Vuoden aikana Suomen väkiluku kasvoi 15 285 hengellä. Väestönkasvu tapahtui enemmän kuin kokonaan Helsingin seudun 14 kunnassa, joiden yhteenlaskettu väkiluku kasvoi 18 936 hengellä.
Suomen väkiluku johtui täysin nettomaahanmuutosta, sillä suomalaisia kuoli 984 henkeä enemmän kuin syntyi. Viimeksi näin kävi vuonna 1940. Ei ole vaikea ennustaa, että näin käy seuraavina vuosinakin, sillä kuolleisuus on ymmärrettävissä syistä voimakkaassa kasvussa. Helsingin seudulla syntyneiden enemmyys oli kuitenkin 5 559 henkeä, mikä tarkoittaa, että kuolleiden määrä ylitti muualla maassa syntyneiden määrän peräti 6 575 hengellä.
Vuoden vaihteessa suomalaisista asui Helsingin seudulla 26,5 %. Vuoden aikana syntyneistä Helsingin seudun osuus oli 29,7 %, kuolleista 18.8 % ja nettomaahanmuutosta 37,2 %.
Helsingin väkiluvun kasvu hidastui hieman ja oli nyt 7 383 henkeä, Se on edelleen selvästi enemmän kuin yleiskaavan pohjana oleva väestönlisäys. Asuntotuotantoa koskevat tiedot ennustavat tahdin tänä vuonna vähän kiihtyvän niin Helsingissä, Espoossa kuin Vantaallakin. Kehyskuntien osuus lisäyksestä on 12, 3 prosenttia. Vuonna 2005 se oli puolet. Kehyskuntien kasvusta suurin osa menee Järvenpäähän, Sipooseen, Kirkkonummelle ja Keravalle. Huomiota kiinnittää, että Nurmijärven kasvu on enemmän kuin kokonaan syntyvyyden varassa. Kuntien välisessä muutossa se on 209 miinuksella, mitä ei riitä kompensoimaan edes muuttovoitto ulkomailta (161 henkeä).
Helsingin seudun väestönlisäyksestä 29 % tuli syntyvyyden enemmyydestä, 39 % muuttovoitosta muualta Suomesta ja 32 % nettomaahanmuutosta.
Mutta eikö oe hyvä, jos väestö pienenee, kun töitä ei tulevaisuudessa enää ole? Yhden lapsen politiikka koko maailmaan.
Löytyykö tilastoista tietoa miten kantasuomalaisten määrä kehittyi?
Tilastotieteilijät varmaankin nappia painamalla pystyvät laskemaan ennusteen kuinka väestömme jakaantuu seuraavina vuosikymmeninä kantasuomalaisiin ja maahanmuuttajataustaisiin.
Onko Ben Zyskowicz kantasuomalainen?
Helsingin muuttotappio muulle 14 kunnan muodostamalle seudulle on alkanut jälleen kasvaa oltuaan pienimmillään ‑370 vuonna 2013. Viime vuonna tämä muuttotappio oli ennakkotiedon mukaan ‑2160. Helsingin seudullisesta muuttotappiosta kolme neljäsosaa meni Vantaalle, joka kasvoikin ennätyksellisesti 4600 asukkaalla eli 2,1%.
Helsingin muuttotappio kehyskuntiin kasvoi sekin hieman ja oli nyt ‑236 henkeä. Enimmillään tappio kehysalueelle oli kuitenkin lähes 1600 vuonna 2003.
Kiitos Pekka Vuori
Minusta ei ole kovin mielenkiintoista, mitä kautta ihmiset muuttavat vaikka Vantaalle vaan se, mikä on kunkin kunnan tase itsensä ja muun Suomen välillä. Mutta kyllä tuo Helsingin kautta muuttaminen tietysti kuvaa muuttoliikkeen luonnetta: maalta Helsinkiin ja Helsingistä Vantaalle. Vaan ei enää Espooseen?
Töitä on enemmän siellä missä on enemmän ihmisiä ja kasvua. Kuihtuvilla alueilla ei ainakaan ole töitä.
Määritelmäkysymys ilman tarvetta suurempaan tunteiluun. Koska hän JA hänen äitinsä ovat syntyneet tällä, tilastokeskus ilmeisesti ei häntä ainakaan “ulkomaalaistaustaiseksi” luokittelisi (vaikka syntymäkansalaisuuden, ja sen perusteella, että tällä kansalaisuudella oli oikeata vaikutusta hänen poliittisen uransa aikana, toisenlaisessakin luokittelussa voisi olla mieltä).
Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on tässä maassa vähentynyt jo muutaman vuoden ajan ja tahti on ollut kiihtyvä. Virallinen äidinkielihän on tilastoissa se mitä kukin sen haluaa olevan, mutta toisaalta eipähän ole kenelläkään perustetta silloin väittää kriteeriä ainakaan rasistiseksi.
Näkeekö jostain miten syntyvyydestä johtunut kasvu jakautuu vieraskielisten ja/tai parien jossa toinen osapuoli vieraskielinen versus suomalaisten syntyvyys? Joillakin maahanmuuttajaryhmillä voi olla ihan normi jokin 10 lasta.
Ei tietenkään ole.
Tunnistan määrittelyongelman. Virallista vastausta ei taida olla.
Itselleni kelpaa esim. määritellä kantasuomalainen jäännöseräksi kun koko joukosta otetaan pois maahanmuuttajat. Ei taida helpottaa.
Ehdotus. Viimeisen 40 vuoden aikana maahanmuuttaneet ja heidän jälkeläisensä olisivat maahanmuuttajia, loput kantasuomalaisia. Eli raja siihen kun ensimmäinen pakolaisaalto vietnamilaisten osalta alkoi.
Itse määritelmä ei henk.koht. kiinnosta vaan se ennuste minkälaiseksi väestömme tulevaisuudessa muuttuu ottaen huomioon mm. mahdolliset erot syntyvyydessä ja ikäjakaumassa.
Väestöliiton toivoisin edistävän syntyvyyden kasvua esimerkiksi tarjoamalla tehokkaita keinoja poliittisille päättäjille.
Maapallo ei pelastu sillä, että suomalaiset — tai länsimaisen kulttuurin ylläpitäjät yleisemmin — kuolevat sukupuuttoon.
“Ei ole vaikea ennustaa, että näin käy seuraavina vuosinakin, sillä kuolleisuus on ymmärrettävissä syistä voimakkaassa kasvussa”
Varmaankin tulevaisuudessa, mutta 2010 ‑luvulla syntyvyys on alentunut voimakkaammin kuin kuolleisuus noussut.
.… syntyneet . .kuolleet luonn.väestölisäys
2010 . . 60980 . . 50790 . .10190
2011 . . 59956 . . 50434 . . 9522
2012 . . 59490 . . 51465 . . 8025
2013 . . 58122 . . 51185 . . 6937
2014 . . 57079 . . 51595 . . 5484
2015 . . 55040 . . 52076 . . 2964
2016 . . 52645 . . 53629 . . ‑984
Mutta kuolleisuus tulee nousemaan vuoren vasrmasti, koska suuret ikäluokat. Syntyvyyden ennustaminen edellyttää naisten lehtien lukemista.
Virallisissa väestötilastoissa ei käytetä sanaa ”kantasuomalaiset” ja tämä sana viittaakin enemmän parintuhannen vuoden takaiseen aikaan (Itämerensuomalaisten kielten oletettua kantamuotoa, kantasuomea, puhuttiin luultavasti Suomenlahden molemmin puolin jo ajanlaskuamme edeltävinä vuosisatoina. Wikipedia). Yleisissä esityksissä kyllä käytetään termiä ”kantaväestö”, jolle ei myöskään ole määritelmää.
Tilastokeskus otti vuonna 2012 käyttöön syntyperä-luokituksen. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio.
Jos pysyvät Hki + Espoo + Vantaa sisällä niin ei niin suurta väliä. Paljonkohan Vantaa ja Espoo menettivät viime vuonna kehyskunnille? Veikkaan että kehyskunnat menetti niille.
Espoo nettosi Helsigistä 400 asukasta, Vantaa 1600. Taitaa johtua tämän hetken asuntorakentamisen tilanteesta, Kehärata ehti ennen Länsimetroa.
Kantasuomalaisia ei ole olemassa. Joka tapauksessa olemme tulleet kaikki Afrikasta, mikä ei ketään kiinnosta. Ylipäätään Suomeen on aina tultu, tuotu tavaraa ja ajatuksia.
Jopa saamelaiset ovat muuttaneet tänne — ja he ovat sentään enemmän kantasuomalaisa lähellä kuin muut. Saamelaisia on noin 60 000, heistä suurin osa asuu Norjassa. Suomen noin 6 000 saamelaisesta puolet puhuu saamea äidinkielenään.
Monissa muissa eurooppalaiiessa pääkaupungeissa maan alkuperäisväestön osuus on pienentynyt, joissakin ovat jopa vähemmistönä.
Espoo menetti muuttotappiona kehyskunnille 350 ja Vantaa 690 asukasta, Espoo eniten Kirkkonummelle ja Vantaa Tuusulaan.
Ben Zyskowicz on opetellut suomalaisessa yhteiskunnassa hyödyllisiä sosiaalisia ja kulttuurisia tietoja ja taitoja, kouluttautunut ja tehnyt koko elämänsä ahkerasti töitä niin että tuhannet suomalaiset ovat katsoneet hänet luottamuksensa arvoiseksi yhteiskunnallisesti vastuullisessa tehtävässä.
Tilastotieteilijä luultavasti tulkitsee asian niin että kun yksi vaatimattomista oloista noussut ihminen jonka isä on jättänyt kotimaansa sodan ja hirmuvallan vuoksi on menestynyt, sama tapahtuu automaattisesti muidenkin vastaavien suhteen. Kerrotaan vaan kymmenellä tuhannella.
Vai miksi nyt otetaan yksi nimeltä mainittu esimerkki todistamaan jotain?
Joku halusi tietää kantasuomalisten lukumäärän ja minun piti kysyä määritelmää, koska perin monella on Suomessa jokin esivenhemmista peräisin ulkomailta. Kysymyksessä ei ollut mitään kantaa siihen, miten maahanmuuttajat Suomeen kotoutuvat.
Joitain viitteitä saanee Väestöliiton Perhebarometristä. Viimeisimmässä vuodelta 2015 todettiin:
“Toteutunut lapsiluku on tänä päivänä keskimäärin 1.65 naista kohden, kun se vielä viisi vuotta sitten oli lähes 1,9. Myös ihmisten ihanteellisena pitämä lapsiluku on alentunut, se jää hieman alle kahden. Vuonna 2007 se oli vielä 2,5. Entistä harvempi haaveilee suuresta perheestä, kolmea ja sitä runsaampaa lapsimäärää toivoi 30 prosenttia barometriin vastanneista, kun 2000-luvun alussa suurta perhettä toivoi jopa 40 prosenttia. 20–34-vuotiasta vastaajista lapsettomiksi halusi jäädä 14 prosenttia ja vain yhtä lasta toivoi runsas kymmenes.”
1940 oli myös voimakasta maahanmuuttopainetta, mutta se ei auttanut väestönlisäykseen koska Suomi ei vielä ollut valmis tulijoita vastaanottamaan.
Muutenhan tuo näyttää vihreältä unelmalta, maaseudun väki vanhuuttaan kuolee pois ja kaupungeissa hitaan ja yksitotisen kantaväestön korvaa aktiivinen maahanmuutto.
Syntyvyys on vakampi ongelma , vaikka voimmekin toivoa korjaavamme väestösuhdetta importoimalla väestöä ulkomaitla. Se tuo ongelmia: Kun useimmille on tarjolla heikommin arvostetut työt, he voivat kokea itsensä osattomiksi, ja heistä tulee helppoa riistaa esim. islamisteille.
Mutta miten on? Minusta kotilaouksissa tapahtuva lastenhoito(asianmukaisin tukipalveluin) on edullisempaa, perheille helpomaa ja tarjoaa luonnollisen kanavan tutustua naapireihinsa. Siitä vaian ei saa palkkaa, vaikka työtä se on.
Ja miten tuossa määritellään “heidän jälkeläisensä”? Jos ihmisellä on toinen vanhempi, joka täyttää yllä olevan kriteerin ja toinen, joka ei täytä sitä, niin onko hän kantasuomalainen vai maahanmuuttaja? Olettaisin pitkässä juoksussa juuri tämän väestönosan kasvavan, kun kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat ajan myötä sekoittuvat.
Vähän niin kuin USA:n väestö, jossa viimeksi tulleita on aina pidetty “maahanmuuttajina” ja sitten parin sukupolven jälkeen heidän jälkeläisensä ovatkin kanta-amerikkalaisia ja joku toinen ryhmä on taas maahanmuuttajien roolissa.
Ei ole kantasuomalainen vaan juutalainen ja suomalainen. Pitää meillä kantasuomalaisillakin jokin etninen/rodullinen nimike olla!
no kantaeurooppalaiset alkavat olla aika reliikkejä, muistoesineitä menneisyydestä. Nuoret eurooppalaiset eivät ole kantaeurooppalaisia enää.
Juutalaisuudella ei ole suomalaisuuden suhteen mitään väliä. Se on uskonto, ei kansallisuus.
Kyse oli kai lähinnä siitä että Ben Z. oli syntyessään Puolan kansalainen, koska se määräytyi isän kautta ja tämä ei ollut silloin vielä saanut Suomen kansalaisuutta.
Jos “kantasuomalaisuus” kytketään alkuperäisten suomalaisten uskontoon, taitavat ainoastaan kalevalaisen pakanuuden harjoittajat kelvata…
Juntti? Sillähän ei ymmärtääkseni pitänyt olla merkitystä, että termi nykyään on halventava, kunhan se joskus aikanaan on ollut neutraali, niin termin käytössä ei pitäisi olla sinänsä mitään valittamista.
Soininvaarankin mukaan palveluiden myynti toisilleen ei ole kestävä tie talouskasvuun. Väestö keskittyy Uudellemaalle ja nyt 37 % valtion asumistuista menee kyseiselle alueelle.
Eivät nuo työpaikat näytä olevan kovinkaan tuottavia, kun asumiseenkin tarvitaan tukea. Alueen suurimpia vuokranantajia on VVO, joka on ilm. ammattiliittojen omistama. Tuet menevät vuokranantajien hyväksi.Valtio tukee tätäkin kautta ammattiliittojen taloutta.
Liitoilla on myöskin jonkinlainen verovapaus. Lainaus Mikko Koskisen artikkelista:
“Enemmistö, noin 57 prosenttia, sen osakkeista on ay-liikkeen, lähinnä SAK:laisten liittojen omistuksessa. VVO:n suurin ay-omistaja on Metalliliitto (9,7 %). Sen puheenjohtaja Riku Aalto johtaa puhetta VVO:n hallituksessa. Seuraavina tulevat JHL (8,73 %), Rakennusliitto (8,71 %), PAM (7,49 %), Ammattiliitto PRO (7,47 %) ja OAJ (7,46 %). Suurimmat omistajat ovat tel-yhtiöt Ilmarinen (18,1 %) ja Varma (17,0 %)
Ay-järjestöt ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä. Siksi ne eivät maksa veroa osingoistaan. Tätä on kritisoitu laajasti.”
Tämä on näiden työpaikkojen taustalla ja demarien yhteydet AY-liikkeen kanssa ovat tunnettuja. Näin sosialistit ovat omalla mukavuusalueellaan valtion rahojen käytössä.
Minun mielestäni palvelujen myyminen toisille on hyvä taloutta„ jopa parempaa kuin krääsän myyminen.
Soininvaara haluaa sanoa,että (oikeisto)populistien kantasuomalaisen määritelmä on mieltä vailla ja tämän seurauksena päästään perinteiseen vihervasemmistolaiseen ajatukseen, jossa kaikki maailman ihmiset ovat tervetulleita Suomeen. Lopetetaan vänkääminen suomalaisuudesta ja lasketaan/määritellään väestöstä oletetut ”nettoveronmaksajat” yli ajan. Jakaumista nähdään mistäpäin maailmaa ei tule suomalaisia. Tietysti olisi parempi soveltaa Linkolaista ekologiaa.
Näkisin kirjoituksen perustelujen lisäksi rakentamisessa vielä sosioekonomisen ongelman. Kysyntää varmaan noille asunnoille on, mutta niihin muuttaa vain ne, jotka eivät saa asuntoa muualta.
Miksi sinne ei voisi rakentaa ihan oikeaa kaupunkia? Nyt suunnitelma näyttää olevan lähiöjonon muodostaminen. Tulijoita kyllä riittäisi. Sipoo sai huomattavaa muuttovoittoa viime vuonna. Suhteellisesti paljon enemmän kuin Helsinki.
Siis tuoko nyt siis määrittää termin “kantasuomalainen”? Ihmisen hyödyllisyys muulle yhteiskunnalle. Tarkoittaako tämä siis toisaalta sitä, että pitkät juuret Suomeen omaava monirikollinen ei ole kantasuomalainen, mutta juuri johonkin hitech-firmaan palkattu korkeasti koulutettu ulkomaalaisinsinööri sitten on? No, saahan sen tietenkin näin määritellä, mutta veikkaisin, että aika suuret väärinymmärrykset on edessä, jos tuollaista määritelmää ryhtyy sanalle käyttämään.
En ole Soininvaara, mutta vastaan tuohon sen, että kyseinen määritelmä joutuu vaikeuksiin, jos sen perusteella aletaan vaikkapa jotain politiikkaa ajamaan.
Ei siitä, että kantasuomalaisen määrittelyssä joudutaan vaikeuksiin, mitenkään välttämättä jouduta tuollaiseen absurdiin lopputulokseen.
Ihan hyvin on mahdollista mennä esim. sillä linjalla, että Suomeen ovat tervetulleita Suomen kansalaiset ja ne, jotka täyttävät tietyt kriteerit (jotka määritellään maahantuloa ja maassa oleskelua koskevissa laeissa). Ei tarvittu mitään “kantasuomalaisen” määritelmää eikä siltikään jouduttu siihen, että kaikki maailman ihmiset olisivat Suomeen tervetulleita.
Ja miten noista jakaumista nähdään se, “mistä ei tule suomalaisia”? Ovatko kaikki suomalaiset nettoveronmaksajia?
Mistä palveluiden ostamiseen saadan raha ?
Palvelujen ostamiseen voi saada ihan samasta lähteestä kuin krääsän ostamiseen, esimerkiksi palvelujen myymisestä. Mistä krääsän ostamiseen saadaan rahaa?
Ennen kaikkea se on etninen identiteetti mutta myös sukulaisuuteen perustuva “rotu”, maailmanhistorian sitkein varmaankin. Onhan se uskontokin, Mutta monet juutalaiset ovat niin maallistuneita, että uskonto tuskin voi pitää kovin merkittävänä yhdistäjänä.
Suomalaisten kuolleisuus tulee nousemaan vuoren varmasti, koska suuret ikäluokat ovat tulleet siihen ikään. Ei luulisi, että tämän takia kannattaisi rakentaa kaupungin metsät ja muut viheralueet täyteen asuntoja.
Suomen viennin arvosta neljäsosa tulee palvelujen viennistä.
https://ek.fi/mita-teemme/talous/perustietoja-suomen-taloudesta/ulkomaankauppa/
Siis mistä ? Tavaran ostamisella on kuitenkin sellainen funktio, että esim. metallintyöstökoneella voidaan tehdä metallituotteita ja myydä niitä. Palveluiden ostaminen toki mahdollistaa työn tekemisen vapauttaen itsensä esim. siivoukselta, pyykin pesemiseltä, tilien hoidosta jne.
Molempia tarvitaan, luulisin kuitenkin, että metallituotteen myyminen tuo rahaa itselle enemmän , kuin jos vain ostaisin po. palvelut . Jostakin täytyy ensin tehdä rahaa ennenkuin voin ostaa palveluita.
Kun Soininvaara ostaa polkupyörääänsä nanokevlarlaakerit, jotka on 5 grammaa entisiä kevyemmät, niin tekijä saa tuotteestaan rahaa. Sillä hän voi ostaa palveluita.
S. on saanut rahaa vaikkapa konsulttityöstä :), jonka rahan on joku alunperin luonut tekemällä jonkin konkreettisen tuotteen.
Yritänn esittää sitä, että pelkkiä palveluita tuottamalla ei synny alkupääomaa, tarvitaan alkutuotantoa.
Maailmanväestön voi jaotella kahteen kulttuuriin niihin, jotka käy kuussa, tekee videopelejä, pelastaa norsuja ja luo uutta muotoilua. Toinen osa joka käsittää 90% meistä jää kokoajan jälkeen ensimmäisestä. Kulttuuri on samanlainen, kuin evoluutio yleensä. Niissä jokainen pienikin asia kehittää sen yksilöitä. Toisessa kulttuurissa lähes jokainen niistä asiasta kehittää kehittyneenpänä enemmän.
Maailmanväestö kasvaa päivässä 200 000. Se tapahtuu kulttuurissa, joka jää jälkeen.
Länsimaihin kohdistuva maahanmuutto syö sitä, mutta on mitätön osa edes lähtömaiden kasvusta.Trump on vasta alkua. Sitä seuraa Hitleriin verrattavat diktaattorit, jos kehitys jatkuu samaan suuntaan.
Tosiasiat kannattaa tunnustaa.
Jos henkilö tai hänen vanhempansa ovat Somaliasta tai Lähi-Idästä, niin voi huomata että yhteiskunnalle (veroja maksaville) syntyy kustannuksia jopa yli koko elämänkaaren.
Suurin hyöty laskelmissa maahanmuutossa olisi se, että päivähoidon ja koulutuksen kulut vältettäisiin kun lähtömaat ovat ne kustantaneet. Mutta jos näin ei ole, niin kustannukset ovat suuret.
Oikeastaan olisi rationaalista ottaa ulkomailta kolmekymppisiä työkokemusta sekä koulutusta omaavia miehiä, joille laitettaisiin pariutumiskielto. Silloin muut kansalaiset hyötyisivät…
Järki sanoo, että paras ja ainoa keino ihmiskunnan selviytyä, väestömäärän rajoittaminen. Voisiko joku kertoa, miksi asia on niin vaikea, suorastaan taboo. Itse asiaa ymmärrä.
En puhunut mitään kantasuomalaisen määritelmästä. Puhuin maahanmuuttajataustaisesta yksittäistapauksesta joka jostain syystä oli nostettj keskusteluun.
Kantasuomalaisen määritelmä on hankala saada selville haarukoimalla yksi suomalainen kerrallaan. Ben Zyskowiczin oletetun kantasuomalaisuuden selvittäminen vie meitä eteenpäin yhden askeleen viidestä ja puolesta miljoonasta.
Ei kannnata jäädä jankkaamaan jostain etnisestä taustasta koska sillä ei pitäisi olla mitään väliä. Sen sijaan kannattaa keskustella niistä aiheeseen oikeasti liittyvistä ongelmista.
Olen innostunut ”nettoveronmaksajan” käsitteestä. Joitakin laskelmia on esitetty ja niissä nettotulot ovat kahden ja kolmen tuhannen euron välissä. Tervetuloa kaikki vientiteollisuuteen työllistyvät diplomi ‑insinöörit.
Yleisessä käytössä on neutraali ja poliittisesti korrekti termi “uussuomalainen” jonka määrittelyä löytyy vaikkapa wikipediasta.
Ehkä kantasuomalaisuutta kannattaa lähestyä tämän kautta, negaationa.
Kantasuomalainen on syntynyt Suomessa, on kansallisuudeltaan suomalainen ja äidinkieli on suomi, ruotsi tai saame.
Eipä taida tulla. Tilastojen mukaan Suomen koko ulkomaanvienti on 77,3 mrd. Palveluiden viennin arvo on 17,9 mrd, jolloin se on 23 % kokonaisuudesta.
Palveluita tuodaan 13,9 mrd edestä, joten nettona vientiin jää 4 mrd. Jos näin on niin palveluiden viennin arvo on 5 % kokonaisviennistä.
Ei taida palveluista löytyä rahasampoa Suomen sisällä eikä ulosvietyinä.
eemilin logiikalla myöskään matertiaalinen vienti ei kannata, koska toki senkin arvosta pitää vähentää materiaalinen tuonti.
Oops , O.S. menee johtopäätöksissään liian pitkälle. Materiaalinen vienti on palveluista poikkeavaa siinä, että se muodostuu alkutuotannosta. Alkutuotannossa tehdään raha, jota sitten muut , esim. palvelutuotanto käyttää hyväkseen.
Kaikentasoista tuotantoa tarvitaan, myöskin alkutuotantoa. Cityihmisten talousopit kuitenkin halveksivat matalamman jalostusasteen tuottamista, esim. maaataloutta, konepajateollisuutta jne. Ts. sellaista tuotantoa, joka tapahtuu maakunnissa.
Väitetään sen tarvitsevan tukea pysyäkseen hengissä. Se nähdään kapekatseisesti tukipolitiikaksi. Markkinaehtoinen vapaa kilpailu on ainut oikea talousoppi. Se muka toteutuu ainoastaan Suomen suurimmissa kaupungeissa, riittävän tiheissä keskittymissä.
Onkohan näin kun esim. pankkiiriliikkeet, vakuutus‑, terveysbusiness myyvät palveluitaan vientiin ? Nämä rahat on kerätty myös maakunnista maksuina ja veroina.
Cityharha on sitä, että kaupungit voisivat toimia yksinään ilman maakuntia myyden palveluita, hallintoa, valvontaa ja lainsäädäntöä toisilleen sekä vieden niitä ulkomaille.
eemil näyttää kannattavan fysiokratistista talousoppia, joka oli voimissaan 1700-luvulla. Miten muuten Singaporen vauraus selittyy?
Vauraushan tulee siitä, mitä tavarasta tai palvelusta maksetaan. Nykyään maksetaan jopa tyhjän toimittamisesta (esim. videopelit) paljon enemmän kuin perustarpeista (esim. elintarvikkeet). Tämä johtuu paljolti siitä, että nykyään perustarpeiden tyydyttäminen katsotaan niin tärkeäksi, että sitä ei voida jättää markkinavoimien tehtäväksi. Tämä toteutetaan säätelemällä tuotantoa niin, että tavaraa on aina vähän liikaa tarjolla. Kysynnän ja tarjonnan joustot sitten huolehtivat lopusta.
Onkohan O.S:n luetun ymmärtämisessä tahallista vai tahatonta epätarkkuutta?
Eipä näytä Singaporenkaan talouselämä täydeltä auvolta. Sen viennin vahvimmat sektorit olivat petrokemia, kemikaalit ja lääketuotteet . Näiden menestys lienee halvoissa raaka-aineissa ja työvoimassa. Suomalainen työ ei pysty kilpailemaan singaporelaisen kanssa, siitä on Ay-liike pitänyt ja pitää huolta vastedeskin.
Singaporessa tuskaillaan suurien tuloerojen kanssa ja muutenkin maan olosuhteita ei voi verrata Suomen kanssa. Singapore on yksi maailman tiheimmin asuttuja kaupunkeja; sen pääsaarella asuu yli viisi miljoonaa ihmistä, joista noin viidesosa on naapurimaista tulleita siirtotyöläisiä. Yli kolme neljäsosaa väestöstä on kiinalaisia, malaijeja on noin 15 % ja intialaisia noin 8 %.
Maan talous perustuu kauppaan, jatkojalostusteollisuuteen ja pankkitoimintaan. Onko tämä citytaloustieteilijöiden ihanne Suomessa ? Suomen asukkaat Uudellemaalle maaseutu reservaatiksi ? Olisi hyvä tieto ennen kuntavaaleja ?
Jos vientiä tarkastellaan suhteessa tuontiin, näkökulma on valtiontalouden tilinpidossa. Sen sijaan talouskehityksessä tuonti ei viennin merkitystä vähennä. Suomi ostaa palveluja kuten tv-sarjoja riippumatta siitä millä tavoin raha niihin tuotetaan. Kun tavaratuotannon lisäksi viemme palveluja, voimme ostaa ulkomailta neljä tosi-tv-sarjaa kolmen sijasta.
Merkityksellistä on se, että palvelujen vienti liittyy vahvasti kaupunkikehitykseen. Helsingin seutu kasvoi viime vuonna enemmän kuin kertaakaan 1960-luvun alun jälkeen. Työpaikkojen määrä lähti täällä reippaaseen kasvuun 2015, mutta muussa Suomessa yhteenlaskien ei (Tilastokeskus, työvoimatutkimus). Sitä paitsi kovan talouskasvun Ruotsissa palvelujen viennin osuus on jo 32%.
Tottakai tuonti vähentää viennin nettomerkitystä. Se , ettei vähennä , pohjautuu ajatukseen tuonnin maksamisesta muulla taloudellisella toiminnalla.
Näinhän se toimiikin. Tietyissä hyödykkeissä tuonnin maksajana toimii koko Suomen väestö. Vientiliiketoiminta keskittyy Helsinkiin ja etelään, jossa kerätään siitä suurimmat voitot.
Samoin liiketoiminta, jossa tuodaan keskittyy samoille alueille, edellä kuvatuin seurauksin. Maksajana on koko Suomi, ei vain Uusimaa.
On kuitenkin syntynyt harha, että kaupungistumiskehitys olisi tähän syynä. Muna oli ennen kanaa, maakuntien rahalla maksetaan liiketoiminnan kasvu ruuhka-alueilla. Tämä tuo alueelle väestökasvua, joka hyödyntää syntynyttä markkinaa.
Helsingin kasvu ja maakuntien kuihtuminen on kouriintuntuva todiste tästä mekanismista. Tämä on seurausta huonosta talouspolitiikasta, jota edelliset velkavetoiset hallitukset ovat harjoittaneet.
Kun kasvupoliittisia päätöksiä olisi tehty koko Suomen ehdoilla, niin kehitys ei olisi näin vinoutunut. Nyt on havaittavissa merkkejä kriittisen pisteen saavuttamisessa. Helsingistä on loppunut tila, asuminen on niin kallista, että keskituloisellakin alkaa olla vaikeuksia.
Lisäisin tähän asetelmaan vielä uuden jengan. Tavaroiden tuottamiseen ja jopa alkutuotantoon liittyy keskeisesti tuotteiden myynti. Tuotteiden myynnin ja markkina-arvon kasvattamiseen tarvitaan sellaista osaamista, mikä ei liity suoranaisesti valmistamiseen, ja joka tyypillisesti keskittyy suuriin kaupunkeihin. Nike-lenkkarit olisivat jääneet tavallisiksi kolmenkympin tarjoustalotossuiksi, jollei niitä olisi brändätty valtavilla panoksilla ja markkinaosaamisella maailman huipulle, ja siksi ne viedään käsistä 150 eurolla. Tästä voisi vetää senkin johtopäätöksen, että Suomen maaseudun ja teollisuuspaikkakuntien ongelmat johtuvat siitä, että tuotteiden kehittämiseen ja markkinointiin erityisesti ulkomaille ei ole ollut riittävää osaamista eli sitä mikä erityisesti yliopistokaupunkien ympärille kehittyy. Harvemmin ”hyvä tuote myy itse itsensä”.
Ben Zyskowicz nostettiin keskusteluun juuri siksi, että puhuttiin kantasuomalaisen määritelmästä ja kyseisen esimerkin oli (käsittääkseni) tarkoitus osoittaa, että määrittely on varsin hankalaa (Soininvaaran alkuperäinen postaus oli:“Onko Ben Zyskowicz kantasuomalainen?”). Sitten sinä toit mukaan jutustelun “hyödyllisyydestä yhteiskunnalle” ja minä päättelin tästä sen, että sinulle kantasuomalaisuus jotenkin sinusta liittyy siihen. Jos ei liittynyt, niin mikä tuon hyödyllisyysjutun mukaantuomisen pointti oikein oli?
Tarkalleen ottaen mikä tilasto?
Tuo on hyvä johtopäätös. Siitä pääsemmekin seuraavaan, että maakuntien yliopistoihin on satsattava entistä enemmän.
Esim. uudet ravintoinnovaatiot ‚härkis, mifu, nyhtökaura olisivat hyviä vientituotteita.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Helsingin seudulla työssäkäyvien määrä kasvoi 30.000 eli 4 % vuodesta 2014 vuoteen 2016 (IV neljännekset). Muussa Suomessa työpaikkojen määrä väheni yli 20.000 (1%).
Tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain noin 12.000 henkeä (15–74 v.). Tietojen luotettavuutta on käsitelty Tilastokeskuksen työvoimatutkimusta koskevissa julkaisuissa. Tiedot ovat ILO/EU-määritelmän mukaisia. Helsingin kaupungin tietokeskus julkaisee tietoja tästä vain työllisyyskehitystä käsittelevissä raporteissa, varsinaiset tilastot tekee Tilastokeskus, kuitenkin pääosin karkeammalla aluejaolla.
Jos tilastokeskuksen tilastoa suuralueittain katsoo, niin työllisten lukumäärä on muuttunut IV/14-IV/16 suurinpiirtein näin:
Helsinki-Uusimaa 14500
Etelä-Suomi 6200
Länsi-Suomi 1200
Pohjois- ja Itä-Suomi ‑5300
Jos tuo 30000+ pitää paikkaansa, niin muu Uusimaa olisi luokkaa ‑16000.
Käyttämäni tieto on alueella työssäkäyvät, eli asuinpaikka koko maa, työpaikka Helsingin seutu. Onkohan käyttämänne tilasto samalla määrityksellä. Voisin keskustella tästä suoraan (at)hel.fi osoitteessani.
Tuo on ihan totta. Siemenet sille kylvättiin Kekkosen aikaan jolloin maaseudun tehtaat valmistivat kulutustavaraa kotimaan lisäksi vain Neuvostoliiton markkinoille.
Nimenomaan Neuvostoliitto piti nuo tehtaat pystyssä, kotimaan markkinat ei riittänyt ja tuotteet olivat sellaisia että kännessä ei mennyt kaupaksi. Lisäksi oli käytössä halpaa työvoimaa maaseudun naisväestön muodossa. Kiire muuttaa suurkaupunkeihin ja opiskelemaan ei ollut siihen aikaan. Se aiheutti siis sen että kaupungistuminen hidastui 1970-luvulla.
Oikeastaan elintarviketeollisuutemmekin on saman hengentuotteen aikaansaannos. Myykö suomalainen elintarvike nykyisinkään muualla kuin Venäjällä? No Ruotsissa ehkä mutta siinä kaikki!
Se on kanssa pidettävä mielessä että Suomessa ei valmista mitään sellaista mitä muualla maailmassa ei valmisteta. Jossain marginaalituotteissa voidaan olla maailman parhaimpia kuten kalliit veneet tai metsätyökoneet, mutta molemilla on rajatut markkinat. 10 vuotta sitten en olisi kirjoittanut näin mutta nyt kirjoitan.
Helsingistä ei ole loppunut tila, mutta kaavoituksen hitaus, Nimby-ilmiö ja toimimattomat asuntomarkkinat, keinottelu tonttien ja rakennusoikeuksien kanssa ja rakennusliikkeiden ahneus ja se seikka että Helsingin seutu on ainoa alue Suomessa jossa kouluttamaton tai suomen kieltä taitamaton voi saada töitä, ovat aiheuttaneet asuntokuplan.
Kts: http://www.benecolusa.com/
Versofood tekee härkistä ja kasvuodotukset ovat tällekin vuodelle kovat. Tänä vuonna alkaa Härkiksen vienti, Ruotsissa ja Norjassa on jo yhteistyökumppanit maahantuontia varten.
Kts: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/hyljeksitysta-kaurasta-tuli-trendivilja/WeQTtdJX
Kyllä ruokasektorillakin tapahtuu kehitystä, se vain ei ole kuluttajille riittävän tunnettua. Tosin valistunut kuluttaja pysyy ajan hermolla.
Viennin arvo 1/16–10/16 1208 milj.€ (1 283 380 tonnia)
Ruotsi 240 milj.€
Viro 109 milj.€
Venäjä 93 milj.€
Saksa 60 milj.€
Alankomaat 52 milj.€
Tanska 45 milj.€
Ranska 38 milj.€
Liettua 32 milj.€
USA 31 milj.€
Kiina 31 milj.€
Muut 476 milj.€
Alkoholijuomat on tästä 115 milj.€.
http://www.etl.fi/etl-tilastopalvelu.html
Mitä tuotekehitykseen tulee, niin onhan Valionkin tuotekehistys Helsingissä, vaikka viimeinenkin tehdas lähtee Vihdintien bulevardisoinnin myötä.
Lisää esimerkkejä viennistä. Valio on rekisteröinyt Gefilus-tuotemerkin. Gefilus-tuotteiden valmistuslisenssejä ostaneista yrityksistä Valion Salonaho mainitsee Hollannin, Sveitsin, Espanjan ja Norjan.
Venäjän kuluttajan ostovoiman ja tietoisuuden nousun mukana Venäjä on tärkeä ja kasvava vientikohde terveysvaikutteisten elintarvikkkeiden saralla .
https://www.valio.fi/gefilus/
Hyviä vientituotteita Suomelle olisivat Eeropekka Rislakin mukaan esimerkiksi sienet, marjat, villiyrtit, kala ja jopa poron sydämet, joita hamutaan japanilaisravintoloissa. Tällä hetkellä Suomen merkittävimmät teollisuuden vientituotteet ovat juustot, alkoholijuomat, muut maitovalmisteet ja voi sekä muut maitorasvat. Tärkeimpien vientituotteiden joukkoon nousevat myös makeiset ja suklaa.
Suomalainen villiruoka on konsepti, jollaista maailmalla ei tällaisenaan löydy:
http://www.elo-saatio.fi/villiruoka
Suomalainen tuotanto on kalliimpaa kuin muualla ja senkin vuoksi vientinäkymät ovat haastavia. Terveystietoisuus on kuitenkin trendi , mikä vahvistuu sivistyksen ja elintason nousun myötä. Suomalainen tuotanto on kauttaaltaan puhdasta, eettistä ja ympäristövastuullista.
Suomessa käytetään antibiootteja vain kuudesosa EU:n maiden keskiarvosta. Monessa muussa EU-maassa antibiootteja syötetään tuotantoeläimille ehkäisemään tauteja ennalta. Eniten antibiootteja käytetään EU:n alueella Saksassa, Espanjassa ja Italiassa.
Tuoreimpia vientikohteita on avattu Kiinaan. Atria Suomi Oy on saanut virallisen vahvistuksen sianlihan vientiluvan saamisesta Kiinaan. Kiinan viranomaiset ovat myöntäneet Atria Suomen Nurmon tuotantolaitokselle laitoskohtaisen luvan sianlihan viemiseksi . Tämä päänavaus saattaa toimia sillanrakentajana myös muille elintarvikkeillemme pitkälle kehitettyjen jalosteiden muodossa. Nouseehan kiinalainen elintaso kovaa vauhtia, määrää on jo ennestään.
Eikä tässä vielä kaikki, mutta aika ei riitä enempään.
http://www.hyvaasuomesta.fi
Olisi kiva tietää elintarviketuonnin arvo sekä kotimaan kulutuksen arvo.