Päätin joukkoistaa kehitteillä olevan kirjani Talous ja kaupunki ja julkaista sen luku kerrallaan kommentoitavaksi. Sekä kriittiset että kannustavat kommentit ovat hyvin tervetulleita.
Äärimmilleen yksinkertaistettu ratkaisu segregaation välttämiseksi olisi taas arpoa asunnot, tosin tietysti niin, että ruokakunnan koko otetaan huomioon. Silloin ei tulisi rikkaiden ja köyhien asuinalueita. Mutta olisiko se hyvä? Silloin ei olisi myöskään hipstereiden Kalliota eikä punavihreää Kumpulaa. Palaamme taas kysymykseen preferenssierojen sivuttamisen tuottamasta hyvinvointitappiosta.
Suomen historian arvostetuin sosiologi Erik Allardt piti asuinalueiden erilaistumista hyvänä asiana. Elämästä tulee yhteisöllisempää, kun suunnilleen samoja elämänarvoja arvostavat asuvat toistensa naapureina. Naapurien kanssa ei ole juuri tekemisissä, jos he ovat keskenään kovin erilaisia. Tämän mukaan hipstereiden Kallio ja punavihreä Kumpula ovat siis hyvä asia, kuten myös porvarien Pakila. Allardtin mukaan on kuitenkin syytä pitää huolta, ettei minkään alueen sosiaalinen taso mene liian alas, ettei synny köyhyystaskuja tai slummeja. Köyhyystaskujen syntyminen on segregaatio-ongelmien keskipisteessä.
Yksi pienituloisille tarkoitettu ARA-talo keskellä rikkaiden kaupunginosaa ei olisi sekään ARA-talon asukkaita ajatellen hyvä asia. Nämä eristyisivät naapureistaan yksinäiseksi saarekkeeksi.
Suomessa ajatellaan, että on huono asia, jos maahanmuuttajat keskittyvät tiettyihin kaupunginosiin. Kanadassa ajatellaan aivan toisin. Siellä halutaan edistää chinatownien ja pikku-italioiden muodostumista niin, että maahanmuuttajat pystyvät ylläpitämään omaa kulttuuriaan. Tämä vähentää juurettomuutta ja sosiaalista pahoinvointia maahanmuuttajien keskuudessa. Kanadalaisten tilanteenne on tietysti toisenlainen siinä mielessä, että englanti ja ranska ovat kielinä niin vahvoja. Suomessa maahanmuuttajat eivät oppisi suomea, jos eläisivät keskenään.
Vaikka voitaisiinkin löytää perusteita sille, että maahanmuuttajat asuvat lähellä maanmiehiään, eri maahanmuuttajaväestöjen asuttamiselle samoihin kaupunginosiin ei ole muita perusteita kuin asuntojen hinnat.
Mitä itse tekisimme, jos parituhatta meitä suomalaista hakeutuisi pakolaisiksi Nairobiin? Kai mekin hakisimme seuraa toisistamme sen sijaan, että hajautuisimme tasaisesti ympäri Nairobia. Näin tekevät myös Espanjaan muuttaneet suomalaiset eläkeläiset.
Seuraava luku tästä
Kirjan alkuun tästä
Ehdotan, että Osmon kotitalo muutetaan vuokrataloksi, johon arvotaan asukkaat. Hyvin pian huomaa, että rappukäytävät on sotkettu, häkkivarastot murrettu ja polkupyörät viety — puhumattakaan yöllisestä meluamisesta. Helsingissä riittää jo, että on ihan kovanrahan iso vuokrataloyhtiö, niin sekin sisältää varmuudella edellämainitut ominaisuudet.
Yritin sanoa, että arvonta on huono vaihtoehto. Minun kotitalossani kuitenkin puolet asukkaita asuu vuokralla.
Riippuu siitä minkälaisesta eriytymisestä on kyse. Jos eriytyminen ei johda sosiaaliseen tai taloudelliseen epätasa-arvoon, niin silloin se ei olekaan välttämättä paha asia.
Nimimerkki AKK:lle kommenttina että tuo maahanmuuttajien integroituminen ja oman yhteisöllisen kulttuurin säilyttäminen riippuu hyvin paljon mitkä ovat kyseisen maahanmuuttajien sosioekonomiset taustat. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat ainakin Euroopassa integroituvat hitaammin kuin muut maahanmuuttajat jotka eivät ole maassa humanitaaristen syiden takia. Työssä käyvät maahanmuuttajat integroituvat paremmin kuin pakolaiset ja turvapaikanhakijat . Ukrainalaiset ovat toki eri tilanteessa koska heidän ei tarvitse integroitua länsimaiseen yhteiskuntaan koska Ukraina on länsimainen yhteiskunta.
Näin se varmaan on, mutta mitä Suomi odottaa integroitumiselta ja mitä sen eteen ollaan valmiita tekemään. Ja miten haluamme suhtautua erilaisiin kulttuureihin, joista meille tulee väistämättä maahanmuuttajia myös tulevaisuudessa ja joista on tullut jo vuosikausia. Pyrimmekö Suomessa integraatioon ja inkluusioon, vai annammeko maahanmuuttajien syrjäytyä muusta yhteiskunnasta ja eriytyä pysyvästi omaksi erilliseksi ryhmäkseen. Tiettävästi kokemukset muista pohjoismaista osoittavat että ainakin eksluusio ja segregaatio ovat huonoja ratkaisuja.
Kyse ei ole siitä kuinks paljon maahanmuuttajia tulee ja mistä, vaan siitä, kuinka heihin halutaan suhtautua osana suomalaista yhteiskuntaa ja kuinka yhteiskuntaa halutaan rakennetaa tukemaan tuota tavoitetta.
Se millaista maahanmuuttoa Suomeen halutaan tai tarvitaan on sitten toinen asia, kuten myös tarkemmat toimet millä tavoitteeseen pyritään.
Nimimerkki AKK:lle kommenttina että pohjoismaiden maahanmuutto politiikka on perustunut segregaatioon koska idean taustalla oli se että maahanmuuttajasta tulee itsestään Larssonin, Svensson ja Henriksson lähes itsestään yhdessä sukupolvessa. Tietenkin tämä oli alusta alkaen ajatuksena kuolleena syntynyt. Kuka tahansa joka on esimerkiksi perehtynyt siirtolaisuuteen Pohjois-Amerikkaan tietää että skandinaavien integraatio prosessi keski kolme sukupolvea . Jostain syystä tämäkin jäi Tanskassa ja Ruotsissa huomaamatta 1970-luvulla.
Totta ja nyt nuo maat kärsivät siitä etteivät tajunneet ajoissa kuinka tärkeää integraatio ja inkluusio ovat. Onneksi Suomessa asia on tajuttu paremmin kuin Ruotsissa ja Tanskassa, vaikka meilläkin on niitä, mm. perussuomalaiset, jotka haluavat lisätä omalla maahanmuuttopolitiikallaan segregaatiota ja jopa eksluusiota .
Nimimerkki AKK:lle tuohon segregaatioon Suomessa niin ei Suomessa tilanne ole millään tavalla hyvä esimerkiksi turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten työllisyydessä. Suomessa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden työllisyys taitaa olla huonointa Pohjoismaissa. Tanskassa ja Ruotsissa tilanne on eri koska ne ovat ainakin tässä maahanmuutto kysymyksessä 40 vuotta edellä Suomea. Suomessa maahanmuuttajat ovat myös painottuneet pääasiassa pääkaupunkiseudulle ja muutamiin Pohjanmaan ruotsinkielise rannikon kaupunkeihin.
Kumpaa mieltä sitten olet Ruotsista ja Tanskasta , ovatko ne onnistuneet sittenkin paremmin vaikka sanot että heidän segregaatio politiikkansa on kuolleena syntynyt ajatus.
Eihän se että vaan pyritään periaatteellisesti segregaation ole vielä tae siitä toteutuuko se , mutta todennäköisemmin se toteutuu silloin kuin se toteutuisi jos tavoite on joku muu.
Ja mihin itse pyrkisit, segregaation ja eksluusioon vai integraatioon ja inkluusioon?
Nimimerkki AKK:lle kommenttina että integraatio ehkäisee segregaatiota silloin kun palvelut ovat kunnossa ja maahanmuuttajat oppivat esimerkiksi maan kielen . Ruotsissa kansalaisuuden saaminen ei ole edellyttänyt ruotsinkielen oppimisen . Suomessa kansalaisuuden saaminen on vuodesta 1812 edellyttänyt kielen oppimisen. Myös asuinalueiden suunnittelu ehkäisee segregaatiota. Maahanmuuttajien hajauttaminen olisi minusta parempi malli..
Eli integraatioon vieminen inkluusion tasolle on hyvä tavoite.
Suomalaiset tekisivät kaikkensa päästäkseen takaisin suomeen, eikä vain kävisi lomailemassa siellä.. Niin onhan tuollaiset väestön siirrot ja asuttaminen peruja tuolta itärajan takaa…
Meillä maahanmuuttaneiden asettuminen samoihin kaupunginosiin ei synnytä mitään pikku-Somalioita. Ainakin Turussa Varissuolla sanotaan asuvan kymmeniä kansallisuuksia. Heillä ei ole muuta yhteistä kuin että ovat muukalaisia. Ovat muukalaisia myös toisilleen. Tuntevatko he silti yhteenkuuluvuutta keskenään, en tiedä. En edes tiedä, onko heidän yhteinen kielensä suomi vai englanti.
Keijo Perälälle kommenttina että Itäkeskuksen Puhos Helsingissä muisuttaa pikku-Somaliaa tai Pikku Arabiaa. Itäkeskus on Helsingin toinen keskus kantakaupungin lisäkisi. Varissuo poikkeaa Helsingin lähiöistä siten että sen etninen koostumus on hyvin sekoittunut.Toisin kuin esim Itäkeskuksen jossa asuu paljon Lähi-idästä ja Afrikasta tulleita maahanmuuttajia. Itäkeskuksessa ei asu paljonkaan intialaisia tai kiinalaisia maahanmuuttajia. Heitä löytyy paljon Leppävaarasta ja Matinkylästä siis Espoon puolelta.
Kanadassa eri maahanmuuttajaryhmiä ei sekoiteta keskenään. Se, että näin tehdään Suomessa saa aikaan huonoimman mahdollisen lopputulosen. Ei yhteisöllisyyttä oman väestöryhmän kanssa eikä integroitumista suomalaiseen kulttuuriin.
Soininvaaralle kommenttina että maahanmuuttajat myös Suomessa ovat eriytyneet eri asuinalueille. Hyvä esimerkki on intialainen yhteisö josta suurin osa on asettautunut Espooseen koska täällä on paljon tietotyöpaikkoja joissa suurin osa intialaisista käy työssä ja heidän tulonsa on suuremmat kuin jopa kantaväestöllä. Itäkeskuksessa ei ole niinkään paljon tietotyöpaikkoja enään koska työpaikat ovat siirtyneet Espooseen . Itäkeskuskeen on syntynyt vuokra-asuntojen kokeilma. Itäkeskus oli alunperin pääkaupunkiseudun tietotyöpaikkojen keskittymä vielä 1980-luvun lopussa. Hyvä esimerkki tästä on Helmitorni joka on suunniteltu toimistorakennukseksi alunperin. En tiedä miten Kanadassa esim pakolaisia sijoitetaan mutta Suomessa heitä asuu paljon kaupungin vuokra-asunnoissa etenkin Itä-Helsingissä ja Varissuolla (Turussa).
Kumpaa sitten halutaan, integroitumista suomalaiseen kulttuuriin vai maahanmuuttajien yhteisöllisyyden ja kulttuurin säilyttämistä ilman integroitumista suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan?
Mitä mitä oikein halutaankaan? Suomen , jossa maahanmuuttajien ei halutakaan integroituvan suomalaiseen kulttuuriin tai että ainakin eri maahanmuuttajaryhmät pidetään erillään ja he muodostavat suomalaisuuden rinnalle omat vahvat yhteinäiskulttuurinsa jota sitten myös yhteiskunnalliset päätökset tukevat.
.
Soininvaaralle kommenttina
että Pohjanmaa tässä kohtaa ei ollut maakunta vaan maantieteellinen alue. Suomessa on 4 Pohjanmaata joten niiden erittelu ei ole tässä kohtaa relevanttia.
Varainsiirtovero on kyllä yksi kitkatekijä siihen Että asunto olisi juuri se oikea. Tarpeet muuttuu mutta myynti ei kannata.
Mummoilla on lesken asumisoikeus ja muuttotappiopaikkakunnalla asunto, liian iso, alla.
Suomessa asuminen on aina kallista kyllä
Erittäin hyvä näkökulma nostaa tuo Erik Allardtin näkökulma segregaatiosta. Soininvaaran esimerkki siitä että jos suomalaisia muuttaisi esim Nairobiin syntyisi sinnekin suomalaisyhteisö kuten on syntynyt Fuengirolaan. Siinä on toki kaupunki kohtaisia eroja mihin päin kaupunkia maahanmuuttajat asettuvat. Jos lähiö on riittävän kaukana keskustasta niin suurella todennäköisyydellä sinne syntyy jonkinajan kuluttua ghettomainen asuinympäristö. Kuten on tapahtunut esim Pariisin esikaupungeissa ja myös Itä-Helsingissä. Esimeriksi Lontoossa ei ole syntynyt ghettomaisia esikaupunke koska maahanmuuttajien asuinalueet ovat kehittyneet pääasiassä Etelä-Lontooseen (South London) joka on lähempänä Lontoon keskustaa (Central London) kuin Itäkeskus Helsingin keskustaa tai moni Pariisin esikaupunki Pariisiin keskustaa. Jopa Nairobissa on alueita joissa asuu tietty etninen ryhmä omilla alueilla hyvä esimerkki on Eastleigh jossa asuu Nairobin somaliyhteisö ja aiemmin siellä asui Nairobin aasialainen yhteisö. Keniassa itse asuu 130 000 somalipakolaista.
Suomessa ruotsinkieliset rannikkokaupungit etenkin Pohjanmaalla ovat kyllä onnistuneet integroimaan maahanmuuttajia paremmin kuin sisämaan kaupungit. Jopa Pohjanmaan sisällä on eroja kaupunkien kasvussa kun rannikkokaupungit houkuttelevat maahanmuuttajia enemmän kuin Pohjanmana sisämaan kaupungit. Maahanmuuttajat tosin integroituvat ruotsinkielellä ja heidän suomenkieli ei ole kovinkaan vahva. Sama koskee maahanmuuttajia Kanadassa. Quebekissä asuvat maahanmuuttajat oppivat ranskan ja Ontariossa englannin. Ontario on kuitenkin Kanadan taloudellinen keskus . Samoin on myös Vancouver mutta Läntisen Kanadan kaikki provinssit ovat englanninkielisiä.
Pohjanmaalla ei ole sisämaa kaupunkeja!
Nimimerkki JT:lle kommenttina että eikös Seinäjoki ole sisämaa kaupunki?
TJ tarkoitti Pohjanmaalla varmaankin Pohjanmaan maakuntaa. Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaalla.
Missä maakunnassa Seinäjoki, Lapua ja Alavus sitten ovat?
Etelä-Pohjanmaalla.
Nämä pohdinnat siitä, minkälainen kaupunkirakenne on hyvä ja minkälainen huono, eivät oikein johda mihinkään ilman pohjalla olevaa moraalifilosofista pohdintaa siitä, mitä hyvä ja huono edes tarkoittaa. Kun kysytään, olisiko “chinatown” tyylinen vahvasti segregoitunut kaupunkikupla hyvä vai huono asia, pitää kysyä hyvä vai huono asia kenelle? Ilmeisesti siellä asuville se on hyvä asia, koska he ovat päättäneet kuplaan muuttaa. Entä muulle väestölle? Entä Suomen valtiolle geopoliittisena entiteettinä?
Nimimerkki Anonyymille kommenttina että Chinatownit ja Little Koreat muut yhden etnisen ryhmän enklaavit voivat olla taloudellisesti alueellisesti merkittävä tekijä. Ongelmia syntyy kun alueella ei oikeastaan haluta kukaan asua koska siellä ei ole taloudellista toimintaa ja palveluita. Ghetto on eri asia kuin vireä etninen enklaavi joka mieluiten sijaitsee kaupungin keskustoissa. Tälläisiä löytyy esimerkiksi Etelä- Lontoosta. Mielenkiintoinen skenaario olisi se että jos esimerkiksi Puhos olisi Hakaniemessä eikä Itäkeskuksessa. Miten Helsinki näyttäisi erilaiselta kun sen keskustan lähellä on etninen enklaavi.