Mitä ajattelen kehysriihen päätöksistä

Hal­li­tus ottaa val­taisan riskin heiken­täessään roimasti val­tio­talout­ta, joka on jo lähtöti­lanteessa 4,4 pros­ent­tia ali­jäämäi­nen. Hirveätä velka­vuor­ta ollaan kasaa­mas­sa tule­vaisu­u­den rasit­teek­si. Eri­tyisen vaar­al­lista tämä on nyt, kun Trump työn­tää maail­man­talout­ta voimal­la taantumaan.

Taan­tu­mas­sa val­tion­talouden tietysti pitääkin olla ali­jäämäi­nen, mut­ta rajansa kaikella.

Osa ali­jäämästä johtuu Putin-peräis­es­tä puo­lus­tus­meno­jen kasvus­ta. EU:n uud­is­tu­vat sään­nöt anta­vat tämän osan ali­jäämästä anteek­si, mut­ta nekin velat pitää silti mak­saa. Voidaan tietysti toivoa, että EU:ssa sovel­let­taisi­in tässä asi­as­sa yhteis­vas­tu­ullisu­ut­ta niin, että Suo­mi olisi pitkän itära­jansa takia saa­japuole­na. Perus­suo­ma­laiset tietysti vas­tus­ta­vat kaikkea EU:n yhteis­vas­tu­ullisu­ut­ta, mut­ta olisiko puolue tässä kuitenkin valmis jous­ta­maan? Se ei tosin riitä. Pitäisi saa­da myös hei­dän sis­arpuolueen­sa Sak­sas­sa ja Ran­skas­sa samalle kannalle.

Ylimmät marginaaliverot

Monille ehkä yllä­tyk­senä pidän palka­nsaa­jien ylimpi­en mar­gin­aaliv­ero­jen alen­tamista järkevänä, vaik­ka se lisääkin tulo­ero­ja Suomen sisäl­lä. Ekon­o­mistiys­täväni ovat aika yleis­es­ti sitä mieltä, että tämä ei mak­sa val­ti­olle mitään eli että ollaan jo Laf­ferin käyrän vääräl­lä puolella.

En usko siihen, että suu­rit­u­loiset alka­isi­vat tehdä enem­män työtä. Veron alen­nus vaikut­taa työhalui­hin samal­la taval­la kuin palkko­jen koro­tus ja palkko­jen koro­tus yleen­sä lyhen­tää tavoiteltavaa työaikaa. Tätä on kokeil­tu viimek­si lääkäreil­lä. Kun hei­dän ansio­ta­son­sa on nous­sut kohis­ten, keskimääräi­nen työai­ka on lyhentynyt.

Vaik­ka vero­jen alen­nus ei saa suu­rit­u­loisia tekemään enem­pää työtä, se saa hei­dät tekemän enem­män työtä Suomes­sa. Meil­lä on suuri ja haitalli­nen vuo­to hyvin koulute­tu­ista suo­ma­lai­sista ulko­maille. Se on heiltä loogista käyt­täy­tymistä. Suomes­sa korkeak­oulut ovat ilmaisia, mikä mak­se­taan takaisin korkeina veroina. Kan­nat­taa ottaa ilmainen koulu­tus Suomes­ta ja muut­taa sen jäl­keen jon­nekin, jos­sa koulu­tus on mak­sullista ja verot matalia. Tämä asetel­ma vaatisi eräitä muitakin päätök­siä Suomes­sa, mut­ta se on toinen tarina.

Nyt korkeat mar­gin­aaliv­erot vähen­tävät tulo­ero­ja kah­ta kaut­ta. Pieneneväthän tulo­erot sil­loinkin, kun suu­rit­u­loinen suo­ma­laisen muut­taa pois maasta.

Korkeat mar­gin­aaliv­erot houkut­tel­e­vat myös muun­ta­maan ansio­tu­lo­ja pääomatuloiksi.

Yhteisöveron alennus rahan haaskausta

Yhteisöveron alen­nus­ta en ymmär­rä. Yhteisöveron ei kan­na­ta olla korkeampi kuin kil­pail­i­ja­mais­sa, mut­ta ei sitä kan­na­ta painaa myös niitä alem­mas. Eri­tyis­es­ti hyv­in­voin­tis­trate­gian valin­nei­den maid­en ei pidä olla kiihdyt­tämät­tä yhteisöveron painamista nol­laan race to the bottom-politiikalla.

Suomen kan­nat­taa kyl­lä tukea uut­ta yri­tys­toim­intaa, mut­ta tässä tue­taan van­ho­ja ja vaki­in­tunei­ta, eli palk­i­taan kauan sit­ten tehdy­istä investoin­neista. On esitet­ty monia tapo­ja helpot­taa inno­vati­ivis­ten yri­tys­ten alku­taival­ta, mut­ta täl­lä esi­tyk­sel­lä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Kan­nat­taa vilka­ista lis­taa suurim­mista yhteisöveron mak­sajista niin näkee, kuin­ka rajusti ohi maalin­sa tämä toi­mi menee. Suurim­mat edun­saa­jat ovat pankke­ja. Mihin esimerkik­si pankke­ja täl­lä kannustetaan?

Nyt yhteisveron alen­tamiseen käytet­tävät sadat miljoonat eivät paran­na talouskasvua vaan ovat pois val­tion­ve­lan hoi­dos­ta. Tosin velkaa se on kiitollisuudenvelkakin.

Perintöveroa ei poistettu

Per­in­töverolle ei tehty oikein mitään. Hyvä niin. Alara­jan nos­to vas­taa inflaa­tio­tark­istus­ta. Ain­oa muu­tos oli koron alen­t­a­mi­nen, kun per­in­töverolle myön­netään jatkoaikaa. Olisi voitu alen­taa enem­mänkin. Olisi voitu myös päät­tää, että per­in­tövero tulee mak­su­un vas­ta kun per­i­jä saa omaisu­u­den käyt­töön­sä. Les­ki voi jäädä vuosikym­meniksi asumaan kuolleen puolison­sa las­ten per­imään asun­toon, mut­ta las­ten pitää mak­saa per­in­tövero heti.

Ruoan arvonlisävero on populismia

Ruoan arvon­lisäveron alen­t­a­mi­nen on silkkaa pop­ulis­mia ja puoli pros­ent­tiyk­sikköä on suo­ranaista kiu­san­tekoa kaupoille. San­o­taan nyt vielä ker­ran, että toisin kuin yleis­es­ti luul­laan, ruoan arvon­lisäveros­ta suurin osan (2/3) menee medi­aan­i­t­u­lot ylit­täville koti­talouk­sille. Täl­lä toimel­la tue­taan mon­ta ker­taa enem­män sisä­fileen syöjiä ver­rat­tuna jauhe­li­han syöji­in, porkkanan syöjistä puhumattakaan.

En ymmär­rä vero­tukea sille, että syödään kallista ruokaa hal­van sijasta.

Se hyvä puoli tässä tietysti on, että kir­jo­jen arvon­lisävero vähän ale­nee siinä sivus­sa. Pienel­lä kielialueelle kir­jo­jen ja sisäl­lön­tuotan­non vero on erit­täin haitallista. Kir­joi­tan ehkä joskus myöhem­min tästä oman postauksen.

Tiedo­tusti­laisu­udessa Sari Essayah iloit­si ruuan arvon­lisäverossa siitä, että rehun arvon­lisävero ale­nee, jol­la tue­taan kar­jan kas­vat­ta­jia ja sikatilo­ja. En tiedä, kumpi on pahempi vai­h­toe­hto: että min­is­teri puhui vas­toin parem­paa tietoaan vai että hän uskoi itse siihen mitä sanoi. Ei voi­da edel­lyt­tää, että kaik­ki suo­ma­laiset tietävät, miten arvon­lisävero­jär­jestelmä toimii, mut­ta olisi hyvä, että siitä neu­vot­tel­e­vat min­is­ter­it tietäi­sivät. Rehun arvon­lisävero on kar­jankas­vat­ta­jalle vähen­nyskelpoinen erä, joten sil­lä ei ole kar­jankas­vat­ta­jalle mitään merkitystä.

Kiinteistövero on hyvä vero

Vero­jen jät­tia­len­tamiselle ei mielestäni ollut tilaa, mut­ta veroraken­net­ta kan­nat­taa muut­taa. En kykene tekemään tästä yksi­tyisko­htaista esi­tys­tä, joten sanon vain, että Suomes­sa pitäisi nos­taa maapo­h­jan kiin­teistöveroa. Tästä ovat jok­seenkin kaik­ki ekon­o­mistit yksimielisiä.

Miksi ei poistettu myös autoedun verotukea?

Työ­suhde­fillarei­den vero­tu­ki pois­te­taan. Minus­ta työ­suhde-etu­jen pitäisi olla verotet­tavia (kult­tuuriseteleitä luku­un otta­mat­ta), mut­ta fil­lar­iedun rin­nal­la työ­suhdeau­to­jen vero­tu­ki on jät­timäi­nen. Se jos mikä pitäisi poistaa.

Tämä esi­tys on vain hal­pa­maista perus­suo­ma­lais­ten identiteettipolitiikkaa.

Somevaikut­ta­jien kikkailu alen­taa vero­ja kir­jaa­mal­la haaveet tule­vaisu­ud­es­ta yri­tyk­sen pääo­mak­si estetään lop­ul­ta. Kauan se kesti.

152 vastausta artikkeliin “Mitä ajattelen kehysriihen päätöksistä”

  1. Itse ajat­telin, että siel­lä otet­ti­in kun­ta- ja alue­vaalien tulos tosis­saan ja tiede­tään, että seu­raavis­sa vaaleis­sa val­ta vai­h­tuu. Sik­si vede­tään nyt kaik­ki koti­in ja pasko­taan suo­si­ol­la tule­vaisu­us ja sido­taan tule­van hallinnon kädet mas­si­ivisel­la velalla.

    Täl­lä viikol­la on tul­lut myös tieto, että hal­li­tus päi­hit­ti edel­lisen vuo­den konkurssiennätyksensä:

    [i]“Konkurssien määrä kasvoi voimakkaasti vuo­den ensim­mäisen vuosineljän­nek­sen aikana, selviää Vero­hallinnon tilas­toista. Vero­hallinto teki konkurssi­hake­muk­sia 57 pros­ent­tia enem­män kuin samaan aikaan vuon­na 2024. Konkurssit keskit­tyivät pääasi­as­sa pieni­in yri­tyk­si­in ja toi­min­imi­in. Toimi­aloista eniten konkursse­ja oli rak­en­tamises­sa sekä tukku- ja vähit­täiskau­pan toimi­alal­la. Tiedot­teen mukaan vas­taavaa ei ole täl­lä vuosikymmenel­lä nähty.” [/i]

    Ja työl­lisyys kehit­tyy myös kuten täl­lä poli­ti­ikalla voi odottaa:

    [i]Tuoreen työvoimatutkimuk­sen tieto­jen mukaan työt­tömiä oli maalisku­us­sa 31 000 enem­män vuo­den takaiseen näh­den. Maalisku­us­sa työt­tömyysas­teen trendiluku oli 15–74-vuotiaissa 9,3 pros­ent­tia. 20–64-vuotiaiden työl­lisyysas­teen trendiluku oli maalisku­us­sa 76,1 pros­ent­tia. Tilas­tokeskuk­sen mukaan sekä miesten että nais­ten työt­tömyys kasvoi maalisku­us­sa viime vuodesta.[/i]

    Kokoomus tekee hyvää poli­ti­ikkaa, jos olet kon­ser­vati­ivi­nen miljonääri. Ferrar­il­la on suomes­sa yli 1000% kasvu.

    Vastaa

    1. Itse ajat­telin, että siel­lä otet­ti­in kun­ta- ja alue­vaalien tulos tosis­saan ja tiede­tään, että seu­raavis­sa vaaleis­sa val­ta vai­h­tuu. Sik­si vede­tään nyt kaik­ki koti­in ja pasko­taan suo­si­ol­la tule­vaisu­us ja sido­taan tule­van hallinnon kädet mas­si­ivisel­la velalla. 

      Samat ajatuk­set itsel­lenikin tuli. Tässä nyt ostet­ti­in Kokoomuk­sen ydin­ryh­män kan­na­tus­ta seu­raavia vaale­ja ajatellen, vähän kuten Keskus­ta yrit­ti Marinin kau­den lop­ul­la syytää rahaa sinne tänne siinä toivos­sa että se näkyy kan­natuk­ses­sa. Kokoomuk­sel­la se var­maan tosin vain toimi­ikin, kos­ka sielä on ide­ol­o­giset ril­lit paljon suurem­mil­la vahvuuk­sil­la, ja toisaal­ta sum­mat paljon suurempia.

      Ja samal­la tosi­aan saadaan julki­nen talous entistä pahem­malle kuralle mitä se oli aloit­taes­sa, ja seu­raaval­la hal­li­tuk­sel­la on täysi työ yrit­tää saa­da edes kor­jat­tua vahin­got mitä nyt aiheutet­ti­in. Sen jäl­keen 2031 voikin sit­ten kokoomus taas rat­sas­taa vaalivoit­toon “Nyt on taas oikea aika lopet­taa velak­si elämi­nen” pop­ulis­mil­la, kyl­lä siihen men­nessä on kansa jo taas uno­htanut kuka sen talouden ja val­tion­talouden ajoikaan jyrkän­teeltä alas.

      Epä­selvää tieten on mitä Per­sut tästä kaikesta ajat­telee saavut­ta­vansa. Välis­sä miet­tii että puolueen johto on ymmärtänyt että Per­su­jen paras­ta ennen päiväys on jo men­nyt, ja Purra petaa jo loikkaa kokoomuk­seen, näil­lä meri­iteil­lä on kyl­lä var­maan jo set for life kokoomuk­sen hyväveli-rinkien luot­topelu­ri­na. Saa nähdä.

      Vastaa

      1. “Epä­selvää tieten on mitä Per­sut tästä kaikesta ajat­telee saavuttavansa.”

        Kuten puolueen puheen­jo­hta­ja kun­ta- ja alue­vaalien jät­ti­tap­pi­on jäl­keen tote­si, puolueen ydin on maa­han­muu­ton vas­tus­t­a­mi­nen ja siinä on onnis­tut­tu. Lisäk­si saati­in työ­suhde­polkupyöriltä veroe­tu pois.

        “Her­ro­jen huviku­u­nar­it ja jup­pikoot­ter­it ovat tästä läh­tien sit­ten verol­la” julisti puolueen puheen­jo­hta­ja 8 vuot­ta sit­ten täysin vas­taavas­sa tilanteessa.

        Nämä sirkustem­put riit­tävät puolueen kan­nat­ta­jille ja taas kah­den vuo­den kulut­tua saadaan äänet kasaan uusil­la uhkakuvilla.

        Ongel­ma ei ole perus­suo­ma­laiset vaan kokoomus, joka pitkäjän­teis­es­ti toteut­taa kään­teistä robin­hood-poli­ti­ikkaansa, rahat köy­hiltä rikkaille. Tälle toimin­nalle löy­tyy vuodes­ta toiseen noin 20% kan­na­tus ja nyt perus­suo­ma­lais­ten kanssa vain mieliku­vi­tus on rajana köy­hien kyykyttämisessä.

    2. Sun kan­nat­taa ehkä sit­ten lopet­taa tuo ajat­telu, jos lop­putulemat noin kum­mallisia. Nykyi­nen hal­li­tus ei ole vas­tu­us­sa nous­seista korkoku­luista, Ukrainan tukemisen pakol­lisu­ud­es­ta, puo­lus­tus­meno­jen nos­tamisen pakol­lisu­ud­es­ta. Pelkästään jo nämä ovat nos­ta­neet Suomen kulu­ja usei­ta mil­jarde­ja per vuosi. Näi­den lisäk­si oli myös usei­ta mui­ta pom­me­ja jätet­ty selvitettäväksi.

      Val­ti­ol­la ei myöskään ole minkään­laista val­taa Euri­borien kurs­sei­hin, niiden kurssit hin­noitel­laan markki­noil­la, ja ne hei­jas­tee EKP:n päätök­siä. Ja +90% suo­ma­lais­ten lain­oista oli sidot­tu nimeno­maan euri­bor­ei­hin. Tässä Suo­mi poikkeaa muus­ta Euroopas­ta. Viimeiset pari vuot­ta euri­borit nousi­vat suh­teel­lisen lyhyessä ajas­sa +4%, joka kuristi aivan val­tavasti näi­den koti­talouk­sien ostovoimaa. Kaik­ki meni korkoi­hin. Alus­sa monia kuristi myös nous­sut ener­gian­hin­ta, mut­ta sen voi halutes­saa jät­tää nyt pois näistä laskuista.

      Euri­bor on nyt tip­punut lähem­mäs 2% edel­li­sistä tark­istus­päivistä, mikä tarkoit­taa sitä, että joka päivä yhä use­ampi koti­talous omaa enem­män käteistä kulutettavaksi.

      Ellei se jollekin ole oikeasti selvää, niin val­tio ei ase­ta yri­tyk­siä konkurs­sei­hin. Se on seu­raus­ta vaikeista markki­naoloista, mis­tä jotkut eivät selviä erinäi­sistä syistä. Suurin osa konkurs­seista tapah­tui raken­nusyri­tyk­sis­sä. Aivan, kas kum­maa. Sehän, jos mikä on täysin sidok­sis­sa siihen, että minkälaista korkoa asun­to­lain­oista joutuu mak­samaan. Todel­la yllät­tävää, not…

      No joku sanoo, että työ­paikko­jakin hävisi. No niin hävisi kun eri­tyis­es­ti raken­nusyri­tyk­siä meni konkurs­sei­hin nous­sei­den korko­jen vuok­si. Rak­safir­mat, jos mitkä on nopea kor­va­ta kun kysyn­tä taas kas­vaa siedet­täväm­män korko­ta­son vuok­si. Toki osa työ­paikoista hävisi myös siitä syys­tä, että hal­li­tus leikkasi julk­isia meno­ja. Se oli ihan odotet­tavis­sa, sil­lä se on ihan yleistä tietoa, että Suomes­sa on yksi maail­man (suh­teel­lis­es­ti) suurim­mista julk­i­sista sek­tor­eista, joka on monel­la rin­ta­mal­la osoit­tau­tunut äärim­mäisen tehottomaksi.

      Mitä tulee viimeisimpi­in toimen­piteisi­in, niin on se nyt kum­ma, jos palka­nsaa­ja kokee sen epäreiluk­si, jos häneltä pois­te­taan AY-jäsen­mak­sun verovähen­nysoikeus, kun hän ker­ran saa tilalle ihan de-fac­to verovähen­nyk­sen ansio­tu­losta. Ei kukaan kiel­lä silti mak­samas­ta sitä AY-jäsen­mak­su. Siihen on jokaisel­la oikeus.

      En myöskään ymmär­rä mitä Soin­in­vaarat ja Sor­sasäätiöt höpöt­tää, sil­lä viimeisen parin vuosikymme­nen ajal­ta on saatu todel­la selkeitä viit­teitä lukui­sista tutkimuk­sista, että kansan­talouden ja kasvun kannal­ta haitallisin vero on nimeno­maan yhteisövero. Tämä on myös äärim­mäisen help­po pähkäil­lä jopa maalaislogiikalla.

      Tuloveroon liit­tyvi­in toimen­piteisi­in myös jopa Soin­in­vaara yhtyi, mut­ta pitkässä juok­sus­sa pro­gres­sio­ta pitäisi keven­tää vielä enem­män. Nyt olemme nimit­täin tilanteessa, jos­sa ulko­maisen osaa­jan kan­nat­taa tul­la tänne, mut­ta suo­ma­laisen osaa­jan ei kan­na­ta jäädä tänne. Ain­ut järkevä kor­jauskeino on jatkaa hidas­ta pro­gres­sion loiven­nus­ta luokkaa 5–10% ja joka tapah­tuu vuosikymme­nen aikana.

      Sum­ma­sum­marum: Nämä viimeisim­mät toimen­piteet nou­dat­te­liv­at todel­la pitkälti niitä keho­tuk­sia mitä asiantuntijat,virastot, tutkimus­laitok­set, toimi­alat, eläkey­htiöt, start-up yhteisöt yms. suosit­te­liv­at val­tio­ta tekemään suun­nan kääntämiseksi.

      Kat­so ja yllä­ty kun Suomen talous on vah­vas­sa nousus­sa vielä tämän hal­li­tuskau­den lopus­sa. Halu­amme kaik­ki Suomen paras­ta, joten pelataan­han yhteen hiileen.

      Vastaa

      1. Erit­täin hyvä kokon­aisu­us nim­imerk­ki Lib­er­aalil­ta. Etenkin tuo korkoku­lu­jen nousu. Se tapah­tui vuo­den 2021 lopus­sa juuri ennen Ukrainan sotaa mut­ta pan­demia oli sil­loin jo lop­pu­vai­heessa . SDP:n Mäky­sel­lä on aina sama mantra eli seli­tyk­set mut­ta hänkin ei pitänyt velka­an­tu­mista ongel­mana vuon­na 2021 kos­ka arvioi että 0 korko aika jatkuisi vielä mon­ta vuot­ta. Näin ei vaan tapahtunut.

      2. Lib­er­aali sanoi:

        Sun kan­nat­taa ehkä sit­ten lopet­taa tuo ajat­telu, jos lop­putulemat noin kummallisia. 

        Hei, ja ter­ve­tu­loa keskustelu­un! Kokoomuk­sen kan­nat­ta­jia tääl­lä harvem­min näkyy, oikein kiva että tulit seuraamme!

        Nykyi­nen hal­li­tus ei ole vas­tu­us­sa nous­seista korkoku­luista, Ukrainan tukemisen pakol­lisu­ud­es­ta, puo­lus­tus­meno­jen nos­tamisen pakol­lisu­ud­es­ta. Pelkästään jo nämä ovat nos­ta­neet Suomen kulu­ja usei­ta mil­jarde­ja per vuosi. 

        Kum­masti vain Marinin hal­li­tus­ta vaa­dit­ti­in kokoomuk­sen ja per­su­jen toimes­ta tilille velka­an­tu­mis­es­ta joka joh­tui globaalin pan­demi­an seu­rauk­sien hoi­dos­ta, Venäjän hyökkäys­so­das­ta Ukrainaan ja siitä seu­ran­neesta ener­giakri­i­sistä ja kas­vaneista puo­lus­tus­menoista. Sil­lä itkun määräl­lä ei ollut mitään rajaa, nykyisen hal­li­tuk­sen arvostelu on siihen näh­den todel­la laimeaa.

        Nykyisen hal­li­tuk­sen aikana muuten val­tio­varain­min­is­ter­iössä muutet­ti­in mas­soit­tain pitkäkestoisia alhaisen koron lain­o­ja vai­h­tu­vako­rkoisik­si korkean koron lain­oik­si. En tiedä mikä jär­ki oli (ei sitä tain­nut olla), mut­ta toki näin saati­in muutet­tua edullisia lain­o­ja kalli­ik­si lain­oik­si ja korkoku­lut nouse­maan sadoil­la miljoonil­la vuosittain.
        https://www.hs.fi/visio/art-2000009911214.html

        Viimeiset pari vuot­ta euri­borit nousi­vat suh­teel­lisen lyhyessä ajas­sa +4%, joka kuristi aivan val­tavasti näi­den koti­talouk­sien ostovoimaa. Kaik­ki meni korkoi­hin. Alus­sa monia kuristi myös nous­sut ener­gian­hin­ta, mut­ta sen voi halutes­saa jät­tää nyt pois näistä laskuista. 

        Silti nous­seista korkoku­luista huoli­mat­ta inflaa­tio on paljon pienem­pää mitä Marinin kau­den aikana, jol­loin ostovoimaa söi tosi­aan ener­giakri­isin seu­rauk­sien mukainen inflaa­tio joka oli vuosit­tain jotain 6–7% tasoa. Tästä huoli­mat­ta Marinin hal­li­tus sai nos­tet­tua työl­lisyy­den ennätyslukemiin.

        Orpon hal­li­tus sen sijaan alkoi tekemään vah­vasti myötäsyk­listä finanssipoli­ti­ikkaa, eli leikkaa­mal­la huonos­sa suh­dan­teessa vah­vasti julk­isia meno­ja syven­täen heikkoa suh­dan­net­ta. Seu­rauk­se­na leikkauk­sil­la ei saavutet­tu edes julkisen sek­torin velka­an­tu­misen pienen­tymistä tai työl­listymistä joka oli hal­li­tuk­sen kärk­i­tavoite (100 000 lisä­työl­listä) vaan lisää velkaa ja työt­tömyys raju­un nousuun.
        https://utak.fi/selvitys-orpon-hallituksen-sopeutustoimet-kasvattavat-suomen-julkista-velkasuhdetta/

        Työl­lisyys on nyt heikom­mas­sa hapes­sa kuin korona-aikana jol­loin siis puoli Suomea laitet­ti­in kiin­ni eikä ihmisiä päästet­ty töi­hin tai kulut­ta­maan. Aikamoinen saavu­tus saa­da korona­t­alous ilman koron­aa, talouskuri is a hell of a drug. Sadan­tuhan­nen lisä­työl­lisen sijaan on saatu 60 000 lisä­työtön­tä. Hom­ma on kuin neu­vos­toli­itossa, reaal­i­maail­mas­sa työt­tömyys nousee rajusti, mut­ta hal­li­tus kek­sii itselleen sel­l­aiset luvut joiden mukaan sil­lä ei ole merk­i­tys­tä vaan papereis­sa olevil­la “laske­nal­lisil­la työl­lisil­lä” joi­ta muka on luotu.
        https://tyomarkkinatori.fi/uutiset/maaliskuu-2025-tyollisyyskatsaus-uutinen

        Mitä tulee viimeisimpi­in toimen­piteisi­in, niin on se nyt kum­ma, jos palka­nsaa­ja kokee sen epäreiluk­si, jos häneltä pois­te­taan AY-jäsen­mak­sun verovähen­nysoikeus, kun hän ker­ran saa tilalle ihan de-fac­to verovähen­nyk­sen ansio­tu­losta. Ei kukaan kiel­lä silti mak­samas­ta sitä AY-jäsen­mak­su. Siihen on jokaisel­la oikeus. 

        Pieni- ja keski­t­u­loisel­la nuo käytän­nössä sulke­vat toisen­sa pois, eli lop­putu­los heille on pyöreä nol­la. Jos halu­aa hyö­tyä “veronalen­nuk­ses­ta”, pitää ero­ta ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keestä. Mikä tietenkin on se kan­nustin ja lop­putu­los mitä hal­li­tus halu­aakin. Korkea­t­u­loisille veronalen­nus on tietenkin niin merkit­tävä että voitolle jää, korkein­tu­loisim­mat tuhan­sia euro­ja vuodessa vaik­ka säi­lyt­täisi AY-jäsenyydenkin.

        En myöskään ymmär­rä mitä Soin­in­vaarat ja Sor­sasäätiöt höpöt­tää, sil­lä viimeisen parin vuosikymme­nen ajal­ta on saatu todel­la selkeitä viit­teitä lukui­sista tutkimuk­sista, että kansan­talouden ja kasvun kannal­ta haitallisin vero on nimeno­maan yhteisövero. Tämä on myös äärim­mäisen help­po pähkäil­lä jopa maalaislogiikalla. 

        Voitko linkit­tää jotain näitä lukui­sista tutkimuksista?

        Voin itse aloit­taa täl­lä joka on päin­vas­tainen tuon kanssa mitä sinä sanoit:
        https://verotutkimus.fi/yhteisovero/

        Lain­aus kyseiseltä sivulta:

        Tuoreessa kir­joituk­ses­saan Val­tion taloudel­lisen tutkimuskeskuk­sen (VATT), Tam­pereen yliopis­ton ja Vero­tutkimuk­sen huip­puyk­sikön (FIT) tutk­i­jat Jarkko Har­ju, Ali­isa Koivis­to ja Tuo­mas Matik­ka osoit­ta­vat viimeaikaisen tutkimus­näytön perus­teel­la, että yri­tysvero­jen, kuten yhteisö- ja osinkoveron, laskem­i­nen kaik­il­ta yri­tyk­siltä on teho­ton­ta. Veronalen­nus kohdis­tuu kaikki­in yri­tyk­si­in, mut­ta kan­nus­taa vain osaa niistä investoin­tei­hin. Tutk­i­jat myös huo­maut­ta­vat, että vero­jen alen­nuk­set näkyvät välit­tömänä vero­tu­lo­jen vähen­e­misenä, ja mene­tyk­set har­voin palau­tu­vat investoin­tien ja talouskasvun muodossa. 

        Tässä myös uuti­nen joka sat­tui silmään juuri tänään “Kasvuyri­tyk­set ymmäl­lään kehys­ri­ihen yhteisövero­a­les­ta: ”Ei hyödytä kasvuyrityksiä””:
        https://yle.fi/a/74–20157287/64–3‑266728

        Lisäk­si kysymys, jos yhteisövero on sel­l­ainen piru, mis­sä oli se talouskasvu joka syn­tyi siitä kun Suomes­sa 2014 alen­net­ti­in yhteisöveroa 4,5 pros­ent­tiyk­sikön verran?
        https://www.is.fi/politiikka/art-2000011171086.html

        Kataisen hallitus(kin) myös toki alen­si työn vero­tus­ta. Ylipäätään kysy­isin että jos nämä kokoomuk­sen iänikuiset lääk­keet, kuten ansiovero­tuk­sen laskem­i­nen ja yhteisöveron laskem­i­nen tuot­taisi talouskasvua, mik­si ne eivät ole tuot­ta­neet talouskasvua vaik­ka niitä toimia on 2000-luvul­la tehty ties kuin­ka monesti?

        Ylipäätään, vuo­den 1987 jäl­keen on ollut kak­si hal­li­tuskaut­ta jol­loin Kokoomus ei ole ollut joko päämin­is­ter­inä tai val­tio­varain­min­is­ter­inä. Viimeisen 38 vuo­den aikana Kokoomus on ollut aivan sielä julkisen talouden val­lan ylim­mil­lä por­tail­la 30 vuot­ta. Jos Kokoomuk­sen poli­ti­ik­ka on hyvää julkisen talouden ylläpi­toa, eikö meil­lä pitäisi olla aivan yliv­er­taisen hyvässä kun­nos­sa ole­va talous?

        Lib­er­aali kirjoitti:

        Tuloveroon liit­tyvi­in toimen­piteisi­in myös jopa Soin­in­vaara yhtyi, mut­ta pitkässä juok­sus­sa pro­gres­sio­ta pitäisi keven­tää vielä enem­män. Nyt olemme nimit­täin tilanteessa, jos­sa ulko­maisen osaa­jan kan­nat­taa tul­la tänne, mut­ta suo­ma­laisen osaa­jan ei kan­na­ta jäädä tänne. 

        Kan­nat­taa tul­la tänne, vaik­ka Orpon hal­li­tus juuri muut­ti käytän­töä että 3kk työt­tömyys tarkoit­taa oleskelu­lu­van mitätöin­tiä? Tuo on 100x isom­pi asia tänne muut­tavalle kuin jokin vero­pro­gres­sion pros­ent­tien viilauk­set! Kuka tuo per­heen­sä pie­neen talousalueeseen jos­sa EU:n ennä­tystyöt­tömyys, jos 3kk työt­tömyys tarkoit­taa että heit­etään ulos koko maas­ta, lapset pois koulus­taan jne? En ole itse voin­ut tuon muu­tok­sen jäl­keen suositel­la ulko­maalaisille tutu­ille Suomeen muut­tamista. Suo­mi on hyvin vihamieli­nen tänne muut­tavia kohtaan, valitettavasti.

        Kat­so ja yllä­ty kun Suomen talous on vah­vas­sa nousus­sa vielä tämän hal­li­tuskau­den lopus­sa. Halu­amme kaik­ki Suomen paras­ta, joten pelataan­han yhteen hiileen. 

        Toivon todel­la että yllä­tyn. Valitet­tavasti parhaan käytet­tävis­sä ole­van tiedon perus­teel­la en ole opti­misti­nen. En myöskään usko että kaik­ki halu­a­vat Suomen paras­ta, vaan paljon on meil­lä ihan johtoa myöten täysiä etu­ryh­mäpoli­itikko­ja joille tärkeäm­pää on vain oman viiteryh­män ase­ma Suomen sisäi­sis­sä hier­arkiois­sa kuin koko yhteiskun­nan men­estymi­nen. Lisäk­si hal­li­tuk­ses­samme on merkit­tävis­sä määrin ihan täyt­tä ihmisvi­hamielisyyt­tä, joka toki pääasi­as­sa kohdis­tuu ihmis­ryh­mi­in hei­dän etnisen taus­tansa perus­teel­la, mut­ta myös hei­dän yhteiskun­talu­okkansa perusteella.

    3. Suomen talous on rik­ki ja ollut pysähdyk­sis­sä jo parikym­men­tä vuot­ta, eikä tarvit­tavia raju­ja kor­jauk­sia ole edes näköpiirissä!

      MIKSI?

      Syytä pitää hakea juurisy­istä, siitä mis­sä suo­ma­laiset ovat ylivoimaisen hyviä!

      Suo­ma­lais­ten huip­pu­osaami­nen näkyy konkreet­tis­es­ti esiemerkik­si Turun Mey­er-telakan juuri saa­mas­ta MEGA-tilauk­ses­ta, joka kos­kee maail­man suurimpia risteilyaluksia.
      Siinä raken­netaan kolmes­sa vuodessa ”kokon­ainen kel­lu­va kaupun­ki”, joka on täyn­nä uut­ta tekni­ikkaa, arkkite­htu­uria, huvipuis­to­ja, rav­in­toloi­ta, jne.

      Miten ihmeessä suo­ma­laiset ovat pysyneet kehit­tämään meille täl­laisen maail­man­lu­okan huippuosaamisen?

      Tätä voi ver­ra­ta Noki­aan, joka oli yli 10 vuot­ta maail­man johta­va mobi­ilipuhe­lim­ien, kameroit­ten ja soit­timien valmistaja!

      On tun­net­tua, että ihmisen kyvyistä/osaamisesta noin 60 % johtuu geeneistä. Mielestäni suo­ma­lais­ten ylivoi­matek­i­jät ovat peräisin geeneistämme, jos­ta tietoa löy­tyy kun tutus­tumme suo­ma­lais­ten esi­his­to­ri­aan geenit-edellä.

      Suo­ma­lais­ten geeneistä yli 50% on kuu­luisan Jam­na-kansan geene­jä. Se on maailmanennätys!

      Mikä Jam­na-kansa?

      Jam­nat oli­vat 5000 vuot­ta sit­ten Mus­tan meren pohjois­puolel­la elänyt teknis­es­ti aikansa johta­va, indoeu­roop­palaista kieltä puhu­va kansa, joka kek­si pyörän ja vankku­rit, oli­vat ensim­mäisiä hevosel­la rat­sas­ta­jia, johtavia pron­ssi­a­sei­den ja työkalu­jen tekijöitä. 

      Jam­nat oli­vat myös bru­taali soti­laskansa, joka val­loit­ti vuosi­tuhan­sien aikana melkein koko Euroopan ja pakot­ti paikalliset kansat puhu­maan Jamo­jen indoeu­roop­palaista kieltä (kreikkaa, lati­naa, englan­tia, sak­saa, venäjää, jne.) 

      Miten suo­ma­laiset sit­ten sai­vat Jamna-geeninsä?

      Suo­ma­laiset kansat eliv­ät tuhan­sia vuosia Euroopan pohjoisosan met­sävyöhyk­keel­lä, pienis­sä kylis­sään jok­ien ja järvien rannoilla.
      Suo­ma­laiset oli­vat kaup­paa käyvää venekansaa, taitavia met­sästäjiä ja kalas­ta­jia. He kävivät vilka­s­ta kaup­paa parhaal­la pron­ssite­knolo­gial­la ja turkik­sil­la Euroopan met­sävyöhyk­keen itä-län­sisu­un­nas­sa kulke­via jokia myöten, sekä Vol­ga- ja Don-jokia myöten etelään. Suo­ma­laisil­la kan­soil­la oli pitkäaikainen ja läheinen suhde eteläisi­in naa­purei­hin­sa, Jam­noi­hin. Sieltä ne geen­it ja huip­pu-tekni­ikat tulivat!

      Suo­ma­laiset kansat eivät vai­h­ta­neet kieltään, vaan tuhan­sien vuosian aikana siir­tyivät län­teen. Aikansa hip­putekni­ikkaa osaav­ina val­loit­ti­vat ensin Itämeren itäpuolen ja lop­ul­ta koko Fen­noskan­di­an, otti­vat paikalliset vaimot ja pakot­ti­vat nuo kansat puhu­maan suomen kieltä. 

      Olen kokenut itse suo­ma­laisen ylivoimaosaamisen, kun työsken­telin 70- ja 80-luvuil­la Wärt­silän Hieta­lah­den telakan piirus­tuskont­toris­sa, laivan runk­o­rak­en­teista vas­taa­van osas­ton päällikkönä.
      Sil­loin telakan tilauskan­nas­sa oli yhtä aikaa seit­semän pro­to­tyyp­pi­alus­ta, matkus­ta­jalaivo­ja ja jään­mur­ta­jia. Se oli maailmanennätys!
      Sil­loin telakan johto kut­sui kon­sul­tit sisään selvit­tämään, että miten tämä tilauskan­ta voitaisi­in toteut­taa aikataulus­sa ja bud­jetin puitteissa.
      Kon­sult­tien yksi pää­su­osi­tus oli tämä: Telakan tärkein kok­ous oli maanan­tain klo 10.00 osastopääl­liköi­den kok­ous, jol­loin päätet­ti­in viikon työt, mut­ta KOKOUKSESTA EI TEHTY PÖYTÄKIRJAA!

      Tässä tuli näkyvi­in tuo suo­ma­lainen YLIVOIMATEKIJÄ: 

      Suo­ma­laiset ovat aina eläneet armot­toman vaa­tivis­sa olo­suhteis­sa ja pienis­sä ryh­mis­sä, jos­sa evoluu­tion lakien mukaan huonot geen­it ovat kar­si­in­tuneet pois.
      Meil­lä on kan­sain­välis­es­ti ottaen ylivoimainen ”geeneistä saatu” kyky vas­tu­u­ta ottavaan ja tulok­sia tuot­tavaan tiim­i­työhön! Siinä ei pöytäkir­jo­ja tarvi­ta, vaan KESKINÄISTÄ SYVÄ-LUOTTAMUSTA.

      Sep­po Korp­poo, yli 50% Jamna

      Vastaa

      1. Jam­na-kansa on todel­la ollut ole­mas­sa, mut­ta antaisin kuitenkin sisältö­varoituk­sen hei­dän geneet­tis­es­tä ylivertaisuudestaan.

      2. Kiitos ODE kom­men­tis­tasi koskien gee­nien vaiku­tuk­ses­ta ihmisiin..

        Kysyin AI:lta “Gee­nien Vaiku­tus Lah­jakku­u­teen ja Menestykseen”

        Viimeisim­mät tutkimuk­set gee­nien vaiku­tuk­ses­ta ihmisen lah­jakku­u­teen ja men­estyk­seen ovat pal­jas­ta­neet mon­imutkaisen vuorovaiku­tuk­sen perin­nöl­lis­ten tek­i­jöi­den ja ympäristön välil­lä. Geen­it voivat vaikut­taa yksilön kyky­i­hin, mut­ta ne eivät toi­mi eristyk­sis­sä; ympäristö, koulu­tus ja sosi­aaliset olo­suh­teet ovat myös keskeisiä tekijöitä.

        Geneet­tiset Tekijät

        Tutkimuk­set ovat osoit­ta­neet, että tietyt geen­it voivat olla yhtey­dessä eri­ty­isi­in kyky­i­hin, kuten musikaal­isu­u­teen, matemaat­tisi­in taitoi­hin ja urheilusuorituk­si­in. Esimerkik­si tutkimuk­ses­sa on löy­det­ty geneet­tisiä markkere­i­ta, jot­ka liit­tyvät kog­ni­ti­ivisi­in kyky­i­hin ja oppimiseen. Yksi merkit­tävä tutkimus on osoit­tanut, että noin 50% älykkyy­destä voidaan selit­tää geneet­tisil­lä tek­i­jöil­lä. Tämä tarkoit­taa, että lah­jakku­us ei ole täysin sat­un­naista, vaan siihen vaikut­ta­vat perin­nöl­liset tekijät.

        Ympäristön Vaiku­tus

        Vaik­ka geen­it aset­ta­vat perus­tan kyvy­ille, ympäristötek­i­jät kuten koulu­tus, kult­tuuri ja sosi­aa­li­nen tuki ovat ratkai­sevas­sa ase­mas­sa lah­jakku­u­den kehit­tämisessä. Esimerkik­si lap­sil­la, jot­ka saa­vat varhaista musi­ikkik­oulu­tus­ta, on suurem­pi toden­näköisyys kehit­tää musikaal­isia taito­ja riip­pumat­ta hei­dän geneet­tis­es­tä taus­tas­taan. Samoin urheilus­sa val­men­nus ja har­joit­telu voivat merkit­tävästi paran­taa suorituskykyä.

        Kri­isi­ti­lanteet ja Innovaatio

        Kri­isi­ti­lanteis­sa, kuten sodis­sa tai taloudel­li­sis­sa kri­i­seis­sä, ihmis­ten kyky sopeu­tua ja kek­siä uusia ratkaisu­ja voi myös olla osit­tain geneet­tis­es­ti määräy­tynyt. Tutkimuk­set ovat viitan­neet siihen, että joukkueen dynami­ik­ka ja yksilöi­den psykol­o­giset ominaisuudet—joita voidaan osit­tain selit­tää geeneillä—vaikuttavat siihen, kuin­ka hyvin ihmiset pystyvät toim­i­maan paineen alla. Inno­vati­ivi­su­us voi siis olla osit­tain periytyvää.

        Taidot Eri­ty­isalueil­la

        Eri­tyiset taidot kuten matem­ati­ik­ka tai urheilu voivat olla vah­vasti periy­tyviä. Esimerkik­si matem­ati­ikan lah­jakku­ud­es­ta on havait­tu ole­van yhteyk­siä tiet­ty­i­hin geen­imuun­nok­si­in. Urheilus­sa taas on tun­nis­tet­tu geneet­tisiä tek­i­jöitä, jot­ka vaikut­ta­vat fyy­sisi­in omi­naisuuk­si­in kuten lihas­ten rak­en­teeseen tai kestävyyteen.

  2. Soin­in­vaar­al­ta hyviä huomioita.

    Kom­men­toisin että puo­lus­tus­meno­jen kas­vat­ta­mi­nen ei ole vain Putin-peräistä. Use­at Yhdys­val­tain pres­i­den­tit aina Oba­mas­ta läh­tien on korostanut että Euroopan pitää kas­vat­taa puo­lus­tus­meno­ja kos­ka Yhdys­val­tain soti­laalli­nen pain­oar­vo on siir­tynyt Indo-Pasi­fistiselle alueelle.
    Jos EU tasol­la ote­taan käyt­töön yhteis­vas­tu­ullisu­ut­ta niin sille pitäisi olla erit­täin tiukat ehdot ja raamit. Edelli­nen yhteisvelka­malli oli lop­pu­jen lopuk­si eritäin huonos­ti suun­nitel­tu kokonaisuus. 

    Minus­ta on oikein hyvä arvostel­la kri­it­tis­es­ti puoluei­den EU poli­tikkaa mut­ta se olisi syytä käy­dä fak­tan­po­h­jal­ta. Juuri tästä lähtöko­hdas­ta kysynkin mitä puoluei­ta Sak­sas­sa ja Ran­skas­sa tarkoi­tat konkreet­tis­es­ti per­su­jen sis­arpuolueik­si ?Per­sut ovat Euroopan par­la­men­tis­sä ECR-ryh­mässä johon ei kuu­lu yhtäkään sak­salaista tai ran­skalaista puoluetta.

    Vastaa

    1. Per­sut ovat Euroopan par­la­men­tis­sä ECR-ryh­mässä johon ei kuu­lu yhtäkään sak­salaista tai ran­skalaista puoluetta.

      Jos täl­laisia asioi­ta ruve­taan käyt­tämään mit­ta­pu­u­na, niin mainit­takoon, että kokoomus kuu­luu oikeistop­uoluei­den kan­sain­väliseen kat­to­jär­jestöön IDU:hun, johon kuu­lu­vat myös mm. Yhdys­val­tain trump­i­s­tire­pub­likaan­it ja Bri­tann­ian brexit-konservatiivit.

      Vastaa

      1. Tom­mi Uschanovlle kom­ment­ti­na että Kokoomus liit­tyi IDU:hun 1980-luvul­la. Sil­loin ei pres­i­dent­tinä ollut Trump eikä Brex­tistä ollut mitään tietoa. IDU:ssa on myös Sak­san CDU.IDU:lla ei ole mitään poli­it­tista vaiku­tus­val­taa mis­sään Euroopan par­la­mentin ryh­mis­sä. Se on kon­ser­vati­ivi puoluei­den kan­sain­vä­li­nen kat­to­jär­jestö jol­la ei ole poli­it­tista päätök­sen teko­val­taa mis­sään ylikansal­lises­sa elimissä.Euroopan par­la­men­tis­sä, joka käyt­tää poli­it­tista val­taa Euroopas­sa, Kokoomuk­sen viiteryh­mä on Euroopan kansan­puolue. Point­ti­ni oli se että Soin­in­vaara antoi väärää tietoa siitä että per­su­jen sis­arpuolueet oli­si­vat muka Euroopan par­la­men­tis­sä Sak­san ja Ran­skan oikeistopuolueet.Väärän tai virheel­lisen tiedon levit­tämi­nen on minus­ta epäreilua kos­ka blo­gin ylläpitäjä eli Soin­in­vaara, jota arvostan paljon, on aina korostanut että asioi­ta pitää analysoi­da tutkit­tuun tietoon. Täl­läi­nen tieto on tark­istet­tavis­sa hyvinkin hel­posti mitkä puolueet kuu­lu­vat mihinkin viiteryh­mään Euroopan parlamentissä.

  3. Verorais­tus lankeaa jo nyt aika rankasti keski­t­u­loiselle. Leikkauk­set kun­ti­in aja­vat tätä edelleen, sil­lä kun­tavero on tasavero, johon sisäl­tyy vähen­nyk­siä pien­i­t­u­loisille. Käytän­nön vaiku­tus on siis rasit­taa eniten keski­t­u­loisia. Kun nyt kun­tien tulot tip­pu­vat, mukaan lukien yhteisövero-osu­us ja val­tio-osu­udet, tulee tietenkin paine nos­taa kunnallisveroa. 

    Saman­lainen vaiku­tus on jos­sain määrin myös kiin­teistöverol­la, kun siinä veror­a­situs siir­tyy asumiseen ja siten osuu per­heel­lisi­in ja talol­lisi­in, jot­ka ovat usein keski­t­u­loisia (vaan ei tietenkään aina). No, muu­tos on toki näil­lä viilauk­sil­la pieni.

    Tämän päälle vielä ay-jäsen­mak­sun verovähen­nys, jos­sa suurin lasku tulee hyvis­sä ay-työ­paikois­sa oleville, jot­ka mak­sa­vat tätä mak­sua jatkos­sakin. Taas ker­ran keskilu­okkaiselle palkansaajalle.

    Eli ylipäätään, vaiku­tus täl­lä bud­jetil­la on lisätä keski­t­u­loisen palka­nsaa­jan veror­a­situs­ta, pienistä pros­ent­tivi­ilauk­sista huoli­mat­ta. Eli samalle porukalle, joka tähänkin men­nessä on kan­tanut suur­in­ta verotaakkaa. 

    Ehkä eniten tökkii vision puute; mitä päämäärää näil­lä viilauk­sil­la haetaan? Ei ainakaan kasvua, siihen ei usko edes hal­li­tus kun vaan puhuu miten lähin­nä vain *toivoo* näi­den toimien pure­van. Sama lin­ja jatkuu kuin tähänkin men­nessä, mut­ta rasitus vain lankeaa tietylle sakille yhä vahvem­min. Veemäistä näperte­lyä, jos­sa vain visko­taan kapu­laa seu­raavalle eteenpäin.

    Vastaa

  4. Eihän maas­ta­muut­toa voi tai pidäkään estää, mut­ta olisi sen­tään kohtu­ullista, että sil­loin Suomes­sa kas­vatet­tu omaisu­us ja Suomes­ta mak­set­ta­vat tulot verote­taan Suomes­sa arvon­nousun osalta.
    “Pieneneväthän tulo­erot sil­loinkin, kun suu­rit­u­loinen suo­ma­laisen muut­taa pois maasta.”

    Kauan hold­ingy­htiökikkaikua onkin kat­sot­tu sormien läpi ja piilotel­tu mut­ta vas­ta Nstalia Salmela sai asian käsit­te­lyyn. Kyse­hän ei ole vain somemui­jista vaan paljon laa­jem­mas­ta ongel­mas­ta jos­ta on julka­istu ihan opaskin, Pieni veronkier­to-opas. Sel­l­aista se somevaikut­ta­mi­nen on, nyt on vaikutet­tu hallitukseen!
    “Somevaikut­ta­jien kikkailu alen­taa vero­ja kir­jaa­mal­la haaveet tuleva­si­u­ud­es­ta yri­tyk­sen pääo­mak­si estetään lop­ul­ta. Kauan se kesti”
    ”Pitäisi sanoa ennem­min, että lääkäri‑, juristi- ja massisetiä.”

    Vastaa

  5. Mikä muu ihanu­us maapo­h­jan kiin­teistöverossa val­ti­olle on kuin että se on pakko mak­saa kaikesta maapo­h­jas­ta, eikä sitä voi välttää(?)

    Per­in­töveroa ei sit­ten kor­jat­tu käytän­nössä ollenkaan, onnetonta!

    Pas­si sen­tään palaute­taan 10v. Kyl­lä siinä 5 v pas­sis­sa tuh­lat­ti­in melkoinen määrä aikaa, vaivaa työaikaa täysin turhaan, kun ote­taan huomioon kokon­aisu­us eikä vain yksilö !

    Vastaa

    1. Maapo­h­jan arvon­lisävero on tapa rahas­taa maapo­h­jan ansioton arvon­nousu kun­nalle. Tämä vero on erit­täin suosit­tu Yhdys­val­lois­sa. Asun­not oli­si­vat meil­lä paljon halvem­pia, jos kiin­teistövero leikkaisi niiden arvoa. Se saa myös kun­nat investoimaan järkeväm­min. Nyt ratikkalin­ja kan­nat­taa vetää vain uusille alueille ja vielä sel­l­aisille, jos­sa kaupun­ki omis­taa maan. Ratikkalin­ja nos­taa maan arvoa ja sil­lä ratikkay­hteys voidaan rahoit­taa. Nos­taa se asun­to­jen arvoa myös van­hoil­la alueil­la — raide­jok­eri jopa puolel­la mil­jardil­la — mut­ta tämä menee lahjoituk­se­na asun­to­jen ja tont­tien sen het­k­isille omis­ta­jille. Tule­vat omis­ta­jat eivät siitä hyödy, kos­ka van­hat omis­ta­jat rahas­ta­vat edun itselleen myymäl­lä asun­not vas­taavasti kalli­im­mal­la. Sik­si kaupun­gin ei kan­na­ta sel­l­aista yhteyt­tä rak­en­taa. Ja niin edelleen.

      Vastaa

      1. Raideli­iken­nein­fran rahoit­tamisek­si pitää löytää mui­ta kuin asun­to­jen omis­ta­jat. Miten olisi autoil­i­jat esim ruuhka­mak­su­jen muodossa?

      2. Soin­in­vaar­alle kysymys että ovatko kaikkien The Greens ryh­mässä ole­vien Euroopan vihrei­den puoluei­den ohjel­mat ja tavoit­teet samat kuin Vihreän liitolla?Eikös Vasem­mis­toli­it­to ker­ran yrit­tänyt pyrk­iä The Greens ryhmään?

  6. Kom­ment­ti­na vielä muun muas­sa ruuan arvon­lisäveroon ja autoe­dun vero­tu­keen. Ruuan arvon­lisäveron alen­t­a­mi­nen on var­maan puh­taasti sym­bo­l­i­nen toimen­pide . Viimek­si ruuan arvon­lisäveroa las­ket­ti­in Van­hasen II hal­li­tuk­sen aikana eikä hyö­ty kor­reloin­ut kokon­aisuute­na kulut­ta­jalle vaan jakaa kulut­ta­jat kah­teen kasti­in eli sisä­fileen syöji­in ja jauhe­li­han syöji­in. Tosin ruuan arvon­lisäveron lasku on tässä ja nyt korkean inflaa­tion jälkeisessä ajas­sa sym­bo­l­i­nen toimen­pide. En pidä autoe­dun verotuen koske­mat­to­muut­ta iden­ti­teet­tipoli­it­tise­na toimen­piteenä vaik­ka perus­suo­ma­laiset ovatkin pro­filoituneet ben­sapop­ulis­mis­sa jos­sa on suurem­pi tek­i­jä on raa­ka-öljyn maail­man­markki­na hin­ta. Ymmär­rän etteä har­vaina­su­tul­la alueel­la autoe­dun vero­tukea hyö­dyn­netään ihan käytän­nön syi­den takia mut­ta kaupunkiseudul­la tämä vero­tu­ki on hyvä­tu­lois­t­en autoiljoiden eli tes­lan omis­ta­jien tukemista. Mikä olisi vai­h­toe­hto autoe­dun verotuelle har­vaina­su­tul­la alueella?

    Vastaa

    1. Jotenkin voisi ajatel­la, ettei har­vaan asu­tu­il­la alueil­la juurikaan ole sel­l­aisia työ­paikko­ja, jois­sa olisi autoe­t­ua. Kyl­lä ne autoedulliset duu­nit on kaupungeissa

      Vastaa

      1. Tuol­la jos­sain Poh­jan­maal­la on paljon sel­l­aista valmis­tavaa teol­lisu­ut­ta, joka tekee isoa tulosta. Kyl­lä ne tarvii sinne kova­palkkaista asiantun­ti­jaa kovine etuineen.

  7. Uskot siis että samaan aikaa kak­si asi­aa on tot­ta: suu­rit­u­loisim­mat vähen­tävät työn­tekoa, jos käteen jäävät tulot nou­se­vat, JA he muut­ta­vat ulko­maille, jot­ta voivat tien­ata parem­min korkeam­man palkan tai mata­lam­man vero­tuk­sen mais­sa? Toki kysymys on empi­iri­nen enkä väitä vas­taan, jos näin voidaan näyt­tää toteen, mut­ta ei tuo yhtälö ainakaan noin todet­tuna ihan loogiselta vaikuta.

    Vastaa

      1. Muut­taa, mut­ta mah­taako mar­gin­aaliv­erol­la olla tämän kanssa paljoakaan tekemistä. Ennem­min kyse on ylei­sistä näkymistä ja mah­dol­lisuuk­sista, jot­ka ovat aivan toista luokkaa suures­sa maail­mas­sa. Suo­mi on taan­tu­va yhteiskun­ta. Naa­puriper­hekin juuri muut­ta­mas­sa Lon­tooseen. Itsekin voisin lähteä, jos per­heemme tilanne ei ankkuroisi maa­han niin vahvasti.

      2. Korkea­palkkaisia yli 100k vuodessa työ­paikko­ja on Suomes­sa hyvin rajalli­nen määrä.
        Eikö suurin syy muut­taa ulko­maille ole, että avoimia työ­paikko­ja, jois­sa hyvä lik­sa, on ulko­mail­la paljon enemmän. 

        Vaik­ka lähtisi mata­lam­man vero­tuk­sen perässä pois Suomes­ta eikä kelpu­u­ta avoin­ta 100k pestiä Suomes­sa, niin sit­ten­hän joku muu saisi sen johta­jan paikan, jol­loin joku mak­saa joka tapauk­ses­sa ne veroeu­rot Suomeen. 

        Mut­ta mar­gin­aaliv­ero­tus kieltämät­tä korkea kan­sain­välis­es­ti ver­rat­en erit­täin hyvä­tu­loisil­la ja
        Aivovuo­to kuitenkin tot­ta. Vil­limpi aja­tus Aivovuodon paikkaamiseen, pitäisi saa­da sitou­tu­maan ihmiset Asumaan Suomes­sa. Naimisi­in, per­he ja omakoti­ta­lo Suomes­sa, ei enää tule lähdet­tyä ulkomaille.
        Suomen pitäisi ottaa esimerkik­si per­hevero­tus käyt­töön. Sak­sas­sa se on ja USA:ssa — ovat tästäkin syys­tä houkuttelevia.
        Tämä olisi merkit­tävämpi veroalen­nus itseasi­as­sa korkea­t­u­loisille. Mut­ta saisi sitou­tu­maan toden­näköis­es­ti Suomeen ihan eri taval­la, jos naimisi­in, per­he ja asun­to Suomeen.
        Ja nämä edut saat USA/Saksa ja moni muukin maa.

  8. Cham­ley-Judd teo­ree­man mukaan pääo­mat­u­lo­jen opti­maa­li­nen vero­pros­ent­ti on 0%. Saman tulok­sen pitäisi päteä myös yhteisöveroon.

    Vastaa

  9. Suo­mi on kyl­lä yksi myrsky­jen vesi­lasi. Kauhea kohkaus alkaa heti, jos jotain satas­ten veroe­tu­ja saa tai viedään. Media lyö vielä vet­tä myl­lyyn. Kai nyt jokainen puolue jos­sain vai­heessa vetää omaan suun­taansa, sit­ten vaalit, ja huopaamista.

    Hal­li­tuk­sel­la on nyt yksi strate­gia kehi­tyk­sen aikaansaamisek­si, kut­su­vat sitä kasvu­paketik­si. Toiv­otaan että onnis­tuu. Taitaa kyl­lä olla Suomen men­estys aina enem­män kiin­ni isom­pi­en liikkeistä.

    Mut­ta mis­sä on se verot­ta­ja­jen­gin visio, koske­lalais­ten “ote­taan vielä vähän hyvä­tu­loisil­ta” ei toi­mi, eikä käy strate­gias­ta har­maan­tu­vas­sa Suomes­sa. Kuten hal­li­tus on ehkä toden­nut, fik­sum­mat yksilöt ja fir­mat vai­h­ta­van asema­paikkaa, jos meinin­ki käy liian sosial­is­tisek­si. Edelleen, Irlan­nis­sa on ollut mata­la yhteisövero pidem­pään (nyt 12,5%) ja BKT on nous­sut kohis­ten. Myös monis­sa muis­sa mais­sa, jois­sa rajoite­taan vähem­män yhteiskun­nan toimes­ta, kasvu on ollut kovem­paa. Tästä saa neu­vos­toseu­ra olla eri mieltä, mut­ta ovat väärässä — markki­nat tun­tu­vat toimi­van vain, jos niitä ei tukah­dute­ta hengiltä.

    Vastaa

  10. ” Somevaikut­ta­jien kikkailu alen­taa vero­ja kir­jaa­mal­la haaveet tuleva­si­u­ud­es­ta yri­tyk­sen pääo­mak­si estetään lopulta.”

    Samaa mieltä tarpeeesta tukkia por­saan­reikä, mut­ta somevaukut­ta­jien leimaami­nen tässä asi­as­sa on hal­paa: holdare­i­ta perus­ti­vat ensin van­hat per­heyri­tyk­set, sit­ten asi­aa hoi­ta­neet juris­tit taju­si­vat kopi­oi­da sen omaan käyt­töön­sä, jon­ka jäl­keen lääkärit. Somevaikut­ta­jat tässä ovat jäävuoren huip­pu, turha heitä täl­lä asial­la on erik­seen leimata.

    Vastaa

    1. Tuos­sa Kelan kaavio vero­tuk­ses­ta vuodelta 2009. Olisi muka­va saa­da tämä päivitet­tynä tähän päivään:
      https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001740585.html

      Viimeiset vuodet olen ollut siinä käsi­tyk­sessä, että kovista palkoista mak­saa tuloveroa ain­oas­taan julkisel­la puolel­la työsken­televät, jot­ka eivät työn­sä puoles­ta ilkeä jär­jestel­lä itseään ulos verotuksesta.

      Vastaa

  11. Eikös autoe­tu ole verotet­ta­va luon­toise­tu? Mil­lä perus­teel­la las­ket sen verotuek­si? Onko vero­hallinto määritel­lyt sen arvon liian alhaiseksi?

    Vastaa

  12. “työ­suhdeau­to­jen vero­tu­ki on jättimäinen”

    Nyt alkoi kiin­nos­taa, miten suuri tämä vero­tu­ki on? Miten paljon val­tio käyt­tää tähän vuodessa?

    Pienel­lä google­tuk­sel­la ei vas­taus­ta löy­tynyt. Ja mitä oman työ­paikan auto­tar­jon­taa joskus kat­soin ja laskin niin en autoe­dus­ta mitään kul­takaivos­ta huomannut.

    Vastaa

    1. Autoe­dun arvo on vähän moniselit­teinen asia, kos­ka siitä on tehty aikaa myön­ten aina vain mon­imutkaisem­pi. Pääsään­tö on , että vapaas­sa autoe­dus­sa ajok­ilo­metrin arvok­si on määritel­ty 19 sent­tiä /km. Verova­paas­sa kilo­metriko­r­vauk­sek­si oman käytön käytön kus­tan­nus taas on määritel­ty 59 sentiksi/km. Jom­mankum­man näistä luvuista on olta­va väärin, mut­ta ero­tus on huo­mat­ta­va. Minä antyaisin vaik­ka Autoli­iton päät­tää, mikä on oikea, kun­han esit­tävät vain yhden luvun jota käytetään sekä autoe­dun vero­tusar­vona että kilometrikorvauksissa.
      Jos ole­tamme, että tuo 59 sent­tiä on oikea luku, vapasan autoe­dun vero­tu­ki vuodessa on mar­gin­aaliv­ero x 40 senttiä/km x 18 000 km= 7200 euroa. Jos ole­tamme margib­naaliv­eron 50 pros­en­tik­si, rahalli­nen tuki on 3600 euroa vuodessa.
      Jos pitää tuo­ta 59 sent­tiä liian suure­na, sit­ten tulee vas­taavasti väit­täneek­si, että verova­paat kilo­metriko­r­vauk­set sisältävät tukea. 

      Vastaa

      2. 18 000 km/h on keskimääräi­nen auton käyt­tö vuodessa. Kos­ka vapaa autoe­tu tekee kilo­me­treistä ilmaisia, kil­me­tre­jä saat­taa itse asi­as­sa olla enemmänkin.

      3. Verova­paat km-kor­vauk­set ovat tukea autoil­i­joille. Nor­maalin per­heau­ton km-kus­tan­nus on n 30 snt.
        Työ­suhdeau­to on kan­nat­ta­va vain sil­loin jos työ­nan­ta­ja antaa sen palkan päälle, ei jos sen leas­ingku­lut vähen­netään palka­s­ta. Se on siis suu­rit­u­lois­t­en ja avain­henkilöi­den veroetu.

      4. 19 sentin ja 59 sentin ver­tailu on kuin ver­tail­isi rypäleitä ja rusi­noi­ta. 19 sent­tiä kilo­metriltä vapaas­sa autoe­dudus­sa kat­taa vain autol­la ajet­tu­jen lisäk­ilo­me­trien mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sen eli polt­toaineen ja muut muut­tuvat kus­tan­nuk­set. Se, että auto on käytet­tävis­sä eli pääo­makus­tan­nuk­set ja auton arvon alen­e­ma, kate­taan kiin­teäl­lä 1,5% auton arvos­ta kuus­sa verotet­ta­van tulon lisäyk­sel­lä. Sen sijaan 59 sent­tiä kilo­metriko­r­vaus­ta kat­taa sekä muut­tuvat että kiin­teät kustannukset.

        Kun min­ul­la oli työn­tek­i­jöitä, tar­josin heille yksinker­taista diil­iä: saat työ­suhdeau­ton käyt­töe­tu­na, ja palkkaasi las­ke­taan edun vero­tusar­vol­la. Kat­soin, että hie­man vero­tusar­voa korkeam­man liisin­gau­ton todel­lisen kus­tan­nuk­sen ero­tus (hallinnoin­tikus­tan­nuksi­neen) kate­taan vähen­tyneil­lä työn­ta­ja­mak­suil­la. Aika har­voin kukaan työn­tek­i­jöistä otti edun käyt­töön­sä eli sen parem­min työ­nan­ta­jan kuin työn­tek­i­jänkään näkökul­mas­ta työ­suhdeau­to ei ollut kovin houkutteleva.

        Mut­ta ajat muut­tuvat: uusi autoni onkin työ­suhdeli­is­ari. Mik­si? Tietenkin, kos­ka sähköau­tos­ta saa ylimääräisen 170 euron vähen­nyk­sen vero­tusar­vos­sa. Lisäk­si työ­nan­ta­ja saa mak­saa käyt­töe­t­u­au­ton lataamisen julk­i­sista latauspisteistä.

      5. Tuo 19 senttiä/km on autoe­dun vero­tusar­vo, jos pitää ajopäiväkir­jaa. Jos ei pidä ja ajaa autol­la nuo keskimääräiset 18000 km, autoe­dun vero­tusar­vok­si tulee 21,5 sent­tiä kilo­metri ja se sisältää kaik­ki kustannukset.

      6. Osmo Soin­in­vaarasanoo:
        26.4.2025 9:30

        18 000 km/h on keskimääräi­nen auton käyt­tö vuodessa. Kos­ka vapaa autoe­tu tekee kilo­me­treistä ilmaisia, kil­me­tre­jä saat­taa itse asi­as­sa olla enemmänkin.

        Ei ole.
        Se on nykyään 14 000 km.
        Tai siis ollut vuodes­ta 2018…

      7. Itse asi­as­sa toikin tieto (henkilöau­tol­la aje­tut kil­sat vuodessa) on saatu hukat­tua aika hyvin.

        Mut https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tiet/statfin_tiet_pxt_12jx.px/table/tableViewLayout1/
        ker­too, että 38,6 mrd km oli ajosuorite.
        Liiken­nekäytössä taas oli 2,8M henkilöautoa.
        https://stat.fi/julkaisu/cm10kulpe8nbj07w0fh2g6kbp

        Jos­ta tulee ~13 800 km.

        Etu­jär­jestöt eivät siis tuo­ta enää meille laske ja uutisoi.
        Miksihän…

      8. toke sanoo:
        26.4.2025 18:30

        “Se on nykyään 14 000 km.
        Tai siis ollut vuodes­ta 2018…”

        Kan­nat­taa muis­taa, että tuo on koko autokan­nan luku. Uusil­la autoille var­maan 18 000 on lähempänä totu­ut­ta. Löy­tyykö tilas­to jostakin?

        Joka tapauk­ses­sa pari laskel­maa autoe­dus­ta Verot­ta­jan laskuril­la (https://avoinomavero.vero.fi/_/#19)

        Auton han­k­in­tahin­ta 2024 keski­hin­ta eli 48 000 euroa ja kilo­metrimäärä 14 000 ajopäiväkir­jal­la todis­tet­tuna: autoe­tu 881,67 euroa kuus­sa. Vuodessa siis 10 580 euroa ja 75,5 sent­tiä kilo­metri. Ei var­masti lyö leiville.

        Sit­ten iteroin laskuril­la, minkä hin­tainen on se auto, jol­la autoe­duk­si muo­dos­tuu 18 000 kilo­metril­lä vuodessa 21,5 sent­tiä kilo­metri. Siis kaikki­aan vuodessa 3870 euroa eli 322,50 euroa kuus­sa. Auton hin­ta on 6 600 euroa. Taisi­vat olla kiesien hin­nat markkoina, kun kau­pas­ta sai uuden auton tuo­hon hintaan.

        Kun mietin, mis­tä tuo 21,5 sent­tiä kilo­metri tulee, niin ilmeisin seli­tys on, että blo­gis­til­la ovat men­neet vuodet ja kuukaudet sekaisin eli hän on laskenut 1,5% uushank­in­tahin­nas­ta koko vuo­den kiin­teäk­si kus­tan­nuk­sek­si, ei joka kuukauden.

      9. iVa­lo,
        var­maan huo­maat tuon mun henkilöau­to­laskel­man lähdetietoineen?

    2. Soin­in­vaara: “Tuo 19 senttiä/km on autoe­dun vero­tusar­vo, jos pitää ajopäiväkir­jaa. Jos ei pidä ja ajaa autol­la nuo keskimääräiset 18000 km, autoe­dun vero­tusar­vok­si tulee 21,5 sent­tiä kilo­metri ja se sisältää kaik­ki kustannukset.”

      Miten tuol­laisen edun saa itselleen? Ottaisin heti.

      Oma case:
      Auto: Volk­swa­gen ID.7 Tour­er GTX vuosi­malli 2025
      Käyt­töe­tu: 855 €/kk
      Ajan vuodessa 26 000 kilo­metriä. Eli käyt­töedul­la 39 sent­tiä kilo­metri. Lisäk­si tule­vat ajon sähköt. Pääosan teen aurinkopa­neeleil­la itse tai lataan fir­man piikki­in julk­i­sista latureista. Jos las­ke­taan 10 senttiä/kWh, niin 3 sent­tiä kilo­metri. Kuten jo totesin, lyö leiville itse omis­tamiseen verrattuna.

      Jos sama vehje olisi polt­to­moot­to­ri­au­to vapaal­la autoedul­la, niin vero­tusar­vo olisi 1 205 €/kk. Eli 26 000 kilo­metrin vuosi­a­jol­la 56 sent­tiä kilo­metri. Ehkä niukin naukin järkevää, jos halu­aa ajaa uudel­la autol­la eikä tykkää käy­dä autokauppaa.

      Vastaa

      1. Eli siis tuos­ta 855€/kk mak­sat mar­gin­aaliv­eron verran?

      2. tokelle: aivan, mak­san mar­gin­aaliv­eron. Toisaal­ta asian voin yrit­täjänä nähdä siten, että otan osa min­ulle tulev­as­ta ansio­tu­losta autoe­dun muo­dos­sa. Jos min­ul­la ei olisi luon­toise­t­ua, nos­taisin saman rahana. Sähköau­ton veroe­dun ansios­ta tässä on jotain järkeä.

      3. Vuodelta 2025 toimitet­tavas­sa vero­tuk­ses­sa nou­datet­tavista luon­toise­tu­jen lasken­ta­pe­rusteista annetun vero­hallinnon päätök­sen 17 §:n mukaan tänä vuon­na käyt­töönotet­ta­van työ­suhdeau­ton vapaan autoe­dun kuukausit­tainen vero­tusar­vo on seuraava: 

        ”Edun arvo kuukaudessa on 1,5 % auton uushank­in­tahin­nas­ta lisät­tynä 285 eurol­la tai 19 sen­til­lä kilometriltä.”

        Tämä tarkoit­taa siis sitä, että kuukausit­tainen vero­tusar­vo on:

        joko

        a) 1,5 % auton uushank­in­tahin­nas­ta lisät­tynä 285 eurolla

        tai

        b) 1,5 % auton uushank­in­tahin­nas­ta lisät­tynä 19 sen­til­lä kilometriltä.

      4. Edun arvosanoo:
        5.5.2025 19:30

        ”Edun arvo kuukaudessa on 1,5 % auton uushank­in­tahin­nas­ta lisät­tynä 285 eurol­la tai 19 sen­til­lä kilometriltä.”

        Tarkoit­taako tuo sitä, että jos ajat yhä samal­la autol­la 10 vuo­den päästä, mak­sat edelleen saman kk-sum­man eli tuo 1,5% uushankintahinnasta?

        Ja sama pätee myös käytet­tynä hankittuun?
        Eli jos fir­ma ostaa mulle nyt 20 vuot­ta van­han auton luon­toise­duk­si, niin verokarhu kat­soo auton arvok­si sen 1,5% 20 vuot­ta sit­ten uute­na mak­sa­neen hinnasta?

  13. Elämme maas­sa, jos­sa mei­dän vira­nomainen pakot­taa tekemään suo­je­lu­työnä Venäjän val­tion logis­ti­ikkaa lakon aikana. Mei­dän hallinto on puolen­sa valin­nut. Vaaran­tuuko Venäläisen rin­ta­ma­soti­laan hen­ki, jos ei saa mate­ri­aalia Suomes­ta vai mikä on suo­je­lu­työn peruste?

    Venäjän kul­je­tuk­set Suomen rautateil­lä ovat jatkuneet myös käyn­nis­sä ole­van SAK:n liit­to­jen lakon aikana. Lakko on pysäyt­tänyt rautatei­den tavaraliikenteen.

    Nur­mi­nen Logis­tics perustelee lakon aikaisia kul­je­tuk­sia niiden tärkey­del­lä. Yhtiö kir­joit­taa, että ”osa kul­je­tuk­sista on Suomen vira­nomais­ten toimes­ta määrät­ty tehtäväk­si suo­jelu­pe­ri­aat­teen takia”. Yhtiö sanoo ole­vansa mukana ”tässä isän­maal­lises­sa työssä”.

    Suo­je­lu­työl­lä tarkoite­taan lakon ulkop­uolelle jäävää vält­tämätön­tä työtä, jon­ka tarkoituk­se­na on suo­ja­ta henkeä, ter­veyt­tä tai omaisu­ut­ta, joka eri­tyis­es­ti vaaran­tu­isi työ­tais­telun aikana.

    Vastaa

    1. Rautatiekul­je­tuk­set Venäjältä Suomen ovat olleet lan­noit­tei­ta ja lan­noit­tei­den valmis­tuk­seen käytet­tävää ammo­ni­akkia Yaralle.
      Vai­h­toe­htoisia kul­je­tustapo­ja ei ole kos­ka Suomen rautateil­lä on väärä raideleveys.

      Vastaa

      1. Jos lan­noit­tei­ta ja ammo­ni­akkia ostet­taisi­in muual­ta kuin Venäjältä, niin ehkä raideleveys ei sit­tenkään haittaisi?
        Onko laivakul­je­tuk­set muut­tuneet mahdottomiksi?

      2. Tuo sin­un pitää kysyä Yaral­ta, onko nestemäisen ammo­ni­akin laivakul­je­tus mah­dol­lista sisältäen siir­tokuor­mauk­set junas­ta laivaan ja laivas­ta junaan? Alka­isi näkyä leivän hinnassa .

      3. Mik­si ammo­ni­akin ja lan­not­tei­den suh­teen laivakul­je­tus olisi kalli­impi kuin juna, kun se yleen­sä on siis aina halvempi?

      4. Mut­ta mik­si val­tion virkamiehet tuo viestin suo­je­lu­työstä yksi­tyiselle yritykselle? 

        Nor­maal­isti se menee niin, että yrit­täjä / omis­ta­ja toteaa, että tässä täyt­tyy kri­teer­it ja ilmoit­taa sen työn­tek­i­jöille, jol­loin hom­ma hoide­taan. Jos duu­nar­it oli eri mieltä, niin liit­to selvit­telee jälkikä­teen ja vira­nomaiset voivat tul­la tässä vai­heessa mukaan.

        Tuo on kum­malli­nen kuvio.

      5. “Mik­si ammo­ni­akin ja lan­not­tei­den suh­teen laivakul­je­tus olisi kalli­impi kuin juna?”

        Jos olisi, niin Venäjältäkin ammo­ni­ak­ki olisi aina tul­lut laival­la, mut­ta ei tule, kos­ka juna on halvem­pi. Johtuu ammo­ni­akin käsit­te­lyn han­kalu­ud­es­ta ja vuo­toriskeistä jos sitä joutuu kuor­maa­maan uud­estaan satamis­sa. Laival­la kun ei pääse Siil­in­jär­ven tehtaalle. 

        Lan­noit­tei­ta ei mielestäni tarvit­sisi tuo­da ulko­mail­ta Suomeen, mul­la on sel­l­ainen käsi­tys että ne Nur­misen junil­la kul­jetet­ta­vat venäläiset tai aasialaiset lan­noit­teet jatka­vat Kotkas­ta jon­nekin muualle. Ehkä EU on antanut luvan ettei ole pakot­tei­den alaista?

      6. R.,
        Tot­takai Venäjältä on halvem­pi tuo­da ammo­ni­ak­ki junalla.
        Kun etäisyys toiseen rajanaa­puri­in on rajal­la noin nol­la kilo­metriä ja sat­tuu ole­maan sama raideleveys.

        Kuitenkin globaal­isti vaik­ka Kiinas­ta kandee tuo­da tavara Suomeen laival­la, kos­ka juna Venäjän läpi on kalli­impi ja sitä käytet­ti­in vain kun nopeut­ta tarvitaan.

        Eli jos halut­taisi­in ostaa ammo­ni­ak­ki jostain muual­ta kuin Venäjältä, niin sekä se itse aine, että sen kul­je­tus, voisi olla kalli­im­paa, mut­ta sitähän se Venäjän kau­pan lope­tus kaikille on?
        Har­voin se hin­taero kuitenkaan on tarkoit­tanut, ettei sitä voi­da tehdä, vaik­ka halutaan.

      7. Ruot­si ja Nor­ja ovat yhtä lähel­lä Suomea kuin Venäjä, Venäjähan on val­ta­va maa eikä ole tarkkaa tietoa mis­tä ammo­ni­ak­ki tulee. Rautatiekul­je­tus on joka tapauk­ses­sa kus­tan­nuste­hokkain tapa tuo­da vaar­al­lisia ainei­ta suuria märiä ja pitk­iä matko­ja kos­ka ei tarvitse kuor­ma­ta uud­estaan junas­ta laivaan ja laivas­ta junaan tai rekkaan.

        Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa on Yaran ammo­ni­akkite­htai­ta joi­hin menee rautatie mut­ta Suomeen ei ammo­ni­akkia saa­da niistä maista junal­la kos­ka raideleveys on väärä ja Tornion raja-ase­mal­la ei ole telin­vai­h­to­lait­teis­toa että vaunui­hin pysty­isi vai­h­ta­maan telit että vaunut voisi­vat liikkua Suome­sa. Tämä sik­si että Väylävi­ras­to ja VR ei ole halun­nut investoi­da sel­l­aiseen vaik­ka mis­tään suures­ta investoin­nista ei ole kyse. 

        Green North Ener­gy nimi­nen yri­tys aikoo rak­en­taa ammo­ni­akkite­htai­ta Pori­in ja Kemi­in, vas­ta kun ne ovat joskus valmi­it voidaan ammo­ni­akin tuon­ti Venäjältä lopet­taa. https://yle.fi/a/74–20080945

      8. “Tot­takai”, on sitä “Satosen luokkaa” laatutasoltaan.

        En usko, että las­tauskus­tan­nuk­set ovat se suurin määrit­televä tek­i­jä siinä, että erit­täin suuri osa kaikesta tavaras­ta globaal­isti liikkuu laivoilla.

        On tiet­ty hölmöä, ettei “säil­iön­vai­h­to­laitet­ta” ole Tornioon raksattu.

        Sekin on hölmöä, että yksi Väylävi­ras­ton johta­jista kuvit­telee, ettei 3‑raiteinen ratkaisu ole mah­dol­lista, kos­ka lumi pakkau­tuu 9 sentin koloon. Her­ran­jes­tas sen­tään, 200 vuot­ta sit­ten osat­ti­in aura­ta lehmätkin pois raiteil­ta ja nyt sit­ten ei pystytä auraa­maan 9 sentin koloa? Kuin­ka tuo­hon ase­maan pääsee tuol­la asen­teel­la? Tai ehkä se onkin juurikin edellytys?

  14. Mitä tapah­tui Irlan­nille? Val­tion talous kural­la. Lask­i­vat yhteisöveroa yri­tyk­sille todel­la alhaisek­si: val­tion­talous yli­jäämäi­nen, kos­ka suuryri­tyk­set majail­e­vat kyseisessä maas­sa. Juuri kir­joitet­ti­in, että ennen yhteisöveron alen­tamista kyseisen veron vero­tuo­tot Irlan­nin val­ti­olle oli 4 mil­jar­dia. Nyt nuo kyseiset vero­tuo­tot ovat 24 miljardia.

    Soini­vaara marisee kun pal­lo potkaisti­in vas­tus­ta­jan puolelle, sieltä kun vaikeampi tehdä omaa maalia. Koko kuvan Soini­vaaran poli­ti­ikas­ta saa, kun miet­tii kuin­ka mah­ta­va Euroop­pa oli maail­mas­sa ja miten se ei nyt hal­litse edes omia kaupunke­jaan. Kaiken nykyisen puolel­la ja kaikkea sitä vas­taan mitä oltiin.

    Vastaa

    1. Strate­gia, että on alem­pi yhteisövero kuin kaikil­la muil­la ei onnis­tu kuin yhdelle maalle ker­ral­laan. Muille se tarkoit­taa race to the bot­tom ‑tilan­net­ta, joka syö hyv­in­voin­ti­val­tion rahoituk­sen. Tuo Irlan­nin ihme on pait­si dopin­gia, mah­dolli­nen vain englan­ninkieliselle maalle.

      Vastaa

      1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti ja kysymys . Ensin kom­ment­ti. Irlan­nin talous on kieltämät­tä eri­lainen kuin Pohjo­is­maid­en mukaan lukien Suomen talous. Irlan­nis­sa ei ole ollut mitään koti­maista yrit­täjyyt­tä joka olisi luonut maa­han pitkäl­lä aikävälil­lä men­estyviä liike­toim­intaa vaan Irlan­nin talout­ta pyörit­tää pääasi­as­sa ulko­maalainen lähin­nä amerikkalainen ja brit­tiläi­nen pääo­ma. Kysymys. Miten Irlan­nin ihme olisi dopin­gia ja miten englan­ninkieli on tässä oleelli­nen tek­i­jä? Ruot­si ja Tan­s­ka ovat men­estyviä talouk­sia eivät ne ole englan­ninkielisiä valtioita

      2. Irlan­ti on lähin­nä amerikkalais­ten ja englan­ti­lais­ten yhtiöi­den veroparati­isi. Ei se toimisi, jos maas­sa puhut­taisi­in pääkie­lenä vaikka­pa retoro­ma­ni­aa. Huo­mat­takoon, että irlan­ti­lais­ten tulota­so on huo­mat­ta­van pieni errat­tuna hei­dn muodol­liseen BKT:nsa, kos­ka kansalaiset eivät hyödy ulko­mais­ten yri­tys­ten voitoista juuri mitään.

      3. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että yhden kyl­lä siihen että Irlan­ti on mon­es­sa kohtaa off shore kei­das mon­elle ulko­maalaisille yri­tyk­sille . Onhan Irlan­nin bkt per asukas yksi maail­man suurimpia. Irlan­ti oli vielä 1980-luvul­la hyvin köy­hä­val­tio ver­rat­tuna muun Län­si-Euroopan taloudel­liseen men­estys­keen sodan jäl­keen. Irlan­nin taloudelli­nen taka­pa­juisu­us joh­tui Bri­tann­ian aset­ta­mas­ta merisaar­rosta toisen maail­man­so­dan aikana ja katolisen kirkon voimakkaas­ta vaiku­tuk­ses­ta maan koul­u­laitok­seen. Jo 1960-luvul­la katolisen kirkon suhdet­ta maan koul­u­laitok­seen alet­tin purkaa. Brex­itin jäl­keen Irlan­nin talous on kyl­lä kas­vanut eniten euroalueel­la kos­ka moni brit­tiy­htiö siir­si sinne toim­intaa. Onko sit­ten kielel­lä mitään merk­i­tys­tä? Tan­skankieli on vaikea kieli kokon­aisuute­na silti Tan­s­ka on men­estynyt taloudel­lis­es­ti ja luonut paljon men­estyviä kan­sain­välisiä yhtiöitä etenkin laivan­varustelus­sa ja lääketeollisuudessa.

      4. BKT/asukas on suuri mut­ta siihen näh­den kansan­tu­lo on pieni. Vain jälkim­mäisel­lä on merkitystä.
        Tan­sjkaan ei ole rantau­tunut amerikkalaisia vero­ja pak­enevia yri­tyk­siä vaan he ovat nos­ta­neet maansa itse. 

      5. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että Irlan­nin ja Tan­skan talouden rakenne on toki eri­lainen mut­ta onko kansan­tu­lo eli Brut­tokansan­tu­lo oikea mit­tari Irlan­nin, Suomen ja Tan­skan vertailussa?

        Suomen kansan­tu­lo on 298 118 USD
        Tan­s­ka kansan­tu­lo on 436 283 USD
        Irlan­nin kansan­tu­lo on 423 058 USD

        Eikös Irlan­nis­sa ole korkeampi kansan­tu­lo kuin Suomessa?

      6. Unkaris­sa yhteisövero on 9%. Se ei kuitenkaan houkut­tele suuryri­tyk­siä maa­han — mik­si ne sinne meni­sivät, kun Irlan­nis­sa niiden vero­pros­ent­ti on 3.5%? Unkarin yhteisöveron tuot­to on alhaisem­pi kuin Suomen.

      7. Jos olete­taan, että sijoit­ta­ja vaatii sijoituk­selleen jonkin tuot­to-odotuk­sen vero­jen jäl­keen, voi yhteisöveron alen­t­a­mi­nen alen­taa vaa­dit­tua tuot­to-odotus­ta ennen vero­ja ja siten lisätä investoin­te­ja. Tämä voi toimia vaik­ka koko maail­ma alen­taisi yhteisöveroa.

        Irlan­nin 12,5%:n yhteisövero on ehkä suh­teel­lisen alhainen, mut­ta se ei ole alhaisin edes EU:ssa saati maail­mas­sa. Irlan­nin veroparati­i­sis­ta­tus ei tule ensisi­jais­es­ti alhais­es­ta vero­pros­en­tista vaan siitä, että sopi­val­la kikkailul­la edes sitä ei tarvitse maksaa.

      8. “Kansan­tu­lo on tulokäsite, joka saadaan brut­tokansan­tu­losta vähen­tämäl­lä kiin­teän pääo­man kuluminen.”

        Tarkoi­tat ehkä siis jotain muu­ta kuin kansantuloa?
        Enää pitäisi etsiä mik­si sitä jotain kutsutaan.

  15. Yhteisöveros­ta tuli aamun tv:ssä Van­haselta ilmeis­es­ti aiem­pi­in laskelmi­in liit­tyvää tietoa, jos­sa todet­ti­in, että 70% sum­mas­ta val­uu ulko­maille osinkoina. 

    Tästä kun menee pidem­mälle, niin muis­telisin, että suurin Suo­ma­lais­ten fir­mo­jen osinko­tu­lo­ja naut­ti­va taho on jenkkilän eläkevakuutusyhtiöt. 

    Tästä ei ole taas kaukana johtopäätös, että kun hal­li­tus nyt päät­ti ottaa mil­jardin vuodessa Suomen eläk­er­a­has­toista, niin se päät­ti käyt­tää Suomen eläk­er­a­has­to­jen sum­mat Jenkkien eläkkeisiin. 

    Ehkä pikkaisen mutkia suo­rak­si, mut­ta onhan tässä jotain todel­la kau­nista ja hyvin tätä aikaa kuvaavaa. Vaik­ka rahaa­han tämä vain on ja sitähän meil­lä riittää!

    Vastaa

  16. Sähköpyöräe­dus­ta kyselin muu­ta­mal­takin kansane­dus­ta­jal­ta, että miks se piti raja­ta työ­suhde-eduk­si, jota eivät saa opiske­li­jat, free­lancer­it, työt­tömät ja eläkeläiset.

    Joille kaikille se olisi tärkeämpi kuin niille, joille se on myönnetty.
    Eli olisi tehty vain verovähen­nys ilman työsuhde-etukytköstä.

    Vas­tauk­set oli­vat: “ei tul­lut mieleen”.

    Vastaa

    1. Niin kenelle tahansa minkä tahansa polkupyöränos­ta­jalle 1200 euroa tulovähen­nys­tä vero­tuk­ses­sa jos pyörä mak­saa sen? Ja saa itse ostaa mis­tä tykkää ? 

      No jos opiske­li­ja tien­aa opin­totuen tulo­rajo­jen mukaan niin ei siinä ole vero­jakaan jot­ka pienenisi oikeas­t­aan ollenkaan

      Vastaa

      1. On tot­ta, että ain­oa kan­nustin pien­tu­loisille olisi pro­gres­si­ivi­nen TyEL.

        Kun val­tion­veroa ale­taan mak­saa vas­ta yli 21k€-tuloista (ja senkin jäl­keen var­maan jotkut perus- ja työ­tulovähen­nyk­set), niin fil­lar­ivähen­nys pitäs­ki var­maan saa­da kun­nal­lisveron puolelle?

        Vai­h­toe­htois­es­ti vero­prossa voisi men­nä negati­ivisek­si ja/tai vähen­nys voisi olla suo­raan koti­talousvähen­nys-tyyp­pinen eli suo­raan pois veroista, jol­loin jos verot nol­la, niin saisit palautusta.

        Btw, suun­nilleen samoil­la tuloil­la alkaa opin­tora­ha pienen­emään, kun ansio­tulovero astuu mukaan.
        = “Tupla­mar­gin­aali”

      2. Työ­suhde­polkupyöräe­tu lie­neee räätälöi­ty kes­ki-ikisille työssäkäyville että he alka­isi­vat kulkea (sähkö-) pyöräl­lä töi­hin auton sijaan. 

        Opiske­li­joil­la on harvem­min auto­ja ja hei­dän pyörä­mat­ka oppi­laitok­seen on harvem­min enem­män kuin 5 km.

      3. R.Silfverbergsanoo:
        27.4.2025 11:52

        Työ­suhde­polkupyöräe­tu lie­neee räätälöi­ty kes­ki-ikisille työssäkäyville että he alka­isi­vat kulkea (sähkö-) pyöräl­lä töi­hin auton sijaan. 

        Opiske­li­joil­la on harvem­min auto­ja ja hei­dän pyörä­mat­ka oppi­laitok­seen on harvem­min enem­män kuin 5 km.

        Näim­pä juuri.
        Tehdään siis ruuhka­mak­sul­la tehtäviä toimia, sen sijaan, että tehtäisi­in jotain mikä hyödyt­täisi kansakun­taa mah­dol­lisim­man paljon.
        Voinee olla, että tämä työ­suhde-etu meni lähin­nä niille, joil­la muutenkin olisi ollut varaa se fil­lari ite hankkia.
        Fil­la­r­i­etu opiske­li­joille olisi kansan­ter­vey­delle buusti, kos­ka se olisi mon­elle var­maan se viimeinen het­ki löytää hyötyli­ikun­ta koko lop­puelämän ter­vey­den eduksi.

        Mut­ta ehkä kan­nat­taisi päivit­tää tiedot opiske­li­joiden “koulumatkoista”.
        Tästä ei var­maan ole mitään tutkimuk­sia, mut­ta sitä mukaa kun oppi­laitosten määrä vähe­nee, niin matkat pitenee.
        Kun olin viimek­si AMK:ssa, niin läh­es kaikil­la oli mat­ka yli 5km.
        Mikä toisaal­ta joh­tui siitä, että koulu oli hilat­tu kan­takaupungista jumalanselän­taakse Myllypuroon.
        Jos­sa ja jon­ka lähel­lä on kohtu­ullisen vähän muuten Hoasin tarjontaa…

      4. Opiske­li­joiden pyöräe­tu olisi voitu lait­taa osak­si opin­to­tukea, ota etu tai 100 euroa rahaa peri­aat­teel­la, mut­ta nyt kun palka­nsaa­jien pyöräe­tu pois­tuu niin asia ei ole ajanko­htainen enää.

      5. R. Sil­fver­bergsanoo:
        28.4.2025 15:26

        Opiske­li­joiden pyöräe­tu olisi voitu lait­taa osak­si opin­to­tukea, ota etu tai 100 euroa rahaa peri­aat­teel­la, mut­ta nyt kun palka­nsaa­jien pyöräe­tu pois­tuu niin asia ei ole ajanko­htainen enää.

        Mikä etu tuos­sa siis tuos­ta edus­ta olisi, jos sen käyt­tämi­nen on pois tois­es­ta edusta?

      6. toke:
        “Mikä etu tuos­sa siis tuos­ta edus­ta olisi, jos sen käyt­tämi­nen on pois tois­es­ta edusta?”
        Sen edun olisi voin­ut räätälöidä jol­lain taval­la, että 100 euron pyöräetu/kk olis vas­tan­nut 70 euroa opin­to­tukea, tai sit­ten niin että pyöräe­dun vas­taan­ot­ta­mi­nen ei vähen­nä ansio­tu­lo­jen ylärajaa.

        Yleis­es­ti ottaen pyöräe­dun houkut­tele­vu­ut­ta työssäkäyvillekin on voin­ut vähen­tää työ­suhtei­den epäsään­nöl­lisyys. Miten käy sel­l­aiselle joka irti­san­o­taan ennenkuin pyörä on lunastusiässä?

      7. R.Silfverbergsanoo:
        30.4.2025 11:48

        Sen edun olisi voin­ut räätälöidä jol­lain taval­la, että 100 euron pyöräetu/kk olis vas­tan­nut 70 euroa opin­to­tukea, tai sit­ten niin että pyöräe­dun vas­taan­ot­ta­mi­nen ei vähen­nä ansio­tu­lo­jen ylärajaa.

        Yleis­es­ti ottaen pyöräe­dun houkut­tele­vu­ut­ta työssäkäyvillekin on voin­ut vähen­tää työ­suhtei­den epäsään­nöl­lisyys. Miten käy sel­l­aiselle joka irti­san­o­taan ennenkuin pyörä on lunastusiässä?

        Epäsään­nöl­lisyys tiet­ty teki etu­ud­es­ta mahdottoman.
        Ihan jo sen “markki­na­t­alouden byrokra­t­ian” takia. Taitaa olla osal­la noista “fil­lar­ili­isaus­fir­moista” lihavia sakko­mak­su­ja siitä, jos pitää mitään tehdä sop­parin muu­tok­sen suuntaan.

        Mut­ta siis tol­la­nen parinkympin pyörit­te­ly alkaa olla jo hiusten­halkomista, jos joku sata­nen arvoste­taan jos­sain kohtaa 70€:ksi. “Wap­pu-kolmekymp­pinen” ei myy toril­la edes puhujapöntössä.
        Käsit­tääk­seni opin­tora­ha itsessään ei kyl­lä nos­ta tai laske sitä palkkat­u­lon rajaa, jol­la joutuu sit­ten mak­samaan takaisin tai siis nos­ta­maan vajaa­ta tukea. Tulo­ra­jat kato­taan suo­raan kuukausien lukumäärästä ja tukikuukaudet sanel­e­vat palkkat­u­lo­jen rajat.

        Nythän rajo­ja nos­te­taan merkit­tävästi, joka on jtenkin kum­mallisen skit­sofreenista. Samanaikaises­ti val­tio palk­it­see nopeas­ta opiskelus­ta ja kan­nus­taa toisaal­ta tekemään mah­dol­lisi­iman paljon töitä opiskelun ohella.

        Olisko niin, että kun päät­täjät eivät osaa keskit­tyä mihinkään, niin ajat­tel­e­vat, ettei siitä olisi hyö­tyä muillekaan?

    2. Jotenkin ihan hirveän surullista ja tyyp­il­listä hyv­in­voivalle val­ti­olle että kansalais­ten pitää ker­jätä veroe­tu­ja jot­ta saisi ostet­tua polkupyörän.

      Vastaa

      2. Autoe­tu lie­nee alun­perin ollut tarkoitet­tu sel­l­aisille jot­ka tarvit­se­vat autoa töis­sään eivätkä uskalla ostaa käytet­tyä autoa jos se hajoaa, ja kilo­me­tre­jä nimeno­maan työa­jos­ta tulee paljon. Sen piti olla edullisem­pi avai­h­toe­hto työ­nan­ta­jille km-kor­vauk­si­in verrattuna. 

        Autoe­dun veroko­htelu on vai­hdel­lut vuosikym­menten aikana, alkuaikoina se oli sidot­tu moot­tori­tilavuuten, nyt taitaa auton hin­ta ja käyt­tövoima ratkaista. Vero­tusar­vo on aina las­ket­tu hie­man alakant­ti­in todel­lisi­in kus­tan­nuk­si­in nähden.

      3. R.Silfverbergsanoo:
        28.4.2025 18:24

        Autoe­tu lie­nee alun­perin ollut tarkoitet­tu sel­l­aisille jot­ka tarvit­se­vat autoa töis­sään eivätkä uskalla ostaa käytet­tyä autoa jos se hajoaa, ja kilo­me­tre­jä nimeno­maan työa­jos­ta tulee paljon. Sen piti olla edullisem­pi avai­h­toe­hto työ­nan­ta­jille km-kor­vauk­si­in verrattuna.

        Vaik­ka on tietysti täysin mah­dol­lista, että moinen satu on saatu poli­itikoille myy­tyä, niin eihän kukaan voi ajaa koko ajan uudel­la autolla.

        Varsinkin kun autoe­tu tais tul­la jotain 50 vuot­ta sit­ten, jol­loin auto­ja ei todel­lakaan vai­hdel­tu kuten nykyään.

        Eiköhän tuos­sa ole ollut sil­loisia syitä ajo­mukavu­u­den ja ‑tur­val­lisu­u­den suh­teen, että jos ja kun joutuu työssä aja­maan, niin tarvii kalli­in auton.

        Nykyään sit­ten halvnkin rit­sa on sekä mukavem­pi ajaa, että tur­val­lisem­pi kuin sil­loinen mer­su, mut­ta hin­taa ei vain pidä kyseenalaistaa.

        “polkuri­ip­pu­vu­us”

      4. Autoe­tu kopi­oiti­in Ruot­sista 1970-luvul­la. Siel­läkin oli­vat uudet autot kalli­ita siihen aikaan. Autoedul­la halut­ti­in var­maan suosia sikäläistä autoteollisuutta?

        Autoe­dus­sa on yksi val­u­virhe jota minä en ymmär­rä. Vapaan autoe­dun naut­ti­jat saa­vat ansiovero­tuk­ses­sa vähen­tää työ­matkaku­lun­sa halvim­man kulkuneu­von mukaan joka useim­miten on siis julki­nen liikenne, vaik­ka ei joudu mak­samaan ben­sas­ta eikä mui­ta auton muut­tuvia kulu­ja kun ajaa kotoa töi­hin. Miksi? 

        Min­ul­la ei ole koskaan ollut autoe­t­ua (joil­lakin tutu­il­la on ollut) , mut­ta kun sain joskus työ­matkaseteleitä jol­la latasin HSL:n kausilip­pu­ja matkako­rt­ti­in niin niiden arvo vähen­net­tin vero­tuk­ses­sa oikeute­tu­ista työmatkakuluista. 

        Eli autoe­dun naut­ti­ja saa sekä vapaan autoe­dun että työ­matkavähen­nyk­sen, työ­suhde­matkalip­pu­jen käyt­täjä vain liput mut­ta ei vähennyksiä.

    3. Tokelta ker­rankin erit­täin hyvä näkökul­ma tuo­hon Poh­jan­maan tilante­seen. Siel­lä on kieltämät­tä paljon pk-yri­tyk­siä jot­ka tekevät maail­man­lu­okan tuot­tei­ta pienel­lä henkilö­työvoimal­la, puhutaan jostain 100 hen­gen fir­moista. Nämä fir­mat eivät ole mitään Nokioi­ta, Ahlströme­jä tai Konei­ta. Valitet­tavastit täl­läsiten fir­mo­jen panos­tus­ta ei Suomes­sa tun­nis­te­ta kovinkaan paljon Suomen kansan­talouden kehi­tyk­seen. Ay-puoli on vas­tus­tanut paikallista sopimuk­sen laa­jen­tamista lis­ta­mat­tomi­in yri­tyk­si­in ja SDP on vas­tus­tanut saatavu­usharkin­nan pois­toa kokonaan.Kokoomus, Kepu ja RKP sekä Vihreät ovat ain­oat puolueet jot­ka kan­nat­ta­vat saatavu­usharkin­nan pois­toa kokon­aan perus­suo­ma­laiset eivät tun­nista edes työvoima­pu­lan merk­i­tys­tä näi­hin pk-fir­moi­hin . Myös paikalli­nen väestö on vas­tus­tan­tut ulko­maalaisen työvoiman tuloa.

      Vastaa

      1. Paras tapa nos­taa Suo­mi suos­ta olis lisätä määrära­ho­ja koulutukseen.
        Sekä kan­ta­suo­ma­lais­ten, että maa­han­muut­ta­jien, että maa­han­muut­ta­jien jälkikasvulle (viimeinen näistä tärkein pitkän ajan kuluessa).

        Jälleen ker­ran hal­li­tuk­semme leikkaa siitä ain­oas­ta oljenko­r­res­ta eli tun­kee mei­dät syvem­mälle suo­hon. Kansa tiet­ty ansait­see sen.

        Jenkeis­sä koulu­tuk­sen merk­i­tys­tä osa­taan markki­noi­da, kos­ka suuri yksi­tyi­nen rahoi­tus. Viesti siitä, että koulu­tus on se merkit­tävin tek­i­jä, joka on nos­tanut sen maan muiden yläpuolelle viimeisen vuo­sisadan aikana.
        Meil­lä tuo­ta ei osa­ta ker­toa, kos­ka ei ole ollut pakko. Alka­is vähitellen olla, riit­tävän mon­ta menetet­tyä sukupolvea.

  17. Ode:

    Tätä on kokeil­tu viimek­si lääkäreil­lä. Kun hei­dän ansio­ta­son­sa on nous­sut kohis­ten, keskimääräi­nen työai­ka on lyhentynyt.

    Kun viimek­si tuos­ta keskustelti­in, tuli ilmi, että julki­nen sek­tori vaatii kalli­ita lääkäre­itä käyt­tämään yli­työt lomina.
    Tuol­la voi olla isokin merk­i­tys kokon­aisu­u­teen, kun ote­taan huomioon, kuin­ka suuri osa lääkäreistä on julkisel­la puolella.

    Syytä siis tois­taa tät teo­ri­aa, kunnes joku asian oikeasti tutkii.
    Jälleen ker­ran vähän vaivaan­nut­tavaa, että iso asia on uskon varassa.

    Vastaa

      1. Lääkärili­iton sivuil­ta löy­tyy paljon tutkimuk­sia joista selviää mm. se ettei myyt­tim­lääkärei­den lyhyem­mästä työa­jas­ta pidäkään paikkaansa. Toki kaikkissa ammateis­sa osa halu­aa tehdä lyhyem­pää työaikaa, mut­ta vero­tus ei lähellekään merkit­tävin syy lyhyem­pään työaika.. 

        Lääkärit tekevät pidem­pää työvi­ikkoa, kuin työväestö keskimäärin 

        Suomes­sa. Kokoaikatyötä tekevän työ- tai virka­suhteisen lääkärin kokon­aistyöai­ka viikos­sa oli 46 tun­tia, jos­ta pää­toimes­sa käytet­ti­in 44,3 tun­tia (Lääkärin työolot ja ter­veys, 2024). Ver­tailuk­si, Euro­statin tilas­to­jen mukaan vuon­na 2023 kokoaikaisen työn­tek­i­jän työvi­ikon pitu­us Suomes­sa oli keskimäärin 36,5 tun­tia pää­toimes­sa. Lääkärei­den päiväaikainen työai­ka on jonkin ver­ran nous­sut vuodes­ta 2012, mut­ta kokon­aistyöai­ka on kuitenkin hie­man laskenut johtuen sekä osa-aikatyön yleistymis­es­tä, että mm. sivutöi­den vähentymisestä.

      2. Havain­to­ja on, mut­ta jos sul­la on tieto­ja havain­to­jen syistä, niin ker­ro ihmeessä.

        Jos syy on “laisku­us” eli kiin­nos­tus vapaa-aikaan, niin on vähän tehtävissä.
        Jos taas kyse on siitä, että pääasialli­nen työ­nan­ta­ja eli sote-alue pakot­taa otta­maan yli­työt vapaina ja sik­si ote­taan osa-aikatyötä yksi­tyiseltä, jol­loin luisu­taan sinne hel­posti sen ver­ran, että taas halu­taan vähem­män duu­nia sieltä sote-alueelta.

        Mut­ta onko tää lääkärien lyhyt työai­ka kuitenkin urbaani legenda?
        https://www.laakariliitto.fi/tutkittua-tietoa/tutkimukset/laakarin-tyoaika/

        “Yleistyneestä osa-aikatyöstä huoli­mat­ta lääkärin työvi­ikko on sote-alal­la pisin”
        “Tuoreessa Lääkärin työolot ja ter­veys ‑tutkimuk­ses­sa havait­ti­in, että lääkärien kohdal­la per­in­teinen koko- tai osa-aikaisu­u­den määrit­te­ly ei enää kuvaa tilan­net­ta, sil­lä sekä pää- että sivu­toimet ja niihin kuu­lu­vat päivystyk­set huomioiden, lääkärin työvi­ikko voi osa-aikaisel­lakin olla läh­es 40 tun­tia. Juuri päivystysvelvol­lisu­us on usein merkit­tävä syy lääkärin työvi­ikon pitu­udelle, sil­lä päivys­tämi­nen on yli­työlu­on­teista, sään­nöl­lisen päiväaikaisen työa­jan päälle tule­vaa työtä.”

      3. Osa-aikatyötähän voi tehdä lähtöko­htais­es­ti kahdes­ta syys­tä. Joko omas­ta tah­dos­ta tai sit­ten työ­nan­ta­jan tah­dos­ta. Lääkärien tapauk­ses­sa ei liene kyse jälkim­mäis­es­tä. Jos lääkäreil­lä olisi tarvet­ta tehdä täysi­aikaista työtä osa-aikaisen sijaan, var­maankin he niin tek­i­sivät, kyl­lä heil­lä siihen olisi mah­dol­lisu­us. Linkkaa­mas­sani jutus­sa syyk­si esitet­ti­in työkuor­mi­tuk­sen hallinta, mut­ta ei kai nyt tuom­moi­ses­sa haas­tat­telus­sa men­nä sanomaan että mik­si tek­isin enem­män duu­nia kun näinkin tien­aan ihan riit­tävästi. Tämä yli­työa­sia taas olisi hie­man ris­tiri­idas­sa tuon kuor­mi­tuk­sen hallinnan kanssa.

      4. Edelleenkin, en ymmär­rä mikä tässä on ristiriita.

        Olete­taan, että meil­lä on innokas lääkäri, joka haluis tehdä 45-tun­tista viikkoa, jot­ta sais lyhen­net­tyä asun­to­lainaa ilman, että tarvii tin­kiä lomailun kustannuksista.

        Tekee päivystyk­siä sen ver­ran, että julkisel­la saa kasaan vain 32h. Kun ker­ran ne päivystyk­sen “yli­työt” pitää ottaa vapaana.
        Mik­si hän ei siis menisi yksi­tyiselle tekemään puut­tuvia 13 tuntia?

      5. Tarkoitin siis sitä, että jos tekee osa-aikaista työtä, mik­si tehdä ylitöitä sen päälle, eikö voisi tehdä nor­maalia työaikaa sit­ten? Ja jos halu­aa tehdä osa-aikaista nimeno­maan työkuor­mi­tuk­sen takia, mik­si samal­la halu­aisi tehdä ylitöitä? Päivys­tämi­nen taas on käsit­tääk­seni virkavelvol­lisu­us, jota yksi­tyisel­lä puolel­la ei ole. Hyv­in­voin­tialueil­la on kaiketi velvol­lisu­us huole­htia siitä, että kiireel­listä hoitoa on tar­jol­la kaikki­na vuorokau­den aikoina ja viime kädessä se var­maan ostopalvelu­nakin sit­ten tehdään mikäli virkalääkäre­itä ei ole tarpeek­si. Nopeahkol­la lukaisul­la käsitin asian niin, että päivys­tämi­nen ei ole varsi­naista yli­työtä, vaik­ka sitä tehdäänkin nor­maalin työa­jan lisäk­si. Minus­ta taas tätä taus­taa vas­ten on aika loogista, että päivystysvuoro­ja kor­vataan vas­taa­vana vapaana, jot­ta työa­jas­ta ei tule kohtu­u­ton­ta. Jos virkalääkäri nyt sit­ten tekee täyt­tä työaikaa päivystyk­set mukaan lukien ei vält­tämät­tä enää riitä voimia tehdä rahakkai­ta sivukeikko­ja yksi­tyiselle puolelle, joten täl­laises­sa tapauk­ses­sa osa-aikainen työ julkisel­la puolel­la muo­dos­tunee houkuttelevaksi.

    2. Tokelle kom­ment­ti­na että se mitä tarkoitin oli se että val­tiony­htiöi­den funk­tio on ollut eri­lainen his­to­ri­an saatossa kuin yksi­tyiset yhtiöt. Tilanne muut­tui kun näitä val­tiony­htiöitä alet­ti­in lis­ta­ta pörssi­in kos­ka halut­ti­in saa­da niille lisää pääo­maa mut­ta ongel­mak­si tuli se että pitäisikö enem­mistöomis­ta­ja eli tässä tapauk­ses­sa val­tion kui­tata näi­den yhtiöi­den tap­pi­ot veron­mak­sajien rahoista vai pitäisikö tap­pi­ot kui­tata pörssis­sä eli ottaa isku suo­raan vas­taan markki­noil­la. Näin­hän tapah­tui Uniperin tapauk­ses­sa. Lop­ul­ta val­tio pääomit­ti Uniperin ja osti sen osakkei­ta itselleen mut­ta jou­tui myöhem­min myymään Uniperin kokon­aan Sak­san val­ti­olle. Vai­h­toe­hto olisi ollut pilkkoa Uniper. Tähän ei lähdet­ty poli­itis­ten syi­den takia. Tässä kohtaa tulee kysymys pitäisikö val­tion puut­tua pörssiy­htiön toim­intaan omis­ta­jana vai nou­dat­taa osakey­htiölakia ja pörssin omia pelisääntöjä? 

      Val­ti­ol­la on tiet­tyjä luon­nol­lisia monopole­ja joi­ta pitääkin olla julkises­sa omis­tuk­ses­sa. Sit­ten on sel­l­aisia yhtiöitä jot­ka ovat rajat­a­pauk­sia kuten Alko, Finnair, For­tum ja Neste. Rautatieli­iken­teen avaami­nen kil­pailulle ei tarkoit­tasi VR:n yksi­ty­istämistä vaan lisää kil­pailua raiteille joka olisi edelleen valtionomistama. 

      Tarkoitin edel­lisessä kom­men­tis­sa osit­tain val­tion­o­mis­tamia yhtiöitä en kokon­aan val­tion­o­mis­tamia yhtiöitä 

      Kysymys Tokelle että mitä ran­skalaisia val­tion suuryri­tyk­siä tarkoi­tat? Sel­l­aiset tun­netut ran­skalaiset suury­htiöt kuten Société Générale, Gaz de France, Air France, Renault, Total ja Saint-Gob­ain ovat joko kokon­aan yksi­ty­is­tet­ty tai osit­tain yksi­ty­is­tet­ty . Ran­skan val­tio on näis­sä yhtiöis­sä vähemmistöomistaja.

      Vastaa

      1. Val­tion kokon­aan omis­tamia yhtiöitä ei tietenkään ole pörssissä.
        Joten mun kysymys kos­kee siis val­tion osit­tain omis­tamia yhtiöitä.
        Joiden kanssa on tiet­ty sekä iso­ja että pieniä ongelmia.

        Jon­ka takia olisi hyvä ver­ra­ta miten muis­sa maissa.
        Ja kun tiedämme, että Ran­skas­sa val­tio osal­lis­tuu suuresti omis­tuk­seen, niin onko se siel­lä kuten Suomes­sa vai onko niin, että val­tio omis­taa yhtiötä joko ei ollenkaan tai sit­ten kokonaan?
        Ja jos siel­lä on sama kuin Suomes­sa, niin toimi­iko hom­ma heil­lä paremmin?

    3. Tokelle kom­ment­ti­na että toki eri­laiset jär­jeste­lyt val­tiony­htiöi­den poikkea­vat eri maista. Suomes­sa oli omis­ta­jao­h­jaus aikoinaan kaup­pa-ja teol­lisu­us­min­is­ter­iön vas­tu­ul­la mut­ta Juhan­talon koplauk­sen jäl­keen se irrotet­ti­in eril­lisek­si min­is­terin­salkuk­si joka on nyt kiertävä salkku. Suomes­sa omis­ta­jao­h­jaus toimii riip­puen kuka min­is­tereistä sen ottaa. Uniperin kohdal­la huo­mat­ti­in että poli­it­ti­nen paine pääomit­taa Uniper oli suurem­pi kuin se vai­h­toe­hto että Uniper olisi voitu pilkkoa kah­teen osaan.

      Vastaa

      1. Postin omis­ta­janoh­jaus jopa syr­jäyt­ti pääministerin.
        Toiseen suun­taan saa kyl­lä ohjata.

        Mut­ta jos joku tietää jotain muiden Euroopan maid­en val­tion­o­mis­tusten tai osaomis­tusten jär­jeste­ly­istä, niin kuulisin mielelläni.

        Suomen ongelma­han on sekä per­in­teis­es­ti että ajanko­htais­es­ti, että tääl­lä halu­taan aina päät­tää asi­at otta­mat­ta huomioon muu­ta maail­maa. Pait­si vero­tuk­ses­sa päätök­sis­sä viitataan siihen puoliskoon, joka tukee muu­tos­ta ja uno­hde­taan se puolisko, joka ei tue.

        Mut­ta pop­ulis­mi toimii, kuten valikoitu ver­tailu Ruotsin verotukseen.

      2. Tokelle tiedok­si ettei Postin omis­ta­janoh­jaus syr­jäytänyt päämin­is­teri Rin­teen vaan omis­ta­jao­h­jaus­min­is­teri Sir­pa Paateron. Ruben Stil­lerin ohje­lamssa 13.12.2019 Mikael Jungn­er tiivisti hyvin mik­si Rinne jou­tui eroa­maan. Yksi syy oli Rin­teen puut­tumi­nen Postin­lakkoon tuke­mal­la PAU:ta vaik­ka päämin­is­teri ei pitäisi tukea minkään lakon osa­puol­ta pait­si jos kyseessä on laiton­lakko tai poli­it­ti­nen lako jot­ka on nyt rajat­tu 1 vuorokau­teen. Rin­teen eroon oli muitakin syitä ja tuos­sa Ruben Stil­lerin ohje­lamssa Jungn­er ker­toi laa­jemin mitkä oli­vat syyt. Jos pitäisi hakea yksi tek­i­jä joka kaa­toi Rin­teen oli Keskustapuolue.
        Vielä kom­ment­ti­na tuo­hon val­tiony­htiö­den toim­intaan kyl­lä omis­ta­jao­h­jaus­min­is­teri voi ohja­ta esim yhtiön johtoa jos siel­lä havaitaan henkilöstöön liit­tyviä ongelmia jot­ka ovat työlain hen­gen vas­taisia. Täl­löin asi­aa hoitaa val­tio­varain­min­is­ter­iön (jon­ka alaisu­u­teen omis­ta­jao­h­jaus kuu­luu) juris­tit. Pörssilis­tatun val­tiony­htiön toim­intaa määrit­telee pörssi­la­ki ja osakey­htiöla­ki. Postin kohdal­la osakey­htiöla­ki tuli vas­taan ja Uniperin kohdal­la tuli molem­mat lait. Muiden Euroopan maid­en omis­ta­jao­h­jaus on jär­jestet­ty eri maid­en lakien mukaan. Ruot­sis­sa tämä jär­jeste­ly toimii hiukan eri taval­la kuin Suomes­sa. En tunne yksityiskohtia.

      3. Rahul: “Yksi syy oli Rin­teen puut­tumi­nen Postin­lakkoon tuke­mal­la PAU:ta vaik­ka päämin­is­teri ei pitäisi tukea minkään lakon osa­puol­ta pait­si jos kyseessä on laiton­lakko tai poli­it­ti­nen lako jot­ka on nyt rajat­tu 1 vuorokauteen.”

        No joo, tuo­ta tarkoitin “omis­ta­jao­h­jauk­sel­la”.
        Mikä laki nyt sit­ten kieltää päämin­is­ter­iä tuke­mas­ta jotain poli­it­tista lakkoa, joka siihen aikaan saat­toi hyvinkin olla lailli­nen (lail­lisu­ushan päätetään jälkikä­teen lakko-oikeudessa)?

        Ei tietenkään pitäisi tukea, jos halu­aa säi­lyt­tää hal­li­tuskump­panien luot­ta­muk­sen ja siinä sivus­sa hylätä ide­olo­giansa. Rin­teel­lä tais olla aika paljon kaiken­laista “pahaa” suun­nitelmis­sa, kun kepun piti rai­va­ta hänet pois heti kun mahdollista.

        Tää epäsym­metrisyys koros­tuu nyky­hal­li­tuk­sen kanssa, jos­sa toisen puolen kan­na­tus on ihan arkipäiväistä eri min­is­te­rien toimes­ta. Tosin taisi olla saman­laista Sip­ilän aikanakin.

    4. Tokelle kom­ment­ti­na että tuo Pos­ti­lakko oli yksi tek­i­jä mik­si Keskus­ta menet­ti epälu­ot­ta­muk­sen Rin­teeseen. Taustal­la oli monia tek­i­jöitä ja Mikael Jungn­er nimeno­maan avasi niitä Ruben Stil­lerin ohjel­mas­sa jon­ka aiem­min mainitsin. Jos poli­it­ti­nen puolue nojau­tuu vain omaan ide­olo­giaansa eikä ole valmis yhteistyöhön joka tarkoit­taa sitä että poli­it­tiset kom­pro­mis­sit ovat vält­tämät­tömiä niin sil­loin on tuomit­tu ikäänkuin ikuiseen oppositioon.Nykyhallitus ei ole ajau­tunut hal­li­tuskri­isi­in 2 vuo­den aikana pait­si ker­ran vuo­den 2023 kesäl­lä ja sekin ei liit­tynyt hal­li­tu­so­hjel­maan vaan mui­hin tek­i­jöi­hin. Marinin hal­li­tus ajau­tui kahdesti sisäiseen kri­isi­in. Ensim­mäi­nen oli huhtiku­us­sa 2021 puo­liväliri­ihi joka kesti 9 päivää kun Kepu venyt­ti neu­vot­telui­ta ja uhkasi kaataa hal­li­tuk­sen. Toinen kri­isi nähti­in jouluku­us­sa 2022 kun Kepu äänesti oppo­si­tion kanssa valiokun­nas­sa luon­non­suo­jelu­laista joka oli kir­jat­tu hal­li­tu­so­hjel­maan. On tot­ta että Orpon hal­li­tuk­ses­sa on täl­lä het­kel­lä ä epäsym­metri­nen tilanne mut­ta perus­suo­ma­lais­ten his­to­ri­alli­nen tap­pio kun­tavaaleis­sa oli puolueen johton sisäistä epäon­nis­tu­mista muu muas­sa viestin­nässä. Kuten olemme kun­tavaalien jäl­keen näh­neet perus­suo­ma­laiset eivät ole aloit­ta­neet hal­li­tuskri­isiä vaik­ka näin ennustet­ti­in. Perus­suo­ma­laiset tietävät että vaal­i­tap­pio tulee joka tapauk­ses­sa kos­ka tilanne ei ole help­po. Perus­suo­ma­lais­ten tap­pi­o­ta on hyvä analysoi­da mut­ta se on laa­jem­pi kokon­aisu­us. Pienenä anek­doot­ti­na että Purra jo ennen vaale­ja oli lin­jan­nut medi­as­sa ole­vansa fiskaa­likon­ser­vati­ivi ja hän itse puhui ylim­i­toite­tus­ta sosi­aali­val­tios­ta joten julk­isu­udessa ole­va väite että Purra tekee Kokoomuk­sen likaisen työn ei pidä paikkansa. Purran use­ast näke­myk­set sosi­aal­i­tur­vas­ta oli hyvin lähel­lä mikä on hänen lin­jansa val­tio­varain­min­is­ter­inä. Se että on puolueen puheen­jo­hta­ja ja val­tio­varain­min­is­teri ei ole help­po yhdis­telmä. Sip­ilä hal­li­tuk­ses­sa tilanne oli tosin eri­lainen kos­ka Timo Soi­ni kieltäy­tyi otta­mas­ta val­tio­varain­min­is­terin salkkua vaik­ka perus­suo­ma­laiset oli­vat eduskun­nan ja hal­li­tuk­sen 2. suurin puolue. Soi­ni otti ulko­min­is­terin salkun ja lähti maail­malle joka tulkit­ti­in äänestäjien joukos­sa että Soinille koko min­is­teriys oli vain oman edu n tavoittelua

      Vastaa

      1. Ker­tomasi on var­maan meille kaikille tuttua.
        Enkä ollut kyseenalais­ta­mas­sa tai väit­tämässä mitään hallituskriiseistä.

        Kyse on siitä kaksi­nais­moral­is­mista, että jos ja kun hal­li­tus tai päämin­is­teri hyp­pää työn­tek­i­jän puolelle, se savuste­taan ulos, mut­ta kun koko hal­li­tu­so­hjel­ma tulee EK:sta, niin se just fine.

  18. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na, että vaik­ka ALV per­itään lop­ul­ta kokon­aan kulut­ta­jal­ta, sen rasituk­ses­ta (~“kohtaan­to”) lankeaa (kaikissa käytän­nön tapauk­sis­sa) osa myös tuot­ta­jalle, eikö? Tämä johtuu siitä, että korkeampi verolli­nen kulut­ta­jahin­ta las­kee tuot­teen kysyn­tää ja tämä pienen­tynyt kysyn­tä koituu tuot­ta­jan tap­piok­si. Kuin­ka paljon ALVn rasitus­ta lankeaa tuot­ta­jalle, riip­puu (väli)tuotteiden hin­ta­jous­tos­ta. Eli oli kyse ruuan tai minkä tahansa ruuan­tuotan­non arvoketju­un kuu­lu­van väl­i­tuot­teen kuten rehun veros­ta, siitä osa lankeaa tuot­ta­jan mak­set­tavak­si. Ehkä Essayahilla oli mielessä tämä ja hänet tulisi siten rehabilitoida.

    Vastaa

    1. Ker­ro mik­si yri­tyk­sen eläke­mak­sut eivät lankeaisi sen asi­akkaiden mak­set­tavak­si? Sen selvit­tämi­nen, mikä taho minkin veron lop­ul­ta mak­saa , ei ole aivan yksinker­tainen. Yhden tarkastelun mukaan kulut­ta­ja mak­saa kaik­ki verot. Jostain syys­tä ollaan kuitenkin kiin­nos­tunei­ta siitä, kenen rahaa on se raha, joka läh­tee yri­tyk­sen tililtä ja menee eläkey­htiölle työn­tek­i­jän eläk­keen rahoittamiseksi.

      Vastaa

      1. Ei ole tosi­aan help­po selvit­tää kelle rasitus lankeaa. Esitin sik­si tuol­laisen teo­ree­man, että arvoketjun lop­putuot­teen tai minkä rahansa väl­i­tuot­teen verot­ta­mi­nen lankeaa aina kaikkien arvoketju­un osal­lis­tu­vien toim­i­joiden mak­set­tavak­si. Hin­ta­jous­tot määrit­tävät sen miten tuo rasitus jakau­tuu ja joidenkin toim­i­joiden osalta tuo rasitus voi olla mitätön ja luon­te­va ajatel­la nol­lak­si. Eläke­mak­sut rasit­tanevat merkit­tävästi sekä palkol­lista, että työ­nan­ta­jaa eikä tämän rasituk­sen jakau­tu­mi­nen näi­den kesken riip­pune paljoakaan siitä kumpi ne mak­sut mak­saa. Mak­su­o­su­u­den pul­jaami­nen lie­nee kuitenkin vaikeaa: 1) poli­itikko­jen pelku­ru­us: eivät uskalla ottaa kan­taa asi­aan, kos­ka on pint­tynyt tapa antaa työ­markki­na­jär­jestö­jen päät­tää kaik­ki asi­aan liit­tyvä 2) työ­markki­na­jär­jestöt ovat jäsen­ten­sä suun­taan pop­ulis­te­ja: halu­a­vat min­i­moi­da oman jäsenkun­tansa mak­sut vaik­ka he (ainakin hei­dän ekon­o­mistit) tietävät, ettei mak­su­o­su­us juuri vaiku­ta kohtaan­toon 3) palkat eivät jous­ta kovin hyvin: esimerkik­si työn­tek­i­jän mak­sun siirtämi­nen kokon­aan työ­nan­ta­jan mak­set­tavak­si johtaisi (lyhyel­lä aikavälil­lä) työn yli­hin­taisu­u­teen ja sitäkaut­ta tilapäisi­in häir­iöi­hin työmarkkinoilla.

    2. Tuol­la väl­i­tuot­tei­den alvil­la ei ole merk­i­tys­tä tuot­ta­jalle, kos­ka sen saa vähen­tää. Mut­ta lop­putuot­teen veroko­htaan­toon sit­ten vaikut­taa sen hin­ta­jous­to eli lop­putuot­teen vero jakaan­tuu tuot­ta­jan ja kulut­ta­jan kesken. Sama on tietysti eläke­mak­sunkin kanssa. Kyl­lä Essayah var­maankin koulu­tuk­sen­sa kaut­ta tämän ymmärtää, mut­ta häneltä vain meni sanat sekaisin.

      Vastaa

      1. Tot­ta. Vedän pois tuon kom­ment­ti­ni väl­i­tuot­tei­den ALV osalta. Min­ul­la ja Sar­il­la meni sanat sekaisin. Sen saa takaisin jopa tap­pi­olli­nenkin yri­tys joka ei saa myyn­nistään ALVia. Pidän kom­ment­ti­ni voimas­sa muil­ta osin.

  19. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Tiedo­tusti­laisu­udessa Sari Essaya iloit­si ruuan arvon­lisäverossa siitä, että rehun arvon­lisävero ale­nee, jol­la tue­taan kar­jan kas­vat­ta­jia ja sikatilo­ja. En tiedä, kumpi on pahempi vai­h­toe­hto: että min­is­teri puhui vas­toin parem­paa tietoaan vai että hän uskoi itse siihen mitä sanoi. Ei voi­da edel­lyt­tää, että kaik­ki suo­ma­laiset tietävät, miten arvon­lisävero­jär­jestelmä toimii, mut­ta olisi hyvä, että siitä neu­vot­tel­e­vat min­is­ter­it tietäi­sivät. Rehun arvon­lisävero on kar­jan kas­vat­ta­jalle vähen­nyskelpoinen erä, joten sil­lä ei ole kar­jankas­vat­ta­jalle mitään merkitystä.”

    Kuun­telin tiedo­tusti­laisu­u­den, ja muis­tan kuulleeni main­in­nan rehuista, mut­ta ei jäänyt mieleen sel­l­aista, että asian olisi san­ot­tu koske­van ammat­ti­maisia kar­jankas­vat­ta­jia. Heistä asia kos­kee vain ALV-rajan ainakin joltain osin alit­tavia (liike­toim­into­ja kan­nat­taa toisi­naan pilkkoa use­an Y‑tunnuksen alle, joista jokaista kos­kee erik­seen ALV-rajat). Suomes­sa on iso määrä eri­laisia eläim­iä, joiden rav­in­toa kos­kee nimeno­maan rehun vero, mut­ta jot­ka eivät ole ammat­ti­mais­es­ti kas­vatet­tua kar­jaa. Käytän­nössä esimerkik­si liki kaik­ki lem­mikkieläin­ten ruo­ka verote­taan tuol­la vero­pros­en­til­la. Omas­sa päässäni tiedo­tusti­laisu­u­den rehu­main­in­ta yhdis­tyi niihin. Ehkä sik­si, että juuri hil­jat­tain tör­mäsin eräässä kodis­sa kani­in ja kanin kasvatusrehuun.

    Vastaa

    1. Tark­istin min­is­terin lausun­non nyt nauhal­ta. Soin­in­vaaran blogikir­joituk­sen väite näyt­ti olleen jonkin­lainen kek­sit­ty vale­muis­to min­is­terin tiedo­tusti­laisu­u­den puheesta, kun Soin­in­vaara kirjoitti:

      “Tiedo­tusti­laisu­udessa Sari Essayah iloit­si ruuan arvon­lisäverossa siitä, että rehun arvon­lisävero ale­nee, jol­la tue­taan kar­jan kas­vat­ta­jia ja sikatilo­ja. En tiedä, kumpi on pahempi vai­h­toe­hto: että min­is­teri puhui vas­toin parem­paa tietoaan vai että hän uskoi itse siihen mitä sanoi. Ei voi­da edel­lyt­tää, että kaik­ki suo­ma­laiset tietävät, miten arvon­lisävero­jär­jestelmä toimii, mut­ta olisi hyvä, että siitä neu­vot­tel­e­vat min­is­ter­it tietäi­sivät. Rehun arvon­lisävero on kar­jankas­vat­ta­jalle vähen­nyskelpoinen erä, joten sil­lä ei ole kar­jankas­vat­ta­jalle mitään merkitystä.”

      Tal­lenne tilaisu­ud­es­ta löy­tyy sekä Val­tioneu­vos­ton sivuil­ta että use­al­ta medi­al­ta. Essayah puhuu arvon­lisäveron alen­nuk­ses­ta alla ole­val­la nauhal­la noin kohdas­sa 24:30 ja mainit­see rehut sekun­nin tarkku­udel­la kohdas­sa 24:34:
      https://video.valtioneuvosto.fi/fi/v/puolivaliriihen-tiedotustilaisuus-230425

      Tal­len­teel­la ei kyseinen min­is­teri puhunut tuon asian yhtey­dessä sanaakaan kar­jankas­vat­ta­jista tai sikatiloista, vaik­ka blo­gis­sa ihan muu­ta väitet­ti­in. Blo­gis­sa luke­va kir­joit­telu siitä, mitä tiedo­tusti­laisu­udessa min­is­terin toimes­ta san­ot­ti­in, ei läh­teen tark­istuk­sen perus­teel­la näyt­tänyt vas­taa­van ollenkaan viral­lista Val­tioneu­vos­ton sivuil­ta löy­tyvää tiedo­tusti­laisu­u­den tallennetta.

      Ei ole asial­lista ensin kek­siä toisen suuhun lausun­to (jota tämä ei ole sanonut) ja sit­ten kri­ti­soi­da vielä toista sel­l­aisen sisäl­lön sanomis­es­ta, mitä hän ei ole todel­lisu­udessa edes sanonut. Asial­lisia ja hyvin perustel­tu­ja kri­ti­ikke­jä sen sijaan tykkään lukea. Läh­teen tarkas­tuk­sen perus­teel­la nyt tapah­tui rimanalitus.

      Vastaa

      1. Minäkin kuun­telin. Tämä asia kuu­luu johonkin poli­it­tista kuplau­tu­mista tutki­vaan tieteenalaan. Ehkä, jos ihmi­nen kuplau­tuu, hänen mieliku­vi­tus alkaa vääris­tel­lä poli­it­tisen vas­tus­ta­jan sanomisia ja syn­tyy ns. olk­iukko. Itsekin tulin tuomin­neek­si Sarin, joka nyt nauhoite kuun­nel­tuani tun­tuu täysin syyt­tömältä tuo­hon alku­peräiseen syytök­seen (=rehu­jen ALVin toimin­nan väärinymmärtämi­nen). Itse olen tääl­lä ker­ran puut­tunut vas­taavaan sano­jen Patrick Itäniemen “suuhun lait­tamiseen”. Plus­sat kuitenkin siitä, että kom­ment­tisi julka­isti­in täl­lä samaisel­la foo­ru­mil­la vaik­ka olk­iukko-syytös on aika raskas. Monel­la muul­la pal­stal­la kom­ment­tisi olisi jätet­ty “viha­puheena” tms asi­at­to­muute­na julkaisematta.

  20. Nim­imerk­ki Yamalle tiedok­si että Unkaris­sa on hyvin paljon sak­salais-itä­val­ta­laise omis­teisen suur­te­ol­lisu­u­den ali­hank­in­ta fir­mo­ja ja yksi oleelli­nen tek­i­jä on alhainen vero­tus toinen tek­i­jä on toki alhaiset työvoimakustannukset.

    Vastaa

    1. Var­maan on, mut­ta yhteisöveron tuot­to Unkaris­sa on kuitenkin aika pieni, selvästi pienem­pi kuin Suomes­sa, tai OECD-mais­sa ylipäätään.
      Mitä yri­tyk­siä Suomeen sit­ten tulisi, jos olisimme yri­tysveroparati­isi? No venäläisiä voisi tulla…no, wait…

      Vastaa

      1. Yamalle tiedok­si että sel­l­aisia venäläisiä yri­tyk­siä jot­ka investoisi­vat suo­raan Suomeen on aika vähän. Tilanne oli päin­vas­tainen. Suomen elinkei­noelämä investoi vuosi­na 2015–2019 Venäjälle noin 25 mil­jardin euron edestä muun muas­sa ener­gia sek­to­rille. Tap­pi­ot oli­vat samaa luokkaa. Suo­mi on ollut pitkään ns tytäry­htiö talous pääasi­as­sa ruot­salaisille yri­tyk­sille. Olemme jo siis peri­aat­teessa veroparati­isi tässä kohtaa

  21. Jos Marinin hal­li­tus olisi “lainan­nut” mil­jardin eläke­varoista, Kokoomus, PS ja iso osa medi­aa olisi aloit­tanut rai­vokkaan huu­tamisen. Täl­lä ker­taa, syvä hiljaisuus.

    Jos leikkauk­sia ja kiristyk­siä olisi käytet­ty ikäh­misyten hoivaan, Ukrainan tukemiseen ja maan­puo­lus­tuk­seen, sekin olisi ollut huyväksyt­tävää. Veronalen­nuk­set varakkaille ja samal­la lisävelka­an­tu­inen ylit­tävät ymmär­ryk­sen perus­te­u­na rajuille leikkauksille. 

    Jotenkin enää on vaikea ymmärtää mihin Kokoomus ja PS edes pyrkivät, jopa Trumpil­la on joukkoi­neen selkeä aja­tus tähän verrattuna.

    Vastaa

    1. JTS, koko hal­li­tuk­sen pystyssä pysymi­nen on Marinin hal­li­tuk­sen suju­van ja hyvän yhteiskump­panin ja täysin samo­ja arvo­ja sil­loin jaka­neen RKP:n käsissä.

      Aina tätä hal­li­tus­ta kri­ti­soidessa nos­te­taan esi­in Orpo ja Purra, kok ja ps.
      He tekevät tietenkin sitä mihin he koke­vat vaaleis­sa saa­mansa man­daatin riittävän.
      Silti edel­lisen hal­li­tuk­sen vank­ka tuk­i­japuolue RKP, nykyisen hal­li­tuk­sen vank­ka tuk­i­japuolue RKP ja seu­raa­van demar­i­hal­li­tuk­sen vank­ka tuk­i­japuolue RKP mah­dol­lis­taa kaiken tämän, mitä koko ajan tapahtuu. 

      Vain yksi ilmoi­tus RKP:ltä ja tämä hal­li­tus olisi nurin…
      Mut­ta halu­aako tätä poten­ti­aalia rohkeaa tekoa aidosti edes sdp ja muu oppo­si­tio, mielu­um­min tätä kak­si vuot­ta ja sit­ten vas­ta vaalien kaut­ta. Niinkö tämä tosi­aan pelataan? 

      Kävin luke­mas­sa RKP:n omil­la sivuil­la mis­sä puolue menee nyt. Sivus­to täyn­nä todis­telu­ja miten hyviä päätök­siä Orpo-Purra ‑hal­li­tus on taas tehnyt.
      Niin on tämän puolueen kohdal­la aina. Oppor­tunis­mil­la ei ole mitään rajaa.

      Vastaa

    2. Jos Marinin hal­li­tus olisi “lainan­nut” mil­jardin eläke­varoista, Kokoomus, PS ja iso osa medi­aa olisi aloit­tanut rai­vokkaan huu­tamisen. Täl­lä ker­taa, syvä hiljaisuus.

      Aika vaar­al­liselle tielle tässä hal­li­tus lähti. Sitä tul­laan käyt­tämään ennakko­ta­pauk­se­na tehdä sama uusik­si, ja pian ollaan jenkkien tilanteessa että eläk­er­a­has­tot on tyhjiä ja hal­li­tuk­sen jees-miehet tois­tel­e­vat miten se ei ole _oikeaa_ velkaa, eikä siis hait­taa mitään.

      Var­masti sille kek­sit­ti­in näen­näisen hyviä perustelui­ta (halvem­pi ottaa lainaa eläkkeistä kuin velka­kir­ja­markki­noil­ta, EU:n velka­an­tu­mis­säädök­set yms) mut­ta hyvin kyseenalaista kuitenkin.

      Sip­ilähän yrit­ti väyläy­htiö-pui­jauk­sel­laan päästä kup­paa­maan eläk­er­a­has­to­ja, onnek­si se sen­tään torpattiin.

      Vastaa

  22. Yhteisöveroa mak­sa­vat vain voit­toa tuot­ta­vat yri­tyk­set mut­ta tap­pi­o­ta tuot­ta­vat yri­tyk­set saat­ta­vat mak­saa ison määrän mui­ta vero­ja. Eli tämäkin on ihan selvää hal­li­tuk­sen poli­ti­ikkaa ottaa köy­hiltä ja antaa rikkaille.

    Mitä tulee kiin­teistöveroon, sitä per­itään nykyään vain pien­estä osas­ta maa­ta, entä jos veropo­h­jaa laa­jen­net­taisi­in ja kiin­teistöveroa perit­täisi­in kaik­ista kiin­teistöistä? Jokaiselle kiin­teistölle löy­tyy joku omis­ta­ja. Tutkimusten mukaan kiin­teistövero on yksi hai­tat­tomim­mista veroista.

    Vastaa

    1. “Mitä tulee kiin­teistöveroon, sitä per­itään nykyään vain pien­estä osas­ta maa­ta, entä jos veropo­h­jaa laa­jen­net­taisi­in ja kiin­teistöveroa perit­täisi­in kaik­ista kiin­teistöistä? Jokaiselle kiin­teistölle löy­tyy joku omis­ta­ja. Tutkimusten mukaan kiin­teistövero on yksi hai­tat­tomim­mista veroista.”

      Ympäristön kannal­ta kiin­teistövero on kohtu­ullisen hyvä vero. Se on myös siitä hyvä vero, että se per­itään liki täysimääräis­es­ti, kun sitä veroa ei pääse ulko­maille muut­ta­mal­lakaan karku­un. Verona kyl­lä voi vält­tää, jos ei ilmoi­ta kiin­teistöjä rek­isterei­hin. Suurim­mil­laan Suomes­sa jois­sain kun­nista jopa kol­man­nek­sen raken­nuk­sista on arvioitu puut­tuneen verot­ta­jan tietokan­nas­ta, kun on ver­tail­tu vero­tusti­eto­ja satel­li­it­tiku­vi­in. Ne ovat olleet toki lähin­nä pieniä talous­raken­nuk­sia, sauno­ja ja sel­l­aisia täy­den­täviä raken­nuk­sia, eivät yleen­sä ker­rostalon kokoisia talo­ja. Kiin­teistöveron ongel­ma on, että korkea kiin­teistövero vähen­tää uud­is­rak­en­tamista ja kiin­teistöi­hin tehtäviä kor­jauk­sia (kor­jausten jäl­keen kiin­teistövero nousisi) pitkäl­lä aikavälil­lä. Se on ympäristön kannal­ta hyvä asia, mut­ta heiken­tää talouskasvua. Kiin­teistöveron hait­to­ja käsit­tele­vis­sä tutkimuk­sis­sa kat­so­taan vai­htel­ev­asti sitä, mikä on hait­taa. Varsin yhtä lail­la kiin­teistöverokin on kiin­teistön omis­ta­jien käytet­tävis­sä ole­vista tuloista pois kuin moni muukin vero. Sen hait­taa hin­noitel­laan sisään kiin­teistö­jen myyn­ti­hin­toi­hin (mitä korkeampi vero, sitä alem­pi kiin­teistön hin­ta ja tois­in­päin) ja osin vuokriinkin.

      Vastaa

  23. Kiin­teistöveroa on ylis­tet­ty jo pitkään, nyt on Espoon uudessa taval­lises­sa ker­rostaloy­htiössä päästy jo tasolle, joka on 84,9 % vuo­tu­i­sista kaukolämpölaskuista. 

    On vas­tu­u­ton­ta kan­nus­taa kiin­teistöveron koro­tuk­si­in pere­htymät­tä nykyti­laan sanois­inko suo­raan MITENKÄÄN. Tai onko todel­la niin, että pääkaupunkiseudun asumiskus­tan­nuk­sil­la ei ole mitään merk­i­tys­tä esim työvoiman saan­ti­in yms.

    Kiin­teistöverol­la on luo­tu jo sel­l­ainen ”peloite”, jon­ka joh­dos­ta moni joutuu jo varautu­maan tulos­sa ole­vi­in koro­tuk­si­in ja leikkaa­maan muu­ta kulutustaan.

    Teo­reet­tise­na fak­tana esitetään myös väit­tämiä, joiden mukaan ”kiin­teistövero ei voi siir­tyä vuokri­in”. Käytän­nössä tämä teo­ria ei tai­da toimia kun vuokra­sopimuk­si­in yleistyy vuo­rasi­fon­naisu­us­lauseke, joka siirtää kiin­teistöveron vaiku­tuk­set suo­raan vuokri­in. Jos esim. pääkaupunkiseudul­la suurim­mas­sa osas­sa vuokra­sopimuk­sia on ko vuokran­määräy­tymise­hto mukana, siir­tynee kiin­teistöveron vaiku­tuk­set käytän­nössä vuokri­in varsin tehokkaasti vas­taavaan tapaan kuin nykyään tapah­tuu jo slv:n suhteen.

    Jo nykyisessä tilanteessa kiin­teistöverol­la on dynaamisia vaiku­tuk­sia toden­näköis­es­ti jopa enem­män kuin yhteisövero­muu­tok­sel­la. Teo­reetikko­jen on hyvä huo­ma­ta, että eri vero­jen dynaamiset vaiku­tuk­set riip­pu­vat suuresti myös niistä olo­suhteista, jois­sa ollaan veroa muutettaessa.

    Asumisen kiin­teistöveron puolit­ta­mi­nen olisi myös ollut lisään­tyvän ostovoiman jakau­tu­misen osalta ollut piristämässä talout­ta selkeästi parem­min kuin mar­gin­aaliv­eron voimakkaas­sa rajaamises­sa tapahtuu.

    Vastaa

    1. Juk­ka Nie­mi, kiin­teistövero on aika yleis­es­ti mukana uusis­sa yksi­ty­i­sis­sä maan­vuokra­sopimuk­sis­sa vuokralaisen vas­tu­ulle kokon­aan siir­ret­tävänä menona. Mut­ta niitä sopimuk­sia on rajalli­nen määrä. Yleisim­min asuin­talo­jen vuokra­sopimuk­set ovat vuokraa­jan ja kun­nan välisiä. Kun­nan omis­tamista ton­teista ei mene ton­tin osalta kiin­teistöveroa ollenkaan, vaan vain rakennuksesta.

      Kiin­teistövero asuin­huoneis­to­jen vuokrien osalta menee suo­raan vuokri­in ARA-kohteis­sa + niis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa vuokran määräk­si on sovit­tu asum­is­menot suo­raan. Sel­l­aisia sopimuk­si­akin on olen­nainen määrä. Ne ovat usein suku­laisille tai ystäville vuokrauk­sia taval­la, jos­ta ei syn­ny verotet­tavaa vuokrat­u­loa eikä verotet­tavaa lah­jaa. Asum­istuen saa­jien joukon kutistues­sa se sopimus­muo­to saat­taa taas jopa yleistyäkin. Yleisen asum­istuen aikaan mon­en van­hempansa omis­ta­mas­sa asun­nos­sa vuokral­la ole­van opiske­li­jan tai ystävän­sä vuokra-asun­nos­sa asu­van on kan­nat­tanut mak­saa asum­istuen mukaista markki­navuokraa, jot­ta hei­dän yhteiset kokon­ais­tu­lot ovat mak­si­moituneet, mut­ta jos tip­puu asum­istuelta, voi vuokrata­sona taas kan­nat­taa käyt­tää kohteen suorien asum­is­meno­jen suo­raan mak­samista, joi­hin sisäl­tyy kiinteistövero.

      Ahve­nan­maal­la osa kun­nista ei peri vak­i­tu­i­sista asun­noista ollenkaan kiin­teistöveroa, kun tulopo­h­ja on riit­tävän iso menopo­h­jaan näh­den veroa per­imät­täkin. Niihin voisi ehkä tehdä ver­tailu­ja, jos halu­aisi selvit­tää kiin­teistöveron vaiku­tuk­sia Suomen sisäl­lä. Tosin se ei ole ain­oa ero. Man­ner-Suomes­sa kiin­teistöverol­la sen sijaan on val­tion säätämät minimiprosentit.

      Vastaa

    2. Pitkäl­lä aikavälil­lä kiin­teistövero ei vaiku­ta vuokri­in, sil­lä nuo mainit­se­masi sopimuk­set eivät kestä ikuis­es­ti ja vuokralainen voi aina lähteä liian kalli­ista asun­nos­ta. Vuokrat määräy­tyvät kysyn­nän ja tar­jon­nan eikä kiin­teistövero vähen­nä tar­jon­taa. Ainakin tääl­lä PK-seudul­la asun­torak­en­tamista varten kaavoite­tut ton­tit kan­nat­taa kyl­lä rak­en­taa, vaik­ka se johtaisi korkeam­paan kiinteistöveroon.

      Vastaa

      1. Et siis ole huo­man­nut, että niitä kaavoitet­tu­ja tont­te­ja ei enää rakenneta?
        Val­taosa raken­nus­lu­vista siis lykät­ty ja tuhan­sia asun­to­ja myymättä.

        ASuin­rak­en­t­a­mi­nen on rom­ah­tanut Hkissäkin merkit­tävästi, muu maa­han on läh­es kuollut.

      3. Osmo Soin­in­vaarasanoo:
        29.4.2025 8:49

        Helsingis­sä vielä raken­netaan, mut­ta Van­taal­la ei juuri lainkaan.

        Tuos­ta voisi päätel­lä, että sun mielestä Hkissä ei ole ongelmaa?

        Kun siis 60% rak­en­tamis­es­ta pitäs olla kovan rahan rak­en­tamista ja siitä jää esim. 80% toteu­tu­mat­ta seu­raa­van vuosikymme­nen aikana?

        Nyt on siis pääl­lä isoin asuin­rak­en­tamisen kri­isi Hkissä var­maan sodan jälkeen.

        2023 aloituk­sia oli 5000 asuntoa.
        Viime vuon­na oli alle 3000.
        Tänä vuon­na vielä vähemmän.

        Tavoite kai on 8000?

        Tuhan­net uudet asun­not yhä myymättä.

        Jos poli­it­tis­es­ti haluis tehdä jotaan, niin pitäs kiireenvilkkaa lait­taa ton­tin­vuokran tuo­tok­si 2%.
        Asun­torak­en­t­a­mi­nen virkoaisi sil­lä ehkä vuosikymme­nen aikana. Muuten men­nään synkkään suun­taan koko sukupolvi.

      4. “Helsingis­sä vielä raken­netaan, mut­ta Van­taal­la ei juuri lainkaan.”

        Tuo on tot­ta. Mut­ta Hgis­säkin vapaara­hoit­teinen rak­en­t­a­mi­nen on ollut varsin hil­jaista. ARA-tuet­tua rak­en­tamista tehdään kuitenkin kovaa vauh­tia, toisin kuin muual­la maassa.

      5. tsanoo:
        29.4.2025 23:14

        “Helsingis­sä vielä raken­netaan, mut­ta Van­taal­la ei juuri lainkaan.”

        Tuo on tot­ta. Mut­ta Hgis­säkin vapaara­hoit­teinen rak­en­t­a­mi­nen on ollut varsin hil­jaista. ARA-tuet­tua rak­en­tamista tehdään kuitenkin kovaa vauh­tia, toisin kuin muual­la maassa.

        Toi on vähän miten sen nyt ottaa.
        Kun val­tu­us­to meni tap­pa­maan Hitak­sen, ennen kuin kor­vaavaa olis edes pohdit­tu ja sit­ten hal­li­tus tap­poi ASO:n, niin julki­nen tuotan­to jää merkit­tävästi tavoitteistaan.

        Mut­ta kyl­lähän sen rooli koros­tuu, kun yksi­tyi­nen lähe­nee nollaa.

        Hkissä ei nyt sit­ten vain voi asua muuten kuin jonkun toisen hyödyk­si, jos ei ole lah­ta alin­ta tai ylin­tä desi­il­iä. Noin karkeasti yleistäen.

    3. Oletko huo­man­nut, että kiin­teistöveron voi puolit­taa muut­ta­mal­la puo­let nyky­istä pienem­pään asuntoon?

      Vastaa

      1. Olen huo­man­nut. Näköjään Vihreän Liiton ratkaisu niille joille iskee “pikavoit­to” näis­sä arpajaisissa.

  24. Yamalle tiedok­si että sel­l­aisia venäläisiä yri­tyk­siä jot­ka investoisi­vat suo­raan Suomeen on aika vähän. 

    Okei, kiitos tiedos­ta, sit­ten ei tulisi siis edes niitä.

    Vastaa

  25. Seu­raaval­la hal­li­tuk­sel­la tulee ole­maan help­poa. Voi esim. tuo­da Val­tiony­htiöi­den yhteisöverot suomeen, kun nykyi­nen mak­saa ne muual­la. Esim. For­tu­min yhteisöverot meni tämän hal­li­tuk­sen päätök­sil­lä Hol­lan­ti­in ja Irlantiin.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki kom­men­tille kom­ment­ti­na että Neste päät­ti Marinin hal­li­tuk­sen aikana investoi­da uuden jalosta­man Rot­ter­dami­in. Tämä päästös tehti­in jo ennen Orpon hal­li­tus­ta. Irlan­nin osu­us on vain kir­jan­pidolli­nen. Laa­jem­pi keskustelu val­tiony­htiöi­den ase­mas­ta pörssiy­htiöinä olisi syytä tark­istel­la kri­it­tis­es­ti ja pohtia pitäisikö val­tiony­htiöi­den olla edes lis­tet­tuna pörssi­in. Yksi vai­h­toe­hto olisi se että val­tio myisi val­tiony­htiöi­den enem­mistöomis­tuk­sen kokon­aan pois ja jäl­jelle jäisi vain vähemmistöomistus.

      Vastaa

      1. Miten­hän mah­taa olla Ran­skas­sa, jos­sa julki­nen puoli omis­taa paljon suuryri­tyk­siä, ovatko ne kuitenkin pörssissä?

      2. Onnek­si sekin, että val­tioy­htiöi­den veron­mak­su ulko­maille tulee kansan tietoon jäi vain tähän yhteen ker­taan. OrpoP­urran hal­li­tus oppi ker­ras­ta ja lin­jasi, ettei val­tion enem­mistöomis­teisil­ta yhtiöiltä vaa­di­ta lak­isääteisen tason ylit­tävää verora­por­toin­tia ja pienem­mät val­tiony­htiöt vapau­tu­vat kokon­aan maako­htaiselta veroraportoinnilta.

        Oma kansa ensin ajat­telu olisi todel­la vahin­gol­lista hallitukselle.

  26. No nyt tuli tieto, mil­lä rikkaille tehtävät varain­si­ir­rot oikeasti rahoitetaan:

    VALTIOVARAINMINISTERIÖ ennus­taa julk­isy­hteisö­jen velan suh­teessa bkt:hen ole­van vuo­den 2029 lopus­sa jo läh­es 90 pros­ent­tia, kun se oli vuon­na 2008 noin 35 pros­ent­tia. Pet­teri Orpo sai hal­li­tus­vas­tu­un tilanteessa, jos­sa val­tion vel­ka oli laskus­sa ja uhka ylit­tää 60% velkata­so oli väistynyt.

    Vastaa

  27. Jaakko Ksanoo:
    30.4.2025 16:50

    Tarkoitin siis sitä, että jos tekee osa-aikaista työtä, mik­si tehdä ylitöitä sen päälle, eikö voisi tehdä nor­maalia työaikaa sit­ten? Ja jos halu­aa tehdä osa-aikaista nimeno­maan työkuor­mi­tuk­sen takia, mik­si samal­la halu­aisi tehdä ylitöitä? Päivys­tämi­nen taas on käsit­tääk­seni virkavelvol­lisu­us, jota yksi­tyisel­lä puolel­la ei ole. Hyv­in­voin­tialueil­la on kaiketi velvol­lisu­us huole­htia siitä, että kiireel­listä hoitoa on tar­jol­la kaikki­na vuorokau­den aikoina ja viime kädessä se var­maan ostopalvelu­nakin sit­ten tehdään mikäli virkalääkäre­itä ei ole tarpeek­si. Nopeahkol­la lukaisul­la käsitin asian niin, että päivys­tämi­nen ei ole varsi­naista yli­työtä, vaik­ka sitä tehdäänkin nor­maalin työa­jan lisäk­si. Minus­ta taas tätä taus­taa vas­ten on aika loogista, että päivystysvuoro­ja kor­vataan vas­taa­vana vapaana, jot­ta työa­jas­ta ei tule kohtu­u­ton­ta. Jos virkalääkäri nyt sit­ten tekee täyt­tä työaikaa päivystyk­set mukaan lukien ei vält­tämät­tä enää riitä voimia tehdä rahakkai­ta sivukeikko­ja yksi­tyiselle puolelle, joten täl­laises­sa tapauk­ses­sa osa-aikainen työ julkisel­la puolel­la muo­dos­tunee houkuttelevaksi.

    Ehkä esimerk­ki numeroil­la auttaa:

    Lääkäri tekee sun­nun­taina 12h-päivystyksen.
    8h menee siis 200%-liksalla ja sit­ten 4h 400%-liksalla.
    Eli tuos­ta tulee siis 32 tun­nin palkka.
    Jos ja kun työ­nan­ta­ja suos­tuu mak­samaan vain 40 tun­tipalkkaa viikos­sa, niin tuo lääkäri tekee sit­ten tuol­la viikol­la vain toisen 8h-työpäivän.
    Joka siis tekee yhteen­sä 40h-palk­ka 20h-duunista.

    Jos lääkäri halu­aa oikeasti tehdä sen 40h-työvi­ikon, niin tekee tuos­sa tilanteessa sit­ten 20h yksityiselle.

    Voi olla, että hei­dän työe­htosopimuk­sis­sa on, että su-yli­työstä saa vain 300%, en jak­sa tuo­ta nyt alkaa kaivel­la, mut­ta tuon pitäisi antaa ymmär­rys asiasta.

    Jos ja kun ylitöi­den ja pyhätöi­den takia työvi­ikko jää työ­tun­tien mukaan huo­mat­ta­van vajaak­si, mut­ta ei make­tun palkan mukaan, jää tiet­ty epä­selväk­si, mitä tarkoit­taa se, että neljä­sosa tekee “osa-aikatyötä”.
    Jos tuo päivys­tävä ylitöitä ja pyhätöitä tekevä lääkäri tekee 10h/viikko yksi­tyiselle, niin onko hän sit­ten yksi noista “osa-aikatyötä” tekevistä?
    Käsit­täisin, että kaikkien työsken­tele­vien lääkärei­den _keskiarvoinen_ työai­ka on toi yli 40h.

    Tää on oikeas­t­aan hir­mu hyvä esimerk­ki siitä, miten huono viestin­tä aiheut­taa sekä leg­en­do­ja, että mysteereitä.

    Vastaa

  28. Lääkärei­den työajasta:
    https://www.laakariliitto.fi/tutkittua-tietoa/tutkimukset/tyoolot-ja-terveys/

    Tuol­ta kun klikkaa auki kohdan “Lääkärin työai­ka on pidem­pi kuin työväestöl­lä keskimäärin”, niin näkee sit­ten ne ilmeisen todel­liset tunnit.
    Joka tekee varsi­naista sanalaat­tia jo tuos­ta klikat­tavas­ta otsikostakin.

    Kun siis täyspäiväiset tekevät pidem­pää viikkoa kuin ka. suo­ma­lainen työntekijä.

    Mut­ta osa-aikaiset eivät tee. Osa-aikainen ter­veyskeskus­lääkäri tekee keskimäärin 32,1 h.
    Jos­ta siis 29h “pää­toimes­sa” ja siten “sivu­toimes­sa 3,1h.

    Eli taitaa tää lääkärien lyhyt työvi­ikko pitää paikkaansa, vaik­ka yrit­tävät sitä selit­tää toiseksi.

    Vastaa

    2. “Tuol­ta kun klikkaa auki kohdan “Lääkärin työai­ka on pidem­pi kuin työväestöl­lä keskimäärin”, niin näkee sit­ten ne ilmeisen todel­liset tunnit.
      Joka tekee varsi­naista sanalaat­tia jo tuos­ta klikat­tavas­ta otsikostakin.”

      Työ­tun­te­ja on todel­la vaikea ver­ra­ta eli alo­jen kesken, kun työai­ka määrit­tyy eri tavoin. Lääkärien TESin mukaan työaikaa on lähtöko­htais­es­ti kaik­ki se aika, mikä vietetään työ­paikalla työ­nan­ta­jan käytet­tävis­sä. Enin­tään 20 min­uutin ruokatauot työn lomas­sa kuu­lu­vat viral­liseen pal­ka­lliseen työaikaan. Ilmaisu tarkoit­taa sitä, että lääkärin lounaan voi peri­aat­teessa hätäti­lanteessa työ­nan­ta­ja vaa­tia keskeyt­tämään. Käytän­nön tulk­in­ta­puoli työe­htosopimuk­ses­ta lie­nee, että kun matkaakin on louna­s­paikkoi­hin, pal­ka­llisen tauon pitu­us voinee käytän­nössä olla jonkin ver­ran pidem­pikin kuin 20 min­u­ut­tia. Jo pelk­istä lounas­tauoista tulee pari sel­l­aista tun­tia viikos­sa työaikaan, joi­ta joil­lain toisil­la aloil­la ei työaikaan lasketa.

      Päivysty­sai­ka on ihan tot­ta — mut­ta usein päivystysa­jas­ta seu­raa vas­taavasti vapaa­ta. Suomes­sa on lain mukaan mak­simivi­ikko­työai­ka, joka on 48 tun­tia 4 kuukau­den tasoit­tumis­jak­son aikana. Viit­ta­maas­sasi tilas­tossa esim. sairaalois­sa kokoaikaisil­la työn­tek­i­jöil­lä tosi­asial­lisen työa­jan keskiar­vo olisi 48,9 tun­tia viikos­sa, mikä on laiton luke­ma. Luke­man voi selit­tää se, jos luke­ma kuvaa niiden viikko­jen luke­maa, kun henkilö on töis­sä — mut­ta jät­tää huomioimat­ta se, että pitk­inä työvi­ikkoina ker­tyy lep­o­jak­so­ja, jot­ka pide­tään vuosilo­ma-ajan lisäksi.

      Vuos­i­työaikana näitä olisi mielekkäin­tä tarkastel­la + sen tiedon kera, miten lounasa­jat mis­säkin huomioidaan.

      Vastaa

      1. Se, että alle puoltun­tista ei las­ke­ta “ruokatun­niksi” on ihan yleistä ja samat sään­nöt on esim. tv/­ta­pah­tu­ma-alal­la. (Ollaan siel­lä palkka­haitarin toises­sa päässä.)
        Työa­jas­ta voi laskea ulos vain sel­l­aisen ruokatun­nin, jol­loin työn­tek­i­jä on vapaa myös pois­tu­maan työ­paikaltaan. Eli jos kesto tai sijain­ti on rajat­tu, se las­ke­taan työaikaan.

        Jos lääkärili­it­to ei ilmoi­ta vuos­i­työaiko­ja, jot­ka siis sisältävät lomat, niin se var­maan sit­ten huijaa.
        Olis­han se hyvä, että noi­hinkin tilas­toi­hin olis kiveen hakatut sään­nöt (lue: val­ti­olli­nen tilas­toi­ja ≈ puoluee­ton tilas­to), niin etu­jär­jestöt eivät pää­sis niitä vääntelemään.

  29. Sel­l­ainen pieni huomio, että vaik­ka työt­tömiä tulee lisää, niin tämä hal­li­tus on paisut­tanut julk­ista sek­to­ria. Työ­paikat ovat läht­e­neet yrit­täjiltä ja työn­tek­i­jöiltä, julkiset työ­paikat ovat pikkaisen nousseet. 

    Ja tämä muu­tos on tehnyt sen, että ensim­mäistä ker­taa ikinä (Eu:n data alkaa tosin vuodes­ta 1994) Suomen julki­nen sek­tori on Euroopan suurin!

    Onnea Suo­mi! Ollaan nykyisen hal­li­tuk­sen ansios­ta lähempänä kom­mu­nis­mia kuin koskaan aiem­min. Tosin tämä taitaa olla sel­l­aista Stal­in­in Neu­vos­tili­it­toa eikä mitään vas­sar­i­unel­maa, mutte kuitenkin. Onnea!

    Vastaa

    1. Van­hus­ten­hoito vaati lisää väkeä ja paljon, kos­ka van­hus­ten määrä kas­vaa rajusti. Sodana­jan pienet ikälu­okat ovat vai­htueet sodan jälkeisi­in suuri­in ikälu­okki­in. He kan­soit­ta­vat van­hainkote­ja ja sairaaloiden päivystyk­siä ja vuodeosas­to­ja. ikäluokkiin

      Vastaa

  30. Tossa on vielä dataa tarkastel­lessa nou­se­via faktoja:

    Julkisen talouden tas­apaino suh­teessa brut­tokansan­tuot­teeseen, sijoi­tus 27 eu maan joukossa:

    Marinin aloi­tus 2019, sija 20.
    Marin 2020, sija 11
    Mrin 2021, sija 11
    Marin lope­tus sija 8.

    OrpoP­urran raju start­ti ja sijoi­tus 16.
    2024 lopus­sa sija 20.
    2025 ennustet­ta ei ole vielä kor­jat­tu tämän edel­lisen riihen seu­rauk­se­na, mut­ta viimeisek­si taide­taan päästä.

    Aika kova suori­tus. OrpoP­urran “race to the bot­tom” on vaat­in­ut var­muudel­la poikkeuk­sell­s­ta osaamattomuutta.

    Vastaa

    1. Ja kun kysyt poli­itikol­ta, että miten “kowa suori­tus” onnis­tui, niin ker­to­vat, että ovat nou­dat­ta­neet ain­oaa ja paras­ta laskel­maa ja ennus­tus­ta, joka tehty virkavastuulla.

      Vastaa

      2. kom­ment­ti­sanoo:
        2.5.2025 21:54

        Pari käp­pyrää. Vaik­ka sivu on vain kuvan­jakopalvelu, niin läh­teet on mainit­tu ja kuvaa­jat on oikein:

        https://aijaa.com/Zj6agL

        Ihan hyviä käp­pyröitä, noi kan­deis posta­ta use­am­paankin fb-ryhmään.
        Ja X:ssä tiet­ty merkki­henkilöi­den feediin.

        Link­ki tilas­toon olis paljon parem­pi lähde­vi­it­taus kuin “VM:n laskel­mat” tai “Työvoimatutkimus”.

        Inter­net toimii linkeil­lä, toiv­ot­tavasti jollekin tule­valle sukupolvelle sitä ale­taan opet­taa jo kouluissa.

      3. Tähän kom­ment­ti­na: “Link­ki tilas­toon olis paljon parem­pi lähde­vi­it­taus kuin “VM:n laskel­mat” tai “Työvoimatutkimus”.”

        https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tyti/statfin_tyti_pxt_135z.px/?fbclid=IwY2xjawKG98pleHRuA2FlbQIxMABicmlkETAzZmVoaU5oMHY4cEl4dVJuAR78Ajtf6fiO7dYqdSbQ7qjJ8GuAde89XrK5hyTq18_BAn21OE9OluwsYqQfIw_aem_xETUqYlbj8O7eIWzHKsKqA

        Siinä on link­ki tilastoon. 

        Tilas­toil­la ei ole kauheam­min merk­i­tys­tä, kos­ka ain­os­taan tun­teel­la on tämä päivänä merk­i­tys­tä. Kokoomuk­sel­la se on oppor­tunis­mi ja per­suil­la pelko. Ketään ei lähtöko­htais­es­ti kiin­nos­ta nuo tilas­tot ja jos heit­tää ver­tailua edel­lis­ten hal­li­tusten ajal­ta, niin eihän kukaan usko ja vasem­mis­to­han on aina väärässä.

        Aikoinaan luulin, että kokoomus­laiset on vain tyh­miä, mut­ta kyl­lä ne taitaa olla rois­to­ja. En enää jak­sa uskoa, että ne ihan vahin­gos­sa tekee kaiken päin helvettiä.

      4. kom­ment­ti­sanoo:
        6.5.2025 17:18

        Siinä on link­ki tilastoon.

        Jees,
        mulle vaan henk.koht. on men­ny luot­ta­mus Tilas­tokeskuk­sen tilastoihin.

        Ekak­si, kun tarvitsin ihan oikeasti talouteeni merkit­täväl­lä taval­la tietoa vuokrahin­noista, niin selvisi, että hei­dän tilas­tot ovat kalpea aav­is­tus todel­lisu­ud­es­ta, ainakin tiety­il­lä alueilla.

        Nyt sit­ten kun tarkastelin (LKH:ssa) asun­torak­en­tamisen tilan­net­ta sen suh­teen, että paljonko Hkissä on jäänyt omis­tusasun­to­ja myymät­tä, niin Tilas­tokeskus väit­tää, että viimeiset 10 vuot­ta noin puo­let jäänyt myymättä.

        Tilas­tokeskuk­sen tilas­tot tart­tis tosi­aan jonkun laat­u­lu­ok­i­tuk­sen, kun sieltä pilk­istää niin väärää tietoa, että se tekee tietope­rus­taisen poli­it­tisen päätök­sen­teon mahdottomaksi.
        Val­heel­li­sis­sa tilas­tois­sa pitäisi olla iso varoi­tus heti otsakkeessa.

    2. En ota kan­taa siihen, mikä on minkäkin hal­li­tuk­sen sija. Mut­ta sen totean, että niin tuloi­hin kuin menoi­hinkin vaikut­taa aiem­pi­en hal­li­tusten toiminta.

      Vuon­na 2020 sovit­tu elpymis­paket­ti esimerkik­si oli äärim­mäisen huono sopimus Suomen kannal­ta. Elpymis­paketin kus­tan­nuk­sista Suo­mi mak­saa sopimuk­sen mukaan vuo­teen 2058 asti. Sopimuk­sen mukaan Suo­mi sai elpymis­paketista noin 2 mil­jar­dia ja mak­saa sen saamis­es­ta 6,6 mil­jar­dia + lasken­nal­liset “korot”, joi­ta ennen vuot­ta 2058 ehtii ker­tyä. Esimerkik­si vielä vuon­na 2050 toimi­vankin hal­li­tuk­sen menois­sa tulee näkymään vuo­den 2020 sopimus meno­ja lisäävänä asiana. Val­tion tulot ja menot ovat pitkäjän­teisiä asioi­ta, jois­sa aiem­pi­en val­tion johta­jien päätök­set sito­vat seu­raa­jia monel­lakin tavoin.

      Vastaa

      1. tosanoo:
        2.5.2025 10:06

        En ota kan­taa siihen, mikä on minkäkin hal­li­tuk­sen sija. Mut­ta sen totean, että niin tuloi­hin kuin menoi­hinkin vaikut­taa aiem­pi­en hal­li­tusten toiminta.

        Vuon­na 2020 sovit­tu elpymis­paket­ti esimerkik­si oli äärim­mäisen huono sopimus Suomen kannal­ta. Elpymis­paketin kus­tan­nuk­sista Suo­mi mak­saa sopimuk­sen mukaan vuo­teen 2058 asti.

        Suomen isoin ongel­ma on se, että hal­li­tus yrit­tää tehdä “oikein” huoli­mat­ta siitä, mitä naa­pu­rit ja isom­mat maat tekevät, eri­tyis­es­ti EU:ssa.
        Kun EU viritetään opti­moiden iso­jen toim­i­joiden tarpei­ta, pitäisi pienen maan aina toimia niiden vanavedessä. Tai ainakin ne huomioonottaen.

        Tois­taisek­si on tehty “ide­ol­o­gisia” päätök­siä, kun sit­ten muut maat helikopteroi mas­si­ivisia infla­torisia tukipaket­te­ja mil­loin millekin.

        Reaa­liko­rot painunevat koh­ta taas pakkaselle, mis­sä ne ovat val­taosan tästä vuosi­tuhannes­ta jo olleet, joten tule­vista koroista ei kan­na­ta kan­taa liial­lista huolta.

  31. Kiin­nos­taisi kovasti kuul­la lisää ajatuk­si­asi siitä kuin­ka saadaan vähen­net­tyä Suomes­sa koulutet­tu­jen vuo­toa ulkomaille.

    Vastaa

    2. Jonas:

      Ole­tan, että edelleen Suomen maa­han­muu­tossa on enem­mistö Suo­ma­laisia. Ns. palu­umuut­ta­jat ovat osa maa­han­muut­toa ja usein merkit­tävä osa sitä. Itse esim. olen 4 ker­taa suomen maa­han­muut­to tilastossa.

      Ja kolme ker­taa olen siinä koulutet­tu­jen maas­ta­muut­to tilastossa…

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki Kom­men­tille kysymys että näkyvätö palu­umuut­ta­jat Suomen maa­han­muut­to tilas­tois­sa? Olen ymmärtänyt että palu­umuut­ta­jat eivät näy maa­han­muut­toti­las­tois­sa vaan ne tilas­toidaan erik­seen. Palu­umuut­ta­jan ei tarvitse käy­dä läpi maa­han­muut­to­pros­es­sia pait­si jos hänen puolison­sa on ulko­maan kansalainen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.