29. Eriytyminen ei ole vain paha asia

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

Äärim­milleen yksinker­tais­tet­tu ratkaisu seg­re­gaa­tion vält­tämisek­si olisi taas arpoa asun­not, tosin tietysti niin, että ruokakun­nan koko ote­taan huomioon. Sil­loin ei tulisi rikkaiden ja köy­hien asuinaluei­ta. Mut­ta olisiko se hyvä? Sil­loin ei olisi myöskään hip­sterei­den Kallio­ta eikä punav­ihreää Kumpu­laa. Palaamme taas kysymyk­seen pref­er­enssiero­jen sivut­tamisen tuot­ta­mas­ta hyvinvointitappiosta.

Suomen his­to­ri­an arvoste­tu­in sosi­olo­gi Erik Allardt piti asuinaluei­den eri­lais­tu­mista hyvänä asiana. Elämästä tulee yhteisöl­lisem­pää, kun suun­nilleen samo­ja elämä­nar­vo­ja arvosta­vat asu­vat tois­t­en­sa naa­pureina. Naa­purien kanssa ei ole juuri tekemi­sis­sä, jos he ovat keskenään kovin eri­laisia. Tämän mukaan hip­sterei­den Kallio ja punav­ihreä Kumpu­la ovat siis hyvä asia, kuten myös por­varien Pak­i­la.  Allardtin mukaan on kuitenkin syytä pitää huol­ta, ettei minkään alueen sosi­aa­li­nen taso mene liian alas, ettei syn­ny köy­hyys­tasku­ja tai slum­me­ja. Köy­hyys­tasku­jen syn­tymi­nen on seg­re­gaa­tio-ongelmien keskipisteessä.

Yksi pien­i­t­u­loisille tarkoitet­tu ARA-talo keskel­lä rikkaiden kaupungi­nosaa ei olisi sekään ARA-talon asukkai­ta ajatellen hyvä asia. Nämä eristy­i­sivät naa­pureis­taan yksinäisek­si saarekkeeksi.

Suomes­sa ajatel­laan, että on huono asia, jos maa­han­muut­ta­jat keskit­tyvät tiet­ty­i­hin kaupungi­nosi­in. Kanadas­sa ajatel­laan aivan toisin. Siel­lä halu­taan edis­tää chi­na­town­ien ja pikku-ital­ioiden muo­dos­tu­mista niin, että maa­han­muut­ta­jat pystyvät ylläpitämään omaa kult­tuuri­aan. Tämä vähen­tää juuret­to­muut­ta ja sosi­aal­ista pahoin­voin­tia maa­han­muut­ta­jien kesku­udessa. Kanadalais­ten tilanteenne on tietysti toisen­lainen siinä mielessä, että englan­ti ja ran­s­ka ovat kielinä niin vahvo­ja. Suomes­sa maa­han­muut­ta­jat eivät oppisi suomea, jos eläi­sivät keskenään.

Vaik­ka voitaisi­inkin löytää perustei­ta sille, että maa­han­muut­ta­jat asu­vat lähel­lä maan­miehiään, eri maa­han­muut­ta­javäestö­jen asut­tamiselle samoi­hin kaupungi­nosi­in ei ole mui­ta perustei­ta kuin asun­to­jen hinnat.

Mitä itse tek­isimme, jos par­ituhat­ta meitä suo­ma­laista hakeu­tu­isi pako­laisik­si Nairo­bi­in? Kai mekin hak­isimme seu­raa toi­sis­tamme sen sijaan, että hajau­tu­isimme tasais­es­ti ympäri Nairo­bia. Näin tekevät myös Espan­jaan muut­ta­neet suo­ma­laiset eläkeläiset.

Seu­raa­va luku tästä

Kir­jan alku­un tästä

28 vastausta artikkeliin “29. Eriytyminen ei ole vain paha asia”

  1. Ehdotan, että Osmon koti­ta­lo muute­taan vuokrat­alok­si, johon arvotaan asukkaat. Hyvin pian huo­maa, että rap­pukäytävät on sotket­tu, häkki­varas­tot mur­ret­tu ja polkupyörät viety — puhu­mat­takaan yöl­lis­es­tä melu­amis­es­ta. Helsingis­sä riit­tää jo, että on ihan kovan­ra­han iso vuokrat­aloy­htiö, niin sekin sisältää var­muudel­la edel­lä­maini­tut ominaisuudet.

  2. Riip­puu siitä minkälais­es­ta eriy­tymis­es­tä on kyse. Jos eriy­tymi­nen ei joh­da sosi­aaliseen tai taloudel­liseen epä­tasa-arvoon, niin sil­loin se ei olekaan vält­tämät­tä paha asia.

    1. Nim­imerk­ki AKK:lle kom­ment­ti­na että tuo maa­han­muut­ta­jien inte­groi­tu­mi­nen ja oman yhteisöl­lisen kult­tuurin säi­lyt­tämi­nen riip­puu hyvin paljon mitkä ovat kyseisen maa­han­muut­ta­jien sosioekonomiset tau­s­tat. Pako­laiset ja tur­va­paikan­hak­i­jat ainakin Euroopas­sa inte­groitu­vat hitaam­min kuin muut maa­han­muut­ta­jat jot­ka eivät ole maas­sa human­i­taaris­ten syi­den takia. Työssä käyvät maa­han­muut­ta­jat inte­groitu­vat parem­min kuin pako­laiset ja tur­va­paikan­hak­i­jat . Ukrainalaiset ovat toki eri tilanteessa kos­ka hei­dän ei tarvitse inte­groitua län­si­maiseen yhteiskun­taan kos­ka Ukraina on län­si­mainen yhteiskunta.

      1. Näin se var­maan on, mut­ta mitä Suo­mi odot­taa inte­groi­tu­miselta ja mitä sen eteen ollaan valmi­ita tekemään. Ja miten halu­amme suh­tau­tua eri­laisi­in kult­tuurei­hin, joista meille tulee väistämät­tä maa­han­muut­ta­jia myös tule­vaisu­udessa ja joista on tul­lut jo vuosikau­sia. Pyrim­mekö Suomes­sa inte­graa­tioon ja inklu­u­sioon, vai annam­meko maa­han­muut­ta­jien syr­jäy­tyä muus­ta yhteiskun­nas­ta ja eriy­tyä pysyvästi omak­si eril­lisek­si ryh­mäk­seen. Tiet­tävästi koke­muk­set muista pohjo­is­maista osoit­ta­vat että ainakin ekslu­u­sio ja seg­re­gaa­tio ovat huono­ja ratkaisuja.

        Kyse ei ole siitä kuinks paljon maa­han­muut­ta­jia tulee ja mis­tä, vaan siitä, kuin­ka hei­hin halu­taan suh­tau­tua osana suo­ma­laista yhteiskun­taa ja kuin­ka yhteiskun­taa halu­taan raken­netaa tuke­maan tuo­ta tavoitetta.

        Se mil­laista maa­han­muut­toa Suomeen halu­taan tai tarvi­taan on sit­ten toinen asia, kuten myös tarkem­mat toimet mil­lä tavoit­teeseen pyritään.

    2. Nim­imerk­ki AKK:lle kom­ment­ti­na että pohjo­is­maid­en maa­han­muut­to poli­ti­ik­ka on perus­tunut seg­re­gaa­tioon kos­ka idean taustal­la oli se että maa­han­muut­ta­jas­ta tulee itses­tään Larssonin, Svens­son ja Hen­riks­son läh­es itses­tään yhdessä sukupolves­sa. Tietenkin tämä oli alus­ta alka­en ajatuk­se­na kuolleena syn­tynyt. Kuka tahansa joka on esimerkik­si pere­htynyt siir­to­laisu­u­teen Pohjois-Amerikkaan tietää että skan­d­i­naavien inte­graa­tio pros­es­si kes­ki kolme sukupolvea . Jostain syys­tä tämäkin jäi Tan­skas­sa ja Ruot­sis­sa huo­maa­mat­ta 1970-luvulla.

      1. Tot­ta ja nyt nuo maat kär­sivät siitä etteivät tajun­neet ajois­sa kuin­ka tärkeää inte­graa­tio ja inklu­u­sio ovat. Onnek­si Suomes­sa asia on tajut­tu parem­min kuin Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa, vaik­ka meil­läkin on niitä, mm. perus­suo­ma­laiset, jot­ka halu­a­vat lisätä oma­l­la maa­han­muut­topoli­ti­ikallaan seg­re­gaa­tio­ta ja jopa eksluusiota .

    3. Nim­imerk­ki AKK:lle tuo­hon seg­re­gaa­tioon Suomes­sa niin ei Suomes­sa tilanne ole mil­lään taval­la hyvä esimerkik­si tur­va­paikan­hak­i­joiden ja pako­lais­ten työl­lisyy­dessä. Suomes­sa pako­lais­ten ja tur­va­paikan­hak­i­joiden työl­lisyys taitaa olla huonoin­ta Pohjo­is­mais­sa. Tan­skas­sa ja Ruot­sis­sa tilanne on eri kos­ka ne ovat ainakin tässä maa­han­muut­to kysymyk­sessä 40 vuot­ta edel­lä Suomea. Suomes­sa maa­han­muut­ta­jat ovat myös pain­ot­tuneet pääasi­as­sa pääkaupunkiseudulle ja muu­tami­in Poh­jan­maan ruotsinkielise ran­nikon kaupunkeihin.

      1. Kumpaa mieltä sit­ten olet Ruot­sista ja Tan­skas­ta , ovatko ne onnis­tuneet sit­tenkin parem­min vaik­ka san­ot että hei­dän seg­re­gaa­tio poli­ti­ikkansa on kuolleena syn­tynyt ajatus.

        Eihän se että vaan pyritään peri­aat­teel­lis­es­ti seg­re­gaa­tion ole vielä tae siitä toteu­tuuko se , mut­ta toden­näköisem­min se toteu­tuu sil­loin kuin se toteu­tu­isi jos tavoite on joku muu.

        Ja mihin itse pyrk­isit, seg­re­gaa­tion ja ekslu­u­sioon vai inte­graa­tioon ja inkluusioon?

    4. Nim­imerk­ki AKK:lle kom­ment­ti­na että inte­graa­tio ehkäisee seg­re­gaa­tio­ta sil­loin kun palve­lut ovat kun­nos­sa ja maa­han­muut­ta­jat oppi­vat esimerkik­si maan kie­len . Ruot­sis­sa kansalaisu­u­den saami­nen ei ole edel­lyt­tänyt ruotsinkie­len oppimisen . Suomes­sa kansalaisu­u­den saami­nen on vuodes­ta 1812 edel­lyt­tänyt kie­len oppimisen. Myös asuinaluei­den suun­nit­telu ehkäisee seg­re­gaa­tio­ta. Maa­han­muut­ta­jien hajaut­ta­mi­nen olisi minus­ta parem­pi malli..

      1. Eli inte­graa­tioon viem­i­nen inklu­u­sion tasolle on hyvä tavoite.

  3. Suo­ma­laiset tek­i­sivät kaikken­sa päästäk­seen takaisin suomeen, eikä vain kävisi lomaile­mas­sa siel­lä.. Niin onhan tuol­laiset väestön siir­rot ja asut­ta­mi­nen peru­ja tuol­ta itära­jan takaa…

  4. Meil­lä maa­han­muut­tanei­den aset­tumi­nen samoi­hin kaupungi­nosi­in ei syn­nytä mitään pikku-Soma­lioi­ta. Ainakin Turus­sa Varis­suol­la san­o­taan asu­van kym­meniä kansal­lisuuk­sia. Heil­lä ei ole muu­ta yhteistä kuin että ovat muukalaisia. Ovat muukalaisia myös toisilleen. Tun­te­vatko he silti yhteenku­u­lu­vu­ut­ta keskenään, en tiedä. En edes tiedä, onko hei­dän yhteinen kie­len­sä suo­mi vai englanti.

    1. Kei­jo Perälälle kom­ment­ti­na että Itäkeskuk­sen Puhos Helsingis­sä muisut­taa pikku-Soma­li­aa tai Pikku Ara­bi­aa. Itäkeskus on Helsin­gin toinen keskus kan­takaupun­gin lisäk­isi. Varis­suo poikkeaa Helsin­gin lähiöistä siten että sen etni­nen koos­t­u­mus on hyvin sekoittunut.Toisin kuin esim Itäkeskuk­sen jos­sa asuu paljon Lähi-idästä ja Afrikas­ta tullei­ta maa­han­muut­ta­jia. Itäkeskuk­ses­sa ei asu paljonkaan intialaisia tai kiinalaisia maa­han­muut­ta­jia. Heitä löy­tyy paljon Lep­pä­vaaras­ta ja Matinkylästä siis Espoon puolelta.

    2. Kanadas­sa eri maa­han­muut­ta­jaryh­miä ei sekoite­ta keskenään. Se, että näin tehdään Suomes­sa saa aikaan huonoim­man mah­dol­lisen lop­putu­losen. Ei yhteisöl­lisyyt­tä oman väestöryh­män kanssa eikä inte­groi­tu­mista suo­ma­laiseen kulttuuriin.

      1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että maa­han­muut­ta­jat myös Suomes­sa ovat eriy­tyneet eri asuinalueille. Hyvä esimerk­ki on intialainen yhteisö jos­ta suurin osa on aset­tau­tunut Espooseen kos­ka tääl­lä on paljon tieto­työ­paikko­ja jois­sa suurin osa intialai­sista käy työssä ja hei­dän tulon­sa on suurem­mat kuin jopa kan­taväestöl­lä. Itäkeskuk­ses­sa ei ole niinkään paljon tieto­työ­paikko­ja enään kos­ka työ­paikat ovat siir­tyneet Espooseen . Itäkeskus­keen on syn­tynyt vuokra-asun­to­jen kokeil­ma. Itäkeskus oli alun­perin pääkaupunkiseudun tieto­työ­paikko­jen keskit­tymä vielä 1980-luvun lopus­sa. Hyvä esimerk­ki tästä on Helmi­torni joka on suun­nitel­tu toimis­toraken­nuk­sek­si alun­perin. En tiedä miten Kanadas­sa esim pako­laisia sijoite­taan mut­ta Suomes­sa heitä asuu paljon kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa etenkin Itä-Helsingis­sä ja Varis­suol­la (Turus­sa).

      2. Kumpaa sit­ten halu­taan, inte­groi­tu­mista suo­ma­laiseen kult­tuuri­in vai maa­han­muut­ta­jien yhteisöl­lisyy­den ja kult­tuurin säi­lyt­tämistä ilman inte­groi­tu­mista suo­ma­laiseen kult­tuuri­in ja yhteiskuntaan?

        Mitä mitä oikein halu­taankaan? Suomen , jos­sa maa­han­muut­ta­jien ei halu­takaan inte­groitu­van suo­ma­laiseen kult­tuuri­in tai että ainakin eri maa­han­muut­ta­jaryh­mät pide­tään eril­lään ja he muo­dosta­vat suo­ma­laisu­u­den rin­nalle omat vah­vat yhteinäiskult­tuurin­sa jota sit­ten myös yhteiskun­nal­liset päätök­set tukevat.

        .

      3. Soin­in­vaar­alle kommenttina
        että Poh­jan­maa tässä kohtaa ei ollut maakun­ta vaan maanti­eteelli­nen alue. Suomes­sa on 4 Poh­jan­maa­ta joten niiden erit­telu ei ole tässä kohtaa relevanttia.

  5. Varain­si­ir­tovero on kyl­lä yksi kitkatek­i­jä siihen Että asun­to olisi juuri se oikea. Tarpeet muut­tuu mut­ta myyn­ti ei kannata. 

    Mum­moil­la on lesken asum­isoikeus ja muut­to­tap­pi­opaikkakun­nal­la asun­to, liian iso, alla. 

    Suomes­sa asum­i­nen on aina kallista kyllä

  6. Erit­täin hyvä näkökul­ma nos­taa tuo Erik Allardtin näkökul­ma seg­re­gaa­tios­ta. Soin­in­vaaran esimerk­ki siitä että jos suo­ma­laisia muut­taisi esim Nairo­bi­in syn­ty­isi sin­nekin suo­ma­laisy­hteisö kuten on syn­tynyt Fuen­giro­laan. Siinä on toki kaupun­ki kohtaisia ero­ja mihin päin kaupunkia maa­han­muut­ta­jat aset­tuvat. Jos lähiö on riit­tävän kaukana keskus­tas­ta niin suurel­la toden­näköisyy­del­lä sinne syn­tyy jonk­i­na­jan kulut­tua ghet­tomainen asuinympäristö. Kuten on tapah­tunut esim Pari­isin esikaupungeis­sa ja myös Itä-Helsingis­sä. Esimerik­si Lon­toos­sa ei ole syn­tynyt ghet­tomaisia esikaupunke kos­ka maa­han­muut­ta­jien asuinalueet ovat kehit­tyneet pääasi­assä Etelä-Lon­tooseen (South Lon­don) joka on lähempänä Lon­toon keskus­taa (Cen­tral Lon­don) kuin Itäkeskus Helsin­gin keskus­taa tai moni Pari­isin esikaupun­ki Pari­isi­in keskus­taa. Jopa Nairo­bis­sa on aluei­ta jois­sa asuu tiet­ty etni­nen ryh­mä omil­la alueil­la hyvä esimerk­ki on East­leigh jos­sa asuu Nairobin soma­liy­hteisö ja aiem­min siel­lä asui Nairobin aasialainen yhteisö. Keni­as­sa itse asuu 130 000 somalipakolaista.

  7. Suomes­sa ruotsinkieliset ran­nikkokaupun­git etenkin Poh­jan­maal­la ovat kyl­lä onnis­tuneet inte­groimaan maa­han­muut­ta­jia parem­min kuin sisä­maan kaupun­git. Jopa Poh­jan­maan sisäl­lä on ero­ja kaupunkien kasvus­sa kun ran­nikkokaupun­git houkut­tel­e­vat maa­han­muut­ta­jia enem­män kuin Poh­jan­mana sisä­maan kaupun­git. Maa­han­muut­ta­jat tosin inte­groitu­vat ruotsinkielel­lä ja hei­dän suomenkieli ei ole kovinkaan vah­va. Sama kos­kee maa­han­muut­ta­jia Kanadas­sa. Que­bekissä asu­vat maa­han­muut­ta­jat oppi­vat ran­skan ja Ontar­ios­sa englan­nin. Ontario on kuitenkin Kanadan taloudelli­nen keskus . Samoin on myös Van­cou­ver mut­ta Län­tisen Kanadan kaik­ki provinssit ovat englanninkielisiä.

      1. Nim­imerk­ki JT:lle kom­ment­ti­na että eikös Seinäjo­ki ole sisä­maa kaupunki?

      2. TJ tarkoit­ti Poh­jan­maal­la var­maankin Poh­jan­maan maakun­taa. Seinäjo­ki on Etelä-Pohjanmaalla.

      3. Mis­sä maakun­nas­sa Seinäjo­ki, Lapua ja Alavus sit­ten ovat?

  8. Nämä pohdin­nat siitä, minkälainen kaupunki­rakenne on hyvä ja minkälainen huono, eivät oikein joh­da mihinkään ilman poh­jal­la ole­vaa moraal­i­filosofista pohd­in­taa siitä, mitä hyvä ja huono edes tarkoit­taa. Kun kysytään, olisiko “chi­na­town” tyy­li­nen vah­vasti seg­re­goitunut kaupunkiku­pla hyvä vai huono asia, pitää kysyä hyvä vai huono asia kenelle? Ilmeis­es­ti siel­lä asuville se on hyvä asia, kos­ka he ovat päät­täneet kuplaan muut­taa. Entä muulle väestölle? Entä Suomen val­ti­olle geopoli­it­tise­na entiteettinä?

    1. Nim­imerk­ki Anonyymille kom­ment­ti­na että Chi­na­town­it ja Lit­tle Kore­at muut yhden etnisen ryh­män enklaav­it voivat olla taloudel­lis­es­ti alueel­lis­es­ti merkit­tävä tek­i­jä. Ongelmia syn­tyy kun alueel­la ei oikeas­t­aan halu­ta kukaan asua kos­ka siel­lä ei ole taloudel­lista toim­intaa ja palvelui­ta. Ghet­to on eri asia kuin vireä etni­nen enklaavi joka mieluiten sijait­see kaupun­gin keskus­tois­sa. Täl­läisiä löy­tyy esimerkik­si Etelä- Lon­toos­ta. Mie­lenki­in­toinen ske­naario olisi se että jos esimerkik­si Puhos olisi Hakaniemessä eikä Itäkeskuk­ses­sa. Miten Helsin­ki näyt­täisi eri­laiselta kun sen keskus­tan lähel­lä on etni­nen enklaavi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.