Myytäköön infrayhtiöstä kansan osakkeita

Kun pitäi­si raken­taa tun­nin juna Tur­kuun ja Tam­pe­reel­le, nopeut­taa junaa Ouluun, raken­taa Pisa­ra-rata ja mon­ta muu­ta tär­ke­ää koh­det­ta, ehdo­te­taan perus­tet­ta­vak­si Infra-yhtiö, johon sijoit­tai­si­vat ne, joil­la on jou­ti­las­ta pää­omaa, kuten elä­keyh­tiöil­lä esi­mer­kik­si on. 

Toi­vot­ta­vas­ti näin ei neu­vo­ta koti­ta­lo­luk­sia han­kin­nois­saan: jos teil­lä ei ole rahaa eikä kykyä ottaa vel­kaa, osta­kaa osa­mak­sul­la. Nämä val­tioi­den vel­ka­ka­tot ovat vähän huvit­ta­via, kun on aivan kun­nial­lis­ta kier­tää niitä.

Teh­dään siis infrayh­tiö, kos­ka muu­ten tär­keät rata­hank­keet siir­ty­vät iäi­syy­teen. Jou­ti­las­ta rahaa on muil­la­kin kuin elä­keyh­tiöil­lä. Koti­ta­louk­sil­la laho­aa korot­ta­mil­la pank­ki­ti­leil­lä noin sata mil­jar­dia euroa, jos­ta aina­kin 20 mil­jar­dia oli­si kivut­ta irro­tet­ta­vis­sa infrayh­ti­öön. Teh­tä­köön infrayh­tiös­tä siis kan­san­osa­ke, johon kuka tahan­sa voi­si sijoit­taa pie­niä­kin sum­mia tur­vaan pank­ki­ti­leil­tään. Parin pro­sen­tin vuo­tui­nen tuot­to oli­si parem­pi kuin ei mitään. Jos tuot­to tulee takai­sin kan­sa­lai­sil­le, ei sure­ta niin pal­jon se, että infrain­ves­toin­te­ja rahoi­te­taan val­tion velois­taan mak­sa­maa kor­koa kal­liim­mal­la rahalla . 

Jot­ta näi­tä­kin raho­ja ei taas hukat­tai­si johon­kin Huu­to­kos­ken radan kal­tai­seen hank­kee­seen, infrayh­tiön tuot­to pitäi­si sitoa lii­ken­ne­mää­riin. Ilman sitä se oli­si puh­das­ta val­tion velanottoa.

27 vastausta artikkeliin “Myytäköön infrayhtiöstä kansan osakkeita”

  1. Jos en köyh­dy, mut­ta saan vähem­män etu­ri­vin lip­pu­ja tai huo­nom­paa bus­si­pal­ve­lua, saan vas­taa­vas­ti muu­ta hyvää enem­män tai parempaa.

    Ihmi­set ovat yleen­sä kateel­li­sim­pia saman­lai­sil­le, joil­la menee vähän parem­min, eivät War­ren Buf­fet­til­le tai Eli­sa­beth II:lle.

  2. Infrayh­tiö pörs­siin, niin mark­ki­nat pää­si­si­vät myös vai­kut­ta­maan inves­toin­tei­hin. Sii­nä nimit­täin kurs­si sukel­tai­si, kun kepu lyö jot­kut peri­fe­ria­ky­län ohi­tus­tien suun­ni­tel­mat pöy­tään, puhu­mat­ta­kaan sit­ten jos­tain Jää­me­ren radasta.

    1. Mikä vika Jää­me­ren radas­sa on? Ylä­la­pin tava­ra­lii­ken­ne pitäi­si saa­da pois ete­läs­tä tule­vil­ta kumi­pyö­ril­tä ja alu­eel­le töi­tä. Nykyi­nen mal­li mis­sä kes­kus­liik­kei­den kul­je­tuk­set täy­te­tään paluu­mat­kal­le rova­nie­mel­le asti tuk­ki­kuor­mal­la on aika onne­ton. Ymmär­rän kyl­lä palis­kun­tien huo­len lai­dun­mai­den kat­kea­mi­ses­ta, mut­ta en usko, että rata koko elin­kei­noa vaarantaa.

      Meri­kont­ti­kul­je­tuk­sis­sa aika on rat­kai­se­va teki­jä, ja nykyi­sel­lään kun teol­li­suus on euroo­pas­sa hilau­tu­nut vah­vas­ti itään päin, niin uskoi­sin Bal­tian radan ole­van kil­pai­lu­ky­kyii­nen ver­rat­tu­na Koil­lis­väy­lä-Rot­ter­dam-Puo­la. Samal­la rata myös pal­ve­li­si Ruot­sin ja Suo­men kai­vos- ja metalliteollisuutta.

      1. Jää­me­ren radan vika on sii­nä, ettei hank­kees­sa ole talou­del­lis­ta miel­tä. Puhu­taan kui­ten­kin parin mil­jar­din euron inves­toin­nis­ta. Sil­lä rahal­la vetäi­si aika pal­jon uut­ta rataa vaik­ka­pa Ete­lä-Suo­men ruuh­kai­sil­le rataosuuksille..

        Ja mik­si kukaan Kii­nas­ta tule­va pysäh­tyi­si Kirk­ko­num­mel­la pur­kaak­seen las­tin junaan, kun voi­si ajaa suo­raan Rot­ter­da­miin saak­ka? Onko aja­tus raken­taa kak­si jät­ti­mäis­tä raha­rei­kää, Jää­me­ren rata ja vie­lä perään Tal­lin­nan miljarditunneli?

        Ei näis­sä pro­jek­teis­sa ole yhtään enem­pää tolk­kua kuin pyra­mi­deis­sa aikoi­naan, ainoa jär­ki on jon­kun päät­tä­jän halu saa­da his­to­ri­aan jät­ti­mäi­nen maamerkki.

      2. Sylt­ty:
        Jää­me­ren radan vika on sii­nä, ettei hank­kees­sa ole talou­del­lis­ta miel­tä. Puhu­taan kui­ten­kin parin mil­jar­din euron inves­toin­nis­ta. Sil­lä rahal­la vetäi­si aika pal­jon uut­ta rataa vaik­ka­pa Ete­lä-Suo­men ruuh­kai­sil­le rataosuuksille..

        Ja mik­si kukaan Kii­nas­ta tule­va pysäh­tyi­si Kirk­ko­num­mel­la pur­kaak­seen las­tin junaan, kun voi­si ajaa suo­raan Rot­ter­da­miin saak­ka? Onko aja­tus raken­taa kak­si jät­ti­mäis­tä raha­rei­kää, Jää­me­ren rata ja vie­lä perään Tal­lin­nan miljarditunneli?

        Ei näis­sä pro­jek­teis­sa ole yhtään enem­pää tolk­kua kuin pyra­mi­deis­sa aikoi­naan, ainoa jär­ki on jon­kun päät­tä­jän halu saa­da his­to­ri­aan jät­ti­mäi­nen maamerkki.

        Onko Kirk­ko­num­mes­sa edes rah­ti­sa­ta­maa ja miten se tähän liittyy?

        Inves­toin­ti on iso, mut­ta tar­peel­li­nen. Nyky­ään Kola­ri ja Kemi­jär­vi ovat nau­han pääs­sä ole­via rön­sy­jä, jot­ka tun­tu­vat ole­van ole­mas­sa pel­käs­tään PK-seu­dun hiih­to­lo­ma­se­son­gin auto­ju­nia var­ten. Kapa­si­tee­tin lisäys pakot­tai­si inves­toi­maan pää­ra­taan­kin, vaik­ka tava­ra­kul­je­tuk­set var­maan meni­si­vät­kin Itä­ra­taa pit­kin. Kou­vo­la on jo saa­nut oman piris­tyk­sen­sä uuden Silk­ki­tien juna­hank­keis­ta. Meri­rah­ti Kii­nas­ta Suo­meen nor­maa­le­ja väy­liä pit­kin kes­tää n. 8 viik­koa ilman kon­tin­siir­to­ja. Koil­lis­väy­lä on lähes puo­let lyhyem­pi reit­ti Rot­ter­da­miin, ja aika on varus­ta­moil­le tär­kein­tä. Nykyi­sel­lään­kin suu­rin osa kon­teis­ta palaa Kii­naan tyh­ji­nä, joten kai­kes­ta huk­ka-ajos­ta tulee persnettoa.

        Aja­tel­kaa koko­nai­suut­ta täs­sä. Suo­mes­sa junia ja len­to­ja pitäi­si läh­teä muu­al­ta­kin kuin Hel­sin­gis­tä tai Helsinki-Vantaalta.

      3. Gabriel: Inves­toin­ti on iso, mut­ta tarpeellinen. 

        Eikä se ole miten­kään tar­peel­li­nen, kos­ka radan kul­je­tus­mää­rät jää­vät alhaisiksi. 

        Jää­me­ren rataa on sel­vi­tet­ty muis­ti­ni mukaan jo kol­meen ottee­seen ja joka iki­nen ker­ta tulos on ollut sama: näin jät­ti­mäi­nen inves­toin­ti ei ole miten­kään perus­tel­ta­vis­sa ole­tet­ta­vil­la kuljetusmäärillä.

        Täs­sä maas­sa on put­kes­sa pal­jon jär­ke­väm­piä­kin ratahankkeita. 

        Nyky­ään Kola­ri ja Kemi­jär­vi ovat nau­han pääs­sä ole­via rön­sy­jä, jot­ka tun­tu­vat ole­van ole­mas­sa pel­käs­tään PK-seu­dun hiih­to­lo­ma­se­son­gin auto­ju­nia varten.

        Lie­nee aika sel­vää, ettei Kola­rin ja Kemi­jär­ven takia kan­na­ta raken­taa mil­jar­di­ra­taa. Kemi­jär­ven rata­kin lie­nee pelk­kää sivii­li­lii­ken­net­tä sil­mäl­lä­pi­täen ihan tur­ha, ne vähät mat­kus­ta­jat meni­si­vät käte­väm­min linja-autoilla.

        Aja­tel­kaa koko­nai­suut­ta täs­sä. Suo­mes­sa junia ja len­to­ja pitäi­si läh­teä muu­al­ta­kin kuin Hel­sin­gis­tä tai Helsinki-Vantaalta.

        Koko­nai­suut­ta?

        Eli täs­sä pal­jas­tat koko radan aja­tuk­sen: tämän inves­toin­nin jär­ki on sii­nä, että mer­kit­tä­vä osa sen kus­ta­nuk­sis­ta menee pk-seu­tu­lais­ten piik­kiin ja hyö­dyt valu­vat Kepun syvi­mäl­le kan­na­tusa­lueil­le. Sil­lä, että han­ke tuot­taa puh­das­ta pers­net­toa, ei ole siis mitään väliä. 

        Tämän “tuh­la­taan mil­jar­dit rajamaille”-taktiikan huo­no­na puo­le­na on se, että kun inves­toin­ti­ra­hat tör­sä­tään perä­ky­lien kan­nat­ta­mat­to­miin hank­kei­siin, yksi­kään muis­ta kas­vu­kes­kuk­sis­ta ei pää­se kas­va­maan ja haas­ta­maan Hel­sin­kiä. Suo­meen jää vain yksi met­ro­po­lia­lue. Jos vaik­ka Jää­me­ren rata­ra­hat käy­tet­täi­siin Tam­pe­reen seu­dun lii­ken­nein­fran kehit­tä­mi­seen (esim. tule­vaan näh­den raken­tai­si­vat­kin vii­sin­ker­taa pidem­män rai­tio­tie), niin Pir­kan­maan alue saat­tai­si nous­ta haas­ta­maan pk-seutua.

        Suma suma­rum: Jää­me­ren rataa ei olla raken­ta­mas­sa ja sil­le on hyvät syyt: radas­sa ei ole järkeä

      4. Gabriel: Mikä vika Jää­me­ren radas­sa on? Ylä­la­pin tava­ra­lii­ken­ne pitäi­si saa­da pois ete­läs­tä tule­vil­ta kumi­pyö­ril­tä ja alu­eel­le töitä. 

        Ei tuo­ta Jää­me­ren rataa Ylä-Lapin asuk­kai­den ruu­an eikä Nor­jan lohen takia kan­na­ta rakentaa. 

        Epäi­len vah­vas­ti, että kont­ti­lai­vo­ja kan­nat­tai­si pur­kaa Jää­me­ren ran­nal­la juniin yli 1500 kilo­met­rin pääs­sä Kes­ki-Euroo­pas­ta. Meri­rah­ti on niin pal­jon halvempaa.

      5. Tapio: Ei tuo­ta Jää­me­ren rataa Ylä-Lapin asuk­kai­den ruu­an eikä Nor­jan lohen takia kan­na­ta rakentaa.

        Epäi­len vah­vas­ti, että kont­ti­lai­vo­ja kan­nat­tai­si pur­kaa Jää­me­ren ran­nal­la juniin yli 1500 kilo­met­rin pääs­sä Keski-Euroopasta.Merirahti on niin pal­jon halvempaa.

        Ei rataa nii­den vuok­si raken­ne­ta­kaan. Nykyi­sin ter­mi­naa­li­kul­je­tuk­set tule­vat Rova­nie­mel­tä, mut­ta junayh­tey­den kans­sa jake­lun hoi­tai­si­vat pai­kal­li­set yhtiöt ja run­ko­lii­ken­ne siir­tyi­si kis­koil­le. Tyh­jä vau­nu on jär­ke­väm­pi hina­ta takai­sin mitä tyh­jä rek­ka. Var­sin­kin jos se ei ole tyh­jä, vaan kont­ti­vau­nu. Nyky­ti­lan­ne pai­nos­taa alu­eel­la suu­riin hak­kui­siin val­tion met­sis­sä. Kou­vo­lan kont­ti­ju­na on Ning­bos­ta n. 5 viik­koa nopeam­pi mitä lai­vayh­teys. Koil­lis­väy­län lai­vayh­teys on n. 4 viik­koa nopeam­pi mitä Suezin kana­van kautta.

      6. Gabriel: Ei rataa nii­den vuok­si raken­ne­ta­kaan. Nykyi­sin ter­mi­naa­li­kul­je­tuk­set tule­vat Rova­nie­mel­tä, mut­ta junayh­tey­den kans­sa jake­lun hoi­tai­si­vat pai­kal­li­set yhtiöt ja run­ko­lii­ken­ne siir­tyi­si kis­koil­le. Tyh­jä vau­nu on jär­ke­väm­pi hina­ta takai­sin mitä tyh­jä rek­ka. Var­sin­kin jos se ei ole tyh­jä, vaan kont­ti­vau­nu. Nyky­ti­lan­ne pai­nos­taa alu­eel­la suu­riin hak­kui­siin val­tion met­sis­sä. Kou­vo­lan kont­ti­ju­na on Ning­bos­ta n. 5 viik­koa nopeam­pi mitä lai­vayh­teys. Koil­lis­väy­län lai­vayh­teys on n. 4 viik­koa nopeam­pi mitä Suezin kana­van kautta.

        Ja len­to­yh­teys Kii­nas­ta on vain muu­ta­ma tun­ti. Mut­ta jos­pa ensin odot­tai­sim­me sitä koil­lis­väy­län syntymistä.

        Näin jou­lun kun­niak­si voi­si miet­tiä, min­kä ran­gais­tuk­sen Kemi­järj­ven sel­lu­teh­taan rik­ko­jat voi­si­vat saa­da. Jo tuol­loin oli näh­tä­vil­lä, että liu­ko­sel­lu ja sii­tä teh­tä­vä teks­tii­li­ma­te­ri­aa­li on tule­vai­suu­den tuo­te, kos­ka puu­vil­la nyt vain ei ole kes­tä­vä rat­kai­su. Nyt on mene­tet­ty tuo­te­ke­hit­te­lys­sä vuo­sia ja kil­pai­li­jat tule­vat koh­ta apajille.

      7. Gabriel: Kou­vo­lan kont­ti­ju­na on Ning­bos­ta n. 5 viik­koa nopeam­pi mitä lai­vayh­teys. Koil­lis­väy­län lai­vayh­teys on n. 4 viik­koa nopeam­pi mitä Suezin kana­van kautta.

        Kont­tia­lus kul­kee avo­me­rel­lä noin 1000 km/d, joten Kirk­ko­nie­men tie­noil­ta Rot­ter­da­miin ei kulu kuin muu­ta­ma päi­vä. Jää­me­ren rataa ei voi perus­tel­la edes aika­sääs­töl­lä. Jos se tuli­si ole­maan kul­ta­kai­vos, naa­pu­ri ehti­si ensin. Muur­mans­kis­sa ja Arkan­ge­lis­sa on val­miit sata­mat ja kak­sois­rai­teet Keski-Eurooppaan.

  3. Entäs jos mark­ki­naeh­tois­ta rahaa ei löy­dy, kos­ka tun­nin junan tuot­to-odo­tus on ris­ki­kor­jat­tu­na nega­tii­vi­nen kun se jou­tuu kil­pai­le­maan “ilmai­sen” moot­to­ri­tien kans­sa? Kanaa­li­tun­ne­li kerä­si rahaa yksi­tyi­sil­tä kotit­louk­sil­ta ja ne sijoit­ta­jat käsit­tääk­se­ni val­tao­sin menet­ti­vät rahan­sa kun tun­ne­lin kas­sa­vir­ta ei riit­tä­nyt lai­no­jen ja kor­ko­jen maksuun?

    Jos jon­kun tie­tyn rata­pät­kän juna­mat­kus­ta­jil­la mak­sa­te­taan juu­ri sen pät­kän infran pää­oma­kus­tan­nuk­set, mut­ta vie­rei­sen mota­rin infra mak­se­taan vero­va­rois­ta, niin kil­pai­lu ei voi olla rei­lua. Juna­mat­kus­ta­jat ja autoi­li­jat mak­sa­vat mota­rin yllä­pi­don ja pää­oma­ku­lut vero­jen muo­dos­sa riip­pu­mat­ta sii­tä, että käyt­tää­kö juu­ri kysei­nen hen­ki­lö sitä kyseis­tä tien pät­kää, mut­ta yksi­tyi­sen juna­ra­dan pää­oma­kus­tan­nuk­set jyvit­ty­vät vain lipun osta­jil­le. On aivan sel­vää, että busi­ness­mal­li on tuhoon tuo­mit­tu, ellei kysyn­tä sil­le junal­le ole niin kovaa, että se pär­jää täs­tä val­ta­vas­ta hai­tas­ta lukuunottamatta.

    Jot­ta yksi­tyis­ra­hoi­te­tut rai­teet voi­si­vat toi­mia rei­luil­la mark­ki­noil­la, pitäi­si tie­ver­kon pää­oman tuot­to­vaa­ti­muk­set aset­taa saman suu­rui­sik­si kuin sen rai­deyh­tiön oman pää­oman tuot­to­vaa­ti­muk­set. Tämä ei näh­däk­se­ni ole mah­dol­lis­ta, ellei tei­tä yksi­tyis­te­tä. Se saat­tai­si toki olla kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti fik­sua (vaik­ka toki kiih­dyt­täi­si­kin peri­fe­rian autioi­tu­mis­ta), mut­ta sitä ei ole tapah­tu­mas­sa kun poliit­tiis­ta kan­na­tus­ta ei tule täs­tä maas­ta löy­ty­mään vuo­si­kym­me­niin moi­sel­le ope­raa­tiol­le, jos iki­nä. Ber­ner on aivan lii­kaa edel­lä aikaansa.

    Japa­nis­sa junain­fra on yksi­tyis­tä, mut­ta ero­na on se, että japa­nin juna­fir­mat omis­ta­vat ase­mat ja sen alla ole­vat maat. Jos Hel­sin­gin rau­ta­tie­a­se­ma vedet­täi­siin maan tasal­le ja koko rau­ta­tien­to­ri, rau­ta­tie­a­se­ma ja elie­lin aukio raken­net­tai­siin opti­maa­li­sek­si lii­ken­ne­ter­mi­naa­lik­si jos­sa oli­si val­ta­va kaup­pa­kes­kus­här­del­li ja isot toi­mis­to- ja asuin­tor­nit pääl­le, niin juna­rai­teis­ta tuli­si tuol­le kiin­teis­tö­fir­mal­le syöt­tö­lii­ken­ne­busi­ness, jol­la syö­te­tään asiak­kai­ta sii­hen val­ta­vaan kiin­teis­töim­pe­riu­miin ja tar­jo­taan tehok­kai­ta logis­tiik­ka­rat­kai­sui­ta nii­den kiin­teis­tö­jen välillä.

    Kun ajan anop­pi­las­ta len­to­ken­täl­le yksi­tyis­tie­tä pit­kin, niin tie­tul­lit ovat vähän yli 10e / suun­ta 100km mota­ria­je­lus­ta. Pääl­le tiet­ty die­se­lit, joi­ta kuluu se 5.5l/100km mota­ril­la suun­taan­sa. Ja tämä hin­noit­te­lu jon­kin ver­ran Suo­mea köy­hem­mäs­sä maassa.

    1. Sepi, hyvä kom­ment­ti! Minä(kään?) en sijoit­tai­si raho­ja­ni täl­läi­seen, jos­sa ei ole mitään uskot­ta­vaa tari­naa, mis­tä se 2%:n tuot­to tulee. Suo­men poliit­ti­nen ris­ki on sijoit­ta­jan kan­nal­ta lii­an kor­kea. Kes­kus­joh­don on nämä infra asiat hoi­det­ta­va sääs­tö­pos­sun­sa eli TyEL yhtiöi­den kans­sa, kun mark­ki­na­voi­mis­ta on otet­tu näin vah­va nis­ka­lenk­ki ja koti­ta­lous­sek­to­ri imu­roi­tu mel­ko köyhäksi.

  4. Tai mitäs jos yksin­ker­tai­ses­ti ote­taan rehel­li­ses­ti lisää vel­kaa jos sitä pitää ker­ran ottaa? Kaik­ki nämä eri­lai­set yhtiöit­tä­mis­pro­jek­tit ovat kir­jan­pi­to­kik­kai­lua jol­la vain nimel­li­ses­ti siir­re­tään vas­tui­ta pois val­tion hoi­vis­ta. Ei ole kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta mitään jär­keä perus­taa eril­lis­tä ‘infrayh­tiö­tä’ kaik­ki­ne hal­lin­toi­neen ja mui­ne kom­mer­vink­kei­neen kun se jou­tuu kui­ten­kin otta­maan vel­kaa ja toden­nä­köi­ses­ti ei saa sitä niin hal­val­la kuin valtio.

    1. Yama: Tai mitäs jos yksin­ker­tai­ses­ti ote­taan rehel­li­ses­ti lisää vel­kaa jos sitä pitää ker­ran ottaa? Kaik­ki nämä eri­lai­set yhtiöit­tä­mis­pro­jek­tit ovat kir­jan­pi­to­kik­kai­lua jol­la vain nimel­li­ses­ti siir­re­tään vas­tui­ta pois val­tion hoivista.

      Yhtiöit­tä­mis­pro­jek­tit eivät ole mikään uusi kek­sin­tö. Esim. eräi­den Ete­lä-Euroo­pan mai­den PPP-sopi­muk­sis­sa oli (ja on) pii­lo­vel­kaa tol­kut­to­man pal­jon enem­män kuin suo­raa val­tion­vel­kaa, jos­ta euro­krii­si syn­tyi. Tar­koit­taa­ko tämä sitä, että mark­ki­nat eivät ole­kaan ereh­ty­mät­tö­mät (kun eivät välit­tä­neet pii­lo­lai­nois­ta) vai sitä, että PPP-sopi­muk­set ovat vain hyvä jut­tu, vai sitä, että vie­lä on entis­tä isom­pi krii­si muhimassa…

  5. OS: “Jot­ta näi­tä­kin raho­ja ei taas hukat­tai­si johon­kin Huu­to­kos­ken radan kal­tai­seen hank­kee­seen, infrayh­tiön tuot­to pitäi­si sitoa lii­ken­ne­mää­riin. Ilman sitä se oli­si puh­das­ta val­tion velanottoa.”

    Täs­mäl­leen näin. Siis (etä­luet­ta­viin) port­tei­hin ja/tai GPS:ään perus­tu­vat tie­mak­sut noil­le tien­pät­kil­le, jot­ta sijoit­ta­jat sai­si­vat osinkonsa. 

    Pien­si­joit­ta­jien takia osak­keil­le pitäi­si olla kaup­pa­paik­ka. Onko se OMX Hel­sin­ki, vai joku muu on sit­ten erik­seen sel­vi­tet­tä­vä asia.

  6. > Teh­tä­köön infrayh­tiös­tä siis kan­san­osa­ke, johon
    > kuka tahan­sa voi­si sijoit­taa pie­niä­kin sum­mia turvaan
    > pankkitileiltään.

    Joko vih­doin­kin!
    Joko vih­doin­kin myös köy­hän slli­taan rikas­tua! Että­kö sosi­aa­li­til­la elä­vä hen­ki­lö­kin voi­si jo sääs­tää pahan päi­vän varal­le ilman, että vir­ka­mies tulee ja ottaa sääs­töt pois.
    — Tos­ta noin vaan!

  7. Ei val­tiol­la ole raha­pu­laa. Rahat vain tuh­la­taan sosi­aa­li­hump­paan. Koko ongel­ma rat­kais­taan lait­ta­mal­la STM:öön yksi riit­tä­vän äly­käs, aikaan­saa­va ja kova minis­te­ri, joka romut­taa nykyi­sen menoautomaatin.

    1. Kal­le:
      Ei val­tiol­la ole raha­pu­laa. Rahat vain tuh­la­taan sosi­aa­li­hump­paan. Koko ongel­ma rat­kais­taan lait­ta­mal­la STM:öön yksi riit­tä­vän äly­käs, aikaan­saa­va ja kova minis­te­ri, joka romut­taa nykyi­sen menoautomaatin. 

      Tämä on mah­do­ton aja­tus, kos­ka sosia­me­no­jen kas­vun moot­to­ri on työ­eläk­keet ja van­hus­ten­hoi­to. Suur­ten ikä­luok­kien vah­nuk­set äänes­tää edut itselleen. 

      Kokoo­muk­sen Verk­ko­uu­ti­set kir­joit­ti juu­ri täs­tä hyvin: Sosi­aa­li­me­not ovat kol­min­ker­tais­tu­neet yhden suku­pol­ven aika­na. Suu­rim­mat menoe­rät liit­ty­vät van­huu­teen. Noin 40 pro­sent­tia sosi­aa­li­me­nois­ta käy­te­tään eläk­kei­siin ja van­hus­ten hoi­ta­mi­seen. Val­tao­sa rahois­ta kuluu eläk­kei­siin, kos­ka eläk­keet ovat nous­seet ja elä­ke­läis­ten mää­rä lisään­ty­nyt. Van­huus­me­not kas­voi­vat 4,9 pro­sent­tia vuon­na 2016. Van­hus­ten­hoi­don menot ovat kak­sin­ker­tais­tu­neet vuo­des­ta 2000 läh­tien, jol­loin ne oli­vat 13 mil­jar­dia euroa.

      Vero­tus on koko­nai­suu­des­saan las­ke­nut 2000-luvul­la jos ote­taan kaik­ki työ­eläk­kei­siin ja mak­sui­hin liit­ty­vä pois. 

      Van­huk­set ovat Suo­men surma.

  8. Infrayh­tiö on hyvä aja­tus. Oli­sin erit­täin mie­lel­lä­ni osta­nut Digi­tan ja Caru­nan osak­kei­ta, mut­ta jos­tain syys­tä val­tio ei halua myy­dä luon­nol­li­sia mono­po­le­ja taval­li­sil­le pien­si­joit­ta­jil­le. Val­tio myy ennem­min ulko­mai­sil­le ja koti­mai­sil­le suur­si­joit­ta­jil­le. Sit­ten ihme­tel­lään, mik­sei kan­sal­la ole varallisuutta.

  9. Jos Wiki­pe­di­aa on usko­mi­nen, Huu­to­kos­ki-Parik­ka­la lii­ken­nöi Suo­men ainoa itse itsen­sä mak­sa­va kis­ko­bus­si­lii­ken­ne. Muu­al­la kis­ko­bus­si­lii­ken­ne on radan lisäk­si lii­ken­teen­kin osal­ta sub­ven­toi­tua. Rantasalmi–Savonlinna ‑osuus Huu­to­kos­ken radas­ta on pois­tet­tu käy­tös­tä vuon­na 2015, kos­ka Lai­taat­sal­men sil­ta puret­tiin ja rata kat­ke­si sen vuok­si, eikä puut­tu­vaa pät­kää ole raken­net­tu takai­sin, kos­ka radan käyt­tö oli sii­nä koh­taa ollut lii­an vähäis­tä. Sil­lä het­kel­lä radal­la ei niin käyt­töä ollut­kaan. Jos Ääne­kos­ken bio­tuo­te­teh­das oli­si val­mis­tu­nut ennen tuo­ta ajan­koh­taa eikä vas­ta vuon­na 2017, radan pät­kän pois­ta­mis­ta ei oli­si kui­ten­kaan ehkä sal­lit­tu. Äänes­kos­ken teh­das on huo­mat­ta­vas­ti lisän­nyt puun tuon­ti­tar­vet­ta Venä­jäl­tä, ja teh­taal­la on menos­sa jo kapa­si­tee­tin nos­toin­ves­toin­te­ja, joi­den myö­tä puun kulu­tus nousee lähi­vuo­si­na entis­tä suu­rem­mak­si, ja on koh­ta ehkä perä­ti 7 mil­joo­naa kuu­tio­ta vuo­des­sa. Lyhin reit­ti junal­la sekä Imat­ran rajan­yli­tys­pai­kal­ta, Parik­ka­lan rajan­yli­tys­pai­kal­ta ja ilmei­ses­ti myös Vai­nik­ka­lan raja-ase­mal­ta Ääne­kos­kel­le oli­si juu­ri Huu­to­kos­ken rata, joka on nyt poik­ki. Sen vuok­si kul­je­tuk­sia jou­du­taan teke­mään joko maan­teit­se tai junil­la, jot­ka teke­vät lyhyim­män radan puut­tues­sa yli­mää­räis­tä mat­kaa, ja kulut­ta­vat tur­haan ener­gi­aa pidem­mil­lä mat­koil­la. En hir­veäs­ti yllät­tyi­si sii­tä, jos tuo Huu­to­kos­ken radan puut­tu­va osuus raken­net­tai­siin takai­sin 2020-luvul­la, kos­ka radan käyt­tö­tar­ve on täl­lä het­kel­lä ja lähi­tu­le­vai­suu­des­sa olen­nai­ses­ti toi­sen­lai­nen kuin mitä se radan sul­ke­mis­het­kel­lä oli.

    1. Alun virk­kees­tä puut­tui näkö­jään sano­ja. Huu­to­kos­ken radan kis­ko­bus­si­lii­ken­ne menee väliä Savon­lin­na-Parik­ka­la. Wiki­pe­dias­sa väi­te­tään sen ole­van Suo­men ainoa sub­ven­toin­te­ja saa­ma­ton, itsen­sä kan­nat­ta­va kis­ko­bus­si­lii­ken­neyh­teys. Koko pidem­pää Huu­to­kos­ki-Parik­ka­la ‑väliä ei lii­ken­nöi mikään juna, sil­lä rata on poik­ki Lai­taat­sal­men sil­lan kohdalta.

  10. Oli­si­vat­pa kaik­ki sijoi­tuk­se­ni tänä syk­sy­nä olleet korot­to­mil­la pankkitileillä.

  11. Öh.. jos väy­lää ei kan­na­ta raken­taa val­tion lähes nol­la­kor­koi­sel­la lai­nal­la, sitä ei taa­tus­ti kan­na­ta raken­taa myös­kään kal­liim­mal­la rahoi­tuk­sel­la. Ei mul­la muuta.

  12. Mikä­hän kun tuos­sa on kovin tur­hia hank­kei­ta. Eri­tyi­ses­ti Hel­sin­kiä kier­tä­vä juna­tun­ne­li. Näpit irti elä­ke­läis­ten rahoista.

    1. erk­ki nii­ni:
      Mikä­hän kun tuos­sa on kovin tur­hia hank­kei­ta. Eri­tyi­ses­ti Hel­sin­kiä­kier­tä­vä junatunneli.Näpit irti elä­ke­läis­ten rahoista.

      Minä en pani­si ollen­kaan pahak­se­ni, jos minun­kin palk­ka­kui­tis­ta­ni suo­raan elä­ke­läi­sil­le siir­ret­tä­väs­tä rahas­ta otet­tai­siin sii­vu minua­kin hyö­dyt­tä­viin jär­ke­viin logis­tiik­ka­hank­kei­siin. Nyt se kato­aa poh­jat­to­maan kui­luun elä­ke­läi­sil­le, jot­ka vie­lä keh­taa­vat valit­taa sii­tä, että emme ole kii­tol­li­sia sii­tä, että nel­jän­nes työn net­toar­vos­ta anne­taan suo­raan heille.

  13. D:

    Van­huk­set ovat Suo­men surma.

    Eivät van­huk­set vaan se, että me emme ole pys­ty­neet kas­vat­ta­maan tuot­ta­vuut­ta hei­dän hoi­dos­saan ollen­kaan samas­sa tah­dis­sa kus­tan­nus­pai­neen kas­vun kans­sa. Joko mei­dän on kas­va­tet­ta­va hoi­to­hen­ki­lö­kun­nan tuot­ta­vuut­ta mer­kit­tä­väs­ti nopeut­ta­mal­la hei­dän toi­min­taan­sa tai vaih­toeh­toi­ses­ti mei­dän on pai­net­ta­va hoi­to­hen­ki­lö­kun­nan pal­kat alas ja sitä kaut­ta saam­me enem­män hoi­toa samal­la raha­sum­mal­la. Ensim­mäis­tä­hän kovas­ti yri­te­tään ede­saut­taa Sote-uudis­tuk­sel­la, mut­ta tie­dä sit­ten tuli­ko sii­tä yhtään mitään ja jäl­kim­mäi­sen koh­dal­la niin onnea mat­kaan vaan, kun lää­kä­ri­liit­to pysäyt­tää kaik­ki lää­kä­rei­den kou­lu­tus­mää­rien kas­vat­ta­mi­set ja edus­kun­nas­ta tulee tukea puo­lue­ra­jo­jen yli lää­kä­ri­taus­tai­sil­ta kansanedustajilta.

    Pahoin pel­kään, että käy samoin kuin aina aikai­sem­min­kin: vas­ta jyr­kän­teen reu­nal­la pys­ty­tään oikeas­ti teke­mään jär­ke­viä rat­kai­su­ja ja ennen sitä pis­tet­tä aikaan­saa­daan vain näpertelyä.

  14. Jää­me­ren rataa on mie­tit­ty aina­kin 5 ker­taa 1860-luvul­ta läh­tien. Tähän asti se on aina kaa­tu­nut varo­jen puut­tee­seen — ei radan tar­peet­to­muu­teen. Rata kuu­luu samaan perus­in­fra-kate­go­ri­aan kuin maan­tiet, len­to­ken­tät ja sata­mat. Jää­me­ren­ra­dan raken­ta­mi­nen on hyvin saman tyyp­pi­nen kysy­mys kuin Sai­maan kana­va. Kus­tan­nuk­sil­taan samaa suu­ruus­luok­kaa kuin Län­si­met­ro. Kan­sa­kun­nal­le siis ihan koh­tuul­li­nen perus­in­ves­toin­ti. Kan­na­tan rakentamista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.