Tuhotaanko keskuspuisto?

4.5.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

On tullut paljon pöyristyneitä yhteydenottoja siitä, että Helsingin yleiskaava tuhoaa keskuspuiston. Vanha ystäväni Matti Arponen on kavereineen mennyt merkitsemään teipillä yleiskaavan rajaukset maastoon. Näkymä on järkyttänyt monia.

Pyöräilin katsomaan näitä teippejä, mutta ne oli valitettavasti poistettu. Näin ei olisi pitänyt tehdä. Joistakin riekaleista kuitenkin näki, miten teipit oli vedetty. Niistä sai asiasta aivan väärän käsityksen. Ihan näin hulluja ei kaupunkisuunnittelulautakunnassakaan olla.

Matti Arponen osaa kyllä lukea karttaa. Ongelmana on yleiskaavan esittäminen pikselikaavana. Se ei ole tarkkarajainen, vaan perustuu hehtaarin (100 m x 100 m) ruutuihin. Tällä halutaan alleviivata yleiskaavan yleisluontoisuutta ja sitä, että tarkat rajat vedetään aikanaan asemakaavoja tehtäessä, jolloin paikallisiin olosuhteisiin voidaan kiinnittää paljon paremmin huomiota. Yleiskaavassa rakennettavaksi on merkitty jokainen pikseli, josta pienikin nurkka on suunniteltu rakennettavaksi. Siksi Arposen teipit olivat aivan eri paikassa kuin mihin rakentamisen raja on tosiasiassa tarkoitettu.

Minä en olisi lainkaan huolissani alueesta, joka on lähellä Maunulan majaa tai sen eteläpuolella. Kaavoitetuksi on suunniteltu hyvin vähän käytettyä moottoritien melualuetta. Varmaan joku lenkkeilee niitäkin teitä korvalappustereoiden kanssa, mutta merkittäviä virkistysarvoja siellä ei ole – eikä luontoarvoja, koska kyse on pääasiassa 1960-luvulla metsitetystä pellosta. Tästä eivät olleet kaupungin keskuspuistoasiantuntijatkaan. Nykyiset pääreitti säilyy koskemattomana ja sen reunalle jää kunnolla metsää.

Varsinainen ongelma on Pirkkolan kohdalla, jossa aikanaan Pirkkolan urheilupuisto on rakennettu keskelle keskuspuistoa. Jos asutusta on tarkoitus tunkea sen ja moottoritien väliin, keskuspuisto rajautuu aika kapeaksi – ei niin kapeaksi kuin urheilupuiston länsipuolella, mutta kapeaksi. Tulevat päättäjät joutuvat varmaankin valitsemaan Pirkkolan kohdalla bulevardin ja keskuspuiston väliltä.

Mistä asukkaat sitten tietävät, ettei paha kaupunki täytä rakentamisella jokaista neliötä, jossa yleiskaava sen tekee mahdolliseksi? Jos tulevat päättäjät ovat pahoja ja ilkeitä, kaupunkia ei ylipäänsä pelasta mikään. Minä en usko, että sellaisia päättäjiä tulee. Mutta se on selvä, että tulevat valtuustot ja lautakunnat joutuvat keskuspuiston rajaa miettimään paljon.

Keskuspuistoa uhkaa korkeintaan se, että siitä tulee paljon suositumpi, koska sen läheisyyteen tulee tuhansia asukkaita. Jonkun silmissä tämä on paha asia, toisen mielestä keskuspuistosta on sitä enemmän iloa, mitä useampi sitä käyttää.

Keskuspuiston melualueen kaavailtu rakentaminen liittyy Helsingin suunnitelmiin muuttaa moottoritiet kaduksi (bulevardeiksi) Kehä I:n sisällä. Näin saadaan asuntoja 80 000 ihmiselle ja saadaan yli kymmenen neliökilometriä maata autoilta ihmisille. Jos tästä suunnitelmasta joudutaan naapurikuntien autoilijoiden mieliksi luopumaan, merkitsee se valtavaa tappiota luonto- ja virkistysarvoille. Bulevardien pääliikennemuoto ovat pikaraitiovaunut, vaihtoehdot perustuvat kumipyöräliikenteeseen. Jostakin muualta nuo neliökilometrit on silloin otettava rakentamiselle. Siinä menee metsää ja maisemaa.

Kommentit

94 Vastausta artikkeliin “Tuhotaanko keskuspuisto?”

  1. Mikko Nummelin kirjoitti 4.5.2016 kello 11:17

    Suurelta määrältä epäselvyyksiä vältyttäisiin, jos yleiskaavan vektorimuotoiset GIS-aineistoon perustuvat versiot eivät olisi salaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 43

  2. Juho Laatu kirjoitti 4.5.2016 kello 11:23

    Jäljelle jäävien ohuiden keskuspuiston kaistaleiden käyttöä voisi lisätä niin, että niden keskelle rakennetaan lehmuksilla reunustettu bulevardi, ja noiden lehmusten viereen sitten taloja. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  3. Maunu Suttinen kirjoitti 4.5.2016 kello 11:53

    Entä jos keskuspuistosta tehtäisiinkin oikea puisto koko eteläpään osalta. Isoja nurmialueita ja asuntoja reunoilla. Vähän niinkuin Manhattan. Umpimetsää keskuspuistossa riittää Hyvinkäälle saakka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  4. Joel Jalkanen kirjoitti 4.5.2016 kello 12:09

    “Yleiskaavassa rakennettavaksi on merkitty jokainen pikseli, josta pienikin nurkka on suunniteltu rakennettavaksi.”

    Yleiskaavassa voidaan osoittaa myös rakentamista viheralueen puolelle. Tämän kertoi yleiskaava-arkkitehti Piimies, kun kysyin, mahdollistaako yleiskaava rakentamisen tämän kuvan alueille. Kyllä mahdollistaa.

    Toki rajaus voi kulkea Keskuspuistossakin metsää säästävämmin, mutta takeita ei ole ennen kuin tarkemmat suunnitelmat on olemassa. Tällaisen epävarmuuden vuoksi olisi hyvä, jos yleiskaavassa määriteltäisiin pikseleiden lisäksi jotkin vähän tarkemmat linjat tällaisten merkittävien viher- ja rakennusalueiden rajapinnassa. Esim. sanallisesti. Tämä olisi strategista, ei vain väljää.

    P.S. olen antanut itseni ymmärtää, että Maunulassa kuohuttaa myös(/etenkin?) se Metsälän puoleisen soiron poistaminen, se iso läntti Keskuspuiston itäreunassa Maaliikennekskuksen pohjoispuolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  5. Risto Peltola kirjoitti 4.5.2016 kello 12:47

    Matti Arponen teki hyvää työtä, hänelle kiitos. Totta, Pirkkolaan ei pitäisi koskea, eli Pirkkolantien koko pohjoispuoli jo koko pitkä etelärinne pitäisi säästää, melualuetta tai ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  6. Tympääntynyt kirjoitti 4.5.2016 kello 13:15

    Menee taimenpuro Haagassa. Törkeä rikos pistää puroja betoniputkiin tai ojiksi repien vielä koko kasvillisuus valuma-alueelta, mutta ei kai se teitä kiinnosta, kun talvella meni jo puoltoista kilometriä taimenpuroa Saurin ja Sinnemäen valvoessa rakentamista. Näyttää käyvän niin, että mitä vähemmän vihreät ovat kiinnostuneita vihreästä, niin sitä kovempi kannatus gallupissa. Onneksi tämä kehitys loppuu kun puheenjohtaja vaihtuu johonkin sosiaalitapaukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  7. Petteri kirjoitti 4.5.2016 kello 13:24

    Minusta Keskuspuiston tai metsän aluetta voidaan hyvin pienentää, ei noin suurta metsää keskellä kaupunkia tarvita. Jos haluaa mennä metsään voi sitten mennä vaikka Nuuksioon tai Sipoonkorpeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  8. Olli kirjoitti 4.5.2016 kello 16:20

    Mistä Soininvaara tietää,että missä ne rajat menee jos ne kerran myöhemmin määritellään? Ps. Ko.kohdalla ei ole moottoritietä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.5.2016 kello 20:57

    Mistä Soininvaara tietää,että missä ne rajat menee jos ne kerran myöhemmin määritellään? Ps. Ko.kohdalla ei ole moottoritietä.

    Olimme virkamiesten kanssa tutustumassa alueeseen ja meille näytettiin, mihin asti suunnitelmien mukaan rakentaminen ulottuisi. Sen jälkeen poistimme joitakin pikseleitä kaavasta, joten ne suunnitelmat eivät tietenkään ole sellaisenaan voimassa. Yritin esittää eilen lautakunnassa, että virast5o merkitsisi suunnitelmansa maastoon, jotta ei tulisi vääristä tiedoista johtuvia pelkoja, mutta tämä on mahdotonta, koska niistä suunnitelmista ei ole virallisia päätöksiä.
    Jatkossakin on kunnallispoliitikkoja, jotka kyllä pitävät huolta siitä, ettei mitään tuiki typerää pääse keskuspuistossa tapahtumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Sampo Smolander kirjoitti 4.5.2016 kello 19:09

    Pinta-alaltaan Helsingin keskuspuisto on yli kaksi kertaa isompi kuin Manhattanin keskuspuisto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  11. Mikael A. Manninen kirjoitti 4.5.2016 kello 19:30

    “…merkittäviä virkistysarvoja siellä ei ole – eikä luontoarvoja, koska kyse on pääasiassa 1960-luvulla metsitetystä pellosta.”

    Nyt ovat tainneet olla väärät asiantuntijat liikkeellä. Kyseisellä alueella keskuspuitossa, aivan Hämeenlinnanväylän vieressä, on mm. jo pitkään tunnettu äärimmäisen uhanalaisen taimenen lisääntymisalueita ja vaarantuneen koskikaran talvehtimisalueita. Myös Kivihaan lähde sijaitsee tällä alueella ja käsittääkseni sieltä nyttemmin on löydetty myös liito-oravareviirejä. Selvästi olisi aihetta käydä alueen luontoarvot vielä uudemman kerran läpi jos päätöksenteko on perustunut näin puutteellisiin pohjatietoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  12. ze kirjoitti 4.5.2016 kello 19:54

    Risto Peltola:
    Matti Arponen teki hyvää työtä, hänelle kiitos. Totta, Pirkkolaan ei pitäisi koskea, eli Pirkkolantien koko pohjoispuoli jo koko pitkä etelärinne pitäisi säästää, melualuetta tai ei.

    Siihen Pirkkolan urheilupuiston ja uurnalehdon jättimäiselle parkkikentälle voisi rakentaa pari korttelia. Parkkikset monikerroksiseen halliin.

    Aivan Hämeenlinnanväylän varressa on kyllä myös aikamoista joutomaata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  13. anomuumi kirjoitti 4.5.2016 kello 20:33

    “Varsinainen ongelma on Pirkkolan kohdalla, jossa aikanaan Pirkkolan urheilupuisto on rakennettu keskelle keskuspuistoa.”

    Voisiko seuraavan peruskorjauskierroksen yhteydessä siirtää nämä urheilupuiston toiminnot, edes sen hankalimmin sijaitsevan uimahallin parkkipaikkoineen Pirkkolantien varteen nykyisen parkkipaikan kohdalle, nykyisen urheilupuistoon johtavan tien itäpuolelle?

    Samalla saataisiin urheilupuisto uimahalleineen parempien joukkoliikenneyhteyksien eli Pirkkolantien bussien ja tulevaisuudessa raide-550:n äärelle. Nythän perille asti pääsee vain kerran tunnissa ma-pe klo 8-18 kulkevalla spagettibussilinjalla 36.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  14. Michael Perukangas kirjoitti 4.5.2016 kello 20:37

    En osaa pitää uskottavana sitä, että kaupunkibulevardit mahdollistaisivat virkistysalueiden säästämisen. Ilman kaupunkibulevardeja ei esimerkiksi Keskuspuistoa kavennettaisi Hämeenlinnantien reunalta, koska sattumoisin Hämeenlinnantie nyt sattuu rajautumaan Keskuspuistoon, ja sattumoisin sisäänajoväylän reunustamista taloilla kutsutaan kaupunkibulevardisaatioksi.

    Kokemukseni perusteella yleensä bulevardisaatiota ajavien tahojen näyttö virkistysalueiden puolustamisintresseistä on aika olematon, jolloin näyttää siltä, että nämä bulevardit ovat keppihevonen kaupunkimetsien hävittämiseen. Argumentointi kaupunkibulevardien puolesta on siis näiltä osin falskia ja valheellista.

    Lisää asukkaita merkitsee aina lisää myös autoja, vaikka näistä asukkaista kuinka suuri osa olisikin autottomia. Jokainen, jonka pitää säännöllisesti liikkua ruuhka-aikoina esimerkiksi Koskelantiellä, tietää, mitä nämä bulevardit tulisivat olemaan. Liikenne vetää erinomaisesti aina Koskelantien alkuun saakka. Sitten noin puolitoista kilometriä madellaan kävelyvauhtia, ihan riippumatta siitä, istutaanko bussissa tai autossa. Mikäs siinä, kyllä sellaisen varrella voi asua, jos haluaa. Mutta entäs jos haluaa sieltä mahdollisimman pian pois?

    Ihmisten toiveisiin vetoaminen – kuten siihen, että mahdollisimman moni haluaa asua Helsingin keskustassa – heittää politiikan roskakoriin. Politiikalla on myös ohjailuvaikutus, ja sen pitää perustua johonkin muuhun visioon kuin kansalaisten näkemiseen kuluttajina ja näihin oletettuihin kulutuspreferensseihin sopeutumiseen. Helsingin kasvattamisajatus on yksi sovellus siitä politiikkanäkemyksestä, jossa politiikka alistetaan taloudelle, kuihdutetaan olemasta.

    Jos Helsinkiin keskitetään lisää asukkaita, vedoten kysyntään, haluun asua Helsingissä, olisi hassua, ellei tämä kysynnän ja tarjonnan laki koskisi myös palveluita, mukaanlukien työpaikat, joiden luulisi loogisesti käyttäytyvän asuntojen tavoin eli keskittyvän, jos keskustaan tulevat ihmisetkin, asumaan, tekemään työtä ja nauttimaan siitä urbaanista elämästä, jota kaupunkibulevardien havainnekuvatkin esittävät. Olisi tietysti hyvä, jos Pornaisistakin saataisiin pistoraide Stadiin, mutta saman tarjonnan ja kysynnän lain mukaan se ei ole kannattavaa, joten tulevat sieltä Helsinkiin asioidakseen ja tehdäkseen töitä lisääntyvässä määrin, jos kerran asioita keskitetään Helsinkiin. Kaikki eivät voi eivätkä saa tehdä etätöitä, joten olisi ehkä kuitenkin ihan o.k. olla vaikeuttamatta näiden elämää entisestään.

    Näissä keskusteluissa vaaditaan aina vastaehdotuksia, että minne sitten. Minullahan ei ole asiaan minkäänlaista äänioikeutta tai Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamaa osallisen asemaa, joten ei minun tarvitsisi sanoa tähän mitään. Osallisharhaisena kuitenkin otan kantaa tähänkin: kyllä niitä asuntoja mahtuu ainakin Malmin lentokentälle, Keski-Pasilaan, Tuusulanväylän, Länsiväylän ja Itäväylän varteen tarkasti valittuihin paikkoihin ja sellaisille katvealueille kuin Kaarelassa on esimerkiksi Hämeenlinnanväylän ja Kalannintien välisessä kainalossa. Tämä selvennykseksi myös niille, jotka epäilevät minun vastustavan sisäänajoväylien varsirakentamista kategorisesti.

    En vastusta, vaan peräänkuulutan rehellistä argumentointia. Katson, että kaupunkibulevardeja ihmelääkkeenä pitävä yksiääninen hurmahenkisyys kaipaa vastapainokseen kriittistä ääntä. Yleinen mielipide on helppo manipuloida houkuttelevilla havainnekuvilla, joissa katuelämä uusien uljaiden kaupunkibulevardien varsille esitetään peräti eteläeurooppalaiseksi. No, niitä havainnekuvia on aina, vähän niinkuin pikaruokaketjujen tuotekuvissakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 33

  15. Mika Välipirtti kirjoitti 4.5.2016 kello 21:14

    ” Jos tulevat päättäjät ovat pahoja ja ilkeitä, kaupunkia ei ylipäänsä pelasta mikään. Minä en usko, että sellaisia päättäjiä tulee. Mutta se on selvä, että tulevat valtuustot ja lautakunnat joutuvat keskuspuiston rajaa miettimään paljon.”
    Hei Osmo. Myös mekään jotka yritämme puolustaa Helsingin jatkuvasti väheneviä luonnontilaisia metsiä emme uskoneet että sellaisia päättäjiä tulisi. Mutta valitettavasti sellaisia on jo nyt. Ja enemmän kuin saisi olla. Toivottavasti kunnallisvaaleissa ensi vuonna äänestäjät huomioivat mm Vihreiden lautakuntakäyttäytymisen Vartiosaaren, Keskuspuiston ja Tuomarinkylän kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  16. Ville kirjoitti 4.5.2016 kello 22:18

    “Ongelmana on yleiskaavan esittäminen pikselikaavana. Se ei ole tarkkarajainen, vaan perustuu hehtaarin (100 m x 100 m) ruutuihin. Tällä halutaan alleviivata yleiskaavan yleisluontoisuutta ja sitä, että tarkat rajat vedetään aikanaan asemakaavoja tehtäessä, jolloin paikallisiin olosuhteisiin voidaan kiinnittää paljon paremmin huomiota.”

    Oikeusvaikutteisen ja oikeastaan lakiin rinnastuvan kaavakartan esittäminen pikselimössönä on epäonnistunut innovaatio. Vielä kun kaavoittaja perusteli tätä sillä, että vaikka yleiskaavaa ei pitäisi lukea tarkasti mutta näin käytännössä kuitenkin tehdään, lopputulos on, että pikseleitä luetaan kuin piru raamattua. Mutta luottamusmies voi vain luottaa, että virkamies on oikeassa, vai miten se menikään 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.5.2016 kello 8:48

    Kun yleiskaavaa aletaan jalöostaa asemakaavaksi, se sama luottamusmieselin päättää siitäkin. Suiksi kuvitelma, että paha virkamie4s höynäyttää herkkäuskoista lautakuntaa, on vähän vainoharhainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Jouni Martikainen kirjoitti 5.5.2016 kello 7:35

    Mikko Nummelin:
    Suurelta määrältä epäselvyyksiä vältyttäisiin, jos yleiskaavan vektorimuotoiset GIS-aineistoon perustuvat versiot eivät olisi salaisia.

    Tämänkin keskustelun avauksen ja itse keskustelun perusteella ymmärtää, miksi “tarkkoja” rajoja “sisältäviä” aineistoja ei ole ollut tarkoituksenmukaista ottaa julkisuuteen. Siksi, että rajat eivät ole asemakaavoina toimenpantavuuden kannalta tarkkoja. Mikäli muodostuisi käsitys, että yleiskaava “määrää” keskuspuiston rajan juuri sentilleen johonkin tietyyn sijaintiin, se käsitys olisi väärä.

    Vaikka yleiskaava esitettäisiin vektorirajauksin, jotka olisivat kartalla eksaktissa sijainnissa ja sitä myöten niillä olisi tarkat sijainnit myös maastossa, se EI TARKOITTAISI sitä, että rajauksen pitäisi asemakaavassa olla metrin tai edes kymmenen metrin tarkkuudella siinä kohti. Siksi tätä kaavaa kutsutaankin YLEISkaavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  19. Juho Laatu kirjoitti 5.5.2016 kello 9:39

    Osmo Soininvaara:
    Kun yleiskaavaa aletaan jalöostaa asemakaavaksi, se sama luottamusmieselin päättää siitäkin. Suiksi kuvitelma, että paha virkamie4s höynäyttää herkkäuskoista lautakuntaa, on vähän vainoharhainen.

    En tiedä kuka höynäyttää ketäkin, mutta politiikan suunta lienee selvä. Poliitikko haluaa rakentaa, grynderi haluaa rakentaa, virkamieskin on samaan suuntaan kallellaan, valtaosa äänestäjistä katselee sivusta, ja luonnolla ei ole olikein omaa kantaa asiaan. Lopputulos on sama kuin se on vihreiden syntyajoista asti ollut – Keskuspuistoa ja muitakin luontoalueita nakerretaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  20. un archos kirjoitti 5.5.2016 kello 12:12

    PIrkkolan urheilupuiston kohdalla suunnitelma menee kirjaimellisesti metsään kaventamalla keskuspuistoa aivan liikaa. Vaikka tiivistä kaupunkirakentamista kannatan, ei se todellakaan tarkoita, että tuhotaan upeaa keskuspuistoa näiden kortteleiden rakentamisella. Kun puisto kerran on tuhottu, se ei tule koskaan takaisin. Erilaisia risu-roska-pultsaripusikoita löytyy esimerkiksi viereisestä Maunulasta useita – lisärakentaminen mieluummin niihin.

    PIkselikartasta ei tolkkua ota, mutta esim. täällä olevissa havainnekuvissa (s.4)
    http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015-6.pdf
    Hämeenlinnantien itäpuoli välillä Pirkkolantien pohjoispuolella on puiston osalta aika masentava tynkä. Fiksumpaa olisi pistää Hämeenlinnantien viereen koko välille Pirkkolantie-Kehä I ainoastaan meluaita, ja säästää hieno puisto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  21. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 5.5.2016 kello 12:45

    Osmo Soininvaara:
    Kun yleiskaavaa aletaan jalöostaa asemakaavaksi, se sama luottamusmieselin päättää siitäkin. Suiksi kuvitelma, että paha virkamie4s höynäyttää herkkäuskoista lautakuntaa, on vähän vainoharhainen.

    Onko sitten paha lautakunta ja herkkäuskoinen virkamies, vähemmän vainoharhainen vaihtoehto, edellisen vastakohtana?

    Mielestäni pahuuden mahdollistava pikselikartta on ongelma. Keskiajalla syntyi monia kivoja kaupunkeja, noitavainoista huolimatta (, vai niidenkö ansiosta?).

    Ehkä eläisimme edelleenkin paratiisissa, jos monet lautakunnan jäsenet, virkamiehet ja jotkut kaupunkisuunnittelijat eivät olisi haukanneet bulkkibetonista, teräksestä ja lasista sekä rumista, liian korkeista julkisivuista tehtyä (myrkyllistä?) omppua.

    PS. Kannattaa pohtia eroja esimerkiksi Astrid Lindgrenin Bullerby’n sekä kaupunkibulevardi- ja Koivusaari-suunnitelmien välillä. Jos uusi Melukylä pitää välttämättä tehdä, tulee sen mielestäni olla esikuvansa kaltainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  22. Matti Arponen kirjoitti 5.5.2016 kello 15:11

    Keskuspuistoa supistetaan tehdyllä ehdotuksella Hämeenlinnantien varren lisäksi Maunulanmetsän ja Metsälänmetsän kohdalla Metsäläntien varressa 12 pixelillä (12 hehtaarilla). Tässä pikselialueen raja on 30 metrin etäisyydellä pääulkoilureitistä.

    Voimassaolevassa yleiskaavassa vuodelta 2002, jonka valtuusto hyväksyi 2004-2006, Keskuspuisto on ainoa kohde, jolla on erityismerkintä ja oma rajaus 2-5 metrin tarkkuudella, korostaen kohteen tärkeyttä.
    Yleiskaavan pohjalta on tehty Keskuspuistoa suojelemaan asemakaavat, viimeisimmän nykyinen valtuusto hyväksyi kaksi vuotta sitten, 29.1.2014 juuri Maunulan ja Pirkkolan kohdalta. Valtuusto oli yksimielinen.

    Toki ymmärrän kartta-ammattilaisena, että 100 metrin pikselin reuna on yleensä tarkkuudeltaan +- 50 metriä kumpaankin suuntaan. Monet nykyiset rakennukset ovat puistopikselin sisällä, mutta ei niitä varmaankaan ole tarkoitus purkaa.

    Kannatan Keskuspuiston säilyttämistä tarpeellisena uusillekin asukkaille.

    PS. Hämeenlinnantien varteen on varmasti tarpeellista laittaa meluvalli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  23. Mikko Nummelin kirjoitti 5.5.2016 kello 15:43

    Jouni Martikainen: Vaikka yleiskaava esitettäisiin vektorirajauksin, jotka olisivat kartalla eksaktissa sijainnissa ja sitä myöten niillä olisi tarkat sijainnit myös maastossa, se EI TARKOITTAISI sitä, että rajauksen pitäisi asemakaavassa olla metrin tai edes kymmenen metrin tarkkuudella siinä kohti. Siksi tätä kaavaa kutsutaankin YLEISkaavaksi.

    Vektorimuotoinen kartta, joka nykyiselläänkin on olemassa, mutta jota ei haluta antaa julki, olisi paljon parempi esitystyökalu kuin pikselikartta. Voi kun joku vuotaisi tuon salaisen version jonnekin.

    Jos halutaan kuvata epävarmuuksia tiettyjen vyöhykkeiden kohdalla, ne voidaan esittää omina rajalinjoinaan, esimerkiksi erillisinä puiston ja kaupunkirakentamisen vyöhykkeen takarajoina, joiden väliin jäisi “vielä huutokaupan olevaa” aluetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.5.2016 kello 17:37

    Kyllä tuo pikselikarftta on juuri niin tarkka kuin se tarkkuus, jolla päätöksenteko nyt tehdään. Se ei muutu muuksi, vaikka se julkaistaisiin vektorimuodossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 5.5.2016 kello 21:01

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä tuo pikselikarftta on juuri niin tarkka kuin se tarkkuus, jolla päätöksenteko nyt tehdään. Se ei muutu muuksi, vaikka se julkaistaisiin vektorimuodossa.

    Yleiskaavan pikselikartta on aidosti ongelmallinen luontoalueiden suhteen, koska pikselit tarkoittavat yksisuuntaista “joustoa”. Yleiskaava siis näyttää vihreämmältä kuin todellisuudessa on, koska osa viheralueiden vieressä olevien rakentamispikseleiden korttelitehokkuudesta voidaan asemakaavoituksessa siirtää viheralueille.

    En olisi optimistinen sen enempää virkamiesten kuin päättäjienkään suhteen. Vaalit ovat tulossa ja luontoalueet ja kaavoitus tulevat nousemaan keskeisiksi vaalikysymyksiksi riippumatta siitä, käsitteleekö valtuusto yleiskaavaa ennen vai jälkeen vaalien. Tästä huolimatta en usko tulevien kuntapäättäjien olevan niin paljon nykyisiä parempia, että suhtautuisin luottavaisin mielin pikselikaavaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  26. Mika Välipirtti kirjoitti 5.5.2016 kello 21:07

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä tuo pikselikarftta on juuri niin tarkka kuin se tarkkuus, jolla päätöksenteko nyt tehdään. Se ei muutu muuksi, vaikka se julkaistaisiin vektorimuodossa.

    Tuo pikselikartta on juuri niin epätarkka kuin se tarkkuus jolla päätöksenteko nyt tehdään. Ja vielä muistuttaisin että pikselimuoto valittiin juuri siksi että sen kautta voidaan osoittaa yleiskaavaehdotuksen karttaan enemmän asuinrakentamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  27. Jaana Kanninen kirjoitti 6.5.2016 kello 8:13

    Ihmettelen aidosti, minne vihreiden arvot ovat menneet. Soininvaaran pitäisi tulevaisuuteen katsovana henkilönä ymmärtää, kuinka tärkeitä viheralueet ovat ihmisten henkiselle hyvinvoinnille. Ja jo pelkästään Suomen sitoutuminen Pariisin ilmastosopimukseen edellyttää metsänielujen säilyttämistä. En ymmärrä, missä maailmassa Soininvaara elää.
    Kaikkein eniten ihmettelen kirjoituksessa kohtaa, jossa nauretaan niille, jotka eivät sokeasti usko päättäjien viisauteen. Antaako, Ode, sinusta viimeaikainen poliittinen toiminta syytä uskoa päättäjiin? Minusta ei anna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  28. Susanna Pitkänen kirjoitti 6.5.2016 kello 11:24

    Nykyisen kokoinen, lainvoimainen, karttoihin jo merkitty Keskuspuisto tulee säilyttää kokonaisuudessaan. Kaikki rakentamisen mahdollistavat pikselit pois sieltä. Tämä on nimenomaan vihreä arvovalinta.

    Keskuspuistossa on jo nyt huomattavat vanhan metsän luontoarvot ja seuraavan 100 v. jälkeen aina vaan paremmat. Pöpeliköt, pusikot, metsät, lehdot jne. on jo asutettu. Joka neliösentti tarvitaan. Satakieli palasi eilen. Ekosysteemipalvelut ovat täysin välttämättömiä kaupunkilaisillekin vaikka kuinka haluaisi vieraantua luonnosta. Luontoasiantuntijoita ihan omasta ryhmästäkin voisi kuunnella, tietoa on paljon tarjolla.

    Yleiskaavaluonnos edustaa vanhanaikaista, epäinnovatiivista ja huonoa suunnittelua, jossa luontoarvoja vähennetään vaikka niitä pitäisi lisätä. Pääkaupunkiseudun kunnat pitää yhdistää vaikka pakolla, niin tulee järkevämpää aluesuunnittelua.

    Ne nykyiset “vihreät” , jotka eivät sitoudu puolusta maan viheralueita vaan suorastaan ajavat hurmahenkistä Helsingin kasvupolitiikkaa hinnalla millä hyvänsä, pitää vaihtaa vaaleissa.

    Nyt on vihreillä näytön paikka kun eteläsuomalaisittain harvinaista vanhaa metsää voisi säästää ja suojella ihan keskellä Helsinkiä. Valta näemmä todella sokaisee.

    #keskuspuiston puolesta. Lisää luotoa kaupunkiin, ei vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  29. Susanna Pitkänen kirjoitti 6.5.2016 kello 11:24

    Nykyisen kokoinen, lainvoimainen, karttoihin jo merkitty Keskuspuisto tulee säilyttää kokonaisuudessaan. Kaikki rakentamisen mahdollistavat pikselit pois sieltä. Tämä on nimenomaan vihreä arvovalinta.

    Keskuspuistossa on jo nyt huomattavat vanhan metsän luontoarvot ja seuraavan 100 v. jälkeen aina vaan paremmat. Pöpeliköt, pusikot, metsät, lehdot jne. on jo asutettu. Joka neliösentti tarvitaan. Satakieli palasi eilen. Ekosysteemipalvelut ovat täysin välttämättömiä kaupunkilaisillekin vaikka kuinka haluaisi vieraantua luonnosta. Luontoasiantuntijoita ihan omasta ryhmästäkin voisi kuunnella, tietoa on paljon tarjolla.

    Yleiskaavaluonnos edustaa vanhanaikaista, epäinnovatiivista ja huonoa suunnittelua, jossa luontoarvoja vähennetään vaikka niitä pitäisi lisätä. Pääkaupunkiseudun kunnat pitää yhdistää vaikka pakolla, niin tulee järkevämpää aluesuunnittelua.

    Ne nykyiset “vihreät” , jotka eivät sitoudu puolusta maan viheralueita vaan suorastaan ajavat hurmahenkistä Helsingin kasvupolitiikkaa hinnalla millä hyvänsä, pitää vaihtaa vaaleissa.

    Nyt on vihreillä näytön paikka kun eteläsuomalaisittain harvinaista vanhaa metsää voisi säästää ja suojella ihan keskellä Helsinkiä. Valta näemmä todella sokaisee.

    #keskuspuiston puolesta. Lisää luotoa kaupunkiin, ei vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  30. Tago Mago kirjoitti 6.5.2016 kello 12:36

    Jaana Kanninen:

    Ihmettelen aidosti, minne vihreiden arvot ovat menneet. Soininvaaran pitäisi tulevaisuuteen katsovana henkilönä ymmärtää, kuinka tärkeitä viheralueet ovat ihmisten henkiselle hyvinvoinnille. Ja jo pelkästään Suomen sitoutuminen Pariisin ilmastosopimukseen edellyttää metsänielujen säilyttämistä. En ymmärrä, missä maailmassa Soininvaara elää.

    Keskimääräinen suomalainen on niin yksinkertainen, että kun oman talon ympärillä on metsää, ajatellaan että nyt on luontoa säästynyt ja eletään oikein luontoystävällisesti, ja kun ollaan normaalissa kaupunkiympäristössä missä ei paljon hirviä asu, ajatellaan että nyt on luontoa tuhottu ja tämä on kaikille kauheata. Ei ymmärretä sitä aivan yksinkertaista logiikkaa, että mitä tiiviimmin ihmiset asuvat, sitä vähemmän tarvitsee puita kaataa. Pääkaupunkiseudulla on viimeisen 60 vuoden aikana pantu yllin kyllin metsää matalaksi yhdyskuntarakenteen levitessä kuin öljyvuoto meressä, mutta eipä siitä ole paljon valitettu, kun ajatellaan että kaikki on hyvin jos omasta ikkunasta näkyy puita. Kuitenkin luontoa on tuhoutunut kokonaisuutena enemmän kuin vaihtoehdossa jossa olisi rakennettu tiivistä kaupunkia.

    Jos katsotaan tulevaisuuteen ja ajatellaan kestävää kehitystä, on ihan selvää että tästä eteenpäin pitää rakentaa tiiviimmin kuin on viime vuosikymmenet tehty, mutta se on hyvin vaikeaa meidän normien takia ja koska se suomalainen haluaa kumminkin asua väljästi jossain oravien kaverina. Suomalainen haluaa tuhota luontoa jotta pääsee asumaan luonnonläheisesti, ja kun on siinä tavoitteessa onnistunut, on sitä mieltä että mitään ei saisi enää koskaan rakentaa kenellekään muulle jotta luontoa ei vaan tuhoutuisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  31. Tago Mago kirjoitti 6.5.2016 kello 12:51

    Ja nythän meillä ajatellaan että moottoritietkin ovat luontoa, ja niitä ei saa rakentaa koska motarien melualueilla on “virkistysarvoja” ja eläimetkin varmaan tykkää niistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  32. Anonymous kirjoitti 6.5.2016 kello 13:14

    Tago Mago: Keskimääräinen suomalainen on niin yksinkertainen, että kun oman talon ympärillä on metsää, ajatellaan että nyt on luontoa säästynyt ja eletään oikein luontoystävällisesti, ja kun ollaan normaalissa kaupunkiympäristössä missä ei paljon hirviä asu, ajatellaan että nyt on luontoa tuhottu ja tämä on kaikille kauheata. Ei ymmärretä sitä aivan yksinkertaista logiikkaa, että mitä tiiviimmin ihmiset asuvat, sitä vähemmän tarvitsee puita kaataa. Pääkaupunkiseudulla on viimeisen 60 vuoden aikana pantu yllin kyllin metsää matalaksi yhdyskuntarakenteen levitessä kuin öljyvuoto meressä, mutta eipä siitä ole paljon valitettu, kun ajatellaan että kaikki on hyvin jos omasta ikkunasta näkyy puita. Kuitenkin luontoa on tuhoutunut kokonaisuutena enemmän kuin vaihtoehdossa jossa olisi rakennettu tiivistä kaupunkia.

    Jos katsotaan tulevaisuuteen ja ajatellaan kestävää kehitystä, on ihan selvää että tästä eteenpäin pitää rakentaa tiiviimmin kuin on viime vuosikymmenet tehty, mutta se on hyvin vaikeaa meidän normien takia ja koska se suomalainen haluaa kumminkin asua väljästi jossain oravien kaverina. Suomalainen haluaa tuhota luontoa jotta pääsee asumaan luonnonläheisesti, ja kun on siinä tavoitteessa onnistunut, on sitä mieltä että mitään ei saisi enää koskaan rakentaa kenellekään muulle jotta luontoa ei vaan tuhoutuisi.

    Ihan nyt silleen aikuisten oikeesti: onko Suomessa metsäluonto loppumassa? Eikö sitä ole ympäriinsä koko maassa ja Helsingistäkin muutaman kilometrin päässä. Luonto ei Suomesta lopu eikä luonto kuulu kaupunkiin. Ns. keskuspuiston kaltaista ryteikköä on Helsingistä sata km itään ja länteen ja monta sataa kilometriä pohjoiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  33. Jyrki Pukki kirjoitti 7.5.2016 kello 9:25

    Ongelmana eivät ole pikselit ja kartta, vaan yleinen välinpitämättömyys ja päättäjien lyhytnäköisyys. Keskuspuisto on vain symboli tässä epätoivoisessa taistelussa kaupungin viheralueiden ja asukkaiden paremman elämänlaadun puolesta. Kysymys ei ole ideologisesta taistelusta, ainakaan luonnonpuolustajien puolelta – hehtaari metsää lapissa ei korvaa hehtaaria Helsingissä. Äärimmäisen fanaattista on sen sijaan usko asuttamisen keskittämisen hyötyihin – sitä ei yleisessä diskurssissa voi edes kyseenalaistaa, koska elämänsisältönsä Putouksesta saava sukupolvi, joka kuljettaa hanuriaan autolla kauppakeskukseen, on laiskuudessaan valintansa tehnyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  34. Sakke kirjoitti 7.5.2016 kello 17:09

    Muutaman hehtaarin palsta lähiluontoa voi olla monelle paljon arvokkaampi alue kuin sata hehtaaria jossain kaukana, jonne vain hyvin harva ehtii tai pääsee. Lähiluontoa pitäisi arvottaa sen mukaan, miten moni ihminen, myös vanhus tai lapsi, sen pääsee näkemään tai kokemaan, ja esimerkiksi montako kertaa sen vuoden aikana voi nähdä tai kokea. (Harvinaiset ja uhanalaiset asiat ovat tuon lisäksi sitten ihan erikseen harkittavia juttuja.)

    Jos joku haluaa vain seiniä ympärilleen, talomuureja näkökenttäänsä rajoittamaan, suosittelen hänelle vankilan selliä. Jopa lehmätkin ovat innoissaan, kun pääsevät talven jälkeen pilttuistaan ulos laajemmalle niitylle, tai luonnon helmaan kirmailemaan. Ihminenkin kaipaa vapautta, luontoa ja avaria näkymiä ympärilleen.

    Luonto on suurimpia aarteitamme. Kaupungeissa sitä edustaa tai sen korvaa lähiluonto, puistot ja virkistysalueet. Jos jotkut tekovihreät eivät tätä (ihmisen tarvetta nähdä, kuulla ja kokea ympärillään LÄHELLÄ olevaa luontoa ja vehreyttä) ymmärrä, ja luulevat, että virkistysalue tarkoittaa vain Isoa Robaa, ovat erehtyneet raskaasti.

    On mielestäni oikeastaan aika falskia, suorastaan uskomatonta petkuttamista, että jotkut keskittäjä/tiivistäjät esiintyvät/ovat esiintyneet sellaisen joukon listoilla, joka käyttää itsestään nimeä “Vihreät”.

    Mieleen nousee vääjäämättä eräs tulevia kauhuja suorastaan dramaattisella tavalla ennakoiva lause O.P.:n yhdestä kirjasta, sivulta 260, kappaleesta “Rautarytmejä”: “Hallitsevaksi pääväriksi jää yksitotinen ja koruton vihertävän harmaa.” Onko vihreisiin päässyt soluttautumaan ankeaa kaupunkikuvaa ja harmautta ihannoiva, vaarallinen joukko?

    Liika hurmahenkisyys ja keskittäminen on vaarallista. Se voi johtaa ‘nykyajan keskitysleireihin’, eli keskitettyihin, suuriin asuntokasarmeihin ja niiden myötä syntyviin ongelmiin. Todellisten vehreyden, vihreyden ja lähiluonnon ystävien tulisi tehdä SELKEÄ pesäero brutaalia betonia ja merentäyttöjä jumaloivaan ja sitä kaikkialle tunkemaan pyrkivään joukkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  35. vtapio kirjoitti 7.5.2016 kello 18:37

    Kivikaupungin kasvatti: Keskiajalla syntyi monia kivoja kaupunkeja, noitavainoista huolimatta (, vai niidenkö ansiosta?).

    Muistutettakoon – taas kerran – että noitavainot eivät olleet keskiaikana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  36. Susanna Pitkänen kirjoitti 7.5.2016 kello 19:53

    Hei vaan,

    Haastaisin sinut ja muut keskustelijat pohtimaan näitä usein toistettuja väittämiä tiivistämisen “ekologisuudesta”. Ne eivät sittenkään vaikuta yksiselitteiseti totta vaan enemmänkin sarjassamme “urbaanit legendat”. Viittaan mm. tähän tutkimukseen ja artikkeliin: “Myytti tiiviistä ekokaupungista – eli kertomus siitä miten ajatusharhasta tuli vallitseva totuus” http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/31/myytti-tiiviista-ekokaupungista-eli-kertomus-siita-miten-ajatusharhasta-tuli

    Lisäksi kannatta vilkaista Mari Vaattovaaran HS vieraskynäartikkeli. Vaattovaara on kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopistossa. “Tiiviin rakentamisen ihanne vie harhateille. On kyseenalaista, synnyttääkö Helsingin kantakaupungin välittömään läheisyyteen rakentaminen toivottuja kasautumisetuja.”
    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1457412296014

    Tiivistämisen “edut” ovat siis vähintäänkin kyseenalaisia. Meillä on jo nyt toimiva joukkoliikenne ja pyöräilykuttuurikin etenee, hyvä. Näillä on suurempi vaikutus liikkumisen energiajalanjälkeen kuin sillä, että asutaan pilvenpiirtäjissä. Kun tiiviistä kaupungista lähdetään joukolla muualle, niin ihan saman verran sitä bensaa kuluu autoissa ja lentokoneissa oli suunta kaupunkiin tai sieltä pois.

    Minustakin sopii tiivistää rakentamista entisille ratapihoille ja teollisuusalueille, rakentaa korkeampia taloja jos kerran rakennetaan, purkaa homevaurioiset ja sisäilmavaurioiset lähiöt ja korvata ne uusilla jne. Eli hyödyntää jo olemassa oleva infra siellä missä sitä on.

    Sensijaan Keskupuistoa ei edes tarvitse rakentaa, se on TARPEETONTA.

    Koko yleiskaavan perustuu ns. nopean väestönkasvun olettamaan vaikka aivan yhtä perustellusti se voisi perustua myös laskettuun perusvaihtoehtoon, jonka mukaan väkiluku on vuonna 2030 noin 700 000 eli 93 000 henkeä nykyistä korkeampi. Tässä on suuri ero, eli varaudutaanko rakentamaan 250 000 asukkaalle vai 93 000 asukkaalle? kts. laskelmat: http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/tilastot-ja-tutkimukset/vaesto/vaesto-ja-vaestonmuutokset/
    80 % näistä uusista asukkaista on nopean väestönkasvun ennusteessa arvioitu tulevan ulkomailta. Jos näin nyt jostain syystä todella tapahtuisi, niin kyllä Espooseen, Vantaallle, Sipooseen ja radanvarteen asuntoja mahtuu varsinkin kun pääkapunkiseudun kunnat pitää saada yhteiseen aluesuunnitteluun vaikka väkisin.

    Oletteko myös huomanneet, että yleiskaavassa on laskennallinen ns. kaavavaranto eli siinä on varattu alueita KAKSINKERTAINEN määrä oletettuun tarpeeseen nähden. Eli pikseleitä on piirretty liki 500 000 uudelle asukkaalle! Eli muuttamalla oletuksia saadaan ihan matemaattisesti säilytettyä Keskuspuisto ja paljon muitakin viheralueita. Ei kai viheralueille rakentaminen nyt mikään itseisarvo ole? Ei kai ainakaan Vihreille?

    Hämeenlinnantien varren kaupunkibulevardista siis pitää luopua, mutta se ei ole mikään ongelma tässä mittakaavassa ja aikaperspektiivissä mistä puhutaan. Tämä vilkkaiden, meluisten ja ilmanepäpuhtauksista kärsivien teidenvarsien varrelle rakentaminen ei sekään ole ongelmatonta. Mainio markkinointinimi muuten tämä “bulevardi” suomen ilmastossa 🙂 Arkkitehtipiireissä on jopa pohdittu miten noihin paikkoihin voidaan ollenkaan rakentaa jos kumminkin on tarkoitus, että ikkunan voisi avata, parvekkeesta nauttia, saada auringonvaloa asuntoon jne. Jopa kaupunkibulevardi ajatuksen isä Pentti Murole on jo kauhuissaan, eli ettei niitä voi hutkia joka paikkaan jne. kts. http://penttimurole.blogspot.fi/2016/03/bulevardit-kolmaskohtuuhintaisuuden.html . “Kaupunkibulevardien ilmanlaadusta ilmestyi ilmatieteen laitoksen tekemä selvitys. Siis siinä vaiheessa, kun koko yleiskaava-aineisto, joka perustuu kaupunkibulevardiuskoon, oli jo tehty valmiiksi. Raportissa osoitetaan kiistattomasti kaupunkibulevardien terveysriskit. On selvää että teiden varsien muuraaminen umpeen korkeilla rakennuksilla kerää pienhiukkasia ja työntää niitä ympäröiviin asuntoihin sisällekin ikkunoiden raoista – meluhaitoista puhumattakaan.” https://hulluarkkitehti.fi/2014/12/01/helsingin-yleiskaava/

    Keskuspuistoa ei myöskään PIDÄ rakentaa.
    Suomen Latu: Terveys-, virkistys ja liikuntasyyt:
    http://www.suomenlatu.fi/vaikuta/lausunnot/2016/02/helsingin-yleiskaavaluonnos-ja-viheralueiden-merkitys.html

    Luonto- ja ympäristöjärjestöt: Luonnon itseisarvo, ekosysteemipalvelut ihmiselle, Helsingin metsissä on kartoitettuja luontoarvoja niin että osa pitäisi suojella: https://helsinginmetsat.fi/about/

    Väite, että Keskuspuisto on “joutomaata ja pusikkoa” ja että vastaavaa metsää löytyy pilvin pimein jokapuolelta on yksinkertaisesti väärä.

    Keskuspuistoa ei ole hoidettu talousmetsänä yli 100 vuoteen eli se kuuluu etelä-suomalaisittain harvinaiseen häviävän pieneen n. 2 % vanhojen metsien häviävään vähemmistöön.

    Lisää perusteluja Kespuspuiston puolesta löytyy mm. adressimme allekirjoittajien liki 600 kommentista:
    http://www.adressit.com/keskustelu/150966/start/500#519

    Tällaista yleiskaavaa ei pidä missään nimessä hväksyä. Poliitikkojen on vaadittava uudet suunnitelmat virkamiehiltä ja asetettava innovoinnin peruslähtökohdaksi luonto-arvojen huomioonottaminen Helsingin tulevaisuuden valttina.

    Asumisen pitää olla ihmisarvoista Helsingissä jatkossakin.

    Luonnon- ja ihmisen suojeluterveisin, Susanna

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.5.2016 kello 9:32

    Sunanna Pitkänen
    Tuo “tutkimus” kaupunkiasumisen hiilijalanjäljestä päätyi siihen, ettei ero ole merkittävä, kun vakioidaan tulotaso ja perhekoko. Siinä ei ollut kuitenkaan lainkaan tutkittu tiiviin kaupunkirakenteen (ratikka ja hissi) hiilijalanjälkeä, vaan tiiviinä kaupunkirakenteena pidettiin sellaisia alueita kuin Pakila. Lisäksi siinä oli kovin tendenssimäisiä tapoja laskea kaukolämmön (=jätelämpöä) hiilijalanjälkeä eikä siinä edes otettu huomioon sitä, että pääpolttoaine Helsingissä on kaukolämpö eikä kivihiili tai turve.
    On selvää, että omavaraistaloudessa haja-asutusalueella asuva elää ekologisemmin kuin rikas helsinkiläinen, mutta on myös yhtä selvää, että autoton kalliolainen elää ekologisemmin kuin yhtä rikas nurmijärveläinen kahden autonsa kanssa.

    Kaikki ennusteet muuttoliikkeestä toteutuvat, koska Helsinkiin tulee juuri niin paljon ihmisiä kuin tänne päästetään tulemaan. Sen näkee asuntojen hinnoista. Minusta meidän tulee kunnioittaa ihmisten asumistoiveita. Oikea tarve mitata asuntojen tarvetta Helsingissä olisi kysyä kaikilta suomalaisilta, kuinka moni olisi halukas muuttamaan Helsinkiin, jos voisi vaihtaa nykyisebn asuntonsa kustannuksitta asuntoon Helsingin kantakaupungissa.

    Mutta keskuspuiston osalta tarvitaan vielä paljon harkintaa. Olisin erittäin surillinen, jos Hämeenlinnan väylän bulevardisoinnista ja ratikasta jouduttaisiin luopumaan. Se olisi hyvin bensanhajuinen ajatus. Tarkemmat päätökset keskuspuiston osalta tehdään joskus 2030-luvulla. Ongelmattomia siinä ovat aluieet radan eteläpuolella, jossa rakennettavaksi on suunniteltu lähinnä äskettäin metsitettyä peltoa melualueella,. jolla ei ole sanottavia virkistysarvoja. Se Maunulan majan lähellä oleva alue tulee tutkia tarkasti asemakaavoituksen yhteydessä. Pirkkolan urheilupuistonkohdalla on lähinnä huonoja vaihtoehtoja. Ehkä se ratikka ei mene niin pohjoiseen.

    Hyvin ongelmallisena pidän ajatusta, että Helsingillä on erityinen velvollisuus suojella vanhoja metsiä, kun maaseudulla ne on kaikki alistettu puupelloksi. Helsingin viheralueita tulee minusta tarkastella virkistysarvojen kannalta. Lajien suojelulle Suomesta on löydettävä helpompia ja halvempia kohteita. Tällä viittaan ajatuksiin, ettei keskuspuiston lähelleäkään saa kaavoittaa asutusta, koska keskuspuistolle tulisi liikaa käyttäjiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Brändöbo kirjoitti 7.5.2016 kello 20:13

    Sakke:

    Jos joku haluaa vain seiniä ympärilleen, talomuureja näkökenttäänsä rajoittamaan, suosittelen hänelle vankilan selliä. Jopa lehmätkin ovat innoissaan, kun pääsevät talven jälkeen pilttuistaan ulos laajemmalle niitylle, tai luonnon helmaan kirmailemaan. Ihminenkin kaipaa vapautta, luontoa ja avaria näkymiä ympärilleen.

    Kyllähän ihmiset itse osaavat päättää mitä haluavat. Jos joku haluaa asua tiiviisti rakennetussa kaupungissa, niin kuvitteletko tosiaan että hän muuttaa mielipidettään näiden tietoiskujesi perusteella?

    Sakke:
    Luonto on suurimpia aarteitamme. Kaupungeissa sitä edustaa tai sen korvaa lähiluonto, puistot ja virkistysalueet. Jos jotkut tekovihreät eivät tätä (ihmisen tarvetta nähdä, kuulla ja kokea ympärillään LÄHELLÄ olevaa luontoa ja vehreyttä) ymmärrä, ja luulevat, että virkistysalue tarkoittaa vain Isoa Robaa, ovat erehtyneet raskaasti.

    Jos ja kun tästäkin maasta kuitenkin löytyy ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä että virkistysalue tarkoittaa Iso Robaa, niin eikö ole oikein että heille sellainen alue löytyy. Itse varmaan osaat hakeutua sellaiselle virkistysalueelle, joka sinua miellyttää.

    Sakke:

    Liika hurmahenkisyys ja keskittäminen on vaarallista. Se voi johtaa ‘nykyajan keskitysleireihin’, eli keskitettyihin, suuriin asuntokasarmeihin ja niiden myötä syntyviin ongelmiin. Todellisten vehreyden, vihreyden ja lähiluonnon ystävien tulisi tehdä SELKEÄ pesäero brutaalia betonia ja merentäyttöjä jumaloivaan ja sitä kaikkialle tunkemaan pyrkivään joukkoon.

    Pieni nyanssiero keskitysleirien ja Helsingin välillä on se, että Helsingistä voi poistua ihan milloin vain haluaa. Suosittelen mikäli ei kaupunkiasumisesta erityisesti pidä. Itse nautin tiiviistä asutuksesta, sillä se takaa mm. hyvät palvelut lähellä. Kysymys, joka on esitetty tälläkin blogilla useasti, kaihertaa mieltäni: “miksi Suomen kaupunkia ei saa rakentaa kaupunkimaisen tiiviiksi kun niin moni siitä on valmis maksamaan?” Jos ei pidä tiiviistä asutuksesta, voi valita useista sadoista Suomen kunnista. Jos taas haluaa asua kaupunkimaisessa ympäristössä, on Suomessa vain yksi vaihtoehto ja se näkyy hinnoissa, valitettavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  39. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 7.5.2016 kello 20:33

    vtapio: Muistutettakoon – taas kerran – että noitavainot eivät olleet keskiaikana.

    Oletko asiasta täysin varma?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.5.2016 kello 9:13

    Kivikaupungin kasvatti. Katso vaikka googlewsta ennen kuin kirjoitat tänne. Ruotsissa noitavainojen huippukausi oli 1660-80.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Susanna Pitkänen kirjoitti 7.5.2016 kello 23:02

    Osmo Soininvaara:
    Kun yleiskaavaa aletaan jalöostaa asemakaavaksi, se sama luottamusmieselin päättää siitäkin. Suiksi kuvitelma, että paha virkamie4s höynäyttää herkkäuskoista lautakuntaa, on vähän vainoharhainen.

    Käsittääkseni tässä on se juridinen ongelma, että yksikään tulevista asemakaavoista tehtävä valitus ei tule menemään läpi jos perustana on hyväksytty yleiskaava. Että kyllä tällä on suuri merkitys mitä nyt päätetään Keskuspuiston osalta. Selvyyden vuoksi yleiskaavapäätöksen pitää olla yksiselitteinen: Kaikki rakentamisen mahdollistavat pikselit pois nykyisen Keskuspuiston rajauksen sisältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.5.2016 kello 9:10

    On muitakin tapa päättää maankäytöstä kuin valitukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 8.5.2016 kello 10:24

    Osmo Soininvaara:
    Kivikaupungin kasvatti. Katso vaikka googlewsta ennen kuin kirjoitat tänne. Ruotsissa noitavainojen huippukausi oli 1660-80.

    Katson asiaa avarammin, en yksinomaan Helsingin tai Ruotsi-Suomen kannalta. Pyrin välttämään näkökulmani rajoittamista liian kapeaksi.

    Noituus tuomittiin jo mm. Paavalin kirjeessä Galatealaisille. Voi toki olla, että vainojen huippukausi nimenomaan Ruotsissa ajoittui mainitulle lyhyelle ajanjaksolle.

    Toisaalta, vain aika lyhyen ajanjakson on nykyinen parannusta kaipaava kaupunkisuunnittelun pimeä kausi onneksi kestänyt. Muutoksen tarve on kuitenkin aivan ilmeinen. Kysynkin: Miksi vanhemman kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin jälkeensä jättämät jäljet miellyttävät ihmisten silmää paljon nykyistä brutaalia suunnittelutapaa enemmän?

    Eivätkö edes retket Italian tai Saksan pittoreskien kaupunkinäkymien pariin ole antaneet lainkaan ajattelemisen aihetta? En tarkoita kuitenkaan tällä sitä, että täällä pitäisi apinoida vain sokeasti muita, vaan löytää parempia vaihtoehtoja. Nyt, kun yksi kokeilu on osoittautunut huonoksi (mennyt siis päin Pirkkalaa), on jo syytä aika antaa enemmän sijaa paremmalle. …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  44. Sakke kirjoitti 8.5.2016 kello 10:58

    Brändöbo: Kyllähän ihmiset itse osaavat päättää mitä haluavat. Jos joku haluaa asua tiiviisti rakennetussa kaupungissa, niin kuvitteletko tosiaan että hän muuttaa mielipidettään näiden tietoiskujesi perusteella?

    Jos ja kun tästäkin maasta kuitenkin löytyy ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä että virkistysalue tarkoittaa Iso Robaa, niin eikö ole oikein että heille sellainen alue löytyy. Itse varmaan osaat hakeutua sellaiselle virkistysalueelle, joka sinua miellyttää.

    Pieni nyanssiero keskitysleirien ja Helsingin välillä on se, että Helsingistä voi poistua ihan milloin vain haluaa. Suosittelen mikäli ei kaupunkiasumisesta erityisesti pidä. Itse nautin tiiviistä asutuksesta, sillä se takaa mm. hyvät palvelut lähellä. Kysymys, joka on esitetty tälläkin blogilla useasti, kaihertaa mieltäni: “miksi Suomen kaupunkia ei saa rakentaa kaupunkimaisen tiiviiksi kun niin moni siitä on valmis maksamaan?” Jos ei pidä tiiviistä asutuksesta, voi valita useista sadoista Suomen kunnista. Jos taas haluaa asua kaupunkimaisessa ympäristössä, on Suomessa vain yksi vaihtoehto ja se näkyy hinnoissa, valitettavasti.

    Asun useiden naapureitteni kanssa juuri sellaisessa kaupunkiympäristössä Helsingissä, josta pidämme. Se ei ole mitään sattumaa, vaan valintojemme tulos. Asuinympäristön olemuksella on ollut merkittävä rooli valinnoissa, viimeksi ja myös sitä ennen.

    Ongelma, joka asuinalueelleni ja sen lähiympäristöön on tekemällä tehty, on syntynyt tiivistäjien päässä, koska he haluavat muuttaa väkisin asuinympäristömme luonnetta, sen viihtyisyyttä ja monipuolisuutta suuresti heikentäen, ottamatta huomioon asukkaiden jo moneen kertaan ilmaistuja mielipiteitä asiasta.

    Miksi ihmeessä nykyisten, alueellaan viihtyvien asukkaiden pitäisi muuttaa pois tulijoiden tieltä? Etsikööt muualta omat onnelansa. Suomessa maata riittää muuallakin, sillä maassamme ei ole muualla pula maa-alasta. Emme mekään ole purkamassa Kalasatamaa, tai Merihakaa, vaikka syitä löytäisimmekin.

    Tiivistäjillä ei ole moraalista oikeutta moiseen, puuttua toisten ympäristöön. Tehkööt niitä tiiviitä asuntoja ja talorykelmiä (niitä kaipaaville) omien talojensa päälle, ympärille, ja vaikka aiempaa useampiin kellarikerroksiin maan alle. Sittenpä nähtäisiin, kelpaisivatko enää heillekään tai muille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  45. Juho Laatu kirjoitti 8.5.2016 kello 12:00

    Osmo Soininvaara:
    Kaikki ennusteet muuttoliikkeestä toteutuvat, koska Helsinkiin tulee juuri niin paljon ihmisiä kuin tänne päästetään tulemaan.

    Tämä on perustellumpaa argumentoointia kuin useimmiten käyttämäsi outo “asuntopula”. Ratkaiseva tekijä muuton määrän suhteen on se, paljonko Helsinki haluaa kaavoittaa. Mitään pakkoa tai erityisä tarvetta tähän suuntaan ei ole. Kaivopuistoon olisi varmasti tulijoita, jos sinne kaavoitettaisiin lisää asuntoja. On eri asia onko tällaisessa pakkaamisessa mitään järkeä.

    Helsinki siis haluaa kasvattaa asukasmääräänsä, ja Helsinki todennäköisesti saa kaavoittamiinsa asuntoihin asukkaita. Todennäköisesti asuntojen keskihinnat jatkavat tässäkin tilanteessa kasvuaan, kuten ovat vastaavassa tilanteessa jo vuosikymmeniä tehneet. (halpenemisargumentti ei siis todennäköisesti päde)

    Sen näkee asuntojen hinnoista. Minusta meidän tulee kunnioittaa ihmisten asumistoiveita. Oikea tarve mitata asuntojen tarvetta Helsingissä olisi kysyä kaikilta suomalaisilta, kuinka moni olisi halukas muuttamaan Helsinkiin, jos voisi vaihtaa nykyisebn asuntonsa kustannuksitta asuntoon Helsingin kantakaupungissa.

    Moni vaihtaisi asuntonsa tosiaan välittömästi, koska tietää Helsingin asuntojen olevan markkinoilla arvokkaampia. Käyttämäsi termi “asumistoive” on eri juttu. Yrität vetää juttua taas vähän “kivikeskustan ihannoinnin” ja “tiivistämisen kaupunkia parantavan vaikutuksen” suuntaan. Pääkaupungin keskustan asuntojen kysyntään / hintoihin vakuttavat vahvasti esim. raha, valta, status ja urakehitys, joten kannattaa olla tarkka käytetyissä termeissä.

    Tarkemmat päätökset keskuspuiston osalta tehdään joskus 2030-luvulla.

    Mutta tärkeimpiä ilmeisesti juuri nyt.

    Hyvin ongelmallisena pidän ajatusta, että Helsingillä on erityinen velvollisuus suojella vanhoja metsiä, kun maaseudulla ne on kaikki alistettu puupelloksi.

    Keskuspuiston suojelu ei liene ensisijassa vanhojen metsien suojelua, vaan kaupungin luontokeitaan säilyttämistä. Ehkä joillain kulmilla on myös luonnonsuojelutarpeita – en tunne tilannetta hyvin.

    Maaseudun metsät ovat hyvää vauhtia muuttumassa puupelloiksi, kiitos paljolti sen, että Helsingin vihreät tätä kehitystä ajavat. (= biotalouden kasvattamista)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  46. RI eli riplomi-insinööri kirjoitti 8.5.2016 kello 15:46

    Juho Laatu:
    Maaseudun metsät ovat hyvää vauhtia muuttumassa puupelloiksi, kiitos paljolti sen, että Helsingin vihreät tätä kehitystä ajavat. (= biotalouden kasvattamista)

    Mikä on tämä kuuluisa “puupelto”? Yhtä lajia kasvava metsä? Koska Suomessa on erikoistunutta alan tutkimusta, niin laitampa tähän linkin: http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/c4-tree-species.htm

    Linkin sivulta selviää oikein hyvin, että Suomessa ei oikein ole merkittävää puulajikirjoa. Havupuita 4 ja lehtipuita hieman enemmän. Merkityksellisiä tosin vain kuusi, mänty ja koivulajit. Vaikka kuinka yritettäisiin, niin ei tässä köyhässä maaperässä ja kylmässä ilmastossa tule koskaan muuta lajistoa olemaan. Lehtipuista suuri osa on kitukasvuista pensasta eikä niistä ole oikein iloa kenellekään. Jotain öttiäisiä lukuunottamatta.

    Koska pienistä metsäpalstoista – joita on aika suuri osa nykyään – saa edes jotain tuloa joka ylittää menot, niin tottahan toki kannattaa kasvattaa yhtä lajia, koska korjuu ja hoito on helpompaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  47. Johannes Silvonen kirjoitti 8.5.2016 kello 17:23

    Osmo Soininvaara:

    Hyvin ongelmallisena pidän ajatusta, että Helsingillä on erityinen velvollisuus suojella vanhoja metsiä, kun maaseudulla ne on kaikki alistettu puupelloksi. Helsingin viheralueita tulee minusta tarkastella virkistysarvojen kannalta. Lajien suojelulle Suomesta on löydettävä helpompia ja halvempia kohteita. Tällä viittaan ajatuksiin, ettei keskuspuiston lähelleäkään saa kaavoittaa asutusta, koska keskuspuistolle tulisi liikaa käyttäjiä.

    Helsinki voi tällä hetkellä tosiasiassa suojella vain omia vanhoja metsiään, joten niiden suojeleminen on Helsingin velvollisuus. Sen sijaan, että vanha metsä nähdään ongelmana, se voidaan nähdä myös erityisenä etuoikeutena. Minkä muun maailman pääkaupungin alueella kasvaa luonnontilaista vanhaa metsää tai tavataan liito-oravia?

    Niin kauan kuin todellisia velvoitteita luonnonarvojen menetysten kompensoinnille ei ole, puheet siitä, miten Helsingin viheralueiden rakentaminen säästää “metsää ja maisemaa” jossakin toisaalla, on pelkkää optimismia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  48. Daniel Federley kirjoitti 8.5.2016 kello 17:26

    Mika Välipirtti:
    Hei Osmo. Myös mekään jotka yritämme puolustaa Helsingin jatkuvasti väheneviä luonnontilaisia metsiä emme uskoneet että sellaisia päättäjiä tulisi.

    Kuinka paljon luonnontilaista metsää pitää maan pääkaupungissa olla? Sanotaan nyt vaikka puolen tunnin ajomatkan päässä Erottajalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  49. Juho Laatu kirjoitti 8.5.2016 kello 17:32

    RI eli riplomi-insinööri: Mikä on tämä kuuluisa “puupelto”? Yhtä lajia kasvava metsä? Koska Suomessa on erikoistunutta alan tutkimusta, niin laitampa tähän linkin: http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/c4-tree-species.htm

    Linkin sivulta selviää oikein hyvin, että Suomessa ei oikein ole merkittävää puulajikirjoa. Havupuita 4 ja lehtipuita hieman enemmän. Merkityksellisiä tosin vain kuusi, mänty ja koivulajit. Vaikka kuinka yritettäisiin, niin ei tässä köyhässä maaperässä ja kylmässä ilmastossa tule koskaan muuta lajistoa olemaan. Lehtipuista suuri osa on kitukasvuista pensasta eikä niistä ole oikein iloa kenellekään. Jotain öttiäisiä lukuunottamatta.

    Koska pienistä metsäpalstoista – joita on aika suuri osa nykyään – saa edes jotain tuloa joka ylittää menot, niin tottahan toki kannattaa kasvattaa yhtä lajia, koska korjuu ja hoito on helpompaa.

    Puupellon määritelmäsi on kohtuullisen osuva, “yhtä lajia kasvava metsä”. Suomessa puulajeja on vähemmän kuin monissa muissa metsäisissä paikoissa. Metsään ja luontoon kuuluu kuitenkin muutakin kuin kookkaimpia puita. Siellä pitäisi olla esim. metsäkirvisiä ja metsoja. Monet luonnon eliöt jäävät vaille kotia, jos yritämme kasvattaa vain yksilajista kuusi-, mänty tai koivumetsää. Siksi Suomen metsäluonnon vaihtaminen puupelloiksi ei ole minusta hyvä ajatus. Vaahterametsiä ei tarvitse luontonäkökulmasta katsoen Suomeen vaatia, mutta kyllä niitäkin muutamia hyvin mahtuisi. Kitukasvuisista pensaista ei ole ehkä iloa metsäteollisuudelle, mutta arvokas osa Suomen luontoa nekin ovat. Jos metsälön omistajalle kertyvä raha on ainoa mittari, metsäpalstoja kannattaa ehkä tosiaan kasvattaa yksilajisina puupeltoina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  50. Daniel Federley kirjoitti 8.5.2016 kello 17:33

    Jaana Kanninen:
    Ihmettelen aidosti, minne vihreiden arvot ovat menneet. Soininvaaran pitäisi tulevaisuuteen katsovana henkilönä ymmärtää, kuinka tärkeitä viheralueet ovat ihmisten henkiselle hyvinvoinnille.
    […]
    Kaikkein eniten ihmettelen kirjoituksessa kohtaa, jossa nauretaan niille, jotka eivät sokeasti usko päättäjien viisauteen. Antaako, Ode, sinusta viimeaikainen poliittinen toiminta syytä uskoa päättäjiin? Minusta ei anna.

    Poliittisiin päättäjiin ei tietenkään kannata luottaa. Ovat tehneet älyvapaita päätöksiä ennenkin, ja tekevät jatkossakin.

    Mutta vihreiden arvoista en olisi huolissani. Jos Helsingin seudulle valuu satojatuhansia asukkaita joka tapauksessa, niin kaupunkibulevardit ovat ehdottomasti ekologisin ja kestävin tapa asuttaa heidät. Vaihtoehtona olisi jatkaa peltolähiöiden rakentamista Kehä III tasolle ja kauemmas, mikä räjäyttäisi autoliikenteen määrän, moninkertaistaisi asumiseen käytettävän pinta-alan määrän ja samalla vähentäisi luonnontilassa olevien alueiden määrää paljon enemmän kuin kaupunkibulevardit asuinkortteleineen.

    Jos haluamme minimoida asumisen haitat ympäristölle, kaupunkibulevardit ovat paras vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  51. Juho Laatu kirjoitti 8.5.2016 kello 20:38

    Daniel Federley: Poliittisiin päättäjiin ei tietenkään kannata luottaa. Ovat tehneet älyvapaita päätöksiä ennenkin, ja tekevät jatkossakin.

    Mutta vihreiden arvoista en olisi huolissani. Jos Helsingin seudulle valuu satojatuhansia asukkaita joka tapauksessa, niin kaupunkibulevardit ovat ehdottomasti ekologisin ja kestävin tapa asuttaa heidät. Vaihtoehtona olisi jatkaa peltolähiöiden rakentamista Kehä III tasolle ja kauemmas, mikä räjäyttäisi autoliikenteen määrän, moninkertaistaisi asumiseen käytettävän pinta-alan määrän ja samalla vähentäisi luonnontilassa olevien alueiden määrää paljon enemmän kuin kaupunkibulevardit asuinkortteleineen.

    Jos haluamme minimoida asumisen haitat ympäristölle, kaupunkibulevardit ovat paras vaihtoehto.

    Ekologisin tapa on tietenkin jättää uudet rakennukset rakentamatta ja väestö kasvattamatta. Koskee tietenkin myös Nurmijärveä.

    Nurmijärven ja Helsingin iänikuinen kisa uusista asukkaista ei ole hyvä peruste jatkuvalle (epäekologiselle) rakentamiselle ja väestönkasvulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  52. Daniel Federley kirjoitti 8.5.2016 kello 22:18

    Juho Laatu: Ekologisin tapa on tietenkin jättää uudet rakennukset rakentamatta ja väestö kasvattamatta. Koskee tietenkin myös Nurmijärveä.

    Nurmijärven ja Helsingin iänikuinen kisa uusista asukkaista ei ole hyvä peruste jatkuvalle (epäekologiselle) rakentamiselle ja väestönkasvulle.

    Täytyy silti olla realisti. Me emme oikein voi mitään sille, että Helsingin seudulle on tulossa kovasti uusia asukkaita. Siksi kannattaa keskittyä siihen, miten ne joka tapauksessa tulevat uudet asukkaat saadaan parhaiten asutettua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  53. R.Silfverberg kirjoitti 9.5.2016 kello 9:36

    Kuten jo aikaisemmin mainittiin niin kaupunkibulevardien rakentaminen tulee ajankohtaiseksi vasta 2030-luvulla joten yleiskaava voitasiin niiden osalta käsitellä vasta n 10 vuoden pästä. Ensin vuorossa olisivat siis Kruununvuorenranta, Malmin lentokentä, Koivusaari, Vartiosaari ym ja lisäksi Espoo ja Vantaa tulevat tuttuun tapaan toimimaan puskureina uusien asukkaiden tunkeutuessa pk-seudulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  54. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.5.2016 kello 10:45

    Jos jokin pitää rakebntaa 14 vuoden päästä, se pitää laittaa yhleiskaavan nyt, koska matkalla on paljon viiveitä. Sitä paisi, onhan esimerkiksi Malmin lentokentän kaavoituksessa voitava tietää, millaiseen kaupnkirakenrteeseen se tulee istuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Juho Laatu kirjoitti 9.5.2016 kello 11:08

    Daniel Federley: Täytyy silti olla realisti. Me emme oikein voi mitään sille, että Helsingin seudulle on tulossa kovasti uusia asukkaita. Siksi kannattaa keskittyä siihen, miten ne joka tapauksessa tulevat uudet asukkaat saadaan parhaiten asutettua.

    Realismia on ehkä se, että Helsingin poliitikot eivät halua tyytyä vähäisempään kasvuun. He kyllä voisivat lopettaa kasvun milloin vain. Jatkuvan tiivstämisen pysäyttäminen on siis realistinen vaihtoehto, jonka voisi toteuttaa, jos poliitikot vain haluaisivat tehdä niin.

    Nurmijärven osalta päätöksen tekisivät nurmijärveläiset poliitikot. Helsinkiläisten poliitikkojen ei tarvitse tästä välittää (eikä käyttää argumenttina oman rakentamisen puolustelussa). Jos haluaa vaikuttaa valtion tai maakunnan tasolla koko alueen kehitykseen, päätöksen voi tehdä tuolla tasolla. Mutta mikään ei siis pakota kasvuun millään tasolla, vaan kyse on siitä, että poliitikot melko systemaattisesti haluavat aina kasvattaa omaa yksikköään.

    Jos hyväksytään se, että Helsingin poliitikot haluavat kasvattaa väestömäärää ja tiivistää kaupunkia, sitten tietenkin valitaan tiivistämisvaihtoehdoista se mukavin. Minun suosikkini voisi olla muutaman tiiviin keskuksen rakentaminen joukkoliikenteen runkolinjojen olemassaolevien asemien kohdalle, ja jättää jo rakennetut alueet pääasiassa alkuperäisten suunnitelmien mukaisiksi, tiivistämättömiksi. Perusteina jo hyvin rakennetun ympäristön kunnioittaminen, viheralueiden säilyttäminen ja toimiva joukkoliikenne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  56. antti kirjoitti 9.5.2016 kello 12:44

    Juho Laatu: Kitukasvuisista pensaista ei ole ehkä iloa metsäteollisuudelle, mutta arvokas osa Suomen luontoa nekin ovat.

    Eipä paljoa tarvitse Suomen metsiä kierrellä että kitukasvuisia tiheikköjä, pensaikkoja ja pajukkoja löytää enemmän kuin nähdä haluaa. Suhteellisen pieni osa metsänomistajista hoitaa metsiään ‘puupellon’ tasolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  57. Juho Laatu kirjoitti 9.5.2016 kello 15:48

    antti: Eipä paljoa tarvitse Suomen metsiä kierrellä että kitukasvuisia tiheikköjä, pensaikkoja ja pajukkoja löytää enemmän kuin nähdä haluaa. Suhteellisen pieni osa metsänomistajista hoitaa metsiään ‘puupellon’ tasolle.

    Teollisen kasvvatuksen hoito-ohjeita noudattamattomat talousmetsät, luonnontilaiset metsät ja luonnonmukaisemmin hoidetut talousmetsät ovat kai kuitenkin vähenemään päin, ja puupellot kasvava trendi. Yhden silmä hakee yhtä, toisen toista.

    Viitatessani kitukasvuisiin pensaisiin en tarkoittanut hoito-ohjeiden vastaisesti hoidettua metsää, vaan lähinnä niitä pensasmaisia kasvustoja (ja muitakin kasveja ja eläimiä), jotka eivät metsäteollisuutta kiinnosta, mutta jotka ovat kuitenkin osa Suomen metsäluontoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  58. Juho Laatu kirjoitti 9.5.2016 kello 15:53

    Osmo Soininvaara:
    Jos jokin pitää rakebntaa 14 vuoden päästä, se pitää laittaa yhleiskaavan nyt, koska matkalla on paljon viiveitä. Sitä paisi, onhan esimerkiksi Malmin lentokentän kaavoituksessa voitava tietää, millaiseen kaupnkirakenrteeseen se tulee istuttaa.

    Radiosta tuli juuri Kultakuume. Siinä käsiteltiin Helsingin kulttuurituholaisia aika reippain ottein 🙂 . Ohjelmassa oli paljon muutakin kaupunkisuunnitteluun liittyvää kiinnostavaa asiaa.

    http://areena.yle.fi/1-3359734#autoplay=true

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  59. Tago Mago kirjoitti 9.5.2016 kello 17:12

    Sakke:

    Miksi ihmeessä nykyisten, alueellaan viihtyvien asukkaiden pitäisi muuttaa pois tulijoiden tieltä? Etsikööt muualta omat onnelansa. Suomessa maata riittää muuallakin, sillä maassamme ei ole muualla pula maa-alasta. Emme mekään ole purkamassa Kalasatamaa, tai Merihakaa, vaikka syitä löytäisimmekin.

    Tiivistäjillä ei ole moraalista oikeutta moiseen, puuttua toisten ympäristöön.

    Se on nimenomaan niin päin, yritä jo uskoa, että väljyyden ystävillä on Suomessa valtavasti varaa valita asuinpaikkansa, mutta kaupungista pitävät ihmiset voivat asua vain Helsingissä. On täysin oikein ja reilua, että Helsinkiä rakennetaan niille jotka haluavat oikean kaupungin asuinpaikakseen, kun se kerran on ainoa paikka Suomessa joka voi sellaista ympäristöä tarjota, ja maaseutua kaipaavat voivat siirtyä mihin tahansa muuhun kuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  60. Sakke kirjoitti 9.5.2016 kello 21:50

    Tago Mago: Se on nimenomaan niin päin, yritä jo uskoa, että väljyyden ystävillä on Suomessa valtavasti varaa valita asuinpaikkansa, mutta kaupungista pitävät ihmiset voivat asua vain Helsingissä. On täysin oikein ja reilua, että Helsinkiä rakennetaan niille jotka haluavat oikean kaupungin asuinpaikakseen, kun se kerran on ainoa paikka Suomessa joka voi sellaista ympäristöä tarjota, ja maaseutua kaipaavat voivat siirtyä mihin tahansa muuhun kuntaan.

    Anteeksi vain, mutta onko Helsinki vieläkin ainoa kaupunki?

    Kirjoitat melkein kuin O.P., jonka mielestä vain Helsinki oli kaupunki. Hän taisi vaikuttua pysyvästi, käytyään Parisissa ja Berliinissä, ehkä Milanossakin, mutta valitteli New York’in matkan kalleutta, sen jäätyä tekemättä. Oli oikeastaan aika yllätävää lukea O.P.:n kirjasta lause, jossa hän totesi, että “Kaikista Euroopan pääkaupungeista on Parisi vihrein.”! Miksei Helsinki voisi lyödä laudalta sen ja kaikki muutkin kilpailijat tuossa, mitä mielenkiintoisimmassa kilpailulajissa?

    En ole mikään maaseutua alati kaipaava maalaistollo, vaan syntyperäinen helsinkiläinen, joka ymmärtää ehkä sinua paremmin syitä, joiden takia Töölössäkin harjoitettu liian tiivis rakentaminen lopetettiin aikoinaan. Ehkäpä virheet oli huomattu, mutta nyt joku haluaa niitä jälleen toistaa. Koko kaupungista EI ole kuitenkaan syytä tehdä pelkkää Kalliota tai Kruununhakaa.

    Ei ole mikään ihme, että Tapiolalle syntyi kysyntää silloin, kun se oli vielä paikka, jossa saattoi ehkä painia karhunkin kanssa. Koska sielläkin ovat tiivistäjät olleet jälleen työn touhussa, voisi koko Tapiolan ja miksei Otaniemenkin liittää mainiosti Helsinkiin. Tiivistäjiä on nykyisin liikkeellä aivan liian monissa paikoissa. Suutari pysyköön lestissään, ja tiivistäjä karmin ja ikkunanpuitteen välissä!

    Toki on hyvä, että jotkut uhrautuvat armeliaasti jo rakennettuihin kasarmeihin muuttaessaan, ja asuessaan niissä muiden puolesta, mutta mikään onnela ei huonosti suunniteltu, liian tiivis kivikaupunki koskaan ole, koska vastapäisten talojen seinät ovat niissä paljolti aivan liian lähellä toisiaan. Sellaisessa kaupungissa ollaan ja elellään kuin jyvät myllynkivien välissä.

    Parhaat kaupunkiasunnot ovat luullakseni yleensä jonkin puiston äärellä. Merinäköalaa kaupungin asunnosta ei tarvita. Itsekin möin aikoinaan asunnon, jonka erkkeristä oli sekä kaupunki- (tai katunäkymä) että merinäköala. En ole tuota kauppaa edes katunut, koska kaipasin kaupungin puita, joita ei sen asunnon ikkunoista näkynyt. Löysin kuitenkin lopulta Helsingistä asunnon, jonka kaikista ikkunoista näkyy sekä puita että taloja kauempana niiden takana.

    Oravat, siilit, kanit ja kärpätkin ovat naapureina täällä Helsingin reunalla ihan kivoja. Samoin pienet metsiköt, valkovuokkoja kasvavine aukeineen. Vaan, jos kaneja tai valkoposkihanhia tulee kaupunkiin liikaa, on siinä meillä ongelma, tai oikeastaan kaksi.

    Ehkäpä muutankin seuraavaksi takaisin Vironniemelle (tai ehkä en sittenkään), mutta korkeintaan jonkin puiston vierelle, kunhan joku voisi uskottavasti taata, että kaupunkimme kauniita viheralueita, ulkoilu- ja virkistysalueita, sekä avoimia julkisia rantavyöhykkeitä ei enää uhrata kaupunkia vaivaavalle liialle tiivistämiselle, roskat jälkeensä kaduille, puistoihin tai kaupunkiluontoon jättäville, tai öykkäröivälle ökyrakentamiselle.

    Helsinki kuuluu kaikille helsinkiläisille, …
    myös heille, jotka ilmestyvät keväisin rannoillemme veneitä kunnostamaan, tai pesimään peräti neljässä eri pesässä metroaseman ja nyt kukkimaan alkaneiden rentukoiden välissä. Siinä on jo tiivistetty riittävästi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  61. Susanna Pitkänen kirjoitti 9.5.2016 kello 23:48

    Tago Mago: Se on nimenomaan niin päin, yritä jo uskoa, että väljyyden ystävillä on Suomessa valtavasti varaa valita asuinpaikkansa, mutta kaupungista pitävät ihmiset voivat asua vain Helsingissä. On täysin oikein ja reilua, että Helsinkiä rakennetaan niille jotka haluavat oikean kaupungin asuinpaikakseen, kun se kerran on ainoa paikka Suomessa joka voi sellaista ympäristöä tarjota, ja maaseutua kaipaavat voivat siirtyä mihin tahansa muuhun kuntaan.

    Hetkinen!
    “Oikea” kaupunki…mikähän se on? Sinäkö sen määrittelet ja meidän muiden pitää muuttaa pois?

    Missä se toivottavan tiivyden raja mahtaa mennä? Maailman tiheiten asuttu paikka on Manila, pinta-ala 38.55 km2, asukkaita 43 079 as/km2 eli yhteensä n. 1.6 miljoonaa. Siinä sitä on ihailtavaa tiheyttä! Tämä onneton tuppukylä Helsinki on niin väljästi rakennettu että 215 km2 alueelle on saatu houkuteltua keskimäärin vain 2 945 as./km². Eli tiivistämisen varaa todellakin on!

    Tässä ei kuitenkaan ole mitään ongelmaa ja Keskuspuisto voidaan säilyttää, kun tiivistetään kerrankin kunnolla. Keskusta eli ns. kantakaupunki ja Lauttasaari ovat esim. yhteensä n. 43 km2 ja sinne siis mahtuu tuon nykyisen n. 250 000 asukkaan (keskim. 10 000 – 5000 as/km2) sijaan helposti 1.3 miljoonaa lisää työpaikkoineen päivineen. Saataisiin asuntojen hinnat kerralla kunnolla alas. Päästäisiin lähelle tuota Manilan tiheyttä. Miksi tyytyä vähempään? Pieni ei todellakaan ole kaunista!

    Joudutaan tosin rakentamaan myös Kaivopuisto, Töölönlahti, Sibeliuspuisto, Esplanadi ja ehkä liittämään alueeseen vielä Talin golfkettäkin lukuisten pilvenpiirtäjien lisäksi. Kelluvia tekosaaria ja asuntojakin mahtuu merelle aika tavalla. “Kasvun rajat” on aivan typerä ajatus!

    Sovittasiinko sitten, että me muut “maalaiset” saamme asua täällä väljässä reservaatissamme poissa “oikeiden” kaupunkilaisten silmistä? Parasta olisi jos tuo “oikea” Helsinki erotettaisiin omaksi kunnon kaupungikseen ja me muut muodostaisimme Helsingin maalaiskunnan. Oikealla tavalla urbaanit kaupunkilaiset sitten liikkuisivat jalan tai ajaisivat polkupyörillä ja lupaisivat pysyä tiiviissä ihanneoloissaan, eivät esim. matkustaisi “maalle”, “mökille” tai “luontoon” oman kaupunkirajansa yli. Liikenne saataisiin minimiin. Energiaomavaraisuuden takaisi oma ydinvoimala Senaatintorilla. Ruokaa voisi tuottaa viherkatoilla ja kukkaruukuissa. Sellaista vanhanaikaista oikeaa luontoahan nämä “oikeat” vihreät urbanistit, eivät mihinkään varmaan tarvitse kun hiihtoputket, Hoplopit ja Flow festivaalithan on jo keksitty. Odotettaisiin vaan rauhassa sitä “Äänetöntä kevättä”.

    Koska ilmeisesti myös muutkin Suomen ns. kaupungit eivät ole kunnon oikeita kaupunkeja niin ei Tamperetta, Turkua, Riihimäkeä tai peräti Oulua tai mitään muutakaan paikkaa Suomessa kannata millään vanhentuneella aluepolitiikalla yrittää pitää turhaan asuttuina. Onni ja autuus tulevat vain ihanasta uusurbanismista ja umpikortteleista ja kuka tätä ei ymmärrä ei ymmärrä omaa parastaan. “Unelmat paremmasta maailmasta” on nyt kohotettu aivan uusiin sfääreihin.

    Lisää kaupunkia ja heti! Varsinkin kaikille muille kuin nykyisille kaupunkilaisille, väistykäämme niiden 250 000 uuden paremman kaupunkilaisen tieltä, joiden tarpeille uhrataan 30 % Helsingin nykyisistä rakentamattomista metsistä ja puistoista. Hölmömpi luulisi että he tarvitsevat LISÄÄ viher- ja virkistysalueita, eivätkä vähemmän. Olen nyt totisesti valaistunut tätä blogikeskustelua lukiessani, eli tämähän on siis ihan harhaista ajattelua, koska uudet uljaat kapunkilaiset eivät tarvitse ilmeisesti YHTÄÄN luontoa. Luonnonkorvikkeeksi riittää baanat, suihkulähteet, ruukkukukat ja Hernesaaren ranta “the beach”. Siihen päälle vähän muunneltu viherkompensaatioperiaate, eli jos hakataan ja rakennetaan hehtaari metsää Keskuspuistossa niin sen voi kompensoida istuttamalla 100 palmupuuta keskustaan. Tämähän on oikea vastaansanomaton “win win” resepti. Debet ja credit täsmäävät tässä viherpesussa.

    Lainaan lopuksi Mikko Särelän (vihr.) blogista loppuhuipennuksen: “Rakennetaan lisää umpikortteleita ja lisää kaupunkia Helsinkiin. Siihen on monta hyvää syytä. Tärkein kuitenkin se, että monet RAKASTAVAT asua umpikorttelien muodostamassa ympäristössä.”
    http://www.sarela.fi/lisaa-umpikortteleita-miksi/

    Aamen! Voisiko tämän paremmin tiivistää.

    Vastahan meidän suku on 5:ssa polvessa vuosisadan vaihteesta saakka täällä asunut. Jaa..a auttakaa nyt hyvät ihmiset…mikähän se muu kunta nyt sitten olisi johon täytyy tästä siirtyä pois jaloista pyörimästä selvästi epätoivottuna KEHITYKSEN jarruna ? Olen myös eräopas, joten edellytykset selvitä tuolla susirajalla ovat onneksi hyvät.

    #keskuspuistonpuolesta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  62. JY kirjoitti 10.5.2016 kello 8:28

    Susanna Pitkänen:
    Lainaan lopuksi Mikko Särelän (vihr.) blogista loppuhuipennuksen: “Rakennetaan lisää umpikortteleita ja lisää kaupunkia Helsinkiin. Siihen on monta hyvää syytä. Tärkein kuitenkin se, että monet RAKASTAVAT asua umpikorttelien muodostamassa ympäristössä.”
    http://www.sarela.fi/lisaa-umpikortteleita-miksi/

    Aamen! Voisiko tämän paremmin tiivistää.

    Näin maalaisena täytyy kyllä ihmetellä tuota umpikorttelivillitystä. Urban Helsingin Pro Helsinki 2.0 on täynnä umpikorttelikaupunkia Konalaa myöten. Kaikki uusi rakentaminen on pelkkää umpikorttelikaupunkia. Ehkä porukan kannattaisi kuunnella tuo Juho Laadun linkkaama Kultakuume.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  63. R.Silfverberg kirjoitti 10.5.2016 kello 9:06

    Nythän tämä keskustelu ei koske Helsingin nykyisen keskustan tiivistämistä, jota ei tule tapahtumaan vaan siitä että leikattaisiin siivu Hämeenlinanväylän viereisestä keskuspuistosta rakentamiseen, ja sama koskee muutaman muun pääväylän viereistä joutomaata.

    Helsingissä ja sen naapurikaupungeissa on metsää ihan riittävästi että Helsinki saisi kyllä Euroopan vihreimän kaupungin tittelin jos joku vaivautuisi tulla tänne vertailemaan Helsinkiä esim Berliinin tai Pariisiin. Tämä senkin jälkeen kun ns kaupunkibulevardit on toteutettu. Käsitykset Pariisin tai Berliiniin “vihreydestä” perustuu juuri isoihin puistokatuihin ja puistoihin keskellä kaupunkia, niitäkin Helsingissä on, tosin paljon huonommin hoidettu, siksi ei niitä arvosteta että pitää kutsua laitakaupungin viereistä metsää oikein “Keskuspuistoksi”.

    Helsingissä on se vika että täältä puuttuu varsinaiset maailmanluokan nähtävyydet, ei ole eiffeltornia eikä ainoatakaan pilvenpiirtäjää jonka katolta voisi ihailla näköaloja, ei taidemuseota jossa olisi edustava kansainvälisen nykytaiteen kokoelma, ravintolaelämä on aneemista, kävelykatuja ei ole kuin muutama, metro on vaivainen tynkä, ja puistot täyttyvät örveltävästä nuorisosta ja pultsareista niin että kunnollisilla ihmisillä ei ole asiaa niihin. Oikeissa suurkaupungeissa örveltäjät ja riehujat pysyvät omissa laitakaupungin kortteleissaan ja lähiöissä.

    Siksi niin monet suomalaisetkin katsovat Helsinkiä vinoon ja käyvät lomillaan tai muutenkin jos on mahdollista, muissa maailman metropoleissa, koska Helsingissä ei ole mistään.

    Niin minäkin kävisin mutta kyse on rahasta ja ajasta. Siksi mun on pakko käydä vain Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  64. Brändöbo kirjoitti 10.5.2016 kello 9:49

    Susanna Pitkänen: Hetkinen!
    “Oikea” kaupunki…mikähän se on? Sinäkö sen määrittelet ja meidän muiden pitää muuttaa pois?

    Missä se toivottavan tiivyden raja mahtaa mennä? Maailman tiheiten asuttu paikka on Manila, pinta-ala 38.55 km2, asukkaita 43 079 as/km2 eli yhteensä n. 1.6 miljoonaa. Siinä sitä on ihailtavaa tiheyttä! Tämä onneton tuppukylä Helsinki on niin väljästi rakennettu että 215 km2 alueelle on saatu houkuteltua keskimäärin vain 2 945 as./km². Eli tiivistämisen varaa todellakin on!

    Markkinataloudessa yksi erittäin hyvä indikaattori ihmisten haluille on raha eli mistä kansalaiset ovat valmiita maksamaan. Ei siis tarvitse järjestää kyselytutkimuksia tai kysyä nimimerkeiltä intterwebissä. No, nyt vaikuttaisi että sellaiselle 20.000 as/km2 (esim. Punavuori tai Kallio) asuintiheydelle olisi tällä hetkellä eniten tilausta sillä neliöhinnat ovat erittäin korkeat. Jospa rakennettaisiin em. tiheydellä niin kauan että neliöhinnat alkavat olla samansuuntaisia Nurmijärvellä ja Punavuoressa, niin saataisiin tätä patoutunutta kysyntää tiiviille asuinalueelle purettua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  65. Keskuspuisto säästettävä kirjoitti 10.5.2016 kello 10:21

    Soininvaaran mukaan Arposen teipit olivat aivan eri paikassa kuin mihin rakentamisen raja on tosiasiassa tarkoitettu. Voitaisiinko nyt asukkaille sitten kaupungin toimesta kertoa, mihin rajat on tarkoitettu?

    Koko pikselikaava on pirun keksintö, jonka takana kaupunki voi tehdä mitä huvittaa. Rakentamisen ja viheraluiden väliset rajat on tahallaan hämärretty niin, että muutenkin hankalalukuisista kartoista ei ota mitään tolkkua. Tarkat rajat kuulemma ilmoitetaan asukkaille myöhemmin, kunhan kaava on ensin hyväksytty. Ehkä pidetään oikein työpaja sen kunniaksi.

    Keskuspuiston rajat pitäisi säilyttää nykyisellään, niin ei tarvitse kuluttaa aikaa turhaan pikseleiden arvuutteluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  66. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.5.2016 kello 10:31

    Tarkoista rajoista päätetään asemakaavalla. Jos haluaisin puolustaa jotain kohdetta Helsingissä, kannattaisin löyhää yleiskaavaa niin, että varsinainen taisto käydään sen asian ympärillä eikä valtavassa myllyssöä yleiskaavavaiheessa. Ktysymys arkanetamisen rajoista keskuspuistossa tulee ratkaistavaksi joskus 2030-luvulla. Siitä päättää valtuusto niin kuin valtuusto päättää yleiskaavastakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Kalle kirjoitti 10.5.2016 kello 11:24

    Keskuspuisto ei ole puisto, vaan pääosin hirveä ryteikkö. Jos oletetaan Helsingin kaupunkimaisen asutuksen leviävän jossain vaiheessa, pitää myös Keskuspuisto muokata puistoksi asutuksen leviämisen myötä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  68. spottu kirjoitti 10.5.2016 kello 11:48

    JY: Näin maalaisena täytyy kyllä ihmetellä tuota umpikorttelivillitystä. Urban Helsingin Pro Helsinki 2.0 on täynnä umpikorttelikaupunkia Konalaa myöten. Kaikki uusi rakentaminen on pelkkää umpikorttelikaupunkia.

    Villitys on aika erikoinen sanavalinta perinteiselle kaupunkigeometrialle jossa tiivistyy parituhatta vuotta kumuloitunutta osaamista. Pikemminkin kyse on konservatiivisuuden paluusta ja palauttamisesta Helsingin kaupunkisuunnitteluun ja tukeutuminen eurooppalaiseen perinteeseen jossa näitä asioita on mietitty ja onnistuneesti ratkaistu pidempään kuin täällä.

    Ensimmäinen merkittävästi näkyvä ja kuuluva järjen ääni tällä rintamalla oli Helanderin ja Sundmanin Kenen Helsinki joka sijoittui kaupunkirakenteen hajautumisen hulluimpiin vuosiin jolloin edes lähiöityminen ei riittänyt, vaan myös kantakaupunkia piti päästä repimään kiinteistöjalostuksen ja autoistumisen nimissä. Lopputuloksena oli torjuntavoitto kantakaupungille (ja perustan luominen nykyisille korkeille neliöhinnoille), mutta kantakaupungin laajentaminen (umpikortteleineen) ei silti silti silloin tullut kyseeseen.

    Siinä Kultakuumeessa muuten sivuttiin tätäkin episodia. Helander piti silloista kaupunkikäsitettä epäonnistuneena.

    Muutaman ammattimaisen toisinajattelijan mielipiteistä on sittemmin tullut valtavirtaa mutta jalankulkijamittakaavaisen kaupungin suunnitteluperiaatteiden (uudelleen-)jalkauttaminen erityisesti kaupungin päätöksentekoelimissä on vielä mitä suurimmassa määrin kesken.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  69. Keskuspuisto säästettävä kirjoitti 10.5.2016 kello 12:35

    Osmo Soininvaara:
    Tarkoista rajoista päätetään asemakaavalla. Jos haluaisin puolustaa jotain kohdetta Helsingissä, kannattaisin löyhää yleiskaavaa niin, että varsinainen taisto käydään sen asian ympärillä eikä valtavassa myllyssä yleiskaavavaiheessa. Kysymys rakentamisen rajoista keskuspuistossa tulee ratkaistavaksi joskus 2030-luvulla. Siitä päättää valtuusto niin kuin valtuusto päättää yleiskaavastakin.

    Voisihan sitä hyväuskoisesti tuudittautua siihen, että kaavoitusasiat ratkeavat auvoisesti päättäjien viisaassa ohjauksessa joskus tulevaisuudessa. Ei kuitenkaan tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, että juuri yleiskaavaan vedotaan, kun Keskuspuisto pannaan lihoiksi 2030-luvulla. Eikä taida tarvita odottaa niinkään kauan.

    Asian voi kääntää myös toisin päin. Kaavoitetaan puisto siis yleiskaavassa puistoksi, mikä se jo onkin, ja käydään sitten 2030-luvulla keskustelua puiston rakentamisesta, mikäli kaavasta halutaan poiketa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  70. tuen maksaja kirjoitti 10.5.2016 kello 14:12

    Brändöbo: Markkinataloudessa yksi erittäin hyvä indikaattori ihmisten haluille on raha eli mistä kansalaiset ovat valmiita maksamaan. Ei siis tarvitse järjestää kyselytutkimuksia tai kysyä nimimerkeiltä intterwebissä. No, nyt vaikuttaisi että sellaiselle 20.000 as/km2 (esim. Punavuori tai Kallio) asuintiheydelle olisi tällä hetkellä eniten tilausta sillä neliöhinnat ovat erittäin korkeat. Jospa rakennettaisiin em. tiheydellä niin kauan että neliöhinnat alkavat olla samansuuntaisia Nurmijärvellä ja Punavuoressa, niin saataisiin tätä patoutunutta kysyntää tiiviille asuinalueelle purettua.

    Miten markkinatalous liittyy Helsingin rakentamiseen ja kaupunkisuunnitteluun?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  71. Brändöbo kirjoitti 10.5.2016 kello 17:25

    tuen maksaja: Miten markkinatalous liittyy Helsingin rakentamiseen ja kaupunkisuunnitteluun?

    Markkinat kertovat nykyisten (ja tulevienkin, jos tilaa on) kaupunkilaisten asumispreferensseistä. Tätä tietoa voidaan sitten hyödyntää kaupunkisuunnittelussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  72. Risukkoja ja ryteikköjä kirjoitti 10.5.2016 kello 19:01

    Kalle:
    Keskuspuisto ei ole puisto, vaan pääosin hirveä ryteikkö. Jos oletetaan Helsingin kaupunkimaisen asutuksen leviävän jossain vaiheessa, pitää myös Keskuspuisto muokata puistoksi asutuksen leviämisen myötä.

    Kalle taitaa olla töissä kaupungilla. Ainakin rakennusvirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto kutsuvat pusikoiksi ja risukoiksi kaikkia sellaisia luonnonvaraisia puita, pensaita ja pienpuustoa, mitä virasto ei ole itse istuttanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  73. tuen maksaja kirjoitti 10.5.2016 kello 20:52

    Brändöbo: Markkinat kertovat nykyisten (ja tulevienkin, jos tilaa on) kaupunkilaisten asumispreferensseistä. Tätä tietoa voidaan sitten hyödyntää kaupunkisuunnittelussa.

    Niin? Helsingissä ei ole toimivia asuntomarkkinoita vaan tiukasti säänneltyä lähinnä sosialistista suunnitelmataloutta, jossa lisäksi kaiken maailman amatöörit puuttuvat rakentamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  74. Sakke kirjoitti 10.5.2016 kello 22:54

    Brändöbo: Markkinat kertovat nykyisten (ja tulevienkin, jos tilaa on) kaupunkilaisten asumispreferensseistä. Tätä tietoa voidaan sitten hyödyntää kaupunkisuunnittelussa.

    Markkinat voivat kertoa jotakin kysynnästä ja tarjonnasta, mutta ne riippuvat paljolti myös luottamuksesta. Valitettavasti vain meitä ihmisiä on helppo petkuttaa. (Kauppiaiden kannalta se tosin on ilmeisesti suotuisampi asia.)

    Asuntomarkkinoilla sekoittuvat kovat faktat sekä pehmeämmät arvot. Siellä on myös epävarmuutta, kuten ennusteissa. Markkinat saattavat joskus lähteä harhailemaan omille teilleen, esimerkiksi voimakkaan markkinoinnin, eli kaupallisen viestinnän, joskus aika villisti jopa vain sosiaalisenkin vuorovaikutuksen seurauksena.

    Mikä selitti Hollannin tulppaanimanian? Mikä sen syistä ja seurauksista oli tiedon ja mikä manian tai spekulaation vaikutusta? Jonkin tulppaanin sipuli saattoi olla tuolloin jopa kivitalon arvoinen ostettaessa, mutta oliko se sitä myös viimeisellä kerralla myytäessä, kun ostajan luottamus alkoi rakoilla?

    Preferensseihin voivat vaikuttavaa mm. arvot, faktat, havainnot, kuulopuheet, kuvitelmat, kysyntä, mahdollisuudet, markkinointi, mielipiteet, näkemykset, realismi, spekulointi, tarjonta, tarpeet ja unelmat. Vaikka tilaa olisikin, voi sen käyttötapa muuttaa preferenssejä monin eri tavoin.

    Todellisuudessa asumispreferenssit jossain eivät taida aina olla staattisia, pikemminkin dynaamisia. Niihin vaikuttaa moni muuttuja sekä takaisinkytkentä: kaiken lisäksi takaisinkytkentälinkkejä voi olla monia.

    Katajannokka voi olla jonkun mielestä kiva alue. Mitä enemmän sinne sijoitettaisiin asukkaita, sen epämukavammaksi olot siellä kuitenkin muuttuisivat (trendinomaisesti). Näin kävisi ainakin sitten kun asukasluku ylittäisi sinne ehkä vielä tälläkin hetkellä muuttamaan halukkaat 5.000, 50.000 tai 500.000 asukasta.

    Asumispreferenssi voi väärin tulkittuna olla varsin harhainen estimaatti siitä, minne, mitä ja miten paljon kannattaa rakentaa. Jopa 5.000 asukasta voi muuttaa jonkin paikan aivan hirveäksi. Silloin 500, 50 tai vain 5 voi olla jo paljon parempi luku. Jossakin on ‘tipping point’.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  75. Juho Laatu kirjoitti 10.5.2016 kello 22:55

    Brändöbo: Jospa rakennettaisiin em. tiheydellä niin kauan että neliöhinnat alkavat olla samansuuntaisia Nurmijärvellä ja Punavuoressa, niin saataisiin tätä patoutunutta kysyntää tiiviille asuinalueelle purettua.

    Muista että pääkaupugissa hinnat ovat korkealla täysin siitä riippumatta, miten sitä on rakennettu. Moni muuttaa pääkaupunkiin siitä huolimatta, että pitää entisen asuinseutunsa rakentamistavasta enemmän kuin uuden. OS toistaa usein väitettä, että hinta ja rakentamistyylin haluttavuus korreloisivat yksi yhteen, mutta valitattavasti pääkaupungin hinnoista ei voi tuollaisia johtopäätöksiä vetää. Sen johtopäätöksen voi vetää, että pääkaupunkiseudun asunnot käyvät hyvin kaupaksi, mutta asumisviihtyvyydesta ja rakentamistapojen haluttavuudesta tämä ei kerro mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  76. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.5.2016 kello 7:17

    Muista että pääkaupugissa hinnat ovat korkealla täysin siitä riippumatta, miten sitä on rakennettu.

    Tuota tuota, pääkaupunkiseudun sisällä esimerkiksi Merihaka on aika e3dullista verrattuna Kruununhakaan. Aika hyvälle paikalle on onnistuttu tekemään “edullisia” asuntoja. Jos Merihaka olisi rakennettu meren äärelle Kruununhaan tyylillä, sielläkin asunnot olisivat kalliita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Kalevi kirjoitti 11.5.2016 kello 7:46

    Juho Laatu: Muista että pääkaupugissa hinnat ovat korkealla täysin siitä riippumatta, miten sitä on rakennettu. Moni muuttaa pääkaupunkiin siitä huolimatta, että pitää entisen asuinseutunsa rakentamistavasta enemmän kuin uuden. OS toistaa usein väitettä, että hinta ja rakentamistyylin haluttavuus korreloisivat yksi yhteen, mutta valitattavasti pääkaupungin hinnoista ei voi tuollaisia johtopäätöksiä vetää. Sen johtopäätöksen voi vetää, että pääkaupunkiseudun asunnot käyvät hyvin kaupaksi, mutta asumisviihtyvyydesta ja rakentamistapojen haluttavuudesta tämä ei kerro mitään.

    Rakentamistapa nimenomaan vaikuttaa asunnon hintoihin. Tämän näkee vertaamalla hintaeroja ja myyntiaikoja saman korttelin sisällä. Ennen II maailmansotaa rakennetut asunnot ovat kalliimpia kuin sen jälkeen tehdyt. Selittävänä tekijänä on pula-ajan rakentaminen, rakentamiseen käytettiin huonolaatuisempia materiaaleja. Sen jälkeen nousivat ensimmäiset elementtitalot jotka eivät ole kovin haluttuja nekään. Mutta toki 1960-luvun asunto Helsingissä on kalliimpi kuin vaikkapa 1930-luvun asunto Lappeenrannassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  78. Juho Laatu kirjoitti 11.5.2016 kello 9:19

    Osmo Soininvaara: Tuota tuota, pääkaupunkiseudun sisällä esimerkiksi Merihaka on aika e3dullista verrattuna Kruununhakaan. Aika hyvälle paikalle on onnistuttu tekemään “edullisia” asuntoja. Jos Merihaka olisi rakennettu meren äärelle Kruununhaan tyylillä, sielläkin asunnot olisivat kalliita.

    Jos voidaan osoittaa kaksi muuten samanlaiselle (etäisyydet, maisemat, liikenne, lähiympäristö, asukkaat, palvelut jne.) paikalle rakennettua kaupunginosaa, mutta eri tyyliin rakennettuna, tyyli ja sen haluttavuus voi selittää alueiden hintaeroa.

    Valitettavasti uutta Kruununhakaa ei enää rakenneta. Nyt rakennetaan vakiokamaa elementeistä, ei taloyksilöitä käsin. Varmaankin myös Kruununhaan ikä ja historiallisuus nostavat sen arvoa.

    Merihakaa pidetään hieman syrjässä olevana ja ankeasti rakennettuna. Jos otetaan vastaava hieman syrjään rakennettu elementtikerrostalokohde vaikkapa Karkkilasta, senkin hintataso on todennököisesti alhaisehko naapurikaupunginosiin verratuna. Helsinkiin rakennetun samanlaisen kerrostalolähiön hinta on varmasti korkeampi. Ja vaikka se olisi rakennettu ahtaammin, hintaerosta ei voi päätellä, että Helsingin tiiviysaste on ihmisten mielestä haluttavampi.

    Jos oletamme, että kaupungin tiivistäminen lisää viihtyisyyttä, ja että ihmiset haluavat asua Suomen hinnakkaimmilla seuduilla, ja siksi noita seutuja tulee tiivistää, ensimmäisenä listalla olisivat ehkä Kaivopuisto, Esplanadin puisto ja Senaatintori. Mutta näin ei käytännössä toimita. Ehkä on normaalimpaa tiivistää ensin “ne muut vähäpätöisemmät ja arvottomammat alueet” ja jätetään omat kulmakunnat tiivistämättä. Varsin monen asukkaan mielestä kuitenkin juuri hänen oma kaupunginosansa ja lähistönsä on jo tarpeeksi tiivis.

    Helsingissä voi verrata myös vaikkapa Jakomäkeä ja Pakilaa. Molemmat pääväylien varrella, hieman etäämpänä keskustassa. Miten selitämme hinta- ja haluttavuuserot? Tiiviillä rakentamisellako?

    Jotkut myös rakastavat mahdollisimman tiivistä asumista. Heille voisi rakentaa jonkin joukkoliikenneaseman päälle, muita häiritsemättömään paikkaan, massiivisen kolossin. Mielellään vain yksi koko Suomeen, sillä näin siitä tulee mahdolisimman suuri. Ehkä jonnekin Helsingin lähistölle, sillä halukkailla asujilla on varmasti paljon erilaisia työpaikkatoiveita. Muut alueet voisi pitää alkuperäisen suunnitelman mukaisina.

    En usko tuon skenaarion toteutuvan. Osin siksi, että tässä pelissä on asumisviihtyvyyttä enemmän kyse jokaisen kunnan kunnanisien (ja patrioottisten asukkaiden) halusta kasvaa ja olla muita suurempi ja merkittävämpi. Samoin merkittävä syy on yleinen talouden ja hallinnon keskittymis- ja monopolisoitumisilmiö (valta ja raha kasaantuvat). Ja tietenkin on aina gryndereitä ja heidän lobbareitaan. Sama meno siis vuosikymmenestä ja -sadasta toiseen. Jos keskuspuistoja ja muita ilmareikiä ei rakenneta umpeen tänä vuonna, niin ehkä ensi vuonna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  79. R.Silfverberg kirjoitti 11.5.2016 kello 10:37

    Suomalaisissa kaupungeissa asuntojen hintaa laskevat kunnalliset isot vuokrakerrostalo-alueet naapurissa. Esim Jakomäessä, Kontulassa, Kannelmäessä, Espoon Suvelassa ja Vantaan Koivukylässä vuokrakerrostalojen hintavaikutus lähistön väljiin pientaloalueisiin heijastuu parin kilsan säteellä.

    Vastaavasti kantakaupungissa olevissa kaupunginosissa, jotka ovat tunnettuja rauhattomasta elämästä, kuten Helsingin Sörnäinen, ovat asunnot halvempaa kuin niissä kaupunginosissa missä elämä on rauhallisempaa.

    Tämä tulee muistaa kun suunnitellaan kantakaupunkimaista asumista nykyisen kantakaupungin ulkopuolelle: Kenelle ne asunnot ovat tarkoitettu? Se määrää aika paljon koko alueen asuntojen haluttavuuden. Ghettoleima ei lähde pesemälläkään pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  80. Myös Keskuspuiston reunoja tarvitaan kirjoitti 11.5.2016 kello 12:38

    Bulevardihankkeiden kannattajat vähättelevät puiston reuna-alueita, jotka he näkevät vain rakennusmaareservinä uusien asuntojen jatkuvalle rakentamiselle.

    Keskuspuistoa ei kuitenkaan pitäisi nakertaa reunoiltaan, sillä myös puiston reunat ovat tärkeitä. Ilman reunoja ei ole keskustaakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  81. Juho Laatu kirjoitti 11.5.2016 kello 21:53

    Kalevi: Rakentamistapa nimenomaan vaikuttaa asunnon hintoihin. Tämän näkee vertaamalla hintaeroja ja myyntiaikoja saman korttelin sisällä. Ennen II maailmansotaa rakennetut asunnot ovat kalliimpia kuin sen jälkeen tehdyt. Selittävänä tekijänä on pula-ajan rakentaminen, rakentamiseen käytettiin huonolaatuisempia materiaaleja. Sen jälkeen nousivat ensimmäiset elementtitalot jotka eivät ole kovin haluttuja nekään. Mutta toki 1960-luvun asunto Helsingissä on kalliimpi kuin vaikkapa 1930-luvun asunto Lappeenrannassa.

    Yhden kaupunginosan eri tavoin rakennettuja taloja voi tosiaan vertailla, ja jopa arvailla jotain eri rakennustapojen suosiosta. Vertailussa voi olla häiriötekijöitäkin. Esimerkiksi jugendin sekaan rakennettu moderni betonitalo voi saada plussaa siitä, että sen ympärillä on paljon nättejä jugend-taloja. Ja tuon rakennuksen vieressä oleva jugend-talo on ehkä menettänyt arvoaan siksi, että sen ikkunoista näkyy vain tuo iso ruma betonielementtitalo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  82. Susanna Pitkänen kirjoitti 12.5.2016 kello 0:24

    Osmo Soininvaara:
    On muitakin tapa päättää maankäytöstä kuin valitukset.

    On myös esitetty, että vihreidenkin kannattamaan kansalliseen kaupunkipuistoon ei oteta mukaan alueita joissa on rakentamista osoittava yleiskaavamerkintä. Jos näitä pikseleitä ei saada pois Keskuspuistosta nyt, niin niitä alueita ei saada myöskään kansalliseen Kaupunkipuistoon enää mukaan.
    http://kaupunkipuisto.fi/

    Yksinkertaisin tapa päättää tästä maankäytöstä on nyt perääntyä ja säilyttää Keskuspuisto (ja vihreiden maine) kuten hiljainen enemmistö haluaa. Olen kerännyt nimiä adressiimme turuilla ja toreilla enkä ole tavannut koko joukossa kuin 2 henkilöä, jotka kannattavat Keskuspuiston rakentamista. Päinvastoin ihmiset ovat aivan pöyristyneitä nähtyään kartat ja alueet, jotka jäisivät rakentamisen alle.

    Yrjö Hakanen kirjoitti täyttä asiaa HS:ssä tänään.
    “Keskuspuistoon rakentaminen ei ole hyväksi Helsingille” http://www.hs.fi/mielipide/a1462851521735

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  83. Susanna Pitkänen kirjoitti 12.5.2016 kello 0:40

    Kalle:
    Keskuspuisto ei ole puisto, vaan pääosin hirveä ryteikkö. Jos oletetaan Helsingin kaupunkimaisen asutuksen leviävän jossain vaiheessa, pitää myös Keskuspuisto muokata puistoksi asutuksen leviämisen myötä.

    Ensinnäkin Keskuspuisto on suurelta osin metsää, jossa on suuria luontoarvoja. Metsät on kartoitettu aika tarkkaan sekä kaupungin, että luontokartoittajien toimesta.
    https://helsinginmetsat.fi/helsingin-arvometsat/
    Kaupungin oman sivuston mukaan:
    “Helsinkiä halkoo etelästä pohjoiseen hyvät virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet tarjoava Keskuspuisto. Sen luonto on monipuolista, maasto vaihtelevaa ja lintu- ja nisäkäslajisto runsas. Keskuspuisto alkaa etelässä keskeltä kaupunkia Töölönlahdelta ja päättyy Haltialaan ja Vantaanjoelle, Helsingin pohjoisrajalle. Tuhannen hehtaarin laajuinen Keskuspuisto on kymmenen kilometriä pitkä ja edustaa hyvin etelärannikon rikasta ja vaihtelevaa luontoa.

    Keskuspuistossa voi aistia vuodenaikojen rytmin, värin, valon ja tuoksun. Siellä retkeillään, leikitään, kuntoillaan, urheillaan, hoidetaan viljelyspalstoja, tutustutaan luontoon ja virkistytään. Myös monen helsinkiläisen työmatka kulkee Keskuspuiston kautta jne..”
    https://helsinginmetsat.fi/helsingin-arvometsat/

    Suosittelen irtiottoa arjesta ja pyöräretkeä Keskuspuistoon. Aika mainio reittivideo löytyy täältä: Hesari: “Maailmanluokan pyöräreitti Keskuspuiston halki”
    http://nyt.fi/a1305943574429

    Toisekseen haastaisin sinut pohtimaan mitä tarkoitat ryteiköllä ja miksi se on sinusta niin pelottavaa? Juuri edesmennyt ekologi ja akateemikko Ilkka Hanski käsitteli tätäkin aihetta. Kulttuuriin ei pitäisi kuulua ajatusta, että luontoon suhtaudutaan välinpitämättömästi tai jopa vihamielisesti.”

    “Ihminen on tavattoman sopeutuvainen ja taitava muokkaamaan olosuhteita itselleen sopiviksi. Siksi on väistämätöntä, että ihminen on vieraantunut luonnosta. Ei osata arvostaa sitä, mihin ei enää ole omakohtaista kosketusta.”
    http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1462849600322?ref=a-lukupaketti-2

    #‎keskuspuistonpuolesta‬

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  84. Susanna Pitkänen kirjoitti 12.5.2016 kello 1:31

    RI eli riplomi-insinööri: Mikä on tämä kuuluisa “puupelto”? Yhtä lajia kasvava metsä? Koska Suomessa on erikoistunutta alan tutkimusta, niin laitampa tähän linkin: http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/c4-tree-species.htm

    Linkin sivulta selviää oikein hyvin, että Suomessa ei oikein ole merkittävää puulajikirjoa. Havupuita 4 ja lehtipuita hieman enemmän. Merkityksellisiä tosin vain kuusi, mänty ja koivulajit. Vaikka kuinka yritettäisiin, niin ei tässä köyhässä maaperässä ja kylmässä ilmastossa tule koskaan muuta lajistoa olemaan. Lehtipuista suuri osa on kitukasvuista pensasta eikä niistä ole oikein iloa kenellekään. Jotain öttiäisiä lukuunottamatta.

    Koska pienistä metsäpalstoista – joita on aika suuri osa nykyään – saa edes jotain tuloa joka ylittää menot, niin tottahan toki kannattaa kasvattaa yhtä lajia, koska korjuu ja hoito on helpompaa.

    Tässä kirjoituksessa taitaa olla aika paha asiavirhe? Käsite puupelto viitannee talousmetsä käsitteeseen, joka siis eroaa luontaisesta metsästä monella lailla. Luontaisesti metsissä on samaanaikaan useita puulajeja, pensaita, kenttäkerroksen kasveja jne. ja niitä vieläpä eri-ikäisinä kasvustoina. Metsän elinkaaren kehitys tapahtuu ns. sukkeesion myötä. Luontainen metsä on monimuotoisempi, kuin talousmetsä. Esim. järeän lahopuun määrä talousmetsissä on yli 95 % pienempi kuin luonnonmetsissä. Tällä seikalla on suuri merkitys metsäekosysteemissä.
    Perustietoja ekologiasta ja vanhojen metsien arvosta opiskellaan esim. lukiossa.

    “Vihreille Suomen luonnon puolustaminen on keskeisimpiä arvojamme.”

    Ville Niinistön(vihr.)blogi mm. vanhojen metsien suojelusta oli hyvä:
    https://www.facebook.com/niinistoville/posts/1157611717590882

    Nyt vaan on niin, että Keskuspuiston rajojen sisällä on etelä-suomalaisittain arvokasta ja harvinaista vanhaa metsää. Tällaista metsää on alle 2 % etelä-suomen metsistä. Helsingillä on velvollisuus säästää tämä metsä ja koko Keskuspuisto. Helsingin vihreillä on erityinen velvollisuus tähän, muutenhan koko poppoon uskottavuus menee. Juuri edesmenneen akateemikko Ilkka Hanski on osoittanut, että etelä-suopmen metsistä pitäisi suojella vähintään 10 %, jotta nykyinen monimuotoisuus ja lajit säilyisivät. Tällä menolla ne katoavat. Se nyt vaan on tutkitusti näin: http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1462849600322?ref=a-lukupaketti-2

    “Tämän maan luonto on niin paljon enemmän – luonnolla ja lajeilla on oma itseisarvonsa, minkä lisäksi me olemme vaalimassa sitä täällä lapsillemme.” -Ville Niisnistö.

    Nyt pääsisi sanoista tekoihin myös Helsingissä säilyttämällä Keskuspuisto.

    #keskuspuistonpuolesta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  85. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.5.2016 kello 8:46

    Nyt vaan on niin, että Keskuspuiston rajojen sisällä on etelä-suomalaisittain arvokasta ja harvinaista vanhaa metsää. Tällaista metsää on alle 2 % etelä-suomen metsistä. Helsingillä on velvollisuus säästää tämä metsä ja koko Keskuspuisto.

    Se, että Suomen metsien suojelutilanne on näin hirveä, on kansallinen häpeä.
    Jos ajattelee asiaa yhteensovittamisena taloudellisten arvojan ja luontoarvojen välillä, on tragikoomista, että ainoa paikka, jossa Suomessa kohta on vanhoja metsiä, on Helsingin keskellä, jossa luonnon hyväksi menetetyt taloudelliset arvot ovat suurimmat. Kovin paljon on nähty myös vaivaa säästää keskuspoiston yhteydessä oleva taimenpuro. Metsäojitusten yhteydessä näitä saa tuhota sumeilematta muuten vain huvikseen. (Se taimenpuro kyllä säästyy)
    On kyllä vanhojen metsien suojelun kannalta lähes itsemurhastrategiaa ajatella, että metsän saa muualta tuhota ja Helsinki vastaa tästäkin asiasta maassa yksin.

    Keskuspuiston vanhoja metsiä ei nimittäin uhkaa niinkään rakentaminen vaan virkistyskäyttö. Vihreät saivat läpi muiden muristessa vihaisina, että metsät säilytetään metsinä. Kukaan ei voi taata tätä vuosikymmeniksi eteenpäin. Helsingin metsiin on tunkemassa aktiivisempaa käyttölä koiralaukkaradoista alkaen. Paljon on vaadittu niiden rakentamista puistoiksi. On hyvinkin mahdollista, että näin tapahtuu vielä tällä vuosisadalla. Kukaan meistä ei voi luvata, että seuraavat sukupolvet arvostavat metsiä enemmän kuin puistoja, jousiammuntaratoja, ratsastusta ja sen semmoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Juho Laatu kirjoitti 12.5.2016 kello 9:32

    Osmo Soininvaara: On kyllä vanhojen metsien suojelun kannalta lähes itsemurhastrategiaa ajatella, että metsän saa muualta tuhota ja Helsinki vastaa tästäkin asiasta maassa yksin.

    Vihreät saivat läpi muiden muristessa vihaisina, että metsät säilytetään metsinä.

    On vaikea ymmärtää, mikä vihreiden tai OS:n metsäluontostrategia on.

    Helsingissä muka metsät säilytetään metsinä, mutta Keskuspuiston ja Vartiosaaren voi huoletta rakentaa.

    Muualla Suomessa biotalouden volyymia pitää nostaa nykyisestä taivaisiin, mutta varmaankin metsäluontoon koskematta. Strategia näyttäisi oleva se, että Suomen metsäluonto muutetaan yksilajiseksi puupeltomaiseksi teollisuuden resurssiksi – paitsi että vihreät vaativat, että perustetaan muutama retkeilyalue lisää. Luonnon kasvit ja eläimet voivat sitten muuttaa noihin reservaatteihin retkeilijöiden ihailtavaksi.

    Se verran itsepetosta mukaan, että väitetään tämän strategian takana olevan kepun ja muiden puolueiden juoni, jota vhreät ovat koko ajan vastustaneet.

    Perustava ero minun ajatteluuni näyttäisi olevan siinä, että luontoa ei nähdä koko maan kattavana kokonaisuutena, jonka kanssa pitäisi kyetä elämään yhdessä, vaan vain pirstaleisina näytekappaleina, jotka nekin on tarkoitettu lähinnä ihmisen virkistyskäyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  87. Juho Laatu kirjoitti 12.5.2016 kello 9:42

    Osmo Soininvaara: Kukaan meistä ei voi luvata, että seuraavat sukupolvet arvostavat metsiä enemmän kuin puistoja, jousiammuntaratoja, ratsastusta ja sen semmoista.

    Voin taata, että kun eräskin kunnallispoliitikko OS ensin kasvattaa kaupungin väestömäärän puolitoistakertaiseksi ja rakentaa kaikki nykyiset metsälöt, jousiammuntaradat, golfradat ja muut täyteen rakennuksia, niin paine ottaa jäljelle jääneitä vielä rakentamatomia metsä kaikenlaiseen virkistyskäyttöön kasvaa. Syyn tällaisiin asennemuutoksiin voi löytää läheltäkin. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  88. Sakke kirjoitti 12.5.2016 kello 19:13

    Terveiset jälleen Suomen Turusta, josta tulin juuri. Kaupunki oli jälleen aika täynnä nättejä flikkoja, fillareitakin näkyi olevan muutamien autojen lisäksi, ja aika edullisilta vaikuttaneita asuntoja, ainakin mitä yhden välitysliikkeen ikkunailmoituksista ehdin lukea. Voisivat kenties helpottaa Osmon maalailemia “paineita” Helsingin osalta ihan mukavasti, jos (Keskuspuiston tuhoamisen sijaan) kaupunkiin pyrkivät muuttaisivatkin sinne. Onhan se sentään maamme entinen pääkaupunki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  89. Susanna Pitkänen kirjoitti 12.5.2016 kello 23:27

    Osmo Soininvaara: Kovin paljon on nähty myös vaivaa säästää keskuspuiston yhteydessä oleva taimenpuro. Metsäojitusten yhteydessä näitä saa tuhota sumeilematta muuten vain huvikseen. (Se taimenpuro kyllä säästyy)

    Tuo taimenpuron säästyminen on kyllä perusteetonta optimismia, ellei asiassa ole jotain uutta tietoa?

    Tänään järjestetyllä vihreiden kaavakävelyllä Keskuspuistossa oli mukana myös Virtavesienhoitoyhdistyksen asiantuntija Mikael Manninen. Mielestäni hänen esityksestään tuli täysin selväksi, että myöskään taimenpuroksi kunnostettu Haaga-/Maunulan puro ei tule säilymään. Ensinnäkin sen latva-alueelle Tuusulantien varteen on tulossa toinen “bulevardi ja puro häviää suunnitelmakartoissa talojen alle putkeen. Valuma-alueesta liian suuri osa jää asfaltin ja talojen alle. Sinne on jo rakennettu sellainen uusi asuinalue, jossa hulevedet on johdettu suoraan putkia pitkin puroon,mikä aiheuttaa mm. vedenkorkeuden haitallisen nopeita vaihteluita. Hänen mukaansa, jotta puro säilyisi taimenpurona niin sen varsilla pitäisi olla n. 45 m hulevesiä pidättävää luonnonmukaista suoja-aluetta molemmilla laidoilla. Tästä oli tutkimustietoa. Tällaistahan kaavaehdotus ei ole jättämässä puron varteen.

    KSV on kysyttäessä esittänyt säästävänsä Haagapuroa kaavassa “maisemaelementtinä” mutta tämä siis toteutuisi puron uoman voimakkaana muokkaamisena ja siirtelynä jne. joka tuhoaa kyllä taimenpuron vaikka voi näyttää vekkulilta vesielementiltä kerrostalojen välissä.

    Varsin ongelmallista on, että KSV:lla ei ilmeisesti ole yleiskaavan suunnittelussa ollut mukana riittävää luonnontieteellistä asiantuntemusta (tällä en tarkoita tilastotiedettä tai matematiikkaa). Liitekarttoja lienee teetätetty konsulteilla, mutta syvällisempi ymmärrys luonnonarvoista ja siitä mikä on mahdollista ekologisesti tai luonnon monimuotoisuuden säilyttäen ei näytä olevan. Keskuspuiston osalta on ilmiselvää, ettei voimakasta rakentamista alueelle ja luonnonarvoja saati virkistysarvoja voida “yhteensovittaa”.

    Se, että joku jossain muualla tuhoaa luontoa ei mitenkään oikeuta Helsingin päättäjiä laistamaan omasta vastuustaan oman lähiluontonsa suojelussa.

    Tässä asiassa näyttää siltä, että Helsingin Vihreät päättäjät ovat asemoineet itsensä vastakkain mm. luonnonsuojelijoiden ja tavallisten kuntalaisten kanssa(adressissa nimiä jo yli 14 000). Sääli.

    Ratkaisu on yksinkertainen: todetaan että voimassa olevat Keskupuiston turvaava asemakaava on hyvät ja se pidetään voimassa. Kaikki ne uudet pikselit Keskuspuiston alueelta, jotka ovat ristiriidassa asemakaavojen kanssa poistetaan tekeillä olevasta yleiskaavasta. Lisäksi käynnistetään pikimmiten kansallisen kaupunkipuiston muodostaminen Helsinkiin niin, että Keskuspuisto muodostaa sen oleellisen osan.

    Vaikka kuinka tätä keskustelua käydään, niin ei kyllä tunnu löytyvät yhtään perustelua sille miksi Keskuspuistoon pitäisi rakentaa yhtään mitään. Päinvastaisia perusteluja löytyy roppakaupalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  90. Susanna Pitkänen kirjoitti 13.5.2016 kello 1:01

    Osmo Soininvaara:

    Keskuspuiston vanhoja metsiä ei nimittäin uhkaa niinkään rakentaminen vaan virkistyskäyttö.

    Keskuspuiston metsiä uhkaa siis ensisijaisesti tämä yleiskaavaluonnos. Tosin mahdollisesti vielä akuutimpi uhka on kaupungin tekeillä oleva keskuspuiston luonnonhoitosuunnitelma, jossa “hoitotoimenpiteet” ovat ylimitoitettuja ja ristiriidassa alueen luonteen ja käytön kanssa. Hallittu hoitamattomuus toimisi edelleen paremmin.
    Luontojärjestöjen kommentit: http://www.sll.fi/uusimaa/helsy/metsa/luonnonhoidon-tyoryhma

    Rakentaminen uhkaa Keskuspuistoa kovastikin kahdella tavalla:

    *Ensinnäkin rakennusten, teiden, huoltoteiden, piharakennelmien, parkkipaikkojen ja reuna-alueiden alle jää hehtaarikaupalla luontoa, joka on sitten menetetty eli poissa kokonaan eliöineen päivineen. Näin tuhotut ekosysteemit olisivat muutoin edelleen kehittyneet ja rikastuttaneet monimuotoisuutta.

    * Toisekseen yleiskaavassa valittu, kaikista skenarioista nopeimman kasvun tavoite eli 250 000 asukasta lisää, on se syy miksi näitä rakennuksia aiotaan tällaiset määrät tehdä. Tälläinen Helsingin väestön liikakasvu tulee tietenkin lisäämään paineita ja käyttöä kaikille virkistysalueille, elleivät nämä kaikki uudisasukkaat ole erityisen urbaneja ja viihdy siellä “Iso-Roballa”, mistä joku mainitsikin. Looginen johtopäätös onkin, siis että virkistys- ja viheralueita tarvitaan kaavassa lisää, eikä vähemmän.

    Nykyinen virkistyskäyttö on aika hallinnassa, eikä haittaa kohtuuttomasti luontoarvoja. Ei kai siellä muuten olisi mm. kanahaukkoja, lehtipöllöjä, liito-oravia, mäyriä, näätiä, metsäkaurita, taimenia, lepakoita puhumattakaan kääpä-, sammal- ja hyönteislajeista ym. Metsäekosysteemi koostuu paljosta muustakin kuin puista. Tottakai siellä on myös kulumista, koska Keskupuistossa vierailee tai sitä käyttää jo nyt enemmän ihmisiä kuin kaikissa kansallispuistoissa yhteensä vuoden aikana. Nykyiset kävijät arvostavat puistoaan, sillä se on esim. hyvin vähän roskaantunut. Keskuspuiston kehittämisessa ja sen ulkoilu- ja virkistyskäytön sekä luonnonarvojen yhteensovittamisessa kansallinen kaupunkipuistohanke olisi erinomainen.

    Teimme Keskupuiston 100 v juhlavuoden kunniaksi kokonaan uuden luontopolun Maunulan metsään. Luontopolun “kummeina” toimii asukkaiden vapaaehtoinen verkosto ja olemme koonneet mm. luontohavaintoja systemaatisesti yli 4 vuotta. Materiaaliin voi tutustua Helsingin Ladun sivuilla.

    Suomen Ladun erinomaisessa ja yleiskaavaan kriittisesti suhtautuvassa lausunnossa esitetäänkin mm. että: “Yleiskaavan vaikutukset helsinkiläiseen arkiulkoiluun ja luonnon virkistyskäyttöön tulee arvioida ulkopuolisen arvioijan toimesta.”
    http://www.suomenlatu.fi/media/vaikuta/vaikuta-tiedostot/lausunnot/helsingin-yleiskaava_suomen_latu.pdf

    Jotta mm. tällainen aikalisä voidaan ottaa, niin yleiskaavaluonnos pitää palauttaa uudelleen valmisteluun. Tällaisena sitä ei voi hyväksyä.

    Pari tunnelmia kuvaava sitaattia yli 600 adressiin tulleista kommenteista:

    “Kunnan kaavoituksella pitää jo lain perusteella edistää asukkaiden hyviä ja terveellisiä elinolosuhteita sekä ympäristön viihtyvyyttä ja kauneutta kauneutta. Kaavaehdotus uhkaa näitä arvoja ”

    “Keskuspuiston tuhoaminen vie mukanaan sen rikkaan lajiston – kauriit, kanahaukat, liito-oravat, huuhkajat, rusakot, ketut….. sekä ihmisten mahdollisuuden rentoutua ja tarkkailla luontoa. Jos Keskuspuisto nyt todellakin aiotaan ajaa alas, se lisää entisestään pahoinvointia – kaikkien lajien keskuudessa. Siinä vaiheessa, jos /kun työkoneet ilmaantuvat paikalle, lupaan tehdä “koijärvet”! Varmasti.”

    #keskuspuistonpuolesta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  91. Martin Hackenberg kirjoitti 14.5.2016 kello 11:18

    Ei sidota tulevien valtuustojen käsiä.
    Oli sunnuntai iltapäivä. Kävelin Keskuspuistossa Maunulan kohdalla, aurinko paistoi, valkovuokot kukkivat. Ja Hämeenlinnan väylän jatkuva humina häiritsi idylliä. Kuka haluaa asua sen varrella ja miksi huonosti sijoitetun asuinalueen takia täytyy pienentä Keskuspuistoa?
    Vaikka Hämeenlinnan väylä kutsutaan tulevaisuudessa Hämeenlinnan bulevardiksi, liikennemäärä tulee lisääntymään, kun sen ympärillä asuu enemmän ihmisiä.
    Oikeastaan meille on jo kaupunkibulevardia: Mannerheimintie, Hämeentie Mäkelänkatu ja Mechelininkatu. Niistä löytyy jo puu rivejä ja raitiovaunut. Mutta ikkunat ei voi pidä auki ja liikkeet katoavat, kun näillä bulevardeilla ei ole mukavaa oleskella. Finnairin talo Mannerheimintiellä ei voinut muuttaa asuintaloksi.
    Bulevardien edellytyksenä ovat myös suuret investoinnit julkiseen liikenteeseen. Tällä hetkellä investointirahat ovat sidottu Raidejokeriin, Laajasalon raitolinjaan ja sen jälkeen Pisararataan.
    Siis reilun 20 vuoden päästä olisi rahaa rakentaa pikaraitiotie Hämeenlinnan väylää pitkin. Siihen mennessä laaditaan vielä 2 yleiskaava.
    Miksi halutaan jo nyt rajoittaa tulevien valtuustojen päätöksiä? Yleiskaava on juridinen asiakirja. Viheraluetta, joka on kerran kaavassa osoitettu muuhun käyttöön, ei yleensä muuteta takaisin viheralueeksi seuraavassa yleiskaavassa, vaikkei se olisi vielä rakennettu.
    Lauttasaaressa, mistä bulevardien idea lähti, osa investoinnista on jo tehty: Metro ajaa muutaman viikon päästä. Bulevardi, toivon mukaan, vähentää melua ja antaa Lautasaarelaisille helpon pääsyn saaren pohjoisrannalle. Sitten saamme kokemuksia ja niitä voidaan hyödyntää seuraavassa yleiskaavassa.
    Ei meille ole vielä mitään kiirettä tehdä päätöksiä, jotka tuhoavat tulevien sukupolvien virkistysmahdollisuuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  92. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.5.2016 kello 13:23

    Finnairin talo Mannerheimintiellä ei voinut muuttaa asuintaloksi.

    Sen muuttamiseksi asuintaloksi ei ollut mitään esteitä. Hakija uskoi sen tuottavan paremmin pienvarastoina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Kahviloita ja pienvarastoja kirjoitti 15.5.2016 kello 10:31

    Mannerheimintiellä sijaitsevan Finnairin talon muuttamiseksi asuintaloksi ei ollut mitään esteitä. Hakija uskoi sen kuitenkin tuottavan paremmin pienvarastoina. Ja tuskin sinne olisi kahvilanpitäjiä löytynytkään. Ehkä Hämeenlinnanväylän varteenkin kannattaisi rakentaa pienvarastoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  94. anonyymi kirjoitti 16.5.2016 kello 15:14

    Susanna Pitkänen: Keskuspuistossa on jo nyt huomattavat vanhan metsän luontoarvot ja seuraavan 100 v. jälkeen aina vaan paremmat.

    Kyllä täällä kaupungin pohjoispäässä ainakin on erinäisten alueiden osalta tuokin ongelma hoitumassa pois päiväjärjestyksestä. Metsää on harvennettu siihen malliin sen verran usein, ettei ehdi edes uusia puita kasvaa ennen kuin ne ryteikkönä kaadetaan pois. “Metsästä” näkee läpi. Virkisty nyt sitten sellaisessa “luonnossa”.

    Joko toiminta on suunniteltua ja tarkoituksena on pitkällä tähtäimellä laittaa alue siihen kuntoon, että loputkin voidaan surutta kaataa rakennusten tieltä pois, tai sitten taitavat jotkut kaupungin metsänraiskausosastolta hankkia polttopuunsa ja hakkeensa kaupungin metsistä. Edes meluesteenä toimivia kaistaleita ei tässä toiminnassa tosiaan säästetä eikä mikään pläntti ole liian pieni tätä silmälläpitäen.

    Ja sitten ihmetellään citykaniongelmaa, kun ei semmoisessa ympäristössä muu eläimistö selviä tai viihdy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

Jätä vastaus