Hallitus kehui tulevansa lapsiperheitä vastaan työtulovähennyksen lapsikorotuksen kanssa. Kuulosti kauniilta, mutta miksi työtulovähennys eikä lapsilisän korotus?
Tilastoja väärin tulkitseva ajattelee, että lapsilisän korotus lisää julkisia menoja kun taas verovähennys alentaa veroastetta, mutta jos pysähtyy hetken pohtimaan asiaa ymmärtää, ettei tällä ole merkitystä.
Sillä sen sijaan on merkitystä, että kun lapsiperheiden tuki sidotaan työtulovähennykseen, se suunnataan vain niille lapsille, joiden vanhemmilla on työpaikka, mutta ne joilla sitä ei ole, suljetaan ulkopuolelle. Heiltä on sen sijaan viety pois työttömyysturvan lapsikorotukset. Ilmeisesti myös yksinhuoltajien lapsia tuetaan puolet sitä, mitä kahden huoltajan vanhempia, mutta tästä en ole varma, koska lakiesitystä ei ole.
Helsingissä vuokra-asunnossa asuvan kaupan kassalla osa-aikatyötä tekevän yksinhuoltajaäidin saama musertava isku on yhä korjaamatta.
Täystyöllisyyden olosuhteissa voisi jotenkin vielä ajatella, että hyvinvointivaltion rahoitus on syy pakottaa kaikki töihin. Euroopan suurimman työttömyyden oloissa tämä ei oikein toimi. On aika kovaa sosiaalipolitiikkaa rajata lapsille suunnattu tuki vain niille onnellisille, jota ovat päässeet töihin.
Ulkopuolelle suljetaan varmaan myös osa heistä joilla on työpaikka: He jotka käyvät töissä mutta ei ole tarpeeksi tuloja hyötyä korotetusta työtulovähennyksestä täysimääräisesti?
Kaikki sosiaalipolitiikan mittarit huutaa punaisena OrpoPurran hallinnolle. Mieti ihan mikä tahansa mittari ja kaiva siihen faktat.
Teinien itsemurhat? Tuplaantuneet vuodessa.
Huumekuolemat? Itsenäisen suomen historian huipussa, kovempi taso kuin koskaan.
Vankien määrä? Neljä uutta vankilaa rakenteilla, jotta saadaan vihervassarit vangittua
Lapinjärven gulagit? Uusia perustettu mm. lohjalle, paikat täynnä ja kaikkia ei voida leirittää.
Työttömyys? Päästiin koko euroopan ykköseksi
Velka? Miljardeja lisää ulkomaille, tulevat vassarihallinnot kuittaa kulut
Säilöönotot? Ennätyspitkät vankeusajat lapsille konnunsuolla 2 ja 5 vuotiaille lapsille.
Harjun saunassa jo koko ikänsä kalliossa asuneet eläkeläiset valittavat, kun ensimmäistä kertaa eläissään ei ole enää varaa olla kotona vaan joutuu lähtemään pois.
Näillä mennään! Onko jollakin jotain positiivista uutista tähän aiheeseen?
Hallituksen linja on että työssäkäyntiä tuetaan ? Työn teosta on kuluja ‑esim ne tarhamaksut ja työmatkat ja vientönit ja tuonut ja ei ehdi nauttia kaikesta ilmaistarjonnasta kaupungilla viikolla. Työssäkäyvällä on enemmän kuluja lapsesta kyllä.
lapsilisistä olisi syytä panostaa ne lapsilisät toisin päin — kolmesta neljästä ekasta enemmän ja sen jälkeen vähemmän. Eka se kallein on
Useammalle muutama ennen kuin yksille suurta laumaa
Ehkäpä se työpaikan vastaanotto tulee pikkuisen kannattavammaksi noin. Vaimon kannattaa mennä töihin? Ja kyllä lapsivähennykset ennen oli niin että vanhempien piti valita kummalle ne meni
Jarno
” lapsilisistä olisi syytä panostaa ne lapsilisät toisin päin — kolmesta neljästä ekasta enemmän ja sen jälkeen vähemmän. Eka se kallein on ”
Mutta ihmisten palkkatulot ovat vakiot, olipa hänellä yksi tai neljä lasta. Jokainen lapsi vie rahaa eli vapaata käyttörahaa on vähemmän ja vähemmän.
Suurimmalla osalla pariskunnista rahat riittävät hyvin yhteen lapseen, mutta mitä useamman hankkii, sitä niukemmaksi materiaalinen elintaso käy.
Itse uskon, että suurin vaikuttavuus saadaan nykyisellä tavalla.
Syltty, olen samaa mieltä. Tätä mainitsemaasi asiaa eivät lainsäätäjät halunneet ollenkaan huomioida esimerkiksi oppimateriaalisälainsäädäntöä säädettäessä:
“Suurimmalla osalla pariskunnista rahat riittävät hyvin yhteen lapseen, mutta mitä useamman hankkii, sitä niukemmaksi materiaalinen elintaso käy.”
Oppimateriaalilisä on nykyisin 52,24 €/kk. Ehtona on, että vanhempien yhteenlasketut tulot ovat enintään 41 100 €/vuosi eli yhteensä noin 3288 €/kk (jos vuodessa on 12 kuukautta ja huomioidaan 0,5 kuukauden tulojen verran lomarahaa).
Voisi olettaa olevan aika eri asia tuen tarpeen kannalta, jos lapsia on huollettavana 1 kpl 41 100 euron vuositulolla kuin jos lapsia on vaikkapa 10. Jos perheessä on 2 aikuista ja 10 lasta, se on reilusti köyhyysrajan alapuolella 42 200 euron vuosituloilla ja alittaa reilusti toimeentulotuenkin tulorajat (jos varallisuutta ei ole), mutta oppimateriaalilisän ehtojen mukaan sellainen perhe on silti ylituloinen.
Sosiaalitukien kokonaisuus on täynnä ihan erilaisia tavoitteita keskenään omaavia tukimuotoja. Lapsilisää annetaan erityisesti isoille perheille, kun taas esimerkiksi juuri oppimateriaalilisän saajista erittäin harva on isoista perheistä, kun tuloraja ylittyy kahden vanhemman perheessä jo sillä, että toinen vanhempi saa minimipäivärahaa ja toinen palkkaa alle 2500 €/kk — riippumatta siitä, montako lasta niillä tuloilla pitäisi elättää.
Jos on yksi vanhempi ja 1 lapsi, 3288 €/kk tuloraja voi olla henkeä kohti tarkoittaa aika erilaista niukkuutta kuin sama euromäärä tulorajana vaikka 2 aikuiselle ja 6 lapselle, saati 2 aikuiselle ja 10 lapselle kuukausituloiksi jaettuna.
Jarno kirjoitti:
“lapsilisistä olisi syytä panostaa ne lapsilisät toisin päin — kolmesta neljästä ekasta enemmän ja sen jälkeen vähemmän. Eka se kallein on ”
Ei ole kalleus kyllä noin päin. Paitsi silloin, jos ensimmäiseen lapseen vain panostaa eniten. Lisälasten osalta säästöä kertyy lähinnä vain siitä, että tyydytään vähempään, eli ei ostetakaan kaikkea uudentasoisena. Jos tyytyy ensimmäisen lapsen kohdallakin käytettyihin lastenvauhuihin ja ostaa vaatteet käytettynä kirpparilta, kulutaso ensimmäisestä lapsesta ei ole yhtään sen isompi kuin toisestakaan lapsesta.
Lisäkulut tulevat erityisesti neljännen lapsen jälkeen, ja kasvavat joka lapsesta. 6 hengen perhe ei enää mahdu 5 hengen autoon. Vaikkei omistaisi itse autoa, se asia tulee vastaan niissä tilanteissa, joissa auto olisi kulkupeli, jota käytettäisiin. Matkatessa isompi perhe ei pysty majoittumaan enää yhteen huoneeseen, toisin kuin 1 ja 2 lapsen perheet voivat vielä tehdä, ottaen 2 vuodetta + lisävuoteen samaan huoneeseen. Eikä yksiö tai kaksiokaan enää oikein vakituisen asunnon kooksi useamman lapsen perheissä riitä. Perheen koon kasvu kasvattaa paitsi asunnon vuokramenoa tai asuntolainan määrää, myös sähkölaskua, vakuutuslaskua ja vesilaskua. Iso lisäkulu lapsista aiheutuu yleensä asumis- ja kuljetuskuluissa, harrastuskuluissa sekä erityisesti kertymättä jäävistä tuloissa.
Yhden lapsen perheessä lapsen sairastumisia on keskimäärin harvoin verrattuna isoihin perheisiin. 4 lapsen perheessä lasten sairauspäiviä, jolloin vanhempi joutuu jäämään kotiin, on todennäköisesti selvästi enemmän kuin 1 lapsen perheessä. Joissain töissä (erityisesti korkeakoulutetuilla) tulot juoksevat lasten sairastuessa ja sen takia poissa ollessa kuten muutenkin. Mutta monessa työssä se tarkoittaa tulonmenetystä. Yrittäjällä jää tulot saamatta, opiskelijalla opinnot etenemättä ja urakkapalkkaisella työntekijällä urakka ei etene ja tulospalkkioon perustuvan palkkausjärjestelmän työntekijöillä tulosta ei kerry.
Moni keskituloinen perhe reagoi asiaan niin, että mahdollisesti aiemmin harjoitettu matkailu hiipuu sen jälkeen kun lapsia on enemmän kuin 2. Syynä se, että ei ole varaa ostaa kahta hotellihuonetta ja maksaa matkakuluja niin monesta lapsesta. Yhden lapsen perheissä matkailu on (lapsilisää lukuunottamatta) samantuloisissa perheissä huomattavasti yleisempää kuin monilapsisissa perheissä.
Yhden lapsen keskimääräinen lisäkustannus perheelle on sosiaali- ja terveysministeriön teettämien laskelmien perusteella keskimäärin noin 500 e/kk, mikä näkyy toimeentulotuen normeissa (perusosat ovat noin 400 €/kk/lapsi + asumismeno-osa vesimaksuosineen + muut osat ovat keskimäärin ainakin noin 100 e/kk).
Lapsilisä kattaa lapsista aiheutuvista lisäkustannuksesta vähemmistön. 4 lapsen perheessä lapsista aiheutuva lisäkustannus voi olla 2000 €/kk. Lapsilisä kattaa siitä noin neljäsosan, ja perheen omavastuuosuus on sen kokoisissa toimeentulotukea ja asumistukea saamattomissa lapsiperheissä nykyisin noin 1500 e/kk.
Asia näkyy myös asumisväljyystilastoissa. Isot lapsiperheet asuvat kaikkein vähimmällä väljyydellä. Niissä ei ole varaa isompiin asumismenoihin. Väljimmin asuvat Suomessa yksinasuvat aikuiset. Lapsiperheistä väljimmin (eniten neliöitä per asukasmäärä) asuvat tilastojen mukaan 1 lapsen perheet.
“Täystyöllisyyden olosuhteissa voisi jotenkin vielä ajatella, että hyvinvointivaltion rahoitus on syy pakottaa kaikki töihin. Euroopan suurimman työttömyyden oloissa tämä ei oikein toimi. On aika kovaa sosiaalipolitiikkaa rajata lapsille suunnattu tuki vain niille onnellisille, jota ovat päässeet töihin.”
Olen täysin, täysin samaa mieltä Soininvaaran kanssa: hemmetin väärin ja epäoikeudenmukaista. Jopa raukkamaista jos taustaoletuksena pidetään pohjoismaisen yhteiskuntamallin eetosta.
Mutta otetaanpa reality tsekkaus. Tämän mahdollistaa hallituksessa jokainen hallituspuolue. Myös pieni RKP, ns. sivistysporvaripuolue, joka tätä hallitusta pystyssä pitää.
Kahden vuoden kuluttua kuitenkin tämä tätä nyt raukkamaista sosiaalipolitiikkaa tekevä puolue tulee sulassa sovussa tekemään yhtä sulavaa hallitusyhteistyötä, sitten vain toisenlaista, mm. vihreiden ja puh.joht. Sofian Virran kanssa demarijohtoisessa hallituksessa.
Silloin pelin säännöistä sovitaan toisenlaisessa kokoonpanossa.
Onkohan siellä eliitissä (ei, tämä ei ole populistinen termi) kenelläkään ideaa, miltä tämä kaikki tuntuu tämän kyynisen relativistisen politikoinnin heikoimmissa kohderyhmissä?
Uskon että ei ole.
RKP pomppii Marinin arvovasemmistohallituksesta oikeistohallitukseen miten sattuuu. Ja tuleville hallituskumppaneille (sdp ja vihr. ainakin) tämä on sitten vuonna 2027 ihan helt okej.
Ei ihme jos luottamus politiikkaan ja puolueisiin laskee ja laskee, ja osallistuminen vaaleihin huitelee 50 prosentissa kuten kuntavaaleissa.
Soininvaara kysyi: “miksi työtulovähennys eikä lapsilisän korotus?”
Hyvä kysymys. Olettaakseni asian taustalla on etenkin pyrkimys kannustaa työssäoloon. Mutta voi siihen valintaan olla vaikuttanut sekin, että asia on voitu nähdä hyödylliseksi valtiontalouden kannalta siksikin, että työtulovähennyksen rahoittavat osin myös kunnat ja kirkot. Työtulovähennys kun kohdistuu myös kunnallisveroon ja kirkollisveroon osalla ihmisistä. Lisäksi muihin maihin työtulonsa kokonaan verotuttavat, mutta Suomesta lapsilisää kuitenkin nostavat eivät saa työtulovähennystä hyödynnettyä, mutta lapsilisän korotuksen saisivat.
Huono asia tässä on se, että asia kannustaa lasten hankinnan yrittämiseen vasta vanhana, kuten ansiosidonnainen vanhempainpäivärahakin. Vanhana taas on riski sekä lapsettomuuteen että syntyvän lapsen sairauksiin kohonnut. Jos saa lapset jo opiskelijana, ei saa työtulovähennystäkään käytännössä yleensä hyödynnettyä.
Soininvaara kirjoitti jostain syystä myös näin:
“Ilmeisesti myös yksinhuoltajien lapsia tueteen puolet sitä, mitä kahden huoltajan vanhempia, mutta tästä en ole varma, koska lakiesitystä ei ole.”
Tuosta asiasta on jo nyt säädetty tuloverolain 125 §:ssä, jossa lukee työtulovähennyksen lapsikorotuksen määräytymisperiaatteesta:
“Jos verovelvolliseen ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä eikä hänellä ole puolisoa ulkomailla, korotus myönnetään kaksinkertaisena niiden lasten osalta, joiden ainoa huoltaja hän on.”
Toisaalta sille Helsingissä vuokra-asunnossa asuvalle yksinhuoltajalle annetaan nettona aika paljon, varsinkin jos on onnistunut saamaan kaupungilta sekä alihintaisen vuokra-asunnon että
siihen päälle vielä asumistuen.
Omistusasujilta on viety sekä korkojen vähennysoikeus. Asumistukikin on 0 euroa, vaikka olisi montakin lasta huollettavanaan ja tulot tilapäisesti pienentyneet. Kannattaakin aina syödä omat säästöt jo hyvinä aikoina, että on sitten oikeutettu toimeentulotukeen, jos tulot joskus loppuvat.
Sitten, jos asunustukea, kaupungin vuokra-asuntoa ja toimeentulotukea ei mitään saa, niin tilanne on pienituloiselle tietenkin kurja, koska ne joidenkin muiden saamat suorat ja epäsuorat ovat tehneet osaltaan asumisesta ylihintaista aiheuttamalla keinotekoista pulaa.
Petri: “Toisaalta sille Helsingissä vuokra-asunnossa asuvalle yksinhuoltajalle annetaan nettona aika paljon, varsinkin jos on onnistunut saamaan kaupungilta sekä alihintaisen vuokra-asunnon että
siihen päälle vielä asumistuen.”
Pitäisikö sen Hekan asunnon olla sitten markkinahintainen tai ylihintainen? Silloinhan asumistukimenot olisivat entistä suuremmat.
Toinen ikuinen myytti on sitten tämä ajatus että Hekan asunnon saaminen on suurikin voitto.
Asumisen taso Hekan asunnoissa ei ole samaa tasoa lainkaan kuin osaketaloissa.
Voi olla naapurimelua ja häirintää, epäsiisteyttä yleisissä tiloissa ja pihoilla ja varustetaso saattaa olla esim. keittiöissä hyvinkin heikkoa. Asukkaiden vaihtuvuus suurta. Lisäksi vuokra ei ole ollut pitkään mitenkään alhainen. Me maksamme em. tavalla varsin heikkokuntoisesta kolmiosta 1300 euroa kuukaudessa, ja ei asumistukea.
Ja kiitos ei tähän neuvoja että tuolla vuokrallahan.…
Kaikkia eivät pankit lainoita. Elämäntilanteita on erilaisia.
Ei syytä kateuteen kirjoitti:
“Toinen ikuinen myytti on sitten tämä ajatus että Hekan asunnon saaminen on suurikin voitto.
Asumisen taso Hekan asunnoissa ei ole samaa tasoa lainkaan kuin osaketaloissa. ”
Yksityisistä taloista löytyy sekä joukko kaikkein tasokkaimpia asuntoja että ne kaikkein huonokuntoisimmat asuinpaikat. Molemmat ääripäät. Kunnalliset vuokra-asunnot ovat jotain siltä väliltä. Pahin tilanne monessa tapauksessa on se, jos omistuskohteena on omakotitalo vuokratontilla, ja sitten käy asuntovelkaiselle omistajalle ilmi, että talossa on niin huono sisäilma ja niin paha rakennusvirhe, että se on asuin- ja korjauskelvoton. Niissä tilanteissa yhteiskunta ei auta mitenkään. Omistusasuntoon ei asumistukea saa. Myydä asuntoa ei voi ilman, että pankki velvoittaa maksamaan koko lainan takaisin. Toimeentulotukea ei saa, jos menee vuokralle, kun silloin arvoltaan negatiivinenkin talo huomioidaan omaisuutena, sillä vain vakituisesti asuttu asunto jätetään siinä huomioimatta omaisuutena. Kukaan ei osta taloa hintaan, jolla lainan saisi maksettua pois. Ne ovat todella hankalia pattitilanteita. Lopputuloksena on usein se, että perheen täytyy jatkaa asumista asuinkelvottomassa talossa.t
Ei syytä kateuteen kirjoitti:
“Toinen ikuinen myytti on sitten tämä ajatus että Hekan asunnon saaminen on suurikin voitto.
Asumisen taso Hekan asunnoissa ei ole samaa tasoa lainkaan kuin osaketaloissa. ”
Yksityisistä taloista löytyy sekä joukko kaikkein tasokkaimpia asuntoja että ne kaikkein huonokuntoisimmat asuinpaikat. Molemmat ääripäät. Kunnalliset vuokra-asunnot ovat jotain siltä väliltä. Pahin tilanne monessa tapauksessa on se, jos omistuskohteena on omakotitalo vuokratontilla, ja sitten käy asuntovelkaiselle omistajalle ilmi, että talossa on niin huono sisäilma ja niin paha rakennusvirhe, että se on asuin- ja korjauskelvoton. Niissä tilanteissa yhteiskunta ei auta mitenkään. Omistusasuntoon ei asumistukea saa. Myydä asuntoa ei voi ilman, että pankki velvoittaa maksamaan koko lainan takaisin. Toimeentulotukea ei saa, jos menee vuokralle, kun silloin arvoltaan negatiivinenkin talo huomioidaan omaisuutena, sillä vain vakituisesti asuttu asunto jätetään siinä huomioimatta omaisuutena. Kukaan ei osta taloa hintaan, jolla lainan saisi maksettua pois. Ne ovat todella hankalia pattitilanteita. Lopputuloksena on usein se, että perheen täytyy jatkaa asumista asuinkelvottomassa talossa.
“Me maksamme em. tavalla varsin heikkokuntoisesta kolmiosta 1300 euroa kuukaudessa, ja ei asumistukea.
Ja kiitos ei tähän neuvoja että tuolla vuokrallahan.…”
Max 1300 euron vuokrakolmioita löytyy Helsingistä Vuokraovesta jotain 560 kpl. En jaksanut alkaa katsoa niiden kuntoa sijaintia jne yms mutta jotenkin kummalta tuntuu väkisin sinnitellä Hekan huonokuntoisessa kolmiossa.
Vuokrien nousu ei lisää asumistukimenoja, koska suurimmat hyväksyttävät vuokrat ovat niin matalia, että kaikki vuokrat ylittävät ne.
Herkan vuokrat eivät ehkä ole niin halpoja kuin moni kuvittelee,. mutta silti kaupungin on pitänyt tukea Hekaa vuokrien alentamiseksi. Asuminen on kallista täällä kylmässä Pohjolassa.
Mielestäni tämä on muutos oikeaan suuntaan. Yhteiskunnan pitää tuupata ihmisiä kehittämään itseään aikuisina jotka pitävät huolen itsestään ja perheestään. Lapset jotka syntyvät työtä tekevien aikuisten ihmisten perheeseen saavat takuulla paremmat lähtökohdat kasvaa itsekin joskus aikuisiksi eikä täysi-ikäisiksi lapsiksi joiden huollosta perheen sijasta vastaa yhteiskunta.
Ainoa syy miksi kirjoitamme mielipiteitämme nettiin, emmekä istu luolassa ukkosta pelkäämässä on että esi-isämme kasvoivat aikuisiksi ja pyrkivät eteenpäin omalla työllään ja luovuudellaan.
“Yhteiskunnan pitää tuupata ihmisiä kehittämään itseään aikuisina jotka pitävät huolen itsestään ja perheestään.”
Aikuisten ihmisten kasvattaminen mihinkään suuntaan elleivät he itse sitä halua on vähän haasteellista. Pitääkö lapsia rangaista siitä, että ovat valinneet itselleen huonot vanhemmat?
Yleisenä lähtökohtana politiikan tekemisessä on pidetty sitä että ihminen reagoi kannusteisiin. Kannusteet ovat Suomessa nykyään sen tyyppiset, että lapsiperheen vanhempien on elintason kannalta melko yhdentekevää mennä pienipalkkaiseen työhön tai jäädä työttömänä kotiin.
Olen kokenut tämän omakohtaisesti kun aikanaan jäin 2 ja 5 vuotiaiden lasten yksinhuoltajaksi.
Tulonsiirtoaparaatin hankalia puolia on vinksahtaneiden kannustimien lisäksi se ettei sitä enää voi purkaa ilman että jonkun tilanne näennäisesti huononee.
Tilanne kuitenkin onneksi on se että foorumikeskusteluista huolimatta ko tulonsiirtoaparaatti tullaan mahdottomuutensa takia purkamaan ja ihmisten toimeentulon hankkiminen siirtyy heidän omalle vastuulleen.
Vielä kun eläkesysteemi saataisiin resetoitua, niin suomella olisi jotain mahdollisuuksia olla tulevaisuudessakin paikka jossa nälkäisen eteenpäin pyrkivän ihmisen kannattaa itseään toteuttaa.
Kyllä pitää
Jollei lapsia ei oteta pois perheistään
Koska ne rahat hallinnoi aikuinen eikä lapsi. Elintaso ei voi olla sama kuin työtä tekevällä ja kaikkensa yrittävällä. Työtätekevillä on kuluja eri tavalla lapsista ja työssäkäynnistä kuin kotona jumivalla.
Jos taas LAPSILLE halutaan ne rahat silloin järjestetään koulun yhteyteen harrastukset ja ruokailut kaikille. Tai vastaavaa joka ei mene äidin tai isän tarpeisiin eikä suosi yhtä lasta tai muuta.
Ei ole takeita perheissä, ei rikkaissa eikä köyhissä että rahat menee lapsien hyväksi.
Jos taas halutaan tukea työssäkäyntiä lapsiperheessä tämä malli on oikea
Tämä rajaus on tietysti siksi, että eräs puolue hallituksessa voi tehdä rasistista politiikkaa leimautumatta rasisteiksi. Muuten vain Pohjanmaan lestat saavat lisätuloa mutta työttömät suuret somaliperheet Itä-Helsingissä keppiä. Vastenmielistä.
Rasismia on siis se että työllä itsensä ja perheensä elättävä saa pitää isomman osan ansaitsemistaan rahoista.
Tuo oli olkiukko, jota en olisi päästänyt moderaatiosta. Kaikkea rasismia ei ole nimetty rasismiksi.
Krtek, miten lestat ja somalit tässä rinnastuvat ? — tiedämme kaikki lestojen painavan pitkää päivää ja pyörittävän paljon itseään ja muita työllistävää yritystoimintaa. Kiitos heille. Heidän alueiltaan tulee sekä suhteellisen että absoluuttisen paljon nettoverotuottoa koko yhteiskunnalle. Ja hyvinvointia heille itselleen ja läheisilleen.
Itä-Helsingissä, eläminen suomalaista kielitaitoa hankkimatta on toki suuri vaara ajautua työttömyyteen. Työttömyydestä ei minunkaan mielestäni pitäisi rangaista ketään kuten hallitus nyt tekee , mutta kylläkin ehkä siitä jos ei halua edistää mahdollisuuksiaan päästä työelämään.
Kielitaito on varmastikin suurimmissa osassa ammateissa merkittävin valttikortti saada työ.
Tämän työelämän luonnonlain ohittaminen ei ole ainakaan rasismin vastaisuutta. Päinvastoin. Se on etnisen syrjäytymisen edistämistä.
Krtek:
Yritätkö vihjata, että maahanmuuttajat eivät tekisi töitä?
Tämähän toimii käytännössä käänteisesti kotihoidontukeen nähden ja sitä pitävät ”suunnilleen kaikki” huonona tukena.