Kokeilin tekoälyä

21 vastausta artikkeliin “Kokeilin tekoälyä”

1. Kyl­lä, tekoä­ly on aidosti hyödylli­nen työkalu. Se tulee suuresti mullis­ta­maan monia asioi­ta, ja on tietyssä mielessä jo mullistanutkin.

   Tämä hyödyl­lisyys on tietenkin niin kauan kunnes se ottaa val­lan tai muil­la tavoin ajaa ihmiskun­nan turmioon. Mut­ta siihen on var­maankin menee vielä vuosikymmeniä.

   Vastaa

   1. Olen kyl­lä enem­män huolis­sani luo­mu­tyh­myy­den kuin tekoä­lyn vaaroista!

      Vastaa

      1. Loumu-tyh­myys on tyh­myy­den osa-lajike? Pahempi kuin tyh­myys?! WTF. „Ide­olo­gian Lasit“ silmillä?

         En kysynyt geminiltä…

2. Oli miten oli, kyl­lä tekoä­lyltä kan­nat­ta kysyä, ei mak­sa mitään useim­mille. Eikä halvek­si kysyjää, vaik­ka kysyt miten tyh­mää tahansa. Saatat yllät­tyä! Tätä kan­nat­taa todel­lakin käyt­tää, eikä halvek­sua. Tämä ei ole tule­vaisu­ut­ta, vaan tot­ta jo nyt !

   Vastaa

3. Kun­pa sama tapah­tu­isi Ital­ian Gen­o­vas­sa, jos­sa van­ha kaupun­ki slum­mi­u­tuu, kun se on erotet­tu sata­mas­ta vas­taaval­la korote­tul­la moot­tori­tiel­lä (Soprael­e­va­ta), jos­ta tekoä­ly ker­too. Ei ole epäilystäkään, että kaik­ki hyö­ty­i­sivät. Korotet­tu moot­tori­tie ran­nas­sa tuhoaa kaiken elämän. Kenenkään ei oikeasti tarvitse ajaa moot­tori­ti­etä pitkin suurkaupun­gin keskus­tas­sa, kun siel­lä on lyhyet etäisyy­det ja hyvin toimi­va joukkoli­ikenne. Toisaal­ta päätöstä purkamis­es­ta ei saa­da aikaisek­si, vaik­ka sitä on esitet­ty, kos­ka autoilu on pyhä lehmä. Vas­taavasti kenenkään ei oikeasti tarvitse ajaa moot­tori­ti­etä pitkin Helsin­gin ali.

   Vastaa

   1. Eikö Gen­o­vas­sa juuri moot­tori­tiesil­ta rom­ah­tanut muu­ta­ma vuosi sit­ten? Vai oliko se Torinossa? 

      Helsin­ki ja San Fran­sis­co eivät ole oikein ver­tailukelpoisia. Vaik­ka yksi moot­tori­tiepätkä puret­ti­in San Fran­sis­cos­ta niin mon­ta muu­ta jäi jäl­jelle, ja metrotyyp­pisen nopean raideli­iken­teen verkos­to on tiheämpi kuin Helsingissä.

      Vastaa

4. Tässä saati­inkin konkreet­ti­nen esimerk­ki siitä, miten tekoä­lyn vas­tauk­set ovat sin­nepäin. Embar­cadero Free­way ei 1989 ollut I‑480, vaan I‑480 ‑tun­nus siir­ret­ti­in 1960-luvul­la Ohioon. Free­wayn alla ole­va katu on toki luon­teeltaan bule­var­di, mut­ta nimeltään The Embar­cadero. Ainakin syksyl­lä 2024 sil­lä sai vielä ajaa autol­la eli kyse ei ole käve­lykadus­ta. Free­wayn alla ollut osu­us ei ole hirveän vilkas käveli­jöi­den osalta, ainakaan ver­rat­tuna pohjoisem­paan, Fish­er­mans Wharfil­la ole­vaan osuuteen.

   Mie­lenki­in­toinen tieto tuos­sa Wikipedi­an jutus­sa on se, että Chi­na­town­in kaup­pi­aat vas­tus­ti­vat Free­wayn purkamista. Uskoisin, että nykyään Chi­na­town­is­sa vas­tus­tus­ta ei ole. Olisiko tässä jotain opit­tavaa Helsin­gin keskus­tan kauppiaille?

   Vastaa

5. Pitipä hie­man tarkem­min googlata, mitkä oli­vat Embar­cadero Free­wayn rom­ah­duk­sen ja pois­ton vaiku­tuk­set autoli­iken­teeseen. Tilas­to­ja löy­tyy tuol­ta (sivu 65):

   https://digitalcommons.lib.uconn.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1103&context=gs_theses

   Itse asi­as­sa liiken­nemäärät kasvoivat. Tähän toki vaikut­ti se, että samas­sa maan­järistyk­sessä tuhou­tui myös Cen­tral Free­way, jon­ka liiken­teestä osa siir­tyi The Embar­caderon alueel­la. Mut­ta pää­muu­tos oli se, että moot­tori­tielle keskit­tynyt liikenne hajaan­tui sen lähikaduille. Tämä oli tässä tapauk­ses­sa mah­dol­lista, kos­ka katu­verkon väl­i­tyskyky riit­ti ja sitä lisät­ti­in mm. liiken­neval­o­jen ajoituk­sel­la. Yleis­es­ti ottaen liikenne ei siis ‘hävin­nyt’ eikä edes siir­tynyt joukkoli­iken­teeseen tai pyöräilyyn/kävelyyn.

   Cen­tral Free­wayn alueel­la liikenne väheni pysyvästi, mut­ta varsi­nainen vähen­nys oli vain noin luokkaa 4%, lop­ut liiken­teestä siir­tyi muille reit­eille tai osit­tain joukkoliikenteeseen. 

   Toki Embar­cadero Free­wayn purkami­nen oli järkevää. Alueen asun­to­jen hin­ta nousi. Kaupunki­laisille avau­tui uusi puis­tom­ainen meren­ran­ta-alue. Toki tämän edel­ly­tyk­senä oli myös meri­rahtili­iken­teen kon­tit­tumi­nen: meren­ran­nan käyt­tö rah­tialus­ten lai­tureina ja varas­toina oli päättynyt.

   Vastaa

6. Kokeile niin, että käyt dialo­gia sen kanssa niin kuin se olisi jonkin­lainen kus­tan­ta­jan edus­ta­ja. Teen niin, että kyse­len miten täl­lainen ja täl­lainen tek­stimuo­to vaikut­taa luk­i­jaan. Mikä on kiin­nos­tavam­paa jne. Kir­joi­tan tek­stin itse ja tekoä­ly esimerkik­si gpt-4o ehdot­taa muokkauk­sia ja analysoi tek­stiä. Jos annan kir­joit­taa suo­raan kir­joit­taa paljon tek­stiä niin arvioin sitä ja sen tyyliä hyvin tarkkaan, ettei tule geneeristä tek­stiä. Voit antaa ohjei­ta minkälaista kir­joit­taa. On oleel­lista kie­li­mallin kanssa ymmärtää, että siinä on niinkuin default tapa toimia. Se siis ei tarkoi­ta todel­lakaan sitä, että se ei osaa muu­ta. Olen käyt­tänyt läh­es päivit­täin gpt-kie­li­malle­ja siitä läh­tien kuin gpt 3.5 julka­isti­in. Jos joku esimerkik­si väit­tää, ettei se osaa tätä, tai tätä, niin jään pohti­maan, sitä osaisiko se kuitenkin jos läh­estyykin asi­aa eri taval­la. Ei ainakaan min­ulle ole vielä kie­li­mallin selviä rajo­ja tul­lut vas­taan täl­lä köyt­tökoke­muk­sel­la. Ensim­mäisenä epäilen itseäni. Niin mon­ta ker­taa kie­li­malli on min­ut yllät­tänyt. On tyyp­il­listä, että tuleekin oival­lus, ahaa se osaakin tämän kun teenkin noin. On oleel­lista siis ymmärtää se että sil­lä on ole­tusar­voinen toim­intat­a­pa. Enem­män ymmär­rystä tulee kun pohtii sitä kie­li­mallin ope­tu­saineis­toa ja minkälaisia kyvykkyyk­siä siitä on tullut.

   Oma kysymyk­sen­sä on se voiko esimerkik­si gpt-4o, tai 4.5 kie­li­mallil­la ollakin sel­l­aisia kyvykkyyk­siä, joi­ta ei ole vielä löy­det­ty? Ope­tu­saineis­ton­a­han on ollut koko netin aineisto. 

   Jos joku väittää,vettä se ei osaa tätä tai tätä, niin epäilen oma­l­la koke­muk­sel­lani sitä onko se väit­täjä nyt osan­nut käyt­tää kie­li­mallia oikeal­la taval­la. Niin mon­ta ker­taa se on min­ut yllättänyt.

   Vastaa

7. Kan­nat­taa pyytää läh­teet ja niistä lain­auk­set. On use­am­man ker­ran käynyt niin kun tekoä­ly on huo­man­nut ris­tiri­idan lain­auk­sen ja sen kanssa mitä on ker­tonut, niin onkin muut­tanut ker­to­mus­taan. Olin mukana anta­mas­sa palautet­ta eräästä ammat­tiko­rkeak­oulun opin­näyte­työstä liit­tyen tekoä­lyyn. Kuule­ma nykyään voi läh­teek­si ker­toa Chat­G­PT. Hur­jal­ta kuu­lostaa kos­ka sehän hal­lusi­noi. Mielum­min niin­päin, että sil­lä analysoi asioi­ta ja lähteitä, sit­ten läh­teek­si merk­it­see sen tietoläh­teen joka on se varsi­nainen lähde. Gpt kie­li­malli­in voi suh­tau­tua kuten ihmi­nen ker­too asi­at. Ne voivat olla tot­ta, mut­ta ne pitää tarkas­taa, mikäli ovat tärkeitä asioi­ta. Jokaista asi­aa nyt ei jak­sa tarkistella.

   Esimerkik­si täl­lainen vinouma on syytä ottaa huolel­lis­es­ti huomioon. Jos on kak­si hyvin samankaltaista asi­aa, niin kie­li­malli sot­kee asi­at. Sehän toimii kuin ihmisetkin. Se väit­tää, että jokin kuu­luukin toiseen kun se oikeasti kuu­luukin siihen toiseen. 😀

   Vastaa

8. Minäkin olen kokeil­lut tekoä­lyä. Se kir­joit­taa hienot tau­s­tat sille, mik­si Helsin­gin raitio­vaunut ovat sin­isiä (johtuu kuulem­ma merel­lisyy­destä ja kaupun­gin vaaku­nas­ta) ja ker­too, miten Savon­lin­nan raiti­oli­ikenne lakkautet­ti­in 1960-luvul­la jne. Chat GPT on aivan eri­tyisen tyh­mä, Grok ei mene ihan noin helppoihin.

   No, myös Google Trans­late oli joskus vuon­na 2012 läh­es käyt­tökelvo­ton. Nykypäivänä se on pääosin oikein etevä. Kuten tulee tekoä­lykin ole­maan 10 vuo­den kulut­tua, ellei nopeam­min. Pelottavaa.

   Vastaa

9. No onhan se nyt idioot­ti­maista rak­en­taa moot­tori­tie tai mitään muu­takaan isohkoa tietä juuri ran­nan viereen pilaa­maan kaikkein mukavin ja arvokkain alue!

   Tuskin sel­l­aista edes auto-fanaatikot halu­a­vat tai kan­nat­ta­vat. Voi niitä moot­toriteitä raken­nel­la syrjemmällekkin.

   Sinän­sähän tuos­sa ei ole mitään ihmeel­listä, kos­ka asi­at aina sopeu­tu­vat tilanteeseen. Ei kait ihmiset ole niin pönt­töjä, että mevät tun­tikausik­si jon­nekkin jonot­ta­maan. tämä kos­keee muu­takin kuin autoilua.

   Samoin katurikol­lisu­u­den määrä ei ole muka nous­sut. No ei kait, kun enää ei ainakaan yksin uskalla liikkua hämärään aikaan, tämä on sitä sopeu­tu­mista val­lit­se­vi­in olosuhteisiin.

   Vastaa

   1. No onhan se nyt idioot­ti­maista rak­en­taa moot­tori­tie tai mitään muu­takaan isohkoa tietä juuri ran­nan viereen pilaa­maan kaikkein mukavin ja arvokkain alue!

      Tuskin sel­l­aista edes auto-fanaatikot halu­a­vat tai kan­nat­ta­vat. Voi niitä moot­toriteitä raken­nel­la syrjemmällekkin. 

      Niin kuin Jyväskylässä?

      Vastaa

      1. Mon­et suo­ma­laiskaupun­git kuten Jyväskylä, Tam­pere, Kuo­pio, Lahti ym ovat raken­net­tu kapeille kan­naksille kah­den jär­ven väli­in. Yritä siinä sit­ten jär­jestel­lä läpikulkuli­iken­net­tä ilman että se rikkoo maisemia. Nuo kaupunkien läpi­a­joväylät eivät tosin ole oikei­ta moot­toriteitä. Jois­sakin tapauk­sis­sa ne kul­kee osan matkaa tunneleissa.

      2. Jyväskylässä olisi pystyt­ty tekemään Nelostielle järkevä ohi­tuslin­jaus, kun tie siir­tyi Päi­jän­teen itäpuolelle. Vaa­jakoskelta Lep­pävedelle ja sieltä Tikkakoskelle. Ranta­moot­tori­tie olisi voitu muut­taa kaduk­si. Mut­ta tämä ei sopin­ut kaupun­gin päät­täjille, joiden päässä kaikkien tei­den piti mah­dol­lis­taa suju­va pääsy Jyväskylän keskus­taan. Nykyään lin­jaus ei ole enää mah­dolli­nen, kos­ka Vaa­jakoskel­la reit­ille on raken­net­tu tämän pal­stan pitäjän ihan­noima henkilöau­toilu­un perus­tu­va pientaloalue.

      3. Kysymys siitä mikä on arvokas­ta ja mikä kan­nat­taa uhra­ta muut­tuu ajan kulues­sa. Raken­net­ti­in­han Tam­pereellekin aikoinaan moot­tori­tien sil­ta, jos­ta moot­tori­tie sit­ten olisi jatkunut Pyynikin­har­jua pitkin eteen­päin. — Mut­ta ajat muut­tui­v­at ennen kuin han­ke saati­in valmiiksi…

10. Los Ange­le­si­in iski tam­miku­us­sa 1994 maan­järistys (“North­ridge earth­quake”). Sen vaiku­tuk­sia alueen liiken­teeseen on tutkittu:
    https://rosap.ntl.bts.gov/view/dot/5531/dot_5531_DS1.pdf

    Vastaa

    1. Täy­tyypä tutus­tua tuo­honkin tek­sti­in. Tässä on näköjään kak­si eri maan­järistys­tä, toinen vuon­na 1989 ja toinen vuon­na 1994.

       Vastaa

11. Kaupunkikeskus­to­jen sil­tarak­en­teisia moot­toriteitä on puret­tu tai pois­tet­tu käytöstä vähän joka puolel­la maail­maa (Aasi­as­sa, Euroopas­sa, Amerikas­sa) ja juuri kukaan ei ole jäänyt niitä kaipaa­maan. New Yorkissa on High Line, Seoulis­sa Cheong­gyecheon, Wikipedi­as­ta löy­tyy artikke­li Free­way removal, jos­sa lisää esimerkkejä…

    Vastaa

12. Esim. New Yorkissa on tehty havain­to­ja, että joidenkin ruuhkaisien katuy­hteyk­sien katkaisem­i­nen on suju­voit­tanut liiken­net­tä kokon­aisu­udessaan, var­maankin osak­si ihan vain sik­si, että kaik­ki sol­muko­h­dat osaltaan poten­ti­aalis­es­ti hidas­ta­vat liiken­nevir­taa. En nyt löy­dä lähde­vi­it­teitä, mut­ta Times Squaren autot­to­muus nyt ainakin oli yksi esimerk­ki, jon­ka ei uskot­tu ole­van mahdollista.

    Vastaa

13. Tekoä­ly tuot­taa myös vaal­ista analyysiä:

    Suomen kun­nal­lis- ja alue­vaalien tulos osoit­ti selvästi kansalais­ten tyy­tymät­tömyy­den hal­li­tuk­sen nykyiseen poli­ti­ikkaan. Vasem­mis­ton vaalivoit­toa voidaan pitää protesti­na oikeis­to­hal­li­tuk­sen toimia vas­taan, eri­tyis­es­ti leikkauk­sia ja veronko­ro­tuk­sia kohtaan. Kun­tavaalien perus­teel­la hal­li­tuk­sen poli­ti­ikalla ei vaiku­ta ole­van vah­vaa man­daat­tia, mikä korostaa tarvet­ta arvioi­da uudelleen sen suun­taa ja vaikutuksia.

    Suomen hal­li­tuk­sen nykyiset toimet, kuten ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen rahoituk­sen ja lakko-oikeuk­sien rajoit­ta­mi­nen, liit­tyvät kun­nal­lis- ja alue­vaalien jälkeiseen aikaan, joka ennus­taa rom­ah­dus­ta eduskun­tavaaleis­sa. Tästä syys­tä hal­li­tus on aloit­tanut aggres­si­ivisen poli­ti­ikan vasem­mis­to­laisia yhteiskun­nan rak­en­tei­ta vas­taan, mikä on herät­tänyt huol­ta työväestön oikeuk­sien heiken­tämis­es­tä. Tämä tilanne muis­tut­taa osit­tain Suomen itsenäistymisen ajan tapah­tu­mia, jol­loin yhteiskun­nal­liset jän­nit­teet ja työväen­li­ik­keen kamp­pailut oli­vat keskeisiä. Tuol­loin työväen­li­ike pyr­ki vahvis­ta­maan ase­maansa ja oikeuk­si­aan vas­tus­taen val­lan keskit­tämistä ja epä­tasa-arvoa. Vaik­ka kon­tek­sti on eri­lainen, molem­mis­sa tapauk­sis­sa näkyy kamp­pailu val­lan ja oikeuk­sien jakautumisesta.

    Kun­nal­lis- ja alue­vaalien jälkeinen tilanne on herät­tänyt mon­en­laisia keskustelu­ja. Vasem­mis­ton vaalivoit­toa on tulkit­tu protestik­si oikeis­to­hal­li­tuk­sen poli­ti­ikkaa vas­taan, eri­tyis­es­ti leikkauk­sia ja veronko­ro­tuk­sia kohtaan. Tämä ker­too kansalais­ten halus­ta muu­tok­seen ja huoles­ta hyv­in­voin­tipalvelu­iden heiken­tymis­es­tä. Oikeis­to­laisen hal­li­tuk­sen pyrkimyk­set voivat vaikut­taa vasem­mis­ton val­taan, mut­ta kon­flik­tin kär­jistymi­nen riip­puu monista tek­i­jöistä, kuten poli­it­tis­es­ta dial­o­gista ja kom­pro­missien mah­dol­lisu­ud­es­ta. His­to­ri­al­lis­es­ti Suomes­sa on ollut kykyä ratkaista yhteiskun­nal­lisia jän­nit­teitä neu­vot­telu­jen kaut­ta, mut­ta nykyi­nen tilanne voi haas­taa tätä perinnettä.

    Vastaa