Tuhotaanko keskuspuisto?

On tul­lut paljon pöyristyneitä yhtey­de­not­to­ja siitä, että Helsin­gin yleiskaa­va tuhoaa keskus­puis­ton. Van­ha ystäväni Mat­ti Arpo­nen on kavere­i­neen men­nyt merk­it­semään teip­il­lä yleiskaa­van rajauk­set maas­toon. Näkymä on järkyt­tänyt monia.

Pyöräilin kat­so­maan näitä teippe­jä, mut­ta ne oli valitet­tavasti pois­tet­tu. Näin ei olisi pitänyt tehdä. Jois­takin riekaleista kuitenkin näki, miten teip­it oli vedet­ty. Niistä sai asi­as­ta aivan väärän käsi­tyk­sen. Ihan näin hul­lu­ja ei kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sakaan olla.

Mat­ti Arpo­nen osaa kyl­lä lukea kart­taa. Ongel­mana on yleiskaa­van esit­tämi­nen pik­se­likaa­vana. Se ei ole tarkkara­jainen, vaan perus­tuu hehtaarin (100 m x 100 m) ruu­tu­i­hin. Täl­lä halu­taan alle­vi­iva­ta yleiskaa­van yleis­lu­on­toisu­ut­ta ja sitä, että tarkat rajat vede­tään aikanaan ase­makaavo­ja tehtäessä, jol­loin paikallisi­in olo­suhteisi­in voidaan kiin­nit­tää paljon parem­min huomio­ta. Yleiskaavas­sa raken­net­tavak­si on merkit­ty jokainen pik­seli, jos­ta pienikin nurk­ka on suun­nitel­tu raken­net­tavak­si. Sik­si Arposen teip­it oli­vat aivan eri paikas­sa kuin mihin rak­en­tamisen raja on tosi­asi­as­sa tarkoitettu.

Minä en olisi lainkaan huolis­sani alueesta, joka on lähel­lä Maunulan majaa tai sen eteläpuolel­la. Kaavoite­tuk­si on suun­nitel­tu hyvin vähän käytet­tyä moot­tori­tien melu­aluet­ta. Var­maan joku lenkkeilee niitäkin teitä kor­valap­pus­tereoiden kanssa, mut­ta merkit­täviä virk­istysar­vo­ja siel­lä ei ole – eikä luon­toar­vo­ja, kos­ka kyse on pääasi­as­sa 1960-luvul­la met­site­tys­tä pel­losta. Tästä eivät olleet kaupun­gin keskus­puis­toasiantun­ti­jatkaan. Nykyiset pääre­it­ti säi­lyy koske­mat­tomana ja sen reunalle jää kun­nol­la metsää.

Varsi­nainen ongel­ma on Pirkkolan kohdal­la, jos­sa aikanaan Pirkkolan urheilupuis­to on raken­net­tu keskelle keskus­puis­toa. Jos asu­tus­ta on tarkoi­tus tunkea sen ja moot­tori­tien väli­in, keskus­puis­to rajau­tuu aika kapeak­si – ei niin kapeak­si kuin urheilupuis­ton län­sipuolel­la, mut­ta kapeak­si. Tule­vat päät­täjät joutu­vat var­maankin val­it­se­maan Pirkkolan kohdal­la bule­vardin ja keskus­puis­ton väliltä.

Mis­tä asukkaat sit­ten tietävät, ettei paha kaupun­ki täytä rak­en­tamisel­la jokaista neliötä, jos­sa yleiskaa­va sen tekee mah­dol­lisek­si? Jos tule­vat päät­täjät ovat paho­ja ja ilkeitä, kaupunkia ei ylipään­sä pelas­ta mikään. Minä en usko, että sel­l­aisia päät­täjiä tulee. Mut­ta se on selvä, että tule­vat val­tu­us­tot ja lau­takun­nat joutu­vat keskus­puis­ton rajaa miet­timään paljon.

Keskus­puis­toa uhkaa korkein­taan se, että siitä tulee paljon suosi­tumpi, kos­ka sen läheisyy­teen tulee tuhan­sia asukkai­ta. Jonkun silmis­sä tämä on paha asia, toisen mielestä keskus­puis­tos­ta on sitä enem­män iloa, mitä use­ampi sitä käyttää.

Keskus­puis­ton melu­alueen kaavail­tu rak­en­t­a­mi­nen liit­tyy Helsin­gin suun­nitelmi­in muut­taa moot­tori­ti­et kaduk­si (bule­vardeik­si) Kehä I:n sisäl­lä. Näin saadaan asun­to­ja 80 000 ihmiselle ja saadaan yli kymme­nen neliök­ilo­metriä maa­ta autoil­ta ihmisille. Jos tästä suun­nitel­mas­ta joudu­taan naa­purikun­tien autoil­i­joiden mielik­si luop­umaan, merk­it­see se val­tavaa tap­pi­o­ta luon­to- ja virk­istysar­voille. Bule­var­di­en pääli­iken­nemuo­to ovat pikaraitio­vaunut, vai­h­toe­hdot perus­tu­vat kumipyöräli­iken­teeseen. Jostakin muual­ta nuo neliök­ilo­metrit on sil­loin otet­ta­va rak­en­tamiselle. Siinä menee met­sää ja maisemaa.

102 vastausta artikkeliin “Tuhotaanko keskuspuisto?”

  1. Suurelta määrältä epä­selvyyk­siä väl­tyt­täisi­in, jos yleiskaa­van vek­torimuo­toiset GIS-aineis­toon perus­tu­vat ver­siot eivät olisi salaisia.

  2. Jäl­jelle jäävien ohuiden keskus­puis­ton kaistalei­den käyt­töä voisi lisätä niin, että niden keskelle raken­netaan lehmuk­sil­la reunustet­tu bule­var­di, ja noiden lehmusten viereen sit­ten taloja. 🙂

  3. Entä jos keskus­puis­tos­ta tehtäisi­inkin oikea puis­to koko eteläpään osalta. Iso­ja nur­mi­aluei­ta ja asun­to­ja reunoil­la. Vähän niinkuin Man­hat­tan. Umpimet­sää keskus­puis­tossa riit­tää Hyvinkäälle saakka.

  4. “Yleiskaavas­sa raken­net­tavak­si on merkit­ty jokainen pik­seli, jos­ta pienikin nurk­ka on suun­nitel­tu rakennettavaksi.”

    Yleiskaavas­sa voidaan osoit­taa myös rak­en­tamista viher­alueen puolelle. Tämän ker­toi yleiskaa­va-arkkite­hti Piimies, kun kysyin, mah­dol­lis­taako yleiskaa­va rak­en­tamisen tämän kuvan alueille. Kyl­lä mahdollistaa.

    Toki rajaus voi kulkea Keskus­puis­tossakin met­sää säästäväm­min, mut­ta takei­ta ei ole ennen kuin tarkem­mat suun­nitel­mat on ole­mas­sa. Täl­laisen epä­var­muu­den vuok­si olisi hyvä, jos yleiskaavas­sa määriteltäisi­in pik­se­lei­den lisäk­si jotkin vähän tarkem­mat lin­jat täl­lais­ten merkit­tävien viher- ja raken­nusaluei­den rajap­in­nas­sa. Esim. sanal­lis­es­ti. Tämä olisi strate­gista, ei vain väljää.

    P.S. olen antanut itseni ymmärtää, että Maunulas­sa kuo­hut­taa myös(/etenkin?) se Met­sälän puoleisen soiron pois­t­a­mi­nen, se iso länt­ti Keskus­puis­ton itäre­unas­sa Maali­iken­nek­skuk­sen pohjoispuolella.

  5. Mat­ti Arpo­nen teki hyvää työtä, hänelle kiitos. Tot­ta, Pirkko­laan ei pitäisi koskea, eli Pirkkolantien koko pohjois­puoli jo koko pitkä etelärinne pitäisi säästää, melu­aluet­ta tai ei.

  6. Menee taimen­puro Haa­gas­sa. Törkeä rikos pistää puro­ja betoniputki­in tai ojik­si repi­en vielä koko kasvil­lisu­us val­uma-alueelta, mut­ta ei kai se teitä kiin­nos­ta, kun talvel­la meni jo puoltoista kilo­metriä taimen­puroa Saurin ja Sin­nemäen valvoes­sa rak­en­tamista. Näyt­tää käyvän niin, että mitä vähem­män vihreät ovat kiin­nos­tunei­ta vihreästä, niin sitä kovem­pi kan­na­tus gallupis­sa. Onnek­si tämä kehi­tys lop­puu kun puheen­jo­hta­ja vai­h­tuu johonkin sosiaalitapaukseen.

  7. Minus­ta Keskus­puis­ton tai met­sän aluet­ta voidaan hyvin pienen­tää, ei noin suur­ta met­sää keskel­lä kaupunkia tarvi­ta. Jos halu­aa men­nä met­sään voi sit­ten men­nä vaik­ka Nuuk­sioon tai Sipoonkorpeen.

  8. Mis­tä Soin­in­vaara tietää,että mis­sä ne rajat menee jos ne ker­ran myöhem­min määritel­lään? Ps. Ko.kohdalla ei ole moottoritietä.

    1. Mis­tä Soin­in­vaara tietää,että mis­sä ne rajat menee jos ne ker­ran myöhem­min määritel­lään? Ps. Ko.kohdalla ei ole moottoritietä.

      Olimme virkami­esten kanssa tutus­tu­mas­sa alueeseen ja meille näytet­ti­in, mihin asti suun­nitelmien mukaan rak­en­t­a­mi­nen ulot­tuisi. Sen jäl­keen pois­timme joitakin pik­se­leitä kaavas­ta, joten ne suun­nitel­mat eivät tietenkään ole sel­l­aise­naan voimas­sa. Yritin esit­tää eilen lau­takun­nas­sa, että virast5o merk­it­sisi suun­nitel­mansa maas­toon, jot­ta ei tulisi vääristä tiedoista johtu­via pelko­ja, mut­ta tämä on mah­do­ton­ta, kos­ka niistä suun­nitelmista ei ole viral­lisia päätöksiä.
      Jatkos­sakin on kun­nal­lispoli­itikko­ja, jot­ka kyl­lä pitävät huol­ta siitä, ettei mitään tui­ki type­r­ää pääse keskus­puis­tossa tapahtumaan.

  9. “…merkit­täviä virk­istysar­vo­ja siel­lä ei ole – eikä luon­toar­vo­ja, kos­ka kyse on pääasi­as­sa 1960-luvul­la met­site­tys­tä pellosta.” 

    Nyt ovat tain­neet olla väärät asiantun­ti­jat liik­keel­lä. Kyseisel­lä alueel­la keskus­puitossa, aivan Hämeen­lin­nan­väylän vier­essä, on mm. jo pitkään tun­net­tu äärim­mäisen uhanalaisen taime­nen lisään­tymisaluei­ta ja vaaran­tuneen koskikaran talve­htimisaluei­ta. Myös Kivi­haan lähde sijait­see täl­lä alueel­la ja käsit­tääk­seni sieltä nyt­tem­min on löy­det­ty myös liito-oravare­vi­ire­jä. Selvästi olisi aihet­ta käy­dä alueen luon­toar­vot vielä uudem­man ker­ran läpi jos päätök­sen­teko on perus­tunut näin puut­teel­lisi­in pohjatietoihin.

  10. Ris­to Pel­to­la:
    Mat­ti Arpo­nen teki hyvää työtä, hänelle kiitos. Tot­ta, Pirkko­laan ei pitäisi koskea, eli Pirkkolantien koko pohjois­puoli jo koko pitkä etelärinne pitäisi säästää, melu­aluet­ta tai ei.

    Siihen Pirkkolan urheilupuis­ton ja uur­nale­hdon jät­timäiselle parkkiken­tälle voisi rak­en­taa pari kort­telia. Parkkik­set moniker­roksiseen halliin.

    Aivan Hämeen­lin­nan­väylän var­res­sa on kyl­lä myös aikamoista joutomaata.

  11. “Varsi­nainen ongel­ma on Pirkkolan kohdal­la, jos­sa aikanaan Pirkkolan urheilupuis­to on raken­net­tu keskelle keskuspuistoa.”

    Voisiko seu­raa­van perusko­r­jauskier­roksen yhtey­dessä siirtää nämä urheilupuis­ton toimin­not, edes sen han­kalim­min sijait­se­van uima­hallin parkkipaikkoi­neen Pirkkolantien var­teen nykyisen parkkipaikan kohdalle, nykyisen urheilupuis­toon johta­van tien itäpuolelle?

    Samal­la saataisi­in urheilupuis­to uima­hallei­neen parem­pi­en joukkoli­iken­ney­hteyk­sien eli Pirkkolantien bussien ja tule­vaisu­udessa raide-550:n äärelle. Nythän per­ille asti pääsee vain ker­ran tun­nis­sa ma-pe klo 8–18 kulke­val­la spaget­tibus­sil­in­jal­la 36.

  12. En osaa pitää uskot­ta­vana sitä, että kaupunkibule­vardit mah­dol­lis­taisi­vat virk­istysaluei­den säästämisen. Ilman kaupunkibule­varde­ja ei esimerkik­si Keskus­puis­toa kaven­net­taisi Hämeen­lin­nantien reunal­ta, kos­ka sat­tumoisin Hämeen­lin­nantie nyt sat­tuu rajau­tu­maan Keskus­puis­toon, ja sat­tumoisin sisää­na­joväylän reunus­tamista taloil­la kut­su­taan kaupunkibulevardisaatioksi. 

    Koke­muk­seni perus­teel­la yleen­sä bule­vardis­aa­tio­ta ajavien taho­jen näyt­tö virk­istysaluei­den puo­lus­tamis­in­tres­seistä on aika olema­ton, jol­loin näyt­tää siltä, että nämä bule­vardit ovat kep­pi­hevo­nen kaupunkimet­sien hävit­tämiseen. Argu­men­toin­ti kaupunkibule­var­di­en puoles­ta on siis näiltä osin fal­skia ja valheellista.

    Lisää asukkai­ta merk­it­see aina lisää myös auto­ja, vaik­ka näistä asukkaista kuin­ka suuri osa olisikin autot­to­mia. Jokainen, jon­ka pitää sään­nöl­lis­es­ti liikkua ruuh­ka-aikoina esimerkik­si Koske­lantiel­lä, tietää, mitä nämä bule­vardit tuli­si­vat ole­maan. Liikenne vetää eri­no­mais­es­ti aina Koske­lantien alku­un saak­ka. Sit­ten noin puoli­toista kilo­metriä madel­laan käve­ly­vauh­tia, ihan riip­pumat­ta siitä, istu­taanko bus­sis­sa tai autossa. Mikäs siinä, kyl­lä sel­l­aisen var­rel­la voi asua, jos halu­aa. Mut­ta entäs jos halu­aa sieltä mah­dol­lisim­man pian pois?

    Ihmis­ten toiveisi­in vetoami­nen — kuten siihen, että mah­dol­lisim­man moni halu­aa asua Helsin­gin keskus­tas­sa — heit­tää poli­ti­ikan roskako­ri­in. Poli­ti­ikalla on myös ohjailu­vaiku­tus, ja sen pitää perus­tua johonkin muuhun visioon kuin kansalais­ten näkemiseen kulut­ta­ji­na ja näi­hin oletet­tui­hin kulu­tus­pref­er­ens­sei­hin sopeu­tu­miseen. Helsin­gin kas­vat­tamisa­ja­tus on yksi sovel­lus siitä poli­ti­ikkanäke­myk­ses­tä, jos­sa poli­ti­ik­ka alis­te­taan taloudelle, kui­h­dute­taan olemasta. 

    Jos Helsinki­in keskitetään lisää asukkai­ta, vedoten kysyn­tään, halu­un asua Helsingis­sä, olisi has­sua, ellei tämä kysyn­nän ja tar­jon­nan laki koskisi myös palvelui­ta, mukaan­lukien työ­paikat, joiden luulisi loogis­es­ti käyt­täy­tyvän asun­to­jen tavoin eli keskit­tyvän, jos keskus­taan tule­vat ihmisetkin, asumaan, tekemään työtä ja naut­ti­maan siitä urbaanista elämästä, jota kaupunkibule­var­di­en havain­neku­vatkin esit­tävät. Olisi tietysti hyvä, jos Por­nai­sis­takin saataisi­in pis­toraide Stadi­in, mut­ta saman tar­jon­nan ja kysyn­nän lain mukaan se ei ole kan­nat­tavaa, joten tule­vat sieltä Helsinki­in asioidak­seen ja tehdäk­seen töitä lisään­tyvässä määrin, jos ker­ran asioi­ta keskitetään Helsinki­in. Kaik­ki eivät voi eivätkä saa tehdä etätöitä, joten olisi ehkä kuitenkin ihan o.k. olla vaikeut­ta­mat­ta näi­den elämää entisestään.

    Näis­sä keskusteluis­sa vaa­di­taan aina vas­tae­hdo­tuk­sia, että minne sit­ten. Min­ul­la­han ei ole asi­aan minkään­laista äänioikeut­ta tai Maankäyt­tö- ja raken­nus­lain tarkoit­ta­maa osal­lisen ase­maa, joten ei min­un tarvit­sisi sanoa tähän mitään. Osall­isharhaise­na kuitenkin otan kan­taa tähänkin: kyl­lä niitä asun­to­ja mah­tuu ainakin Malmin lento­ken­tälle, Kes­ki-Pasi­laan, Tuusu­lan­väylän, Län­siväylän ja Itäväylän var­teen tarkasti valit­tui­hin paikkoi­hin ja sel­l­aisille katvealueille kuin Kaare­las­sa on esimerkik­si Hämeen­lin­nan­väylän ja Kalan­nin­tien välisessä kainalos­sa. Tämä sel­ven­nyk­sek­si myös niille, jot­ka epäilevät min­un vas­tus­ta­van sisää­na­joväylien var­sir­ak­en­tamista kategorisesti. 

    En vas­tus­ta, vaan peräänku­u­lu­tan rehellistä argu­men­toin­tia. Kat­son, että kaupunkibule­varde­ja ihmelääk­keenä pitävä yksiääni­nen hurma­henkisyys kaipaa vastapain­ok­seen kri­it­tistä ään­tä. Yleinen mielipi­de on help­po manip­u­loi­da houkut­televil­la havain­nekuvil­la, jois­sa kat­uelämä uusien uljaiden kaupunkibule­var­di­en var­sille esitetään peräti eteläeu­roop­palaisek­si. No, niitä havain­neku­via on aina, vähän niinkuin pikaruokaketju­jen tuotekuvissakin.

  13. ” Jos tule­vat päät­täjät ovat paho­ja ja ilkeitä, kaupunkia ei ylipään­sä pelas­ta mikään. Minä en usko, että sel­l­aisia päät­täjiä tulee. Mut­ta se on selvä, että tule­vat val­tu­us­tot ja lau­takun­nat joutu­vat keskus­puis­ton rajaa miet­timään paljon.”
    Hei Osmo. Myös mekään jot­ka yritämme puo­lus­taa Helsin­gin jatku­vasti väheneviä luon­non­ti­laisia met­siä emme uskoneet että sel­l­aisia päät­täjiä tulisi. Mut­ta valitet­tavasti sel­l­aisia on jo nyt. Ja enem­män kuin saisi olla. Toiv­ot­tavasti kun­nal­lis­vaaleis­sa ensi vuon­na äänestäjät huomioi­vat mm Vihrei­den lau­takun­takäyt­täy­tymisen Var­tiosaaren, Keskus­puis­ton ja Tuo­marinkylän kohdalla.

  14. “Ongel­mana on yleiskaa­van esit­tämi­nen pik­se­likaa­vana. Se ei ole tarkkara­jainen, vaan perus­tuu hehtaarin (100 m x 100 m) ruu­tu­i­hin. Täl­lä halu­taan alle­vi­iva­ta yleiskaa­van yleis­lu­on­toisu­ut­ta ja sitä, että tarkat rajat vede­tään aikanaan ase­makaavo­ja tehtäessä, jol­loin paikallisi­in olo­suhteisi­in voidaan kiin­nit­tää paljon parem­min huomiota.”

    Oikeusvaikut­teisen ja oikeas­t­aan laki­in rin­nas­tu­van kaavakar­tan esit­tämi­nen pik­se­limössönä on epäon­nis­tunut inno­vaa­tio. Vielä kun kaavoit­ta­ja perusteli tätä sil­lä, että vaik­ka yleiskaavaa ei pitäisi lukea tarkasti mut­ta näin käytän­nössä kuitenkin tehdään, lop­putu­los on, että pik­se­leitä lue­taan kuin piru raa­mat­tua. Mut­ta luot­ta­mus­mies voi vain luot­taa, että virkamies on oike­as­sa, vai miten se menikään 😉

    1. Kun yleiskaavaa ale­taan jalöostaa ase­makaavak­si, se sama luot­ta­mus­mieselin päät­tää siitäkin. Suik­si kuvitel­ma, että paha virkamie4s höynäyt­tää herkkäuskoista lau­takun­taa, on vähän vainoharhainen.

  15. Mikko Num­melin:
    Suurelta määrältä epä­selvyyk­siä väl­tyt­täisi­in, jos yleiskaa­van vek­torimuo­toiset GIS-aineis­toon perus­tu­vat ver­siot eivät olisi salaisia.

    Tämänkin keskustelun avauk­sen ja itse keskustelun perus­teel­la ymmärtää, mik­si “tarkko­ja” rajo­ja “sisältäviä” aineis­to­ja ei ole ollut tarkoituk­sen­mukaista ottaa julk­isu­u­teen. Sik­si, että rajat eivät ole ase­makaavoina toimen­pan­tavu­u­den kannal­ta tarkko­ja. Mikäli muo­dos­tu­isi käsi­tys, että yleiskaa­va “määrää” keskus­puis­ton rajan juuri sen­tilleen johonkin tietyyn sijain­ti­in, se käsi­tys olisi väärä.

    Vaik­ka yleiskaa­va esitet­täisi­in vek­tori­ra­jauksin, jot­ka oli­si­vat kar­tal­la eksak­tis­sa sijain­nis­sa ja sitä myöten niil­lä olisi tarkat sijain­nit myös maas­tossa, se EI TARKOITTAISI sitä, että rajauk­sen pitäisi ase­makaavas­sa olla metrin tai edes kymme­nen metrin tarkku­udel­la siinä kohti. Sik­si tätä kaavaa kut­su­taankin YLEISkaavaksi.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun yleiskaavaa ale­taan jalöostaa ase­makaavak­si, se sama luot­ta­mus­mieselin päät­tää siitäkin. Suik­si kuvitel­ma, että paha virkamie4s höynäyt­tää herkkäuskoista lau­takun­taa, on vähän vainoharhainen.

    En tiedä kuka höynäyt­tää ketäkin, mut­ta poli­ti­ikan suun­ta lie­nee selvä. Poli­itikko halu­aa rak­en­taa, gryn­deri halu­aa rak­en­taa, virkamie­skin on samaan suun­taan kallel­laan, val­taosa äänestäjistä kat­se­lee sivus­ta, ja luon­nol­la ei ole olikein omaa kan­taa asi­aan. Lop­putu­los on sama kuin se on vihrei­den syntya­joista asti ollut — Keskus­puis­toa ja muitakin luon­toaluei­ta nakerretaan.

  17. PIrkkolan urheilupuis­ton kohdal­la suun­nitel­ma menee kir­jaimel­lis­es­ti met­sään kaven­ta­mal­la keskus­puis­toa aivan liikaa. Vaik­ka tiivistä kaupunki­rak­en­tamista kan­natan, ei se todel­lakaan tarkoi­ta, että tuho­taan upeaa keskus­puis­toa näi­den kort­telei­den rak­en­tamisel­la. Kun puis­to ker­ran on tuhot­tu, se ei tule koskaan takaisin. Eri­laisia risu-ros­ka-pult­sari­pusikoi­ta löy­tyy esimerkik­si viereis­es­tä Maunulas­ta usei­ta — lisärak­en­t­a­mi­nen mielu­um­min niihin.

    PIk­se­likar­tas­ta ei tolkkua ota, mut­ta esim. tääl­lä ole­vis­sa havain­neku­vis­sa (s.4)
    http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015‑6.pdf
    Hämeen­lin­nantien itäpuoli välil­lä Pirkkolantien pohjois­puolel­la on puis­ton osalta aika masen­ta­va tynkä. Fik­sumpaa olisi pistää Hämeen­lin­nantien viereen koko välille Pirkkolantie-Kehä I ain­oas­taan melu­ai­ta, ja säästää hieno puisto.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun yleiskaavaa ale­taan jalöostaa ase­makaavak­si, se sama luot­ta­mus­mieselin päät­tää siitäkin. Suik­si kuvitel­ma, että paha virkamie4s höynäyt­tää herkkäuskoista lau­takun­taa, on vähän vainoharhainen.

    Onko sit­ten paha lau­takun­ta ja herkkäuskoinen virkamies, vähem­män vain­o­harhainen vai­h­toe­hto, edel­lisen vastakohtana?

    Mielestäni pahu­u­den mah­dol­lis­ta­va pik­se­likart­ta on ongel­ma. Keski­a­jal­la syn­tyi monia kivo­ja kaupunke­ja, noitavain­oista huoli­mat­ta (, vai niidenkö ansiosta?). 

    Ehkä eläisimme edelleenkin parati­i­sis­sa, jos mon­et lau­takun­nan jäsenet, virkamiehet ja jotkut kaupunkisu­un­nit­teli­jat eivät olisi haukan­neet bulkki­beton­ista, teräk­ses­tä ja lasista sekä rumista, liian korkeista julk­i­sivuista tehtyä (myrkyl­listä?) omppua.

    PS. Kan­nat­taa pohtia ero­ja esimerkik­si Astrid Lind­grenin Buller­by’n sekä kaupunkibule­var­di- ja Koivusaari-suun­nitelmien välil­lä. Jos uusi Melukylä pitää vält­tämät­tä tehdä, tulee sen mielestäni olla esiku­vansa kaltainen.

  19. Keskus­puis­toa supis­te­taan tehdyl­lä ehdo­tuk­sel­la Hämeen­lin­nantien var­ren lisäk­si Maunulan­metsän ja Met­sälän­metsän kohdal­la Met­sälän­tien var­res­sa 12 pix­elil­lä (12 hehtaar­il­la). Tässä pik­selialueen raja on 30 metrin etäisyy­del­lä pääulkoilureitistä.

    Voimas­saol­evas­sa yleiskaavas­sa vuodelta 2002, jon­ka val­tu­us­to hyväksyi 2004–2006, Keskus­puis­to on ain­oa kohde, jol­la on eri­ty­is­merk­in­tä ja oma rajaus 2–5 metrin tarkku­udel­la, korostaen kohteen tärkeyttä.
    Yleiskaa­van poh­jal­ta on tehty Keskus­puis­toa suo­jele­maan ase­makaa­vat, viimeisim­män nykyi­nen val­tu­us­to hyväksyi kak­si vuot­ta sit­ten, 29.1.2014 juuri Maunulan ja Pirkkolan kohdal­ta. Val­tu­us­to oli yksimielinen.

    Toki ymmär­rän kart­ta-ammat­ti­laise­na, että 100 metrin pik­selin reuna on yleen­sä tarkku­udeltaan +- 50 metriä kumpaankin suun­taan. Mon­et nykyiset raken­nuk­set ovat puistopik­selin sisäl­lä, mut­ta ei niitä var­maankaan ole tarkoi­tus purkaa.

    Kan­natan Keskus­puis­ton säi­lyt­tämistä tarpeel­lise­na uusillekin asukkaille.

    PS. Hämeen­lin­nantien var­teen on var­masti tarpeel­lista lait­taa meluvalli.

  20. Jouni Mar­tikainen: Vaik­ka yleiskaa­va esitet­täisi­in vek­tori­ra­jauksin, jot­ka oli­si­vat kar­tal­la eksak­tis­sa sijain­nis­sa ja sitä myöten niil­lä olisi tarkat sijain­nit myös maas­tossa, se EI TARKOITTAISI sitä, että rajauk­sen pitäisi ase­makaavas­sa olla metrin tai edes kymme­nen metrin tarkku­udel­la siinä kohti. Sik­si tätä kaavaa kut­su­taankin YLEISkaavaksi. 

    Vek­torimuo­toinen kart­ta, joka nykyisel­läänkin on ole­mas­sa, mut­ta jota ei halu­ta antaa jul­ki, olisi paljon parem­pi esi­tystyökalu kuin pik­se­likart­ta. Voi kun joku vuo­taisi tuon salaisen ver­sion jonnekin.

    Jos halu­taan kuva­ta epä­var­muuk­sia tiet­ty­jen vyöhykkei­den kohdal­la, ne voidaan esit­tää omi­na rajal­in­joinaan, esimerkik­si eril­lis­inä puis­ton ja kaupunki­rak­en­tamisen vyöhyk­keen takara­joina, joiden väli­in jäisi “vielä huu­tokau­pan ole­vaa” aluetta.

    1. Kyl­lä tuo pik­se­likarft­ta on juuri niin tark­ka kuin se tarkku­us, jol­la päätök­sen­teko nyt tehdään. Se ei muu­tu muuk­si, vaik­ka se julka­istaisi­in vektorimuodossa.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä tuo pik­se­likarft­ta on juuri niin tark­ka kuin se tarkku­us, jol­la päätök­sen­teko nyt tehdään. Se ei muu­tu muuk­si, vaik­ka se julka­istaisi­in vektorimuodossa.

    Yleiskaa­van pik­se­likart­ta on aidosti ongel­malli­nen luon­toaluei­den suh­teen, kos­ka pik­selit tarkoit­ta­vat yksisu­un­taista “jous­toa”. Yleiskaa­va siis näyt­tää vihreäm­mältä kuin todel­lisu­udessa on, kos­ka osa viher­aluei­den vier­essä ole­vien rak­en­tamispik­se­lei­den kort­telite­hokku­ud­es­ta voidaan ase­makaavoituk­ses­sa siirtää viheralueille.

    En olisi opti­misti­nen sen enem­pää virkami­esten kuin päät­täjienkään suh­teen. Vaalit ovat tulos­sa ja luon­toalueet ja kaavoitus tule­vat nouse­maan keskeisik­si vaa­likysymyk­sik­si riip­pumat­ta siitä, käsit­teleekö val­tu­us­to yleiskaavaa ennen vai jäl­keen vaalien. Tästä huoli­mat­ta en usko tule­vien kun­tapäät­täjien ole­van niin paljon nyky­isiä parem­pia, että suh­tau­tu­isin luot­tavaisin mielin pikselikaavaan.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä tuo pik­se­likarft­ta on juuri niin tark­ka kuin se tarkku­us, jol­la päätök­sen­teko nyt tehdään. Se ei muu­tu muuk­si, vaik­ka se julka­istaisi­in vektorimuodossa.

    Tuo pik­se­likart­ta on juuri niin epä­tark­ka kuin se tarkku­us jol­la päätök­sen­teko nyt tehdään. Ja vielä muis­tut­taisin että pik­se­limuo­to valit­ti­in juuri sik­si että sen kaut­ta voidaan osoit­taa yleiskaavae­hdo­tuk­sen kart­taan enem­män asuinrakentamista.

  23. Ihmette­len aidosti, minne vihrei­den arvot ovat men­neet. Soin­in­vaaran pitäisi tule­vaisu­u­teen katso­vana henkilönä ymmärtää, kuin­ka tärkeitä viher­alueet ovat ihmis­ten henkiselle hyv­in­voin­nille. Ja jo pelkästään Suomen sitou­tu­mi­nen Pari­isin ilmas­tosopimuk­seen edel­lyt­tää met­sänielu­jen säi­lyt­tämistä. En ymmär­rä, mis­sä maail­mas­sa Soin­in­vaara elää.
    Kaikkein eniten ihmette­len kir­joituk­ses­sa kohtaa, jos­sa nau­re­taan niille, jot­ka eivät sokeasti usko päät­täjien viisauteen. Antaako, Ode, sinus­ta viimeaikainen poli­it­ti­nen toim­inta syytä uskoa päät­täji­in? Minus­ta ei anna.

  24. Nykyisen kokoinen, lain­voimainen, kart­toi­hin jo merkit­ty Keskus­puis­to tulee säi­lyt­tää kokon­aisu­udessaan. Kaik­ki rak­en­tamisen mah­dol­lis­ta­vat pik­selit pois sieltä. Tämä on nimeno­maan vihreä arvovalinta. 

    Keskus­puis­tossa on jo nyt huo­mat­ta­vat van­han met­sän luon­toar­vot ja seu­raa­van 100 v. jäl­keen aina vaan parem­mat. Pöpe­liköt, pusikot, met­sät, lehdot jne. on jo asutet­tu. Joka neliösent­ti tarvi­taan. Satakieli palasi eilen. Ekosys­teemi­palve­lut ovat täysin vält­tämät­tömiä kaupunki­laisillekin vaik­ka kuin­ka halu­aisi vier­aan­tua luon­nos­ta. Luon­toasiantun­ti­joi­ta ihan omas­ta ryh­mästäkin voisi kuun­nel­la, tietoa on paljon tarjolla. 

    Yleiskaaval­u­on­nos edus­taa van­hanaikaista, epäin­no­vati­ivista ja huonoa suun­nit­telua, jos­sa luon­toar­vo­ja vähen­netään vaik­ka niitä pitäisi lisätä. Pääkaupunkiseudun kun­nat pitää yhdis­tää vaik­ka pakol­la, niin tulee järkeväm­pää aluesuunnittelua.

    Ne nykyiset “vihreät” , jot­ka eivät sitoudu puo­lus­ta maan viher­aluei­ta vaan suo­ras­taan aja­vat hurma­henkistä Helsin­gin kasvupoli­ti­ikkaa hin­nal­la mil­lä hyvän­sä, pitää vai­h­taa vaaleissa. 

    Nyt on vihreil­lä näytön paik­ka kun etelä­suo­ma­laisit­tain harv­inaista van­haa met­sää voisi säästää ja suo­jel­la ihan keskel­lä Helsinkiä. Val­ta näem­mä todel­la sokaisee.

    #keskus­puis­ton puoles­ta. Lisää luo­toa kaupunki­in, ei vähemmän.

  25. Nykyisen kokoinen, lain­voimainen, kart­toi­hin jo merkit­ty Keskus­puis­to tulee säi­lyt­tää kokon­aisu­udessaan. Kaik­ki rak­en­tamisen mah­dol­lis­ta­vat pik­selit pois sieltä. Tämä on nimeno­maan vihreä arvovalinta. 

    Keskus­puis­tossa on jo nyt huo­mat­ta­vat van­han met­sän luon­toar­vot ja seu­raa­van 100 v. jäl­keen aina vaan parem­mat. Pöpe­liköt, pusikot, met­sät, lehdot jne. on jo asutet­tu. Joka neliösent­ti tarvi­taan. Satakieli palasi eilen. Ekosys­teemi­palve­lut ovat täysin vält­tämät­tömiä kaupunki­laisillekin vaik­ka kuin­ka halu­aisi vier­aan­tua luon­nos­ta. Luon­toasiantun­ti­joi­ta ihan omas­ta ryh­mästäkin voisi kuun­nel­la, tietoa on paljon tarjolla. 

    Yleiskaaval­u­on­nos edus­taa van­hanaikaista, epäin­no­vati­ivista ja huonoa suun­nit­telua, jos­sa luon­toar­vo­ja vähen­netään vaik­ka niitä pitäisi lisätä. Pääkaupunkiseudun kun­nat pitää yhdis­tää vaik­ka pakol­la, niin tulee järkeväm­pää aluesuunnittelua.

    Ne nykyiset “vihreät” , jot­ka eivät sitoudu puo­lus­ta maan viher­aluei­ta vaan suo­ras­taan aja­vat hurma­henkistä Helsin­gin kasvupoli­ti­ikkaa hin­nal­la mil­lä hyvän­sä, pitää vai­h­taa vaaleissa. 

    Nyt on vihreil­lä näytön paik­ka kun etelä­suo­ma­laisit­tain harv­inaista van­haa met­sää voisi säästää ja suo­jel­la ihan keskel­lä Helsinkiä. Val­ta näem­mä todel­la sokaisee.

    #keskus­puis­ton puoles­ta. Lisää luo­toa kaupunki­in, ei vähemmän.

  26. Jaana Kan­ni­nen:

    Ihmette­len aidosti, minne vihrei­den arvot ovat men­neet. Soin­in­vaaran pitäisi tule­vaisu­u­teen katso­vana henkilönä ymmärtää, kuin­ka tärkeitä viher­alueet ovat ihmis­ten henkiselle hyv­in­voin­nille. Ja jo pelkästään Suomen sitou­tu­mi­nen Pari­isin ilmas­tosopimuk­seen edel­lyt­tää met­sänielu­jen säi­lyt­tämistä. En ymmär­rä, mis­sä maail­mas­sa Soin­in­vaara elää. 

    Keskimääräi­nen suo­ma­lainen on niin yksinker­tainen, että kun oman talon ympäril­lä on met­sää, ajatel­laan että nyt on luon­toa säästynyt ja eletään oikein luon­toys­täväl­lis­es­ti, ja kun ollaan nor­maalis­sa kaupunkiym­päristössä mis­sä ei paljon hirviä asu, ajatel­laan että nyt on luon­toa tuhot­tu ja tämä on kaikille kauhea­ta. Ei ymmär­retä sitä aivan yksinker­taista logi­ikkaa, että mitä tiivi­im­min ihmiset asu­vat, sitä vähem­män tarvit­see pui­ta kaataa. Pääkaupunkiseudul­la on viimeisen 60 vuo­den aikana pan­tu yllin kyllin met­sää mata­lak­si yhdyskun­tarak­en­teen levitessä kuin öljyvuo­to mer­essä, mut­ta eipä siitä ole paljon valitet­tu, kun ajatel­laan että kaik­ki on hyvin jos omas­ta ikku­nas­ta näkyy pui­ta. Kuitenkin luon­toa on tuhoutunut kokon­aisuute­na enem­män kuin vai­h­toe­hdos­sa jos­sa olisi raken­net­tu tiivistä kaupunkia.

    Jos kat­so­taan tule­vaisu­u­teen ja ajatel­laan kestävää kehi­tys­tä, on ihan selvää että tästä eteen­päin pitää rak­en­taa tiivi­im­min kuin on viime vuosikymmenet tehty, mut­ta se on hyvin vaikeaa mei­dän normien takia ja kos­ka se suo­ma­lainen halu­aa kum­minkin asua väljästi jos­sain oravien kave­ri­na. Suo­ma­lainen halu­aa tuho­ta luon­toa jot­ta pääsee asumaan luon­non­läheis­es­ti, ja kun on siinä tavoit­teessa onnis­tunut, on sitä mieltä että mitään ei saisi enää koskaan rak­en­taa kenellekään muulle jot­ta luon­toa ei vaan tuhoutuisi.

  27. Ja nythän meil­lä ajatel­laan että moot­tori­ti­etkin ovat luon­toa, ja niitä ei saa rak­en­taa kos­ka motarien melu­alueil­la on “virk­istysar­vo­ja” ja eläimetkin var­maan tykkää niistä.

  28. Tago Mago: Keskimääräi­nen suo­ma­lainen on niin yksinker­tainen, että kun oman talon ympäril­lä on met­sää, ajatel­laan että nyt on luon­toa säästynyt ja eletään oikein luon­toys­täväl­lis­es­ti, ja kun ollaan nor­maalis­sa kaupunkiym­päristössä mis­sä ei paljon hirviä asu, ajatel­laan että nyt on luon­toa tuhot­tu ja tämä on kaikille kauhea­ta. Ei ymmär­retä sitä aivan yksinker­taista logi­ikkaa, että mitä tiivi­im­min ihmiset asu­vat, sitä vähem­män tarvit­see pui­ta kaataa. Pääkaupunkiseudul­la on viimeisen 60 vuo­den aikana pan­tu yllin kyllin met­sää mata­lak­si yhdyskun­tarak­en­teen levitessä kuin öljyvuo­to mer­essä, mut­ta eipä siitä ole paljon valitet­tu, kun ajatel­laan että kaik­ki on hyvin jos omas­ta ikku­nas­ta näkyy pui­ta. Kuitenkin luon­toa on tuhoutunut kokon­aisuute­na enem­män kuin vai­h­toe­hdos­sa jos­sa olisi raken­net­tu tiivistä kaupunkia.

    Jos kat­so­taan tule­vaisu­u­teen ja ajatel­laan kestävää kehi­tys­tä, on ihan selvää että tästä eteen­päin pitää rak­en­taa tiivi­im­min kuin on viime vuosikymmenet tehty, mut­ta se on hyvin vaikeaa mei­dän normien takia ja kos­ka se suo­ma­lainen halu­aa kum­minkin asua väljästi jos­sain oravien kave­ri­na. Suo­ma­lainen halu­aa tuho­ta luon­toa jot­ta pääsee asumaan luon­non­läheis­es­ti, ja kun on siinä tavoit­teessa onnis­tunut, on sitä mieltä että mitään ei saisi enää koskaan rak­en­taa kenellekään muulle jot­ta luon­toa ei vaan tuhoutuisi.

    Ihan nyt silleen aikuis­ten oikeesti: onko Suomes­sa met­sälu­on­to lop­pumas­sa? Eikö sitä ole ympäri­in­sä koko maas­sa ja Helsingistäkin muu­ta­man kilo­metrin päässä. Luon­to ei Suomes­ta lopu eikä luon­to kuu­lu kaupunki­in. Ns. keskus­puis­ton kaltaista ryteikköä on Helsingistä sata km itään ja län­teen ja mon­ta sataa kilo­metriä pohjoiseen.

  29. Ongel­mana eivät ole pik­selit ja kart­ta, vaan yleinen välin­pitämät­tömyys ja päät­täjien lyhyt­näköisyys. Keskus­puis­to on vain sym­boli tässä epä­toivoises­sa tais­telus­sa kaupun­gin viher­aluei­den ja asukkaiden parem­man elämän­laadun puoles­ta. Kysymys ei ole ide­ol­o­gis­es­ta tais­telus­ta, ainakaan luon­non­puo­lus­ta­jien puolelta — hehtaari met­sää lapis­sa ei kor­vaa hehtaaria Helsingis­sä. Äärim­mäisen fanaat­tista on sen sijaan usko asut­tamisen keskit­tämisen hyö­ty­i­hin — sitä ei yleisessä diskurssis­sa voi edes kyseenalais­taa, kos­ka elämän­sisältön­sä Putouk­ses­ta saa­va sukupolvi, joka kul­jet­taa hanuri­aan autol­la kaup­pakeskuk­seen, on laisku­udessaan val­in­tansa tehnyt.

  30. Muu­ta­man hehtaarin pal­s­ta lähilu­on­toa voi olla mon­elle paljon arvokkaampi alue kuin sata hehtaaria jos­sain kaukana, jonne vain hyvin har­va ehtii tai pääsee. Lähilu­on­toa pitäisi arvot­taa sen mukaan, miten moni ihmi­nen, myös van­hus tai lap­si, sen pääsee näkemään tai koke­maan, ja esimerkik­si mon­tako ker­taa sen vuo­den aikana voi nähdä tai kokea. (Harv­inaiset ja uhanalaiset asi­at ovat tuon lisäk­si sit­ten ihan erik­seen harkit­tavia juttuja.)

    Jos joku halu­aa vain seiniä ympärilleen, talo­muure­ja näkökent­tään­sä rajoit­ta­maan, suosit­te­len hänelle vanki­lan sel­l­iä. Jopa lehmätkin ovat innois­saan, kun pää­sevät tal­ven jäl­keen pilt­tuis­taan ulos laa­jem­malle niitylle, tai luon­non hel­maan kir­maile­maan. Ihmi­nenkin kaipaa vapaut­ta, luon­toa ja avaria näkymiä ympärilleen.

    Luon­to on suurimpia aarteita­mme. Kaupungeis­sa sitä edus­taa tai sen kor­vaa lähilu­on­to, puis­tot ja virk­istysalueet. Jos jotkut tekovihreät eivät tätä (ihmisen tarvet­ta nähdä, kuul­la ja kokea ympäril­lään LÄHELLÄ ole­vaa luon­toa ja vehreyt­tä) ymmär­rä, ja luule­vat, että virk­istysalue tarkoit­taa vain Isoa Robaa, ovat ere­htyneet raskaasti. 

    On mielestäni oikeas­t­aan aika fal­skia, suo­ras­taan usko­ma­ton­ta petkut­tamista, että jotkut keskittäjä/tiivistäjät esiintyvät/ovat esi­in­tyneet sel­l­aisen joukon lis­toil­la, joka käyt­tää itses­tään nimeä “Vihreät”.

    Mieleen nousee vääjäämät­tä eräs tule­via kauhu­ja suo­ras­taan dra­maat­tisel­la taval­la ennakoi­va lause O.P.:n yhdestä kir­jas­ta, sivul­ta 260, kap­paleesta “Rautaryt­mejä”: “Hal­lit­se­vak­si päävärik­si jää yksi­toti­nen ja koru­ton vihertävän har­maa.” Onko vihreisi­in päässyt solut­tau­tu­maan ankeaa kaupunkiku­vaa ja har­maut­ta ihan­noi­va, vaar­alli­nen joukko?

    Liika hurma­henkisyys ja keskit­tämi­nen on vaar­al­lista. Se voi johtaa ‘nykya­jan keski­tysleirei­hin’, eli keskitet­ty­i­hin, suuri­in asun­tokasarmei­hin ja niiden myötä syn­tyvi­in ongelmi­in. Todel­lis­ten vehrey­den, vihrey­den ja lähilu­on­non ystävien tulisi tehdä SELKEÄ pesäero bru­taalia beto­nia ja mer­en­täyt­töjä jumaloivaan ja sitä kaikkialle tunke­maan pyrkivään joukkoon.

  31. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Keski­a­jal­la syn­tyi monia kivo­ja kaupunke­ja, noitavain­oista huoli­mat­ta (, vai niidenkö ansiosta?). 

    Muis­tutet­takoon — taas ker­ran — että noitavain­ot eivät olleet keskiaikana.

  32. Hei vaan,

    Haas­taisin sin­ut ja muut keskusteli­jat pohti­maan näitä usein tois­tet­tu­ja väit­tämiä tiivistämisen “ekol­o­gisu­ud­es­ta”. Ne eivät sit­tenkään vaiku­ta yksiselit­teiseti tot­ta vaan enem­mänkin sar­jas­samme “urbaan­it leg­en­dat”. Viit­taan mm. tähän tutkimuk­seen ja artikke­li­in: “Myyt­ti tiivi­istä ekokaupungista – eli ker­to­mus siitä miten aja­tusharhas­ta tuli val­lit­se­va totu­us” http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/31/myytti-tiiviista-ekokaupungista-eli-kertomus-siita-miten-ajatusharhasta-tuli

    Lisäk­si kan­nat­ta vilka­ista Mari Vaat­to­vaaran HS vieraskynäar­tikke­li. Vaat­to­vaara on kaupunki­maanti­eteen pro­fes­sori Helsin­gin yliopis­tossa. “Tiivi­in rak­en­tamisen ihanne vie harhateille. On kyseenalaista, syn­nyt­tääkö Helsin­gin kan­takaupun­gin välit­tömään läheisyy­teen rak­en­t­a­mi­nen toiv­ot­tu­ja kasautumisetuja.”
    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1457412296014

    Tiivistämisen “edut” ovat siis vähin­täänkin kyseenalaisia. Meil­lä on jo nyt toimi­va joukkoli­ikenne ja pyöräi­lykut­tuurikin ete­nee, hyvä. Näil­lä on suurem­pi vaiku­tus liikku­misen ener­gia­jalan­jäl­keen kuin sil­lä, että asu­taan pil­ven­pi­irtäjis­sä. Kun tiivi­istä kaupungista lähde­tään joukol­la muualle, niin ihan saman ver­ran sitä ben­saa kuluu autois­sa ja lentokoneis­sa oli suun­ta kaupunki­in tai sieltä pois. 

    Minus­takin sopii tiivistää rak­en­tamista entisille rat­api­hoille ja teol­lisu­usalueille, rak­en­taa korkeampia talo­ja jos ker­ran raken­netaan, purkaa homevau­ri­oiset ja sisäil­mavau­ri­oiset lähiöt ja kor­va­ta ne uusil­la jne. Eli hyö­dyn­tää jo ole­mas­sa ole­va infra siel­lä mis­sä sitä on. 

    Sen­si­jaan Keskupuis­toa ei edes tarvitse rak­en­taa, se on TARPEETONTA.

    Koko yleiskaa­van perus­tuu ns. nopean väestönkasvun olet­ta­maan vaik­ka aivan yhtä perustel­lusti se voisi perus­tua myös las­ket­tuun perus­vai­h­toe­htoon, jon­ka mukaan väk­iluku on vuon­na 2030 noin 700 000 eli 93 000 henkeä nyky­istä korkeampi. Tässä on suuri ero, eli varaudu­taanko rak­en­ta­maan 250 000 asukkaalle vai 93 000 asukkaalle? kts. laskel­mat: http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/tilastot-ja-tutkimukset/vaesto/vaesto-ja-vaestonmuutokset/
    80 % näistä uusista asukkaista on nopean väestönkasvun ennus­teessa arvioitu tule­van ulko­mail­ta. Jos näin nyt jostain syys­tä todel­la tapah­tu­isi, niin kyl­lä Espooseen, Van­taal­lle, Sipooseen ja radan­var­teen asun­to­ja mah­tuu varsinkin kun pääka­punkiseudun kun­nat pitää saa­da yhteiseen alue­su­un­nit­telu­un vaik­ka väkisin.

    Olet­teko myös huo­man­neet, että yleiskaavas­sa on lasken­nalli­nen ns. kaavavaran­to eli siinä on varat­tu aluei­ta KAKSINKERTAINEN määrä oletet­tuun tarpeeseen näh­den. Eli pik­se­leitä on piir­ret­ty liki 500 000 uudelle asukkaalle! Eli muut­ta­mal­la ole­tuk­sia saadaan ihan matemaat­tis­es­ti säi­lytet­tyä Keskus­puis­to ja paljon muitakin viher­aluei­ta. Ei kai viher­alueille rak­en­t­a­mi­nen nyt mikään itseis­ar­vo ole? Ei kai ainakaan Vihreille?

    Hämeen­lin­nantien var­ren kaupunkibule­vardista siis pitää luop­ua, mut­ta se ei ole mikään ongel­ma tässä mit­takaavas­sa ja aikaper­spek­ti­ivis­sä mis­tä puhutaan. Tämä vilkkaiden, meluis­ten ja ilmanepäpuh­tauk­sista kär­sivien tei­den­var­sien var­relle rak­en­t­a­mi­nen ei sekään ole ongel­ma­ton­ta. Mainio markki­noin­tin­i­mi muuten tämä “bule­var­di” suomen ilmas­tossa 🙂 Arkkite­htipi­ireis­sä on jopa pohdit­tu miten noi­hin paikkoi­hin voidaan ollenkaan rak­en­taa jos kum­minkin on tarkoi­tus, että ikku­nan voisi ava­ta, parvek­keesta naut­tia, saa­da auringonva­l­oa asun­toon jne. Jopa kaupunkibule­var­di ajatuk­sen isä Pent­ti Murole on jo kauhuis­saan, eli ettei niitä voi hutkia joka paikkaan jne. kts. http://penttimurole.blogspot.fi/2016/03/bulevardit-kolmaskohtuuhintaisuuden.html . “Kaupunkibule­var­di­en ilman­laadus­ta ilmestyi ilmati­eteen laitok­sen tekemä selvi­tys. Siis siinä vai­heessa, kun koko yleiskaa­va-aineis­to, joka perus­tuu kaupunkibule­vardiuskoon, oli jo tehty valmi­ik­si. Rapor­tis­sa osoite­taan kiis­tat­tomasti kaupunkibule­var­di­en ter­veysriskit. On selvää että tei­den var­sien muu­raami­nen umpeen korkeil­la raken­nuk­sil­la kerää pien­hiukka­sia ja työn­tää niitä ympäröivi­in asun­toi­hin sisällekin ikkunoiden raoista – meluhaitoista puhu­mat­takaan.” https://hulluarkkitehti.fi/2014/12/01/helsingin-yleiskaava/

    Keskus­puis­toa ei myöskään PIDÄ rakentaa.
    Suomen Latu: Terveys‑, virk­istys ja liikuntasyyt:
    http://www.suomenlatu.fi/vaikuta/lausunnot/2016/02/helsingin-yleiskaavaluonnos-ja-viheralueiden-merkitys.html

    Luon­to- ja ympäristöjär­jestöt: Luon­non itseis­ar­vo, ekosys­teemi­palve­lut ihmiselle, Helsin­gin met­sis­sä on kar­toitet­tu­ja luon­toar­vo­ja niin että osa pitäisi suo­jel­la: https://helsinginmetsat.fi/about/

    Väite, että Keskus­puis­to on “joutomaa­ta ja pusikkoa” ja että vas­taavaa met­sää löy­tyy pil­vin pimein joka­puolelta on yksinker­tais­es­ti väärä. 

    Keskus­puis­toa ei ole hoidet­tu talous­met­sänä yli 100 vuo­teen eli se kuu­luu etelä-suo­ma­laisit­tain harv­inaiseen häviävän pie­neen n. 2 % van­ho­jen met­sien häviävään vähemmistöön.

    Lisää perustelu­ja Kes­pus­puis­ton puoles­ta löy­tyy mm. adres­simme allekir­joit­ta­jien liki 600 kommentista:
    http://www.adressit.com/keskustelu/150966/start/500#519

    Täl­laista yleiskaavaa ei pidä mis­sään nimessä hväksyä. Poli­itikko­jen on vaa­dit­ta­va uudet suun­nitel­mat virkamiehiltä ja asetet­ta­va innovoin­nin perus­lähtöko­hdak­si luon­to-arvo­jen huomioonot­ta­mi­nen Helsin­gin tule­vaisu­u­den valttina.

    Asumisen pitää olla ihmis­ar­voista Helsingis­sä jatkossakin.

    Luon­non- ja ihmisen suo­je­luter­veisin, Susanna

    1. Sunan­na Pitkänen
      Tuo “tutkimus” kaupunki­a­sumisen hiil­i­jalan­jäl­jestä pää­tyi siihen, ettei ero ole merkit­tävä, kun vakioidaan tulota­so ja per­hekoko. Siinä ei ollut kuitenkaan lainkaan tutkit­tu tiivi­in kaupunki­rak­en­teen (ratik­ka ja hissi) hiil­i­jalan­jälkeä, vaan tiivi­inä kaupunki­rak­en­teena pidet­ti­in sel­l­aisia aluei­ta kuin Pak­i­la. Lisäk­si siinä oli kovin ten­denssimäisiä tapo­ja laskea kaukoläm­mön (=jäteläm­pöä) hiil­i­jalan­jälkeä eikä siinä edes otet­tu huomioon sitä, että pääpolt­toaine Helsingis­sä on kaukoläm­pö eikä kivi­hi­ili tai turve.
      On selvää, että omavaraistaloudessa haja-asu­tusalueel­la asu­va elää ekol­o­gisem­min kuin rikas helsinkiläi­nen, mut­ta on myös yhtä selvää, että auto­ton kalli­o­lainen elää ekol­o­gisem­min kuin yhtä rikas nur­mi­järveläi­nen kah­den auton­sa kanssa. 

      Kaik­ki ennus­teet muut­toli­ik­keestä toteu­tu­vat, kos­ka Helsinki­in tulee juuri niin paljon ihmisiä kuin tänne päästetään tule­maan. Sen näkee asun­to­jen hin­noista. Minus­ta mei­dän tulee kun­nioit­taa ihmis­ten asum­is­toivei­ta. Oikea tarve mita­ta asun­to­jen tarvet­ta Helsingis­sä olisi kysyä kaik­il­ta suo­ma­laisil­ta, kuin­ka moni olisi halukas muut­ta­maan Helsinki­in, jos voisi vai­h­taa nykyisebn asun­ton­sa kus­tan­nuk­sit­ta asun­toon Helsin­gin kantakaupungissa. 

      Mut­ta keskus­puis­ton osalta tarvi­taan vielä paljon hark­in­taa. Olisin erit­täin surilli­nen, jos Hämeen­lin­nan väylän bule­vardis­oin­nista ja ratikas­ta joudut­taisi­in luop­umaan. Se olisi hyvin ben­san­hajuinen aja­tus. Tarkem­mat päätök­set keskus­puis­ton osalta tehdään joskus 2030-luvul­la. Ongel­mat­to­mia siinä ovat aluieet radan eteläpuolel­la, jos­sa raken­net­tavak­si on suun­nitel­tu lähin­nä äsket­täin met­sitet­tyä pel­toa melu­alueel­la,. jol­la ei ole san­ot­tavia virk­istysar­vo­ja. Se Maunulan majan lähel­lä ole­va alue tulee tutkia tarkasti ase­makaavoituk­sen yhtey­dessä. Pirkkolan urheilupuis­tonko­hdal­la on lähin­nä huono­ja vai­h­toe­hto­ja. Ehkä se ratik­ka ei mene niin pohjoiseen. 

      Hyvin ongel­mallise­na pidän aja­tus­ta, että Helsingillä on eri­tyi­nen velvol­lisu­us suo­jel­la van­ho­ja met­siä, kun maaseudul­la ne on kaik­ki alis­tet­tu puu­pel­lok­si. Helsin­gin viher­aluei­ta tulee minus­ta tarkastel­la virk­istysar­vo­jen kannal­ta. Lajien suo­jelulle Suomes­ta on löy­det­tävä helpom­pia ja halvem­pia kohtei­ta. Täl­lä viit­taan ajatuk­si­in, ettei keskus­puis­ton lähelleäkään saa kaavoit­taa asu­tus­ta, kos­ka keskus­puis­tolle tulisi liikaa käyttäjiä.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Sunan­na Pitkänen
        Tuo “tutkimus” kaupunki­a­sumisen hiil­i­jalan­jäl­jestä pää­tyi siihen, ettei ero ole merkit­tävä, kun vakioidaan tulota­so ja per­hekoko. Siinä ei ollut kuitenkaan lainkaan tutkit­tu tiivi­in kaupunki­rak­en­teen (ratik­ka ja hissi) hiil­i­jalan­jälkeä, vaan tiivi­inä kaupunki­rak­en­teena pidet­ti­in sel­l­aisia aluei­ta kuin Pak­i­la. Lisäk­si siinä oli kovin ten­denssimäisiä tapo­ja laskea kaukoläm­mön (=jäteläm­pöä) hiil­i­jalan­jälkeä eikä siinä edes otet­tu huomioon sitä, että pääpolt­toaine Helsingis­sä on kaukoläm­pö eikä kivi­hi­ili tai turve.
        On selvää, että omavaraistaloudessa haja-asu­tusalueel­la asu­va elää ekol­o­gisem­min kuin rikas helsinkiläi­nen, mut­ta on myös yhtä selvää, että auto­ton kalli­o­lainen elää ekol­o­gisem­min kuin yhtä rikas nur­mi­järveläi­nen kah­den auton­sa kanssa. 

        Kaik­ki ennus­teet muut­toli­ik­keestä toteu­tu­vat, kos­ka Helsinki­in tulee juuri niin paljon ihmisiä kuin tänne päästetään tule­maan. Sen näkee asun­to­jen hin­noista. Minus­ta mei­dän tulee kun­nioit­taa ihmis­ten asum­is­toivei­ta. Oikea tarve mita­ta asun­to­jen tarvet­ta Helsingis­sä olisi kysyä kaik­il­ta suo­ma­laisil­ta, kuin­ka moni olisi halukas muut­ta­maan Helsinki­in, jos voisi vai­h­taa nykyisebn asun­ton­sa kus­tan­nuk­sit­ta asun­toon Helsin­gin kantakaupungissa. 

        Mut­ta keskus­puis­ton osalta tarvi­taan vielä paljon hark­in­taa. Olisin erit­täin surilli­nen, jos Hämeen­lin­nan väylän bule­vardis­oin­nista ja ratikas­ta joudut­taisi­in luop­umaan. Se olisi hyvin ben­san­hajuinen aja­tus. Tarkem­mat päätök­set keskus­puis­ton osalta tehdään joskus 2030-luvul­la. Ongel­mat­to­mia siinä ovat aluieet radan eteläpuolel­la, jos­sa raken­net­tavak­si on suun­nitel­tu lähin­nä äsket­täin met­sitet­tyä pel­toa melu­alueel­la,. jol­la ei ole san­ot­tavia virk­istysar­vo­ja. Se Maunulan majan lähel­lä ole­va alue tulee tutkia tarkasti ase­makaavoituk­sen yhtey­dessä. Pirkkolan urheilupuis­tonko­hdal­la on lähin­nä huono­ja vai­h­toe­hto­ja. Ehkä se ratik­ka ei mene niin pohjoiseen. 

        Hyvin ongel­mallise­na pidän aja­tus­ta, että Helsingillä on eri­tyi­nen velvol­lisu­us suo­jel­la van­ho­ja met­siä, kun maaseudul­la ne on kaik­ki alis­tet­tu puu­pel­lok­si. Helsin­gin viher­aluei­ta tulee minus­ta tarkastel­la virk­istysar­vo­jen kannal­ta. Lajien suo­jelulle Suomes­ta on löy­det­tävä helpom­pia ja halvem­pia kohtei­ta. Täl­lä viit­taan ajatuk­si­in, ettei keskus­puis­ton lähelleäkään saa kaavoit­taa asu­tus­ta, kos­ka keskus­puis­tolle tulisi liikaa käyttäjiä.

        https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/FiiG6DYB

        https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/tutkimus-suomalainen-haluaa-väljää-asumista-vaikka-suuntaus-on-tiiviiseen‑1.192015

        https://yle.fi/uutiset/3–10240397

        http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tutkimus-suomalaiset-vastustavat-kaupungistumista-keskustan-aanestajat-vasta-kolmanneksi-huolestuneimpia-maaseudusta/795792/

        Ihmiset ei halua asua kaupungissa.

      2. Ei kukan ole väit­tänyt, että enem­mistö halu­aisi asua kaupungeis­sa vaan että nyky­istä use­ampi halu­aa ja sik­si asun­to­ja on raken­net­ta­va kaupunkei­hin lisää.

  33. Sakke:

    Jos joku halu­aa vain seiniä ympärilleen, talo­muure­ja näkökent­tään­sä rajoit­ta­maan, suosit­te­len hänelle vanki­lan sel­l­iä. Jopa lehmätkin ovat innois­saan, kun pää­sevät tal­ven jäl­keen pilt­tuis­taan ulos laa­jem­malle niitylle, tai luon­non hel­maan kir­maile­maan. Ihmi­nenkin kaipaa vapaut­ta, luon­toa ja avaria näkymiä ympärilleen. 

    Kyl­lähän ihmiset itse osaa­vat päät­tää mitä halu­a­vat. Jos joku halu­aa asua tiivi­isti raken­netus­sa kaupungis­sa, niin kuvit­teletko tosi­aan että hän muut­taa mielipi­det­tään näi­den tietoisku­je­si perusteella?

    Sakke:
    Luon­to on suurimpia aarteita­mme. Kaupungeis­sa sitä edus­taa tai sen kor­vaa lähilu­on­to, puis­tot ja virk­istysalueet. Jos jotkut tekovihreät eivät tätä (ihmisen tarvet­ta nähdä, kuul­la ja kokea ympäril­lään LÄHELLÄ ole­vaa luon­toa ja vehreyt­tä) ymmär­rä, ja luule­vat, että virk­istysalue tarkoit­taa vain Isoa Robaa, ovat ere­htyneet raskaasti. 

    Jos ja kun tästäkin maas­ta kuitenkin löy­tyy ihmisiä, jot­ka ovat sitä mieltä että virk­istysalue tarkoit­taa Iso Robaa, niin eikö ole oikein että heille sel­l­ainen alue löy­tyy. Itse var­maan osaat hakeu­tua sel­l­aiselle virk­istysalueelle, joka sin­ua miellyttää.

    Sakke:

    Liika hurma­henkisyys ja keskit­tämi­nen on vaar­al­lista. Se voi johtaa ‘nykya­jan keski­tysleirei­hin’, eli keskitet­ty­i­hin, suuri­in asun­tokasarmei­hin ja niiden myötä syn­tyvi­in ongelmi­in. Todel­lis­ten vehrey­den, vihrey­den ja lähilu­on­non ystävien tulisi tehdä SELKEÄ pesäero bru­taalia beto­nia ja mer­en­täyt­töjä jumaloivaan ja sitä kaikkialle tunke­maan pyrkivään joukkoon.

    Pieni nyanssiero keski­tysleirien ja Helsin­gin välil­lä on se, että Helsingistä voi pois­tua ihan mil­loin vain halu­aa. Suosit­te­len mikäli ei kaupunki­a­sumis­es­ta eri­tyis­es­ti pidä. Itse nautin tiivi­istä asu­tuk­ses­ta, sil­lä se takaa mm. hyvät palve­lut lähel­lä. Kysymys, joka on esitet­ty täl­läkin blogilla use­asti, kai­her­taa mieltäni: “mik­si Suomen kaupunkia ei saa rak­en­taa kaupunki­maisen tiivi­ik­si kun niin moni siitä on valmis mak­samaan?” Jos ei pidä tiivi­istä asu­tuk­ses­ta, voi vali­ta useista sadoista Suomen kun­nista. Jos taas halu­aa asua kaupunki­maises­sa ympäristössä, on Suomes­sa vain yksi vai­h­toe­hto ja se näkyy hin­nois­sa, valitettavasti.

  34. vta­pio: Muis­tutet­takoon – taas ker­ran – että noitavain­ot eivät olleet keskiaikana.

    Oletko asi­as­ta täysin varma?

    1. Kivikaupun­gin kas­vat­ti. Kat­so vaik­ka googlew­sta ennen kuin kir­joi­tat tänne. Ruot­sis­sa noitavain­o­jen huip­pukausi oli 1660–80.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun yleiskaavaa ale­taan jalöostaa ase­makaavak­si, se sama luot­ta­mus­mieselin päät­tää siitäkin. Suik­si kuvitel­ma, että paha virkamie4s höynäyt­tää herkkäuskoista lau­takun­taa, on vähän vainoharhainen.

    Käsit­tääk­seni tässä on se juridi­nen ongel­ma, että yksikään tule­vista ase­makaavoista tehtävä val­i­tus ei tule men­emään läpi jos perus­tana on hyväksyt­ty yleiskaa­va. Että kyl­lä täl­lä on suuri merk­i­tys mitä nyt päätetään Keskus­puis­ton osalta. Selvyy­den vuok­si yleiskaavapäätök­sen pitää olla yksiselit­teinen: Kaik­ki rak­en­tamisen mah­dol­lis­ta­vat pik­selit pois nykyisen Keskus­puis­ton rajauk­sen sisältä.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        On muitakin tapa päät­tää maankäytöstä kuin valitukset.

        Ei ole todel­lisia keino­ja. Sil­lä ain­oas­ta asia mitä päät­täjiä kiin­nos­taa on raha vaik­ka se pitäisi AINA olla viimeinen asia mil­lä on merkitystä.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Kivikaupun­gin kas­vat­ti. Kat­so vaik­ka googlew­sta ennen kuin kir­joi­tat tänne. Ruot­sis­sa noitavain­o­jen huip­pukausi oli 1660–80.

    Kat­son asi­aa avaram­min, en yksi­no­maan Helsin­gin tai Ruot­si-Suomen kannal­ta. Pyrin vält­tämään näkökul­mani rajoit­tamista liian kapeaksi. 

    Noitu­us tuomit­ti­in jo mm. Paavalin kir­jeessä Galatealaisille. Voi toki olla, että vain­o­jen huip­pukausi nimeno­maan Ruot­sis­sa ajoit­tui maini­t­ulle lyhyelle ajanjaksolle. 

    Toisaal­ta, vain aika lyhyen ajan­jak­son on nykyi­nen paran­nus­ta kaipaa­va kaupunkisu­un­nit­telun pimeä kausi onnek­si kestänyt. Muu­tok­sen tarve on kuitenkin aivan ilmeinen. Kysynkin: Mik­si van­hem­man kaupunkisu­un­nit­telun ja arkkite­htu­urin jäl­keen­sä jät­tämät jäl­jet miel­lyt­tävät ihmis­ten silmää paljon nyky­istä bru­taalia suun­nit­te­lu­ta­paa enemmän? 

    Eivätkö edes retket Ital­ian tai Sak­san pit­toreskien kaupunk­inäkymien pari­in ole anta­neet lainkaan ajat­telemisen aihet­ta? En tarkoi­ta kuitenkaan täl­lä sitä, että tääl­lä pitäisi apinoi­da vain sokeasti mui­ta, vaan löytää parem­pia vai­h­toe­hto­ja. Nyt, kun yksi kokeilu on osoit­tau­tunut huonok­si (men­nyt siis päin Pirkkalaa), on jo syytä aika antaa enem­män sijaa paremmalle. …

  37. Brändöbo: Kyl­lähän ihmiset itse osaa­vat päät­tää mitä halu­a­vat. Jos joku halu­aa asua tiivi­isti raken­netus­sa kaupungis­sa, niin kuvit­teletko tosi­aan että hän muut­taa mielipi­det­tään näi­den tietoisku­je­si perusteella?

    Jos ja kun tästäkin maas­ta kuitenkin löy­tyy ihmisiä, jot­ka ovat sitä mieltä että virk­istysalue tarkoit­taa Iso Robaa, niin eikö ole oikein että heille sel­l­ainen alue löy­tyy. Itse var­maan osaat hakeu­tua sel­l­aiselle virk­istysalueelle, joka sin­ua miellyttää.

    Pieni nyanssiero keski­tysleirien ja Helsin­gin välil­lä on se, että Helsingistä voi pois­tua ihan mil­loin vain halu­aa. Suosit­te­len mikäli ei kaupunki­a­sumis­es­ta eri­tyis­es­ti pidä. Itse nautin tiivi­istä asu­tuk­ses­ta, sil­lä se takaa mm. hyvät palve­lut lähel­lä. Kysymys, joka on esitet­ty täl­läkin blogilla use­asti, kai­her­taa mieltäni: “mik­si Suomen kaupunkia ei saa rak­en­taa kaupunki­maisen tiivi­ik­si kun niin moni siitä on valmis mak­samaan?” Jos ei pidä tiivi­istä asu­tuk­ses­ta, voi vali­ta useista sadoista Suomen kun­nista. Jos taas halu­aa asua kaupunki­maises­sa ympäristössä, on Suomes­sa vain yksi vai­h­toe­hto ja se näkyy hin­nois­sa, valitettavasti.

    Asun usei­den naa­pure­it­teni kanssa juuri sel­l­aises­sa kaupunkiym­päristössä Helsingis­sä, jos­ta pidämme. Se ei ole mitään sat­tumaa, vaan val­in­to­jemme tulos. Asuinympäristön ole­muk­sel­la on ollut merkit­tävä rooli valin­nois­sa, viimek­si ja myös sitä ennen.

    Ongel­ma, joka asuinalueel­leni ja sen lähiym­päristöön on tekemäl­lä tehty, on syn­tynyt tiivistäjien päässä, kos­ka he halu­a­vat muut­taa väk­isin asuinympäristömme luon­net­ta, sen viihty­isyyt­tä ja monipuolisu­ut­ta suuresti heiken­täen, otta­mat­ta huomioon asukkaiden jo mon­een ker­taan ilmais­tu­ja mielip­iteitä asiasta. 

    Mik­si ihmeessä nyky­is­ten, alueel­laan viihtyvien asukkaiden pitäisi muut­taa pois tuli­joiden tieltä? Etsikööt muual­ta omat onnelansa. Suomes­sa maa­ta riit­tää muual­lakin, sil­lä maas­samme ei ole muual­la pula maa-alas­ta. Emme mekään ole purka­mas­sa Kalasa­ta­maa, tai Mer­i­hakaa, vaik­ka syitä löytäisimmekin.

    Tiivistäjil­lä ei ole moraal­ista oikeut­ta moi­seen, puut­tua tois­t­en ympäristöön. Tehkööt niitä tiivi­itä asun­to­ja ja talo­rykelmiä (niitä kaipaav­ille) omien talo­jen­sa päälle, ympärille, ja vaik­ka aiem­paa use­ampi­in kel­larik­er­roksi­in maan alle. Sit­ten­pä nähtäisi­in, kel­paisi­vatko enää heillekään tai muille.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaik­ki ennus­teet muut­toli­ik­keestä toteu­tu­vat, kos­ka Helsinki­in tulee juuri niin paljon ihmisiä kuin tänne päästetään tulemaan.

    Tämä on perustel­lumpaa argu­men­tooin­tia kuin useim­miten käyt­tämäsi outo “asun­top­u­la”. Ratkai­se­va tek­i­jä muu­ton määrän suh­teen on se, paljonko Helsin­ki halu­aa kaavoit­taa. Mitään pakkoa tai eri­ty­isä tarvet­ta tähän suun­taan ei ole. Kaivopuis­toon olisi var­masti tuli­joi­ta, jos sinne kaavoitet­taisi­in lisää asun­to­ja. On eri asia onko täl­laises­sa pakkaamises­sa mitään järkeä.

    Helsin­ki siis halu­aa kas­vat­taa asukas­määrään­sä, ja Helsin­ki toden­näköis­es­ti saa kaavoit­tami­in­sa asun­toi­hin asukkai­ta. Toden­näköis­es­ti asun­to­jen keski­hin­nat jatka­vat tässäkin tilanteessa kasvuaan, kuten ovat vas­taavas­sa tilanteessa jo vuosikym­meniä tehneet. (halpen­e­mis­ar­gu­ment­ti ei siis toden­näköis­es­ti päde)

    Sen näkee asun­to­jen hin­noista. Minus­ta mei­dän tulee kun­nioit­taa ihmis­ten asum­is­toivei­ta. Oikea tarve mita­ta asun­to­jen tarvet­ta Helsingis­sä olisi kysyä kaik­il­ta suo­ma­laisil­ta, kuin­ka moni olisi halukas muut­ta­maan Helsinki­in, jos voisi vai­h­taa nykyisebn asun­ton­sa kus­tan­nuk­sit­ta asun­toon Helsin­gin kantakaupungissa. 

    Moni vai­h­taisi asun­ton­sa tosi­aan välit­tömästi, kos­ka tietää Helsin­gin asun­to­jen ole­van markki­noil­la arvokkaampia. Käyt­tämäsi ter­mi “asum­is­toive” on eri jut­tu. Yrität vetää jut­tua taas vähän “kivikeskus­tan ihan­noin­nin” ja “tiivistämisen kaupunkia paran­ta­van vaiku­tuk­sen” suun­taan. Pääkaupun­gin keskus­tan asun­to­jen kysyn­tään / hin­toi­hin vakut­ta­vat vah­vasti esim. raha, val­ta, sta­tus ja urake­hi­tys, joten kan­nat­taa olla tark­ka käyte­tyis­sä termeissä.

    Tarkem­mat päätök­set keskus­puis­ton osalta tehdään joskus 2030-luvulla.

    Mut­ta tärkeimpiä ilmeis­es­ti juuri nyt.

    Hyvin ongel­mallise­na pidän aja­tus­ta, että Helsingillä on eri­tyi­nen velvol­lisu­us suo­jel­la van­ho­ja met­siä, kun maaseudul­la ne on kaik­ki alis­tet­tu puupelloksi.

    Keskus­puis­ton suo­jelu ei liene ensisi­jas­sa van­ho­jen met­sien suo­jelua, vaan kaupun­gin luon­tokeitaan säi­lyt­tämistä. Ehkä joil­lain kul­mil­la on myös luon­non­suo­je­lu­tarpei­ta — en tunne tilan­net­ta hyvin.

    Maaseudun met­sät ovat hyvää vauh­tia muut­tumas­sa puu­pel­loik­si, kiitos paljolti sen, että Helsin­gin vihreät tätä kehi­tys­tä aja­vat. (= bio­talouden kasvattamista)

  39. Juho Laatu:
    Maaseudun met­sät ovat hyvää vauh­tia muut­tumas­sa puu­pel­loik­si, kiitos paljolti sen, että Helsin­gin vihreät tätä kehi­tys­tä aja­vat. (= bio­talouden kasvattamista)

    Mikä on tämä kuu­luisa “puu­pel­to”? Yhtä lajia kas­va­va met­sä? Kos­ka Suomes­sa on erikois­tunut­ta alan tutkimus­ta, niin laita­m­pa tähän linkin: http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/c4-tree-species.htm

    Linkin sivul­ta selviää oikein hyvin, että Suomes­sa ei oikein ole merkit­tävää puu­la­jikir­joa. Havupui­ta 4 ja lehtipui­ta hie­man enem­män. Merk­i­tyk­sel­lisiä tosin vain kuusi, män­ty ja koivu­la­jit. Vaik­ka kuin­ka yritet­täisi­in, niin ei tässä köy­hässä maaperässä ja kylmässä ilmas­tossa tule koskaan muu­ta lajis­toa ole­maan. Lehtipuista suuri osa on kitukasvuista pen­sas­ta eikä niistä ole oikein iloa kenellekään. Jotain öttiäisiä lukuunottamatta.

    Kos­ka pienistä met­sä­pal­stoista — joi­ta on aika suuri osa nykyään — saa edes jotain tuloa joka ylit­tää menot, niin tot­ta­han toki kan­nat­taa kas­vat­taa yhtä lajia, kos­ka kor­juu ja hoito on helpompaa.

  40. Osmo Soin­in­vaara:

    Hyvin ongel­mallise­na pidän aja­tus­ta, että Helsingillä on eri­tyi­nen velvol­lisu­us suo­jel­la van­ho­ja met­siä, kun maaseudul­la ne on kaik­ki alis­tet­tu puu­pel­lok­si. Helsin­gin viher­aluei­ta tulee minus­ta tarkastel­la virk­istysar­vo­jen kannal­ta. Lajien suo­jelulle Suomes­ta on löy­det­tävä helpom­pia ja halvem­pia kohtei­ta. Täl­lä viit­taan ajatuk­si­in, ettei keskus­puis­ton lähelleäkään saa kaavoit­taa asu­tus­ta, kos­ka keskus­puis­tolle tulisi liikaa käyttäjiä.

    Helsin­ki voi täl­lä het­kel­lä tosi­asi­as­sa suo­jel­la vain omia van­ho­ja met­siään, joten niiden suo­jelem­i­nen on Helsin­gin velvol­lisu­us. Sen sijaan, että van­ha met­sä nähdään ongel­mana, se voidaan nähdä myös eri­tyisenä etuoikeutena. Minkä muun maail­man pääkaupun­gin alueel­la kas­vaa luon­non­ti­laista van­haa met­sää tai tavataan liito-oravia? 

    Niin kauan kuin todel­lisia velvoit­tei­ta luon­nonar­vo­jen mene­tys­ten kom­pen­soin­nille ei ole, puheet siitä, miten Helsin­gin viher­aluei­den rak­en­t­a­mi­nen säästää “met­sää ja maise­maa” jos­sakin toisaal­la, on pelkkää optimismia.

  41. Mika Välipirt­ti:
    Hei Osmo. Myös mekään jot­ka yritämme puo­lus­taa Helsin­gin jatku­vasti väheneviä luon­non­ti­laisia met­siä emme uskoneet että sel­l­aisia päät­täjiä tulisi. 

    Kuin­ka paljon luon­non­ti­laista met­sää pitää maan pääkaupungis­sa olla? San­o­taan nyt vaik­ka puolen tun­nin ajo­matkan päässä Erottajalta.

  42. RI eli riplo­mi-insinööri: Mikä on tämä kuu­luisa “puu­pel­to”? Yhtä lajia kas­va­va met­sä? Kos­ka Suomes­sa on erikois­tunut­ta alan tutkimus­ta, niin laita­m­pa tähän linkin: http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/c4-tree-species.htm

    Linkin sivul­ta selviää oikein hyvin, että Suomes­sa ei oikein ole merkit­tävää puu­la­jikir­joa. Havupui­ta 4 ja lehtipui­ta hie­man enem­män. Merk­i­tyk­sel­lisiä tosin vain kuusi, män­ty ja koivu­la­jit. Vaik­ka kuin­ka yritet­täisi­in, niin ei tässä köy­hässä maaperässä ja kylmässä ilmas­tossa tule koskaan muu­ta lajis­toa ole­maan. Lehtipuista suuri osa on kitukasvuista pen­sas­ta eikä niistä ole oikein iloa kenellekään. Jotain öttiäisiä lukuunottamatta.

    Kos­ka pienistä met­sä­pal­stoista – joi­ta on aika suuri osa nykyään – saa edes jotain tuloa joka ylit­tää menot, niin tot­ta­han toki kan­nat­taa kas­vat­taa yhtä lajia, kos­ka kor­juu ja hoito on helpompaa.

    Puu­pel­lon määritelmäsi on kohtu­ullisen osu­va, “yhtä lajia kas­va­va met­sä”. Suomes­sa puu­la­je­ja on vähem­män kuin monis­sa muis­sa met­säi­sis­sä paikois­sa. Met­sään ja luon­toon kuu­luu kuitenkin muu­takin kuin kookkaimpia pui­ta. Siel­lä pitäisi olla esim. met­säkirvisiä ja met­so­ja. Mon­et luon­non eliöt jäävät vaille kotia, jos yritämme kas­vat­taa vain yksi­la­jista kuusi‑, män­ty tai koivumet­sää. Sik­si Suomen met­sälu­on­non vai­h­t­a­mi­nen puu­pel­loik­si ei ole minus­ta hyvä aja­tus. Vaahter­am­et­siä ei tarvitse luon­tonäkökul­mas­ta kat­soen Suomeen vaa­tia, mut­ta kyl­lä niitäkin muu­tamia hyvin mah­tu­isi. Kitukasvui­sista pen­saista ei ole ehkä iloa met­sä­te­ol­lisu­udelle, mut­ta arvokas osa Suomen luon­toa nekin ovat. Jos met­sälön omis­ta­jalle ker­tyvä raha on ain­oa mit­tari, met­sä­pal­sto­ja kan­nat­taa ehkä tosi­aan kas­vat­taa yksi­la­jisi­na puupeltoina.

  43. Jaana Kan­ni­nen:
    Ihmette­len aidosti, minne vihrei­den arvot ovat men­neet. Soin­in­vaaran pitäisi tule­vaisu­u­teen katso­vana henkilönä ymmärtää, kuin­ka tärkeitä viher­alueet ovat ihmis­ten henkiselle hyvinvoinnille.
    […]
    Kaikkein eniten ihmette­len kir­joituk­ses­sa kohtaa, jos­sa nau­re­taan niille, jot­ka eivät sokeasti usko päät­täjien viisauteen. Antaako, Ode, sinus­ta viimeaikainen poli­it­ti­nen toim­inta syytä uskoa päät­täji­in? Minus­ta ei anna. 

    Poli­it­tisi­in päät­täji­in ei tietenkään kan­na­ta luot­taa. Ovat tehneet äly­va­pai­ta päätök­siä ennenkin, ja tekevät jatkossakin.

    Mut­ta vihrei­den arvoista en olisi huolis­sani. Jos Helsin­gin seudulle val­uu sato­jatuhan­sia asukkai­ta joka tapauk­ses­sa, niin kaupunkibule­vardit ovat ehdot­tomasti ekol­o­gisin ja kestävin tapa asut­taa hei­dät. Vai­h­toe­htona olisi jatkaa pel­tolähiöi­den rak­en­tamista Kehä III tasolle ja kauem­mas, mikä räjäyt­täisi autoli­iken­teen määrän, moninker­tais­taisi asumiseen käytet­tävän pin­ta-alan määrän ja samal­la vähen­täisi luon­non­ti­las­sa ole­vien aluei­den määrää paljon enem­män kuin kaupunkibule­vardit asuinkortteleineen.

    Jos halu­amme min­i­moi­da asumisen hai­tat ympäristölle, kaupunkibule­vardit ovat paras vaihtoehto.

  44. Daniel Fed­er­ley: Poli­it­tisi­in päät­täji­in ei tietenkään kan­na­ta luot­taa. Ovat tehneet äly­va­pai­ta päätök­siä ennenkin, ja tekevät jatkossakin.

    Mut­ta vihrei­den arvoista en olisi huolis­sani. Jos Helsin­gin seudulle val­uu sato­jatuhan­sia asukkai­ta joka tapauk­ses­sa, niin kaupunkibule­vardit ovat ehdot­tomasti ekol­o­gisin ja kestävin tapa asut­taa hei­dät. Vai­h­toe­htona olisi jatkaa pel­tolähiöi­den rak­en­tamista Kehä III tasolle ja kauem­mas, mikä räjäyt­täisi autoli­iken­teen määrän, moninker­tais­taisi asumiseen käytet­tävän pin­ta-alan määrän ja samal­la vähen­täisi luon­non­ti­las­sa ole­vien aluei­den määrää paljon enem­män kuin kaupunkibule­vardit asuinkortteleineen.

    Jos halu­amme min­i­moi­da asumisen hai­tat ympäristölle, kaupunkibule­vardit ovat paras vaihtoehto.

    Ekol­o­gisin tapa on tietenkin jät­tää uudet raken­nuk­set rak­en­ta­mat­ta ja väestö kas­vat­ta­mat­ta. Kos­kee tietenkin myös Nurmijärveä.

    Nur­mi­jär­ven ja Helsin­gin iänikuinen kisa uusista asukkaista ei ole hyvä peruste jatku­valle (epäekol­o­giselle) rak­en­tamiselle ja väestönkasvulle.

  45. Juho Laatu: Ekol­o­gisin tapa on tietenkin jät­tää uudet raken­nuk­set rak­en­ta­mat­ta ja väestö kas­vat­ta­mat­ta. Kos­kee tietenkin myös Nurmijärveä.

    Nur­mi­jär­ven ja Helsin­gin iänikuinen kisa uusista asukkaista ei ole hyvä peruste jatku­valle (epäekol­o­giselle) rak­en­tamiselle ja väestönkasvulle.

    Täy­tyy silti olla real­isti. Me emme oikein voi mitään sille, että Helsin­gin seudulle on tulos­sa kovasti uusia asukkai­ta. Sik­si kan­nat­taa keskit­tyä siihen, miten ne joka tapauk­ses­sa tule­vat uudet asukkaat saadaan parhait­en asutettua.

  46. Kuten jo aikaisem­min mainit­ti­in niin kaupunkibule­var­di­en rak­en­t­a­mi­nen tulee ajanko­htaisek­si vas­ta 2030-luvul­la joten yleiskaa­va voitasi­in niiden osalta käsitel­lä vas­ta n 10 vuo­den pästä. Ensin vuorossa oli­si­vat siis Kru­u­nun­vuoren­ran­ta, Malmin lento­ken­tä, Koivusaari, Var­tiosaari ym ja lisäk­si Espoo ja Van­taa tule­vat tut­tuun tapaan toim­i­maan puskureina uusien asukkaiden tunkeutues­sa pk-seudulle.

    1. Jos jokin pitää rakeb­n­taa 14 vuo­den päästä, se pitää lait­taa yhleiskaa­van nyt, kos­ka matkalla on paljon viiveitä. Sitä paisi, onhan esimerkik­si Malmin lento­ken­tän kaavoituk­ses­sa voita­va tietää, mil­laiseen kaupnki­rak­en­r­teeseen se tulee istuttaa.

  47. Daniel Fed­er­ley: Täy­tyy silti olla real­isti. Me emme oikein voi mitään sille, että Helsin­gin seudulle on tulos­sa kovasti uusia asukkai­ta. Sik­si kan­nat­taa keskit­tyä siihen, miten ne joka tapauk­ses­sa tule­vat uudet asukkaat saadaan parhait­en asutettua.

    Real­is­mia on ehkä se, että Helsin­gin poli­itikot eivät halua tyy­tyä vähäisem­pään kasvu­un. He kyl­lä voisi­vat lopet­taa kasvun mil­loin vain. Jatku­van tiivstämisen pysäyt­tämi­nen on siis real­isti­nen vai­h­toe­hto, jon­ka voisi toteut­taa, jos poli­itikot vain halu­aisi­vat tehdä niin.

    Nur­mi­jär­ven osalta päätök­sen tek­i­sivät nur­mi­järveläiset poli­itikot. Helsinkiläis­ten poli­itikko­jen ei tarvitse tästä välit­tää (eikä käyt­tää argu­ment­ti­na oman rak­en­tamisen puo­lus­telus­sa). Jos halu­aa vaikut­taa val­tion tai maakun­nan tasol­la koko alueen kehi­tyk­seen, päätök­sen voi tehdä tuol­la tasol­la. Mut­ta mikään ei siis pako­ta kasvu­un mil­lään tasol­la, vaan kyse on siitä, että poli­itikot melko sys­temaat­tis­es­ti halu­a­vat aina kas­vat­taa omaa yksikköään.

    Jos hyväksytään se, että Helsin­gin poli­itikot halu­a­vat kas­vat­taa väestömäärää ja tiivistää kaupunkia, sit­ten tietenkin val­i­taan tiivistämis­vai­h­toe­hdoista se mukavin. Min­un suosikki­ni voisi olla muu­ta­man tiivi­in keskuk­sen rak­en­t­a­mi­nen joukkoli­iken­teen runk­olin­jo­jen ole­mas­saole­vien asemien kohdalle, ja jät­tää jo raken­netut alueet pääasi­as­sa alku­peräis­ten suun­nitelmien mukaisik­si, tiivistämät­tömik­si. Perusteina jo hyvin raken­netun ympäristön kun­nioit­ta­mi­nen, viher­aluei­den säi­lyt­tämi­nen ja toimi­va joukkoliikenne.

  48. Juho Laatu: Kitukasvui­sista pen­saista ei ole ehkä iloa met­sä­te­ol­lisu­udelle, mut­ta arvokas osa Suomen luon­toa nekin ovat. 

    Eipä paljoa tarvitse Suomen met­siä kier­rel­lä että kitukasvuisia tiheikköjä, pen­saikko­ja ja pajukko­ja löytää enem­män kuin nähdä halu­aa. Suh­teel­lisen pieni osa met­sän­o­mis­ta­jista hoitaa met­siään ‘puu­pel­lon’ tasolle.

  49. antti: Eipä paljoa tarvitse Suomen met­siä kier­rel­lä että kitukasvuisia tiheikköjä, pen­saikko­ja ja pajukko­ja löytää enem­män kuin nähdä halu­aa. Suh­teel­lisen pieni osa met­sän­o­mis­ta­jista hoitaa met­siään ‘puu­pel­lon’ tasolle.

    Teol­lisen kasv­vatuk­sen hoito-ohjei­ta nou­dat­ta­mat­tomat talous­met­sät, luon­non­ti­laiset met­sät ja luon­non­mukaisem­min hoide­tut talous­met­sät ovat kai kuitenkin vähen­emään päin, ja puu­pel­lot kas­va­va tren­di. Yhden silmä hakee yhtä, toisen toista.

    Viitates­sani kitukasvuisi­in pen­saisi­in en tarkoit­tanut hoito-ohjei­den vas­tais­es­ti hoidet­tua met­sää, vaan lähin­nä niitä pen­sas­maisia kasvus­to­ja (ja muitakin kasve­ja ja eläim­iä), jot­ka eivät met­sä­te­ol­lisu­ut­ta kiin­nos­ta, mut­ta jot­ka ovat kuitenkin osa Suomen metsäluontoa.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos jokin pitää rakeb­n­taa 14 vuo­den päästä, se pitää lait­taa yhleiskaa­van nyt, kos­ka matkalla on paljon viiveitä. Sitä paisi, onhan esimerkik­si Malmin lento­ken­tän kaavoituk­ses­sa voita­va tietää, mil­laiseen kaupnki­rak­en­r­teeseen se tulee istuttaa.

    Radios­ta tuli juuri Kul­taku­ume. Siinä käsitelti­in Helsin­gin kult­tuu­rituho­laisia aika reip­pain ottein 🙂 . Ohjel­mas­sa oli paljon muu­takin kaupunkisu­un­nit­telu­un liit­tyvää kiin­nos­tavaa asiaa.

    http://areena.yle.fi/1–3359734#autoplay=true

  51. Sakke:

    Mik­si ihmeessä nyky­is­ten, alueel­laan viihtyvien asukkaiden pitäisi muut­taa pois tuli­joiden tieltä? Etsikööt muual­ta omat onnelansa. Suomes­sa maa­ta riit­tää muual­lakin, sil­lä maas­samme ei ole muual­la pula maa-alas­ta. Emme mekään ole purka­mas­sa Kalasa­ta­maa, tai Mer­i­hakaa, vaik­ka syitä löytäisimmekin.

    Tiivistäjil­lä ei ole moraal­ista oikeut­ta moi­seen, puut­tua tois­t­en ympäristöön.

    Se on nimeno­maan niin päin, yritä jo uskoa, että väljyy­den ystävil­lä on Suomes­sa val­tavasti varaa vali­ta asuin­paikkansa, mut­ta kaupungista pitävät ihmiset voivat asua vain Helsingis­sä. On täysin oikein ja reilua, että Helsinkiä raken­netaan niille jot­ka halu­a­vat oikean kaupun­gin asuin­paikak­seen, kun se ker­ran on ain­oa paik­ka Suomes­sa joka voi sel­l­aista ympäristöä tar­jo­ta, ja maaseu­tua kaipaa­vat voivat siir­tyä mihin tahansa muuhun kuntaan.

  52. Tago Mago: Se on nimeno­maan niin päin, yritä jo uskoa, että väljyy­den ystävil­lä on Suomes­sa val­tavasti varaa vali­ta asuin­paikkansa, mut­ta kaupungista pitävät ihmiset voivat asua vain Helsingis­sä. On täysin oikein ja reilua, että Helsinkiä raken­netaan niille jot­ka halu­a­vat oikean kaupun­gin asuin­paikak­seen, kun se ker­ran on ain­oa paik­ka Suomes­sa joka voi sel­l­aista ympäristöä tar­jo­ta, ja maaseu­tua kaipaa­vat voivat siir­tyä mihin tahansa muuhun kuntaan.

    Anteek­si vain, mut­ta onko Helsin­ki vieläkin ain­oa kaupunki? 

    Kir­joi­tat melkein kuin O.P., jon­ka mielestä vain Helsin­ki oli kaupun­ki. Hän taisi vaikut­tua pysyvästi, käy­tyään Pari­sis­sa ja Berli­inis­sä, ehkä Milanos­sakin, mut­ta valit­teli New York’in matkan kalleut­ta, sen jää­tyä tekemät­tä. Oli oikeas­t­aan aika yllätävää lukea O.P.:n kir­jas­ta lause, jos­sa hän tote­si, että “Kaik­ista Euroopan pääkaupungeista on Parisi vihrein.”! Mik­sei Helsin­ki voisi lyödä lau­dal­ta sen ja kaik­ki muutkin kil­pail­i­jat tuos­sa, mitä mie­lenki­in­toisim­mas­sa kilpailulajissa?

    En ole mikään maaseu­tua alati kaipaa­va maalais­tol­lo, vaan syn­type­r­äi­nen helsinkiläi­nen, joka ymmärtää ehkä sin­ua parem­min syitä, joiden takia Töölössäkin har­joitet­tu liian tiivis rak­en­t­a­mi­nen lopetet­ti­in aikoinaan. Ehkäpä virheet oli huo­mat­tu, mut­ta nyt joku halu­aa niitä jälleen tois­taa. Koko kaupungista EI ole kuitenkaan syytä tehdä pelkkää Kallio­ta tai Kruununhakaa. 

    Ei ole mikään ihme, että Tapi­o­lalle syn­tyi kysyn­tää sil­loin, kun se oli vielä paik­ka, jos­sa saat­toi ehkä painia karhunkin kanssa. Kos­ka siel­läkin ovat tiivistäjät olleet jälleen työn touhus­sa, voisi koko Tapi­olan ja mik­sei Otaniemenkin liit­tää main­iosti Helsinki­in. Tiivistäjiä on nyky­isin liik­keel­lä aivan liian monis­sa paikois­sa. Suu­tari pysyköön lestis­sään, ja tiivistäjä karmin ja ikku­nan­puit­teen välissä!

    Toki on hyvä, että jotkut uhrautu­vat armeli­aasti jo raken­net­tui­hin kasarmei­hin muut­taes­saan, ja asues­saan niis­sä muiden puoles­ta, mut­ta mikään onnela ei huonos­ti suun­nitel­tu, liian tiivis kivikaupun­ki koskaan ole, kos­ka vastapäis­ten talo­jen seinät ovat niis­sä paljolti aivan liian lähel­lä toisi­aan. Sel­l­aises­sa kaupungis­sa ollaan ja elel­lään kuin jyvät myl­lynkivien välissä.

    Parhaat kaupunki­a­sun­not ovat luul­lak­seni yleen­sä jonkin puis­ton äärel­lä. Mer­inäköalaa kaupun­gin asun­nos­ta ei tarvi­ta. Itsekin möin aikoinaan asun­non, jon­ka erkkeristä oli sekä kaupun­ki- (tai katunäkymä) että mer­inäköala. En ole tuo­ta kaup­paa edes katunut, kos­ka kaipasin kaupun­gin pui­ta, joi­ta ei sen asun­non ikkunoista näkynyt. Löysin kuitenkin lop­ul­ta Helsingistä asun­non, jon­ka kaik­ista ikkunoista näkyy sekä pui­ta että talo­ja kauem­pana niiden takana. 

    Ora­vat, siilit, kan­it ja kär­pätkin ovat naa­pureina tääl­lä Helsin­gin reunal­la ihan kivo­ja. Samoin pienet met­siköt, valkovuokko­ja kas­vavine aukei­neen. Vaan, jos kane­ja tai valko­poski­han­hia tulee kaupunki­in liikaa, on siinä meil­lä ongel­ma, tai oikeas­t­aan kaksi.

    Ehkäpä muu­tankin seu­raavak­si takaisin Viron­niemelle (tai ehkä en sit­tenkään), mut­ta korkein­taan jonkin puis­ton vierelle, kun­han joku voisi uskot­tavasti taa­ta, että kaupunkimme kau­ni­ita viher­aluei­ta, ulkoilu- ja virk­istysaluei­ta, sekä avoimia julk­isia rantavyöhykkeitä ei enää uhra­ta kaupunkia vaivaavalle liialle tiivistämiselle, roskat jäl­keen­sä kaduille, puis­toi­hin tai kaupunkilu­on­toon jät­täville, tai öykkäröivälle ökyrakentamiselle.

    Helsin­ki kuu­luu kaikille helsinkiläisille, …
    myös heille, jot­ka ilmestyvät keväisin ran­noillemme veneitä kun­nos­ta­maan, tai pes­imään peräti neljässä eri pesässä metroase­man ja nyt kukki­maan alka­nei­den ren­tukoiden välis­sä. Siinä on jo tiivis­tet­ty riittävästi!

  53. Tago Mago: Se on nimeno­maan niin päin, yritä jo uskoa, että väljyy­den ystävil­lä on Suomes­sa val­tavasti varaa vali­ta asuin­paikkansa, mut­ta kaupungista pitävät ihmiset voivat asua vain Helsingis­sä. On täysin oikein ja reilua, että Helsinkiä raken­netaan niille jot­ka halu­a­vat oikean kaupun­gin asuin­paikak­seen, kun se ker­ran on ain­oa paik­ka Suomes­sa joka voi sel­l­aista ympäristöä tar­jo­ta, ja maaseu­tua kaipaa­vat voivat siir­tyä mihin tahansa muuhun kuntaan.

    Het­ki­nen!
    “Oikea” kaupunki…mikähän se on? Sinäkö sen määrit­telet ja mei­dän muiden pitää muut­taa pois?

    Mis­sä se toiv­ot­ta­van tiivy­den raja mah­taa men­nä? Maail­man tiheit­en asut­tu paik­ka on Mani­la, pin­ta-ala 38.55 km², asukkai­ta 43 079 as/km2 eli yhteen­sä n. 1.6 miljoon­aa. Siinä sitä on ihail­tavaa tiheyt­tä! Tämä onneton tup­pukylä Helsin­ki on niin väljästi raken­net­tu että 215 km² alueelle on saatu houkutel­tua keskimäärin vain 2 945 as./km². Eli tiivistämisen varaa todel­lakin on! 

    Tässä ei kuitenkaan ole mitään ongel­maa ja Keskus­puis­to voidaan säi­lyt­tää, kun tiivis­tetään ker­rankin kun­nol­la. Keskus­ta eli ns. kan­takaupun­ki ja Laut­tasaari ovat esim. yhteen­sä n. 43 km² ja sinne siis mah­tuu tuon nykyisen n. 250 000 asukkaan (keskim. 10 000 — 5000 as/km2) sijaan hel­posti 1.3 miljoon­aa lisää työ­paikkoi­neen päivi­neen. Saataisi­in asun­to­jen hin­nat ker­ral­la kun­nol­la alas. Päästäisi­in lähelle tuo­ta Mani­lan tiheyt­tä. Mik­si tyy­tyä vähempään? Pieni ei todel­lakaan ole kaunista!

    Joudu­taan tosin rak­en­ta­maan myös Kaivopuis­to, Töölön­lahti, Sibelius­puis­to, Esplana­di ja ehkä liit­tämään alueeseen vielä Tal­in golfket­täkin lukuis­ten pil­ven­pi­irtäjien lisäk­si. Kel­lu­via tekosaaria ja asun­to­jakin mah­tuu merelle aika taval­la. “Kasvun rajat” on aivan type­rä ajatus!

    Sovit­tasi­inko sit­ten, että me muut “maalaiset” saamme asua tääl­lä väljässä reser­vaatis­samme pois­sa “oikei­den” kaupunki­lais­ten silmistä? Paras­ta olisi jos tuo “oikea” Helsin­ki erotet­taisi­in omak­si kun­non kaupungik­seen ja me muut muo­dostaisimme Helsin­gin maalaiskun­nan. Oikeal­la taval­la urbaan­it kaupunki­laiset sit­ten liikkuisi­vat jalan tai ajaisi­vat polkupyöril­lä ja lupaisi­vat pysyä tiivi­is­sä ihan­neolois­saan, eivät esim. matkus­taisi “maalle”, “mökille” tai “luon­toon” oman kaupunki­ra­jansa yli. Liikenne saataisi­in min­imi­in. Ener­giao­mavaraisu­u­den takaisi oma ydin­voimala Senaat­in­to­ril­la. Ruokaa voisi tuot­taa viherka­toil­la ja kukkaruukuis­sa. Sel­l­aista van­hanaikaista oikeaa luon­toa­han nämä “oikeat” vihreät urban­is­tit, eivät mihinkään var­maan tarvitse kun hiih­top­utket, Hoplo­p­it ja Flow fes­ti­vaalithan on jo kek­sit­ty. Odotet­taisi­in vaan rauhas­sa sitä “Äänetön­tä kevättä”. 

    Kos­ka ilmeis­es­ti myös muutkin Suomen ns. kaupun­git eivät ole kun­non oikei­ta kaupunke­ja niin ei Tam­peretta, Turkua, Riihimäkeä tai peräti Oulua tai mitään muu­takaan paikkaa Suomes­sa kan­na­ta mil­lään van­hen­tuneel­la alue­poli­ti­ikalla yrit­tää pitää turhaan asut­tuina. Onni ja autu­us tule­vat vain ihanas­ta uusurban­is­mista ja umpiko­rt­teleista ja kuka tätä ei ymmär­rä ei ymmär­rä omaa paras­taan. “Unel­mat parem­mas­ta maail­mas­ta” on nyt kohotet­tu aivan uusi­in sfääreihin.

    Lisää kaupunkia ja heti! Varsinkin kaikille muille kuin nyky­isille kaupunki­laisille, väistykäämme niiden 250 000 uuden parem­man kaupunki­laisen tieltä, joiden tarpeille uhrataan 30 % Helsin­gin nyky­i­sistä rak­en­ta­mat­tomista met­sistä ja puis­toista. Hölmömpi luulisi että he tarvit­se­vat LISÄÄ viher- ja virk­istysaluei­ta, eivätkä vähem­män. Olen nyt totis­es­ti valais­tunut tätä blogikeskustelua lukies­sani, eli tämähän on siis ihan harhaista ajat­telua, kos­ka uudet uljaat kapunki­laiset eivät tarvitse ilmeis­es­ti YHTÄÄN luon­toa. Luon­nonko­rvikkeek­si riit­tää baanat, suihkuläh­teet, ruukkukukat ja Her­ne­saaren ranta “the beach”. Siihen päälle vähän muun­nel­tu viherkom­pen­saa­tiope­ri­aate, eli jos hakataan ja raken­netaan hehtaari met­sää Keskus­puis­tossa niin sen voi kom­pen­soi­da istut­ta­mal­la 100 palmupu­u­ta keskus­taan. Tämähän on oikea vas­taansanoma­ton “win win” resep­ti. Debet ja cred­it täs­määvät tässä viherpesussa.

    Lainaan lopuk­si Mikko Särelän (vihr.) blo­gista lop­puhuipen­nuk­sen: “Raken­netaan lisää umpiko­rt­telei­ta ja lisää kaupunkia Helsinki­in. Siihen on mon­ta hyvää syytä. Tärkein kuitenkin se, että mon­et RAKASTAVAT asua umpiko­rt­telien muo­dosta­mas­sa ympäristössä.”
    http://www.sarela.fi/lisaa-umpikortteleita-miksi/

    Aamen! Voisiko tämän parem­min tiivistää.

    Vas­ta­han mei­dän suku on 5:ssa polves­sa vuo­sisadan vai­h­teesta saak­ka tääl­lä asunut. Jaa..a aut­takaa nyt hyvät ihmiset…mikähän se muu kun­ta nyt sit­ten olisi johon täy­tyy tästä siir­tyä pois jaloista pyörimästä selvästi epä­toiv­ot­tuna KEHITYKSEN jar­runa ? Olen myös eräopas, joten edel­ly­tyk­set selvitä tuol­la susir­a­jal­la ovat onnek­si hyvät.

    #keskus­puis­ton­puoles­ta

  54. Susan­na Pitkä­nen:
    Lainaan lopuk­si Mikko Särelän (vihr.) blo­gista lop­puhuipen­nuk­sen: “Raken­netaan lisää umpiko­rt­telei­ta ja lisää kaupunkia Helsinki­in. Siihen on mon­ta hyvää syytä. Tärkein kuitenkin se, että mon­et RAKASTAVAT asua umpiko­rt­telien muo­dosta­mas­sa ympäristössä.”
    http://www.sarela.fi/lisaa-umpikortteleita-miksi/

    Aamen! Voisiko tämän parem­min tiivistää.

    Näin maalaise­na täy­tyy kyl­lä ihme­tel­lä tuo­ta umpiko­rt­te­liv­il­li­tys­tä. Urban Helsin­gin Pro Helsin­ki 2.0 on täyn­nä umpiko­rt­te­likaupunkia Kon­alaa myöten. Kaik­ki uusi rak­en­t­a­mi­nen on pelkkää umpiko­rt­te­likaupunkia. Ehkä porukan kan­nat­taisi kuun­nel­la tuo Juho Laadun linkkaa­ma Kultakuume.

  55. Nythän tämä keskustelu ei koske Helsin­gin nykyisen keskus­tan tiivistämistä, jota ei tule tapah­tu­maan vaan siitä että leikat­taisi­in siivu Hämeen­li­nan­väylän viereis­es­tä keskus­puis­tos­ta rak­en­tamiseen, ja sama kos­kee muu­ta­man muun pääväylän viereistä joutomaata. 

    Helsingis­sä ja sen naa­purikaupungeis­sa on met­sää ihan riit­tävästi että Helsin­ki saisi kyl­lä Euroopan vihreimän kaupun­gin tit­telin jos joku vaivau­tu­isi tul­la tänne ver­taile­maan Helsinkiä esim Berli­inin tai Pari­isi­in. Tämä senkin jäl­keen kun ns kaupunkibule­vardit on toteutet­tu. Käsi­tyk­set Pari­isin tai Berli­ini­in “vihrey­destä” perus­tuu juuri isoi­hin puis­toka­tu­i­hin ja puis­toi­hin keskel­lä kaupunkia, niitäkin Helsingis­sä on, tosin paljon huonom­min hoidet­tu, sik­si ei niitä arvoste­ta että pitää kut­sua laitakaupun­gin viereistä met­sää oikein “Keskus­puis­tok­si”.

    Helsingis­sä on se vika että täältä puut­tuu varsi­naiset maail­man­lu­okan nähtävyy­det, ei ole eif­fel­tor­nia eikä ain­oatakaan pil­ven­pi­irtäjää jon­ka katol­ta voisi ihail­la näköalo­ja, ei taide­museo­ta jos­sa olisi edus­ta­va kan­sain­välisen nyky­taiteen kokoel­ma, rav­in­to­laelämä on aneemista, käve­lykatu­ja ei ole kuin muu­ta­ma, metro on vaivainen tynkä, ja puis­tot täyt­tyvät örveltävästä nuorisos­ta ja pult­sareista niin että kun­nol­lisil­la ihmisil­lä ei ole asi­aa niihin. Oikeis­sa suurkaupungeis­sa örveltäjät ja riehu­jat pysyvät omis­sa laitakaupun­gin kort­teleis­saan ja lähiöissä. 

    Sik­si niin mon­et suo­ma­laisetkin katso­vat Helsinkiä vinoon ja käyvät lomil­laan tai muutenkin jos on mah­dol­lista, muis­sa maail­man metropoleis­sa, kos­ka Helsingis­sä ei ole mistään. 

    Niin minäkin kävisin mut­ta kyse on rahas­ta ja ajas­ta. Sik­si mun on pakko käy­dä vain Helsingissä.

  56. Susan­na Pitkä­nen: Het­ki­nen!
    “Oikea” kaupunki…mikähän se on? Sinäkö sen määrit­telet ja mei­dän muiden pitää muut­taa pois?

    Mis­sä se toiv­ot­ta­van tiivy­den raja mah­taa men­nä? Maail­man tiheit­en asut­tu paik­ka on Mani­la, pin­ta-ala 38.55 km², asukkai­ta 43 079 as/km2 eli yhteen­sä n. 1.6 miljoon­aa. Siinä sitä on ihail­tavaa tiheyt­tä! Tämä onneton tup­pukylä Helsin­ki on niin väljästi raken­net­tu että 215 km² alueelle on saatu houkutel­tua keskimäärin vain 2 945 as./km². Eli tiivistämisen varaa todel­lakin on! 

    Markki­na­t­aloudessa yksi erit­täin hyvä indikaat­tori ihmis­ten haluille on raha eli mis­tä kansalaiset ovat valmi­ita mak­samaan. Ei siis tarvitse jär­jestää kyse­ly­tutkimuk­sia tai kysyä nim­imerkeiltä int­ter­we­bis­sä. No, nyt vaikut­taisi että sel­l­aiselle 20.000 as/km2 (esim. Punavuori tai Kallio) asuin­ti­hey­delle olisi täl­lä het­kel­lä eniten tilaus­ta sil­lä neliöhin­nat ovat erit­täin korkeat. Jospa raken­net­taisi­in em. tihey­del­lä niin kauan että neliöhin­nat alka­vat olla saman­su­un­taisia Nur­mi­järvel­lä ja Punavuores­sa, niin saataisi­in tätä patoutunut­ta kysyn­tää tiivi­ille asuinalueelle purettua.

  57. Soin­in­vaaran mukaan Arposen teip­it oli­vat aivan eri paikas­sa kuin mihin rak­en­tamisen raja on tosi­asi­as­sa tarkoitet­tu. Voitaisi­inko nyt asukkaille sit­ten kaupun­gin toimes­ta ker­toa, mihin rajat on tarkoitettu?

    Koko pik­se­likaa­va on pirun keksin­tö, jon­ka takana kaupun­ki voi tehdä mitä huvit­taa. Rak­en­tamisen ja viher­alu­iden väliset rajat on tahal­laan hämär­ret­ty niin, että muutenkin han­kalalukui­sista kar­toista ei ota mitään tolkkua. Tarkat rajat kuulem­ma ilmoite­taan asukkaille myöhem­min, kun­han kaa­va on ensin hyväksyt­ty. Ehkä pide­tään oikein työ­pa­ja sen kunniaksi.

    Keskus­puis­ton rajat pitäisi säi­lyt­tää nykyisel­lään, niin ei tarvitse kulut­taa aikaa turhaan pik­se­lei­den arvuutteluun.

    1. Tarkoista rajoista päätetään ase­makaaval­la. Jos halu­aisin puo­lus­taa jotain kohdet­ta Helsingis­sä, kan­nat­taisin löy­hää yleiskaavaa niin, että varsi­nainen tais­to käy­dään sen asian ympäril­lä eikä val­tavas­sa myllyssöä yleiskaavavai­heessa. Ktysymys arkane­tamisen rajoista keskus­puis­tossa tulee ratkaistavak­si joskus 2030-luvul­la. Siitä päät­tää val­tu­us­to niin kuin val­tu­us­to päät­tää yleiskaavastakin.

  58. Keskus­puis­to ei ole puis­to, vaan pääosin hirveä ryteikkö. Jos olete­taan Helsin­gin kaupunki­maisen asu­tuk­sen lev­iävän jos­sain vai­heessa, pitää myös Keskus­puis­to muoka­ta puis­tok­si asu­tuk­sen lev­iämisen myötä.

  59. JY: Näin maalaise­na täy­tyy kyl­lä ihme­tel­lä tuo­ta umpiko­rt­te­liv­il­li­tys­tä. Urban Helsin­gin Pro Helsin­ki 2.0 on täyn­nä umpiko­rt­te­likaupunkia Kon­alaa myöten. Kaik­ki uusi rak­en­t­a­mi­nen on pelkkää umpikorttelikaupunkia. 

    Vil­li­tys on aika erikoinen sanaval­in­ta per­in­teiselle kaupunki­ge­ome­tri­alle jos­sa tiivistyy par­ituhat­ta vuot­ta kumu­loitunut­ta osaamista. Pikem­minkin kyse on kon­ser­vati­ivi­su­u­den palu­us­ta ja palaut­tamis­es­ta Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­un ja tukeu­tu­mi­nen euroop­palaiseen per­in­teeseen jos­sa näitä asioi­ta on mietit­ty ja onnis­tuneesti ratkaistu pidem­pään kuin täällä.

    Ensim­mäi­nen merkit­tävästi näkyvä ja kuu­lu­va jär­jen ääni täl­lä rin­ta­mal­la oli Helanderin ja Sund­manin Kenen Helsin­ki joka sijoit­tui kaupunki­rak­en­teen hajau­tu­misen hul­luimpi­in vuosi­in jol­loin edes lähiöi­tymi­nen ei riit­tänyt, vaan myös kan­takaupunkia piti päästä repimään kiin­teistö­jalostuk­sen ja autois­tu­misen nimis­sä. Lop­putu­lok­se­na oli tor­jun­tavoit­to kan­takaupungille (ja perus­tan luomi­nen nyky­isille korkeille neliöhin­noille), mut­ta kan­takaupun­gin laa­jen­t­a­mi­nen (umpiko­rt­telei­neen) ei silti silti sil­loin tul­lut kyseeseen. 

    Siinä Kul­taku­umeessa muuten sivut­ti­in tätäkin episo­dia. Helander piti sil­loista kaupunkikäsitet­tä epäonnistuneena.

    Muu­ta­man ammat­ti­maisen toisi­na­jat­teli­jan mielip­iteistä on sit­tem­min tul­lut val­tavir­taa mut­ta jalankulk­i­jamit­takaavaisen kaupun­gin suun­nit­telu­pe­ri­aat­tei­den (uudelleen-)jalkauttaminen eri­tyis­es­ti kaupun­gin päätök­sen­tekoe­limis­sä on vielä mitä suurim­mas­sa määrin kesken.

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Tarkoista rajoista päätetään ase­makaaval­la. Jos halu­aisin puo­lus­taa jotain kohdet­ta Helsingis­sä, kan­nat­taisin löy­hää yleiskaavaa niin, että varsi­nainen tais­to käy­dään sen asian ympäril­lä eikä val­tavas­sa myllyssä yleiskaavavai­heessa. Kysymys rak­en­tamisen rajoista keskus­puis­tossa tulee ratkaistavak­si joskus 2030-luvul­la. Siitä päät­tää val­tu­us­to niin kuin val­tu­us­to päät­tää yleiskaavastakin.

    Voisi­han sitä hyväuskois­es­ti tuu­dit­tau­tua siihen, että kaavoitusasi­at ratkea­vat auvois­es­ti päät­täjien viisaas­sa ohjauk­ses­sa joskus tule­vaisu­udessa. Ei kuitenkaan tarvitse olla kum­moinenkaan ennus­ta­ja, että juuri yleiskaavaan vedo­taan, kun Keskus­puis­to pan­naan lihoik­si 2030-luvul­la. Eikä tai­da tarvi­ta odot­taa niinkään kauan.

    Asian voi kään­tää myös toisin päin. Kaavoite­taan puis­to siis yleiskaavas­sa puis­tok­si, mikä se jo onkin, ja käy­dään sit­ten 2030-luvul­la keskustelua puis­ton rak­en­tamis­es­ta, mikäli kaavas­ta halu­taan poiketa.

  61. Brändöbo: Markki­na­t­aloudessa yksi erit­täin hyvä indikaat­tori ihmis­ten haluille on raha eli mis­tä kansalaiset ovat valmi­ita mak­samaan. Ei siis tarvitse jär­jestää kyse­ly­tutkimuk­sia tai kysyä nim­imerkeiltä int­ter­we­bis­sä. No, nyt vaikut­taisi että sel­l­aiselle 20.000 as/km2 (esim. Punavuori tai Kallio) asuin­ti­hey­delle olisi täl­lä het­kel­lä eniten tilaus­ta sil­lä neliöhin­nat ovat erit­täin korkeat. Jospa raken­net­taisi­in em. tihey­del­lä niin kauan että neliöhin­nat alka­vat olla saman­su­un­taisia Nur­mi­järvel­lä ja Punavuores­sa, niin saataisi­in tätä patoutunut­ta kysyn­tää tiivi­ille asuinalueelle purettua.

    Miten markki­na­t­alous liit­tyy Helsin­gin rak­en­tamiseen ja kaupunkisuunnitteluun?

  62. tuen mak­sa­ja: Miten markki­na­t­alous liit­tyy Helsin­gin rak­en­tamiseen ja kaupunkisuunnitteluun?

    Markki­nat ker­to­vat nyky­is­ten (ja tule­vienkin, jos tilaa on) kaupunki­lais­ten asum­is­pref­er­ens­seistä. Tätä tietoa voidaan sit­ten hyö­dyn­tää kaupunkisuunnittelussa.

  63. Kalle:
    Keskus­puis­to ei ole puis­to, vaan pääosin hirveä ryteikkö. Jos olete­taan Helsin­gin kaupunki­maisen asu­tuk­sen lev­iävän jos­sain vai­heessa, pitää myös Keskus­puis­to muoka­ta puis­tok­si asu­tuk­sen lev­iämisen myötä.

    Kalle taitaa olla töis­sä kaupungilla. Ainakin raken­nusvi­ras­to ja kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to kut­su­vat pusikoik­si ja risukoik­si kaikkia sel­l­aisia luon­non­va­raisia pui­ta, pen­sai­ta ja pien­pu­us­toa, mitä viras­to ei ole itse istuttanut.

  64. Brändöbo: Markki­nat ker­to­vat nyky­is­ten (ja tule­vienkin, jos tilaa on) kaupunki­lais­ten asum­is­pref­er­ens­seistä. Tätä tietoa voidaan sit­ten hyö­dyn­tää kaupunkisuunnittelussa.

    Niin? Helsingis­sä ei ole toimivia asun­tomarkki­noi­ta vaan tiukasti sään­nel­tyä lähin­nä sosial­is­tista suun­nitel­mat­alout­ta, jos­sa lisäk­si kaiken maail­man amatöörit puut­tuvat rakentamiseen.

  65. Brändöbo: Markki­nat ker­to­vat nyky­is­ten (ja tule­vienkin, jos tilaa on) kaupunki­lais­ten asum­is­pref­er­ens­seistä. Tätä tietoa voidaan sit­ten hyö­dyn­tää kaupunkisuunnittelussa.

    Markki­nat voivat ker­toa jotakin kysyn­nästä ja tar­jon­nas­ta, mut­ta ne riip­pu­vat paljolti myös luot­ta­muk­ses­ta. Valitet­tavasti vain meitä ihmisiä on help­po petkut­taa. (Kaup­pi­aiden kannal­ta se tosin on ilmeis­es­ti suo­tu­isampi asia.)

    Asun­tomarkki­noil­la sekoit­tuvat kovat fak­tat sekä pehmeäm­mät arvot. Siel­lä on myös epä­var­muut­ta, kuten ennusteis­sa. Markki­nat saat­ta­vat joskus lähteä harhaile­maan omille teilleen, esimerkik­si voimakkaan markki­noin­nin, eli kau­pal­lisen viestin­nän, joskus aika vil­listi jopa vain sosi­aalisenkin vuorovaiku­tuk­sen seurauksena. 

    Mikä selit­ti Hol­lan­nin tulp­paan­i­man­ian? Mikä sen syistä ja seu­rauk­sista oli tiedon ja mikä man­ian tai speku­laa­tion vaiku­tus­ta? Jonkin tulp­paanin sip­uli saat­toi olla tuol­loin jopa kiv­i­talon arvoinen ostet­taes­sa, mut­ta oliko se sitä myös viimeisel­lä ker­ral­la myytäessä, kun osta­jan luot­ta­mus alkoi rakoilla?

    Pref­er­ens­sei­hin voivat vaikut­tavaa mm. arvot, fak­tat, havain­not, kuu­lop­uheet, kuvitel­mat, kysyn­tä, mah­dol­lisu­udet, markki­noin­ti, mielip­i­teet, näke­myk­set, real­is­mi, speku­loin­ti, tar­jon­ta, tarpeet ja unel­mat. Vaik­ka tilaa olisikin, voi sen käyt­tö­ta­pa muut­taa pref­er­ensse­jä monin eri tavoin. 

    Todel­lisu­udessa asum­is­pref­er­enssit jos­sain eivät tai­da aina olla staat­tisia, pikem­minkin dynaamisia. Niihin vaikut­taa moni muut­tu­ja sekä takaisinkytken­tä: kaiken lisäk­si takaisinkytken­tälinkke­jä voi olla monia.

    Kata­jan­nok­ka voi olla jonkun mielestä kiva alue. Mitä enem­män sinne sijoitet­taisi­in asukkai­ta, sen epä­mukavam­mak­si olot siel­lä kuitenkin muut­tuisi­vat (trendi­no­mais­es­ti). Näin kävisi ainakin sit­ten kun asukasluku ylit­täisi sinne ehkä vielä täl­läkin het­kel­lä muut­ta­maan halukkaat 5.000, 50.000 tai 500.000 asukasta. 

    Asum­is­pref­er­enssi voi väärin tulkit­tuna olla varsin harhainen esti­maat­ti siitä, minne, mitä ja miten paljon kan­nat­taa rak­en­taa. Jopa 5.000 asukas­ta voi muut­taa jonkin paikan aivan hirveäk­si. Sil­loin 500, 50 tai vain 5 voi olla jo paljon parem­pi luku. Jos­sakin on ‘tip­ping point’.

  66. Brändöbo: Jospa raken­net­taisi­in em. tihey­del­lä niin kauan että neliöhin­nat alka­vat olla saman­su­un­taisia Nur­mi­järvel­lä ja Punavuores­sa, niin saataisi­in tätä patoutunut­ta kysyn­tää tiivi­ille asuinalueelle purettua.

    Muista että pääkaupugis­sa hin­nat ovat korkeal­la täysin siitä riip­pumat­ta, miten sitä on raken­net­tu. Moni muut­taa pääkaupunki­in siitä huoli­mat­ta, että pitää entisen asuin­seu­tun­sa rak­en­tamis­tavas­ta enem­män kuin uuden. OS tois­taa usein väitet­tä, että hin­ta ja rak­en­tamistyylin halut­tavu­us kor­reloisi­vat yksi yhteen, mut­ta val­i­tat­tavasti pääkaupun­gin hin­noista ei voi tuol­laisia johtopäätök­siä vetää. Sen johtopäätök­sen voi vetää, että pääkaupunkiseudun asun­not käyvät hyvin kau­pak­si, mut­ta asum­isvi­ihtyvyy­des­ta ja rak­en­tamistapo­jen halut­tavu­ud­es­ta tämä ei ker­ro mitään.

    1. Muista että pääkaupugis­sa hin­nat ovat korkeal­la täysin siitä riip­pumat­ta, miten sitä on rakennettu.

      Tuo­ta tuo­ta, pääkaupunkiseudun sisäl­lä esimerkik­si Mer­i­ha­ka on aika e3dullista ver­rat­tuna Kru­u­nun­hakaan. Aika hyvälle paikalle on onnis­tut­tu tekemään “edullisia” asun­to­ja. Jos Mer­i­ha­ka olisi raken­net­tu meren äärelle Kru­u­nun­haan tyylil­lä, siel­läkin asun­not oli­si­vat kalliita.

  67. Juho Laatu: Muista että pääkaupugis­sa hin­nat ovat korkeal­la täysin siitä riip­pumat­ta, miten sitä on raken­net­tu. Moni muut­taa pääkaupunki­in siitä huoli­mat­ta, että pitää entisen asuin­seu­tun­sa rak­en­tamis­tavas­ta enem­män kuin uuden. OS tois­taa usein väitet­tä, että hin­ta ja rak­en­tamistyylin halut­tavu­us kor­reloisi­vat yksi yhteen, mut­ta val­i­tat­tavasti pääkaupun­gin hin­noista ei voi tuol­laisia johtopäätök­siä vetää. Sen johtopäätök­sen voi vetää, että pääkaupunkiseudun asun­not käyvät hyvin kau­pak­si, mut­ta asum­isvi­ihtyvyy­des­ta ja rak­en­tamistapo­jen halut­tavu­ud­es­ta tämä ei ker­ro mitään. 

    Rak­en­tamistapa nimeno­maan vaikut­taa asun­non hin­toi­hin. Tämän näkee ver­taa­mal­la hin­taero­ja ja myyn­ti­aiko­ja saman kort­telin sisäl­lä. Ennen II maail­man­so­taa raken­netut asun­not ovat kalli­impia kuin sen jäl­keen tehdyt. Selit­tävänä tek­i­jänä on pula-ajan rak­en­t­a­mi­nen, rak­en­tamiseen käytet­ti­in huono­laa­tuisem­pia mate­ri­aale­ja. Sen jäl­keen nousi­vat ensim­mäiset ele­ment­ti­talot jot­ka eivät ole kovin halut­tu­ja nekään. Mut­ta toki 1960-luvun asun­to Helsingis­sä on kalli­impi kuin vaikka­pa 1930-luvun asun­to Lappeenrannassa.

  68. Osmo Soin­in­vaara: Tuo­ta tuo­ta, pääkaupunkiseudun sisäl­lä esimerkik­si Mer­i­ha­ka on aika e3dullista ver­rat­tuna Kru­u­nun­hakaan. Aika hyvälle paikalle on onnis­tut­tu tekemään “edullisia” asun­to­ja. Jos Mer­i­ha­ka olisi raken­net­tu meren äärelle Kru­u­nun­haan tyylil­lä, siel­läkin asun­not oli­si­vat kalliita.

    Jos voidaan osoit­taa kak­si muuten saman­laiselle (etäisyy­det, maise­mat, liikenne, lähiym­päristö, asukkaat, palve­lut jne.) paikalle raken­net­tua kaupungi­nosaa, mut­ta eri tyyli­in raken­net­tuna, tyyli ja sen halut­tavu­us voi selit­tää aluei­den hintaeroa.

    Valitet­tavasti uut­ta Kru­u­nun­hakaa ei enää raken­neta. Nyt raken­netaan vakioka­maa ele­menteistä, ei taloyk­silöitä käsin. Var­maankin myös Kru­u­nun­haan ikä ja his­to­ri­al­lisu­us nos­ta­vat sen arvoa.

    Mer­i­hakaa pide­tään hie­man syr­jässä ole­vana ja ankeasti raken­net­tuna. Jos ote­taan vas­taa­va hie­man syr­jään raken­net­tu ele­ment­tik­er­rostaloko­hde vaikka­pa Karkki­las­ta, senkin hin­tata­so on toden­nököis­es­ti alhaisehko naa­purikaupungi­nosi­in ver­ratu­na. Helsinki­in raken­netun saman­laisen ker­rostalolähiön hin­ta on var­masti korkeampi. Ja vaik­ka se olisi raken­net­tu ahtaam­min, hin­taeros­ta ei voi päätel­lä, että Helsin­gin tiiviysaste on ihmis­ten mielestä haluttavampi.

    Jos ole­tamme, että kaupun­gin tiivistämi­nen lisää viihty­isyyt­tä, ja että ihmiset halu­a­vat asua Suomen hin­nakkaim­mil­la seuduil­la, ja sik­si noi­ta seu­tu­ja tulee tiivistää, ensim­mäisenä listal­la oli­si­vat ehkä Kaivopuis­to, Esplanadin puis­to ja Senaat­in­tori. Mut­ta näin ei käytän­nössä toimi­ta. Ehkä on nor­maalimpaa tiivistää ensin “ne muut vähäpätöisem­mät ja arvot­tomam­mat alueet” ja jätetään omat kul­makun­nat tiivistämät­tä. Varsin mon­en asukkaan mielestä kuitenkin juuri hänen oma kaupungi­nosansa ja lähistön­sä on jo tarpeek­si tiivis.

    Helsingis­sä voi ver­ra­ta myös vaikka­pa Jakomäkeä ja Pak­i­laa. Molem­mat pääväylien var­rel­la, hie­man etääm­pänä keskus­tas­sa. Miten selitämme hin­ta- ja halut­tavu­userot? Tiivi­il­lä rakentamisellako?

    Jotkut myös rakas­ta­vat mah­dol­lisim­man tiivistä asum­ista. Heille voisi rak­en­taa jonkin joukkoli­iken­nease­man päälle, mui­ta häir­it­semät­tömään paikkaan, mas­si­ivisen kolossin. Mielel­lään vain yksi koko Suomeen, sil­lä näin siitä tulee mah­dolisim­man suuri. Ehkä jon­nekin Helsin­gin lähistölle, sil­lä halukkail­la asu­jil­la on var­masti paljon eri­laisia työ­paikka­toivei­ta. Muut alueet voisi pitää alku­peräisen suun­nitel­man mukaisina.

    En usko tuon ske­naar­i­on toteu­tu­van. Osin sik­si, että tässä pelis­sä on asum­isvi­ihtyvyyt­tä enem­män kyse jokaisen kun­nan kun­nanisien (ja patri­oot­tis­ten asukkaiden) halus­ta kas­vaa ja olla mui­ta suurem­pi ja merkit­tävämpi. Samoin merkit­tävä syy on yleinen talouden ja hallinnon keskit­tymis- ja monop­o­lisoi­tu­misilmiö (val­ta ja raha kasaan­tu­vat). Ja tietenkin on aina gryn­dere­itä ja hei­dän lob­bare­itaan. Sama meno siis vuosikymmen­estä ja ‑sadas­ta toiseen. Jos keskus­puis­to­ja ja mui­ta ilmareik­iä ei raken­neta umpeen tänä vuon­na, niin ehkä ensi vuonna.

  69. Suo­ma­lai­sis­sa kaupungeis­sa asun­to­jen hin­taa laske­vat kun­nal­liset isot vuokrak­er­rosta­lo-alueet naa­puris­sa. Esim Jakomäessä, Kon­tu­las­sa, Kan­nelmäessä, Espoon Suve­las­sa ja Van­taan Koivukylässä vuokrak­er­rostalo­jen hin­tavaiku­tus lähistön välji­in pien­taloalueisi­in hei­jas­tuu parin kil­san säteellä.

    Vas­taavasti kan­takaupungis­sa ole­vis­sa kaupungi­nosis­sa, jot­ka ovat tun­net­tu­ja rauhat­tomas­ta elämästä, kuten Helsin­gin Sörnäi­nen, ovat asun­not halvem­paa kuin niis­sä kaupungi­nosis­sa mis­sä elämä on rauhallisempaa. 

    Tämä tulee muis­taa kun suun­nitel­laan kan­takaupunki­maista asum­ista nykyisen kan­takaupun­gin ulkop­uolelle: Kenelle ne asun­not ovat tarkoitet­tu? Se määrää aika paljon koko alueen asun­to­jen halut­tavu­u­den. Ghet­toleima ei lähde pesemäl­läkään pois.

  70. Bule­vardi­hankkei­den kan­nat­ta­jat vähät­televät puis­ton reuna-aluei­ta, jot­ka he näkevät vain raken­nus­maare­serv­inä uusien asun­to­jen jatku­valle rakentamiselle. 

    Keskus­puis­toa ei kuitenkaan pitäisi naker­taa reunoil­taan, sil­lä myös puis­ton reunat ovat tärkeitä. Ilman reuno­ja ei ole keskustaakaan.

  71. Kale­vi: Rak­en­tamistapa nimeno­maan vaikut­taa asun­non hin­toi­hin. Tämän näkee ver­taa­mal­la hin­taero­ja ja myyn­ti­aiko­ja saman kort­telin sisäl­lä. Ennen II maail­man­so­taa raken­netut asun­not ovat kalli­impia kuin sen jäl­keen tehdyt. Selit­tävänä tek­i­jänä on pula-ajan rak­en­t­a­mi­nen, rak­en­tamiseen käytet­ti­in huono­laa­tuisem­pia mate­ri­aale­ja. Sen jäl­keen nousi­vat ensim­mäiset ele­ment­ti­talot jot­ka eivät ole kovin halut­tu­ja nekään. Mut­ta toki 1960-luvun asun­to Helsingis­sä on kalli­impi kuin vaikka­pa 1930-luvun asun­to Lappeenrannassa.

    Yhden kaupungi­nosan eri tavoin raken­net­tu­ja talo­ja voi tosi­aan ver­tail­la, ja jopa arvail­la jotain eri raken­nustapo­jen suo­sios­ta. Ver­tailus­sa voi olla häir­iötek­i­jöitäkin. Esimerkik­si jugendin sekaan raken­net­tu mod­erni betoni­ta­lo voi saa­da plus­saa siitä, että sen ympäril­lä on paljon nät­te­jä jugend-talo­ja. Ja tuon raken­nuk­sen vier­essä ole­va jugend-talo on ehkä menet­tänyt arvoaan sik­si, että sen ikkunoista näkyy vain tuo iso ruma betonielementtitalo.

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    On muitakin tapa päät­tää maankäytöstä kuin valitukset.

    On myös esitet­ty, että vihrei­denkin kan­nat­ta­maan kansal­liseen kaupunkipuis­toon ei ote­ta mukaan aluei­ta jois­sa on rak­en­tamista osoit­ta­va yleiskaavamerk­in­tä. Jos näitä pik­se­leitä ei saa­da pois Keskus­puis­tos­ta nyt, niin niitä aluei­ta ei saa­da myöskään kansal­liseen Kaupunkipuis­toon enää mukaan.
    http://kaupunkipuisto.fi/

    Yksinker­taisin tapa päät­tää tästä maankäytöstä on nyt perään­tyä ja säi­lyt­tää Keskus­puis­to (ja vihrei­den maine) kuten hil­jainen enem­mistö halu­aa. Olen kerän­nyt nim­iä adres­si­imme turuil­la ja tor­eil­la enkä ole tavan­nut koko joukos­sa kuin 2 henkilöä, jot­ka kan­nat­ta­vat Keskus­puis­ton rak­en­tamista. Päin­vas­toin ihmiset ovat aivan pöyristyneitä nähtyään kar­tat ja alueet, jot­ka jäi­sivät rak­en­tamisen alle.

    Yrjö Haka­nen kir­joit­ti täyt­tä asi­aa HS:ssä tänään.
    “Keskus­puis­toon rak­en­t­a­mi­nen ei ole hyväk­si Helsingille” http://www.hs.fi/mielipide/a1462851521735

  73. Kalle:
    Keskus­puis­to ei ole puis­to, vaan pääosin hirveä ryteikkö. Jos olete­taan Helsin­gin kaupunki­maisen asu­tuk­sen lev­iävän jos­sain vai­heessa, pitää myös Keskus­puis­to muoka­ta puis­tok­si asu­tuk­sen lev­iämisen myötä.

    Ensin­näkin Keskus­puis­to on suurelta osin met­sää, jos­sa on suuria luon­toar­vo­ja. Met­sät on kar­toitet­tu aika tarkkaan sekä kaupun­gin, että luon­tokar­toit­ta­jien toimesta.
    https://helsinginmetsat.fi/helsingin-arvometsat/
    Kaupun­gin oman sivus­ton mukaan:
    “Helsinkiä halkoo etelästä pohjoiseen hyvät virk­istys- ja ulkoilumah­dol­lisu­udet tar­joa­va Keskus­puis­to. Sen luon­to on monipuolista, maas­to vai­htel­e­vaa ja lin­tu- ja nisäkäs­la­jis­to run­sas. Keskus­puis­to alkaa etelässä keskeltä kaupunkia Töölön­lahdelta ja päät­tyy Hal­tialaan ja Van­taan­joelle, Helsin­gin pohjois­ra­jalle. Tuhan­nen hehtaarin laa­juinen Keskus­puis­to on kymme­nen kilo­metriä pitkä ja edus­taa hyvin eteläran­nikon rikas­ta ja vai­htel­e­vaa luontoa.

    Keskus­puis­tossa voi ais­tia vuo­de­naiko­jen ryt­min, värin, val­on ja tuok­sun. Siel­lä retkeil­lään, leik­itään, kun­toil­laan, urheil­laan, hoide­taan vil­jelyspal­sto­ja, tutus­tu­taan luon­toon ja virk­istytään. Myös mon­en helsinkiläisen työ­mat­ka kul­kee Keskus­puis­ton kaut­ta jne..”
    https://helsinginmetsat.fi/helsingin-arvometsat/

    Suosit­te­len irtiot­toa arjes­ta ja pyöräretkeä Keskus­puis­toon. Aika mainio reit­tivideo löy­tyy täältä: Hesari: “Maail­man­lu­okan pyöräre­it­ti Keskus­puis­ton halki”
    http://nyt.fi/a1305943574429

    Toisek­seen haas­taisin sin­ut pohti­maan mitä tarkoi­tat ryteiköl­lä ja mik­si se on sinus­ta niin pelot­tavaa? Juuri edes­men­nyt ekolo­gi ja aka­teemikko Ilk­ka Han­s­ki käsit­teli tätäkin aihet­ta. Kult­tuuri­in ei pitäisi kuu­lua aja­tus­ta, että luon­toon suh­taudu­taan välin­pitämät­tömästi tai jopa vihamielisesti.”

    “Ihmi­nen on tavat­toman sopeu­tu­vainen ja taita­va muokkaa­maan olo­suhtei­ta itselleen sopiviksi. Sik­si on väistämätön­tä, että ihmi­nen on vier­aan­tunut luon­nos­ta. Ei osa­ta arvostaa sitä, mihin ei enää ole omako­htaista kosketusta.”
    http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1462849600322?ref=a‑lukupaketti‑2

    #‎keskus­puis­ton­puoles­ta‬

  74. RI eli riplo­mi-insinööri: Mikä on tämä kuu­luisa “puu­pel­to”? Yhtä lajia kas­va­va met­sä? Kos­ka Suomes­sa on erikois­tunut­ta alan tutkimus­ta, niin laita­m­pa tähän linkin: http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/c4-tree-species.htm

    Linkin sivul­ta selviää oikein hyvin, että Suomes­sa ei oikein ole merkit­tävää puu­la­jikir­joa. Havupui­ta 4 ja lehtipui­ta hie­man enem­män. Merk­i­tyk­sel­lisiä tosin vain kuusi, män­ty ja koivu­la­jit. Vaik­ka kuin­ka yritet­täisi­in, niin ei tässä köy­hässä maaperässä ja kylmässä ilmas­tossa tule koskaan muu­ta lajis­toa ole­maan. Lehtipuista suuri osa on kitukasvuista pen­sas­ta eikä niistä ole oikein iloa kenellekään. Jotain öttiäisiä lukuunottamatta.

    Kos­ka pienistä met­sä­pal­stoista – joi­ta on aika suuri osa nykyään – saa edes jotain tuloa joka ylit­tää menot, niin tot­ta­han toki kan­nat­taa kas­vat­taa yhtä lajia, kos­ka kor­juu ja hoito on helpompaa.

    Tässä kir­joituk­ses­sa taitaa olla aika paha asi­avirhe? Käsite puu­pel­to viitan­nee talous­met­sä käsit­teeseen, joka siis eroaa luon­tais­es­ta met­sästä monel­la lail­la. Luon­tais­es­ti met­sis­sä on samaanaikaan usei­ta puu­la­je­ja, pen­sai­ta, kent­täk­er­roksen kasve­ja jne. ja niitä vieläpä eri-ikäis­inä kasvus­toina. Met­sän elinkaaren kehi­tys tapah­tuu ns. suk­kee­sion myötä. Luon­tainen met­sä on mon­imuo­toisem­pi, kuin talous­met­sä. Esim. järeän lahop­u­un määrä talous­met­sis­sä on yli 95 % pienem­pi kuin luon­non­metsis­sä. Täl­lä seikalla on suuri merk­i­tys metsäekosysteemissä.
    Perusti­eto­ja ekolo­gias­ta ja van­ho­jen met­sien arvos­ta opiskel­laan esim. lukiossa.

    “Vihreille Suomen luon­non puo­lus­t­a­mi­nen on keskeisimpiä arvojamme.”

    Ville Niinistön(vihr.)blogi mm. van­ho­jen met­sien suo­jelus­ta oli hyvä:
    https://www.facebook.com/niinistoville/posts/1157611717590882

    Nyt vaan on niin, että Keskus­puis­ton rajo­jen sisäl­lä on etelä-suo­ma­laisit­tain arvokas­ta ja harv­inaista van­haa met­sää. Täl­laista met­sää on alle 2 % etelä-suomen met­sistä. Helsingillä on velvol­lisu­us säästää tämä met­sä ja koko Keskus­puis­to. Helsin­gin vihreil­lä on eri­tyi­nen velvol­lisu­us tähän, muuten­han koko pop­poon uskot­tavu­us menee. Juuri edes­men­neen aka­teemikko Ilk­ka Han­s­ki on osoit­tanut, että etelä-suop­men met­sistä pitäisi suo­jel­la vähin­tään 10 %, jot­ta nykyi­nen mon­imuo­toisu­us ja lajit säi­ly­i­sivät. Täl­lä menol­la ne katoa­vat. Se nyt vaan on tutk­i­tusti näin: http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1462849600322?ref=a‑lukupaketti‑2

    “Tämän maan luon­to on niin paljon enem­män — luon­nol­la ja lajeil­la on oma itseis­ar­von­sa, minkä lisäk­si me olemme vaal­i­mas­sa sitä tääl­lä lap­sillemme.” ‑Ville Niisnistö.

    Nyt pää­sisi sanoista tekoi­hin myös Helsingis­sä säi­lyt­tämäl­lä Keskuspuisto.

    #keskus­puis­ton­puoles­ta

    1. Nyt vaan on niin, että Keskus­puis­ton rajo­jen sisäl­lä on etelä-suo­ma­laisit­tain arvokas­ta ja harv­inaista van­haa met­sää. Täl­laista met­sää on alle 2 % etelä-suomen met­sistä. Helsingillä on velvol­lisu­us säästää tämä met­sä ja koko Keskuspuisto.

      Se, että Suomen met­sien suo­je­lu­ti­lanne on näin hirveä, on kansalli­nen häpeä.
      Jos ajat­telee asi­aa yhteenso­vit­tamise­na taloudel­lis­ten arvo­jan ja luon­toar­vo­jen välil­lä, on tragikoomista, että ain­oa paik­ka, jos­sa Suomes­sa koh­ta on van­ho­ja met­siä, on Helsin­gin keskel­lä, jos­sa luon­non hyväk­si menete­tyt taloudel­liset arvot ovat suurim­mat. Kovin paljon on nähty myös vaivaa säästää keskus­pois­ton yhtey­dessä ole­va taimen­puro. Met­säo­ji­tusten yhtey­dessä näitä saa tuho­ta sumeilemat­ta muuten vain huvikseen. (Se taimen­puro kyl­lä säästyy)
      On kyl­lä van­ho­jen met­sien suo­jelun kannal­ta läh­es itse­murhas­trate­giaa ajatel­la, että met­sän saa muual­ta tuho­ta ja Helsin­ki vas­taa tästäkin asi­as­ta maas­sa yksin.

      Keskus­puis­ton van­ho­ja met­siä ei nimit­täin uhkaa niinkään rak­en­t­a­mi­nen vaan virk­istyskäyt­tö. Vihreät sai­vat läpi muiden muristes­sa vihaisi­na, että met­sät säi­lytetään metsinä. Kukaan ei voi taa­ta tätä vuosikym­meniksi eteen­päin. Helsin­gin met­si­in on tunke­mas­sa akti­ivisem­paa käyt­tölä koiralaukkaradoista alka­en. Paljon on vaa­dit­tu niiden rak­en­tamista puis­toik­si. On hyvinkin mah­dol­lista, että näin tapah­tuu vielä täl­lä vuo­sisadal­la. Kukaan meistä ei voi luva­ta, että seu­raa­vat sukupol­vet arvosta­vat met­siä enem­män kuin puis­to­ja, jou­si­ammuntara­to­ja, rat­sas­tus­ta ja sen semmoista.

  75. Osmo Soin­in­vaara: On kyl­lä van­ho­jen met­sien suo­jelun kannal­ta läh­es itse­murhas­trate­giaa ajatel­la, että met­sän saa muual­ta tuho­ta ja Helsin­ki vas­taa tästäkin asi­as­ta maas­sa yksin.

    Vihreät sai­vat läpi muiden muristes­sa vihaisi­na, että met­sät säi­lytetään metsinä.

    On vaikea ymmärtää, mikä vihrei­den tai OS:n met­sälu­on­tostrate­gia on.

    Helsingis­sä muka met­sät säi­lytetään metsinä, mut­ta Keskus­puis­ton ja Var­tiosaaren voi huo­let­ta rakentaa.

    Muual­la Suomes­sa bio­talouden volyymia pitää nos­taa nykyis­es­tä taivaisi­in, mut­ta var­maankin met­sälu­on­toon koske­mat­ta. Strate­gia näyt­täisi ole­va se, että Suomen met­sälu­on­to muute­taan yksi­la­jisek­si puu­pel­tomaisek­si teol­lisu­u­den resurssik­si — pait­si että vihreät vaa­ti­vat, että peruste­taan muu­ta­ma retkeilyalue lisää. Luon­non kasvit ja eläimet voivat sit­ten muut­taa noi­hin reser­vaat­tei­hin retkeil­i­jöi­den ihailtavaksi.

    Se ver­ran itsepetos­ta mukaan, että väitetään tämän strate­gian takana ole­van kepun ja muiden puoluei­den juoni, jota vhreät ovat koko ajan vastustaneet.

    Perus­ta­va ero min­un ajat­telu­u­ni näyt­täisi ole­van siinä, että luon­toa ei nähdä koko maan kat­ta­vana kokon­aisuute­na, jon­ka kanssa pitäisi kyetä elämään yhdessä, vaan vain pirstaleisi­na näytekap­paleina, jot­ka nekin on tarkoitet­tu lähin­nä ihmisen virkistyskäyttöön.

  76. Osmo Soin­in­vaara: Kukaan meistä ei voi luva­ta, että seu­raa­vat sukupol­vet arvosta­vat met­siä enem­män kuin puis­to­ja, jou­si­ammuntara­to­ja, rat­sas­tus­ta ja sen semmoista.

    Voin taa­ta, että kun eräskin kun­nal­lispoli­itikko OS ensin kas­vat­taa kaupun­gin väestömäärän puoli­tois­tak­er­taisek­si ja rak­en­taa kaik­ki nykyiset met­sälöt, jou­si­ammuntara­dat, gol­fra­dat ja muut täy­teen raken­nuk­sia, niin paine ottaa jäl­jelle jääneitä vielä rak­en­tam­ato­mia met­sä kaiken­laiseen virk­istyskäyt­töön kas­vaa. Syyn täl­laisi­in asen­nemuu­tok­si­in voi löytää läheltäkin. 🙂

  77. Ter­veiset jälleen Suomen Turus­ta, jos­ta tulin juuri. Kaupun­ki oli jälleen aika täyn­nä nät­te­jä flikko­ja, fil­lare­itakin näkyi ole­van muu­tamien auto­jen lisäk­si, ja aika edullisil­ta vaikut­tanei­ta asun­to­ja, ainakin mitä yhden väl­i­tys­li­ik­keen ikku­nail­moituk­sista ehdin lukea. Voisi­vat ken­ties helpot­taa Osmon maalailemia “painei­ta” Helsin­gin osalta ihan mukavasti, jos (Keskus­puis­ton tuhoamisen sijaan) kaupunki­in pyrkivät muut­taisi­vatkin sinne. Onhan se sen­tään maamme enti­nen pääkaupunki.

  78. Osmo Soin­in­vaara: Kovin paljon on nähty myös vaivaa säästää keskus­puis­ton yhtey­dessä ole­va taimen­puro. Met­säo­ji­tusten yhtey­dessä näitä saa tuho­ta sumeilemat­ta muuten vain huvikseen. (Se taimen­puro kyl­lä säästyy) 

    Tuo taimen­puron säästymi­nen on kyl­lä perus­tee­ton­ta opti­mis­mia, ellei asi­as­sa ole jotain uut­ta tietoa?

    Tänään jär­jestetyl­lä vihrei­den kaavakäve­lyl­lä Keskus­puis­tossa oli mukana myös Vir­tavesien­hoitoy­hdis­tyk­sen asiantun­ti­ja Mikael Man­ni­nen. Mielestäni hänen esi­tyk­ses­tään tuli täysin selväk­si, että myöskään taimen­puroksi kun­nos­tet­tu Haa­ga-/Maunulan puro ei tule säi­lymään. Ensin­näkin sen lat­va-alueelle Tuusu­lantien var­teen on tulos­sa toinen “bule­var­di ja puro häviää suun­nitel­makar­tois­sa talo­jen alle put­keen. Val­uma-alueesta liian suuri osa jää asfaltin ja talo­jen alle. Sinne on jo raken­net­tu sel­l­ainen uusi asuinalue, jos­sa hulevedet on johdet­tu suo­raan putkia pitkin puroon,mikä aiheut­taa mm. vedenko­rkeu­den haitallisen nopei­ta vai­htelui­ta. Hänen mukaansa, jot­ta puro säi­ly­isi taimen­purona niin sen var­sil­la pitäisi olla n. 45 m hulevesiä pidät­tävää luon­non­mukaista suo­ja-aluet­ta molem­mil­la laidoil­la. Tästä oli tutkimusti­etoa. Täl­lais­ta­han kaavae­hdo­tus ei ole jät­tämässä puron varteen.

    KSV on kysyt­täessä esit­tänyt säästävän­sä Haa­ga­puroa kaavas­sa “maise­maele­ment­tinä” mut­ta tämä siis toteu­tu­isi puron uoman voimakkaana muokkaamise­na ja siirte­lynä jne. joka tuhoaa kyl­lä taimen­puron vaik­ka voi näyt­tää vekkulil­ta vesiele­men­tiltä ker­rostalo­jen välissä.

    Varsin ongel­mallista on, että KSV:lla ei ilmeis­es­ti ole yleiskaa­van suun­nit­telus­sa ollut mukana riit­tävää luon­non­ti­eteel­listä asiantun­te­mus­ta (täl­lä en tarkoi­ta tilas­totiedet­tä tai matem­ati­ikkaa). Liitekart­to­ja lie­nee teetätet­ty kon­sul­teil­la, mut­ta syväl­lisem­pi ymmär­rys luon­nonar­voista ja siitä mikä on mah­dol­lista ekol­o­gis­es­ti tai luon­non mon­imuo­toisu­u­den säi­lyt­täen ei näytä ole­van. Keskus­puis­ton osalta on ilmi­selvää, ettei voimakas­ta rak­en­tamista alueelle ja luon­nonar­vo­ja saati virk­istysar­vo­ja voi­da “yhteenso­vit­taa”.

    Se, että joku jos­sain muual­la tuhoaa luon­toa ei mitenkään oikeu­ta Helsin­gin päät­täjiä lais­ta­maan omas­ta vas­tu­us­taan oman lähilu­on­ton­sa suojelussa.

    Tässä asi­as­sa näyt­tää siltä, että Helsin­gin Vihreät päät­täjät ovat ase­moi­neet itsen­sä vas­takkain mm. luon­non­suo­jeli­joiden ja taval­lis­ten kun­ta­lais­ten kanssa(adressissa nim­iä jo yli 14 000). Sääli. 

    Ratkaisu on yksinker­tainen: tode­taan että voimas­sa ole­vat Keskupuis­ton tur­vaa­va ase­makaa­va on hyvät ja se pide­tään voimas­sa. Kaik­ki ne uudet pik­selit Keskus­puis­ton alueelta, jot­ka ovat ris­tiri­idas­sa ase­makaavo­jen kanssa pois­te­taan tekeil­lä olev­as­ta yleiskaavas­ta. Lisäk­si käyn­nis­tetään pikim­miten kansal­lisen kaupunkipuis­ton muo­dost­a­mi­nen Helsinki­in niin, että Keskus­puis­to muo­dostaa sen oleel­lisen osan.

    Vaik­ka kuin­ka tätä keskustelua käy­dään, niin ei kyl­lä tun­nu löy­tyvät yhtään perustelua sille mik­si Keskus­puis­toon pitäisi rak­en­taa yhtään mitään. Päin­vas­taisia perustelu­ja löy­tyy roppakaupalla.

  79. Osmo Soin­in­vaara:

    Keskus­puis­ton van­ho­ja met­siä ei nimit­täin uhkaa niinkään rak­en­t­a­mi­nen vaan virkistyskäyttö. 

    Keskus­puis­ton met­siä uhkaa siis ensisi­jais­es­ti tämä yleiskaaval­u­on­nos. Tosin mah­dol­lis­es­ti vielä akuutimpi uhka on kaupun­gin tekeil­lä ole­va keskus­puis­ton luon­non­hoito­su­un­nitel­ma, jos­sa “hoito­toimen­piteet” ovat ylim­i­toitet­tu­ja ja ris­tiri­idas­sa alueen luon­teen ja käytön kanssa. Hal­lit­tu hoita­mat­to­muus toimisi edelleen paremmin.
    Luon­to­jär­jestö­jen kom­men­tit: http://www.sll.fi/uusimaa/helsy/metsa/luonnonhoidon-tyoryhma

    Rak­en­t­a­mi­nen uhkaa Keskus­puis­toa kovastikin kahdel­la tavalla: 

    *Ensin­näkin raken­nusten, tei­den, huoltotei­den, piharaken­nelmien, parkkipaikko­jen ja reuna-aluei­den alle jää hehtaarikau­pal­la luon­toa, joka on sit­ten menetet­ty eli pois­sa kokon­aan eliöi­neen päivi­neen. Näin tuho­tut ekosys­teemit oli­si­vat muu­toin edelleen kehit­tyneet ja rikas­tut­ta­neet monimuotoisuutta.

    * Toisek­seen yleiskaavas­sa valit­tu, kaik­ista ske­nar­i­oista nopeim­man kasvun tavoite eli 250 000 asukas­ta lisää, on se syy mik­si näitä raken­nuk­sia aio­taan täl­laiset määrät tehdä. Täl­läi­nen Helsin­gin väestön liikakasvu tulee tietenkin lisäämään painei­ta ja käyt­töä kaikille virk­istysalueille, elleivät nämä kaik­ki uud­is­as­ukkaat ole eri­tyisen urbane­ja ja viihdy siel­lä “Iso-Robal­la”, mis­tä joku mainit­sikin. Loogi­nen johtopäätös onkin, siis että virk­istys- ja viher­aluei­ta tarvi­taan kaavas­sa lisää, eikä vähemmän. 

    Nykyi­nen virk­istyskäyt­tö on aika hallinnas­sa, eikä hait­taa kohtu­ut­tomasti luon­toar­vo­ja. Ei kai siel­lä muuten olisi mm. kana­haukko­ja, lehtipöl­löjä, liito-oravia, mäyriä, näätiä, met­säkau­ri­ta, taime­nia, lep­akoi­ta puhu­mat­takaan kääpä‑, sam­mal- ja hyön­teis­la­jeista ym. Met­säekosys­tee­mi koos­t­uu paljos­ta muus­takin kuin puista. Tot­takai siel­lä on myös kulu­mista, kos­ka Keskupuis­tossa vierailee tai sitä käyt­tää jo nyt enem­män ihmisiä kuin kaikissa kansal­lispuis­tois­sa yhteen­sä vuo­den aikana. Nykyiset kävi­jät arvosta­vat puis­toaan, sil­lä se on esim. hyvin vähän roskaan­tunut. Keskus­puis­ton kehit­tämises­sa ja sen ulkoilu- ja virk­istyskäytön sekä luon­nonar­vo­jen yhteenso­vit­tamises­sa kansalli­nen kaupunkipuis­to­hanke olisi erinomainen. 

    Teimme Keskupuis­ton 100 v juhlavuo­den kun­ni­ak­si kokon­aan uuden luon­topol­un Maunulan met­sään. Luon­topol­un “kum­meina” toimii asukkaiden vapaae­htoinen verkos­to ja olemme koon­neet mm. luon­to­havain­to­ja sys­temaa­tis­es­ti yli 4 vuot­ta. Mate­ri­aali­in voi tutus­tua Helsin­gin Ladun sivuilla.

    Suomen Ladun eri­no­maises­sa ja yleiskaavaan kri­it­tis­es­ti suh­tau­tu­vas­sa lausun­nos­sa esitetäänkin mm. että: “Yleiskaa­van vaiku­tuk­set helsinkiläiseen ark­i­ulkoilu­un ja luon­non virk­istyskäyt­töön tulee arvioi­da ulkop­uolisen arvioi­jan toimesta.”
    http://www.suomenlatu.fi/media/vaikuta/vaikuta-tiedostot/lausunnot/helsingin-yleiskaava_suomen_latu.pdf

    Jot­ta mm. täl­lainen aikalisä voidaan ottaa, niin yleiskaaval­u­on­nos pitää palaut­taa uudelleen valmis­telu­un. Täl­laise­na sitä ei voi hyväksyä.

    Pari tun­nelmia kuvaa­va sitaat­tia yli 600 adres­si­in tulleista kommenteista:

    “Kun­nan kaavoituk­sel­la pitää jo lain perus­teel­la edis­tää asukkaiden hyviä ja ter­veel­lisiä eli­nolo­suhtei­ta sekä ympäristön viihtyvyyt­tä ja kauneut­ta kauneut­ta. Kaavae­hdo­tus uhkaa näitä arvoja ”

    “Keskus­puis­ton tuhoami­nen vie mukanaan sen rikkaan lajis­ton — kau­ri­it, kana­haukat, liito-ora­vat, huuhka­jat, rusakot, ketut.…. sekä ihmis­ten mah­dol­lisu­u­den rentoutua ja tarkkail­la luon­toa. Jos Keskus­puis­to nyt todel­lakin aio­taan ajaa alas, se lisää entis­es­tään pahoin­voin­tia — kaikkien lajien kesku­udessa. Siinä vai­heessa, jos /kun työkoneet ilmaan­tu­vat paikalle, lupaan tehdä “koi­järvet”! Varmasti.”

    #keskus­puis­ton­puoles­ta

  80. Ei sido­ta tule­vien val­tu­us­to­jen käsiä.
    Oli sun­nun­tai iltapäivä. Kävelin Keskus­puis­tossa Maunulan kohdal­la, aurinko pais­toi, valkovuokot kukki­vat. Ja Hämeen­lin­nan väylän jatku­va humi­na häir­it­si idyl­liä. Kuka halu­aa asua sen var­rel­la ja mik­si huonos­ti sijoite­tun asuinalueen takia täy­tyy pienen­tä Keskuspuistoa?
    Vaik­ka Hämeen­lin­nan väylä kut­su­taan tule­vaisu­udessa Hämeen­lin­nan bule­vardik­si, liiken­nemäärä tulee lisään­tymään, kun sen ympäril­lä asuu enem­män ihmisiä.
    Oikeas­t­aan meille on jo kaupunkibule­var­dia: Man­ner­heim­intie, Hämeen­tie Mäkelänkatu ja Meche­lininkatu. Niistä löy­tyy jo puu rive­jä ja raitio­vaunut. Mut­ta ikku­nat ei voi pidä auki ja liik­keet katoa­vat, kun näil­lä bule­vardeil­la ei ole mukavaa oleskel­la. Finnairin talo Man­ner­heim­intiel­lä ei voin­ut muut­taa asuintaloksi.
    Bule­var­di­en edel­ly­tyk­senä ovat myös suuret investoin­nit julkiseen liiken­teeseen. Täl­lä het­kel­lä investoin­ti­ra­hat ovat sidot­tu Raide­jok­eri­in, Laa­jasa­lon raitolin­jaan ja sen jäl­keen Pisararataan.
    Siis reilun 20 vuo­den päästä olisi rahaa rak­en­taa pikaraiti­otie Hämeen­lin­nan väylää pitkin. Siihen men­nessä laa­di­taan vielä 2 yleiskaava.
    Mik­si halu­taan jo nyt rajoit­taa tule­vien val­tu­us­to­jen päätök­siä? Yleiskaa­va on juridi­nen asi­akir­ja. Viher­aluet­ta, joka on ker­ran kaavas­sa osoitet­tu muuhun käyt­töön, ei yleen­sä muute­ta takaisin viher­alueek­si seu­raavas­sa yleiskaavas­sa, vaikkei se olisi vielä rakennettu.
    Laut­tasaa­res­sa, mis­tä bule­var­di­en idea lähti, osa investoin­nista on jo tehty: Metro ajaa muu­ta­man viikon päästä. Bule­var­di, toivon mukaan, vähen­tää melua ja antaa Lau­tasaare­laisille helpon pääsyn saaren pohjois­ran­nalle. Sit­ten saamme koke­muk­sia ja niitä voidaan hyö­dyn­tää seu­raavas­sa yleiskaavassa.
    Ei meille ole vielä mitään kiiret­tä tehdä päätök­siä, jot­ka tuhoa­vat tule­vien sukupolvien virkistysmahdollisuuksia.

    1. Finnairin talo Man­ner­heim­intiel­lä ei voin­ut muut­taa asuintaloksi.

      Sen muut­tamisek­si asuin­talok­si ei ollut mitään esteitä. Hak­i­ja uskoi sen tuot­ta­van parem­min pienvarastoina.

  81. Man­ner­heim­intiel­lä sijait­se­van Finnairin talon muut­tamisek­si asuin­talok­si ei ollut mitään esteitä. Hak­i­ja uskoi sen kuitenkin tuot­ta­van parem­min pien­varas­toina. Ja tuskin sinne olisi kahvi­lan­pitäjiä löy­tynytkään. Ehkä Hämeen­lin­nan­väylän var­teenkin kan­nat­taisi rak­en­taa pienvarastoja?

  82. Susan­na Pitkä­nen: Keskus­puis­tossa on jo nyt huo­mat­ta­vat van­han met­sän luon­toar­vot ja seu­raa­van 100 v. jäl­keen aina vaan paremmat. 

    Kyl­lä tääl­lä kaupun­gin pohjois­päässä ainakin on erinäis­ten aluei­den osalta tuokin ongel­ma hoi­tu­mas­sa pois päiväjärjestyk­ses­tä. Met­sää on har­ven­net­tu siihen malli­in sen ver­ran usein, ettei ehdi edes uusia pui­ta kas­vaa ennen kuin ne ryteikkönä kaade­taan pois. “Met­sästä” näkee läpi. Virk­isty nyt sit­ten sel­l­aises­sa “luon­nos­sa”.

    Joko toim­inta on suun­nitel­tua ja tarkoituk­se­na on pitkäl­lä tähtäimel­lä lait­taa alue siihen kun­toon, että lop­utkin voidaan surut­ta kaataa raken­nusten tieltä pois, tai sit­ten taita­vat jotkut kaupun­gin met­sän­raiskau­sosas­tol­ta han­kkia polt­top­u­un­sa ja hak­keen­sa kaupun­gin met­sistä. Edes melues­teenä toimivia kaistalei­ta ei tässä toimin­nas­sa tosi­aan säästetä eikä mikään plänt­ti ole liian pieni tätä silmälläpitäen.

    Ja sit­ten ihme­tel­lään citykan­ion­gel­maa, kun ei sem­moi­ses­sa ympäristössä muu eläimistö selviä tai viihdy.

  83. Hei Osmo,
    osaatko sanoa kenen aloit­teesta tuol­lainen pik­selöin­timenet­te­ly on otet­tu yleiskaavakar­tois­sa käyt­töön, ja kuka niiden käytön on hyväksynyt?

    1. Yleiskaavaosas­to on sen ottanut käyt­töön, henkilöä en tiedä. Sitä on moitit­tu ja kiitet­ty. Sen on hyväksynyt klaupung­in­val­tu­us­to. Ympärtistömin­is­ter­iö kiit­ti, kos­ka se tuo oikean hier­arkian kart­toi­hin. Yleiskaa­va on yleisluontoinen.

  84. Osmo Soin­in­vaara:
    Yleiskaavaosas­to on sen ottanut käyt­töön, henkilöä en tiedä. Sitä on moitit­tu ja kiitet­ty. Sen on hyväksynyt kaupunginvaltuusto. 

    Taisi­vat kaupun­gin­su­un­nit­telu­vi­ras­tossa nau­raa partaansa.

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    Sunan­na Pitkänen
    Tuo “tutkimus” kaupunki­a­sumisen hiil­i­jalan­jäl­jestä pää­tyi siihen, ettei ero ole merkit­tävä, kun vakioidaan tulota­so ja per­hekoko. Siinä ei ollut kuitenkaan lainkaan tutkit­tu tiivi­in kaupunki­rak­en­teen (ratik­ka ja hissi) hiil­i­jalan­jälkeä, vaan tiivi­inä kaupunki­rak­en­teena pidet­ti­in sel­l­aisia aluei­ta kuin Pak­i­la. Lisäk­si siinä oli kovin ten­denssimäisiä tapo­ja laskea kaukoläm­mön (=jäteläm­pöä) hiil­i­jalan­jälkeä eikä siinä edes otet­tu huomioon sitä, että pääpolt­toaine Helsingis­sä on kaukoläm­pö eikä kivi­hi­ili tai turve.
    On selvää, että omavaraistaloudessa haja-asu­tusalueel­la asu­va elää ekol­o­gisem­min kuin rikas helsinkiläi­nen, mut­ta on myös yhtä selvää, että auto­ton kalli­o­lainen elää ekol­o­gisem­min kuin yhtä rikas nur­mi­järveläi­nen kah­den auton­sa kanssa. 

    Kaik­ki ennus­teet muut­toli­ik­keestä toteu­tu­vat, kos­ka Helsinki­in tulee juuri niin paljon ihmisiä kuin tänne päästetään tule­maan. Sen näkee asun­to­jen hin­noista. Minus­ta mei­dän tulee kun­nioit­taa ihmis­ten asum­is­toivei­ta. Oikea tarve mita­ta asun­to­jen tarvet­ta Helsingis­sä olisi kysyä kaik­il­ta suo­ma­laisil­ta, kuin­ka moni olisi halukas muut­ta­maan Helsinki­in, jos voisi vai­h­taa nykyisebn asun­ton­sa kus­tan­nuk­sit­ta asun­toon Helsin­gin kantakaupungissa. 

    Mut­ta keskus­puis­ton osalta tarvi­taan vielä paljon hark­in­taa. Olisin erit­täin surilli­nen, jos Hämeen­lin­nan väylän bule­vardis­oin­nista ja ratikas­ta joudut­taisi­in luop­umaan. Se olisi hyvin ben­san­hajuinen aja­tus. Tarkem­mat päätök­set keskus­puis­ton osalta tehdään joskus 2030-luvul­la. Ongel­mat­to­mia siinä ovat aluieet radan eteläpuolel­la, jos­sa raken­net­tavak­si on suun­nitel­tu lähin­nä äsket­täin met­sitet­tyä pel­toa melu­alueel­la,. jol­la ei ole san­ot­tavia virk­istysar­vo­ja. Se Maunulan majan lähel­lä ole­va alue tulee tutkia tarkasti ase­makaavoituk­sen yhtey­dessä. Pirkkolan urheilupuis­tonko­hdal­la on lähin­nä huono­ja vai­h­toe­hto­ja. Ehkä se ratik­ka ei mene niin pohjoiseen. 

    Hyvin ongel­mallise­na pidän aja­tus­ta, että Helsingillä on eri­tyi­nen velvol­lisu­us suo­jel­la van­ho­ja met­siä, kun maaseudul­la ne on kaik­ki alis­tet­tu puu­pel­lok­si. Helsin­gin viher­aluei­ta tulee minus­ta tarkastel­la virk­istysar­vo­jen kannal­ta. Lajien suo­jelulle Suomes­ta on löy­det­tävä helpom­pia ja halvem­pia kohtei­ta. Täl­lä viit­taan ajatuk­si­in, ettei keskus­puis­ton lähelleäkään saa kaavoit­taa asu­tus­ta, kos­ka keskus­puis­tolle tulisi liikaa käyttäjiä.

    Täl­lä vas­tauk­sel­lasi todi­s­tat että SINÄ ET ole vihreä. Käytät vihreyt­tä vain poli­it­tise­na kep­pi­hevose­na saadak­sesi tavoit­teitasi läpi. Luon­to eikä kestävä kehi­tys sin­ua kiinnosta.

    Me oikeat vihreät olemme niitä luon­to ja luon­non tuhou­tu­misen estämi­nen on paljon tärkeämpiä kuin jatku­va talouskasvu tai uudet ostosparatiisit.

  86. Pekka: Täl­lä vas­tauk­sel­lasi todi­s­tat että SINÄ ET ole vihreä. Käytät vihreyt­tä vain poli­it­tise­na kep­pi­hevose­na saadak­sesi tavoit­teitasi läpi. Luon­to eikä kestävä kehi­tys sin­ua kiinnosta.

    Me oikeat vihreät olemme niitä luon­to ja luon­non tuhou­tu­misen estämi­nen on paljon tärkeämpiä kuin jatku­va talouskasvu tai uudet ostosparatiisit.

    Jyrätään­pä Keskus­puis­to mata­lak­si ja siir­retään kaik­ki ~75 000 kain­u­u­laista sinne asumaan.

    Koko Kain­u­un yli 22 000 neliök­ilo­metriä jäi­sivät erä­maak­si villille luon­nolle. Se on muuten yli kak­si ker­taa Uuden­maan pinta-ala.

    Mut­ta tosivihreä ei tätä ymmärrä 😁

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.