Kirjoitan hikipäissäni kirjaa Talous ja kaupunki, jossa vertaan ekonomistin ja suunnittelijan tapaa ajatella. Sen varhaisia versiota olen julkaissut kirjoitussarjana tällä blogilla.
Olin kirjoittamassa siitä, että ruuhkat eivät kaupunkiliikenteessä katoa teitä rakentamalla. Päätin käyttää päinvastaista esimerkkiä moottoritiestä, jonka maanjäristys tuhosi, mutta jonka poistuminen ei tuottanutkaan sellaista ruuhkaa kuin oletettiin . Muistin tapauksen niin huonosti, etten pystynyt sitä edes googlettamaan. Niinpä kysyin tekoälyltä.
Minä kysyin:
Kerro tapauksesta, jossa maanjäristys tuhosi moottoritien Yhdysvalloissa ja liikenne alkoikin sujua paremmin.
Tekoäly vastasi
Yksittäistä tapausta, jossa maanjäristys tuhosi moottoritien Yhdysvalloissa ja liikenne sen seurauksena parani, ei ole täysin yksiselitteisesti dokumentoitu sellaisenaan, mutta eräs lähelle osuva esimerkki on San Franciscon Embarcadero Freewayn tapaus, joka liittyy vuoden 1989 Loma Prieta ‑maanjäristykseen. Tämä ei ole täydellinen vastine kysymykseesi, mutta se osoittaa, miten moottoritien tuhoutuminen voi johtaa odottamattomiin liikenteellisiin ja kaupunkikehityksellisiin hyötyihin.
Tausta:
Loma Prieta ‑maanjäristys (magnitudi 6,9) iski San Franciscon lahden alueelle 17. lokakuuta 1989. Järistys aiheutti merkittäviä vaurioita alueen infrastruktuuriin, mukaan lukien Embarcadero Freeway (Interstate 480), joka oli kohotettu moottoritie San Franciscon rantaviivan tuntumassa. Tämä moottoritie oli rakennettu 1950-luvulla helpottamaan liikennettä satamasta kaupungin keskustaan, mutta se oli myös eristänyt rantaviivan muusta kaupungista ja saanut osakseen kritiikkiä kaupunkikuvaa rumentavana rakennelmana.
Loma Prieta ‑maanjäristys (magnitudi 6,9) iski San Franciscon lahden alueelle 17. lokakuuta 1989. Järistys aiheutti merkittäviä vaurioita alueen infrastruktuuriin, mukaan lukien Embarcadero Freeway (Interstate 480), joka oli kohotettu moottoritie San Franciscon rantaviivan tuntumassa. Tämä moottoritie oli rakennettu 1950-luvulla helpottamaan liikennettä satamasta kaupungin keskustaan, mutta se oli myös eristänyt rantaviivan muusta kaupungista ja saanut osakseen kritiikkiä kaupunkikuvaa rumentavana rakennelmana.
Maanjäristyksen vaikutus:
Järistys vaurioitti Embarcadero Freewayta niin pahoin, että se jouduttiin sulkemaan ja lopulta päädyttiin purkamaan koko rakenne sen korjaamisen sijaan. Ennen järistystä moottoritietä käytti päivittäin kymmeniä tuhansia autoja, ja sen pelättiin romahtamisen myötä aiheuttavan massiivisia liikenneruuhkia. Aluksi liikenne ohjattiin kiertoteille, ja viranomaiset odottivat kaaosta.
Järistys vaurioitti Embarcadero Freewayta niin pahoin, että se jouduttiin sulkemaan ja lopulta päädyttiin purkamaan koko rakenne sen korjaamisen sijaan. Ennen järistystä moottoritietä käytti päivittäin kymmeniä tuhansia autoja, ja sen pelättiin romahtamisen myötä aiheuttavan massiivisia liikenneruuhkia. Aluksi liikenne ohjattiin kiertoteille, ja viranomaiset odottivat kaaosta.
Yllättävä tulos:
Liikenne ei kuitenkaan lamaantunut odotetusti. Monet autoilijat siirtyivät joukkoliikenteeseen, kuten busseihin ja Bay Area Rapid Transit (BART) ‑järjestelmään, joka selvisi järistyksestä lähes vahingoittumattomana. Toiset muuttivat kulkutapojaan kokonaan – kävely ja pyöräily lisääntyivät. Lisäksi kaupunki alkoi kehittää korvaavia katuverkostoja, ja liikenne sopeutui yllättävän hyvin moottoritien puuttumiseen. Tutkimukset osoittivat, että osa liikenteestä “haihtui” – eli ihmiset vähensivät tarpeettomia matkoja tai ajoittivat ne uudelleen.
Liikenne ei kuitenkaan lamaantunut odotetusti. Monet autoilijat siirtyivät joukkoliikenteeseen, kuten busseihin ja Bay Area Rapid Transit (BART) ‑järjestelmään, joka selvisi järistyksestä lähes vahingoittumattomana. Toiset muuttivat kulkutapojaan kokonaan – kävely ja pyöräily lisääntyivät. Lisäksi kaupunki alkoi kehittää korvaavia katuverkostoja, ja liikenne sopeutui yllättävän hyvin moottoritien puuttumiseen. Tutkimukset osoittivat, että osa liikenteestä “haihtui” – eli ihmiset vähensivät tarpeettomia matkoja tai ajoittivat ne uudelleen.
Pitkän aikavälin hyöty:
Embarcadero Freewayn purkamisen jälkeen San Franciscon rantaviiva avautui uudelleen kaupunkilaisille. Alueesta tuli kävely- ja pyöräily-ystävällinen, ja sinne kehittyi vilkas kävelykatu (Embarcadero Boulevard) sekä uusia viheralueita ja kaupallisia kohteita. Tämä paransi elämänlaatua ja nosti kiinteistöjen arvoa alueella. Liikenteen sujuvuus ei välttämättä parantunut absoluuttisesti ruuhkien vähenemisenä, mutta kokonaisuutena kaupunki hyötyi, koska moottoritien tilalle tuli toimivampi ja ihmisläheisempi ratkaisu. Tämä tapaus on esimerkki “induced demand” ‑ilmiön kääntöpuolesta: kun moottoritie poistettiin, liikenne ei kasvanut muualla samassa suhteessa, vaan ihmiset sopeutuivat.
Embarcadero Freewayn purkamisen jälkeen San Franciscon rantaviiva avautui uudelleen kaupunkilaisille. Alueesta tuli kävely- ja pyöräily-ystävällinen, ja sinne kehittyi vilkas kävelykatu (Embarcadero Boulevard) sekä uusia viheralueita ja kaupallisia kohteita. Tämä paransi elämänlaatua ja nosti kiinteistöjen arvoa alueella. Liikenteen sujuvuus ei välttämättä parantunut absoluuttisesti ruuhkien vähenemisenä, mutta kokonaisuutena kaupunki hyötyi, koska moottoritien tilalle tuli toimivampi ja ihmisläheisempi ratkaisu. Tämä tapaus on esimerkki “induced demand” ‑ilmiön kääntöpuolesta: kun moottoritie poistettiin, liikenne ei kasvanut muualla samassa suhteessa, vaan ihmiset sopeutuivat.
Johtopäätös:
Vaikka Embarcadero Freewayn tapaus ei tarkalleen vastaa tilannetta, jossa liikenne selvästi sujui paremmin heti maanjäristyksen jälkeen, se osoittaa, että moottoritien tuhoutuminen voi johtaa positiivisiin muutoksiin liikenteen hallinnassa ja kaupunkisuunnittelussa. Jos kaipaat tarkempaa esimerkkiä jostain muusta tapauksesta, kerro, niin voin tutkia lisää!
= = = =
Tämähän on aivan ihanaa. Tietysti tarkistin asian nyt kun tiesin moottoritien nimen. Wikipedialla oli samat tiedot. Wikipedian mukaan väylää käytti päivittäin 70 000 ajoneuvoa.
Tapahtumasta on siis 36 vuotta ja muistin sen vähän toisin. Saattaa olla, että muistin jotain toista tapausta, koska minusta tämä oli sisämaassa. Mutta todennäköisesti näitä tapauksia ei ole muita.
Kyllä, tekoäly on aidosti hyödyllinen työkalu. Se tulee suuresti mullistamaan monia asioita, ja on tietyssä mielessä jo mullistanutkin.
Tämä hyödyllisyys on tietenkin niin kauan kunnes se ottaa vallan tai muilla tavoin ajaa ihmiskunnan turmioon. Mutta siihen on varmaankin menee vielä vuosikymmeniä.
Oli miten oli, kyllä tekoälyltä kannatta kysyä, ei maksa mitään useimmille. Eikä halveksi kysyjää, vaikka kysyt miten tyhmää tahansa. Saatat yllättyä! Tätä kannattaa todellakin käyttää, eikä halveksua. Tämä ei ole tulevaisuutta, vaan totta jo nyt !
Kunpa sama tapahtuisi Italian Genovassa, jossa vanha kaupunki slummiutuu, kun se on erotettu satamasta vastaavalla korotetulla moottoritiellä (Sopraelevata), josta tekoäly kertoo. Ei ole epäilystäkään, että kaikki hyötyisivät. Korotettu moottoritie rannassa tuhoaa kaiken elämän. Kenenkään ei oikeasti tarvitse ajaa moottoritietä pitkin suurkaupungin keskustassa, kun siellä on lyhyet etäisyydet ja hyvin toimiva joukkoliikenne. Toisaalta päätöstä purkamisesta ei saada aikaiseksi, vaikka sitä on esitetty, koska autoilu on pyhä lehmä. Vastaavasti kenenkään ei oikeasti tarvitse ajaa moottoritietä pitkin Helsingin ali.
Eikö Genovassa juuri moottoritiesilta romahtanut muutama vuosi sitten? Vai oliko se Torinossa?
Helsinki ja San Fransisco eivät ole oikein vertailukelpoisia. Vaikka yksi moottoritiepätkä purettiin San Fransiscosta niin monta muuta jäi jäljelle, ja metrotyyppisen nopean raideliikenteen verkosto on tiheämpi kuin Helsingissä.
Tässä saatiinkin konkreettinen esimerkki siitä, miten tekoälyn vastaukset ovat sinnepäin. Embarcadero Freeway ei 1989 ollut I‑480, vaan I‑480 ‑tunnus siirrettiin 1960-luvulla Ohioon. Freewayn alla oleva katu on toki luonteeltaan bulevardi, mutta nimeltään The Embarcadero. Ainakin syksyllä 2024 sillä sai vielä ajaa autolla eli kyse ei ole kävelykadusta. Freewayn alla ollut osuus ei ole hirveän vilkas kävelijöiden osalta, ainakaan verrattuna pohjoisempaan, Fishermans Wharfilla olevaan osuuteen.
Mielenkiintoinen tieto tuossa Wikipedian jutussa on se, että Chinatownin kauppiaat vastustivat Freewayn purkamista. Uskoisin, että nykyään Chinatownissa vastustusta ei ole. Olisiko tässä jotain opittavaa Helsingin keskustan kauppiaille?
Pitipä hieman tarkemmin googlata, mitkä olivat Embarcadero Freewayn romahduksen ja poiston vaikutukset autoliikenteeseen. Tilastoja löytyy tuolta (sivu 65):
https://digitalcommons.lib.uconn.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1103&context=gs_theses
Itse asiassa liikennemäärät kasvoivat. Tähän toki vaikutti se, että samassa maanjäristyksessä tuhoutui myös Central Freeway, jonka liikenteestä osa siirtyi The Embarcaderon alueella. Mutta päämuutos oli se, että moottoritielle keskittynyt liikenne hajaantui sen lähikaduille. Tämä oli tässä tapauksessa mahdollista, koska katuverkon välityskyky riitti ja sitä lisättiin mm. liikennevalojen ajoituksella. Yleisesti ottaen liikenne ei siis ‘hävinnyt’ eikä edes siirtynyt joukkoliikenteeseen tai pyöräilyyn/kävelyyn.
Central Freewayn alueella liikenne väheni pysyvästi, mutta varsinainen vähennys oli vain noin luokkaa 4%, loput liikenteestä siirtyi muille reiteille tai osittain joukkoliikenteeseen.
Toki Embarcadero Freewayn purkaminen oli järkevää. Alueen asuntojen hinta nousi. Kaupunkilaisille avautui uusi puistomainen merenranta-alue. Toki tämän edellytyksenä oli myös merirahtiliikenteen kontittuminen: merenrannan käyttö rahtialusten laitureina ja varastoina oli päättynyt.
Kokeile niin, että käyt dialogia sen kanssa niin kuin se olisi jonkinlainen kustantajan edustaja. Teen niin, että kyselen miten tällainen ja tällainen tekstimuoto vaikuttaa lukijaan. Mikä on kiinnostavampaa jne. Kirjoitan tekstin itse ja tekoäly esimerkiksi gpt-4o ehdottaa muokkauksia ja analysoi tekstiä. Jos annan kirjoittaa suoraan kirjoittaa paljon tekstiä niin arvioin sitä ja sen tyyliä hyvin tarkkaan, ettei tule geneeristä tekstiä. Voit antaa ohjeita minkälaista kirjoittaa. On oleellista kielimallin kanssa ymmärtää, että siinä on niinkuin default tapa toimia. Se siis ei tarkoita todellakaan sitä, että se ei osaa muuta. Olen käyttänyt lähes päivittäin gpt-kielimalleja siitä lähtien kuin gpt 3.5 julkaistiin. Jos joku esimerkiksi väittää, ettei se osaa tätä, tai tätä, niin jään pohtimaan, sitä osaisiko se kuitenkin jos lähestyykin asiaa eri tavalla. Ei ainakaan minulle ole vielä kielimallin selviä rajoja tullut vastaan tällä köyttökokemuksella. Ensimmäisenä epäilen itseäni. Niin monta kertaa kielimalli on minut yllättänyt. On tyypillistä, että tuleekin oivallus, ahaa se osaakin tämän kun teenkin noin. On oleellista siis ymmärtää se että sillä on oletusarvoinen toimintatapa. Enemmän ymmärrystä tulee kun pohtii sitä kielimallin opetusaineistoa ja minkälaisia kyvykkyyksiä siitä on tullut.
Oma kysymyksensä on se voiko esimerkiksi gpt-4o, tai 4.5 kielimallilla ollakin sellaisia kyvykkyyksiä, joita ei ole vielä löydetty? Opetusaineistonahan on ollut koko netin aineisto.
Jos joku väittää,vettä se ei osaa tätä tai tätä, niin epäilen omalla kokemuksellani sitä onko se väittäjä nyt osannut käyttää kielimallia oikealla tavalla. Niin monta kertaa se on minut yllättänyt.
Kannattaa pyytää lähteet ja niistä lainaukset. On useamman kerran käynyt niin kun tekoäly on huomannut ristiriidan lainauksen ja sen kanssa mitä on kertonut, niin onkin muuttanut kertomustaan. Olin mukana antamassa palautetta eräästä ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä liittyen tekoälyyn. Kuulema nykyään voi lähteeksi kertoa ChatGPT. Hurjalta kuulostaa koska sehän hallusinoi. Mielummin niinpäin, että sillä analysoi asioita ja lähteitä, sitten lähteeksi merkitsee sen tietolähteen joka on se varsinainen lähde. Gpt kielimalliin voi suhtautua kuten ihminen kertoo asiat. Ne voivat olla totta, mutta ne pitää tarkastaa, mikäli ovat tärkeitä asioita. Jokaista asiaa nyt ei jaksa tarkistella.
Esimerkiksi tällainen vinouma on syytä ottaa huolellisesti huomioon. Jos on kaksi hyvin samankaltaista asiaa, niin kielimalli sotkee asiat. Sehän toimii kuin ihmisetkin. Se väittää, että jokin kuuluukin toiseen kun se oikeasti kuuluukin siihen toiseen. 😀
Minäkin olen kokeillut tekoälyä. Se kirjoittaa hienot taustat sille, miksi Helsingin raitiovaunut ovat sinisiä (johtuu kuulemma merellisyydestä ja kaupungin vaakunasta) ja kertoo, miten Savonlinnan raitioliikenne lakkautettiin 1960-luvulla jne. Chat GPT on aivan erityisen tyhmä, Grok ei mene ihan noin helppoihin.
No, myös Google Translate oli joskus vuonna 2012 lähes käyttökelvoton. Nykypäivänä se on pääosin oikein etevä. Kuten tulee tekoälykin olemaan 10 vuoden kuluttua, ellei nopeammin. Pelottavaa.
No onhan se nyt idioottimaista rakentaa moottoritie tai mitään muutakaan isohkoa tietä juuri rannan viereen pilaamaan kaikkein mukavin ja arvokkain alue!
Tuskin sellaista edes auto-fanaatikot haluavat tai kannattavat. Voi niitä moottoriteitä rakennella syrjemmällekkin.
Sinänsähän tuossa ei ole mitään ihmeellistä, koska asiat aina sopeutuvat tilanteeseen. Ei kait ihmiset ole niin pönttöjä, että mevät tuntikausiksi jonnekkin jonottamaan. tämä koskeee muutakin kuin autoilua.
Samoin katurikollisuuden määrä ei ole muka noussut. No ei kait, kun enää ei ainakaan yksin uskalla liikkua hämärään aikaan, tämä on sitä sopeutumista vallitseviin olosuhteisiin.
Niin kuin Jyväskylässä?
Monet suomalaiskaupungit kuten Jyväskylä, Tampere, Kuopio, Lahti ym ovat rakennettu kapeille kannaksille kahden järven väliin. Yritä siinä sitten järjestellä läpikulkuliikennettä ilman että se rikkoo maisemia. Nuo kaupunkien läpiajoväylät eivät tosin ole oikeita moottoriteitä. Joissakin tapauksissa ne kulkee osan matkaa tunneleissa.
Jyväskylässä olisi pystytty tekemään Nelostielle järkevä ohituslinjaus, kun tie siirtyi Päijänteen itäpuolelle. Vaajakoskelta Leppävedelle ja sieltä Tikkakoskelle. Rantamoottoritie olisi voitu muuttaa kaduksi. Mutta tämä ei sopinut kaupungin päättäjille, joiden päässä kaikkien teiden piti mahdollistaa sujuva pääsy Jyväskylän keskustaan. Nykyään linjaus ei ole enää mahdollinen, koska Vaajakoskella reitille on rakennettu tämän palstan pitäjän ihannoima henkilöautoiluun perustuva pientaloalue.
Kysymys siitä mikä on arvokasta ja mikä kannattaa uhrata muuttuu ajan kuluessa. Rakennettiinhan Tampereellekin aikoinaan moottoritien silta, josta moottoritie sitten olisi jatkunut Pyynikinharjua pitkin eteenpäin. — Mutta ajat muuttuivat ennen kuin hanke saatiin valmiiksi…
Los Angelesiin iski tammikuussa 1994 maanjäristys (“Northridge earthquake”). Sen vaikutuksia alueen liikenteeseen on tutkittu:
https://rosap.ntl.bts.gov/view/dot/5531/dot_5531_DS1.pdf
Täytyypä tutustua tuohonkin tekstiin. Tässä on näköjään kaksi eri maanjäristystä, toinen vuonna 1989 ja toinen vuonna 1994.
Kaupunkikeskustojen siltarakenteisia moottoriteitä on purettu tai poistettu käytöstä vähän joka puolella maailmaa (Aasiassa, Euroopassa, Amerikassa) ja juuri kukaan ei ole jäänyt niitä kaipaamaan. New Yorkissa on High Line, Seoulissa Cheonggyecheon, Wikipediasta löytyy artikkeli Freeway removal, jossa lisää esimerkkejä…
Esim. New Yorkissa on tehty havaintoja, että joidenkin ruuhkaisien katuyhteyksien katkaiseminen on sujuvoittanut liikennettä kokonaisuudessaan, varmaankin osaksi ihan vain siksi, että kaikki solmukohdat osaltaan potentiaalisesti hidastavat liikennevirtaa. En nyt löydä lähdeviitteitä, mutta Times Squaren autottomuus nyt ainakin oli yksi esimerkki, jonka ei uskottu olevan mahdollista.