Tulokehitys Pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudun tulot ovat viime vuosi­na nousseet muu­ta maa­ta hitaam­min. Van­taan suh­teelli­nen ase­ma seudun sisäl­lä on heiken­tynyt ja Helsin­gin kohdentunut. 

Joulu­ruokia sulatel­lessa vilkuilin vähän kun­tako­htaisia tieto­ja verotet­tavista tuloista pääkaupunkise­dun kol­men suurim­man kun­nan kohdal­la. Tutkin sekä keski­t­u­lo­ja että medi­aan­i­t­u­lo­ja. Medi­aan­i­t­u­lot tarkoit­ta­vat tulo­jakau­man keskim­mäisenä ole­vien tulo­ja. Muu­ta­ma ökyrikas ei pysty muut­ta­maan medi­aan­i­t­u­loa, mut­ta kyl­läkin keski­t­u­lo­ja. Medi­aan­i­t­u­lot eivät muu­tu lainkaan, jos rikkaim­mat ja vain he rikas­tu­vat, mut­ta keski­t­u­lo­ja se nos­taa. Toisaal­ta medi­aan­i­t­u­lo­ja las­kee, jos aiem­paa use­ampi opiske­li­ja siirtää kir­jansa opiskelu­paikkakun­nalleen tai jos pien­i­t­ulis­ten maa­han­muut­ta­jien määrä kas­vaa. Nämä molem­mat laske­vat tietysti myös keskituloja.

  Kos­ka tulo­jakau­mat ovat yleen­sä vähän vino­ja oikeal­la (ylöspäin), keski­t­u­lot ovat suurem­pia kuin mediaanitulot.

Laskin kol­men pääkaupunkiseudunkun­nan keski­t­u­lot ja medi­aan­i­t­u­lot suh­teessa koko maan vas­taavi­in. Niiden kaikkien tulot ylit­tävät koko maan vas­taa­vat niin, että Espoon tulot ovat suurim­mat. Keski­t­u­lois­sa Helsin­ki on seu­raa­va, mut­ta medi­aan­i­t­u­lois­sa Van­taa on Helsinkiä edel­lä. Kun kat­so­taan keskimääräistä van­taalaista ja helsinkiläistä, van­taalaiset ovat suu­rit­u­loisem­pia, mut­ta Helsingis­sä on jakau­man yläpäässä selvästi parem­pit­u­loisia kuin Van­taal­la, jon­ka vuok­si  keski­t­u­lot ovat Helsingis­sä suurem­pia kuin Van­taal­la. Kun­tavero­jen kannal­tas keski­t­u­lot ovat ratkaiseva. 

Kaikkien pääkaupunkiseudun kun­tien medi­aan­i­t­u­lot suh­teessa koko maan medi­aan­i­t­u­loi­hin ovat laske­neet selvästi ja tasais­es­ti. Suh­teessa muuhun maa­han, Pääkaupunkiseudul­la ei ole enää yhtä­su­u­rit­u­loisia kuin ennen. Helsin­gin osalta lasku on hidas­tunut niin, ettäHelsin­gin ja Van­taan medi­aan­i­t­u­lot alka­vat olla saman suuruisia.

Myös keski­t­u­lo­jen osalta kaikil­la kolmel­la kaupungilla on laske­va tren­di suh­teessa koko maa­han, mut­ta Helsin­gin ja Espoon kohdal­la tämä lasku tait­tunut. Näis­sä kun­nis­sa on toisin sanoen aiem­paa enem­män tai aiem­paa suu­rit­u­loisem­pia tulo­jakau­man yläpäässä. Van­taal­la laskevas­sa trendis­sä ei näy hidastumista. 

Jäsen­ten­vä­li­nen

Seu­raavak­si suh­tautin Espoon jaVan­taan tulot Helsinki­in. Medi­aan­i­t­u­lois­sa molem­mat ovat siis Helsinkiä edel­lä (indek­si on yli 100), mut­ta viime vuosi­na molem­pi­en etu­mat­ka on kaven­tunut selvästi, Van­taan etu­mat­ka on jopa katoamassa. 

Keski­t­u­lois­sa tren­di on saman­su­un­tainen mut­ta heikom­pi. Kos­ka yksit­täiset super­rikkaat heilut­tel­e­vat keskiar­voa, kuvios­sa on selvästi enem­män vaihtelua. 

Vuosi 2017 on ollut Helsingille eri­tyisen hyvä. Se on paran­tanut ase­maansa suh­teessa molem­pi­in naa­purei­hin­sa sekä medi­aan­i­t­u­lois­sa että keskimääräi­sis­sä tulois­sa. Kuvios­sa tämä näkyy siten, että kaik­ki neljä käyrää ovat laske­neet viimeisenä vuonna.

Van­taan suh­teelli­nen ase­ma on heiken­tynyt täl­lä vuosikymmenel­lä selvästi.

Tulo­jakau­ma

Keski­t­u­lo­jen ja medi­aan­i­t­u­lo­jen­suhde on eräs, joskin epä­tark­ka indikaat­tori tulo­eroille. Huvikseni piirsin senkin.

 Koko maan luvuista havaitaan, että näin mita­tu­il­la tulo­eroil­la on selvä suh­dan­nevai­htelu. Korkea­suh­dan­teessa pääo­mat­u­lot kas­va­vat, jol­loin suurim­mat tulot nou­se­vat. Tämä ilmiö olisi hyvä ymmärtää noin ylipään­säkin, kun tulk­i­taan vuo­tu­isia muu­tok­sia tuloeroissa. 

 Suh­dan­nevai­htelua luku­un otta­mat­ta koko maan suhdelu­vus­sa ei näy mitään trendiä. Sen sijaan kaikissa pääkaupunkiseudun kun­nis­sa suhdeluku on kas­vanut täl­lä vuosikymme­nessä, Espoos­sa nopeim­min jaVan­taal­la hitaimmin.

Näin mitat­tuna tulo­erot ovat Espoos­sa suurem­mat kuin Helsingis­sä. Van­taal­la ne ovat jopa pienem­mät kuin koko maas­sa yhteen­sä. Van­taal­la asuu kohta­laisen hyv­in­voivaa keski­t­u­loista väkeä, ei paljon köy­hiä, mut­ta ei myöskään paljon rikkaita. 

12 vastausta artikkeliin “Tulokehitys Pääkaupunkiseudulla”

  1. Espoon vah­va ase­ma on kyl­lä mie­lenki­in­toinen, kos­ka Espoos­sa on ainakin per­in­teis­es­ti ollut Suomen köy­hin (tai ainakin köy­himpi­in kuu­lu­va) alue tulo­jen perus­teel­la: Otanie­mi. Ilmeis­es­ti Helsin­ki ja Van­taa vetävät kuitenkin saman ver­ran tai jopa enem­män opiske­li­joi­ta asu­jik­seen ja sik­si Otaniemen keskit­tymä ei saa heilautet­tua Espoon kes­ki- tai medi­aan­i­t­u­lo­ja alem­mas suh­teessa naa­purei­hin. Vai­h­toe­htoinen seli­tys on, että Espoos­sa vaan riit­tää hyvä­tu­loisia niin, että yksi Otanie­mi saadaan kompensoitua.

    Vastaa

    1. Jukkis:
      Espoon vah­va ase­ma on kyl­lä mie­lenki­in­toinen, kos­ka Espoos­sa on ainakin per­in­teis­es­ti ollut Suomen köy­hin (tai ainakin köy­himpi­in kuu­lu­va) alue tulo­jen perus­teel­la: Otanie­mi. Ilmeis­es­ti Helsin­ki ja Van­taa vetävät kuitenkin saman ver­ran tai jopa enem­män opiske­li­joi­ta asu­jik­seen ja sik­si Otaniemen keskit­tymä ei saa heilautet­tua Espoon kes­ki- tai medi­aan­i­t­u­lo­ja alem­mas suh­teessa naa­purei­hin. Vai­h­toe­htoinen seli­tys on, että Espoos­sa vaan riit­tää hyvä­tu­loisia niin, että yksi Otanie­mi saadaan kompensoitua.

      Helsin­gin seudul­la opiske­li­joi­ta on noin 100 000, joista Otaniemessä asuu reilu 3000. Otanie­mi on ain­oas­taan poikkeuk­sel­lisen opiske­li­javal­tainen tilas­toyk­sikkö, ei opiske­li­joiden absolu­ut­tise­na määränä mitat­tuna mitenkään tokkut­toman suuri keskittymä.

      Taitaa Otaniemessä opiskele­vis­takin val­taosa asua Helsin­gin puolel­la, varsinkin nyt kun Aal­to-yliopis­to alkaa viimein olla kokon­aisu­udessaan muut­tanut niemeen, ja joukkoli­iken­teen lip­pu-uud­is­tus tekee kun­tara­jan ylit­tämis­es­tä halvempaa.

      Vastaa

    2. Jukkis:
      Espoon vah­va ase­ma on kyl­lä mie­lenki­in­toinen, kos­ka Espoos­sa on ainakin per­in­teis­es­ti ollut Suomen köy­hin (tai ainakin köy­himpi­in kuu­lu­va) alue tulo­jen perus­teel­la: Otanie­mi. Ilmeis­es­ti Helsin­ki ja Van­taa vetävät kuitenkin saman ver­ran tai jopa enem­män opiske­li­joi­ta asu­jik­seen ja sik­si Otaniemen keskit­tymä ei saa heilautet­tua Espoon kes­ki- tai medi­aan­i­t­u­lo­ja alem­mas suh­teessa naa­purei­hin. Vai­h­toe­htoinen seli­tys on, että Espoos­sa vaan riit­tää hyvä­tu­loisia niin, että yksi Otanie­mi saadaan kompensoitua.

      Myös esimerkik­si Viikin tiede­pus­tossa ylivoimainen enem­mistö asukkaista on opiske­li­joi­ta, joten keski­t­u­lot ovat samaa luokkaa Otaniemen kanssa. Koko kaupun­gin luku­jen kannal­ta­han on aivan sama, vaik­ka kaik­ki opiske­li­jat asu­isi­vat yhdel­lä ja samal­la tilastoalueella.

      Vastaa

  2. Osaatko ker­toa mikä selit­tää pääkaupunkiseudun suh­teel­lis­es­ti heikom­man tuloke­hi­tyk­seen muuhun maa­han ver­rat­tuna? En itse heti kek­si mis­tä tämä johtuu.

    Vastaa

    1. Osaatko ker­toa mikä selit­tää pääkaupunkiseudun suh­teel­lis­es­ti heikom­man tuloke­hi­tyk­seen muuhun maa­han ver­rat­tuna? En itse heti kek­si mis­tä tämä johtuu.

      Ikä­jakau­mas­ta. Pääkaupunkiseudul­la on paljon nuo­ria, eri­tyis­es­ti opiske­li­joi­ta, joiden tulot ovat kovin mata­lat. Enne he oli­vat kir­joit­ta syn­nyinkun­nis­saan, mut­ta nyky­isin siirtävät kir­jansa opiskelu­paikkakun­nalleen, kos­ka halu­a­vat HSL:n halvem­man lipun.
      Lisäk­si maa­han­muut­ta­javåäestö pinot­tuu pääkaupunkiseudulle ja on val­taos­altaan melko mata­lat­u­loista — tosin oukos­sa on näitä Elopin kaltaisia suurituloisiakin.
      Tämä on arvauk­seni. Julk­i­sista tilas­toista ei asi­aa voi kun­nol­la selvittää.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara: Ikä­jakau­mas­ta. Pääkaupunkiseudul­la on paljon nuoria, …
        Lisäk­si maa­han­muut­ta­javåäestö pinot­tuu pääkaupunkiseudulle

        Kumpikin noista teo­ri­oista lie­nee sel­l­aisia, että niiden vaiku­tus vähe­nee ajan myötä. Eli, mikäli pääkaupunkiseudul­la on merkit­tävä kasautu­mise­tu suh­teessa muuhun suomeen niin pääkaupunkiseudun tulot ottanevat kaulaa suh­teessa muuhun maa­han. Vai voisiko olla niin, että kasautu­mise­dut saavute­taan jo paljon pienem­mässä taa­ja­mas­sa esim. jo 10.000 asukkaan kohdal­la. Tai niin, että vaa­di­taankin esim. 5miljoonaa asukas­ta. Me tääl­lä suomes­sa ajat­telemme hel­posti, että mei­dän pääkaupunkiseu­tu edus­taa kasautu­mise­tu­ja ja muu maa kär­sii har­van asu­tuk­sen tehottomuudesta.

      2. Ros­mo: Vai voisiko olla niin, että kasautu­mise­dut saavute­taan jo paljon pienem­mässä taa­ja­mas­sa esim. jo 10.000 asukkaan kohdalla.

        Riip­puu toimi­alas­ta. Esimerkik­si Pietarsaaren seudul­la on kan­sain­välis­es­ti merkit­tävä kasauma ven­eveistämöjä ja niiden osatoimit­ta­jia. Ihmisiä seudul­la lie­nee noin 30 000. Ruotsin län­sir­an­nikol­la on, tai ainakin oli, vas­taa­va keskit­tymä muu­ta­mal­la saarel­la (mm. Hall­berg ja Rassy). Ihmisiä niil­lä on muu­ta­ma tuhat.

        Oulun seu­tu, jos­sa on noin 300 000 asukas­ta, on ollut riit­tävän suuri muta­malle teknolo­giakeskit­tymälle, mut­ta yri­tys­ten kasvua jar­rut­taa osaa­japu­la. Helpom­paa olisi, jos tääl­lä olisi 500 000 asukasta.

        Ain­ut selvä asia on, että väkimäärältään suurem­mas­sa seu­tukun­nas­sa voi olla use­ampia osaamiskeskittymiä.

  3. Onko kyseessä mitkä tulot: ansio­tu­lot vai pääo­mat­u­lot? Onko näis­sä mukana huo­jen­net­tu yrit­täjän osinkotulo? 

    Min­ul­la on ainakin hyvin vaa­ti­mat­tomat 20 000 euron ansio­tu­lot (mar­gin­aaliv­ero-% 20) ja lop­ut 100 000 euroa tänä vuon­na sit­ten jäävät fir­maan, jos­ta vero 20 % ja sit­ten mak­se­taan myöhem­min 7,5 % verol­la min­ulle sitä mukaa kun oman pääo­man määrä kas­vaa. Näistä mak­se­tu­ista osin­go­ista verotet­ta­vana pääo­mat­u­lona näkyy vain neljäsosa. 

    Näin min­ul­la näyt­tää ole­van vero­tuk­ses­sa vain 45 000 euron tulot. Hyvä­tu­loisia yrit­täjiä on var­masti pääkaupunkiseudul­la niin paljon, että tilas­tot vääristyvät.

    Vastaa

    1. Nois­sa ovat mukana verot­tomat osinko- ja korko­tu­lot ja siis myös nämä nyky­isin 7,5 %:n verol­la verote­tut osin­got, mut­ta ei tulo­ja, joi­ta yrit­täjä ei ole tulout­tanut itselleen.

      Vastaa

  4. Onko suu­rit­u­loisimpi­en vero­su­un­nit­telu hold­ing-yhtiöi­den avul­la nyky­isin yleisem­pää kuin aikaisem­min ja jos on, niin piilot­taako se tulo­ero­jen kasvua etenkin nousukausina?

    Vas­taavia luku­ja jos kat­soo esim. Ruotsin osalta, niin pitää muis­taa, että sinne on muut­tanut melkein 10% uut­ta selkeästi köy­hempää väestöä viimeisen parinkymme­nen vuo­den aikana. Se las­kee jo medi­aani ja keskiarvotuloja,sekä toden­näköis­es­ti myös bkt/capita lukemia kun maa­han tulee puoli miljoon­aa mata­la­palkkaisi­in töi­hin pää­tyvää ihmistä. Alku­peräi­nen kan­taväestö voi hyvinkin rikas­tua samal­la, vaik­ka keskiar­vo- ja medi­aaniluke­mat menevätkin alaspäin.

    Vastaa

    1. Sepi:
      Onko suu­rit­u­loisimpi­en vero­su­un­nit­telu hold­ing-yhtiöi­den avul­la nyky­isin yleisem­pää kuin aikaisem­min ja jos on, niin piilot­taako se tulo­ero­jen kasvua etenkin nousukausina?

      Hold­ing-yhtiöistä en tiedä, mut­ta sen tiedän, että kap­i­tal­isaa­tiosopimuk­set ja vaku­u­tus­muo­toiset sijoi­tus­tuo­tot sekä rahas­to­jen ja ETF:ien takana tapah­tu­vat arvon­muu­tok­set eivät näy nois­sa tilas­tois­sa. Suu­rit­u­loisimpi­en pääo­masi­joituk­sis­sa tapah­tu­vat arvon­muu­tok­set ovat huo­mat­taval­ta osin viral­lisen tilas­toin­nin ulkopuolella.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.