Kun pitäisi rakentaa tunnin juna Turkuun ja Tampereelle, nopeuttaa junaa Ouluun, rakentaa Pisara-rata ja monta muuta tärkeää kohdetta, ehdotetaan perustettavaksi Infra-yhtiö, johon sijoittaisivat ne, joilla on joutilasta pääomaa, kuten eläkeyhtiöillä esimerkiksi on.
Toivottavasti näin ei neuvota kotitaloluksia hankinnoissaan: jos teillä ei ole rahaa eikä kykyä ottaa velkaa, ostakaa osamaksulla. Nämä valtioiden velkakatot ovat vähän huvittavia, kun on aivan kunniallista kiertää niitä.
Tehdään siis infrayhtiö, koska muuten tärkeät ratahankkeet siirtyvät iäisyyteen. Joutilasta rahaa on muillakin kuin eläkeyhtiöillä. Kotitalouksilla lahoaa korottamilla pankkitileillä noin sata miljardia euroa, josta ainakin 20 miljardia olisi kivutta irrotettavissa infrayhtiöön. Tehtäköön infrayhtiöstä siis kansanosake, johon kuka tahansa voisi sijoittaa pieniäkin summia turvaan pankkitileiltään. Parin prosentin vuotuinen tuotto olisi parempi kuin ei mitään. Jos tuotto tulee takaisin kansalaisille, ei sureta niin paljon se, että infrainvestointeja rahoitetaan valtion veloistaan maksamaa korkoa kalliimmalla rahalla .
Jotta näitäkin rahoja ei taas hukattaisi johonkin Huutokosken radan kaltaiseen hankkeeseen, infrayhtiön tuotto pitäisi sitoa liikennemääriin. Ilman sitä se olisi puhdasta valtion velanottoa.
Jos en köyhdy, mutta saan vähemmän eturivin lippuja tai huonompaa bussipalvelua, saan vastaavasti muuta hyvää enemmän tai parempaa.
Ihmiset ovat yleensä kateellisimpia samanlaisille, joilla menee vähän paremmin, eivät Warren Buffettille tai Elisabeth II:lle.
Infrayhtiö pörssiin, niin markkinat pääsisivät myös vaikuttamaan investointeihin. Siinä nimittäin kurssi sukeltaisi, kun kepu lyö jotkut periferiakylän ohitustien suunnitelmat pöytään, puhumattakaan sitten jostain Jäämeren radasta.
Mikä vika Jäämeren radassa on? Ylälapin tavaraliikenne pitäisi saada pois etelästä tulevilta kumipyöriltä ja alueelle töitä. Nykyinen malli missä keskusliikkeiden kuljetukset täytetään paluumatkalle rovaniemelle asti tukkikuormalla on aika onneton. Ymmärrän kyllä paliskuntien huolen laidunmaiden katkeamisesta, mutta en usko, että rata koko elinkeinoa vaarantaa.
Merikonttikuljetuksissa aika on ratkaiseva tekijä, ja nykyisellään kun teollisuus on euroopassa hilautunut vahvasti itään päin, niin uskoisin Baltian radan olevan kilpailukykyiinen verrattuna Koillisväylä-Rotterdam-Puola. Samalla rata myös palvelisi Ruotsin ja Suomen kaivos- ja metalliteollisuutta.
Jäämeren radan vika on siinä, ettei hankkeessa ole taloudellista mieltä. Puhutaan kuitenkin parin miljardin euron investoinnista. Sillä rahalla vetäisi aika paljon uutta rataa vaikkapa Etelä-Suomen ruuhkaisille rataosuuksille..
Ja miksi kukaan Kiinasta tuleva pysähtyisi Kirkkonummella purkaakseen lastin junaan, kun voisi ajaa suoraan Rotterdamiin saakka? Onko ajatus rakentaa kaksi jättimäistä rahareikää, Jäämeren rata ja vielä perään Tallinnan miljarditunneli?
Ei näissä projekteissa ole yhtään enempää tolkkua kuin pyramideissa aikoinaan, ainoa järki on jonkun päättäjän halu saada historiaan jättimäinen maamerkki.
Onko Kirkkonummessa edes rahtisatamaa ja miten se tähän liittyy?
Investointi on iso, mutta tarpeellinen. Nykyään Kolari ja Kemijärvi ovat nauhan päässä olevia rönsyjä, jotka tuntuvat olevan olemassa pelkästään PK-seudun hiihtolomasesongin autojunia varten. Kapasiteetin lisäys pakottaisi investoimaan päärataankin, vaikka tavarakuljetukset varmaan menisivätkin Itärataa pitkin. Kouvola on jo saanut oman piristyksensä uuden Silkkitien junahankkeista. Merirahti Kiinasta Suomeen normaaleja väyliä pitkin kestää n. 8 viikkoa ilman kontinsiirtoja. Koillisväylä on lähes puolet lyhyempi reitti Rotterdamiin, ja aika on varustamoille tärkeintä. Nykyiselläänkin suurin osa konteista palaa Kiinaan tyhjinä, joten kaikesta hukka-ajosta tulee persnettoa.
Ajatelkaa kokonaisuutta tässä. Suomessa junia ja lentoja pitäisi lähteä muualtakin kuin Helsingistä tai Helsinki-Vantaalta.
Eikä se ole mitenkään tarpeellinen, koska radan kuljetusmäärät jäävät alhaisiksi.
Jäämeren rataa on selvitetty muistini mukaan jo kolmeen otteeseen ja joka ikinen kerta tulos on ollut sama: näin jättimäinen investointi ei ole mitenkään perusteltavissa oletettavilla kuljetusmäärillä.
Tässä maassa on putkessa paljon järkevämpiäkin ratahankkeita.
Nykyään Kolari ja Kemijärvi ovat nauhan päässä olevia rönsyjä, jotka tuntuvat olevan olemassa pelkästään PK-seudun hiihtolomasesongin autojunia varten.
Lienee aika selvää, ettei Kolarin ja Kemijärven takia kannata rakentaa miljardirataa. Kemijärven ratakin lienee pelkkää siviililiikennettä silmälläpitäen ihan turha, ne vähät matkustajat menisivät kätevämmin linja-autoilla.
Ajatelkaa kokonaisuutta tässä. Suomessa junia ja lentoja pitäisi lähteä muualtakin kuin Helsingistä tai Helsinki-Vantaalta.
Kokonaisuutta?
Eli tässä paljastat koko radan ajatuksen: tämän investoinnin järki on siinä, että merkittävä osa sen kustanuksista menee pk-seutulaisten piikkiin ja hyödyt valuvat Kepun syvimälle kannatusalueille. Sillä, että hanke tuottaa puhdasta persnettoa, ei ole siis mitään väliä.
Tämän ”tuhlataan miljardit rajamaille”-taktiikan huonona puolena on se, että kun investointirahat törsätään peräkylien kannattamattomiin hankkeisiin, yksikään muista kasvukeskuksista ei pääse kasvamaan ja haastamaan Helsinkiä. Suomeen jää vain yksi metropolialue. Jos vaikka Jäämeren ratarahat käytettäisiin Tampereen seudun liikenneinfran kehittämiseen (esim. tulevaan nähden rakentaisivatkin viisinkertaa pidemmän raitiotie), niin Pirkanmaan alue saattaisi nousta haastamaan pk-seutua.
Suma sumarum: Jäämeren rataa ei olla rakentamassa ja sille on hyvät syyt: radassa ei ole järkeä
Ei tuota Jäämeren rataa Ylä-Lapin asukkaiden ruuan eikä Norjan lohen takia kannata rakentaa.
Epäilen vahvasti, että konttilaivoja kannattaisi purkaa Jäämeren rannalla juniin yli 1500 kilometrin päässä Keski-Euroopasta. Merirahti on niin paljon halvempaa.
Ei rataa niiden vuoksi rakennetakaan. Nykyisin terminaalikuljetukset tulevat Rovaniemeltä, mutta junayhteyden kanssa jakelun hoitaisivat paikalliset yhtiöt ja runkoliikenne siirtyisi kiskoille. Tyhjä vaunu on järkevämpi hinata takaisin mitä tyhjä rekka. Varsinkin jos se ei ole tyhjä, vaan konttivaunu. Nykytilanne painostaa alueella suuriin hakkuisiin valtion metsissä. Kouvolan konttijuna on Ningbosta n. 5 viikkoa nopeampi mitä laivayhteys. Koillisväylän laivayhteys on n. 4 viikkoa nopeampi mitä Suezin kanavan kautta.
Ja lentoyhteys Kiinasta on vain muutama tunti. Mutta jospa ensin odottaisimme sitä koillisväylän syntymistä.
Näin joulun kunniaksi voisi miettiä, minkä rangaistuksen Kemijärjven sellutehtaan rikkojat voisivat saada. Jo tuolloin oli nähtävillä, että liukosellu ja siitä tehtävä tekstiilimateriaali on tulevaisuuden tuote, koska puuvilla nyt vain ei ole kestävä ratkaisu. Nyt on menetetty tuotekehittelyssä vuosia ja kilpailijat tulevat kohta apajille.
Konttialus kulkee avomerellä noin 1000 km/d, joten Kirkkoniemen tienoilta Rotterdamiin ei kulu kuin muutama päivä. Jäämeren rataa ei voi perustella edes aikasäästöllä. Jos se tulisi olemaan kultakaivos, naapuri ehtisi ensin. Muurmanskissa ja Arkangelissa on valmiit satamat ja kaksoisraiteet Keski-Eurooppaan.
Entäs jos markkinaehtoista rahaa ei löydy, koska tunnin junan tuotto-odotus on riskikorjattuna negatiivinen kun se joutuu kilpailemaan ”ilmaisen” moottoritien kanssa? Kanaalitunneli keräsi rahaa yksityisiltä kotitlouksilta ja ne sijoittajat käsittääkseni valtaosin menettivät rahansa kun tunnelin kassavirta ei riittänyt lainojen ja korkojen maksuun?
Jos jonkun tietyn ratapätkän junamatkustajilla maksatetaan juuri sen pätkän infran pääomakustannukset, mutta viereisen motarin infra maksetaan verovaroista, niin kilpailu ei voi olla reilua. Junamatkustajat ja autoilijat maksavat motarin ylläpidon ja pääomakulut verojen muodossa riippumatta siitä, että käyttääkö juuri kyseinen henkilö sitä kyseistä tien pätkää, mutta yksityisen junaradan pääomakustannukset jyvittyvät vain lipun ostajille. On aivan selvää, että businessmalli on tuhoon tuomittu, ellei kysyntä sille junalle ole niin kovaa, että se pärjää tästä valtavasta haitasta lukuunottamatta.
Jotta yksityisrahoitetut raiteet voisivat toimia reiluilla markkinoilla, pitäisi tieverkon pääoman tuottovaatimukset asettaa saman suuruisiksi kuin sen raideyhtiön oman pääoman tuottovaatimukset. Tämä ei nähdäkseni ole mahdollista, ellei teitä yksityistetä. Se saattaisi toki olla kansantaloudellisesti fiksua (vaikka toki kiihdyttäisikin periferian autioitumista), mutta sitä ei ole tapahtumassa kun poliittiista kannatusta ei tule tästä maasta löytymään vuosikymmeniin moiselle operaatiolle, jos ikinä. Berner on aivan liikaa edellä aikaansa.
—
Japanissa junainfra on yksityistä, mutta erona on se, että japanin junafirmat omistavat asemat ja sen alla olevat maat. Jos Helsingin rautatieasema vedettäisiin maan tasalle ja koko rautatientori, rautatieasema ja elielin aukio rakennettaisiin optimaaliseksi liikenneterminaaliksi jossa olisi valtava kauppakeskushärdelli ja isot toimisto- ja asuintornit päälle, niin junaraiteista tulisi tuolle kiinteistöfirmalle syöttöliikennebusiness, jolla syötetään asiakkaita siihen valtavaan kiinteistöimperiumiin ja tarjotaan tehokkaita logistiikkaratkaisuita niiden kiinteistöjen välillä.
—
Kun ajan anoppilasta lentokentälle yksityistietä pitkin, niin tietullit ovat vähän yli 10e / suunta 100km motariajelusta. Päälle tietty dieselit, joita kuluu se 5.5l/100km motarilla suuntaansa. Ja tämä hinnoittelu jonkin verran Suomea köyhemmässä maassa.
Sepi, hyvä kommentti! Minä(kään?) en sijoittaisi rahojani tälläiseen, jossa ei ole mitään uskottavaa tarinaa, mistä se 2%:n tuotto tulee. Suomen poliittinen riski on sijoittajan kannalta liian korkea. Keskusjohdon on nämä infra asiat hoidettava säästöpossunsa eli TyEL yhtiöiden kanssa, kun markkinavoimista on otettu näin vahva niskalenkki ja kotitaloussektori imuroitu melko köyhäksi.
Tai mitäs jos yksinkertaisesti otetaan rehellisesti lisää velkaa jos sitä pitää kerran ottaa? Kaikki nämä erilaiset yhtiöittämisprojektit ovat kirjanpitokikkailua jolla vain nimellisesti siirretään vastuita pois valtion hoivista. Ei ole kansantalouden kannalta mitään järkeä perustaa erillistä ’infrayhtiötä’ kaikkine hallintoineen ja muine kommervinkkeineen kun se joutuu kuitenkin ottamaan velkaa ja todennäköisesti ei saa sitä niin halvalla kuin valtio.
Yhtiöittämisprojektit eivät ole mikään uusi keksintö. Esim. eräiden Etelä-Euroopan maiden PPP-sopimuksissa oli (ja on) piilovelkaa tolkuttoman paljon enemmän kuin suoraa valtionvelkaa, josta eurokriisi syntyi. Tarkoittaako tämä sitä, että markkinat eivät olekaan erehtymättömät (kun eivät välittäneet piilolainoista) vai sitä, että PPP-sopimukset ovat vain hyvä juttu, vai sitä, että vielä on entistä isompi kriisi muhimassa…
OS: ”Jotta näitäkin rahoja ei taas hukattaisi johonkin Huutokosken radan kaltaiseen hankkeeseen, infrayhtiön tuotto pitäisi sitoa liikennemääriin. Ilman sitä se olisi puhdasta valtion velanottoa.”
Täsmälleen näin. Siis (etäluettaviin) portteihin ja/tai GPS:ään perustuvat tiemaksut noille tienpätkille, jotta sijoittajat saisivat osinkonsa.
Piensijoittajien takia osakkeille pitäisi olla kauppapaikka. Onko se OMX Helsinki, vai joku muu on sitten erikseen selvitettävä asia.
> Tehtäköön infrayhtiöstä siis kansanosake, johon
> kuka tahansa voisi sijoittaa pieniäkin summia turvaan
> pankkitileiltään.
Joko vihdoinkin!
Joko vihdoinkin myös köyhän sllitaan rikastua! Ettäkö sosiaalitilla elävä henkilökin voisi jo säästää pahan päivän varalle ilman, että virkamies tulee ja ottaa säästöt pois.
— Tosta noin vaan!
Ei valtiolla ole rahapulaa. Rahat vain tuhlataan sosiaalihumppaan. Koko ongelma ratkaistaan laittamalla STM:öön yksi riittävän älykäs, aikaansaava ja kova ministeri, joka romuttaa nykyisen menoautomaatin.
Tämä on mahdoton ajatus, koska sosiamenojen kasvun moottori on työeläkkeet ja vanhustenhoito. Suurten ikäluokkien vahnukset äänestää edut itselleen.
Kokoomuksen Verkkouutiset kirjoitti juuri tästä hyvin: Sosiaalimenot ovat kolminkertaistuneet yhden sukupolven aikana. Suurimmat menoerät liittyvät vanhuuteen. Noin 40 prosenttia sosiaalimenoista käytetään eläkkeisiin ja vanhusten hoitamiseen. Valtaosa rahoista kuluu eläkkeisiin, koska eläkkeet ovat nousseet ja eläkeläisten määrä lisääntynyt. Vanhuusmenot kasvoivat 4,9 prosenttia vuonna 2016. Vanhustenhoidon menot ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2000 lähtien, jolloin ne olivat 13 miljardia euroa.
Verotus on kokonaisuudessaan laskenut 2000-luvulla jos otetaan kaikki työeläkkeisiin ja maksuihin liittyvä pois.
Vanhukset ovat Suomen surma.
Infrayhtiö on hyvä ajatus. Olisin erittäin mielelläni ostanut Digitan ja Carunan osakkeita, mutta jostain syystä valtio ei halua myydä luonnollisia monopoleja tavallisille piensijoittajille. Valtio myy ennemmin ulkomaisille ja kotimaisille suursijoittajille. Sitten ihmetellään, miksei kansalla ole varallisuutta.
Jos Wikipediaa on uskominen, Huutokoski-Parikkala liikennöi Suomen ainoa itse itsensä maksava kiskobussiliikenne. Muualla kiskobussiliikenne on radan lisäksi liikenteenkin osalta subventoitua. Rantasalmi–Savonlinna -osuus Huutokosken radasta on poistettu käytöstä vuonna 2015, koska Laitaatsalmen silta purettiin ja rata katkesi sen vuoksi, eikä puuttuvaa pätkää ole rakennettu takaisin, koska radan käyttö oli siinä kohtaa ollut liian vähäistä. Sillä hetkellä radalla ei niin käyttöä ollutkaan. Jos Äänekosken biotuotetehdas olisi valmistunut ennen tuota ajankohtaa eikä vasta vuonna 2017, radan pätkän poistamista ei olisi kuitenkaan ehkä sallittu. Ääneskosken tehdas on huomattavasti lisännyt puun tuontitarvetta Venäjältä, ja tehtaalla on menossa jo kapasiteetin nostoinvestointeja, joiden myötä puun kulutus nousee lähivuosina entistä suuremmaksi, ja on kohta ehkä peräti 7 miljoonaa kuutiota vuodessa. Lyhin reitti junalla sekä Imatran rajanylityspaikalta, Parikkalan rajanylityspaikalta ja ilmeisesti myös Vainikkalan raja-asemalta Äänekoskelle olisi juuri Huutokosken rata, joka on nyt poikki. Sen vuoksi kuljetuksia joudutaan tekemään joko maanteitse tai junilla, jotka tekevät lyhyimmän radan puuttuessa ylimääräistä matkaa, ja kuluttavat turhaan energiaa pidemmillä matkoilla. En hirveästi yllättyisi siitä, jos tuo Huutokosken radan puuttuva osuus rakennettaisiin takaisin 2020-luvulla, koska radan käyttötarve on tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa olennaisesti toisenlainen kuin mitä se radan sulkemishetkellä oli.
Alun virkkeestä puuttui näköjään sanoja. Huutokosken radan kiskobussiliikenne menee väliä Savonlinna-Parikkala. Wikipediassa väitetään sen olevan Suomen ainoa subventointeja saamaton, itsensä kannattava kiskobussiliikenneyhteys. Koko pidempää Huutokoski-Parikkala -väliä ei liikennöi mikään juna, sillä rata on poikki Laitaatsalmen sillan kohdalta.
Olisivatpa kaikki sijoitukseni tänä syksynä olleet korottomilla pankkitileillä.
Öh.. jos väylää ei kannata rakentaa valtion lähes nollakorkoisella lainalla, sitä ei taatusti kannata rakentaa myöskään kalliimmalla rahoituksella. Ei mulla muuta.
Mikähän kun tuossa on kovin turhia hankkeita. Erityisesti Helsinkiä kiertävä junatunneli. Näpit irti eläkeläisten rahoista.
Minä en panisi ollenkaan pahakseni, jos minunkin palkkakuitistani suoraan eläkeläisille siirrettävästä rahasta otettaisiin siivu minuakin hyödyttäviin järkeviin logistiikkahankkeisiin. Nyt se katoaa pohjattomaan kuiluun eläkeläisille, jotka vielä kehtaavat valittaa siitä, että emme ole kiitollisia siitä, että neljännes työn nettoarvosta annetaan suoraan heille.
Eivät vanhukset vaan se, että me emme ole pystyneet kasvattamaan tuottavuutta heidän hoidossaan ollenkaan samassa tahdissa kustannuspaineen kasvun kanssa. Joko meidän on kasvatettava hoitohenkilökunnan tuottavuutta merkittävästi nopeuttamalla heidän toimintaansa tai vaihtoehtoisesti meidän on painettava hoitohenkilökunnan palkat alas ja sitä kautta saamme enemmän hoitoa samalla rahasummalla. Ensimmäistähän kovasti yritetään edesauttaa Sote-uudistuksella, mutta tiedä sitten tuliko siitä yhtään mitään ja jälkimmäisen kohdalla niin onnea matkaan vaan, kun lääkäriliitto pysäyttää kaikki lääkäreiden koulutusmäärien kasvattamiset ja eduskunnasta tulee tukea puoluerajojen yli lääkäritaustaisilta kansanedustajilta.
Pahoin pelkään, että käy samoin kuin aina aikaisemminkin: vasta jyrkänteen reunalla pystytään oikeasti tekemään järkeviä ratkaisuja ja ennen sitä pistettä aikaansaadaan vain näpertelyä.
Jäämeren rataa on mietitty ainakin 5 kertaa 1860-luvulta lähtien. Tähän asti se on aina kaatunut varojen puutteeseen – ei radan tarpeettomuuteen. Rata kuuluu samaan perusinfra-kategoriaan kuin maantiet, lentokentät ja satamat. Jäämerenradan rakentaminen on hyvin saman tyyppinen kysymys kuin Saimaan kanava. Kustannuksiltaan samaa suuruusluokkaa kuin Länsimetro. Kansakunnalle siis ihan kohtuullinen perusinvestointi. Kannatan rakentamista.