63 vastausta artikkeliin “Nämä ovat kaupunkisuunnitteluvaalit”

1. Ennustei­den perus­teel­la vaikut­taisi siltä, että vihreät tule­maan saa­maan näpeilleen näis­sä vaaleis­sa Helsingis­sä, mitä en ihmettele. Autoilun tilaa vähen­tävät ratkaisut ovat toden­näköis­es­ti olleet oikei­ta val­in­to­ja: tilalle saadaan pyöräi­lyn reit­te­jä tai nopeam­paa joukkoli­iken­net­tä. Kuitenkin puolueen har­ras­ta­ma autoilun kat­e­gori­nen vas­tus­t­a­mi­nen ärsyt­tää vähin­tään joka toista äänestäjää, jon­ka elämään auto kuu­luu. Useim­mat helsinkiläiset autoil­i­jat ymmärtävät tiivi­in kaupun­gin reali­teetit, tilan vähyy­den ja autoilun kus­tan­nuk­set, mut­ta tahal­lista liiken­teen han­kaloit­tamista tai ilkku­mista autoilua kohtaan ei voi ymmärtää, ja tämä tulee näkymään val­tu­ustopaikois­sa. Autoilun suh­teen kysymys ei liene siitä miten asia on (kyl­lä, keskus­taan pääsee edelleen autol­la ja parkki­ti­laa on), vaan siitä miltä se näyt­tää (autokaisto­ja sul­je­taan pilan päiten, autoil­i­joi­ta parjataan).

   Toimi­vas­sa kaupungis­sa tarvi­taan asun­to­jen lisäk­si kaik­ki niitä tuke­via palvelu­ja, myös autokaup­po­ja tai työ­paikko­ja, varikko­ja ja logis­ti­ikkaa, jopa tilaa jät­teille. Vai onko Helsin­gin strate­gia työn­tää kaik­ki tämä muiden hoidettavaksi?

   Helsinkiä voidaan tiivistää niin yksinker­tais­es­ti, että alueil­la, jot­ka eivät ole suo­jel­tu, rak­en­tamis­te­hokku­us nos­te­taan reilusti. Kaavoituk­sen ei tarvitse piirtää raken­nusten jokaista tiiltä, vaan määritel­lä isot lin­jat ja struk­tu­uri jos­sa toim­i­taan, tämä tun­tuu uno­htu­van liian usein, kun äher­retään pos­timerkkikaavo­ja toisen­sa perään. Jos­sain määrin pelkkä yleiskaavoitus ja tark­ka luvi­tus­pros­es­si voisi­vat riit­tää (käytän­tö useim­mis­sa maissa).

   Vastaa

   1. Minäkin inhoan iden­ti­teet­tipoli­ti­ikkaa ja pidän päätök­sen­tekoa liiken­teestä nyt aika huonona, kos­ka täl­lä taval­la ei päästä lähellekään pare­to-opti­maal­isia ratkaisu­ja. Aika paljon iden­ti­teet­tipoli­ti­ikkaa har­joite­taan toisel­lakin puolel­la eri­tyis­es­ti pyöräil­i­jöi­hin kohdistuen.
      Kuulisin kuitenkin, mis­sä autokaisto­ja on sul­jet­tu pilan­päit­ten- Päätök­sen tehdään esit­telystä. Min­un on vaikea kuvitel­la, että liiken­nesu­un­nit­teli­ja esit­täisi jonkin kaistan sulkemista pilanpäitten.

      Vastaa

      1. Olen hyvin paljon kanssasi samaa mieltä: pyöräi­lyyn on kohdis­tunut paljon vihaa, sekä autoil­i­joil­ta että käveli­jöiltä, mut­ta se on ehkä hie­man laan­tunut pyörätiev­erkos­ton paran­nut­tua — liiken­nesään­töjä taita­mat­tomat pyöräil­i­jät eivät enää niin häir­itse mui­ta ase­la­je­ja jos pysyvät kaistoil­laan. Kauhis­telu on myös osit­tain vai­h­tanut kohdet­taan sku­ut­tei­hin, ja ehkä ihan aineesta. Helsin­gin riekaleis­es­ta pyörätiev­erkos­ta on vähitellen päästy tur­val­lisem­man oloiseen verkos­toon, tässä ovat suun­nit­teli­jat ja päät­täjät tehneet hyvää työtä!

         Näis­sä autokaista-asiois­sa en väitä mus­taa valkoisek­si, vaan lis­taan alle muu­tamia “han­kkei­ta”, joiden onnis­tu­mis­es­ta pitää voi­da keskustel­la, ja jot­ka ovat aivan var­masti toim­i­neet poli­it­tise­na polt­toaineena sinne toiselle puolellekin:
         ‑Esplanadin kak­sikesäi­nen kaven­tamisen “kokeilu”
         ‑Lönkan nastaren­gask­iel­to, ja sen jatkot
         ‑Puheet päästövyöhykkeestä
         ‑Kai­vokadun katkaisusuunnitelmat
         ‑Remon­toitu Hämeen­tie, jon­ka pitäisi olla viihtyisämpi
         ‑Kaik­ki isot all-in-katu­työt jot­ka katkai­se­vat pääteitä ja raitioreittejä
         ‑Kalasa­ta­man kaik­ki hajoa­vat sil­lat ja odot­ta­vat suuren liikennejumit
         ‑Epäon­nis­tu­mi­nen kaava­hankkei­den liiken­nesu­un­nit­telus­sa (esim. Her­ne­saaren oikeuskäsittely)
         ‑Tun­neli­hankkei­den kaik­ki olo­muodot, hin­ta­la­put, suuaukot, kuka saa käyt­tää jne.

         Pienen silpun sijaan halu­aisin lupauk­sen, että pääsen esikaupunki­a­sun­nos­tani hujauk­ses­sa keskus­taan, vaik­ka nopeal­la ratikalla tai viiva­suo­raa baanaa pitkin. Nämä visiot ja hienot tarkoi­tus­perät ovat vähän hau­tau­tuneet käy­dyssä diskurssis­sa kaiken­laisen “pikkuk­iu­san” alle.

         Hauskaa vaali-iltaa kar­voihin katsomatta!

2. Olen pääosin samaa mieltä kir­joit­ta­jan kanssa itse asi­as­ta, mut­ta yleen­sä asian ajamista helpot­taisi, jos käyte­tyt fak­ta-argu­men­tit oli­si­vat mah­dol­lisim­man lähel­lä muista lähteistä löy­tyviä. Kak­si vuot­ta sit­ten kan­takaupun­gin katu­ti­las­ta 63% on varat­tu autoille:

   https://hri.fi/data/fi/showcase/helsingin-kantakaupungin-katutilasta-86-on-varattu-autoille

   Tuon tilas­ton mukaan pyöräi­lylle on varat­tu 4% katu­ti­las­ta kan­takaupungis­sa ja lisäk­si 6% on yhdis­tet­tyä pyöräi­ly- ja jalankulkutilaa.

   Kan­nat­taa lisäk­si muis­taa, että autoille varat­tu tila ei ole pelkästään henkilöau­toli­iken­teen lisäk­si sitä käyt­tää joukkoli­ikenne (tak­sit ja myös lin­ja-autot) ja tavar­ali­ikenne. Lisäk­si iso osa joukkoli­iken­teen matkoista ei hyö­dyn­nä katu­ti­laa (metro ja junat).

   Tämä viisas­telu ei muu­ta ker­talu­okkaises­ti havain­toa henkilöau­to­jen kohtu­ut­tomas­ta tilankäytöstä, joka taas on yhteiskun­nalli­nen valinta.

   Vastaa

   1. Olen pahoil­lani, mut­ta eri lähteistä saa eri­laisia tilas­to­ja. Tuo sin­un linkkaa­masi kos­kee koko kan­takaupunkia, min­un läh­teeni ker­toi keskustasta.

      Vastaa

      1. Mis­tä tuo pelkästään keskus­taa koske­va tilas­to löytyy?
         Kiin­nos­taa esimerkik­si, miten keskus­ta on rajat­tu, sil­lä sil­lä on yllät­tävän suuri merkitys.
         Joka tapauk­ses­sa autoille vara­tus­sa tilas­sa eron selit­tää pääosin se, että kan­takaupungis­sa muual­la kuin keskus­tas­sa pystyt­ty erot­ta­maan joukkouli­iken­teelle omia kaisto­ja, mut­ta ihan keskus­tas­sa tämä on vaikeaa. 

         Isoin ero on pyöräil­i­jöille vara­tus­sa tilas­sa. Tämä ero ker­too sinäl­lään, että kaupunkisu­un­nit­telu on onnis­tunut. Keskus­taan pääsee pyörille varat­tu­ja reit­te­jä. Sen sijaan ihan keskus­tas­sa ei niitä ole. Eikä tarvitse ollakaan; ei pyöräl­lä tarvitse joka paikaan pystyä ajamaan. 

         Turhien virhei­den vält­tämisek­si Espoon arvostelijoiden kan­nat­taa myös käy­dä omako­htais­es­ti tutus­tu­mas­sa tuo­hon Suomen New Jer­sey­hyn. Itse kävin viime viikol­la pitkästä aikaa parikin ker­taa ja yllä­tyin. Kokkarei­den johdol­lakin kaupunki­raken­net­ta on raideli­iken­teen var­rel­la saatu tiivis­tet­tyä. Lep­pä­vaaras­sa on neljän­nesvu­o­sisadas­sa saatu pel­to, pel­tomar­ket­tialue ja väljästi raken­net­tu omako­tialue saatu muut­tumaan tiivisti raken­netuk­si kaupungik­si, jos­sa käve­ly on luon­tevin liikku­mistapa. Sama on tapah­tunut Espoon keskus­tas­sa, jos­sa viime vuosi­tuhan­nel­la muul­la kuin autol­la eivät liikkuneet kuin kylmä tuuli ja sosi­aalis­es­ti työra­joit­teiset. Itse koin erona Helsin­gin lähiöi­hin sen, että autol­la liikku­mi­nen ja pysäköimi­nen oli tehty helpok­si, mut­ta tämä saat­toi olla asen­teesta johtu­va kuvitelma.

      2. Kir­joit­ta­jalle iValo:

         Lep­pä­vaara ei ole mikään kaupun­ki. Se on yksi ostoskeskus ja liiken­teen sol­muko­h­ta, jon­ka ympäril­lä on ker­rostalo­ja. Lähiym­päristössä on hyvin vähän palvelui­ta, palveluista läh­es kaik­ki ovat joko ostoskeskuk­ses­sa tai aivan sen lähiym­päristössä. Käytän­nössä ostoskeskuk­sen omis­ta­jat pyörit­tävät erään­laista pseu­do-monop­o­lia, joka on elämän reali­teeteista johtuen efek­ti­ivis­es­ti monopoli.

         Lisäk­si nyt kevääl­lä huo­maa hyvin, kuin­ka autotei­den var­sille raken­netut pyöräti­et ovat haitallisia pyöräil­i­jöille: Katupö­lyn ja auto­jen päästö­jen määrä on val­tavaa, kiitos nastarenkaiden ja liiken­teen määrien, ja tutk­i­tusti ja todis­te­tusti haitallista pyöräil­i­jöi­den keuhkoter­vey­delle. Tuol­la näkeekin jo Wolt-kuske­ja kaupungilla hen­gi­tys­mask­it pääl­lä. Autois­sa on hyvät filt­ter­it ilmalle, ihan syys­täkin. Mut­ta mui­ta saa ter­ror­isoi­da ihan rauhas­sa, kos­ka varsinkin Espoos­sa on Kokoomuk­sen johdol­la aivan totaa­li­nen autoil­i­joiden poli­it­ti­nen dominointi.

         https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0269749121022132#sec1

         Pien­par­tikkelei­den haitallisu­ud­es­ta voi lukea erik­seen, mut­ta ne ovat hyvin luotet­tavasti todis­tet­tu haitallisik­si, enkä ala tähän lis­taa­maan lähteitä. Jos tätä luke­va ei osaa itse selvit­tää asioi­ta, niin sit­ten hän ei osaa, min­un on hyvin vaikea alkaa tässä opet­ta­jak­si aikuisille ihmisille.

      3. Re: Lep­pä­vaara.
         Kaupun­gin voi jokainen määrit­tää taval­laan. Näin kehyskun­nas­sa asu­vana min­un on vaikea hah­mot­taa, miten Lep­pä­vaara eroaa esimerkik­si Pasi­las­ta tai Ruo­ho­lahdes­ta. Nyky-Pasi­la pyörii Tri­plan ympäril­lä. Jopa Helsin­gin keskus­ta on menos­sa samaan suun­taan. Toki siel­lä kaup­po­jen ja rav­in­toloiden hin­tata­so on korkeampi kuin Sel­l­on pseu­do-monop­o­lis­sa. Liekö tämä sit­ten kaupun­gin kriteeri.

3. Espan taan­noinen kokeilu nos­ti esi­in, että henkilöau­toli­iken­teen rajoit­ta­mi­nen voi hai­ta­ta häly­tysajoneu­vo­jen liikku­mista — toki kyseessä on “wicked prob­lem”: liiken­teen helpot­ta­mi­nen lisää liiken­net­tä, ja ruuhkas­sa eivät häly­tysajoneu­votkaan liiku; Espat ovat 2‑kaistaisinakin sil­loin täl­löin aivan tukos­sa ja sit­ten taas suurim­man osan ajas­ta eivät… 1‑kaistaiset ratkaisut kokoo­jakaduil­la ovat kuitenkin ongel­mallisia, kos­ka 1‑kaistaisella kadul­la ei ole teo­ri­as­sakaan tilaa väistää. Yleis­es­ti ottaen autoilu Helsingis­sä on kuitenkin varsin help­poa, ruuhkat ovat het­kel­lisiä ja kadun­var­sipysäköin­nin vaikeus tasaisen jatku­vaa; koron­avu­osia edeltäneitä ruuhkia ei ole vaik­ka (vai kos­ka!) henkilöau­toilua rajoit­tavia ratkaisui­ta on tehty keskus­tas­sa. Tosin nyt taas ollaan puuhaa­mas­sa jos jonkin­laisia tun­nelei­ta syöt­tämään lisää liiken­net­tä keskus­taan, jos­sa liikenne oikeasti on vähen­tynyt… Ennus­tan, että ovat hukkaan­heit­et­tyä rahaa, mut­ta sito­vat resursse­ja ylläpi­toon pitkäk­si aikaa… Sata­may­htiön visiot auta­laut­tali­iken­teen ruusu­is­es­ta tule­vaisu­ud­es­ta oste­taa kaupun­gin hallinnos­sa varsin hel­posti ja kevyin perustein 😉

   Vastaa

   1. Häly­tysajoneu­vo­jen osalta tarpeek­si lev­eät pyöräkai­stat ovat hyvä ratkaisu. Häly­tysajoneu­vo voi tarvit­taes­sa ajaa ruuhkan ohi pyöräkaistaa pitkin. Pyörät on help­po ottaa het­kek­si pois tieltä.

      Vastaa

4. Vihrei­den alisuo­ri­u­tu­mi­nen on perinne, jota edelleenkin halu­taan jatkaa. Joka vaali­in löy­tyy joku outo hah­mo, joka laukoo omaan maali­in use­am­mankin pal­lon puheil­laan ja tekemisil­lään. Sille ei voi mitään, kun yhteis­ten näke­mys­ten ymmärtämi­nen ei onnistu. 

   Vasem­mis­toli­it­to teki onnis­tuneen kam­pan­jan ja onnis­tui myös kaut­ta lin­jan. Vihrei­den poli­itikoiden osalta taas pais­toi halut­to­muus ottaa mitään eroa vasem­mis­toon. Liikku­vien lib­er­aale­ja arvo­ja kan­nat­tavien äänestäjien suun­taan tun­tunut ole­van pitkäjän­teistä kiin­nos­tus­ta. Vaaikam­pan­jat eivät ole pros­em­i­naar­ilu­en­to­ja aan haetaan kykyä olla tekemisu­is­sä ihmis­ten kanssa sekä jotain tietäen että kuunnellen.

   Toivon mukaan nuorem­mat uskalta­vat tul­la mukaan poli­ti­ikkaan ja tule­vaisu­u­den sun­hteen löy­tyy jotain myön­teisiä visioi­ta ja näkökul­mia, jot­ka myös osa­taan ker­toa ymmärrettävästi.

   PS:n trol­likoneis­to toki hyökkää juuri vihre­itä arvo­ja vas­taan, mut­ta siutäkin pitäisi selvitä. Parin vuo­den kulut­tua toiv­ot­tavasti on otet­tu opiks ja asi­at tehdään hyvin. Slloin on paljon pelissä.

   Vastaa

5. Vaalit on nyt käy­ty. Mihin suun­taan kaupunkisu­un­nit­telu muut­tuu vaal­i­t­u­lok­sen perus­teel­la ja johdosta?

   Vastaa

   1. Enpä tiedä. Riip­puu demareista.

      Vastaa

      1. Iden­ti­teet­tipoli­it­tisille tun­neleille piik­ki auki ja jalankulkua ja pyöräi­lyäkin saa edis­tää kun­han se ei hait­taa autoilua? (Berli­inis­sä demarei­den ja kris­til­lis­demokraat­tien toimes­ta on tässä viimeis­ten parin vuo­den aikana laitet­tu esim. suun­nilleen kaik­ki pyöräi­ly­hankkeet jäi­hin.) Demareil­la tämä lin­ja taitaa kyl­lä riip­pua aika pitkälti ihan yksit­täi­sistä henkilöistä ja vähän myös asi­as­ta toiseen.

      2. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että tarkoitin maa­han­muu­tol­la pitkäaikaista kehi­tys­tä joka alkoi vuosien 1989, 1990 ja 1991 välisenä aikana jol­loin Suomeen tuli ensim­mäiset tur­va­paikan­hak­i­jat pääasi­as­sa soma­lialaisia Neu­voso­toli­iton kaut­ta. Sitä ennen Suomeen oli tul­lut yksit­täisiä tur­va­paikan­hak­i­joi­ta pääasi­as­sa Viet­namista ja Chilestä. Suomen sodan­jälkeinen maa­han­muut­to­his­to­ria on pääasi­as­sa human­i­taarista. 1920-luvun alus­sa a Helsin­ki oli erit­täin monikult­tuuri­nen kaupun­ki kun Venäjän val­lanku­mouk­sen myötä ihmisiä oli tul­lut Suomeen pakoon bol­se­vikke­jä. Tämä ilmiö jatkui vielä 1930-luvulle asti. Sotien jäl­keen tilanne muut­tui ja seu­raa­van ker­ran ulko­maalaisia Helsingis­sä on ollut yhtä paljon 2010-ja 2020-luvul­la. Tren­di alkoi jo 1990-luvul­la. Tilas­tol­lis­es­ti Helsingis­sä on toden­näköis­es­ti enem­män työperäistä maa­han­muut­toa mut­ta katuku­va hämää jos menee esim Itä-Helsinki­in. Kaik­ki maa­han­muut­ta­jat eivät asu Itä-Helsingis­sä mut­ta siel­lä asuu enem­män maa­han­muut­ta­jia kuin muis­sa Helsin­gin lähiössä. Espoos­sa maa­han­muut­ta­jat ovat hajau­tuneet ympärikaupunkia vaik­ka Suvalas­sa ja Espoon keskuk­ses­sa asuu tilas­tol­lis­es­ti eniten maa­han­muut­ta­jia mut­ta tämä lähiöt ovat asukaslu­vul­taan Espoon pien­im­mästä päästä.

      3. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että Kokoomuk­sen ja per­su­jen kan­na­tus eivät kil­paile Helsingis­sä keskenään samoista äänestäjistä. Päin­vas­toin. Per­su­jen suurim­mat äänestysalueet ovat olleet:

         Tapani­la B alue jos­sa vuon­na 2021 kun­tavaaleis­sa 20,5 % äänesti per­su­ja ja heti perään 20,3 % demare­i­ta ja Vasem­mis­toli­ito­ta 14 ‚3 % ja kokoomus­ta vas­ta 13, 1 %.

         Tämän vuo­den kun­taavaaleis­sa Tapan­ian B alueel­la 37,2 % äänesti demare­i­ta, 17,1 % äänesti Vasem­mis­toli­it­toa ja 13,3 % Kokoomusta. 

         Jakomä­ki A alue jos­sa vuon­na 2021 kun­tavaaleis­sa 22 % äänesti per­su­ja ja heti perään 15,6 % demare­i­ta ja Vasem­mis­toli­ito­ta 13,6 % ja kokoomus­ta vas­ta 12, 3 %.. 

         Tämän vuo­den kun­taavaaleis­sa Jakomä­ki A alueel­la 32,2 % äänesti demare­i­ta, 19,1 % äänesti Vasem­mis­toli­it­toa ja 12,7,3 % Kokoomusta. 

         Olen samaa mieltä että moni kokoomus­lainen ehdokas on ottanut samo­ja teemo­ja kuin per­sut esim lähiök­oulu­jen olo­suh­teet Helsingis­sä jot­ka eivät ole ihan kovinkaan kehut­tavia. Tämä ei tarkoi­ta että kokoomus olisi per­su­u­nunut vaan sitä että per­suil­la on ollut oikeitakin asioi­ta agen­dal­la mut­ta heil­lä ei ollut niihn käytän­nön ratkaisu­ja mitä niille pitäisi tehdä ja he liioit­tel­e­vat asioi­ta erit­täin paljon. Per­suil­ta puut­tuu syvem­pi ana­lyysi mitä asialle pitäisi tehdä konkreet­tis­es­ti. Jos kat­soo yksit­täis­ten kokoomus­lais­ten kan­to­ja mitä asioille pitäisi tehdä käytän­nössä niin heil­l­lä on selvästi se näkökul­ma että ongel­maa pitäisi ratkoa paikan­päältä eikä yleistää asioi­ta joi­ta per­sut ovat tehneet jo vuodes­ta 2008 kun­tavaaleista ja viimeistään 2011 kun­tavaaleista ilman että per­suil­la olisi tässä asi­as­sa mitään konkreet­tista vaihtoehtoa.

6. Kun suo­ma­lai­sista omis­tusasu­jista suuri osa on pudon­nut asun­to­por­tail­la muu­ta­mankin (lasken­nal­lisen) var­al­lisu­usaskeleen viime vuosi­na, eivätkä osake­markki­natkaan luo wealth effec­tiä Trumpin maail­mas­sa, maan kalleim­mille paikoille raken­net­tavalle uud­is­tuotan­nolle ei oikein riitä enää osta­jia vaik­ka kuin­ka väestönkasvukäp­pyrät tarvet­ta osoit­taisi­vat. Rak­en­tamisen hin­tata­so kun jous­taa alaspäin hyvin hitaasti josko lainkaan, korkein­taan raken­nusalan tuot­tavu­uske­hi­tyk­sen tahdissa. 

   Sik­si näen että rajoite­taan asun­to­tuotan­toa sit­ten Helsingis­sä tai ei, kehyskun­tien pieni suh­teelli­nen elpymi­nen on toden­näköi­nen lähi­aiko­jen tren­di. Osmon mainit­se­ma kokoomus­poli­itikko kuu­lostaa poli­it­tis­es­ti suo­ras­taan ove­lal­ta — tehdään jotain nimel­listä ja ote­taan sit­ten kun­nia muu­tok­ses­ta, jota joka tapauk­ses­sa tapah­tuu jos­sain määrin seu­raa­van viiden vuo­den aikana.

   Mut­ta mitä peri­aat­teel­lista ongel­maa on radan­var­sikaupungeis­sa asumises­sa? Joukkoli­iken­net­tä se junali­iken­nekin on, ja ajal­lis­es­ti työ­matkat eivät ole vält­tämät­tä val­tavasti pidem­piä kuin pääkaupunkiseudun poikit­tais­li­iken­teessä. Paikkakun­nat ovat vielä “oikei­ta” (pikku)kaupunkeja, ei tarvitse rak­en­taa kallista palveluin­fraakaan niin kuin uudislähiöihin. 

   Okei, monien kehyskun­tien suh­teelli­nen hin­tata­so on rom­ah­tanut viimeisen 20 vuo­den aikana pääkaupunkiseudun raken­nus­bu­umin syö­tyä niiden kysyn­tää, mikä on ehkä osaltaan ruokkin­ut per­supop­ulis­tista paikalliskatkeru­ut­ta ja tehnyt radan­var­sikaupungeista vihreille jotenkin vas­ten­mielisiä (mielu­um­min ajat­telee, että ne joi­ta oma kaavoitusstrate­gia kurit­taa, ovat huono­ja ihmisiä), mut­ta van­ha raken­nuskan­ta on käsit­tääk­seni vielä kohtu­ullisen kurant­tia, ja toisaal­ta kaupunki­rak­en­teen tiivistämi­nen olisi tarvit­taes­sa hyvinkin mahdollista.

   Vastaa

   1. Kuvaa­mas­tasi kehi­tysku­lus­ta saa hyvän käsi­tyk­sen, kun kat­soo tilas­to­ja Pääkaupunkiseudun kaupunkien väestöke­hi­tyk­ses­tä viime neljännesvuosisadalta:

      Väk­iluku 2024 Väk­iluku 1999 Kasvu Kasvu %
      Espoo 320 931 209 667 111 264 53 %
      Helsin­ki 684 018 551 123 132 895 24 %
      Van­taa 251 269 176 386 74 883 42 %

      Pääkaupunkiseu­tu on siis imenyt kasvun jopa kehyskun­nista. Mie­lenki­in­toista on, että kokkar­it (Espoo) on ollut tässä tehokkaampi kuin blo­gistin kehu­ma Helsin­ki. Myös demari­malli eli Van­taa on kas­vanut nopeam­min. Toki kyse on isol­ta osin väistämät­tömästä kehi­tysku­lus­ta ja myös siitä, että Espoos­sa ja Van­taal­la on ollut enem­män tilaa rakentaa.

      Kun pitkästä aikaa kiersin hie­man enem­män Espoo­ta, pelkään että kasvu siel­lä han­kaloituu jatkos­sa. Ilmeiset paikat tihen­tää rak­en­tamista kas­va­vat jo ker­rostalo­ja. Toki kasvu­paikko­ja on edelleen, mut­ta ilmeisimpi­en eli esimerkik­si Tapi­olan pien­taloaluei­den lisärak­en­t­a­mi­nen kohdan­nevat kavavaa vastustusta.

      Näin omakoti­talos­sa kehyskun­nas­sa käve­ly­matkan päässä rautatiease­mas­ta asu­vana voin vahvis­taa näke­myk­set. Junal­la pääsen Helsin­gin keskus­taan nopeam­min kuin isos­ta osas­ta Pääkaupunkiseu­tua ja jopa osas­ta Helsinkiä joukkoli­iken­teel­lä. Joukkoli­iken­teen houkut­tele­vu­ut­ta tääl­lä lisää se, että oma­l­la autol­la mat­ka Helsin­gin keskus­tan parkkilu­o­laan ja kävellen per­ille vie enem­män aikaa kuin juna­mat­ka. Joukkoli­iken­ney­hteyk­siä on viime aikoina paran­tanut myös tak­si­u­ud­is­tus: Uber keskus­tas­ta tänne mak­saa nykyään vähem­män kuin tak­si neljän­nesvu­o­sisa­ta sit­ten. Häm­mästyt­täv­in­tä on se, että kyy­din hin­ta on tyyp­il­lis­es­ti vain parikym­men­tä euroa enem­män kuin lyhyt tak­si­mat­ka Helsin­gin keskustassa.

      Paikko­ja lisärak­en­tamiselle löy­tyy jo käve­lyre­itiltäni ase­malle. Osa niistä odot­taa parhail­laankin vain kas­vavaa kysyntää.

      Vastaa

      1. Pääkaupunkiseu­tu on siis imenyt kasvun jopa kehyskun­nista. Mie­lenki­in­toista on, että kokkar­it (Espoo) on ollut tässä tehokkaampi kuin blo­gistin kehu­ma Helsinki.

         Toisaal­ta näis­sä vaaleis­sa nähti­in myös sel­l­ainen asia (joka takavu­osi­na olisi tun­tunut täy­del­lisen epäin­tu­iti­iviselta), että vihreät sai­vat parem­man vaal­i­t­u­lok­sen Espoos­sa kuin Helsingis­sä. Onko­han näil­lä asioil­la jokin yhteys?

      2. Mikko: “maan kalleim­mille paikoille raken­net­tavalle uud­is­tuotan­nolle ei oikein riitä enää ostajia”

         Tämä kom­ment­tisi on täysin ris­tiri­itainen. Paik­ka on kallis nimeno­maan, kos­ka halukkai­ta osta­jia löy­tyy. Jos jonkin paikan kysyn­tä las­kee (myös rahan­pu­ut­teesta johtues­sa), niin se las­kee myös kyseisen paikan hintaa.

   2. Tom­mi Uschanoville:
      Asioil­la on luul­tavasti jokin yhteys. Toisin kuin moni kuvit­telee, Espoon väestönkasvu perus­tuu yhteiskun­tarak­en­teen tiivistymiseen eli ker­rostaloi­hin juna- ja metroasemien läheisyydessä.

      Espoos­ta ei siis olekaan tulos­sa uusi Van­taa, vaan uusi Helsinki.
      Kirkkon­um­mi on sit­ten uusi Espoo. Siel­lähän kun­tavaaleis­sa kokkar­it sai­vat suuren vaalivoiton ja ohit­ti­vat RKP:n viimein suurim­pana puolueena.
      Mikä Helsin­ki sit­ten on? Kun­tavaal­i­t­u­losten perus­teel­la uusi Pori?

      Mie­lenki­in­toinen havain­to väestöti­las­toista on, että Espoon väestönkasvu on viime viiden vuo­den aikana ohit­tanut jo absolu­ut­tis­es­tikin Helsin­gin. Tästä voi sit­ten jokainen ekstrapoloi­da halu­a­mal­laan mallil­la vuo­den, kun Espoos­ta tulee Suomen suurin “kaupun­ki”.

      Vastaa

      1. iVal­olle kom­ment­ti­na että mie­lenki­in­toinen ana­lyysi Espoon, Helsin­gin, Van­taan ja Kirkkon­um­men kehityksestä.

         Espoon väestönkasvu perus­tuu maa­han­muu­tolle ja etenkin korkea­t­u­lois­t­en hyvin koulutet­tu­jen toim­i­henkilöi­den maa­han­muu­tos­ta. Helsinki­in ja etenkin Itä-Helsinki­in on muut­tanut pääasi­as­sa viimeis­ten 30 vuo­den aikana pääasi­as­sa ulko­mail­ta opiske­li­joi­ta ja tur­va­paikan­hak­i­joi­ta sekä pako­laisia. Sama ilmiö nähdään myös Vantaalla.
         Itse näen tilanteen niin että Kirkkon­um­men kehi­tys on men­nyt siihen suun­taan että siitä on tul­lut jos­sain määrin Espoon esikaupun­ki, Helsingistä on tul­lut taas Helsin­ki, Espoos­ta tul­lut vai­h­toe­hto Helsingille ja Van­taa on edelleen Helsin­gin eskikaupun­ki. Poikkeuk­se­na on Kau­ni­ainen joka vahvisti ase­maansa kos­ka RKP sai lisää kan­na­tus­ta näis­säkin vaaleis­sa vaik­ka se menet­ti val­takun­nal­lis­es­ti kannatusta.

      2. Helsinki­in tulleista maa­han­muut­ta­jista val­taosa on työperäistä maahanmuuttoa.

7. Mielestäni Vihreä Liit­to voi olla ihan tyy­tyväi­nen että pääsi vähin­tään kol­man­nek­si suurim­mak­si etelän isois­sa kaupungeis­sa ja että PS jäi kauas taakse.

   Vastaa

   1. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että Per­sut eivät ole kovinkaan vahvo­ja suuris­sa kaupungeis­sa. Per­sut menet­tivät näis­sä vaaleis­sa paikko­ja ja äänestäjiä Kepulle etenkin Poh­jan­maal­la . Etelä-Poh­jan­maal­la per­sut ovat 4. suurin puolue. Pohjois-Poh­jan­maal­la per­sut ovat 5. suurin puolue. Kokoomus sai Oulus­sa vaalivoiton kun per­su sai his­to­ri­al­lisen suuren vaalitappion.

      Vastaa

8. Kyky­puoluet­ta edel­lisen ker­ran äänestäneenä päädyin palaa­maan Vihreisi­in äänestämään Atte Har­jan­net­ta. Hark­itsin myös demareita.
   En oikein tajua, mik­si pyritään niin kauheasti järk­isy­il­lä vaku­ut­ta­maan mm siitä miten paljon autot vievät tilaa. Tämä ei pure vaan saa aikaan vastareak­tion. Tun­tuu, että ainakin sinä jopa nau­tit tästä. Ihmisiä suu­tut­taa jos heitä pide­tään tyh­minä. Kaupunkisu­un­nit­telua voisi viedä fik­susti eteen­päin esim muut­ta­mal­la Pohjois­ran­nan ”moot­tori­tie” eri­laisil­la kaven­nuk­sel­la pääosin 2‑kaistaiseksi.
   Ja itse, Krunikas­sa asu­vana, olen iloinen uud­es­ta Azurinsinis­es­tä, kitkarenkail­la varuste­tus­ta täyssähköau­tostamme, jolle tois­taisek­si olemme löytäneet aina paikan.

   Vastaa

   1. Kuten blo­gis­tikin toteaa, Helsingis­sä ei ole pulaa pysäköin­tipaikoista eikä oikei­ta ruuhkia. Kaik­ki ratio­naalis­es­ti ajankäyt­töön­sä suh­tau­tu­vat eivät myöskään aja henkilöau­tol­la keskus­tas­sa. Eikä ainakaan Tuusu­lan­väylän län­sipuolel­la asuvil­la ole mitään esteitä parkki­hal­li­in ajamises­sa: Kehä I:n ja Län­siväylän kaut­ta Foru­min hal­li­in ja kävellen per­ille. Jos ajas­sa häviää (useim­miten ei edes häviä), sen voit­taa ter­vey­dessä. Sik­si henkilöau­toli­iken­teen täyskiel­to Helsin­gin keskus­tas­sa ei juurikaan vaiku­ta todel­liseen autoil­i­jan liikku­mis­mukavu­u­teen. Kiel­lon jäl­keen voidaankin sit­ten keskit­tyä jäl­jelle jäävään ongel­maan eli tavar­ali­iken­teeseen ja busseihin.

      Tuo katu­ti­lan käyt­töön perus­tu­va argu­men­toin­ti on todel­lakin omi­aan herät­tämään vastareak­tion. Sik­si kan­nat­taa keskit­tyä mui­hin argu­ment­tei­hin: pöly, melu, katu­ti­lan mukavu­us jne. Yht­enä esimerkkinä vas­ta-argu­men­toin­nista katu­ti­lan tilas­toin­nille: kahdel­la viime käyn­nil­läni työa­siois­sa Helsin­gin keskus­tas­sa en käyt­tänyt katu­ti­laa lainkaan. Junal­la ase­mal­la, kävellen ase­matun­nelin kaut­ta City-Cen­teri­in, jos­sa suo­raan palaveripaikkaan.

      Vastaa

9. Puoluei­den todel­lisen kan­natuk­sen hah­mot­taa tässä maas­sa, kun ottaa huomioon äänestämät­tä jät­tänei­den osu­u­den, näis­sä vaaleis­sa suurin piirtein jako kahdel­la ja laimea todel­lisu­us on siinä:
   Sdp 12%
   kok 10,5%
   jne.
   vihreät 6%
   per­sut 4%
   jne.
   Esim. Min­ja Koskela oli vaali-iltana hyvin onnelli­nen mah­tavas­ta vaal­i­t­u­lok­ses­ta- todel­lisu­udessa alle yksi kahdestakymmen­estä äänioikeutetus­ta suo­ma­lais­es­ta äänesti vasem­mis­toli­it­toa. Vaikea löytää kammallakaan. 

   Maamme per­su­un­tu­mis­es­ta sit­ten alati huolestuneille vielä parem­pia uutisia: vain noin 4 sadas­ta !! äänesti per­su­ja. Kyl­lä, huolis­sani “pop­ulis­min nousus­ta”, se asenne kan­nat­taa ehkä päiv­itää. Joutuu kolum­nei­hin nyt kek­simään jopa ehkä uusia aiheita. 

   jota

   Vastaa

   1. Ja jos nyt vielä hiero­taan luku­ja, totean, että Suomes­sa on noin miljoona alaikäistä, joiden ei anneta äänestää. Eli nuo kir­jaa­masi kan­na­tus­pros­en­tit voi kyl­lä vetää puolestani vieläkin alem­mak­si, jos nyt puoluei­den saamia ääniä koko kansan mital­la tarkastel­laan. Toki tari­na ei ker­ro sitä, mitä nuoriso sit­ten äänestäisi..

      Vastaa

      1. Suun­nit­teli­ja,
         ei nyt ihan voi ver­ra­ta kos­ka tuo val­ta­va aikuis­ten ja täysikäis­ten joukko, noin 45 pros­ent­tia, on jät­tämäl­lä jät­tänyt äänioikeuten­sa käyttämättä.
         Se merk­it­see tietenkin jotakin. Syy on jos­sakin, tämä äänestämät­tömyys on seu­raus siitä jostakin.
         Itse ajat­te­len että se merk­it­see hem­met­in­moista epälu­ot­ta­mus­lauset­ta hal­li­tuk­sel­la mut­ta ei tämä ole oikein luot­ta­mus­lause oppo­si­ti­ollekaan. Mis­tään punais­es­ta aal­losta (Purra) ei ole kyse noil­la pros­en­teil­la, ei lähellekään.
         jota

10. Demarien johta­ja rien­si heti vaal­i­t­u­lok­sen selvit­tyä ojen­ta­maan pormes­tarin viran Sazonoville. Helsinkiä tul­laan siis hal­lit­se­maan sinipuna-voimin. Val­tu­us­tossa olisi vank­ka viher-vasen enem­mistö, mut­ta SDP ei ilmeis­es­ti halua sel­l­aista enem­mistöhal­li­tus­ta vaan pitää parem­pana liit­toa Kokoomuk­sen kanssa, joka Soin­in­vas­ran mukaan on autopuolue.
    Meil­lä on kun­nis­sakin siir­ryt­ty jonkin­laiseen enem­mistö­vaal­i­jär­jestelmään, jos­sa suurin puolue johtaa kaupunkia val­tu­us­ton koos­t­u­muk­ses­ta riip­pumat­ta. Täl­lä ei ole mitään lail­lista poh­jaa ja ainakin Hgin demarien kesku­udessa näyt­tää ole­van erim­ielisyyt­tä siitäkin, omko täl­lais­es­ta edes sovittu.

    Vastaa

    1. Kei­jo Perälälle kom­ment­ti­na että Helsin­gin kaupunkipoli­ti­ikan pitk­iä per­in­teitä oli sotien jäl­keen aina 2008 kun­tavaalei­hin asti ns aseveli­ak­selin muo­dosta­ma sinipuna enem­mistö (Kok+SDP). Vaik­ka SKDL olikin yhdessä vai­heessa Helsingis­sä val­tu­us­ton kol­man­nek­si suurin puolue jätet­ti­in se demarei­den tahol­ta pois päätök­sen teosta ja sinipunakseli eli aseveli­ak­seli teki päätök­siä ohi muun val­tu­us­ton. Vihrei­den nousu etenkin vuodes­ta 1992 on muut­tanut tilan­net­ta. Vihreät ovat olleet Helsin­gin val­tu­us­ton toi­sista suurin puolue vuodes­ta 2008 viime sun­nun­tai­hin asti. Perälä tote­si ettei mitään lail­lista poh­jaa olisi sille että Kokoomus saisi pormes­tari paikan vaik­ka se sai eniten ääniä Helsingistä . Muis­tut­taisi­in Perälää siitä ettei kun­nan­val­tu­us­tois­sa ole oppo­si­tio / hal­li­tus vas­takkainaset­telua. Poli­it­tiset voima­suh­teet määrit­televät agen­dan pait­si sil­loin jos päätök­seen tarvi­taan kol­mas ryhmittymä.Sinipuna rin­ta­mal­la on yhteen­sä 42 val­u­utet­tua. Mitä tulee erim­ielisyyk­si­in demarei­den sisäl­lä niin his­to­ri­al­lis­es­ti demar­it ovat aina olleet sisäis­es­ti jakau­tuneet eri ryh­mi­in oli kyseessä sit­ten eduskun­taryh­mä tai val­u­u­tosto­ryh­mä. Soin­in­vaara sanoisi tähän että niin on myös Kokoomus jakau­tunut mon­es­sa asi­as­sa. Kyl­lä asia on näin mut­ta demar­it kisaa­vat myös Vasem­mis­toli­iton äänestäjistä ja aiem­min myös SKDL:n äänestäjistä. Nyt näyt­tää siltä että Vihreät ja Vasem­mis­toli­it­to kisaa­vat äänestäjistä val­takun­nan­ta­sol­la kuntavaaleissa.

       Vastaa

       1. Kokoomus oli jakau­tunut ennen näitä vaale­ja, sil­lä merkit­tävä osa val­tu­us­to­ryh­mästä kuu­lui sivistys­porvarei­hin. He puto­si­vat jok­seenkin kaik­ki, joten nyt kokoomus on Helsingis­sä melko yht­enäis­es­ti kra­vat­tipe­ru­jen puolue.

11. Mitä tulee autoilupuolueeseen joka tuos­sa mainit­ti­in (kok), niin toivoisin että uusi val­tu­us­to alkaa myös kiin­nit­tää huomio­ta sal­lit­tuun moot­toripyöräi­lyyn pyöräteil­lä. Tästä uud­es­ta moot­toripyöräilystähän myös kaupun­ki on valmis mak­samaan osansa henkilöstöe­tu­jen muo­dos­sa iso­ja sum­mia kas­sas­taan. Tämä etu on tar­jol­la mm. Helsin­gin kaupun­gin työntekijöille. 

    Rajoit­tamiseen, pyörätei­den varaamiselle varsi­naiselle pyöräi­lylle, on hyviä tur­val­lisu­u­teen ja mik­sei myöskin ekol­o­gisu­u­teen liit­tyviä syitä. Sähkön tuot­ta­mi­nen on iso pon­nis­tus ja vie luonnonvaroja. 

    Sähkö­moot­toripyöräi­ly on uusi iso ilmiö pyöräre­it­eil­lä. Käveli­jänä saa todel­la varoa uusia äänet­tömiä ja nopei­ta selän taakse ilmaan­tu­jia jot­ka har­voin ilmoit­ta­vat tulostaan. Vaarati­lantei­ta syn­tyy koko ajan. Moot­toripyöräil­i­jöi­den määrä pyöräteil­lä lisään­tyy Helsingis­sä koko ajan kumulatiivisesti.
    Tarkoi­tan tietenkin sähkö­moot­toripyöräi­lyä, ns. “sähköpyöriä”, tosi­asial­lis­es­ti sähkö­moot­toripyöriä, joi­hin por­varis­tol­la vaikut­taa ole­van hyvin varaa. 

    Itsel­läni ei ole sinän­sä mitään noi­ta vem­peleitä vas­taan, ainakaan jos kor­vaa­vat autoilua, mut­ta pyörätie ei ole oikea paik­ka nopealle, äänet­tömälle, auto­jen taa­ja­manopeuk­sil­la kulke­valle sähkö­moot­toripyörälle, kansan suus­sa: sähköpyörälle.
    Moot­toripyörät, myös sähköiset, kuu­lu­vat nopeuten­sa puoles­ta autoteille.

    Vastaa

    1. Sähköpyörän mak­siminopeus on 25 km/h, ellei sitä ole sormeil­tu, jol­loin se onkin laiton. Fil­lar­il­la pääsee polkien paljon kovem­paa. Sähköpyöräl­läkin pääsee polkien kovem­paa, mut­ta ne ovat niin raskai­ta, et5tei lujem­paa men­nä kuin alamäis­sä pain­ovoiman avulla.

       Vastaa

       1. Joo ei lain­mukai­sista sähköAVUSTEI­SISTA polkupyöristä mitään kum­mem­paa ongel­maa ole pyöräteil­lä, samo­ja nopeuk­sia aje­taan yleis­es­ti normipyöril­läkin. Eri asia on sit­ten tosi­aan nuo sähkömopot(Wolt-kuskit esim.) joista en ole ihan var­ma ovatko kevyen liiken­teen väylil­lä lain­mukaisia, ainakin aika haipakkaa ne näyt­tävät suhaavan.
          Kun­pa siir­ryt­täisi­in Wolteista nopeasti robokuljetuksiin(esim. alepa-robot) jot­ka kulke­vat max. reilua käve­lynopeut­ta ja ovat muutenkin hyvätapaisia…

       2. Osa Wolt-mopista ajaa tasan 25 km/h osa selvästi enem­män. Jälkim­mäiset pitäisi rek­isteröidä mopoik­si ja niis­sä pitäisi olla rek­isterik­ilpi eikä niil­lä saa ajaa pyöräteillä.

       3. Tääl­lä päin kaupunkia, Pohjois-Helsin­ki, men­nään monin kohdin var­masti lujem­paa kuin 25 km/h.
          Huri­na ja humi­na vain kuu­luu sekun­nin ennen kuin sujah­taa ohi. En tiedä miten mainit­se­masi sormeilu tapah­tuu, mut­ta googlet­ta­mal­la löy­tyy hel­posti (sähkö)moottoripyöriä myyn­nis­sa, joil­la moot­toriv­e­tois­es­ti voidaan saavut­taa 45 km/h nopeus.
          Ja muutenkin, mik­si kaupun­ki verovaroista tukee pyöräi­lyä joka perus­tuu luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­seen, sitä en aivan ymmärrä. 

          Oma­l­la kun­nol­la ja fysi­ikalla suorite­tun pyöräi­lyn tukemisen ymmär­rän hyvin ja sitä kannatan.

       4. Mik­si kaupun­ki tukee verovaroin autoilua joka perus­tuu luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­seen? Ymmär­rätkö sitä?

       5. Eiköhän sil­lä pyöräl­lä saa ajaa niin kovaa kuin pääsee, nopeusra­joi­tusten mukaan, mut­ta sähköi­nen avus­tus katkeaa 25 km/h

       6. Eivät juuri koskaan aja kovem­paa. Ne ovat aika raskai­ta ja huono ajoasento.

       7. Osmo Soin­in­vaarasanoo:
          23.4.2025 11:56

          Eivät juuri koskaan aja kovem­paa. Ne ovat aika raskai­ta ja huono ajoasento.

          Epä­selväk­si jää, tarkoi­tatko wolt mopo­ja (ei polkimia) vai sähkö­fil­lare­i­ta yleensä.
          Jälkim­mäisiä saa vaik­ka grav­eleina, joskin val­taosa ostaa maastopy­örämäisiä, kos­ka talvi ja Hkin kun­nos­s­api­to. “City”-mallit ihan yhtä hyviä ajaa avus­tuk­sel­la tai ilman.

          Toisen huono ajoasen­to on toiselle hyvä. Ja toisinpäin.

          Ole­tan tosin, ettet juurikaan tunne sähköavusteisia.

    2. Sähkö­mopot, joil­la esim ruokalähetit aja­vat, ovat rek­isteröi­ty mopoik­si ja ne eivät kuu­lu pyöräteille ellei erik­seen sallita. 

       Sähköpyöräil­i­jöi­den pitäisi nou­dat­taa varovaisu­ut­ta siinä mis­sä muske­liv­oimal­la polkijat. 

       Sähköpotku­lau­to­ja koske­vat taval­lis­ten polkupyörien liiken­nesään­nöt, vaik­ka ne saat­ta­vat ajaa turhan nopeasti ettei kukaan huo­maa. Niil­lä ei saa ajaa jalka­käytävil­lä ja suo­jatei­den yli­tys on aja­mal­la sal­lit­tu vain samoissa tapauk­sis­sa kuin pyöräl­lä ajaessa. 

       Se mikä ihme­tyt­tää on että mik­sei sähköavusteisil­la pyöril­lä ja potku­lau­doil­la ole promiller­a­jo­ja? Istut­taval­la ruo­hon­leikkuril­la jos ajaa juop­uneena syyl­listyy rat­ti­juop­pouteen, mut­ta sähköpotku­lau­dal­la ei. Sähköpotku­lau­doil­la lisäk­si aje­taan kaupungis­sa muun liiken­teen seassa, aiheut­taen vaarati­lantei­ta jos on humalas­sa, ruo­hon­leikureil­la harvemmin. 

       Kyl­lähän se vähen­täisi spon­taa­nia baarisurf­failua sähköpotku­lau­doil­la jos vaara on että kort­ti läh­tee jos joutu puhal­ta­maan, ja tap­atur­mati­las­tot kau­nis­tu­isi­vat? Myös HSL:n kyyti saat­taisi alkaa maistumaan.

       Vastaa

       1. “Mik­si kaupun­ki tukee verovaroin autoilua joka perus­tuu luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­seen? Ymmär­rätkö sitä?” , kysy­it Osmo.
          Ehkä tuo­htuneena hie­man. Tarkoituk­seni ei ollut janka­ta eikä varsinkaan provota vaan tuo­da esi­in eräs näkökul­ma, pieni ehkä mut­ta varsinkin tur­val­lisu­u­teen liittyvä. 

          Olet täysin oike­as­sa että kaupun­ki tukee autoilua lukuisin keinoin, mm. liiken­nein­fran, mut­ta tietääk­seni kaupun­gin henkilöstöe­tu­jani en voi käyt­tää yksi­ty­isautoilu­ni kului­hin kuten voin toimia sähkö­moot­toripyörää, sähköpyörää ostaessa.
          No, menköön sekin jos jon­akin yleis­strate­giana on Helsingis­sä kaiken liiken­teen sähköistämi­nen ja lil­lukan­var­si­han tämä kuitenkin on. Herät­tää vaan kysymyk­siä kos­ka tietyt pyöräti­et ovat nykyään kaikin tavoin näi­den nopei­den ja äänet­tömien sähköpyörien hal­lit­semia, mut­ta niin­hän se on pyöräilyssäkin: nopeat syövät hitaat. 

          Itse han­kin kolmi­vai­hteiseni käytet­tynä Kier­rä­tyskeskuk­ses­ta. Noin 150 euroa. Henkilöstöe­t­ua voi myös siihen käyt­tää, kiitos veron­mak­sa­jat. Kesäl­lä ei paljoakaan autoilla.
          Hyviä pyöräkele­jä Osmolle ja muille.

       2. Rain­er, katop­pa tilas­tol­lis­es­ti vaik­ka 10 seu­raavaa Wolt-mopoa, että onko yhdessäkään rekkaria.

          Kun siis käytän­tö ja todel­lisu­us on se, että noi wolt-mopot kul­kee yleen­sä jotaan 40–50km/h, mut­ta niitä ei ole rek­isteröi­ty, kos­ka leik­itään, että ne kul­kee vain 25km/h.
          Ja tiet­ty muiden seassa ja jalka­käytävil­lä niil­lä maltil­la yleen­sä ajavat.
          https://skootterikauppa.com/tuote/ajoneuvot/sahkoskootterit-25-km‑h/ego/ego-rider-sahkoskootteri-1000‑w/

          Lain­muu­tos vastikään poisti “ei-pol­jet­tavil­ta” liiken­nevaku­u­tuk­sen pakol­lisu­u­den, jos kulke­vat vain 25km/h ja pain­oa alle 25kg.

          https://www.lvk.fi/ajoneuvon-vakuuttaminen/ajoneuvon-vakuuttamisvelvollisuus/sahkoisten-liikkumisvalineiden-vakuuttaminen/

          Se, mitä vähem­män on huudel­tu, on se, että jatkos­sa ajoneu­von speksit kat­so­taan tehdas­mall­ista eli esim. ohjel­malli­nen rajoi­tus ei enää auta.

          En tosin tiedä miten noi­ta ennen lain­muu­tos­ta käyt­töönotet­tu­ja ohjel­mallis­es­ti kuris­tet­tu­ja pitäisi sit­ten nykyään tulkita.
          Tun­tu­is aika kum­mallista, että niiltä otet­tais L1e-A-sta­tus pois…

       3. hyviä pyöräkele­jä: “tietääk­seni kaupun­gin henkilöstöe­tu­jani en voi käyt­tää yksi­ty­isautoilu­ni kuluihin”

          Kilo­metriko­r­vauk­sia voit ehkä saada?

       4. Noin 80 000 suo­ma­laisel­la on työ­nan­ta­jan tar­joa­ma autoetu.

12. Helsin­gin Vihrei­den uudessa val­tu­us­to­ryh­mässä miehiä on 3/16. Vasem­mis­ton uudessa val­tu­us­to­ryh­mässä miehiä on 2/15.

    Naiset toteut­taa identiteettipolitiikkaa

    Vastaa

    1. Jonne,
       noin käy kun noi­ta kyseisiä puoluei­ta pääsään­töis­es­ti äänestävät naiset, ja naiset tapaa­vat äänestää nykyaikana pääsään­töis­es­ti naisia.
       Pian maailmasi/minun myös on naisve­toisem­pi kaikin puolin (korkeak­oulu­tus, media ja päät­täjät, työelämä yleen­sä), kos­ka miehet eivät jak­sa osal­lis­tua ja ottaa osaa yhteiskun­taan tämän aktiivisemmin.
       Mielu­um­min kat­so­taan teksti-tv:stä viime yön “änäri“tuloksia tai fan­ite­taan jotakin ulko­maista futis­seu­raa ikuisel­la lapsen­mielel­lä tai vahdi­taan älykel­lon antamia liikun­ta-arvo­ja tai ei jak­se­ta edes sitä.
       Miehet itse tilaa­vat tämän.
       Pas­si­ivi­su­us mak­saa ja demokra­tia takaa akti­ivisem­mille naisille hei­dän halu­a­mansa vaiku­tus­val­lan. Jos he sit­ten halu­a­vat tehdä naisve­toista iden­ti­teet­tipoli­ti­ikkaa pelikent­tä on heille siihen auki, kos­ka miesten enem­mistö ei jak­sa. Näin tämä toimii.

       Vastaa

13. Ei miehiä tarvi­ta mihinkään muuhun kuin lapsen­tekoon nykysuomessa. 

    No omaisu­us on miehillä — elät­täjäk­si ehkä ?

    Vastaa

14. Eipä tain­nut sit­tenkään olla kuapunkisuunnitteluvaalit?
    Kos­ka eipä tain­nu yhtään siihen pain­ot­tunei­ta tul­la valituksi?
    Kuten ei ennenkään. Jos ei las­ke­ta Sin­nemäkeä joukkoon.

    Ode:

    Keskus­tan kat­u­alueesta 70 pros­ent­tia on varat­tu autoille, joiden osu­us liiken­nesuorit­teesta on 15 %. Muut liiken­nemuodot, joukkoli­ikenne, käve­ly ja pyöräi­ly vas­taa­vat 85 pros­en­tista keskus­tan liiken­nesuorit­teesta mut­ta niiden käytössä on vain 30 % pin­ta-alas­ta. Lyhyt lasku­toim­i­tus ker­too, että yksi autoil­i­ja vie tilaa 13 ker­taa enem­män kuin muul­la tavoin keskus­taan tule­vat ja siel­lä liikkuvat.

    Ker­toisitko lisää tuos­ta laskutoimituksesta?
    Miten siinä on erotel­tu auto­jen viemä tila esim. dösien ja tak­sien viemästä tilasta?
    Paljonko “joukkoli­ikenne” siis vie ja mikä osu­us siitä menee päällekkäin “auto­jen” kanssa?

    Vastaa

    1. Keskus­tas­sa bus­sit ovat omil­la kaistoil­laan ja muut autot omilla.

       Vastaa

       1. “Keskus­tas­sa bus­sit ovat omil­la kaistoil­laan ja muut autot omilla.”

          Niinkuin Kai­vokadul­la, Fredalla,Albertinkadulla, Liisankadulla,jne.?

       2. Bus­sikaisto­ja on keskus­tas­sakin vain, olet­taisin, pieni osa kaik­ista bussireiteistä.
          Onko tietoa mikä osuus?

          Keskus­tan pysäköin­nin reaal­i­hin­ta ei ole ollut näin hal­pa kuin nyt 20 vuoteen.
          Tuo­ta olis syytä main­os­taa, mut­ta posi­ti­ivises­sa muo­dos­sa ei asi­as­ta puhuta koskaan mitään.

       3. Juk­ka Asanoo:
          21.4.2025 11:13

          “Keskus­tas­sa bus­sit ovat omil­la kaistoil­laan ja muut autot omilla.”
          Niinkuin Kai­vokadul­la, Fredalla,Albertinkadulla, Liisankadulla,jne.?

          Taitaa olla taas yksi infor­maa­tiovuodon laji, eli mis­sä ne bus­sikai­stat nykyään on?
          Viimeisin tieto kaupungilta 14 vuo­den takaa:
          https://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/Liikennesuunnittelu/joukkoliikenne/bussikaistat.pdf

          Olisko siis Man­sku, Simonkatu, Kaisaniemenkatu, Porkkalankatu ja Runebärska?

          Stet­son-arvio ehkä 10% dösien reit­eistä keskus­tas­sa? Ja ehkä 20% niiden ajamista kilsoista.

          Onkos “keskus­ta” tässä 00100?

       4. En tiedä, miten sekakäyt­töiset kadut on las­ket­tu, mut­ta oikea tapa olisi jakaa niiden pin­ta-ala suh­teessa ajoneu­vo­jen määrään. Näin menetellen val­taosa julkisen liiken­teen käytössä olev­as­ta tilas­ta koos­t­uu eril­li­sistä kaitoista ja sekatei­den osu­us on pieni. Esimerkik­si Liisankadul­la tuos­sa vier­essäni bus­si kul­kee kolme ker­taa tun­nis­sa, muista auto­ja kolme ker­taa minuutissa. 

       5. Tavar­ali­iken­teestä ja roskan ja lumenkuskaamis­es­ta ja rak­en­tamisen tarpeisi­inkuskaamis­es­ta autoil­la tapah­tuu 99,9 pros­ent­tia. Auto­ja nyt tarvi­taan vai pitääkö mei­dän siir­rät­tyä Kiinan malli­in että pyöräl­lä viisi sikaa ja pari mum­moa malliin

       6. Katu­ti­lan täyt­tävät henkilöau­tot, jois­sa istuu ysi matkus­ta­ja. Tavar­ali­ikenne sujuisi parem­min jos henkilöau­to­ja olisi vähemmän.

       7. Osmo Soin­in­vaarasanoo:
          24.4.2025 8:10

          En tiedä, miten sekakäyt­töiset kadut on las­ket­tu, mut­ta oikea tapa olisi jakaa niiden pin­ta-ala suh­teessa ajoneu­vo­jen määrään. Näin menetellen val­taosa julkisen liiken­teen käytössä olev­as­ta tilas­ta koos­t­uu eril­li­sistä kaitoista ja sekatei­den osu­us on pieni. Esimerkik­si Liisankadul­la tuos­sa vier­essäni bus­si kul­kee kolme ker­taa tun­nis­sa, muista auto­ja kolme ker­taa minuutissa.

          No nythän toi alkaa totuudellisesti.
          Minäkään en tiedä. Ehkei kukaan muukaan tiedä.
          Mut­ta tois­tel­laan siis yleis­es­ti puolitotuuksia.

          Jos halu­at oikeasti tietää paljonko Liisankadul­la kul­kee dösiä, niin kat­sot tiet­ty Reit­tiop­paas­ta pysäkin kohdalta.

          Ja kun kat­soo vaik­ka Kaisaniemenkat­ua, niin huo­maa, että 194 vuoroa per suunta.
          Joka tekee siis 16 dösää per tun­ti ilman dösäkaistaa.
          Autoli­iken­net­tä siinä oli 2017 17300. (Kos­ka sen jäl­keen ei kai ole uut­ta kart­taa viitit­ty julka­ista tai ainakaan guu­gle tai kaupun­gin omien sivu­jen haku ei sel­l­aista löydä.
          Jos vaik­ka ajatel­laan tilan­vi­en­tiä liiken­teessä, niin vois ajatel­la, että 2 h‑autoa vas­taa yhtä dösää.

          Mut tuos­ta vois laskea, että 4,5% autoli­iken­teestä Kaisaniemenkadul­la on dösäliikennettä.

15. Mie­lenki­in­toinen kom­ment­ti. Itse äänestin naise­na Vihrei­den ääni­har­avaa, miestä. Syy oli, että halu­aisin Vihrei­den pro­filoitu­van enem­män taloudessa. 

    Itse opiske­lin oikeustiedet­tä ja valmis­tu­in 80- luvul­la. Sil­loin alet­ti­in huolestua siitä, että ahk­er­at mut­ta eivät niin lah­jakkaat tytöt pää­sevät sin­nikyy­del­lään arvostet­tui­hin tiedekun­ti­in syr­jäyt­täen kyvykkäät mut­ta jostain syys­tä ei niin lukuhaluiset miehet. Tämä nähti­in yhteiskun­nas­sa epäko­htana, lisäk­si pelät­ti­in nai­sis­tu­vien alo­jen johta­van huonoon palkkauk­seen. Ainakin tilanne on johtanut ain­okaisilmiöön eli työ­paikko­jen har­vat miespuoliset esim. juris­tit saate­taan nähdä jotenkin potentiaalisempina.
    Sil­loin kuin naisia oli näil­lä aloil­la vähän, heitä ei kuitenkaan mitenkään nos­tet­tu tai puffat­tu ural­la eteen­päin harv­inaisi­na kykynä.

    Vastaa

16. Peli Helsingis­sä on nyt kuitenkin vaal­i­t­u­lok­sien puoles­ta täysin selvä mitä tulee ikuiseen aiheeseen: onko val­ta miehillä ja vieläpä oikeis­tomiehillä, ei ole: 

    - Helsingis­sä nyt val­tu­us­tossa naisia 63%
    — Helsingis­sä nyt val­tu­us­tossa selkeä enem­mistö vasem­mis­tol­la ja vihreillä. 

    Nyt näemme tietenkin mil­lä taval­la parem­mak­si tilanne muut­tuu päiväkodeis­sa, kouluis­sa ja liiken­teessä ja luon­toti­lan säi­lyt­tämisen ja kohtu­uhin­taisen asumisen suhteen.
    Kokoomus­ta nyt turha syyt­tää enää tyyli­in ei voi mitään kun kokkar­it.… nyt on sen sijaan selkeä enem­mistö jol­la toimia. 

    Per­suil­la val­tu­us­tossa enää olema­ton kan­na­tus ja vaiku­tus­val­ta, eikä sitäkään. Pop­ulis­mikaan ei ole “nousus­sa”.
    Nyt voi toimia selit­te­lyn ja päivit­te­lyn sijaan. Jään teko­ja odot­ta­maan mielenkiinnolla.

    Vastaa

    1. “Selkeä enem­mistö vasem­mis­tol­la ja vihreillä.”
       Jaah, Vas 17,6% ja Vihr 18,8%.
       Luo­vaa matikkaa siis?

       Tun­neliki­imaiset demar­it sit var­maan tohon mukaan?
       Voipi olla, että eri­tyis­es­ti sato­jen miljoonien tun­neli­hankkeis­sa ei noi 3 puoluet­ta äänestä yhtenäisesti.

       Kok+rkp+kd+ps+kepu+hjallis = 38,8%

       Demar­it ovat siis vaa’ankieli läh­es kaikessa.

       Vastaa

17. Kuinka­han paljon raha oikeasti vaikut­taakaan moti­vaa­tioon ja mil­laisi­in tuloi­hin saakka?

    https://hbr.org/2013/04/does-money-really-affect-motiv

    Vastaa