt.

    Kuka las­kee päästöt muutenkaan? Jonkun se pitää arvioi­da paljon mikin voimala käyt­tää tietyn ener­giamäärän tuot­tamiseen, paljon mikin auto tuot­taa päästöjä, ja niin edelleen. Tuot­ta­jat tarvit­se­vat tuon tiedon ostames­saan päästöoikeuk­sia nyky­tyylisessä systeemissä.

    Min­un ehdot­ta­mas­sani sys­tee­mis­sä tuot­ta­jat eivät varsi­nais­es­ti ostaisi oikeuk­sia, vaan taval­laan mak­saisi­vat veroa, mut­ta eril­lisel­lä päästöki­in­tiö-rahayk­siköl­lä, mitä on liik­keel­lä rajat­tu määrä, ja mikä tuho­taan kun se on ker­ran verona mak­set­tu. Raha olisi moni­u­lot­teista, ja tuo infor­maa­tio välit­ty­isi tätä rahan kaut­ta lop­pukäyt­täjälle. Lop­pukäyt­täjän täy­tyy tuot­teen (tai palvelun) ostaak­seen mak­saa sekä taval­lisil­la euroil­la, että päästöki­in­tiö-yksiköil­lä, joi­ta hänen täy­tyy jostain saada.

    Hom­man point­ti on, että päästöjä ei ole valmi­ik­si skalar­isoitu yksi­u­lot­teiseen rahaan, vaan raha on moni­u­lot­teista. Valmi­ik­si skalar­isoidun hin­nan opti­moin­nin sijaan lop­pukäyt­täjä hakee Pare­to-opti­mia moni­u­lot­teis­es­ta hin­nas­ta, käytössään ole­vien eri­lais­ten rahayk­siköi­den (tavalli­nen, päästöki­in­töä) aset­tamien rajoi­tusten mukaan.

    Moni­u­lot­teinen hin­ta voidaan kyl­lä dynaamis­es­ti skalar­isoi­da markki­noiden aset­tamien vai­h­tokurssien mukaan, mut­ta siinä tapauk­ses­sa kun päästöki­in­tiö on arvokas — ja sen tulisi olla, että sil­lä olisi vaiku­tus­ta — voi hin­nas­ta tul­la kohtu­ut­toman kallis vält­tämät­tömillekin tuot­teille (vrt. anta­mani pula-ajan esimerk­ki). Tämän takia “perus­tu­lon” (olisi se sit­ten oikea perus­tu­lo tai han­kalampi sys­tee­mi) pitää myös olla moni­u­lot­teista, ja sisältää taval­lis­ten euro­jen lisäk­si myös päästökiintiö-yksikköjä.

    Mitään luot­toko­rt­te­ja ei vält­tämät­tä tarvi­ta, vaik­ka sel­l­aiset toki helpot­ta­vat mak­samista: peri­aat­tes­sa voi olla päästöseteleitä, kuten on muu­takin valuuttaa.

    Vain tuon tyyp­pisen moni­u­lot­teisen rahan jär­jestelmän minä koen henkilöko­htaisek­si päästöki­in­tiök­si, en mitään tuot­ta­jille kauppaamista.

  31. Vielä sem­moinen huo­mau­tus, että jos päästöki­in­tiöitä ei jae­ta perus­tu­lona henkilöko­htais­es­ti, niin joudu­taan niitä sit­ten val­i­tu­ille vät­tämät­tömyyk­siä tuot­taville teol­lisu­u­de­naloille sub­ven­toimaan jot­ta valmi­ik­si skalar­isoidut hin­nat pysyvät kuris­sa. Ei tule mitään, jos leivän­tuot­ta­jat joutu­vat kil­paile­maan rikkaiden ökyau­toil­i­joiden kanssa. Päästöoikeuk­sien huu­tokaup­pahin­to­jen palau­tus perus­tu­lona on näin intu­iti­ivis­es­ti (ja matemaat­ti­nen ana­lyysi lie­nee aika han­kala) liian epä­var­ma ja altis inflaa­ti­olle. Rikkaiden päästöoikeuk­sista mak­sama korkea hin­ta kyl­lä palaa heille, vaik­ka se välil­lä köy­hien käsis­sä kävisikin: voi olla, että raha ei seu­raa­vanakaan vuon­na riitä leivän hin­taan valmi­ik­si skalar­isoi­tu­i­hin päästöoikeuk­si­in, kos­ka muutkin hin­nat ovat nousseet. Sik­si on mielestäni hyvä, että päästöoikeudet ovat ihan rin­nakkainen val­u­ut­ta, mitä jae­taan perus­tu­lona ihan siinä mis­sä normaalivaluttaakin.

  32. Envi­ron­men­tal Per­for­mance Index­in datan perus­teel­la Etiopi­an hiilid­iok­sidipäästöt per capi­ta ovat parikym­men­tä prossaa suurem­mat kuin Suomen — ennakko-odotusten vas­tais­es­ti myön­net­täköön, pitäisi kai pere­htyä metodolo­giaan, jot­ta ymmärtäisi. 

    http://sedac.ciesin.columbia.edu/es/epi/data/2008EPI_Data.xls
    (GHG­CAP-sarake)

    Suo­mi on muuten rankat­tu 2008 maail­man neljän­nek­si parhaak­si “ympäristö­suorit­ta­jak­si” vai miten pitäisi tuo Envi­ron­men­tal Per­for­mance kääntää?

    http://sedac.ciesin.columbia.edu/es/epi/papers/2008EPI_rankingsandscores_23Jan08.pdf

  33. Osmo

    “Tässä muuten on Paavia suurem­pana ongel­mana Yhdys­val­lat, jot­ka viimeisen seit­semän vuo­den aikana ovat vaati­neet kaiken väestö­su­un­nit­telun pois­tamista YK:n ohjelmista.”

    Suomen kehi­tys­a­pu taas taitaa kohdis­tua suurelta, jos ei suurim­mal­ta osaltaan nimeno­maan väestöo­hjelmi­in. Suomen viimeaikainen talouskasvu on siis mah­dol­lis­tanut aika tärkeää vipu­vaiku­tus­ta kestävän kehi­tyk­sen suun­taan. Kukako­han meil­lä Euroopas­sa olisi niin hyvä ja arvostet­tu puhu­ja, että saisi puhut­tua USA:n väestöo­hjelmi­in mukaan?

  34. Uusi postausyri­tys …

    Envi­ron­men­tal Per­for­mance Index­in datan perus­teel­la Etiopi­an hiilid­iok­sidipäästöt per capi­ta ovat parikym­men­tä prossaa suurem­mat kuin Suomen — ennakko-odotusten vas­tais­es­ti myön­net­täköön, pitäisi kai pere­htyä metodolo­giaan, jot­ta ymmärtäisi. 

    http://sedac.ciesin.columbia.edu/es/epi/data/2008EPI_Data.xls
    (GHG­CAP-sarake)

    Suo­mi on muuten rankat­tu 2008 maail­man neljän­nek­si parhaak­si “ympäristö­suorit­ta­jak­si” vai miten pitäisi tuo Envi­ron­men­tal Per­for­mance kääntää?

    http://sedac.ciesin.columbia.edu/es/epi/papers/2008EPI_rankingsandscores_23Jan08.pdf

  35. Uusi postausyri­tys, ilmeis­es­ti mukana ei saa olla kah­ta http:tä …

    Envi­ron­men­tal Per­for­mance Index­in datan perus­teel­la Etiopi­an hiilid­iok­sidipäästöt per capi­ta ovat parikym­men­tä prossaa suurem­mat kuin Suomen — ennakko-odotusten vas­tais­es­ti myön­net­täköön, pitäisi kai pere­htyä metodolo­giaan, jot­ta ymmärtäisi. 

    sedac.ciesin.columbia.edu/es/epi/data/2008EPI_Data.xls
    (GHG­CAP-sarake)

    Suo­mi on muuten rankat­tu 2008 maail­man neljän­nek­si parhaak­si “ympäristö­suorit­ta­jak­si” vai miten pitäisi tuo Envi­ron­men­tal Per­for­mance kääntää?

    sedac.ciesin.columbia.edu/es/epi/papers/2008EPI_rankingsandscores_23Jan08.pdf

  36. [i] Suomen kehi­tys­a­pu taas taitaa kohdis­tua suurelta, jos ei suurim­mal­ta osaltaan nimeno­maan väestöo­hjelmi­in. Suomen viimeaikainen talouskasvu on siis mah­dol­lis­tanut aika tärkeää vipu­vaiku­tus­ta kestävän kehi­tyk­sen suun­taan. [/i]

    Juuri muu­ta­ma päivä siten Suomen hal­li­tus lisäsi viisaudessaan ruo­ka-avun rahoi­tus­ta ja vieläpä arvat­tavasti ohi bud­jet­ti­raamin, täy­tyy­hän ruoan hin­taa Afrikas­sa painaa alle tuotan­tokus­tan­nusten sil­lä muuten­han “ne” tuot­taisi­vat itse ruokansa. EUvos­to poli­itikoil­la ei ole pulaa rahas­ta, jatku­vat ns. ympäristöveronko­ro­tuk­set mah­dol­lis­ta­vat rahavir­ran vaik­ka teol­lisu­us­tuotan­to taan­tuukin vuosikymmen­estä toiseen.. Siinäpä sitä vipua teille.

  37. tpyy­lu­o­ma ihmetteli:

    “En oikein ymmär­rä miten Pekka tietää kuin­ka paljon nyt Etiopi­as­sa tai Suomes­sa syn­tyvä vau­va tuot­taa per capi­ta päästöjä elinaikanaan?”

    Aja­tus sisäl­si luon­nol­lis­es­ti jonkin tyyp­pisen ceteris paribus ‑ole­tuk­sen. Tois­taisek­si ei ole mitään merkke­jä, että muu­tos­ta päästö­jen suu­ru­us­lu­okissa olisi tulos­sa, enkä näe tarpeel­lisek­si ryhtyä pilkkua viilaa­maan. Sin­ulle suon toki sen mahdollisuuden.

    Tomi kir­joit­ti:
    “Envi­ron­men­tal Per­for­mance Index­in datan perus­teel­la Etiopi­an hiilid­iok­sidipäästöt per capi­ta ovat parikym­men­tä prossaa suurem­mat kuin Suomen — ennakko-odotusten vas­tais­es­ti myön­net­täköön, pitäisi kai pere­htyä metodolo­giaan, jot­ta ymmärtäisi.”

    Luulen, että ei ole vaivan arvoista pere­htyä kyseisen läh­teen metodolo­giaa. Oman luku­ni olen jostain ottanut, mut­ta en muista mis­tä. Tilas­tokeskus tar­joaa etiopi­alaisen päästök­si 0,1 tonnia/a, mut­ta taulukos­sa käytetään yhden des­i­maalin tarkku­ut­ta. Aja­tus, että Etiopi­alaiset salaa polt­telisi­vat öljyä majois­saan ja huo­maa­mat­ta yön pimey­dessä piipahtelisi­vat New Yorkissa kat­so­mas­sa musi­ikkinäytelmiä, kuu­lostaa, anteek­si nyt vaan, varsin epäuskottavalta.
    Jo aja­tus, että heil­lä olisi varaa han­kkia fos­si­il­isia polt­toainei­ta, on minus­ta kuolleena syntynyt.

    Tuo “ympäristö­suorit­ta­ja” on Suomen(kin) kohdal­la var­masti oikea kään­nös. Se nimit­täin tuo ainakin min­ulle mieleen lapsen, jos­ta ongelmien kasautues­sa tulee “suorit­ta­ja”, joka jatku­val­la suorit­tamisel­la yrit­tää häivyt­tää ongel­maa olemattomiin.

  38. Maa­han­muut­toa “analysoivi­in”, oikeasti puh­taasti xeno­fo­bian siivit­tämi­in laskelmi­in sisäl­tyy yleen­sä kak­si täysin tuulestatem­mat­tua virhekäsitystä.

    Ensim­mäi­nen on, että maa­han­muut­ta­ja muut­tuu taikaiskus­ta keskimääräisek­si kansalaisek­si ylit­täessään rajan. Jos päästökaup­pa laitet­taisi­in toim­i­maan edes EU:n sisäl­lä, EU:n alueelle tul­lut maa­han­muut­ta­ja ei lisäisi päästöjä yhtään. Nykyisel­läänkin päästö­jen määrä lisään­tyy vain kovin vähän.

    Toinen on se, että kos­ka maa­han­muut­ta­ja tien­aa vähem­män kuin keskimääräi­nen kansalainen, hän jotenkin maagis­es­ti köy­hdyt­tää paikallisväestöä. Täysin päin­vas­tainen on totta.
    MR viit­tasi taan­noin paperi­in, jos­sa las­ket­ti­in “nati­ivin” tulot, jot­ka käytän­nössä kaikkial­la (voimakkaim­min USA:ssa) nousi­vat maa­han­muu­ton seurauksena.

    Täl­lä tulota­son nousul­la ja talouskasvul­la voi olla välil­lis­es­ti päästöjä lisäävä vaiku­tus, mut­ta siihen pyritään vaikut­ta­maan paikallisel­la päästöpoli­ti­ikalla. Jos päästöt saadaan kuri­in tääl­lä, niin oikeas­t­aan kan­nat­taa kuska­ta niitä köy­hiä tänne, kos­ka siel­lä köy­hässä maas­sa päästöt edelleen kasvavat!

    Oikeasti mitään taloudel­lisia tai ympäristön­suo­jelullisia perustei­ta maa­han­muu­ton rajoit­tamiselle ei ole, mut­ta se tuskin kiin­nos­taa niitä, jot­ka maa­han­muut­toa halu­a­vat rajoit­taa. Syitä löy­tyy aina.

  39. Tiedemies kir­joit­ti:

    “Maa­han­muut­toa “analysoivi­in”, oikeasti puh­taasti xeno­fo­bian siivit­tämi­in laskelmi­in sisäl­tyy yleen­sä kak­si täysin tuulestatem­mat­tua virhekäsitystä.

    Ensim­mäi­nen on, että maa­han­muut­ta­ja muut­tuu taikaiskus­ta keskimääräisek­si kansalaisek­si ylit­täessään rajan.”

    Kun kyse on työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta, niin väite ei minus­ta ole mitenkään tuules­ta temmattu.
    Mik­si nor­maali työssä käyvä maa­han­muut­ta­ja eläisi vähäisem­mäl­lä kulu­tuk­sel­la kuin “nati­ivi”.

    Pako­laiset ovat eri asia, vaik­ka pako­lais­tenkin ympäristökuor­mi­tus nousee melko välit­tömästi moninker­taisek­si hei­dän ylit­täessään maamme rajan.
    Pako­laiski­in­tiön nos­tamista voi kuitenkin perustel­la human­i­taarisil­la syil­lä, ja tässä suh­teessa meil­lä olisikin paran­tamisen varaa.

    Tiedemies jatkaa:
    “Toinen on se, että kos­ka maa­han­muut­ta­ja tien­aa vähem­män kuin keskimääräi­nen kansalainen, hän jotenkin maagis­es­ti köy­hdyt­tää paikallisväestöä. Täysin päin­vas­tainen on totta.”

    Tästä olen täysin samaa mieltä.
    Jos työperäi­nen maa­han­muut­to lask­isi mei­dän elin­ta­soa, niin se olisi hyvä ja kan­natet­ta­va asia.
    Tosi­asi­as­sa työperäisel­lä maa­han­muu­tol­la pyritään “nati­ivien” elin- ja kulu­tus­ta­son kas­vat­tamiseen, ja siinä mitä ilmeisim­min myös onnistutaan.

  40. Tässäpä mainit­se­mani GHGCAP:in eli Green­house Gas Emis­sions Per Capita:n kuvaus.

    “Indi­ca­tor Descrip­tion: Sum of emis­sions of six green­house gas­es, in CO2 equiv­a­lents, and emis­sions attrib­ut­able to land use, divid­ed by total population.”

    Tulk­it­sen tuon niin, että on las­ket­tu net­topäästöjä, jol­loin met­säi­nen Suo­mi pär­jää aavikkoista — ja aavikoitu­vaa — Etiopi­aa paremmin.

    Suo­ma­lais­ten ekol­o­gista jalan­jälkeä las­ket­taes­sa lop­putu­los riip­puu käsit­tääk­seni samal­la taval­la siitä las­ke­taanko net­toa vai brut­toa. Brut­tona suo­ma­laiset kulut­ta­vat jotain seit­semää maa­pal­loa eli ovat aivan pahimpi­en joukos­sa, kun taas net­tona syn­nit jäävät alle maail­man keskiar­von, tosin yhdel­lä maa­pal­lol­la ei sil­loinkaan pärjätä.

    En tiedä, voiko tästä päätel­lä, että etiopi­alaiset kan­nat­taisi siirtää ilmas­totalkoiden nimis­sä Suomeen. Jotkut var­maan kan­nat­taisi, etenkin jos he täältä lähet­täi­sivät rahaa suku­laisilleen koti­in, jot­ka sit­ten puolestaan voisi­vat jät­tää sen viimeisen met­sikön kaata­mat­ta, ehkäpä voisi­vat jopa kaivaa kaivon ja rai­va­ta hiukan pel­toa savan­nille — tai aavikolle kuten israelilaiset.

    (Vaik­ka tärkeistä huomioista onkin kysymys, kolme ker­taa sama viesti tuol­la yllä on liioittelua 😉

  41. Tiedemiehen viiltävä ana­lyysi ja johtopäätök­set kuvaa­vat eri­no­mais­es­ti suo­ma­laisen tieteen nyky­ta­soa. Mielestäni yliopis­to­jen alois­tu­s­paikkamääria pitäisi nopeasti tark­istaa, olisi tietenkin pitänyt jo paljon aiem­min mut­ta parem­pi myöhään kuin ei ollenkaan.. 

    Onhan nau­ret­ta­va aja­tus että vain 0,1 ton­nin CO2 päästöil­lä pär­jäävä ulko­maalainen osaa­ja voisi tuot­taa yhtä äkkiä ton­ni­tolkul­la enem­män ilmas­ton tuhokaa­sua kun hän saa­puu tänne! Päin­vas­toin, ulko­maalainen kan­nus­taa esimerkkin­sä avul­la myös suo­ma­laisia säästämään luon­toa! Onhan ulko­maalais­ten, esimerkik­si Lähi-idän ja Afrikan ympäristö esimerkil­lisen hyvässä ja varsinkin kestävässä kun­nos­sa ver­rat­tuna mei­dän kabital­is­mil­la tuhot­tuun ympäristöön! 

    Vaik­ka ulko­maalais­ten osu­u­den lisään­tymi­nen vipuaa kan­taväestönkin elin­ta­son aivan uusi­in lukemi­in ihan amerikan malli­in, niin kuitenkin päästään huo­mat­tavi­in päästön­pienen­nyk­si­in kos­ka niihin päästään! Ja kun tämä elin­ta­son nousu kohdis­tuu, johtuen lähin­nä uusien työ­paikko­jen muo­dos­tu­mis­es­ta sosi­aali- ja jär­jestösek­to­rille, kaikkein val­is­tuneimpi­in ja suvait­se­vaisimpi­in yhteiskun­tamme jäseni­in niin tämä hyvä vipu­vaiku­tus lisään­tyy edelleen!

  42. Soin­in­vaara : “Aja­tus jakaa jokaiselle tiuk­ka päästöki­in­tiö, jon­ka sää käyt­tää talon­sa läm­mit­tämiseen tai suihkukoneel­la lentelyyn,tuntuu loogiselta, mut­ta se ei ole hyv­in­voin­ti­te­o­reet­tis­es­ti tehokas.” Ja jatkaa :” Jos köy­häl­lä Kenialaisel­la Nairobin slum­mis­sa on käyt­täm­nätön­tä päästöki­in­tiötä, saako hän myy­dä sen jollekin, joka tarvitse sitä enem­män samal­la kun hän itse tarvit­sisi ruokaa lap­silleen? Jos täl­lainen vai­h­tokaup­pa syn­tyy, se lie­nee molem­mille edulli­nen, kos­ka molem­mat siihen vapaae­htois­es­ti suostuvat.”

    Eilen Punaises­sa lan­gas­sa oli vier­aana tiedetoimit­ta­ja Pasi Toivi­ainen. Hän mainit­si mm. sen, että suuri osa tiedemiehistä ei uskalla tuo­da julk­isu­u­teen niitä katas­tro­faal­isia seu­rauk­sia, joi­ta ilmas­ton­muu­tos tulee muu­ta­man kymme­nen vuo­den kulues­sa aiheut­ta­maan. Siis tiedemiehet pelkäävät ilmaista suorin sanoin, mis­tä tulee ole­maan kysymys.
    Väitän, että vapaae­htoisu­u­teen perus­tu­vat päästökau­pat eivät pelas­ta yhtään mitään ja Osmon mainit­se­ma hyv­in­voin­ti­te­o­reet­tis­es­ti tehokas tapakin on vain sana­he­linää sen rin­nal­la, mitä toden­näköis­es­ti jo lapsemme tule­vat koke­maan luon­non tas­apain­on järkkyessä yhä voimallisemmin.
    Ihmette­len suuresti, kuin­ka sel­l­ainen päästökaup­pa voisi mitään edesaut­taa, jos­sa rikkaat län­si­maiset (ja muut rikas­tu­maan pyrkivät) ihmiset voisi­vat ostaa run­sail­la varoil­laan lisää kulu­tuska­p­a­siteet­tia. Maail­man­laa­juis­es­ti tietysti ihmisiä pitää pystyä aut­ta­maan, mut­ta ei päästökau­pal­la. Ain­oa keino on kar­sia nyt ja heti kaik­ki ker­s­ka ja kohtu­ut­to­muus hyv­in­voivista län­si­maista ja vähitellen sit­ten kas­vav­ista talouk­sista. Nyt kuitenkin tässäkin blo­gis­sa suun­nitel­laan mielu­um­min eri tapo­ja henkilöko­htaisille, hyv­in­voin­ti­te­o­reet­tis­es­ti tehokkaille päästökaupoille. Samaan aikaan annetaan lupia idea­parkeille, suun­nitel­laan lentomäk­iä, hiih­top­utkia, lois­to­hotelle­ja las­ket­telu­paikoille ym. turhakkeille. Ker­s­ka kas­vaa ja hyv­in­voin­ti­te­o­ri­oi­ta luo­daan samaan aikaan, kun ikirou­ta sulaa Siperi­as­sa ja pohjoinen Jäämeri vapau­tuu kokon­aan jääpeitteestä.
    Ain­oa loogi­nen vai­h­toe­hto on tiuk­ka päästöki­in­tiö jokaiselle ilman mitään kau­pan­teko­ja. Se olisi vielä jokaiselle tas­a­puo­li­nenkin, sil­lä eri­laiset veroratkaisutkaan eivät ole tas­a­puolisia. Kukaan ei saisi kulut­taa mil­lään veruk­keel­la yli oman kiin­tiön­sä. Veikkaan, että suurin osa esim. suo­ma­lai­sista olisi tähän valmis, jos tiedemiehet uskaltau­tu­isi­vat puhu­maan tule­vaisuuk­sien uhk­ista yhtä avoimesti kuin Pasi Toivi­ainen teki Punaises­sa lan­gas­sa. Toivon mukaan vas­taa­vat puheen­vuorot lisään­tyvät voimallis­es­ti, jot­ta kaikille meille tulee aivan selväk­si, mis­sä täl­lä het­kel­lä tosi­asi­as­sa men­nään ja mil­laiset ovat ne todel­liset katas­tro­fit ja niiden seuraamukset.
    Omat henkilöko­htaiset ratkaisumme olemme tehneet jo 1980-luvul­la ja ne johti­vat siihen, että nyt vil­jelemme omat juurek­semme, mar­jamme ym. itse, kalas­tamme, sien­estämme ja vietämme muutenkin varsin rauhal­lista elämää ilman jatku­vaa painet­ta saa­da lisää ja paljon. Ilman matkustelu­ja ja elämys­ten haeskelu­akin on elämä aivan täyspainoista.

  43. Hei

    Hie­man taus­taa: Pasi Toivi­ainen Punaises­sa langassa.

    Ohjel­man voi kat­soa netin kautta
    http://areena.yle.fi/toista?quality=hi&id=1203997

    Asioil­la on kiire.

    Liian järkyt­täviä tosi­seikko­ja myös Maar­it Tastulalle.

    Meille kaikille.

    Ja sik­si on helpom­pi pet­tää itseään ja väk­ertää sivu­seikko­jen kanssa ajatellen, että kyl­lä tämä tästä ilman radikaale­ja toimen­piteitä ja radikaale­ja muu­tok­sia elämäntapaamme.

    Ja tästä syys­tä moni kult­tuuri on kokenut tuhon ekokatas­tro­feis­sa. Kos­ka on niin vaikea hyväksyä selkeästi tulos­sa ole­vaa tuhoa ja toimen­piteitä, joi­ta sen vält­tämi­nen edellyttäisi.

    Minä halu­an toivoa, että esim saisimme Suomes­sa hiilid­iok­sidipäästömme yhteen ton­ni­in per vuosi 15 ton­nista per vuosi. Ja pian, eikä vuo­teen 2050 mennessä.

    Juho Järvelin

  44. “Oikeasti mitään taloudel­lisia tai ympäristön­suo­jelullisia perustei­ta maa­han­muu­ton rajoit­tamiselle ei ole, mut­ta se tuskin kiin­nos­taa niitä, jot­ka maa­han­muut­toa halu­a­vat rajoit­taa. Syitä löy­tyy aina.”

    Eiköhän kyse ole enem­mänkin siitä, että pelätään tule­vaa mus­lim­ienem­mistöä ja sen kult­tuurisia vaiku­tuk­sia. Esim. mes­tataanko ateis­tit, kun ateistin­mes­taus­maista tulleet par­ta­su­ut saa­vat vallan?
    Tai sit­ten pide­tään län­si­maisen kult­tuurin säi­lyt­tämistä itseis­ar­vona. Jonkun “län­si­maisen kult­tuurin” kohta­lo ei kuitenkaan herätä suuria tun­tei­ta jälkikris­til­lisessä, mate­ri­al­is­tises­sa, indi­vid­u­al­is­tises­sa ja viih­teel­listyneessä kulu­tusy­hteiskun­nas­sa ja sen tuot­ta­mas­sa Tiedemiehessä.

  45. Toivi­ainen esi­in­tyi ihan asial­lis­es­ti, mut­ta min­ua häir­it­si pari asi­aa. Noin yleis­es­ti, kaipaisin hie­man enem­män älyl­listä nöyryyt­tä kun puhutaan siitä miten vaikka­pa koko ruuan­tuotan­toketju reagoi mah­dol­lisi­in mikroil­mas­ton muu­tok­si­in, tämä on kaikkea muu­ta kuin yksinker­taista. Ihan spe­si­fis­es­ti min­ua nyppi heit­to että maail­man talousJÄR­JESTELMÄ rom­ah­taa kun odotusar­vos­tuk­set eri omaisu­ustyypeille osoit­tau­tu­vat ylisu­urik­si. Vuon­na 2050 emme osaa enää hin­noitel­la tappioita?

  46. En ymmär­rä P Sain­ion logi­ikkaa. Hän korostaa sitä, kuin­ka suuria toimia päästö­jen vähen­tämiseen tarvi­taan. Hyvä Olen samaa mieltä. 

    Sit­ten hän sanoo, että kos­ka on kiire, kan­nataa käyt­tää henkilöko­htaisia päästöki­in­tiöitä. Yritin sanoa, että henkilöko­htaiset päästöki­in­tiöt ovat teho­ton tapa toteut­taa vähen­nys, eikä Sainio edes yritä kiistää tätä. Jos pitää vähen­tää paljon, mik­si se pitäisi tehdä tehot­to­mia keino­ja käyt­täen? eikö pitäisi etsiä tehokkaita?

  47. P. Sainio: Vaikut­tais, että sin­ul­ta on men­nyt puurot ja vel­lit nyt vähän sekaisin. Maa­pal­lon ongel­mana on kokon­ais­päästöt, ei se ketkä niitä päästöjä tuot­ta­vat. Malli, jos­sa päästöoikeudet huu­tokau­pataan takaa, että sal­lit­tu­ja päästöjä on halut­tu määrä. Malli mis­sä päästöoikeudet jae­taan ihmisille eikä niitä saa vai­h­taa takaa, että osa päästöoikeuk­sista jää käyt­tämät­tä, eli päästöjä on liian vähän. Tästä seu­raa tietysti se, että se mitä näil­lä päästöil­lä olisi voitu tuot­taa jää tuot­ta­mat­ta, eli mei­dän elin­ta­somme las­kee turhan alas.
    En oikein ymmär­rä mik­si puhut ker­skaku­lu­tuk­ses­ta? Ker­skaku­lu­tus on sub­jek­ti­ivi­nen käsite, mil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä. Toisen ker­skaku­lu­tus on toisen välttämättömyys.
    Hienoa, että olet löytänyt elämän­ta­van, johon olet tyy­tyväi­nen. Sal­li kuitenkin myös muille tämä mieleisen elämän­ta­van etsin­tä, äläkä tuomitse mui­ta sik­si, että he halu­a­vat jotain mikä sin­ua ei kiinnosta.

  48. Kun ker­ran niin ahis­taa, pistän teille toiseen ker­taan tämän linkin:
    http://www.ted.com/index.php/talks/view/id/192

    Jos englan­ti ei suju, niin kyseessä siis on aja­tus jonkin­lais­es­ta hätätilavaku­u­tuk­ses­ta. Elikkä jos ilman kovasti alkaa läm­metä tehdään se, mitä tulivuoren­purkauk­set aina välil­lä tekevät eli päästävät ilmaan rikkiä, joka viilen­tää ilmake­hää hyvin tehokkaasti. Hom­ma on kuule­ma niin hal­paa, että rikkaim­mat yksilötkin voisi­vat sen tehdä puhu­mat­takaan suures­ta osas­ta maail­man maista — siis ilman tulivuorta.

  49. A Björkin vas­taväite meni minus­ta vähän ohi. Henkilöko­htaisen päästöki­in­tiön ongel­ma ei ole minus­ta se, että köy­hillä ei ole varaa käyt­tää koko kiin­tiötään ja se menee hukkaan. Joku toinen voisi sanoa, että tuo on tämän mallin hyvä piirre.

    Jos henkilöko­htai­sista päästöki­in­tiöistä menee “hukaan” 20 % sitä pitää ver­ra­ta jär­jestelmään, jos­sa huu­tokau­pataan 80 % yhteen­las­ke­tu­ista päästöki­in­tiöistä. Tämä huu­tokaup­paami­nen on jok­seenkin kaikkien kan­nala parem­pi vai­h­toe­hto kuin tuo kiin­tiöi­den tasajako. 

    Jos kiin­nitämme sen, kuin­ka paljon hyväksymme elin­ta­son alen­tu­mista ilmas­tosy­itä, eniten ilmas­to hnyö­tyy nykynäkäsi­tyk­sen mukaan huu­tokau­pas­ta. Ken­ties joku kehit­tää vielä parem­man, mut­ta sitä odoteltaes­sa huu­tokaup­pa on paras

  50. P. Sainio:

    Jos henkilöko­htaisel­la päästöki­in­tiöl­lään ei voi käy­dä kaup­paa, niin kyl­lä siihen mus­tan pörssin keinot kek­sitään. Käy­dään tankkaa­mas­sa tankilli­nen ase­mal­la ja myy­dän nurkan takana eteen­päin kalli­il­la, tms.

    Voisiko joku muuten määritel­lä sen “tehokkaan” jon­ka mukaan huu­tokaup­pa on parem­pi kuin henkilöko­htaiset (mut­ta pörssis­sä vai­hdet­ta­vat) kiin­tiöt? “Tehokas” on ter­mi mikä esi­in­tyy paljon taloususko­vais­ten puheessa, mut­ta mitä koskaan ei määritel­lä. Ja sit­ten kun se määritel­lään, päästäänkin kehämääritelmään, tai pal­jaste­taan itsekkään tavoitteet.

  51. Ana­ly­y­sis­sä voi olla vikaa, mut­ta se ei ole yliopis­to­laitok­sen vika. En ole talousti­eteil­i­jä. Toisaal­ta, jos halu­aa väit­tää vas­taan, kan­nat­taa yleen­sä ker­toa mitä ana­ly­y­sis­sa on vikana. 

    Maa­han­muut­toa voi kri­ti­soi­da islam-peloil­la ja sil­lä, ettei tykkää väärän näköi­sistä ihmi­sistä. Näitä voi koet­taa ver­ho­ta eri­laisi­in mui­hin perusteisi­in, mut­ta taloudel­lisia perustei­ta ei ole, kos­ka on selvää evi­denssiä siitä, että maa­han­muut­to lisää nati­ivien vaurautta.

    Ympäristönäköko­h­ta taas on vaikeampi analysoi­da, kos­ka taloudelli­nen kasvu yleen­sä lisää päästöjä. Jos päästökaup­pa toimii kuten on tarkoitet­tu, ei maa­han­muut­to yksinker­tais­es­ti voi lisätä päästöjä. Toisaal­ta, maa­han­muut­ta­jia tulee enem­män tyyp­il­lis­es­ti maista, jois­sa ei mitään rajoituk­sia ole tai niitä ei pahem­min valvota ja jois­sa päästöt ovat tyyp­il­lis­es­ti kovas­sa nousussa.

  52. En kyl­lä vieläkään ole sisäistänyt, mik­si Ode oikein pitää henkilöko­htaista päästöki­in­tiötä “tehot­tomana” mikäli se hoide­taan kuvaa­mal­lani taval­la (eli val­tiot myyvät oikeudet globaalis­sa pörssis­sä eniten mak­sav­ille päästäjille ja anta­vat rahat kansalaisilleen perus­tu­lona). Sen sijaan nn:n esit­tämä kri­ti­ik­ki on mie­lenki­in­toista. Itse vain kansan­talousti­eteen lyhyen oppimäärän käyneenä en osaa ottaa kan­taa noi­hin inflaa­tio­vaiku­tuk­si­in jne. ja sik­si olenkin perus­tanut tuon em. foo­ru­min, jos­sa mallin ongelmista käy­dään debattia.

    Mitä tulee Tiedemiehen point­ti­in, siitä, että taloudelli­nen kasvu lisää päästöjä, niin se on tärkeä point­ti tässäkin keskustelus­sa. Käytän­nössä tämä henkilöko­htainen päästöki­in­tiö­malli vähen­täisi insen­ti­iviä tehdä työtä mikäli se palaute­taan perus­tu­lona. Ja päästöjä — no, ympäristör­a­situs­ta yleen­sä — on hyvin vaikea­ta vähen­tää jollei samal­la vähen­netä myös teh­dyn työn määrää.

    Globaali ympäristör­a­situshan muo­dos­tuu neljästä komponentista:
    A: Ihmis­ten määrä maapallolla
    B: Tehty­jen tuotteiden/palveluiden keskimääräi­nen ympäristöjälki
    C: Tehty­jen tuotteiden/palveluiden keskimääräi­nen tehokku­us (työn määrä/yksikkö)
    D: Keskimääräi­nen työn määrä per ihminen

    Itse kallis­tun siihen, ettei päästöjä saa­da alen­e­maan humaanisti ja tehoku­ut­ta keinotekois­es­ti rapaut­ta­mat­ta (mm. tietokoneista luop­umi­nen) ellei joko kek­sitä fuu­siovoimaa tai sit­ten vähen­netä työn määrää radikaal­isti. Ode on jälkim­mäis­es­tä vai­h­toe­hdos­ta puhunutkin ansiokkaasti, vaik­ka se onkin tabu sekä Suomes­sa että maailmanlaajuisesti:).

    Jos joku halu­aa tietää lisää tästä mallista, niin tässä link­ki blogimerk­in­tääni työn ekol­o­gis­es­ta kestävyydestä:
    http://thexder82.livejournal.com/8938.html

  53. “Maa­han­muut­toa voi kri­ti­soi­da islam-peloil­la ja sil­lä, ettei tykkää väärän näköi­sistä ihmi­sistä. Näitä voi koet­taa ver­ho­ta eri­laisi­in mui­hin perusteisi­in, mut­ta taloudel­lisia perustei­ta ei ole, kos­ka on selvää evi­denssiä siitä, että maa­han­muut­to lisää nati­ivien vaurautta.”

    Entä jos tarkastel­laan yksit­täisiä ryh­miä ja kansal­lisuuk­sia, esim. sel­l­aisia, jois­sa on enem­män työt­tömiä kuin työssäkäyviä ja jois­sa kaik­ki työssäkäyvätkään eivät ole net­toveron­mak­sajia? Kukaan­han ei kai ole vas­tus­tanut kaikkien maa­han­muut­ta­jien maa­han­muut­toa, vaan yleen­sä kiihkoil­laan vain tiety­istä maa­han­muut­ta­jista kuten mus­limeista, afrikkalai­sista, soma­leista, mek­siko­lai­sista, suo­ma­lai­sista, lait­tomista jne. Niihin­hän tarkastelu on rajat­ta­va, jos tarkoituk­se­na on paukutel­la nimeno­maan kseno­foobikko­jen laskelmia nurin.

  54. Jon­ni­nen: Tarkastelus­sasi on yksi puute.

    Globaali ympäristör­a­situshan muo­dos­tuu neljästä komponentista:
    A: Ihmis­ten määrä maapallolla
    B: Tehty­jen tuotteiden/palveluiden keskimääräi­nen ympäristöjälki
    C: Tehty­jen tuotteiden/palveluiden keskimääräi­nen tehokku­us (työn määrä/yksikkö)
    D: Keskimääräi­nen työn määrä per ihminen

    A on oikein, mut­ta jos halu­taan tarkastel­la tehtävien päätösten vaiku­tus­ta B, C ja D ovat usein vääriä lähtöko­htia, kuten keskiar­vot yleen­säkin. Talouskasvun vaiku­tus esimerkik­si on arvioita­va mar­gin­aalisen tuot­teen ympäristöjäl­jen mukaan. 

    Ymmär­rän silti mitä ajat takaa, enkä edes väitä, että keskimääräiseen ei voisi vaikut­taa: pitkäl­lä aikavälil­lä mar­gin­aa­li­nen on keskimääräi­nen. Mut­ta jos halu­taan muu­tos­ta, täy­tyy päätösten perus­teena käyt­tää sitä suuret­ta, jos­sa muu­tos tapahtuu. 

    Tästä samas­ta syys­tä talouskasvun otta­mi­nen kohteek­si on jär­jetön­tä. Kos­ka suurin osa talouskasvus­ta tulee siitä, että tehdään jotain muu­ta kuin tuote­taan saastet­ta — päästöt per BKT-euro ovat laskus­sa — talouskasvun jar­rut­ta­mi­nen ei paljoakaan auta päästö­jen vähen­tämisessä. Tehokku­u­den vähen­tämi­nen lisää mar­gin­aal­isia päästöjä ja myös keskimäärin. Täl­löin pudo­tuk­sen pitää olla vielä suurem­pi. Ainakin parhaan tietoni mukaan työpros­essin tehost­a­mi­nen on vähen­tänyt kaikkia input­te­ja, myös ener­giaa per tuotet­tu yksikkö.

    Sama pätee maa­han­muut­toon. Mar­gin­aa­li­nen maa­han­muut­ta­ja nos­taa kyl­lä BKT:ta, mut­ta nämä ovat niitä mar­gin­aal­isia euro­ja, joiden päästö­vaiku­tus on vähäinen.

  55. Tiedemies kir­joit­ti:

    “Jos päästökaup­pa toimii kuten on tarkoitet­tu, ei maa­han­muut­to yksinker­tais­es­ti voi lisätä päästöjä.”

    Olen­naista tässä lauseessa on sana “JOS”.
    Minus­ta (työperäistä) maa­han­muut­toa voidaan lisätä sen JÄLKEEN kun päästökaup­pa toimi­in niin, että jokainen tänne muut­tanut ihmi­nen vähen­tää tääl­lä jo ole­vien päästöki­in­tiöitä, ja päästöki­in­tiöt sisältävät kaik­ki todel­liset päästöt.

    Täl­lä het­kel­lä, kun vain ajatel­laan, että päästökaup­pa voisi mah­dol­lis­es­ti joskus ehkä toimia niin, ei maa­han­muu­ton suosimises­sa ole mitään järkeä.

  56. Osmo: njoo… en minä tarkoit­tanut ihan sitä. Point­ti oli se, että jos jae­taan henkilöko­htaisia päästöki­in­tiöitä joil­la käy­dään kaup­paa, niin siihen tulee turha mut­ka siitä, että ekana suorite­taan tasa­jako ja sit­ten käytän­nön huu­tokaup­pa. Tämä päästöoikeusresurssien haal­im­i­nen kaik­il­ta maail­man ihmisiltä olisi huo­mat­ta­va lisäkus­tan­nus. Ongel­mana on myös se, että kaikkia päästöoikeuk­sia ei saa­da siten käyt­töön, kun jokaiseen mum­mon­mökki­in ei kuitenkaan men­nä niitä oikeuk­sia ostele­maan, eli maa­pal­lon päästöt pienenevät alle opti­m­i­ta­son. (Olet­taen tietysti, että päästöoikeuk­sia huu­tokau­pat­taisi­in nimen omaan sen ver­ran kuin maa­pal­lo sietää.) Henkilöko­htaisia päästöoikeuk­sia jaet­taes­sa pitäisi sit­ten osa­ta arva­ta, kuin­ka suuri pros­ent­ti niitä jää käyt­tämät­tä ja ottaa se huomioon jae­tus­sa osu­udessa. Turha arvail­la, kun markki­nat tuot­taa tästä var­maa tietoa. Sivusitkin kom­men­tis­sasi tuo­ta seikkaa, mut­ta en kyl­lä käsitä miten se voisi olla jonkun mielestä hyvä asia. Vähän sama kun sanoisi, että olisi hyvä, että kaikkea maail­man tuotet­tua ruokaa ei saataisi käyt­töön vaan on ihan jees, että osa heit­etään hukkaan samal­la, kun jos­sakin kär­sitään ruoan puutteesta.

  57. Soin­in­vaara : “Yritin sanoa, että henkilöko­htaiset päästöki­in­tiöt ovat teho­ton tapa toteut­taa vähen­nys, eikä Sainio edes yritä kiistää tätä.”

    Het­ki­nen. Mitä tehot­to­muut­ta on aset­taa meille tal­laa­jille henkilöko­htainen kiin­tiö, minkä yli­tys­tä ei sal­lit­taisi? Tot­ta kai tiedän, että val­ta­va älämölö syn­ty­isi, kun ei enää vapaasti saisi tehdä mitä lystää. Näen, että vain ja ain­oas­taan tästä on kysymys kehit­tyneis­sä mais­sa. Siis siitä, että mis­tään ei tul­la luop­umaan. Taisi olla eilisessä hesaris­sa muuten jut­tu talous­sivuil­la siitä, ettei ainakaan nyky­isil­lä päästökaupoil­la ole mitään säästöjä päästö­jen suh­teen saatu aikaan, vaan päin­vas­toin. En kuitenkaan ole pere­htynyt päästökaup­poi­hin, sil­lä per­stun­tu­mal­lakin herää epäilys päästökau­pankäyn­nistä ja sen vaiku­tuk­sista ilmas­ton­muu­tok­seen. Jos olen väärässä, niin olen ehdot­tomasti iloinen siitä ja valmis heti lopet­ta­maan perstuntumamietinnöt.

    nn :“Jos henkilöko­htaisel­la päästöki­in­tiöl­lään ei voi käy­dä kaup­paa, niin kyl­lä siihen mus­tan pörssin keinot keksitään.”

    No joo. Miten mus­tas­sa pörssis­sä voidaan käy­dä sil­loin kaup­paa, kun myyjäl­lä ei enää ole henkilöko­htaista kiin­tiötä jäl­jel­lä? Henkilöko­htaiset kiin­tiöthän (ilman kaup­paa) merk­it­si­sivät sitä, että jos olet omaa osu­ut­tasi jo kulut­tanut yliläm­mit­tämäl­lä liian suur­ta huoneis­toa ja lentänyt ker­ran vuodessa Thaimaaseen, niin sin­ul­la ei ole enää kiin­tiössäsi varaa ostaa polt­toainet­ta litraakaan. Paraikaa verot­ta­ja miet­tii keino­ja mm. raken­nusalan veronkier­toi­hin. Lopete­taan sit­ten kaik­ki täl­lainen “turha” valvon­ta, kos­ka aina­han on joukos­samme täysin piit­taa­mat­to­mia ihmisiä. 

    Art­turi Björk:“osa päästöoikeuk­sista jää käyt­tämät­tä, eli päästöjä on liian vähän.” Ja jatkaa:“eli mei­dän elin­ta­somme las­kee turhan alas.”

    Älä pelkää, sil­lä päästöjä ei todel­la tule ole­maan liian vähän. Mitkään merk­it eivät siihen viit­taa, vaan päin­vas­toin. Lisäk­si moitit min­ua sub­jek­ti­ivis­ten käsit­tei­den käytöstä samal­la, kun kir­joi­tat “mei­dän elin­ta­sostamme” ikään kuin se olisi objek­ti­ivi­nen käsiterypäs. Saat­taa olla, että min­ul­la on puurot ja vel­lit sekaisin(yhtä rav­it­se­via vaik­ka sekaisin ovatkin), mut­ta toki globaalin kokon­ais­päästön ymmär­rän. Samoin kuin väestön liial­lisen määrän, sil­lä esim. Euroopas­sa, Yhdys­val­lois­sa, Venäjäl­lä ja Pohjo­is­mais­sakin on aivan liiak­si ihmis­pop­u­laa­tio­ta. Nyt vaan on niin, että puhe globaal­ista mielestäni hämärtää liiak­si sitä tosi­asi­aa, että juuri kehit­tyneimpi­en maid­en tulisi olla esimerkkinä liial­lisen elin­ta­son purkamisessa. 

    Björk jatkaa:“Kerskakulutus on sub­jek­ti­ivi­nen käsite, mil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä. Toisen ker­skaku­lu­tus on toisen välttämättömyys.”

    Olen samaa mieltä, mut­ta en näe mitään syytä olla nos­ta­mat­ta juuri sub­jek­ti­ivisia “vält­tämät­tömyyk­siä” esi­in. Mielestäni juuri niil­lä on ratkai­se­va merk­i­tys ener­gian käyt­töön ja siitä muo­dos­tu­vi­in ongelmi­in län­si­mais­sa ja nou­se­vis­sa talouk­sis­sa. Tähän ei tarvitse ottaa esimerkik­si kuin koko laa­ja urheilukent­tä ja sen perässä juok­se­va yleisö. Val­ta­vat matkus­tusvir­rat “sub­jek­ti­ivis­ten vält­tämät­tömyyk­sien” perässä. Myös kaiken­laiset doup­pingkeinot pal­jas­ta­vat ainakin min­ulle jotain ihmisen suun­nat­tomas­ta halus­ta sub­jek­ti­ivis­ten vält­tämät­tömyyk­sien toteuttamiseen.
    Se, että lop­pu­un laitoin pätkän omas­ta elämästäni niin tiesin, että sekin on liikaa. En ole mikään tuo­mari, sil­lä luon­to­han se jo tuomit­see min­un puolestani. Jep jep, näin muuten käy. Ei ilmas­ton­muu­tos ota huomioon kenenkään yksi­ty­isiä halu­ja ja kiin­nos­tuk­sia. Sehän nyt jo pitäisi olla kaikille selvillä.

  58. Tiedemiehelle:
    Mallis­sani nuo kaik­ki neljä tek­i­jää ovat saman arvoisia ja ne ker­ro­taan keskenään – tämän takia nimeno­maan keskiar­vot ovat merkit­täviä. Noi­ta kan­nat­taa siis ajatel­la kuten olen mallis­sani tehnyt, eli vakioi­da jonkun tietyn vuo­den tilanne muut­tu­jien osalta vaikka­pa numeroksi 1 ja eritel­lä eri­laisia ske­naar­i­oi­ta ja ennus­tuk­sia siitä, miten nämä arvot muut­tuvat. Kasvun rajat –raportin mukaan noista tul­lut tulo on 25% yli maa­pal­lon kestokyvyn. Kun väestö kas­vaa 2050 men­nessä 32%:lla ja mate­ri­aa­li­nen tehokku­us ympäristöte­hokku­ut­ta nopeam­min (tästä koh­ta sel­ven­nys), on työn määrä oikeas­t­aan ain­oa joka voi mil­lään järkeväl­lä taval­la jous­taa alaspäin. Nähdäk­seni Odekin on tämän seikan huo­man­nut. Tässä lain­aus häneltä vis­si­in 80-luvul­ta (vihrei­den his­to­ria –kir­jas­ta):

    “Ihmiset eivät toi­mi tyh­myyt­tään ja pahu­ut­taan väärin, vaan sik­si, että se on heille suo­ranainen eline­hto. […] Talous­poli­ti­ikan suun­nan­muu­tok­sen varsi­nainen vaikeus on siinä, että muute­taan taloudel­lisia ja sosi­aalipoli­it­tisia pelisään­töjä niin, ettei ihmis­ten tarvit­sisi tehdä toimeen­tu­lon­sa eteen tehdä tarpeet­to­mia tai vahin­gol­lisia töitä. Kansalais­palk­ka on osa tätä suun­nitel­maa, jol­la pois­te­taan elämän­muo­tomme narkoot­ti­nen riip­pu­vaisu­us kasvusta.”
    ‑Osmo Soininvaara

    Tiedemies on aivan oike­as­sa siinä, että tehokku­u­den kas­vat­ta­mi­nen vähen­tää päästöjä /yksikkö. Mut­ta eikö his­to­ria ole osoit­tanut, että yksiköi­den määrän kasvu enem­män kuin kom­pen­soi keskimääräisen ympäristökuor­mi­tuk­sen alen­e­misen? Näin ei toki vält­tämät­tä täy­ty­isi olla, jos insen­ti­iv­it oli­si­vat kun­nos­sa. Mut­ta insen­ti­ivien avul­lakaan en näe tilan­net­ta, jos­sa ympäristöte­hokku­us kas­vaisi huo­mat­tavasti nopeam­min kuin mate­ri­aa­li­nen tehokku­us. Ainakaan ellei se sit­ten tulisi suo­raan tehokku­u­den kus­tan­nuk­sel­la jol­loin käytän­nössä tehdään työtä turhaan. Käytän­nössä tämän estää uusi­u­tu­vien ener­gian­lähtei­den suh­teelli­nen kalleus. Nähdäk­seni vain fuu­sio voisi johtaa todel­la radikaali­in muu­tok­seen. (Ja siihen uskon melkein yhtä paljon kuin joulupukki­in:). Toki sitä tulee tutkia voimakkaasti, sitä en kiistä…)

    Voisinkin kysyä Tiedemieheltä, mis­sä real­is­tises­sa ske­naar­ios­sa käyn­nis­sä ole­va ympäristö­tuho voidaan pysäyt­tää ilman työn määrän merkit­tävää vähen­tämistä globaalil­la tasol­la. Vielä kysy­isin tähän jatkokysymyk­sen siitä, mikä merkit­tävä osa talouskasvus­ta tulee tuot­ta­mat­ta saastet­ta? Tuskin ainakaan tuot­tei­den myyn­ti, markki­noin­ti, ylläpi­to, työn­tek­i­jöi­den koulu­tus, työn­tek­i­jöi­den ter­vey­den­huolto, työn­tek­i­jöi­den las­ten päivähoito jne. jne. Tämä on yhtä vähän tot­ta kuin se, että armei­ja voisi tap­paa ilman kokke­ja, teknikoi­ta, lähet­te­jä, sairaan­hoita­jia, byrokraat­te­ja ja rekkamiehiä.

  59. P.Sainio: “No joo. Miten mus­tas­sa pörssis­sä voidaan käy­dä sil­loin kaup­paa, kun myyjäl­lä ei enää ole henkilöko­htaista kiin­tiötä jäljellä?”

    No eihän sil­loin voi mitään myy­dä, jos ei ole mitään mitä toiset halu­aisi. Jot­ta kaup­paa syn­ty­isi, on olta­va sel­l­aista mitä muil­la ei ole. Jotkut halu­a­vat enem­män päästöki­in­tiöitä kuin toiset, tarvit­se­vat he niitä tai sit­ten eivät. Niin­pä ne ketkä eivät kaikkia kiin­tiöitään tarvitse, tule­vat niitä myymään, joko viral­lisessä tai mus­tas­sa pörssis­sä. Toiset toki eivät myy yli­jäämiään, ja äänestävät sil­lä. Se suo­takoon heille, ja har­vas­sa he luul­tavasti ovat.

    .…

    Ker­skaku­lu­tuk­ses­ta: auto voi olla asuin­paik­ka ja työ näh­den vält­tämätön, varsinkin huomioiden yhteiskun­nan luo­ma autokeskeinen yhdyskun­tarakenne. Tor­ni­talon kokoinen SUV ei ole mis­sään tapauk­ses­sa vält­tämätön: ei se edes ole maas­tokulkuneu­vo. Tietokone alkaa olla aika vält­tämätön län­si­mais­sa elämiseen nykyään, 2 tai enem­män näyt­töjä har­voin. Mut­ta silti täl­läisiä liial­lisuuk­sia perustel­laan vält­tämät­tömyyksinä. Todel­lisu­udessa on kysessä peniksen jat­keet, eli kerskakulutus.

  60. Olen yrit­tänyt kek­siä, mitä hyö­tyä tästä jatku­vasti esi­in pul­lahtel­ev­as­ta ihmisille jaet­tavas­ta päästöki­in­tiöstä oikein olisi. En ole päässyt eroon mielip­i­teestä, että aja­tus on punainen eikä vihreä. 

    Markkinatalous/sekatalous ovat peri­aat­teeltaan sel­l­aisia, että yksi voi kulut­taa enem­män kuin toinen. Kau­ni­isti ajatel­tuna niin, että fik­su ja ahk­era voi kulut­taa enem­män kuin tyh­mä ja laiska. Jos näin ei toimi­ta vaan kulu­tus on sama riip­pumat­ta lahjoista ja ahkeru­ud­es­ta, toden­näköis­es­ti lahjo­jen käyt­tö vähe­nee ja työ­mo­ti­vaa­tio las­kee ja mm. hyv­in­voin­ti­in tarvit­tavia asioi­ta syn­nytetään vähemmän. 

    Näin ollen joku henkilöko­htainen kiin­tiö vaikut­taa ole­van jok­seenkin mieltä vail­la, kos­ka se pois­taa työltä kannusteen. 

    Meil­lä on jo nyt tapa rajoit­taa niukko­ja resursse­ja, ja sitä kut­su­taan rahak­si. Toisen val­u­u­tan luomi­nen rin­nalle siten, että ostok­si­in tarvi­taan kumpaakin, mut­taa nähdäk­seni toisen näistä val­u­u­toista mikki­hi­irek­si: sen, jos­ta on vähem­män pulaa. Jos kuvitel­laan, että päästöoikeudet ovat saman­laista vai­h­don välinet­tä kuin rahakin ja nimeno­maan niistä on pulaa, rahan arvo tässä taloudessa infla­toituu. Lääkäri ei viit­si paran­taa sairai­ta pinol­la euro­ja vaan hän halu­aa pinon päästöki­in­tiöitä. Kaup­pa puolestaan siirtää voit­ton­sa päästöki­in­tiöpuolelle raha­puolelta ja jokainen, joka kyn­nelle kyke­nee, vaatii työ­nan­ta­jal­taan rahapinon lisäk­si päästökiintiöpinon. 

    Tämä toden­näköis­es­ti rikkoo enem­män kuin se kor­jaa. Kah­den val­u­u­tan jär­jestelmä vaikut­taa älyt­tömältä, mut­ta yhden val­u­u­tan jär­jestelmää voi viila­ta paremmaksi. 

    “kaikille sama määrä resursse­ja” on min­un nähdäk­seni hiukan vihreäl­lä pens­selil­lä maise­moitu aja­tus tasa­jakokom­mu­nis­mista eikä näin ollen ajatuk­se­na mikään uusi. 

    Eikä edes eri­tyisen hyvä.

  61. Köy­him­mis­sä ja nälän­hätäisim­mis­sä kehi­tys­mais­sakin elin­ta­so ylit­tää vält­tämät­tömyy­den. Kän­nykkäkään ei ole vält­tämätön. Mik­si teil­lä kaikil­la on kän­nykät? Yhdel­läkään neljää vuot­ta uudem­man kän­nykkä­mallin omis­ta­jal­la ei ole mitään oikeut­ta kut­sua city­maas­turin omis­ta­jaa kerskakuluttajaksi.

  62. “Tietokone alkaa olla aika vält­tämätön län­si­mais­sa elämiseen nykyään, 2 tai enem­män näyt­töjä harvoin.”

    Sano yksikin vält­tämätön asia, mitä ei voisi hoitaa esim. kir­jas­ton, koulun tai työvoima­toimis­ton tietokoneella.

  63. Ere ei kysy minulta:

    “Sano yksikin vält­tämätön asia, mitä ei voisi hoitaa esim. kir­jas­ton, koulun tai työvoima­toimis­ton tietokoneella”

    Mut­ta minä vas­taan, kos­ka Ere uno­htaa jotain varsin olennaista: 

    Työasi­at! Kir­jas­totan­tat eivät vält­tämät­tä kat­soisi hyväl­lä silmäl­lä työhuoneen­sa kir­jas­toon pystyt­tänyt­tä tyyp­piä. Tietokoneen varau­saikakin on vain tun­ti kerrallaan. 

    Työvoima­toimis­ton tietokoneel­la saa kat­sel­la peri­aat­teessa vain työn­hakuil­moituk­sia… tuskin ainakaan kahdek­san tun­tia voi niil­lä koneil­la hoidel­la omia sähkö­poste­jaan ja mui­ta työa­sioitaan virkail­i­joiden puut­tumat­ta asi­aan. Työvoima­toimis­tot on tarkoitet­tu työt­tömille työnhakijoille. 

    Kän­nykkä on vält­tämätön myös em. syistä, city­maas­turi ei!

  64. Han­nu Visti: “Meil­lä on jo nyt tapa rajoit­taa niukko­ja resursse­ja, ja sitä kut­su­taan rahak­si. Toisen val­u­u­tan luomi­nen rin­nalle siten, että ostok­si­in tarvi­taan kumpaakin, mut­taa nähdäk­seni toisen näistä val­u­u­toista mikki­hi­irek­si: sen, jos­ta on vähem­män pulaa. Jos kuvitel­laan, että päästöoikeudet ovat saman­laista vai­h­don välinet­tä kuin rahakin ja nimeno­maan niistä on pulaa, rahan arvo tässä taloudessa infla­toituu. Lääkäri ei viit­si paran­taa sairai­ta pinol­la euro­ja vaan hän halu­aa pinon päästöki­in­tiöitä. Kaup­pa puolestaan siirtää voit­ton­sa päästöki­in­tiöpuolelle raha­puolelta ja jokainen, joka kyn­nelle kyke­nee, vaatii työ­nan­ta­jal­taan rahapinon lisäk­si päästökiintiöpinon.”

    Ei se nytkään amer­ri­ikan dol­lari Suomes­sa ole lailli­nen mak­su­vä­line, mik­si siis päästöki­in­tiö-val­u­ut­takaan olisi lailli­nen mak­su­vä­line muu­ta kuin suo­ras­sa ketjus­sa lop­pukäyt­täjältä tuottajalle.

    Toisek­seen, nimeno­maan päästöki­in­tiöi­den jakami­nen suo­raan kaikille rajoit­taa inflaa­tio­ta: niitä ei yksinker­tais­es­ti ole varakkaille halukkaille tar­jol­la niin paljon kuin he kykeni­sivät osta­maan, jos ne suo­raan huu­tokau­pat­taisi­in ja sit­ten tulot jaet­taisi­in perustulona.
    Kiristämisen inflaa­ti­ol­la ei pitäisi olla ongel­ma: vaik­ka euro­hin­nat nousee, niin ei köy­hä kaikkia kiin­tiöitään voi euro­hin silti vai­h­taa, kos­ka hän tarvit­see niitä. Kuitenkin päästöki­in­tiöitä on tar­jol­la varakkaille sen ver­ran, mitä niitä köy­hiltä jää jäljelle.

    Ja tavalli­nen raha ei todel­lakaan toi­mi vält­tämätömien niukko­jen resurssien jakamiseen, ellei sitä jae­ta köy­hille tolkut­tomasti, mikä kyl­lä johtaa inflaa­tioon. Pula-aikaan on ruo­ka kor­tilla, että sitä riit­tää kaikille. Mut­ta oikeis­to­lais­ten markkin­ausko­vais­ten mielestä on parem­pi, että rikkaat mässäilee ja köy­hät näkee nälkää. He kun ovat tiet­ty rikkaiden joukossa.

    Ere: “Sano yksikin vält­tämätön asia, mitä ei voisi hoitaa esim. kir­jas­ton, koulun tai työvoima­toimis­ton tietokoneella.”

    Tieto­tur­va? (Julkisel­la tietokoneel­la pankki­a­sioi­ta yms? *Kauhis­tus* Pankki­a­sioi­ta pankissa? Toiv­o­ton­ta ja kallista.) 

    Yksi­ty­isyys yleensäkin?

    Kiireelli­nen viestintä?

    Ere: “Kän­nykkäkään ei ole vält­tämätön. Mik­si teil­lä kaikil­la on kän­nykät? Yhdel­läkään neljää vuot­ta uudem­man kän­nykkä­mallin omis­ta­jal­la ei ole mitään oikeut­ta kut­sua city­maas­turin omis­ta­jaa kerskakuluttajaksi.”

    Puhe­lin on valitet­tavasti aika vält­tämätön nyky-yhteiskun­nas­sa, vaik­ka itse mielum­min olisin täysin ilman. Iljet­tävä kapis­tus, mielu­um­min asioisin sähkö­pos­titse, kir­joitse, tai kasvo­tusten, jos se vain olisi mahdollista/käytännöllistä. Kän­nykkä on käyt­tökus­tan­nuk­sil­taan lanka­puhe­limeen ver­rat­tuna hal­pa, ja toimii myös ajoit­tain hyvinkin tarpeel­lise­na kel­lona. Ei min­ul­la eril­listä ran­nekel­loa ole, ja kän­nykkäni on läh­es neljä vuot­ta van­ha, ja ehkä tuo vielä viiden­nen kestää. Akku alkaa olla heikko, ja valitet­tavasti lie­nee käytän­nössä halvem­paa ostaa mon­ta uut­ta kän­nykkää kuin uusi akku, jos akun ost­a­mi­nen edes on mahdollista.

  65. Han­nu Visti:
    ”Näin ollen joku henkilöko­htainen kiin­tiö vaikut­taa ole­van jok­seenkin mieltä vail­la, kos­ka se pois­taa työltä kannusteen.”

    Min­un mielestäni henkilöko­htainen päästöki­in­tiö olisi taas HYVÄ juuri tästä samas­ta syys­tä. Työn määrää pitää vähen­tää, kos­ka ympäristö ei kestä nyky­istä työmäärää. Itse asi­as­sa työ voidaan nähdä rajal­lise­na resurssi­na, jon­ka määrän määrit­tää teknolo­gian taso, väestömäärä ja resurssien määrä (maa­pal­lol­la). Teknolo­gian taso voi joko kas­vat­taa tai vähen­tää työresurssin määrää: mikäli mate­ri­aa­li­nen tehokku­us kas­vaa nopeam­min kuin ympäristöte­hokku­us, työresurssi piene­nee, toisin päin työresurssi kas­vaa. Ihmis­ten määrän kasvu ja maa­pal­lon resurssien niukken­e­m­i­nen sitä vas­toin koko ajan pienen­tävät työresurssien määrää.

    Ongel­mak­si tuleekin se, että use­at ihmiset rohmua­vat tätä niukkaa työresurssia tekemäl­lä jumalat­toman paljon työtä. Tämä joko a) tuhoaa ympäristö ja/tai b) vie työresursse­ja muil­ta ihmisiltä. Mm. perus­tulofilosofi Philippe Van Par­i­js on puhunut tästä seikas­ta, lähin­nä b‑kohdan näkökul­mas­ta. Tätä taus­taa vas­ten olisikin oikein rak­en­taa voimakkai­ta disin­sen­ti­ive­jä liialle työn­te­olle. Vähän työn­teon pitäisi kan­nat­taa rahal­lis­es­ti aina (=pois kan­nustin­loukuista niiden osalta), mut­ta kun men­nään yli 20 viikko­työ­tun­nin, pitäisi insen­ti­ivien laskea nopeasti, jot­ta työtä riit­täisi kaikille jot­ka sitä halu­a­vat tehdä. Tähän suun­taan­han toimii myös vihrei­den perus­tu­loe­si­tys, tosin sen tuo­mat disin­sen­ti­iv­it (liialle) työn­te­ol­la ovat ver­rat­tain pienet eivätkä riitä kom­pen­soimaan sitä työn määrät kasvua, jota kas­va­neet insen­ti­iv­it tuo­vat vähempi­en työ­tun­tien osalta. Globaali henkilöko­htainen päästöki­in­tiö toimisi samal­la tavoin ja mitä korkeam­mak­si sen muo­dosta­man de fac­to globaalin perus­tu­lon reaaliar­vo nousisi, sitä suurem­man disin­sen­ti­ivin se muo­dostaisi työn­te­olle. Ja tämä nimeno­maan siitä syys­tä, että ympäristöjäl­jen ollessa vakioitu ain­oas­taan työn määrä voi järkeväl­lä taval­la joustaa.

  66. “Työasi­at! Kir­jas­totan­tat eivät vält­tämät­tä kat­soisi hyväl­lä silmäl­lä työhuoneen­sa kir­jas­toon pystyt­tänyt­tä tyyp­piä. Tietokoneen varau­saikakin on vain tun­ti kerrallaan.”

    Joo aina­han noi­ta seli­tyk­siä löy­tyy. Läh­eskään kaik­ki eivät kuitenkaan tarvitse työa­sioi­hin omaa tietokonet­ta. Onhan niitä sel­l­aisi­akin ihmisiä, joiden on pakko käyt­tää viikot­tain lentokonet­ta. Uno­hdit itsekin yhden asian: jos ihmiset lopet­taisi­vat turhan ker­skaku­lu­tuk­sen eli lakkaisi­vat osta­mas­ta omia tietokonei­ta (vaik­ka pakot­ta­mal­la), niin työ­paikko­jen lisäk­si julk­isten tietokonei­den tar­joa­jat sopeu­tu­isi­vat nopeasti kas­vavi­in asi­akas­määri­in. Yhteiskun­ta joutuu joka tapauk­ses­sa sopeu­tu­maan suuri­in elämän­tapo­jen muu­tok­si­in, joten tietokoneen kaltaisen muo­visen ja turhan ker­skaku­lu­tushyödyk­keen pois­tu­mi­nen yksi­tyis­es­tä käytöstä tuskin tuot­taa ylit­sepääsemätön­tä ongelmaa.

    “Tieto­tur­va? (Julkisel­la tietokoneel­la pankki­a­sioi­ta yms? *Kauhis­tus* Pankki­a­sioi­ta pankissa? Toiv­o­ton­ta ja kallista.)
    Yksi­ty­isyys yleensäkin?
    Kiireelli­nen viestintä?”

    Kul­ta­harkko vai maa­pal­lo? Yksi­ty­isyys vai maa­pal­lo? Hmmm, vaikea val­in­ta! Ympäristön­suo­jelu ja ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta aiheut­ta­vat sen, että jois­takin mukavuuk­sista nyt vain on tin­git­tävä. Luuletko, että ympäristökatas­trofi lykkää tuloaan jonkun tieto­tur­vaon­gel­man takia? 🙂

    “Puhe­lin on valitet­tavasti aika vält­tämätön nyky-yhteiskun­nas­sa, vaik­ka itse mielum­min olisin täysin ilman.”

    Kyl­lä puhe­li­men voi (melkein) hyväksyä, mut­ta aika monil­la ihmisil­lä näkee uusia kän­nykkä­malle­ja. Peruskän­nykän vai­h­t­a­mi­nen uuteen hienoon malli­in ei poikkea perusau­ton vai­h­tamis­es­ta city­maas­turi­in. Uuden kän­nykän iso värinäyt­tö on saman­lainen turha ker­skaku­lut­ta­jan peniksen­jatke kuin city­maas­turin suurem­pi koko ja vetokyky. Jos van­ha kännykkä/auto hajoaa, niin aina löy­tyy van­ho­ja käytettyjä.

  67. Hyvä ja mie­lenki­in­toinen blo­gi kaiken kaikki­aan. Kiitos siitä.
    Hyvää jatkoa kaikille ja toiv­otaan, että maail­mamme ihmiset taval­la tai toisel­la ratkai­si­si­vat yhteiset ongel­mamme, jot­ta ihmisil­lä ja muil­la pop­u­laa­tioil­la olisi kaikkial­la edessään parem­pi tule­vaisu­us. Tehtävää riit­tää ja ongel­mat mm. tas­a­puolisu­ut­ta ajatellen eivät ole help­po­ja. Ainakaan minus­ta ei ole ongelmien ratkaisi­jak­si, vaik­ka sitä par­il­la virk­keel­lä olen yrit­tänytkin. Liian jyrkästikin. Oma­l­ta kohdal­tani joudun yksinker­tais­es­ti vain pohti­maan omien tekemisieni vaikutuksia.
    Hyvää kevät­tä ja elämän jatkoa.

    PS. 1 Olen iloinen, kun eduskun­taamme on päässyt Tom­mi Taber­mann. Ei liity mitenkään suo­ranais­es­ti päästökaup­paan, kiemuroit­ten kaut­ta kylläkin.

    PS. 2
    Han­nu Visti : “Markkinatalous/sekatalous ovat peri­aat­teeltaan sel­l­aisia, että yksi voi kulut­taa enem­män kuin toinen. Kau­ni­isti ajatel­tuna niin, että fik­su ja ahk­era voi kulut­taa enem­män kuin tyh­mä ja laiska.”

    Kir­joituk­sesi on kokon­aisu­udessaan mielestäni reaal­i­maail­mas­ta. Mut­ta eikö mil­lään voisi ajatel­la, että ihmi­nen kehit­ty­isi pois tästä kil­pa­juok­sus­ta. Uskon ja tiedän, että on lukuisa joukko ihmisiä, joiden toimin­nan moti­iv­ina ei ole kas­vat­taa omaa val­u­ut­taansa (on se sit­ten mikä tahansa), vaan he näkevät työssään paljon mui­ta kan­nustei­ta. He eivät vält­tämät­tä tunne ole­vansa fiksuja/ahkeria sen parem­min kuin laiskoja/tyhmiä, vain ja ain­oas­taan nöyriä elämän edessä. He eivät edes tun­nista moisia sana­pare­ja. He eivät ole vihre­itä, kom­mu­nis­te­ja, työ­nan­ta­jia, työn­tek­i­jöitä, vaan ihmisiä, joi­ta tarvit­sisimme kesku­u­teemme enem­män ja enem­män. Siis “hyviä” ihmisiä esimerkik­si meille muille taaper­ta­jille, sil­lä mielestäni kateut­takaan ei kohdis­te­ta herkästi “hyvään” ihmiseen. Minä en kuu­lu hei­hin, vaik­ka halu­aisinkin. Ihmiselle soisi vih­doin ja viimein todel­lisen henkisen kasvun alka­van ja uskon, että siihen jopa olisi mah­dol­lisuuk­sia. Jopa minulla.

  68. Tässä on ollut jokunen soraääni älyt­tömän vii­sai­ta ajatuk­siani vas­taan, joten yritetään­pä vas­ta­ta niihin.

    nn/Jukka Jon­ni­nen: Minä näen työn kan­nus­tavu­u­den edelleen yhdek­si kul­makivek­si jos meinaamme saa­da aikaisek­si jonkun­näköisen kestävän kehi­tyk­sen aja­tusten ympäril­lä pyörivän maailman.

    Voimme esit­tää utopi­an, että jos ihmiset muut­taisi­vat maakuop­paan ja söi­sivät itse kuopan reunal­la vil­jel­tyä porkkanaa ja mato­ja lop­pua­jan, maail­ma pelas­tu­isi. Kaik­ki ylimääräi­nen työ ja tohi­na vain vie resursse­ja, joten tästä pitäisi han­kki­u­tua eroon. 

    Ongel­ma on vain se, että täl­laista maail­maa ei käytän­nössä voi toteut­taa, kos­ka ihmiset eivät ole siihen valmi­ita. Kun vielä resurssit ovat markki­noil­la globaal­isti ja ainakin ilmake­hään ja meri­in pulautet­ta­vat päästöt nekin ovat globaale­ja, on vaikeaa kuvitel­la tilan­net­ta, jos­sa koko maail­ma saataisi­in talkoisi­in mukaan.

    Esimerkik­si USA:ssa on täl­lä het­kel­lä val­lal­la oppi, jos­sa tode­taan ilmas­ton läm­pen­e­misen tai kylmen­e­misen ole­van USA:n kannal­ta hal­lit­tavis­sa jos vain maa­han­muut­to maail­man­laa­juises­sa kri­isi­ti­lanteessa saadaan hallintaan. Vil­je­lyvyöhyke voi siir­tyä etelään tai pohjoiseen, mut­ta tuo man­ner pysyy silti elinkelpoise­na kun­han vain sotaväelle annetaan lupa ampua kaik­ki maa­han luvat­ta pyrkivät, mikä siel­lä on tuon ske­naar­i­on perus­teel­la jos­sain jul­ki tulleis­sa papereis­sa juuri se, mitä tehtäisi­in. Joten mik­si USA:ssa kukaan ryhty­isi tekemään epä­su­osit­tua poli­ti­ikkaa, kos­ka hei­dän ei ole ker­ran pakko?

    Jos yksi iso kul­ma maail­maa jäisi täl­laisen mallin ulkop­uolelle, mitään ei käytän­nössä tapah­tu­isi, sil­lä tuo­ta maa­ta käytet­täisi­in vain bul­vaan­i­na jär­jestelmän kiertämiseen. 

    Se oli lyhyt johdan­to. Mis­tä päästään siihen, että käytän­nössä toteutet­tavis­sa ratkaisu­is­sa nähdäk­seni yhdis­ty­i­sivät asen­neil­mas­ton maltil­liset muu­tok­set, inno­vaa­tiot ja veroratkaisut.

    Koh­ta “inno­vaa­tiot” on yhtä vält­tämätön kuin nuo kak­si muu­takin. OIkeas­t­aan asen­teet ovat jo muut­tuneet jonkun ver­ran ja muut­tunevat lisää, ja poli­ti­ikkakin olisi Euroopas­sa valmis tekemään jotakin joskaan ei muual­la maail­mas­sa, mut­ta inno­vaa­tioi­ta puut­tuu. Sel­l­aisia, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat riit­tävässä määrin nyky­istä muisut­ta­van elämän mut­ta puh­taam­man. Esimerki­no­mais­es­ti kenel­läkään ei ole mitään tarvet­ta tuprut­taa hiilid­iok­sidia, mut­ta tarve liikkua ja liikut­taa tavaraa paikas­ta toiseen muutenkin kuin joukkoli­iken­nere­it­tien ja joukkoli­iken­teen palvelu­aiko­jen sisäl­lä on ilmeinen. Jos joku kek­sii keinon tehdä tämän ilman fos­si­il­isia polt­toainei­ta, poli­ti­ikan keinoin ja asen­neil­mas­toon vaikut­ta­mal­la voidaan motivoi­da otta­maan keksin­tö käyttöön. 

    Mut­ta inno­vaa­tioi­ta ei oikein ota syn­tyäk­seen, jos niitä tekemäl­lä ei voi rikas­tua. Tästä syys­tä työn, yrit­tämisen ja inno­vaa­tioiden kan­nus­tavu­u­den pitää nähdäk­seni pysyä hyväl­lä tasol­la. Ja jo senkin takia, että ilman minkään­näköistä moti­ivia kenenkään tehdä mitään sairaat jäi­sivät hoita­mat­ta, lapset koulut­ta­mat­ta, bus­sit aja­mat­ta, tavarat liikut­telemat­ta jne. ja elo kaupungeis­sa muut­tuisi ankeak­si muu­ta­mas­sa päivässä jos työ ei enää ihmisille maistuisi. 

    Tietysti olisi mukavaa, jos jonkun­näköi­nen Star Trek ‑utopia maail­mas­ta, jos­sa kaik­ki saisi­vat tehdä mitä huvit­taa ja tarvit­tavia jut­tu­ja syn­ty­isi tyhjästä kun sanoisi tea, Earl grey, hot. 

    En usko ihmiskun­nan ole­van tähän kuitenkaan vielä kovin valmis vaan val­taosaa on motivoita­va rahal­la a) tekemään hyödyl­lisiä jut­tu­ja b) käyt­tämään työn­sä tulok­sia järke­vi­in kohteisiin.

  69. Ere: toki mikään ei ole absolu­ut­tis­es­ti vält­tämätön­tä, ei hen­git­tämi­nenkään. Vält­tämät­tömyys voidaan määritel­lä vain suh­teessa johonkin tavoit­teeseen: hen­git­tämi­nen on vält­tämätön­tä elääk­seen (ilman suurem­pia lääketi­eteel­lisiä oper­aa­tioi­ta), samoin on ruo­ka. Mut­ta lihan­syön­ti ei ole vält­tämätön­tä elääk­seen, ja sitä kan­nat­taisi pait­si ympäristönäköko­h­tien niin myös henkilöko­htaisen ter­vey­denkin kannal­takin vähentää.

    Tietokone on vält­tämätön monien asioiden hoita­misek­si län­si­mais­sa nykyään, ja ilman sel­l­aista tip­puu aika pikälti ulos yhteiskunnasta–niin paljon kanssakäyn­tiä on jo siir­tynyt verkkoon. Eihän kir­jo­jakaan saa enää ns. “kir­jakaupoista” (eikä Suomes­sa ole kuin yksi oikea kir­jakaup­pa). Olen myös yrit­tänyt löytää van­haa kun­non par­tahöylää viimeisiään vetelevän sähköisen par­takoneen tilalle, eikä niitäkään näytä pystyvän osta­maan kuin verkkokaupoista. Fyy­si­sistä kaupoista löy­tyy vain muo­visia ker­takäyt­tölelu­ja kalli­il­la 1000-terän kaseteil­la ja pat­teri-vibraat­to­ril­la. Mut­ta eipä tuo kir­joista saata­va sivystys eikä par­ran ajami­nenkaan aivan vält­tämätön­tä ole…

    Kuitenkin, siinä mis­sä jonkin­lainen tietokone on tarpeen monien asioiden hoita­misek­si, use­ampi näyt­tö tai use­ampi uutu­ut­taan kiiltävä tietokone on hyvin har­voin tarpeen minkään selkeän tehtävän toteut­tamisek­si, mut­ta etenkin nört­tipi­ireis­sa on paljon sel­l­aista ker­skaku­lu­tus­ta, puhu­mat­takaan kaiken­lai­sista muista hilav­itkut­timista. (Ja etenkin työ­paikoil­la tietokoneet on pääl­lä yötäpäivää imien tolkut­tomasti sähköä, eikä sille tehdä mitään. Teot pitäisi olla parem­man sof­t­an tasol­la: kone sam­mut­taa itsen­sä ja muis­taa minne työt jäi, ettei tarvitse kaikkea aina käyn­nis­tel­lä uusik­si.) Itse lopetin tele­vi­sion kat­somisen, kos­ka en suos­tu osta­maan ekokatas­trofia nimeltä digi­bok­si: väli­aikaista epäkäytet­tävää teknolelua, joka odot­taa tarpeet­tomak­si tulemista sit­ten kun aika jät­tää itse tele­vi­sios­ta, ja uudessa onkin sisään­raken­net­tu HDTV ja kaik­ki. (Ellei sit­ten aika ole kokon­aan jät­tänyt televisiosta.)

    Auto on myös monille vält­tämätön työssä käymiseen (ja siten päivit­täisen leivän saamiseen) nykyi­nen yhdyskun­tarakenne huomioiden: eivät kaik­ki tuos­ta vaan voi muut­taa hyvien julk­isten liiken­teen tai pyöräi­lyetäisyyk­sien var­teen. Mut­ta ben­sarohmua SUV:ta siihen ei tarvitse. Sen tarvit­see vain sta­tussym­bo­l­ik­si, eli peniksen­jat­keek­si, eli ker­skaku­lu­tus­tuot­teek­si, osoit­taak­seen ole­vansa jotain tietyis­sä piireis­sä. Kuitenkin har­vas­ta piiristä tip­puu oikeasti pois sil­lä, ettei omista SUV:ta, toisin kuin sil­lä ettei omista tietokonet­ta. Ja koita­pas perustel­la tuo täysin korvien välis­sä ole­va peniksen­jat­keen vält­tämät­tömyys niille nälkää näkeville köy­hille, jot­ka tuke­htu­vat sen SUV:n saasteisi­in. Siinä mis­sä autokeskeinen yhdyskun­tarakenne huomioiden voi sen jonkin auton omis­tamisen perustel­la sil­lä, että tarvit­see sen leipän­sä tien­atak­seen, SUV:ta ei tavan tal­laa­ja sil­lä pysty perustele­maan. Ja itse autokeskeista yhdyskun­taraken­net­ta on han­kala lähteä perustele­maan, muu­ta kuin his­to­ri­al­lise­na virheena, jota tulisi alkaa korjaamaan.

  70. Itse asi­as­sa pie­nil­lä tulon­si­ir­roil­la, peruse­tuuk­sil­la kitkut­ta­vat ovat varsi­naisia hyvän­tek­i­jöitä, he kulut­ta­vat vähän ja ovat ekol­o­gis­eselta jalan­jäl­jeltään pieniä. Jää suu­rit­u­loisille enem­män mah­dol­lisuuk­sia kulut­taa, lennel­lä lentokoneil­la, kier­rel­lä maa­ta isoil­la autoil­la jne. Kyl­lä siitä hyvästä pitäisi jonkin­lais­es­ta egol­o­gis­es­ta jälan­jälkiki­in­tiöstä mak­saakin mukise­mat­ta päästöki­in­tiöi­den tapaan. Vastik­kee­ton kansalais­tu­lo olisi näin ollen itse asi­as­sa aivan oikeu­den­mukainen tulo jokaiselle vähän kulut­tavalle nyky­isin peruset­tuk­sil­la elävälle kansalaiselle. Jos joku tyy­tyy elämään toimeen­tu­lo­minim­i­ta­sol­la, jol­la ei turhia kulutel­la, hänen olisi voita­va toimia täl­läisenä hyvän­tek­i­jänä, niin maail­ma pelastuu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.