Käykääpä lukaisemassa

10.1.2014 · Aihe: _ 

Ville-Veikko Mastomäki ja Jaakko Stenhäll ovat kirjoittaneet ovat kirjoittaneet 37-sivuisen minipamfletin Teknologinen murros ja politiikka.

Se on virkistävää luettavaa, joka panee ajattelemaan. Käykääpä lukemassa. Kirjaa pääsee lataamaan tästä.

 

Kommentit

179 Vastausta artikkeliin “Käykääpä lukaisemassa”

  1. Kalle kirjoitti 10.1.2014 kello 19:57

    Mielenkiintoinen kirjoitus, jossa on aika rutkasti sellaista, jota en niele kertavilkaisulla.

    Periaatteellinen virhe on ajatus, että kehitys olisi tasaista kaarta johonkin suuntaan. Todennäköisyys suureen sotilaalliseen kriisiin joka koskettaa myös Eurooppaa, lisääntyy koko ajan. Nyt on ollut poikkeuksellisen pitkä rauhanjakso, joka ei voi valitettavasti kestää loputtomiin.

    Paikoitus- ja liikennejohtopäätökset olivat myös enemmän tai vähemmän hatusta. Niistä paistoi läpi, että haluttu lopputulos saatiin lähtöaineistosta välittämättä! 😀 Kannattaa vilkaista joka tapauksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  2. Markku af Heurlin kirjoitti 10.1.2014 kello 20:03

    Luin kursorisesti. Ja totesin, että käytän aikani mieluummin ja uskoakseni myös hyödyllisemmin tutkimalla eilen ostamaani vastasuomennettua valtio-opin klassikkoa Demokratia Amerikassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  3. Hannu kirjoitti 10.1.2014 kello 21:04

    Tuota nowhere to run argumenttia vastaan on hoiva-alojen krooninen työvoimapula minusta toimiva vastaväite.

    Lisääntyvän työttömyyden sijasta minusta todennäköisempää on aiempaa leveämpi palkkahaitari.

    Toisaalta palkkakehitys eri ammattien välillä voi myös muuttua. Moni on varmasti halukas maksamaan hyvistä hoivapalveluista paljonkin jos yhteiskunta antaa tähän mahdollisuuden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  4. TL kirjoitti 10.1.2014 kello 22:20

    Mitä tulee hoiva-aloihin tai sotilaallisiin kriiseihin 20 vuoden kuluttua, niin suosittelen lämpimästi katsomaan tuota ruotsalaista sarjaa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hubotit_%E2%80%93_melkein_ihmisi%C3%A4

    Google on ostanut paljon robotiikkaan liittyviä yrityksiä, todennäköisesti Google suunnittelee täyttä päätä erilaisia ihmisiä palvelevia robotteja: http://www.theguardian.com/technology/2013/dec/17/google-buys-robot-firm-boston-dynamics

    Uskon että meillä on 20 vuodessa automaattisesti liikkuvia autoja, lentokoneita, panssarivaunuja ja ihmisen kaltaisia hoivarobotteja.

    Tai esimerkiksi jo 20 vuoden kuluttua taloja rakennetaan niin, että rekalla tuodaan pari robottia tontille, jotka rakentavat talon automaattisesti viikossa.

    Mitä tulee (sähkö) energiaan, niin uskon että sitä tullaan vielä tarvitsemaan. Ja paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  5. Ville-Veikko Mastomäki kirjoitti 10.1.2014 kello 22:26

    Kalle.
    Kehitys ei tietystikään ole välttämättä ole tasaista ja kriisien kohdalla reipaskin takapakki on aina mahdollisuus. Tällaista on kuitenkin mahdotonta ennustaa edes trenditasolla, joten sellaista ei ole sisällytetty lyhyeen kirjoitukseen. Kriisien sattuessakin on todennäköisempää, että kehitys sen jälkeen jatkuu teknologian osalta jolloin tilanne vain myöhentyy. Sitten tokio n mahdollista ennustaa, että kehitys päättyy, jonka jälkeen on turha ennustella enää mitään .

    Liikennesektorin johtopäätöksille on selkeät lähteet linkkien muodossa, joihin kannattaa tutustua. Kyseiset vaikutukset ovat kv-keskustelussa yleisimpiä ja siten seisomme niiden takana ihan rauhallisina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  6. Ville-Veikko Mastomäki kirjoitti 10.1.2014 kello 22:30

    Hannu.

    Hoiva-alat toimivat varmasti kohtuullisen hyvänä varaventtiilinä monille. Hoiva-alakin on kuitenkin hyvin suuren teknologisen kehityksen kohteena, josta suuri osa tähtää työvoimaintensiivisyyden laskemiseen. Tämä on tietysti ilmeistä, koska suuri osa kustannuksista (Osmo osaa varmaan kertoa miten suuri) johtuu juuri työvoimakustannuksista.

    On kuitenkin samalla ilmeistä, ettei tuon alan työpaikkojen määrä tule lähivuosina laskemaan. Kahden vuosikymmenen katsannossa on kuitenkin nähtävissä lukuisia teknisiä ratkaisuja, jotka vähentävät ihmiskäsien tarvetta. Siten on todennäköistä, että vaikka osa työttömiksi jäävistä kyetää uudelleen kouluttamaan hoiva-alalle, ei tämäkään ala vedä valtavia määriä työttömiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  7. Mikko Kiviranta kirjoitti 10.1.2014 kello 22:43

    Joo. Minäkin olin aikoinaan tekoälyhörhö ja mm. kävin STeP-84:ssä. Mutta Tietämystekniikka sivuaineena tuntui tavattoman tylsältä, ja vaikutti että ei tästä mitään tule vielä piiiitkään aikaan. Lopetin alan seuraamisen ja kiinnostuin muista asioista.

    Mutta viime aikoina on korviin kantautunut hiljaisia vinkkejä että perhana, nyt se scifikirjojen maailma ei ole enää kaukana. Ehkä tässä vielä nähdään Teknologinen Singulariteettikin. Jo silloin 80-luvulla oma arveluni oli että tekoälystä ei tule mitään sillä tavalla että joku nörtti koodaa kaiken tietokoneeseen, painaa ‘run’-nappulaa, ja katso, sieltä herää älyllinen olento. Paljon todennäköisemmältä tuntui kone, joka havainnoi ympäristöään, ja oppii kokemuksesta. Sillä tavallahan ihmislapsetkin oppivat (ihmislapsilla aivan olennaista on tietysti kultturillinen periytyminen).

    En tiedä ymmärsinkö ihan oikein, kun katsoin puolihuolimattomasti syrjäsilmällä ja puhe oli ruotsiksi, mutta joku aika sitten Ruotsin TVn Vetenskapens Värld -dokumentissa käsiteltiin robotteja. Jäin käsitykeen että laboratoriossa X oli rakennettu yksinkertaisia androideja, joilla oli konenäkö, liikkumiseen tarvittavat servosysteemit, ja algoritmit joiden avulla ne olivat adptiivisia, oppivat siis kokemastaan. Kohdassa jossa androidi katseli itseään peilistä, viittoili peilikuvalleen, ja yritti ilmeisesti ymmärtää näkemäänsä – siinä kohtaa tuli kylmäävä olo että nämä tyypit ovat tutkimuksessaan pelottavan vahvasti oikeilla jäljillä! Sitten yksi androidi yritti selvästkin ottaa viittomalla kontatia dokumenttiryhmän kameramieheen, eikä kukaan tietenkään ymmärtänyt mitä se vehje oikein viittoo.

    Robotiikan hillitön kehitys on tehnyt ihan viime aikoina helpoksi rakentaa koneita jotka toisaan liikkuvat ja aistivat ympäristöään. Katsokaapa vaikka tämä tai tämä TED-dokumentti nelikoptereista. Se on tehnyt vasta aivan viime aikoina helposti mahdolliseksi kokeellisen tutkimuksen kokemuksesta oppivan tekoälyn suhteen.

    Myös olen tunnistavinani toistuvan kuvion: olin itse skidinä 70-luvun lopulla elektroniikkaharrastaja, ja tunsin muutaman samaa karrastavan ikätoverinkin. Jälkikäteen ajatellen oli ihmeellistä että täällä “tundralla, Neuvostoliiton ankeassa kainalossa” pystyi Jyväskylän Kauppakadun R-kioskista ostamamaan tuoreita irtonumeroita semmoisista lehdistä kuin Byte tai Wireless World. Elektroniikka- ja radioamatööriharrastus oli ilmeisen laajalle levinnyttä. Väittäisin että tämä porukka, kasvettuaan aikuisiksi, oli yksi merkittävä tekijä Nokian ja elektroniikkaklusterin nousussa.
    Myöhemmin, opiskeluvuosina, pelikoodareilla oli merkittävä alakulttuuri. Messuhallissa järjestettiin säännöllisesti Assembly-tapahtuma, jossa nörtinalut joivat kokista, söivät pizzaa, nukkuivatkin siellä Messuhallissa, ja koodasivat demoja. Siltä pohjalta kai ponnistavat tämän päivän Roviot ja Supercellit. Enkä voi olla panematta merkille mitä tämän päivän tekniikkaorientoituneet nuoret harrastavat: robotinrakentelua.

    Elämme jännittäviä aikoja!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  8. Raimo K kirjoitti 10.1.2014 kello 23:05

    Onhan siinä joitakin ajatuksia, mutta eipä juuri uutta.
    Automaation lisääntyminen ja se, että se korvaa automatisoitavissa olevia töitä, ei ole mikään uutinen, sitä tapahtuu koko ajan ja ‘nowhere to run’ ilmiökin on jo jonkin aikaa nähtävissä.

    Mutta jos/kun automaattiset tuotantolinjat syytävät lisääntyvällä tehokkudella suunnattomat määrät tavaraa, kenen ajatellaan ostavan ne, kun kukaan ei ole töissä tienaamassa.
    Ja rahakkaat ostajat taas jo nyt suuntautuvat yksilöllisiin luksustuotteisiin, robottikama ei varmasti kelpaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  9. Mikko Kiviranta kirjoitti 10.1.2014 kello 23:22

    Nyt kun futurologiasta tuli aloitettua, muutenkin monet scifi-kirjoissa esitetyt teemat alkaa olla pakko ottaa vakavasti. En olisi ikinä uskonut kirjoittavani Kardashevin sivilisaatioluokituksesta vakavalla mielellä, mutta näyttää että ihmiskunnan alkaa olla aika ottaa semmoinen vastuu mitä ykkösluokan sivilisaatiolta edellytetään. Se ei ole enää scifiä, tai jossain kaukaisessa tulevaisuudessa. Muutos luultavasti edellyttää muutoksia ‘ihmiskuntana’ tunnetun systeemin säätöjärjestelmiin. Siltä suunnalta aukeavat mm. matopurkit nimeltä “demokratia”, “markkinatalous”, “yhteismaan ongelma”, mitä on raha ja mikä sen rooli hintamekanismissa, ja monet muut asiat.

    Jos julkaisuihin uskoo: Ihmiskunta käyttää jo neljäsosan kaikesta kasvikunnan tuottamasta kemiallisesta energiasta. Ihmiskunta sitoo enemmän typpeä ilmakehästä ja muuttaa nitraateiksi kuin kaikki luonnolliset prosessit yhteensä. Meriin valuu 8 – 9 niin paljon fosforia kuin luonnollinen taustavaluma olisi. Lajeja kuolee sukupuuttoon 100 – 1000 kertaisella nopeudella verrattuna tavanomaiseen nopeuteen. Ilmastomuutosta (OK, olkoot *hypoteettinen* ilmastomuutos) ja otsonikatoa en uskalla mainitakaan. Olemme siirtymässä Antroposeeniin, jossa ihmiskunta on merkittävä tekijä biosfäärin kohtaloissa.

    Tässä on takana vähän sama juttu kuin taloudessa: entiset ulkoisvaikutukset eivät ole enää vakioisia reunaehtoja, vaan peli muuttuu kun ne on otettava huomioon dynaamisina muuttujina. Yksityistaloudessa voi olettaa että maailman tavaramarkkinat tai työpaikkamarkkinat ovat riippumattomia valinnoista joita yksilö omassa taloudessaan tekee. Jos perheessä tulee rahasta pulaa, yksittäinen perheenjäsen voi kuluttaa vähemmän ilman että tavaroiden kysyntä koko kansantaloudessa romahtaa, tai perheenjäsenet voivat etsiä lisätöitä ilman että koko työmarkkina heilahtaa. Niinkuin Krugman on argumentoinut, toistuvasti, kansantalouden ohjaamisessa pätevät eri viisaudet kuin ne jotka ovat viisaita yksityis- tai yritystaloudessakaan.

    Samalla lailla luonnonvaroja tai kasvun vaatimaa tilaa ei voi enää pitää ihmiskunnan valinnoista riippumattomina vakioina. Yhteismaan ongelman vuoksi joku maailmanhallitus tässä tulee mieleen, mutta onhan Laissez-Fairen Gosplanin välissä muitakin vaihtoehtoja, tai kokonaan muita suuntia? Onhan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  10. Juha Mäkeläinen kirjoitti 10.1.2014 kello 23:50

    Raportti kokoaa selkeästi yhteen monia olennaisia muutoksia ja niiden vaikutuksia. Konkreettisten muutoksien kohdistuminen ainakin liikenne- ja energia-alalle on hyvin uskottavaa, eli juuri näillä aloilla suurien virheinvestointien riski on suuri. Aurinkovoiman oheessa energiatuotannon hajautuminen koteihin pienyksiköihin on alkanut.

    Jos työttömyyttä ruvetaan kutsumaan lisääntyväksi vapaa-ajaksi, aletaan pikkuhiljaa lähestyä jo 1950-luvulla kuviteltua ihanneyhteiskuntaa, jossa robotit hoitavat työt ja ihmiset laiskottelevat. Yllättäen lepääjiä olisivatkin alemmat yhteiskuntaluokat.

    Se mitä tässä ei käsitelty on automatisoidun työn mahdollinen siirtyminen maasta toiseen. Esimerkiksi Suomen liikenteen automaattinen ohjaus voi valua ulkomaisten palvelukeskusten hoidettavaksi tai toisalta meillä on mahdollisuus on saada vientituloja myymällä täältä palveluita ulkomaille. Tuleeko meille voittajien vai häviäjien osa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  11. eri anonyymi kirjoitti 11.1.2014 kello 1:49

    Suhteellisen suosittua blogia pitävä peruskoulunopettaja Kai-Ari Lundell sattumoisin kiinnitti huomiota Soininvaaran taannoiseen bloggaukseen Pisa-tutkimuksen otannan ongelmista:

    http://www.properuskoulu.net/2014/01/pisa-12-tutkimuksen-otos-ihmetyttaa.html

    Onko Soininvaara edelleen sitä mieltä ongelmista, mitä tuolloin?

    (Anteeksi ettei tämä liity mitenkään käsillä olevaan blogipostaukseen, mutta oletan että Soininvaara tai joku muu nämä lukee, ja mielestäni asia olisi hyvä saattaa Osmon tietoon vaikkei tätä julkaistaisikaan.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  12. Tommi Uschanov kirjoitti 11.1.2014 kello 1:54

    Kalle: Todennäköisyys suureen sotilaalliseen kriisiin joka koskettaa myös Eurooppaa, lisääntyy koko ajan.

    Saisiko tähänkin ystävällisesti edes jonkinlaisia lähdeviitteitä?

    On hämmentävää, että tämän kaltaisia massiivisen isoja väitteitä esitetään täysin puun takaa perustelematta niitä sanallakaan. Ikään kuin kyseessä olisi vain jonkinlainen muistutus tosiasioista, jotka ovat yleisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 63

  13. Jouni kirjoitti 11.1.2014 kello 2:25

    Olen pikkuisen skeptinen teknologian nopean kehityksen suhteen. Nopealta näyttävässä kehityksessä kun on aika usein kysymys vain siitä, että hidas kehitystyö pysyy suurimmaksi osin piilossa, ja ihmiset tulevat tietoisiksi uusista sovelluksista vasta sitten, kun merkittävät läpimurrot ovat tapahtuneet. Robottiautotkin ovat olleet tekoälytutkimuksen klassikkokohteita vuosikymmenten ajan, ja toisaalta myös luonteva jatkokehityksen kohde sen jälkeen, kun vastaava automatisointi on jo pitkälti toteutunut esimerkiksi lentokoneissa ja sotateknologiassa.

    Eksponentiaalisen kehityksen suhteen taas kannattaa muistaa, että myös monet ongelmat vaikeutuvat eksponentiaalisesti. Saman asian tekeminen kaksi kertaa paremmin saattaa esimerkiksi vaatia tuhat kertaa enemmän vaivaa. Toisaalta moni perinteisesti tehokkaana pidetty algoritmi vaatii aikaa suhteessa datan määrän neliöön. Jos tietokoneiden nopeus ja sen myötä datan määrä kasvaa eksponentiaalisesti, saattaakin käydä niin, että myös algoritmin suoritusaika kasvaa eksponentiaalisesti. Monissa merkittävissä ongelmissa taas parhaat tunnetut algoritmit vaativat eksponentiaalisesti – tai vieläkin enemmän – aikaa suhteessa datan määrään, joten niiden kanssa tietokoneiden nopeutuminen ei juurikaan auta.

    Toisaalta olisin valmis näkemään korkeaa koulutusta vaativat asiantuntijatehtävät paljon suuremman uhan alaisina kuin pamfletin kirjoittajat. Suurin osa vaativista asiantuntijatehtävistä on kuitenkin suurimmaksi osin rutiininomaista asioiden käsittelyä, jonka pystyy automatisoimaan jo nyt, jos vain joku vaivautuu tekemään sen. Itse pystyn tietojenkäsittelytieteen tutkijana automatisoimaan vuosi vuodelta suuremman osan työtehtävistäni, mikä auttaa minua tekemään enemmän ja vaativampia asioita. Tutkijana olen siitä hyvässä asemassa, että tarve tutkijoille on periaatteessa loputon – aina löytyy jotain uutta mielekästä tutkittavaa. Kysymys onkin enemmän siitä, kuinka paljon tutkijoita muu yhteiskunta on valmis elättämään. Tuottavaa työtä tekevien asiantuntijoiden tilanne voi sen sijaan olla hankalampi, jos yksi asiantuntija tekee tulevaisuudessa kymmenen työt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  14. Lauri Kumpulainen kirjoitti 11.1.2014 kello 8:42

    Hoiva-alan työttömyys +26 % vuonna 2013.

    Se siitä kroonisesta työvoimapulasta.

    Tai no, totta puhuakseni, työvoimaa tarvitaan, mutta maksajilta (kunnilta) loppuivat rahat ja määräaikaiset pellolle.

    On ihmeellistä, miten ihmiset eivät käsitä sitä yksinkertaista asiaa, että tämän uuden teknologian hinta on tullut nyt tarpeeksi alas.

    Heitetään vielä toinen yksinkertainen asia: minimaalisella panostuksella, maksimaalinen voitto.

    Se, että meillä on teknologia, ei vielä riitä tuohon minimaaliseen panostukseen. Mutta, kun hinta tulee tarpeeksi alas, niin se riittää.

    Jos joku olisi vuonna 2005 sanonut, että Yhdysvalloilla on vuonna 2014 yli 8000 miehittämättömän lentokoneen ilmavoimat ja noista noin 800 kykenee käyttämään aseita, niin olisi häntä pidetty hulluna.

    Tähän kyettiin jo 1960-luvulla, mutta miehittämättömien lentokoneiden ilmavoimat olisivat olleet liian kalliit toteuttaa. Vaan ei ole enää.

    Se mitä Intel julkisti pari vuorokautta sitten, tulee mullistamaan maailmamme.

    Minimaalinen ja tehokas tietokone. Ei siis pelkkä mikroprosessori, vaan täysiverinen tietokone, bluetooth ja wlan yhteyksin.

    Ne jotka vielä tässäkin vaiheessa ovat sitä mieltä, että ei ole työtä, jonka voi robotti korvata, niin miettikääpä sitä että ne työt, joihin ihmistä tarvitaan, voivat myös kadota!

    Ajatellaanpa esimerkiksi putkiasentajaa. Jos putkistot katoavat, niin putkiasentajaa ei tarvita. Esimerkki on tällä hetkellä täysin järjetön, ihan tarkoituksella.

    Eli sen lisäksi, että ihminen korvataan robotilla, voi myös käydä niin, että monien asioiden työntarve katoaa kokonaan.

    Meillä on jo teknologia, jossa talo voidaan rakentaa tulostamalla elementit putkistoineen jne. Hinta ei vielä kohtaa markkinatalouden tarpeita, mutta kun se kohtaa, loppuu raksaduunareiden työt.

    Jos ihmistyö tulee kalliimmaksi, kuin robotin tekemä työ, niin markkinatalous pitää huolen siitä, että ihminen korvataan robotilla.

    Yrityksen ainoa tehtävä on tehdä voittoa omistajalleen. Piste.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  15. Lauri Kumpulainen kirjoitti 11.1.2014 kello 10:01

    Jouni:

    Eksponentiaalisen kehityksen suhteen taas kannattaa muistaa, että myös monet ongelmat vaikeutuvat eksponentiaalisesti. Saman asian tekeminen kaksi kertaa paremmin saattaa esimerkiksi vaatia tuhat kertaa enemmän vaivaa. Toisaalta moni perinteisesti tehokkaana pidetty algoritmi vaatii aikaa suhteessa datan määrän neliöön. Jos tietokoneiden nopeus ja sen myötä datan määrä kasvaa eksponentiaalisesti, saattaakin käydä niin, että myös algoritmin suoritusaika kasvaa eksponentiaalisesti. Monissa merkittävissä ongelmissa taas parhaat tunnetut algoritmit vaativat eksponentiaalisesti – tai vieläkin enemmän – aikaa suhteessa datan määrään, joten niiden kanssa tietokoneiden nopeutuminen ei juurikaan auta.

    Ei tässä ole kyse tietokoneiden nopeutumisesta, vaan siitä, että tietokoneet ovat entistä pienempiä, entistä halvempia ja entistä helpommin sulautettavissa mihin tahansa järjestelmään korvaamaan ihmisaivot.

    Esimerkiksi tablet tietokoneet ovat huomattavasti tehottomampia, kuin pöytätietokoneet, joita ostimme vuonna 2005. Mutta silti, ne syrjäyttivät pöytätietokoneet peruskäytössä, vain muutamassa vuodessa.

    Se laskentateho, jota tarvitaan suurimpaan osaan työtehtävistä, ei ole kauhean suuri. Energiankulutus on se suurin tekijä, koska muuten laitteissa joutuisi pitämään johtoja, se ei taas ole käytännöllistä.

    Intelin Edisonin kaltaiset minimaaliset tietokoneyksiköt tulevat mullistamaan sulautetut järjestelmät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  16. banaani kirjoitti 11.1.2014 kello 10:50

    Eipä tuossa pamfletissa ole juuri mitään, mitä ei ole kesksuteltu keskustelupalstoilla jo pidempään.

    Itse pidän työn vähenemisen suurimpina ongelmina vapaa-ajan eriarvoistumisen.Runsaan vapaaa-ajan yhteiskunnassa varallisuuseroja paljon enemmän ihmisiä eriarvoistaisi vapaa-ajan pääoma eli esim. ulkonäkö. Tulemme varmasti näkemään mielenkiintoisia ilmiöitä, kun ihmiset pyrkivät adaptoitumaan tähän.

    Tässä on asiaa http://www.japancrush.com/2012/pictures/tax-handsome-men-increase-birthrate-says-economic-analyst.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  17. banaani kirjoitti 11.1.2014 kello 11:35
  18. hukkaan meni kirjoitti 11.1.2014 kello 13:42

    TL: rakentavat talon automaattisesti viikossa.

    Betonin kuivumisajat lasketaan viikoissa tai kuukausissa, myös koneellisesti kuivattamalla. Vaikka tekisi kaiken mahdollisen puusta tai teräksestä, niin taitaa perustuksiin tulla melkein pakosti kohtia joissa on pakko odottaa kuivumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  19. Pekka Pietilä kirjoitti 11.1.2014 kello 14:23

    Kehitys on määrittelystä riippuvaa. Vastaus on aikariippuva vapaasti määritelty funktio, jonka rajat on luettavissa maan historiasta. Kehitys on jatkuvan poliittisen kiistan kohteena.Nykyisyyden historia kertonee aikojen päästä, miten valinnat valtakunnan hallinnossa ja politiikassa loi digitaalisen tavan hoitaa rahan siirtelyä tileiltä toisille, joko maksauina LASKUISTA tai sijoituksina erilaisiin rahoitusta palveleviin kohteisiin. Niiden maine, jotka loivat nykyisyyden mustataan ja mitään tietämättömät astuvat historian suuriksi tulkeiksi. Näin elämässä aina käy!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  20. Jouni kirjoitti 11.1.2014 kello 17:51

    Lauri Kumpulainen:
    Esimerkiksi tablet tietokoneet ovat huomattavasti tehottomampia, kuin pöytätietokoneet, joita ostimme vuonna 2005. Mutta silti, ne syrjäyttivät pöytätietokoneet peruskäytössä, vain muutamassa vuodessa.

    Ja nyt ihmiset tekevät niillä tableteillaan (jotka vastaavat tehoiltaan viiden vuoden takaista pöytäkonetta) asioita, joita kaverit Wapitissa visioivat 15 vuotta sitten ja Star Trekin käsikirjoittajat 25 vuotta sitten. Oikea kehitys, joka tuottaa muutakin kuin parissa vuodessa vanhenevia termejä ja lyhenteitä, on tietotekniikassa loppujen lopuksi aika hidasta. Tietokoneet ovat kovin hitaita mihinkään mielenkiintoiseen, ja asioiden tekeminen niillä on suhteettoman vaikeaa bugisen koodin ja melkein toimivien laitteiden seassa rypemistä.

    Intelin Edisonin kaltaiset minimaaliset tietokoneyksiköt tulevat mullistamaan sulautetut järjestelmät.

    Mahdollisesti. Tämä toki tapahtuu vaiheessa, jossa tutkimusalue on sen verran vakiintunut, että sen konferensseja on järjestetty 15+ vuotta ja monilla hypetermeillä on ikää jo yli 25 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  21. Raimo K kirjoitti 11.1.2014 kello 18:14

    Lauri Kumpulainen:
    ‘snip’
    Esimerkiksi tablet tietokoneet ovat huomattavasti tehottomampia, kuin pöytätietokoneet, joita ostimme vuonna 2005. Mutta silti, ne syrjäyttivät pöytätietokoneet peruskäytössä, vain muutamassa vuodessa.
    ‘snip’

    Siis PC-koneiden eli pöytä- ja laptop-koneiden myynti laski viime vuonna 10% johtuen tablettien myynnin kasvusta – tuskin on vielä syrjäyttämistä (ja mitähän hyötykäyttöä tableteilla tehdään?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  22. Raimo K kirjoitti 11.1.2014 kello 18:22

    Lauri Kumpulainen:
    ‘snip’
    Jos joku olisi vuonna 2005 sanonut, että Yhdysvalloilla on vuonna 2014 yli 8000 miehittämättömän lentokoneen ilmavoimat ja noista noin 800 kykenee käyttämään aseita, niin olisi häntä pidetty hulluna.
    ‘snip’

    Ehkä. Toistaiseksi nämä UAV:t eivät kuitenkaan ole robotteja vaan kauko-ohjattuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  23. E kirjoitti 11.1.2014 kello 20:42

    Taloustieteilijänä en näe robottien ja automaation syrjäyttävän suuria kansanosia työelämästä. Sillä kun suuria ihmisjoukkoja on työttömänä niin kyllä markkinatalous heille töitä keksii. Tämä työn väheneminen teknologian kehityksen takia kuulostaa pikemminki näiltä vasemmistolaisilta utopioilta. Uskon että teknologian kehittyminen tulee kuitenkin lisäämään bruttotulojen tuloeroja ja pääoman osuuden tuloista kasvamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  24. eläkevaari kirjoitti 11.1.2014 kello 21:46

    Ihan hyvää pohdiskelua Mastomäeltä ja Stenhälliltä. Pidän tätä minipamflettia parempana kuin Kataisen 700.000 eurolla tilaamaa Himasen monisatasivuista raporttia. On totta, että tietotekniikka ja sen vaikutukset yhteiskuntiin kasvavat eksponentiaalisesti. Lähes samalla vauhdilla kasvaa myös maapallon väestö. Näihin ongelmiin tuskin löydetään rauhanomaisia poliittisia ratkaisuja. Historia on kaikkina aikoina osoittanut, että suuria ongelmia ei pystytä ratkaisemaan muutoin kuin hirvittävillä tappajaisilla. Esimerkkinä Ranskan suuri vallankumous v.1789, josta on peräisin demokratian perusarvot, kansanvalta, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio. Sen jälkeen näitä tappajaisia on ollut vaikka kuinka paljon, viimeisimpiä arabikevään kansannousut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  25. Mikko Kiviranta kirjoitti 11.1.2014 kello 23:21

    Mikko Kiviranta:
    Joo. Jäin käsitykeen että laboratoriossa X oli rakennettu yksinkertaisia androideja, joilla oli konenäkö, liikkumiseen tarvittavat servosysteemit, ja algoritmit joiden avulla ne olivat adptiivisia, oppivat siis kokemastaan. Kohdassa jossa androidi katseli itseään peilistä, viittoili peilikuvalleen, ja yritti ilmeisesti ymmärtää näkemäänsä – siinä kohtaa tuli kylmäävä olo että nämä tyypit ovat tutkimuksessaan pelottavan vahvasti oikeilla jäljillä!

    Sain selville mistä pätkä oli lainattu – BBC Horizons’ in jaksosta “The hunt of AI”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  26. Syltty kirjoitti 12.1.2014 kello 7:39

    Lauri Kumpulainen:
    Esimerkiksi tablet tietokoneet ovat huomattavasti tehottomampia, kuin pöytätietokoneet, joita ostimme vuonna 2005. Mutta silti, ne syrjäyttivät pöytätietokoneet peruskäytössä, vain muutamassa vuodessa.

    Ei tabletti ole syrjäyttänyt pöytäkonetta vaan läppäri. Ja tabletti on tullut läppärin lisäksi, ei tilalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  27. Sepeteus kirjoitti 12.1.2014 kello 8:58

    Lauri Kumpulainen:
    Jos joku olisi vuonna 2005 sanonut, että Yhdysvalloilla on vuonna 2014 yli 8000 miehittämättömän lentokoneen ilmavoimat ja noista noin 800 kykenee käyttämään aseita, niin olisi häntä pidetty hulluna.

    Mitenköhän tässä käy sitten kun näitä voi ostaa Clas Ohlsonilta ka Teknikmagasinetista? Ihan kivoja helikoptereita löytyy jo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  28. Sepeteus kirjoitti 12.1.2014 kello 9:16

    Hyvä stoori. Miksi ratkaisujen joukossa ei ollut tuotantovälineiden yhteisomistusta? Marxin ideat saattavat ruveta maistumaan, jos “nowhere to run”-porukka kasvaa ja ne onnistuvat säilyttämään äänioikeutensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  29. Tiedemies kirjoitti 12.1.2014 kello 9:33

    Selasin tarkoituksella pamfletin siihen osaan, josta pystyy päättelemään, onko se pelkkää signalointia vai aitoa pohdintaa. Tämä on siis pelkkä näyte; muuta osaa en lukenut.

    Mitä kirjoittajat sanovat ydinvoimasta? No, kirjoittajat sivuuttavat tarkastelun toteamalla – sinänsä oikein – että ydinvoimamarkkinoiden ollessa voimakkaasti säänneltyjä, kehitys on hidasta. Tässä on kuitenkin näköharha. Aurinkoenergiasta kyllä mielellään kirjoitetaan positiiviseen sävyyn ja esitetään (paradoksaalisesti) että valtion ei kannata valita voittajia; tämä pitää kyllä tietenkin paikkaansa, ja esimerkkikin on validi, mutta en ihan ymmärrä miksi valtion pitäisi valita voittaja ydin- ja aurinkovoiman väliltä, jos kerran sen ei pitäisi kirjoittajien mukaan valita (ihan oikein) eri aurinkovoiman tuottajien välillä.

    Samalla sopivasti unohdetaan, että massiivisiksi kasvaneet aurinkoenergian “markkinat” ovat syntyneet valtavilla tukiaisilla. En ymmärrä loppukaneettina esitettyä väitettä, jonka mukaan valtion ensisijainen tehtävä olisi luoda kysyntää markkinoille. Esimerkkinä käytetyllä alalla (energia) on kyllä ihan riittävästi kysyntää. Valtion tehtävänä pitäisi olla lähinnä pitää huoli, että kustannuksia ei sälytetä muille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 41

  30. Markku af Heurlin kirjoitti 12.1.2014 kello 11:48

    “Jos joku olisi vuonna 2005 sanonut, että Yhdysvalloilla on vuonna 2014 yli 8000 miehittämättömän lentokoneen ilmavoimat ja noista noin 800 kykenee käyttämään aseita, niin olisi häntä pidetty hulluna.”

    Tuskinpa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  31. Markku af Heurlin kirjoitti 12.1.2014 kello 13:49

    Ranskalaisessa 30-luvun elokuva elokuvassa “La liberté á nois” omistaja tekee täysin automatisoidun garmofonitehtaan, lahjoittaa sen työläisilleen ja lähtee kaverinsa kanssa kulkurina maailmalle. Loppukuvassa kaksi vuorossa olevaa valvoo grammaredien saapumista linjalta, pelaten samalla korttia. Muut kalastelevat.

    Clair ironisoi Ranskassakin vallala olevaa ajattelua “Työ on todllista vapautta!” – arvaamatta mitä Auschwitzin portin yläpuolelle tullaan kirjoittamaan: “Arbeit mach frei.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  32. Esko Niemi kirjoitti 12.1.2014 kello 13:49

    Eksponentiaalinen kasvu voi olla myös, ainakin alkuun, hyvin hidasta. Jokin määrä voi tasaisin väliajoin esim. 1,1-kertaistua, ja kasvu on silti eksponentiaalista. Olennaisempaa kuitenkin on, että kasvu, ja varsinkaan tekniikan kehittyminen, ei ole välttämättä tasaista (ml. eksponentiaalista), vaikka joku Mooren laki aikansa toimiikin. Ks. myös Jounin kommentti aiemmin.

    Hyvä puoli tekniikan kehityksessä on tietysti se, että se menee aina eteenpäin: mikä on kerran keksitty, on keksitty ja siitä voi jatkaa.

    Pamfletin kirjoittajat luultavasti yliarvioivat kehityksen nopeuden, mutta ilmiöt ja ongelmat ovat toki olemassa, ja niitä on syytä pohtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  33. Kalle kirjoitti 12.1.2014 kello 14:43

    Tommi Uschanov: Saisiko tähänkin ystävällisesti edes jonkinlaisia lähdeviitteitä…

    Haeppa lähdeviitteitä 30-luvulta, jotka viittaavat eurooppalaiseen suursotaan! 😀 Pääministeri Neville Chamberlainin virallinen lausunto vuodelta 1938 oli “Rauha meidän elinajaksemme.” Suomessakin ne henkilöt, jotka uskoivat Suomen joutuvan sotaan piakkoin, olivat tuolloin kovin harvalukuisia.

    Ongelma on, että sodan syttymistä on mahdoton ennustaa kovin pitkälle ennakkoon. Aikaperspektiivistä antaa hyvän kuvan se, miten demokraattinen ja hyvinkin pasifistinen Iso-Britannia käännettiin Falklandin sodan taakse noin puolessa vuodessa.

    Ei kukaan rehellinen ihminen voi sanoa tietävänsä, koska seuraava suurempi sota koskettaa tai on koskettamatta Pohjois-Eurooppaa. Se kuitenkin tiedetään, ettei nyt jo pitkään kestänyt rauhan jakso ole ikuinen, eli todennäköisyys kasvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  34. Pekka Taipale kirjoitti 12.1.2014 kello 18:50

    Mikko Kiviranta: Ilmastomuutosta (OK, olkoot *hypoteettinen* ilmastomuutos) ja otsonikatoa en uskalla mainitakaan.

    Otsonin suhteen tilanne on kyllä kääntynyt parempaan:
    http://www.nasa.gov/centers/langley/news/researchernews/rn_ozone.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  35. Mikko Kiviranta kirjoitti 12.1.2014 kello 19:43

    Pekka Taipale: Otsonin suhteen tilanne on kyllä kääntynyt parempaan:
    http://www.nasa.gov/centers/langley/news/researchernews/rn_ozone.html

    Juuri niin. Montrealin sopimus on hyvä esimerkki kuinka Yhteismaan ongelma ohitetaan tekemällä kaikkia osapuolia sitova sopimus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  36. Lauri Kumpulainen kirjoitti 12.1.2014 kello 19:52

    Raimo K: Siis PC-koneiden eli pöytä- ja laptop-koneiden myynti laski viime vuonna 10% johtuen tablettien myynnin kasvusta – tuskin on vielä syrjäyttämistä (ja mitähän hyötykäyttöä tableteilla tehdään?)

    Normaali kuluttaja ei osta tietokonetta hyötykäyttöön, vaan lähinnä kommunikointiin ja viihdekäyttöön.

    PC:t yleistyivät hintojen tullessa alas, ja kun niillä kykeni tekemään muutakin kuin tekstinkäsittelyä.

    Jos näin ei olisi käynyt, ei PC:t olisi tulleet joka kotiin.

    Monella on kuitenkin se PC vielä kotona, mutta käytössä on älypuhelin tai tabletti. Ihan vain sen käytön helppouden vuoksi.

    Uusi ilmiö on se, ettei PC-pelaajat vaivaudu PC:n ääreen, vaan pelaavat mobiililaitteilla pelejä, jotka muistuttavat 1990-luvun pelejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 12.1.2014 kello 20:39

    Asiahan on ollut jo jonkun aikaa täysin selvä kaikille järkeään käyttäville.

    Suomen päättäjät ovat aina Vanhasen Rukan lumilla näkemästä unesta alkaen tienneet, että pian lähimmässä tulevaisuudessa Suomesta loppuu työntekijät. Tähän työvoiman loppumiseen varaudutaan, kuten asioista huolehtivien kuuluukin. Halutaan lisätä työvoiman maahantuontia. Halutaan ihmisten elinaikaisen työajan pidentämistä lyhentämällä opiskeluaikaa, äitiysvapaita ja ennen kaikkea myöhentämällä eläkkeelle siirtymisikää. Yleisesti myönnetään, että nämä esitetyt keinot vaikuttavat hitaasti. Täysi teho saavutetaan vasta vuosikymmenien kuluttua.(Milloinkas se tyovoimatarpeen pieneneminen saavutettiinkaan?)

    Joten kyllä suomalaisten päättäjien toimenpiteet vastaavat tulevaisuuden näköaloja, ja ihan aikataulullisestikin oikein. Jos ei vastaavuus nyt ole aivan täydellistä niin se on ainakin samanlaista kuin normaalisti, eli TÄYSIN VASTAKKAISTA.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  38. Mikko Kiviranta kirjoitti 12.1.2014 kello 20:41

    Sepeteus: Mitenköhän tässä käy sitten kun näitä voi ostaa Clas Ohlsonilta ka Teknikmagasinetista? Ihan kivoja helikoptereita löytyy jo.

    http://www.verkkokauppa.com/fi/product/0480/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  39. Lauri Kumpulainen kirjoitti 12.1.2014 kello 20:48

    Jouni: Ja nyt ihmiset tekevät niillä tableteillaan (jotka vastaavat tehoiltaan viiden vuoden takaista pöytäkonetta) asioita, joita kaverit Wapitissa visioivat 15 vuotta sitten ja Star Trekin käsikirjoittajat 25 vuotta sitten. Oikea kehitys, joka tuottaa muutakin kuin parissa vuodessa vanhenevia termejä ja lyhenteitä, on tietotekniikassa loppujen lopuksi aika hidasta. Tietokoneet ovat kovin hitaita mihinkään mielenkiintoiseen, ja asioiden tekeminen niillä on suhteettoman vaikeaa bugisen koodin ja melkein toimivien laitteiden seassa rypemistä.

    Mahdollisesti. Tämä toki tapahtuu vaiheessa, jossa tutkimusalue on sen verran vakiintunut, että sen konferensseja on järjestetty 15+ vuotta ja monilla hypetermeillä on ikää jo yli 25 vuotta.

    Ei tässä ole kyse uuden keksimisestä, vaan siitä, että vanha teknologia kehittyy paremmaksi.

    Intelin Edison on SoC piiri, tavallinen PC, joka on onnistuttu puristamaan vain SD-muistikortin kokoiseen tilaan. Sisällä voidaan ajaa linux-käyttöjärjestelmää.

    Kuluttajatietokoneiden virrankulutus on painunut hissukseen alle 20 wattiin.

    Nyt vain aletaan olla tilanteessa, jossa niitä vuosikymmenten takaisia fantasioita oikeasti kyetään toteuttamaan näillä tämän hetken tuotannossa olevilla prosessoreilla.

    Curiosity rullaa tällä hetkellä Marsin kamaralla ja ei siinäkään ole kyydissä mitään teknologisesti mullistavaa. Mutta se sama tekniikka, jota oli Sojounerin kyydissä 1997, on kehittynyt paremmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  40. Mikko Kiviranta kirjoitti 12.1.2014 kello 20:52

    Tommi Uschanov:

    Kalle: Todennäköisyys suureen sotilaalliseen kriisiin joka koskettaa myös Eurooppaa, lisääntyy koko ajan.

    Saisiko tähänkin ystävällisesti edes jonkinlaisia lähdeviitteitä?

    Kalle on helppo ohittaa, viestit tunnistaa hymiöistä jo kaukaa. Tässä tapauksessa hän kuitenkin varmaan viittaa pitkään odoteltuun välienselvittelyyn luonnonvaroista ja muista kakunjakoon liittyvistä kysymyksistä. Kun planeetta käy ahtaammaksi, kyynärpäitä varmaan käytellään.

    Yksi mahdollinen liipaisin on Kiinan mädät luotot, joiden lauetessa siellä varmaan kansan huomio suunnataan Senkaku/Diaouy-kysymykseen tai muihin vastaaviin.

    Vaikea tosin nähdä kuinka tuo ihan pian Eurooppaa koskettaisi, paitsi hyvinkin vahvasti taloudellisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  41. Raimo K kirjoitti 12.1.2014 kello 21:09

    Kalle: Haeppa lähdeviitteitä 30-luvulta, jotka viittaavat eurooppalaiseen suursotaan! 🙂
    Pääministeri Neville Chamberlainin virallinen lausunto vuodelta 1938 oli “Rauha meidän elinajaksemme.” Suomessakin ne henkilöt, jotka uskoivat Suomen joutuvan sotaan piakkoin, olivat tuolloin kovin harvalukuisia.
    ‘snip’

    Eiköhän ne 30-luvun viitteet liene jo vanhentuneita? Mutta jos sinulle riittää… 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  42. Mikko Kiviranta kirjoitti 12.1.2014 kello 21:17

    Kalle: Haeppa lähdeviitteitä 30-luvulta, jotka viittaavat eurooppalaiseen suursotaan!…Suomessakin ne henkilöt, jotka uskoivat Suomen joutuvan sotaan piakkoin, olivat tuolloin kovin harvalukuisia.

    Toisin sanoen: se mistä ei ole viitteitä, se tapahtuu? Koska keijuista ei ole viitteitä, niitä täytyy olla olemassa? Orwellilta kuulostaa.

    Ne henkilöt jotka uskoivat Suomen joutuvan sotaan piakkoin olvat kovin harvalukuisia myös 1954, 1967, 1972, 1998 ja 2007. Monena muuna vuonna myös. En nyt ota kantaa etteikö sotaa tulisi, mutta ei tämä argumentaatiosi ihan siltä vaikuta mitä Uschanov peräänkuulutti.

    Se kuitenkin tiedetään, ettei nyt jo pitkään kestänyt rauhan jakso ole ikuinen, eli todennäköisyys kasvaa.

    Siis tämä nyrkkisääntö: mitä pidemmän kruunajonon saa rahalla heittämällä, sitä todennäköisemmin seuraava on klaava?

    Ei kukaan rehellinen ihminen voi sanoa tietävänsä, koska seuraava suurempi sota koskettaa tai on koskettamatta Pohjois-Eurooppaa.

    Nonniin, tulihan sieltä järkevääkin tekstiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  43. Ville-Veikko Mastomäki kirjoitti 12.1.2014 kello 21:18

    E:lle.

    En tiedä luitko pamflettia, mutta pyrimme kirjoituksessa kuitenkin käymään läpi sitä mekaniikkaa, jonka monet akateemikot maailmalla katsovat johtavan työpaikkojen vähenemiseen.

    Pamfletin sivulta 11 lähtevä “Toistaako historia itseään?” alaluku käsittelee tätä. Toki koko kakkosluku pohtii asiaa ja käymme myös vahvimmat vasta-argumentit läpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  44. Anomuumi kirjoitti 12.1.2014 kello 21:19

    TL:
    Uskon että meillä on 20 vuodessa automaattisesti liikkuvia autoja, lentokoneita, panssarivaunuja

    Taitaa kohta aika ajaa panssarin ohi. Kovan tien vaativa miljoonia maksava bensarohmu, jonka matka päättyy pariin ensimmäiseen rakettilennokkiin tai jekkuquadkopteriin á joitakin tonneja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  45. TomiA kirjoitti 12.1.2014 kello 21:22

    Pamfletti: “tietokoneohjelmat ovat ylivoimaisia kaikissa paitsi selkeästi luovien alojen töissä”

    Ohjelmat eivät myöskään hallitse inhimillistä kontaktia: läheisyyttä, ystävyyttä, välittämistä ja mitä niitä on. Koneet eivät osaa innoittaa, johtaa tai empaattisesti tukea. Ohjelmilla ei taida olla hajuakaan inhimillisestä intuitiosta (vaikka kai datasta senkin voi lopulta louhia esiin).

    Nopeasti voisi luonnehtia historian selvästi (keskimäärin) vauraimpien ihmisten työllistyvän ainakin koteihin. Kotiäitiyden suosio noussee kuten Suomea vauraimmissa maissa on jo tapahtunut. Toivottavasti myös koti-isyyden.

    Seksityö varmaan yleistyy, koska avioliittokelpoisten miesten määrä vähenee. Ehkä joku innovoi vastaavia palveluja naisille. Kone ei vielä kykene korvaamaan seksiä tai romantiikkaa, jotka kuitenkaan eivät ole ihan pian menossa minnekään.

    Monet vanhemmat ihmiset kaipaavat myös enemmän ihmiskontakteja ja muuta huvia. Sieltä löytynee työtä. Toki myös terveyspalveluihin vauraat seniorit panostavat entistä enemmän.

    Kyllähän näitä tehtäviä keksii, joissa äly tai luovuus eivät ole keskeisiä ja jotka vielä alityöllistävät.

    Tosin sittenkin jää jäljelle porukkaa, jotka eivät hevin työllisty. Erityisesti nuorten miesten joukosta heitä löytyy. No, onneksi monet heistä oppivat jonuorena tulemaan vähällä toimeen, riittää kunhan on tietska ja nettiyhteys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  46. Raimo K kirjoitti 12.1.2014 kello 21:22

    Markku af Heurlin:
    “Jos joku olisi vuonna 2005 sanonut, että Yhdysvalloilla on vuonna 2014 yli 8000 miehittämättömän lentokoneen ilmavoimat ja noista noin 800 kykenee käyttämään aseita, niin olisi häntä pidetty hulluna.”

    Tuskinpa.

    No kyllä sellaista hulluna voi pitää vieläkin – tai sitten vaan on lukenut liikaa Dan Brownin kirjoja..

    Niitä MQ-9 Reaper -härveleitä lienee vähän toista sataa. Halpojahan ne ovat (suhteellisesti), mutta tuskin tulee Clas Ohlsonin valikoimiin ihan heti, hinta kuitenkin noin US$16.9 miljoonaa.
    Kuormaa 1700 kg, jolla voi aiheuttaa aika paljon pahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  47. Ville-Veikko Mastomäki kirjoitti 12.1.2014 kello 21:26

    Tiedemiehelle.

    Suosittelen lukemaan kirjoituksen ensimmäisen osan, jossa pyrimme pohtimaan teknologisen murroksen vaikutuksia ja dynamiikkaa. Tiedemies-aliasta käyttävänä varmasti haluat tehdä arviosi pamfletin pääasiallisesta pointista asiaperustein, etkä tällaisella ad hominemin kautta johdetulla heitolla.

    Uskon sen olevan mielestäsi ihan mielenkiintoinen, vaikka haluaisikin lukea ydinvoimaan liittyvää vihreää kirjoittamista kuin piru raamattua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  48. Pekka Taipale kirjoitti 12.1.2014 kello 23:09

    Kalle: Se kuitenkin tiedetään, ettei nyt jo pitkään kestänyt rauhan jakso ole ikuinen, eli todennäköisyys kasvaa.

    Jos rauhan ja sodan mahdollisuutta ajatellaan puhtaasti todennäköisyysprosessina, niin menneet rauhan vuodet eivät lisää sodan todennäköisyyttä sen enempää kuin se, että eilen heitin klaavan, lisäisi tänään kruunan todennäköisyyttä.

    Se on kuitenkin totta, että Uschanovin vaatimat “lähdeviitteet” ovat hassu tapa lähestyä asiaa. Ei tässä kirjoiteta mitään pseudotieteellistä artikkelia, vaan debatoidaan poliittisesta tilanteesta. 1930-luvun lopulla tosiaan suomalalaisetkin onnittelivat itseään siitä että ei ole ostettu romurautaa ruostumaan, kun sodanvaara on vältetty. Oma arvioni on, että Venäjän kansallistunnon nousu, militarisoituminen, ongelmien projisoiminen ulkomaihin ja toisaalta sisäiset ristiriidat (etniset konfliktit) nostavat myös eurooppalaisen suursodan riskiä siitä, mitä se oli 10 vuotta sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  49. Tapio kirjoitti 12.1.2014 kello 23:38

    Syltty: Ei tabletti ole syrjäyttänyt pöytäkonetta vaan läppäri. Ja tabletti on tullut läppärin lisäksi, ei tilalle.

    Luulenpa, että tabletit plus pilvipalvelut syrjäyttävät läppärit jo lähitulevaisuudessa. Niillä voidaan hoitaa kaikki rutiinit siviili- ja työtehtävät. Raskasta laskentaa vaativassa työssä pöytäkoneella on vielä pitkä tulevaisuus.

    Tässä on toistumassa sama murros joka tapahtui 80-luvulla. Sitä ennen päätteissä oli hyvin vähän älliä ja muistia, ja kaikki vaativampi työ tai tallennus oli piuhan päässä jossain keskusyksikössä. Tämä tapahtuu nyt uudestaan, mutta megakertaisella tasolla sekä päätteissä että pilvessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  50. Seppo Korppoo kirjoitti 13.1.2014 kello 4:54

    Luin mielenkiinnolla OSn suositteleman Ville-Veikko Mastomäen ja Jaakko Stenhällin kirjoittaman pamfletin ”Teknologinen murros ja politiikka.”

    Samoin luin Professori Pekka Himasen ja hänen kansainvälisen tutkijaryhmänsä ”Kestävän kasvun malli”–raportin.

    Kummassakin mielenkiintoisessa dokumentissa jää vähälle huomiolle muutama-teema, joita mielestäni Suomen nykyisessä tilanteessa kannattaisi lähemmin puntarointia.

    KANSALLISVALTIO

    Kansallisvaltio-idea on verrattain uusi ja se syntyi Euroopassa 1800-luvun jälkipuoliskolla hallinnollisten ja kulttuuristen muutosten seurauksena, jolloin ajettiin alas keskiaikainen feodaalivaltio ja idea absoluuttisesta valtiosta.

    Kansallisvaltion ihanne liitetään ajatukseen valtiosta, jossa yksi kansallisuus on ylivoimaisesti hallitsevassa asemassa ja ajatukseen ulkoisesta ja sisäisestä suvereniteetista, jonka mukaan valtioalueen ulko-rajat ovat koskemattomat ja rajojen sisällä valtiolla on ehdoton valta päättää alueen laista ja hallinnosta.

    Suomi on nykyisin tällainen kansallisvaltio.

    Pohditaanpa tätä:
    – Suomi elää nyt postmodernissa, jossa yhteiskunta on fragmentoitunut erilaisiin ryhmiin, joilla on omat uskomuksensa, usein kansainväliset viiteryhmänsä ja oma todellisuutensa.
    Esimerkiksi kelpaa hyvin Sini Saarela, joka pitää niin tärkeänä kansainvälistä ympäristöaktivismia, että on sen puolesta valmis vaarantamaan terveytensä ja vapautensa kiipeillemällä laeista piittaamatta vaarallisissa paikoissa.
    – Kuulumme EUhun, jossa tehdään suuri osa laeistamme
    – Kiihtyvä globalisaatio-kehitys, jossa pääoma, tavarat, teknologia ja ihmiset liikkuvat varsin vapaasti
    – Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu kansallisvaltio-idealle, jonka kivijalkana on oletus ulkoisesta ja sisäisestä suvereniteetista

    On selvää, että todellisuus on jo ajanut kansallisuusvaltio-idean ohi!

    Näin ollen on jo aika ainakin osittain hylätä tämä idea ja ottaa käyttöön uusia ideoita?

    OIKEUDENMUKAISUUS

    Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu vahvasti oikeudenmukaisuus-käsitteelle.

    Tästä erittäin monitahoisesta käsitteestä onkin muodistunut suorastaan tabu, josta ei saa kunnolla keskustella silloinkaan kun aihetta olisi.

    Itseäni lähellä on oikeudenmukaisuusteoria sosiaaliliberaalin valtion moraalisiksi perusteluiksi (A Theory of Justice, 1971 / John Rawls, – Vrt. Grounded-teoria):

    Tietämättömyyden verho

    Rawls lähtee muodostamaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan periaatteita seuraavanlaisen kuvitteellisen tilanteen kautta.

    Joukko henkilöitä on päättämässä, minkälaisten periaatteiden mukaan heidän yhteiskuntansa tulisi toimia. He eivät päätöstilanteessa kuitenkaan tiedä, minkälaisessa yhteiskunnassa he elävät tai mikä on heidän oma asemansa siinä.

    Rawls kutsuu tilannetta tietämättömyyden verhon takana olemiseksi. Rawlsin tietämättömyyden verhon takana olevat henkilöt eivät tiedä edes sitä, mikä on heidän käsityksensä hyvästä elämästä tai mihin he pyrkivät elämässään tultuaan pois verhon takaa. Siksi heidän on yritettävä rakentaa sellaiset periaatteet, jotka mahdollistavat heille hyvän elämän, olipa se missä olosuhteissa hyvänsä.

    Oikeudenmukaisuuskäsitystä, joka tältä pohjalta muotoutuu, Rawls kutsuu oikeudenmukaisuudeksi ymmärrettynä reiluna pelinä.

    Oikeus vapauteen

    Rawls uskoo, että tietämättömyyden verhon takana olevat henkilöt päätyvät seuraaviin periaatteisiin:

    Ensinnäkin he valitsevat ensimmäiseksi periaatteeksi oikeuden vapauteen. Jokaisella henkilöllä tulee olla oikeus niin suuriin perusvapauksiin, kuin sopii yhteen muiden kansalaisten samojen vapauksien kanssa.

    Toisen periaatteen mukaan yhteiskunnalliset ja taloudelliset eriarvoisuudet on järjestettävä siten, että yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat hyötyvät niistä.

    Näin turvataan käytännössä poliittisesti oikeudenmukainen yhteiskunta. Politiikassa yhtäläisen vapauden periaatte muuttuu yhtäläisen osallistumisen periaatteeksi, jonka mukaan kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua prosesseihin, joilla lait määrätään.

    Suomi elää nyt niin ennekokemattoman ja nopeatempoisen teknis-taloudellisen murroksen keskellä, että olisi nyt aika purkaa auki myös nykyinen oikeudenmukaisuus-käsitteemme ja ottaa Grounded-teoria / Rawls avuksi?

    Olen vakuuttunut siitä, että peräpeiliin katsomalla ja vanhaan dataan referoimalla ajetaan nyt vaudilla kasekseen…

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä joka edes yrittää ymmärtää…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  51. Lauri Kumpulainen kirjoitti 13.1.2014 kello 7:16

    Jos nyt jokin vielä täytyy ehdottomasti nostaa pöydälle, niin se on automaattinen ja kauko-ohjattu logistiikka.

    Taidettiin pamfletissa sekin mainita.

    Käytännössä ollaan lähestymässä sitä tilannetta, että meillä on tukkirekka, jota voidaan ohjata etänä ja joka yhteyden katkettua osaa ajaa itse lähimpään turvalliseen paikkaan.

    Yhdysvalloissa ensimmäinen ucav osaa jo nousta lentotukialukselta ja laskeutua sille, automaattisesti. Sama alus kykenee suorittamaan taistelulennon, itsenäisesti, ja pudottamaan täsmäaseen kohteeseen. Toki ilmatiet ovat turvallisempia, kuin maantiet joten siinä mielessä se on yksinkertaisempaa.

    Yhdysvalloissa on myös myyty valtava läjä minilennokkeja, joilla lähinnä leikitään toistaiseksi, mutta mm. Amazon suunnittelee jo käyttävänsä niitä pakettien toimittamiseen suurkaupunkialueilla.

    Tälläiset minilennokit kykenevät jo suorittamaan ennalta määrättyjä lentoreittejä autonomisesti.

    Esimerkiksi postin jakaminen onnistuisi aivan loistavasti tälläisillä laitteilla, jos postilaatikot ovat esteettömästi sijoitettu.

    Kerrostaloissa tämä muutos tarkoittaisi sitä, että postilaatikko tai paremminkin, postiluukku, sijoitettaisiin parvekkeelle. Kun seuraa millaista kuormaa yksi postinjakaja tänä päivänä kuljettaa, niin ei se suuri ole.

    Itseasiassa quadrocopter taitaa olla oikea termi, mutta käytän nyt tuota minilennokkia, vaikka siipiä ei näissä laitteissa olekaan.

    Postilla oleva lajittelujärjestelmä voitaisiin laajentaa sellaiseksi, että se lajittelisi postin suoraan lennokeille.

    Myös pizzankuljetusta on kaavailtu siirrettävän lennokeille Yhdysvalloissa.

    Jos tälläisten lennokkien hinta tulee alemmaksi kuin sen ihmisen suorittaman jakelun, ja luotettavuus on sama tai parempi, niin en näe mitään syytä, miksi yksikään logistiikka-alan yritys pitäisi ihmisiä töissä kalliimmalla.

    Saahan jo nyt yhden kokoaikaisen postinjakajan vuosipalkalla reilut kaksikymmentä minilennokkia, kuluttajahinnalla. Menisikö niitä rikki 20 vuodessa? Paljonko häviäisi postia? Paljonko laitteita täytyisi huoltaa?

    Saas nähdä, kuinka kauan menee, että postin paketin tuokin pihalle quadro- tai octocopter 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  52. Lauri Kumpulainen kirjoitti 13.1.2014 kello 7:20

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  53. Lauri Kumpulainen kirjoitti 13.1.2014 kello 7:25

    http://www.youtube.com/watch?v=_qUPnnROxvY

    En myöskään vannoisi, että putkimiehiä ei kyettäisi korvaamaan roboteilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  54. lurkki kirjoitti 13.1.2014 kello 9:16

    ‘demokraattinen ja hyvinkin pasifistinen Iso-Britannia käännettiin Falklandin sodan taakse noin puolessa vuodessa’ (Kalle)
    Ei tarvinnut kääntää, kun Argentiinan juntta aloitti sen sodan. Sodan jatkaminen voittoon saakka oli tietysti brittien valinta, mutta aika ilmeinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  55. TomiA kirjoitti 13.1.2014 kello 10:35

    Kalle: “Se kuitenkin tiedetään, ettei nyt jo pitkään kestänyt rauhan jakso ole ikuinen, eli todennäköisyys kasvaa.”

    Ei kasva, jos ei sitten oleta, että joka hetki paine sodan alkamiselle kasvaa jostain tuntemattomasta syystä.

    Jokainen sukupolvi luulee erään myytin mukaan elävänsä historiallisesti poikkeuksellista ajanjaksoa. Ja niinhän jotkut toki ovat eläneetkin — kun taas toiset eivät.

    Tällä hetkellä näyttää lähes varmalta, että kuulumme ensin mainittujen joukkoon: ihmiskunta on täysin ennennäkemttömässä muutoksessa, jonka rinnalla jopa valistus tai teollinen vallankumous jäänevät toiseksi.

    Se taas tarkoittaa, että entiset lainalaisuudet saattavat heiketä tai peräti tyystin kadota.

    Aloituksessa viitattu pamfletti käsittelee informaation keräämisen ja käsittelyn vallankumousta. Mutta vielä tärkeämpää on seuraukset: informaation vallankumouksellinen leviäminen yli koko ihmiskunnan. Kaikki kytkeytyvät vähitellen samaan tietoverkkoon, jossa voi liikkua kaikki biteiksi muutettava. Ja sekin, jota ei voi biteiksi muuttaa, liikkuu yhä enemmän tuon verkon antamien signaalien perusteella.

    Informaatiovallankumous ei tietenkään tarkoita väistämättä sotien loppumista. Mutta kukapa tietää, mitä se lopulta tarkoittaa? Vakiintuneet demokratiat ja markkinataloudet eivät sodi keskenään (vaikka pari poikkeusta onkin). Koskeeko seuraava lainalaisuus ihmisiä, jotka ovat kytkeytyneitä samaan verkkoon kaikkien muiden ihmisten kanssa?

    Ainakin sen tietää, että ennustaminen muuttuu entistäkin vaikeammaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  56. Jouni kirjoitti 13.1.2014 kello 10:47

    Lauri Kumpulainen: Ei tässä ole kyse uuden keksimisestä, vaan siitä, että vanha teknologia kehittyy paremmaksi.

    Kysymys on teknologian hitaasta asteittaisesta kehityksestä. Siinä kovasti mainostamassasi Edisonissa ei ole mitään erityisen ihmeellistä – onpahan vain vähän pienempi ja paljon tehottomampi Linuxia pyörittävä tietokone kuin se, joka minulla on kännykässäni. Intel nyt vain yrittää pitää uusista tuotteistaan kovaa meteliä, kun se ei ole oikein onnistunut lyömään läpi vähävirtaisten prosessorien markkinoilla.

    Nyt vain aletaan olla tilanteessa, jossa niitä vuosikymmenten takaisia fantasioita oikeasti kyetään toteuttamaan näillä tämän hetken tuotannossa olevilla prosessoreilla.

    Tuota tilannetta on eletty jo vuosikymmeniä. Teknologian hidas kehitys jalostaa menneiden vuosikymmenten visioista hiljalleen käyttökelpoisia samaan aikaan, kun visionäärit kehittelevät uusia ideoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  57. Countryboy kirjoitti 13.1.2014 kello 10:49

    No tulevaisuuden ennusteisiin kannattaa suhtautua kriittisesti myös. Muistakaamme vaikkapa 1960-luvun ennusteita, joissa ennustettiin, että ihminen syö ruokansa tänä päivänä pillereinä ja vaatteet prässätään muovista. Ei oikein näin ole käynyt niin, vaan enemmän on pyritty toiseen suuntaan, lähiruokaan ja luonnonkuituihin viime aikoina.

    Samoin tätä tietotekniikan murrosta ei taas osattu kunnolla ennustaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  58. TomiA kirjoitti 13.1.2014 kello 11:29

    Vielä yksi trendi, joka tullee muuttamaan pelin säännöt täysin ja joka myös saattaa tehdä “nowhere to run” -ilmiön merkityksettömäksi. Trendiä voi kutsua vaikka transhumanismiksi.

    Kun maailma tai oma keho on nopeasti muuttunut, ihmiset ovat vastanneet muutokseen muuttamalla itseään esimerkksi koulutuksella tai apuvälineillä. Näin tapahtuu tietysti jatkossakin. Tulevaisuudessa informaatioteknologian keinot vain antavat siihen mittaamattomasti tehokkaammat keinot.

    Jos hävittäjälentäjäksi pyrkivä ennen osti silmälasit ja tänään menee silmäleikkaukseen, hankkiiko hän kohta yönäkötekniikkaa silmäänsä? Ja miksi tyytyä näkökyvyn parantamiseen, miksei lisäisi ajattelukykyä integroidulla tekniikalla, joka estää tekemästä tyypillisiä inhimillisiä erehdyksiä?

    Jos tämä on uskottavaa eikä tiedefantasiaa, on vaikea kuvitella sellaista tulevaisuutta, jossa ihminen ja kone eivät sulautuisi toisiinsa vielä paljon nykyistä enemmän. Integroidulla tekniikalla on paljon annettavaa ihmiselle (kuulolaite, tekonivel), mutta niin on ihmiselläkin “koneille”. Ilman ihmistä kone ei osaa kai koskaan olla aidosti inhimillinen.

    Vauhtiin päästyään tämä tarkoittaa, että ihminen ei ole pelkästään geeniensä ja ympäristönsä vaan myös rahalla ostettujen lisäosien muodostama kokonaisuus.

    Höpö, höpö vai? Ei vaan täyttä totta jo nykyään, tosin vasta iduillaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  59. TL kirjoitti 13.1.2014 kello 11:32

    Lauri Kumpulainen:
    mm. Amazon suunnittelee jo käyttävänsä niitä pakettien toimittamiseen suurkaupunkialueilla.

    Ilmoja pitkin lentäviin kevyisiin jakelukoptereihin en oikein usko, kun niistä tulee meteliä, ja jos/kun pikkupojat alkavat ampua niitä jousipyssyillä alas ja linnutkin häiriintyvät.

    Mutta käsittääkseni esim. suomalainen cargotec suunnittelee ja toteuttaa automatisoitua satamaa. Kohta ei tarvita enää ahtaajia lakkoilemaan.
    http://www.cargotec.com/en-global/newsroom/releases/press-releases/Pages/kalmar-wins-large-order-for-automatic-stacking-cranes-from.aspx

    Logistiikkakeskukset ja junatkin voi automatisoida. Ja kun tavalliset ajoneuvot ryhtyvät ajamaan itsekseen, ei ole pitkä matka siihen että posti jaetaan öisin taloyhtiön postilaatikoihin automaattisella jakeluautolla. Siis materiaaliposti. Paperiposti kuolee pikkuhiljaa pois, tein jo muutama vuosi sitten periaatepäätöksen etten tilaa enää ikinä paperisia sanomalehtiä.

    Odotan myös että esim. S-ryhmä valmistaa sen täysin automaattisen kaupan, jonne voin tehdä/tallentaa netin kautta tilauksen ja noutaa sitten valmiin kylmälaatikon auton takakonttiin drive in tyyliin. Tai pyytää toimittamaan sellainen kotiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  60. sunimh kirjoitti 13.1.2014 kello 12:17

    Esko Niemi:
    Hyvä puoli tekniikan kehityksessä on tietysti se, että se menee aina eteenpäin: mikä on kerran keksitty, on keksitty ja siitä voi jatkaa.

    Scifi- ja fantasiakirjallisuus tuntee kyllä useitakin dystopioita, jotka keskittyvät ydinsodan, jatkuvan sodan tai muun vastaavan katastrofin jälkeiseen aikaan, jolloin “muinaista teknologiaa” voidaan vain tyhminä ihmetellä. Samoin ihmiskunnan historiasta tunnetaan tällaisia jaksoja vaikkapa Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen.

    Tommi Uschanov: Saisiko tähänkin ystävällisesti edes jonkinlaisia lähdeviitteitä?

    Viitteistä en tiedä, mutta jos nyt katsotaan mitä maailmassa tapahtuu niin tälläkin hetkellä on käynnissä sotilaallinen kriisi, joka koskettaa Eurooppaa. Viimeiset pari vuotta Syyriassa on nimittäin käyty ihan oikeaa pum pum -sotaa; Etelä-Euroopan maissa nuorisotyöttömyys huitelee (näin äkkiä hatusta vedettynä) 50%:n tietämillä ja Kreikassa saattaa vielä kultainen aamu koittaa; Välimeren yli veneillään edelleen harva se päivä ja senkin uhalla, että kuulostan halla-aholaiselta huomautan, että eurooppalainen maahanmuuttoprojektikaan lähiömellakoineen ei ole mennyt ihan putkeen. Sitten meillä on erikseen isojen poikien sarja, eli mitä Venäjällä tapahtuu Putinin jälkeen? Tai Kiinassa kun kansa vaurastuu, ympäristö saastuu ja kansa alkaa vaatia enemmän vapauksia?

    Minusta ei ole erityisen kaukaahaettua väittää, että jokin näistä yhdessä tai erikseen saattaa olla kipinä, joka sytyttää ruutitynnyrin. Sata vuotta sitten siihen sentään riitti yksi ainoa salamurha.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  61. anonyymi kirjoitti 13.1.2014 kello 12:44

    Lauri Kumpulainen: Uusi ilmiö on se, ettei PC-pelaajat vaivaudu PC:n ääreen, vaan pelaavat mobiililaitteilla pelejä, jotka muistuttavat 1990-luvun pelejä.

    Aika paljon vaikuttanee se, ettei Windows Vistaan, 7:ään ja 8:aan haluta siirtyä. Vain 8:ssa on uusimmat DirectX:t ja pelit tehdään niille. Porukka alkaa olla valmis siirtymään muille alustoille nyt kun XP:stäkin aika jätti, mutta uutta, hyvintuettua cross-platform-rajapintaa ei vain ole olemassa.
    Niinpä siis flash-pelit, appletit ja jossain määrin ehkä konsolitkin.

    Tapio: Luulenpa, että tabletit plus pilvipalvelut syrjäyttävät läppärit jo lähitulevaisuudessa. Niillä voidaan hoitaa kaikki rutiinit siviili- ja työtehtävät.

    Mitenköhän lienee? Tablettien käyttörajapinta ainakin on tehottomampi ja aivan onneton tiedon syöttöön ja käsittelyyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  62. antti kirjoitti 13.1.2014 kello 13:23

    TomiA: Kone ei vielä kykene korvaamaan seksiä tai romantiikkaa, jotka kuitenkaan eivät ole ihan pian menossa minnekään.

    Pikaselailulla pamfletista löytyi esimerkki; “Robottiauto ei koskaan opi kääntymään vilkkaassa risteyksessä vasemmalle” – ja kuusi vuotta myöhemmin Googlen auto kääntyy myös vasemmalle ilman kuljettajaa. Meinaan vaan, eikös erilaiset K18 materiaalit ole erilaisissa telepalveluissa ollut pitkään aika suosittuja, miksei sitten robotiikassa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  63. eläkevaari kirjoitti 13.1.2014 kello 16:10

    Lauri Kumpulainen:
    Jos nyt jokin vielä täytyy ehdottomasti nostaa pöydälle, niin se on automaattinen ja kauko-ohjattu logistiikka.

    Yhdysvalloissa on myös myyty valtava läjä minilennokkeja, joilla lähinnä leikitään toistaiseksi, mutta mm. Amazon suunnittelee jo käyttävänsä niitä pakettien toimittamiseen suurkaupunkialueilla.

    3D-tulostus tulee mullistamaan nykyiset logistiset järjestelmät. Suuria tehtaita ja tavaroiden kuljetusjärjestelmiä ei enää tarvita, vaan tuotteet tulostetaan siellä missä niitä tarvitaan.

    Yhdysvalloilla on jo yli 8000 sotilaskäyttöön tarkoitettua lennokkia ja 1300 lennokkilentäjää. Niillä on tehty iskuja New Mexicosta ja Etelä-Dakotasta käsin Irakiin, Afganistaniin, Pakistaniin, Libyaan ja Jemeniin.

    http://www.hs.fi/ulkomaat/Lennokkilent%C3%A4j%C3%A4n+ty%C3%B6+tapa+10+000+kilometrin+p%C3%A4%C3%A4ss%C3%A4+/a1388897565880

    Ostin tyttärenpojalle joululahjaksi kauko-ohjattavan, videokameralla varustetun helikopterin. Maksoi 53 euroa. Samanlaisella helikopterilla oli viimeksi paljastuneessa huumejutussa yritetty viedä kännykkä Sörkan vankilaan huumepomolle. Kun ei ollut onnistunut, niin oli siirrytty perinteisempään tekniikkaan. Jalkajousella oli kaltereiden välistä ammuttu selliin siima, jolla kännykkä oli vedetty sisään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  64. Lepotila zZ kirjoitti 13.1.2014 kello 18:03

    TomiA:

    Seksityö varmaan yleistyy, koska avioliittokelpoisten miesten määrä vähenee. Ehkä joku innovoi vastaavia palveluja naisille. Kone ei vielä kykene korvaamaan seksiä tai romantiikkaa, jotka kuitenkaan eivät ole ihan pian menossa minnekään.

    Pornon kulutus on lisääntynyt, mutta varsinainen seksi parisuhteissa vähentynyt. Minusta tämä puhuu sen puolesta, että teknologia tulee tulevaisuudessa korvaamaan seksityötäkin.

    Miksi “avioliittokelpoiset miehet” vähenevät? Jos se pitää paikkansa, se tarkoittaa monogamisessa yhteiskunnassa yhtälailla sitä, että “avioliittokelpoiset” naiset vähenevät. Entistä suurempi osa ihmisistä ei siis tyydy siihen, mitä heille on saatavilla tai parisuhteen luominen on muista syitä vaikeaa. Miksi seksityöläisyys olisi teknologisesti mahdollistettuja virtuaalifantasioita parempi ratkaisu tähän ongelmaan?

    TomiA:
    Monet vanhemmat ihmiset kaipaavat myös enemmän ihmiskontakteja ja muuta huvia. Sieltä löytynee työtä. Toki myös terveyspalveluihin vauraat seniorit panostavat entistä enemmän.

    Haluatko sinä kommunikoida kenen hyvänsä kanssa, joka on paikallisesti käytettävissä (ja jolle maksetaan siitä palkkaa) vai haluatko kommunikoida läheisten ja tuttavien kanssa? Miksi tilanne olisi erilainen vanhuksilla? Teknologia helpottaa kommunikointia etäisyyksien ylitse ja mahdollistaa kommunikoinnin niiden ihmisten kanssa, johin oikeasti halutaan olla yhteydessä.

    TomiA:
    Kyllähän näitä tehtäviä keksii, joissa äly tai luovuus eivät ole keskeisiä ja jotka vielä alityöllistävät.

    Suomen vastaus rakennemuutokseen: Lisää seksityöläisiä ja vanhusten leikittäjiä: 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  65. jouni lundqvist kirjoitti 13.1.2014 kello 18:24

    Kun katselee rollaattoreilla liikkuvia vanhuksia, niin kovin kaukana tuntuvat teidän utopiat olevan arjesta. Suomi ja koko Eurooppa on harmaantunut siihen tyyliin, että olisi ehkä viisaampaa keksiä robotteja rollaattoreihin kuin lennokkeihin tai liikenteeseen. Tietääkseni vanhushoidossa automaatio on jo aika pitkällä, mikä on hyvin surullinen asia. Hoitotyössä ihmistä ei korvaa mikään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  66. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.1.2014 kello 22:44

    Aluilla, joilla ei ole kelvollista joukkoliikennettä (oma referenssini on Espoosta), robottiauto voisi olla pelastus niille, jotka ovat joutuneet loukkuun asuntoonsa, kun ajokortti on viety.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Lauri Kumpulainen kirjoitti 13.1.2014 kello 18:40

    anonyymi:
    Mitenköhän lienee? Tablettien käyttörajapinta ainakin on tehottomampi ja aivan onneton tiedon syöttöön ja käsittelyyn.

    Ilmeisesti tarkoitat käyttöliittymää?

    Itse raskaat ohjelmathan kannattaa ajaa pilvessä, oman toimiston palvelimella.

    Jos ajatellaan esimerkiksi tekstin tuottamista, niin puhumalla sitä kannattaa tulevaisuudessa tuottaa, eikä näppäimistöllä naputtelemalla. Note 2 & Note 10 osasi aika näppärästi naputella muutaman viestin tännekin 😀

    Taulukkolaskennassa itse pidin kosketuskynää ja kosketusnäyttöä todella tehokkaana. Joskin itse tabletista loppuu teho isommissa tiedostoissa, joten sitä pitäisi ajaa palvelimella.

    Esimerkiksi esitelmiä ei note 10 4G:llä kyennyt tekemään kunnolla. Mutta jos esitelmäohjelmisto sijaitsee palvelimella, johon otetaan VNC:llä etätyöpöytä, niin on aivan yksi hailee, miten raskasta esitelmää tai taulukkoa väännät.

    Mutta, joka tapauksessa, toimistoista hiiri, näppäimistö ja näyttö katoa vielä pitkään aikaan. Se, että ovatko ne kytketty älypuhelimeen tai tablettiin langattomasti, tai perinteiseen keskusyksikköön, on jo eri juttu.

    Ne jotka ovat tottuneet tekemään töitä hiirellä ja näppäimistöllä, ehkä jopa vuosikymmeniä, niin voi olla vaikea muuntautua uuteen tapaan tehdä työtä.

    Aivan kuten ne, jotka tottuivat paperiin, kynään ja kirjoituskoneeseen, eivät välttämättä tottuneet tietokoneeseen ennen eläkkeelle siirtymistä.

    Parhaimmillaan tabletit ovat viihdekäytössä, johon ne sopivat todella hyvin. Mutta ei pidä erehtyä, etteikö niillä töitäkin voisi tehdä. Ainakin logistiikka ja teollisuus on ottanut tabletit hyvin omakseen. Useita prosesseja seurataan tälläkin hetkellä ipadilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  68. Countryboy kirjoitti 13.1.2014 kello 19:39

    Kannattaa muuten lukea linkkinä oleva vastakritiikki ts. Millerin ym. artikkeli. Se on mielestäni kyllä parempi kuin tämä pamfletti.

    Tässä Stenhällin ym pamfletissa on se sama ongelma kuin aiemmissakin ennusteissa. Tiettyjä nykyisin jo aavistettavia kehitystrendejä liioitellaan ja joitakin asioita ei edes huomata vielä. Ja aina kehitys on ollut ennennäkemätöntä. En oikein usko esim. taksikuskin ammatin katoamiseen, ihmiset haluavat myös henkilökohtaista palveluja. Voi tulla automaatioähky !

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  69. TL kirjoitti 13.1.2014 kello 20:08

    Anomuumi: Taitaa kohta aika ajaa panssarin ohi. Kovan tien vaativa miljoonia maksava bensarohmu, jonka matka päättyy pariin ensimmäiseen rakettilennokkiin tai jekkuquadkopteriin á joitakin tonneja.

    Laitapa googleen hakusana CIWS. Ohjuksia, kranaatteja ja kaikkia varpusta suurempia lentäviä torjutaan jo automaattisilla aseilla.

    Perinteiset panssarivaunut alkavat toki olla pikkuhiljaa aikansa eläneitä. Tarkoitinkin automaattitankeilla sellaisia pieniä, automaattisesti maassa liikkuvia raskaita aselavetteja, joihin saadaan taistelupanssarivaunun tehot alle puolella massasta ja kymmenesosalla hinnasta.

    Sellaisia jotka voi naamioida vaikka henkilöautoiksi, kun ei enää tarvita raskaita panssareita ihmisiä suojaamaan. Ja jotka voivat hallita ja tarkkailla alueita viikkokausia ilman lisäenergiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  70. Countryboy kirjoitti 13.1.2014 kello 20:46

    Lainaus Tor Gerholmin kirjasta Huomispäivän mahdollisuudet (1972) ja siitä

    prof. Gunnar Myrdalin teksti:

    “…Kovinkaan monta vuotta ei mene siihen kun pystymme valmistamaan kahvia ja teetä synteettisesti – näiden ongelmien parissa työskennellään kymmenkunnassa tutkimuslaitoksessa pelkästään Amerikassa. Näiden teknisten edistysaskelten vaikutukset tulevat olemaan tuhoisat kehitysmaille, jotka ovat erikoistuneet näiden tuotantoon.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  71. Raimo K kirjoitti 13.1.2014 kello 21:16

    sunimh:
    ‘snip’
    Etelä-Euroopan maissa nuorisotyöttömyys huitelee (näin äkkiä hatusta vedettynä) 50%:n tietämillä ja Kreikassa saattaa vielä kultainen aamu koittaa;
    ‘snip’

    Milloin nuoriso on sodan aloittanut? Kyllä aloittajina ovat aina olleet vanhat sedät. Mutta ehkä tämäkin muuttuu ja sodan voi aloittaa tabletilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  72. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.1.2014 kello 22:35

    Ennenvanhaan vanhoilla sedillä oli tapana aloittaa sota, kun joutilaita nuoria miehiä oli vaivaksi asti. Sodan jälkeen heitä oli paljon vähemmän. Tämä tapa torjua nuorisotyöttömyyttä on jäänyt syrjään, kun sodissa on alettu tuhota enemmän materiaa kuin nuoria miehiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Raimo K kirjoitti 13.1.2014 kello 21:28

    Lauri Kumpulainen:
    ‘snip’
    Yhdysvalloissa ensimmäinen ucav osaa jo nousta lentotukialukselta ja laskeutua sille, automaattisesti. Sama alus kykenee suorittamaan taistelulennon, itsenäisesti, ja pudottamaan täsmäaseen kohteeseen.
    ‘snip’

    Wikipedia: An unmanned combat air vehicle (UCAV), also known as a combat drone or drone, is an unmanned aerial vehicle (UAV) that is usually armed. These aircraft have no onboard human pilot. Drones are usually under real-time human control, with “the human’s role in UCAV system [varying] according to levels of autonomy of UCAV and data communication requirement[s]”.

    Ovat siis “usually under real-time human control” ja amerikkalaisten Reaperia lentää koulutettu lentäjä kauko-ohjauksella. Lisäksi tiimissä on sensor operator, and Mission Intelligence Coordinator. Ja vaikka lennetään Afganistanissa, tämä porukka on USAssa ja lentää laitetta satelliittiyhteydellä. Nousut ja laskut ohjataan näköyhdeydessä paikan päällä.

    Dan Brownin kirjoissa on kyllä hienompia laitteita, ilmeisesti sadoittain 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  74. Countryboy kirjoitti 13.1.2014 kello 22:05

    Kirjoittajat Stenhäll ja Mastomäki näyttävät olevan vihreitä kaupunkipoliitikkoja (Tampere, Turku) mikä selittänee heidän ydinvoimakriittisyytensä.

    Eivät myöskään näytä olevan kovin vakuuttavia asiantuntijoita alallaan, jos ei sellaiseksi lasketa amk-lopputyötä ympäristöalalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  75. Jouni kirjoitti 13.1.2014 kello 23:09

    Lauri Kumpulainen: Jos ajatellaan esimerkiksi tekstin tuottamista, niin puhumalla sitä kannattaa tulevaisuudessa tuottaa, eikä näppäimistöllä naputtelemalla.

    Näppäimistöt tulevat varmasti muuttumaan, mutta ne ovat aivan liian hyviä ja tehokkaita käyttöliittymiä, jotta niistä kovin äkkiä hankkiuduttaisiin eroon. Ihmisen aivokapasiteetista suhteettoman suuri osa on uhrattu käsien hienomotoriikalle ja aisteille. Näppäimistöt pystyvät hyödyntämään tätä kohtuullisen hyvin, sillä ihmiset pystyvät tekemään niillä nopeasti monia asioita kerralla pitkiä ajanjaksoja. Näppäimistöä ei myöskään tarvitse katsoa sitä käytettäessä, vaan sormien tunto- ja asentoaisti riittävät pitkälle.

    Puheentunnistuksen suurin ongelma rajattujen käyttöalueiden ulkopuolella on se, että ihmisetkin ovat siinä aika huonoja. Suuri osa puheesta menee koko ajan ohi, mitä ihmiset yrittävät paikkailla arvailemalla kontekstin, ennakkokäsitystensä ja kehonkielen perusteella. Usein arvaukset onnistuvat kohtuullisen hyvin, mutta välillä mennään myös metsään ja pahasti. Tällainen arvaillu taas on tietokoneelle huomattavan vaikeaa ja edellyttää merkittäviä edistysaskeleita tekoälyn puolella.

    Kynä taas on pohjimmiltaan huono käyttöliittymä, koska se typistää käden yhdeksi tikuksi. Käyttöä sille on lähinnä sovelluksissa, joissa tarkkuus on nopeutta tärkeämpää.

    Kosketusnäytöt ja touchpadit pystyvät jo aika pitkälti korvaamaan hiiret useimmissa käyttötarkoituksissa. Pelit ovat niitä harvoja poikkeuksia, sillä muilla yleisessä käytössä olevilla välineillä ei päästä lähellekään vastaavaa yhdistelmää nopeutta ja tarkkuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  76. sunimh kirjoitti 13.1.2014 kello 23:53

    Raimo K: Milloin nuoriso on sodan aloittanut? Kyllä aloittajina ovat aina olleet vanhat sedät. Mutta ehkä tämäkin muuttuu ja sodan voi aloittaa tabletilla.

    Kyllä se nyt taitaa kuitenkin olla aika yleisesti tunnettu tosiseikka, että paljon nuoria miehiä, joilla ei ole toivoa paremmasta tulevaisuudesta ei ole kovinkaan hyvä yhdistelmä. Toisekseen näillä nuorilla on myöskin ääni, jonka voi antaa vaaleissa Kultaisen Aamunkoiton (tai vastaavan vasemmistohenkisen räyhäjengin) ehdokkaille. Tai vilkaisepa Gazan demografiaa, ja millainen poppoo siellä on vaaleilla valtaan valittu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  77. Lauri Kumpulainen kirjoitti 14.1.2014 kello 7:39

    Raimo K:
    Ovat siis “usually under real-time human control” ja amerikkalaisten Reaperia lentää koulutettu lentäjä kauko-ohjauksella. Lisäksi tiimissä on sensor operator, and Mission Intelligence Coordinator. Ja vaikka lennetään Afganistanissa, tämä porukka on USAssa ja lentää laitetta satelliittiyhteydellä. Nousut ja laskut ohjataan näköyhdeydessä paikan päällä.

    Dan Brownin kirjoissa on kyllä hienompia laitteita, ilmeisesti sadoittain

    En puhunut Reaperista, vaan X-47B:stä.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Northrop_Grumman_X-47B

    http://www.theverge.com/2013/7/10/4511476/autonomous-drone-first-landing-on-navy-aircraft-carrier

    Tuo on jo ihan oikeasti pelottava laite. On myös osaltaan synnyttänyt keskustelun siitä, että pitäisikö robottitappajat kieltää kansainvälisellä sopimuksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  78. TomiA kirjoitti 14.1.2014 kello 8:55

    Lepotila zZ, avioliittokelpoisten miesten määrä vähenee, kun kouluttamattomien nuorten miesten työt vähenevät. Eläkeläiset taas ovat keskeisiä työllistäjiä seuraavat parikymmentä vuotta, koska heillä on aikaa ja rahaa.

    “Suomen vastaus rakennemuutokseen: Lisää seksityöläisiä ja vanhusten leikittäjiä”

    No, ei. Aika yleisesti ajatellaan, että jälkiteollisessa maailmassa pärjäävtä vain älykkäät ja luovat, mikä ei ole totta. Sitä vain yritin sanoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  79. Risto kirjoitti 14.1.2014 kello 9:07

    eläkevaari: 3D-tulostus tulee mullistamaan nykyiset logistiset järjestelmät. Suuria tehtaita ja tavaroiden kuljetusjärjestelmiä ei enää tarvita, vaan tuotteet tulostetaan siellä missä niitä tarvitaan.

    Saapi nähdä, mutta eipä sitä nykyäänkkään kaikkia (edes metallisia, muvisia ja lasisia osia) tehdä vain kippaamalla tavaraa muottiin, vaikka tekniikka on olemasa jo muutaman vuosituhannen. Eikä kyse edes pääsääntöisesti ole siitä muotintekemisen vaivasta vaan tarvittavan kappaleen ominaisuuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  80. Antsa kirjoitti 14.1.2014 kello 9:38

    Osmo Soininvaara:
    Alurilla, joilla ei ole kelvollista joukkoliikennettä (oma referenssini on Espoosta) robottiauto voisi olla pelastus niille, jotka ovat joutuneet loukkuun asuntoonsa, kun ajokortti on viety.

    Pelkään, että robottiautoilu romuttaa joukkoliikenteen. On paljon miellyttävämpi istua robottiautossa kuin bussissa keuhkotautipotilaan vieressä. Nyt joukkoliikenne on erityisesti naisten suosiossa. Entä jos he siirtyvät robottiautoihin. Siinä on kapunkisuunnittelijalle miettimistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  81. Raimo K kirjoitti 14.1.2014 kello 11:02

    Lauri Kumpulainen: En puhunut Reaperista, vaan X-47B:stä.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Northrop_Grumman_X-47B

    http://www.theverge.com/2013/7/10/4511476/autonomous-drone-first-landing-on-navy-aircraft-carrier

    Tuo on jo ihan oikeasti pelottava laite. On myös osaltaan synnyttänyt keskustelun siitä, että pitäisikö robottitappajat kieltää kansainvälisellä sopimuksella.

    Jaa, mutta niitä on olemassa vain 2 (kaksi) kappaletta, aseistamattomia demoja, eivät palveluskäytössä. Vähän eri kuin “8000 miehittämättömän lentokoneen ilmavoimat ja noista noin 800 kykenee käyttämään aseita”.

    Ja siitäkin voidaan keskustella, onko tuo pelottavampi kuin Reaper.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  82. Syltty kirjoitti 14.1.2014 kello 11:06

    Lauri Kumpulainen:Jos ajatellaan esimerkiksi tekstin tuottamista, niin puhumalla sitä kannattaa tulevaisuudessa tuottaa, eikä näppäimistöllä naputtelemalla.

    Television katsojakokemus tulee olemaan aivan mahtava, kun samaan aikaan perheen teinit ja vaimo facebookkaa puheohjatuilla pädeillä ja isä kirjoit…siis sanelee kommenttia Oden blogiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  83. arto kirjoitti 14.1.2014 kello 11:51

    “”””Kuinka hoidatte Marsissa hoidetaan asuminen ja liikenne?

    Marsilainen – No me asumme kaupungeissa. Keskellä kaupunkia, puiston vieressä ja järven rannalla. Eräänlaisessa Töölössä siis.

    Mä – Niin meilläkin. Paitsi köyhät jotka asuvat lähiöissä sadan kilometrin päässä keskustasta ja käyvät päivittäin töissä keskustassa.

    Marsilainen – Meillä ei ole köyhiä joten voimme kaikki asua keskustassa. Kaupunkimme on rakennettu kolmen kehäradan kahta puolta. Ensimmäisen kehäradan ympärysmitta on 60 kilometriä. Kehäratojen välissä on viisi kilometriä. Kolmen kilometrin välein on asema, kauppakeskus ja muut palvelut. Jokaisen aseman ympärillä on neliökilometrin palvelualue jonka ympärillä kilometrin levyinen asumisvyöhyke, yhteensä kahdeksan neliökilometriä.

    Asunnot ovat keskimäärin kuusi kerroksisia kerrostaloja, 60 neliömetriä asukas. Neliökilometrillä on noin 16 000 asukasta, aseman ja palvelukeskuksen piirissä siis yhteensä 128 000 asukasta. Asutun vyöhykkeen kahta puolen on puistoa.

    Kaupunkimme ovat pieniä, vain 12 miljoonaa asukasta. Näin ollen kehäradat ovat yhteensä vain noin 300 km pituisia. Ensimmäinen rata on reilut 60 km pitkä, toinen reilut 90 km ja kolmas 125 km. Pisin matka kehärataa pitkin on 63 km vastakkaiselle puolelle. Tämä tarkoittaa pahimmillaan jopa tunnin junamatkaa, keskimääräinen teoreettinen matka on tietenkin alle 22 km ja asukkaamme ovat loogisia, he asuvat lähellä työpaikkaansa joten junaliikennettä harvoin käytetään, liikumme kävellen tai polkupyörällä. Jokainen asema on siis melkoisen omavarainen työpaikkojen ja palveluiden suhteen. Tietenkin osa ihmistä haluaa asua lähellä rautatieasemaa, osa taas haluaa nähdä metsän. Tästä seuraa jonkin verran muuttoliikettä metsään kyllästyneen ihmisen vaihtaessa aseman viereen ja aseman vierellä asuvien muuttaessa luonnon helmaan metsän rajaan.

    Kaikkein pienimmät kaupungit käsittävät vain sisemmän kehäradan ja niiden asukasluku on vajaa 4 miljoonaa. Niiden ympärillä sijaitsevat pellot, kalankasvatus altaat sekä muut pienimuotoiseen maatalousvaltaiseen alueeseen sopivat kasvatusalueet.

    Lisäksi maaseudulla on pieniä tiloja, jos joku haluaa luomuviljelyä harrastaa, muuttaa sellaiselle tilalle ja siellä elelee. Aika vähän on kuitenkin maatalousväestöä, sellainen 5%. Yleensä kaupunkilaiset siitä haaveilee ja muuttaa mutta viiden vuoden kuluttua palaa takaisin palvelujen ääreen.

    Mä – Onko marsilaisilla koneita?””””

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  84. arto kirjoitti 14.1.2014 kello 11:53
  85. bussilla kulkeva nainen kirjoitti 14.1.2014 kello 12:12

    Antsa: Pelkään, että robottiautoilu romuttaa joukkoliikenteen. On paljon miellyttävämpi istua robottiautossa kuin bussissa keuhkotautipotilaan vieressä. Nyt joukkoliikenne on erityisesti naisten suosiossa. Entä jos he siirtyvät robottiautoihin. Siinä on kapunkisuunnittelijalle miettimistä.

    Meinaatko ihan tosissasi, että pääsyy naisten joukkoliikennevälineissä istumiseen on se, etteivät he halua tai viitsi ajaa autoa? Suomessa? 2010-luvulla?

    Olen aina luullut, että pääsyy olisi useimmilla taloudellinen (aika harvassa perheessä on pk-seudulla kaksi autoa) tai liikkumisen sujuvuuteen liittyvä (juna tai bussikaistat vs. ruuhkassa seisominen + mahdolliset parkkipaikkaongelmat perillä). Näitä seikkoja robottiauto ei muuttane mitenkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  86. z kirjoitti 14.1.2014 kello 12:13

    “Miksi “avioliittokelpoiset miehet” vähenevät? Jos se pitää paikkansa, se tarkoittaa monogamisessa yhteiskunnassa yhtälailla sitä, että “avioliittokelpoiset” naiset vähenevät”

    ei Suomi ole yksiavioinen maa seksisuhteiden ja lyhyiden säätöjen suhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  87. Saara kirjoitti 14.1.2014 kello 12:21

    Seppo Korppoo: Luin mielenkiinnolla OSn suositteleman Ville-Veikko Mastomäen ja Jaakko Stenhällin kirjoittaman pamfletin ”Teknologinen murros ja politiikka.”
    Samoin luin Professori Pekka Himasen ja hänen kansainvälisen tutkijaryhmänsä ”Kestävän kasvun malli”–raportin.
    Kummassakin mielenkiintoisessa dokumentissa jää vähälle huomiolle muutama-teema, joita mielestäni Suomen nykyisessä tilanteessa kannattaisi lähemmin puntarointia.

    Hienoa, Seppo!

    Itse en ole ehtinyt lukea kumpaakaan kirjoitelmaa, enkä tätä ketjuakaan loppuun asti. Tulin vain sanomaan että äänestäisin suurella todennäköisyydellä sinua eduskuntaan, jos olisit ehdolla. Suomi tarvitsee päätöksentekoon kaltaisiasi ennakkoluulottomia ajattelijoita, joilla on myös omaa kokemusta kansantalouden pyörittämiseen liittyvistä käytännön haasteista, erityisesti pk-sektorilla.

    Arvaan kuitenkin, että et ole lähdössä ehdolle, koska sinulla on muuta tekemistä. Heittäisin haasteena jokaiselle, jolla on jonkinlaista valtaa päättää asioistamme: millä ihmeen keinolla saisimme Sepon kaltaisia ihmisiä vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoomme? Olen ymmärtänyt, että suuryrityksiä kyllä kuunnellaan. Oikeasti pitäisi kuunnella pk-yrittäjiä. Nykyiset suuryritykset tulevat joko kutistumaan ja lopulta katoamaan, tai sitten ne joutuvat uudistumaan äärimmäisen rajusti. Tuollaisessa tilanteessa olevilta toimijoilta ei pitäisi (ainakaan ensisijaisesti) mennä kysymään, miten maamme tulevaisuus rakennetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  88. z kirjoitti 14.1.2014 kello 12:59

    Kun tuossa nuita verojakin sivuttiin, niin osaako joku perustella, miksi avioliitossa tienattu omaisuus on verotonta? Jättiomaisuuden voi saada 0%:n verolla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  89. z kirjoitti 14.1.2014 kello 12:59

    Kun tuossa nuita verojakin sivuttiin, niin osaako joku perustella, miksi avioliitossa tienattu omaisuus on verotonta? Jättiomaisuuden voi saada 0%:n verolla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  90. Markku af Heurlin kirjoitti 14.1.2014 kello 13:27

    Osmo Soininvaara:
    Alurilla, joilla ei ole kelvollista joukkoliikennettä (oma referenssini on Espoosta) robottiauto voisi olla pelastus niille, jotka ovat joutuneet loukkuun asuntoonsa, kun ajokortti on viety.

    Missä päin Espoota, aivan pohjoisen haja-asutusalueita lukuunottamatta ei ole kelvollista julkista liikennettä.

    Liikuy´ntatrajoitteisen ei välttämättä ole mielekästä asua omakotitalossa, jolleivät sukulaiset kykene auttamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  91. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.1.2014 kello 19:48

    Markun mielestä ilmeisesti aika surkea joukkoliikenne kelpaa. Minusta joukkoliikenne ei ole rollaattoria liikkumiseen tarvitsevan vanhuksen kannalta kelvollista, jos pysäkille on matkaa yli 400 metriä. Sekin on sohjossa rollaattorilla aikamoinen urakka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Jez kirjoitti 14.1.2014 kello 14:04

    Vihreällä aatteella on kaksi dogmia jotka ovat huvittavasti ristiriidassa. Nämä ovat ydinvoiman vastustus jolle koko liike ja puolue on perustettu ja ilmastonmuutos. Se että ydinvoima on vähiten hiilidioksidipäästöjä tuottava energiamuoto ei ole perustelu ottaa sitä käyttöön, koska liian suuri osuus vihreän liikkeen kannattajista on vahvasti ydinvoimavastaisia.

    Tästä ristiriidasta seuraa uskomatonta kiemurtelua ja kogniitivista dissonanssia, koska kannatuksen maksimointi ajaa aina kaikkien järkiperustelujen ohi poliittisissa liikkeissä ja puolueissa. Keskimääräisen Vihreiden äänestäjän loogisuudesta se kertoo myös runsaasti. Järjellä ajateltuna Vihreät kyynisesti tasapainottelevat näiden asioiden välillä ja mieluiten unohtaisivat koko jutun. Kaikki politiikka on lopulta valtapolitiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  93. banaani kirjoitti 14.1.2014 kello 15:16

    eläkevaari:

    Yhdysvalloilla on jo yli 8000 sotilaskäyttöön tarkoitettua lennokkia ja 1300 lennokkilentäjää. Niillä on tehty iskuja New Mexicosta ja Etelä-Dakotasta käsin Irakiin, Afganistaniin, Pakistaniin, Libyaan ja Jemeniin.

    http://www.hs.fi/ulkomaat/Lennokkilent%C3%A4j%C3%A4n+ty%C3%B6+tapa+10+000+kilometrin+p%C3%A4%C3%A4ss%C3%A4+/a1388897565880

    Montaahan automatisoitua lennokkia suomalainen asevelvollisuussotilas vastaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  94. Lauri Kumpulainen kirjoitti 14.1.2014 kello 17:34

    Antsa: Pelkään, että robottiautoilu romuttaa joukkoliikenteen. On paljon miellyttävämpi istua robottiautossa kuin bussissa keuhkotautipotilaan vieressä. Nyt joukkoliikenne on erityisesti naisten suosiossa. Entä jos he siirtyvät robottiautoihin. Siinä on kapunkisuunnittelijalle miettimistä.

    Robottiauto konseptissa ei käsittääkseni ole omia autoja, vaan kotiovelle tilattavia autoja, jotka vapautetaan käytön jälkeen seuraavalle käyttäjälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  95. JTS kirjoitti 14.1.2014 kello 17:46

    Nuoruuden intoa ja vähän historiattomuutta. Samaa murrostahan tämä on ollut tervanpoltosta asti, Suomessa teollisuus on muuttunut yllättävänkin nopeasti tarvitatessa.

    Sotatarvikseteollisuus muokkautui sotakorvausteollisuudeksi ja sitten edelelen vientiteollisuudeksi 1944 – 1956, 12 vuodessa. Paperiteollisuuden kehitys 1960-luvun lopusta 1980 luvun alkuun oli todellinen harppaus tuotteistta ja laitteissa. 1990-luvun lamassa idäbkaupasta siirryttiin maailmanmarkkinoille. Nokian elektroniika syntyi lähes tyjästä 1980-luvun lopussa.

    Ennenkin maailma on muuttunut, pojat vain pelkäävät nyt omaa uraansa, kuten me kaikki aikanaan- tai siis nähtiin suuria mahdollisuuksia.

    Politiikkaa muokaa eniten suurten ikäluuokkien äänestäjät, jotka rosvoavat nuorempien pienten ikäluuokkien mahdollsiuudet savutettuihin etuihinsa.

    Niin ja jos ja kun taksikusin hommat hoitaa robotti, hyvä niin. Oikein hyvä itseasiassa. Tarpeeton ja tuotamaton tekeminen ei ole elämän haaskaamisen arvoista. Sitten voikin pohtia mitä muuta taksikuski tekee kuin robotin hommia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  96. Sakke kirjoitti 14.1.2014 kello 20:58

    Antsa: Pelkään, että robottiautoilu romuttaa joukkoliikenteen. On paljon miellyttävämpi istua robottiautossa kuin bussissa keuhkotautipotilaan vieressä. Nyt joukkoliikenne on erityisesti naisten suosiossa. Entä jos he siirtyvät robottiautoihin. Siinä on kapunkisuunnittelijalle miettimistä.

    Pelkäävätkö miehet naisia enemmän keuhkotautia (tai häirikköjä joukkoliikennevälineissä) kuin naiset autolla ajoa ja/tai auton pysäköintiä keskustassa? Lisääntyvä siirtyminen (robotti-)autoihin vaatii myös sen edellyttämää tulotasoa. Peloilla ja mukavuustekijöillä on vaikutuksensa, niin miehillä kuin naisilla.

    Toisaalta, mistä tiedät, onko se käyttöön saamasi robottiauton edellinen käyttäjä keuhkotautinen, jos tuo robottiauto ei ole omasi? Tekeekö r-auto käyttäjistään diagnoosit ja vie tarpeen vaatiessa käyttäjän oikopäätä suoraan sairaalaan (tai eristykseen) ja suorittaa sen jälkeen vielä auton tarvitseman desinfioinnin?

    Ratkaisematon kysymys (vai onko?): Miten tilattavien robottiautojen riittävä saatavuus ratkaistaan kelvollisesti ruuhka-aikoina, jos kaikki sellaista haluavat käyttää samaan aikaan?

    Olisiko robottiAUTO kehityksen viimeinen porras? Tuskinpa vain:

    Robottiautomatiikan ohjaamat, lentämään kykenevät quadrokopterit tms. voisivat olla kätevämpi kulkupeli. Jos noilla tänä päivänä voi lähes kuka tahansa lennättää älypuhelimen avulla kameraa, ei ‘Jetsonien’ aika (ks. ‘http://en.wikipedia.org/wiki/The_Jetsons’), jolloin asianomainen voi itse hypätä kyytiin, liene enää kovin kaukana.

    Veikkaanpa, että esim. moni espoolainen,miksei helsinkiläinenkin käyttäisi sellaista mielummin kuin maan alla kulkevaa metroa tai maan pinnalla kulkevaa robottiautoa. Esim. Helsingin tarjoamat päiväkotipaikat, joskus aika etäällä kotoa, eivät ehkä olisi enää ongelma tuollaisen lentävän kulkupelin kanssa (ks. ‘http://www.youtube.com/watch?v=FyinD6ZDqeg’).

    Työpaikkojen väheneminen helposti automatisoitavien/robotisoitavien ammattien osalta johtanee liikenteen, myös joukkoliikenteen tarpeen vähenemiseen. (Miksi se metron automatisointi onkaan niin vaikeaa?) Tässä on kaupunkisuunnittelijoillekin pohdittavaa. Samoin liikenteenohjaukselle, joka pitäisi ehkä vaihtaa keskitetystä hajautettuun, kulkupelikohtaiseen malliin.

    Veikkaan lopuksi, alaa kovin hyvin tuntematta, että, toisin kuin pamfletti väittää, myös varsin suuri osuus hääsuunnittelijoista (kuva 4, s.14) voisi olla aika helposti korvattavissa internet-pohjaisella, automatisoidulla/robotisoidulla palvelulla (linkkeineen). Eikö niitä vielä ole?

    Onko tuossa hääsuunnittelijan tapauksessa kyseessä suurikin ammattikunta? Omasta näkökulmastani arvelisin, että ei. Vain pieni osa potentiaalisesta asiakaskunnasta saattaisi olla halukas maksamaan kalliista uniikkiratkaisuista henkilökohtaisen avustajan palvelemana. (Ehkä tässä ei olekaan kyse järjen ja logiikan käytöstä!) Suuri kasvuala se ei ainakaan liene, eikä se siten taida juuri helpottaa tämän päivän ja tulevaisuuden voimakkaasti kasvavaa puutetta työpaikoista.

    Yhteenveto: Järki ja logiikka ei aina asioita ratkaise. Mieltymykset, pelot (ja raha) vaikuttavat niin’ikään yhteiskunnassa ja sen kehityksessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  97. Poth1ue1 kirjoitti 14.1.2014 kello 21:42

    Jez:
    Vihreällä aatteella…

    Oli kyllä taas hauska kuunnella Ville Niinistön irrationaalisia höpinöitä puun pienpoltosta. Ei siinä auta mitkään rätingit eikä professorien varoitukset, kun dogmi on, että puun poltto on luomua ja takat söpöä ekoilua. Oliko se jopa niin, että avotakat olisivat arvokasta suomalaista kulttuuriperintöä, jota pitää ehdottomasti vaalia – vai miten se muotoilu nyt menikään.

    Ydinvoimaloiden kohdalla pitää varatua megatsunameihin Pohjanlahden rannoilla, lentävien lautasten törmäyksiin ja muihin hypoteettisiin riskeihin, mutta puun pienpoltto saa tappaa todistetusti vaikka puolet kansasta ilman, että se laskisi vihreiden saastutusintoa.

    Ei teitä ihan oikeasti voi kukaan järkevä ottaa vakavasti…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  98. Raimo K kirjoitti 14.1.2014 kello 21:50

    banaani: Montaahan automatisoitua lennokkia suomalainen asevelvollisuussotilas vastaa?

    Siinähän oli kuvakin siitä, miten ‘robotti’lennokkia lennetään. Mutta lukumäärään on ilmeisesti laskettu kaikki poikaviikarien rakennussarjoista kokoamatkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  99. Raimo K kirjoitti 14.1.2014 kello 21:53

    sunimh: Kyllä se nyt taitaa kuitenkin olla aika yleisesti tunnettu tosiseikka, että paljon nuoria miehiä, joilla ei ole toivoa paremmasta tulevaisuudesta ei ole kovinkaan hyvä yhdistelmä.
    ‘snip’

    Hyvä yhdistelmä se ei ole, mutta nuoret miehet eivät aloita sotia. Vai onko antaa jokin esimerkki?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  100. Lauri Kumpulainen kirjoitti 14.1.2014 kello 22:03

    Raimo K: Jaa, mutta niitä on olemassa vain 2 (kaksi) kappaletta, aseistamattomia demoja, eivät palveluskäytössä. Vähän eri kuin “8000 miehittämättömän lentokoneen ilmavoimat ja noista noin 800 kykenee käyttämään aseita”.

    Ja siitäkin voidaan keskustella, onko tuo pelottavampi kuin Reaper.

    Et siis ymmärtänyt sitä, että tuo kyseinen lentokone tulee kykenemään tekemään taistelulennon, täysin itsenäisesti. Ensimmäinen prototyyppi teki ensimmäisen asetestin, jo vuosikymmen sitten ja se oli onnistunut.

    Siellä ei ole kukaan katsomassa ruudulta, että onko kohteessa lastensairaala, vai terroristipesäke.

    Yhdysvallat on kovaa vauhtia kehittämässä itselleen robottiarmeijaa, johon kuuluu myös täysin autonomisesti tehtävänsä suorittavat laitteet.

    Miten maataistelurobotti, joita myös kehitetään, kykenee erottamaan siviilin, sotilaan tai terroristin toisistaan? Sillä juuri tälläisiä päätöksiä ne joutuvat tekemään, eikä siihen ihminenkään kykene 100% varmuudella. Kone ei tietenkään tunne stressiä, mutta voi tunnistaa kohteen virheellisesti.

    Ensimmäiset tämän tyypin laitteet tulevat palvelukseen jo tämän vuosikymmenen lopussa.

    Ohjelman hinnaksi kerrotaan “vaivaiset” 800 miljoonaa dollaria ja rapiat päälle. Yksikkökustannuskaan ei tule olemaan lähelläkään perinteistä miehitettyä taistelulentokonetta.

    Eikä Yhdysvallat ole yksin tässä asevarustelussa, vaan mukana on Eurooppa ja BRIGS-maatkin. Suomen puolustusvoimissakin nähdään märkiä unia uusista leluista.

    Mitä resurssien tuhlaamista!

    Ihmiskunta asustaa tällä sinisellä helmellä, keskellä valtavaa tyhjyyttä ja suurimmat panostukset laitetaan sotimiseen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  101. Markku af Heurlin kirjoitti 14.1.2014 kello 22:22

    Osmo Soininvaara:
    Markun mielestä ilmeisesti aika surkea joukkoliikenne kelpaa. Minusta joukkoliikenne ei ole rollaattoria liikkumiseen tarvitsevan vanhuksen kannalta kelvollista, jos pysäkille on matkaa yli 400 metriä. Sekin on sohjossa rollaattorilla aikamoinen urakka.

    Käsittääkseni Helsingissä 400 m melko yleinen matka joukkoliikenteen pysäkille, esim. Ruskeasuolla Maskunteiltä Tilkan pysäkille on 400 metriä. Ja senkin joutuu joskus kulkemaan sohjossa, tai ainakin huonosti auratuilla jalkakäytävillä.

    Toivon, ettei ystäväni OS loukkaannu seuraavasta: Yksinomaan Helsingissä on aivan tarpeeksi epä-älyllisiä, kaikkeen analyyttiseen ajatteluun kykenemättömiä, joukkosieluisia kunnallispoliitikkoja. OS:n ei mitenkään tarvitse liittyä joukon jatkoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  102. Viherinssi kirjoitti 14.1.2014 kello 22:22

    Syltty: Television katsojakokemus tulee olemaan aivan mahtava, kun samaan aikaan perheen teinit ja vaimo facebookkaa puheohjatuilla pädeillä ja isä kirjoit…siis sanelee kommenttia Oden blogiin.

    Miksi tekstiviesti on suosittu, vaikka meillä on puhelimet ja puhelinvastaajat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  103. Risto kirjoitti 14.1.2014 kello 22:44

    bussilla kulkeva nainen:tai liikkumisen sujuvuuteen liittyvä (juna tai bussikaistat vs. ruuhkassa seisominen + mahdolliset parkkipaikkaongelmat perillä). Näitä seikkoja robottiauto ei muuttane mitenkään.

    Robottiautojenhan pitäisi pystyä liikkumaan synkroidusti puskuri puskurissa jarruttaen ja kiihdyttäen synkronoidusti jne, joten kyllä niiden liikenneväylien kapasiteettia pitäisi nostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  104. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.1.2014 kello 10:11

    Yksi syy Googlen robottiauton turvallisuuteen ihmisen ajamaan verrattuna on valmistajan mukaan, että se pitää riittävän turvavälin. Teoriassakaan robottiautot eivät voi lyhentää turvavälejä, ennen kuin viimeinenkin ihminen on siirretty pois ratista ja sen lisäksi on aina mahdollisuus odottamattomaan tapahtumaan, vaikkapa hirveen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Kalle kirjoitti 14.1.2014 kello 23:24

    Antsa: Pelkään, että robottiautoilu romuttaa joukkoliikenteen…

    Mitä pelkäämistä siinä on? Bussiliikenne häviää melko nopeasti. Se on jo selvää. Osa nykyisestä henkilöautoilusta siirtyy myös automaattiliikenteeseen. Autojen, sekä linja- että henkilöautojen, elinkaari on niin lyhyt, ettei hukkainvestointi ole kovin pikä.

    Teiden rakentaminen näyttää kannattavalta. Uudet tekniikat käyttävät nykyisen kaltaista tiestöä.

    Kyse on enemmän siitä, ettei tehdä vääriä raideinvestointeja. Tähän asti on ollut selvää, että ratikka ja juna ovat järkevä, kun kuljetettavia on tarpeeksi. Mkä on tilanne 20 vuoden päästä? Itse pidän todennäköisenä, että spåra on yhä järkevä investointi kaupunkimaisessa ympäristössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  106. Kalle kirjoitti 14.1.2014 kello 23:30

    banaani: Montaahan automatisoitua lennokkia suomalainen asevelvollisuussotilas vastaa?

    Onko asevelvollisella riittävän monta ilmatorjuntaohjusta pudottamaan lennokki ja onko maalinosoitus riittävän hyvä?

    (banaanin kysymys on typerä ja osoittaa lähinnä täydellistä kyvyttömyyttä ymmärtää ongelmatiikkaa 😉 )

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  107. Sepeteus kirjoitti 15.1.2014 kello 7:29

    Raimo K: Halpojahan ne ovat (suhteellisesti), mutta tuskin tulee Clas Ohlsonin valikoimiin ihan heti, hinta kuitenkin noin US$16.9 miljoonaa.
    Kuormaa 1700 kg, jolla voi aiheuttaa aika paljon pahaa.

    Tuon jutun lähtökohta oli kuitenkin se, että kaikki robotiikka tulee reilusti halpenemaan lähivuosina. Niin että kannattaa lehteillä läpi aina kun uusi Clasin luettelo ilmestyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  108. xyzzy kirjoitti 15.1.2014 kello 8:20

    Osmo Soininvaara:
    Minusta joukkoliikenne ei ole rollaattoria liikkumiseen tarvitsevan vanhuksen kannalta kelvollista, jos pysäkille on matkaa yli 400 metriä.

    Miten suomen kaltaisessa maassa ylipäätänsä voi tarjota pysäkin alle 400metrin päähän? Ei se ole mahdollista edes helsingissä kuin osalla alueista.

    Kustannustehokkaampaa on että se rollaattorilla liikkuva valitsee asuinpaikkansa palveluiden perusteella kuin se, että kokomaa mitoitetaan rollaattorilla liikkujaa silmälläpitäen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  109. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.1.2014 kello 10:15

    Lähtökohta oli siis se, että robottiauto auttaa vanhusta pysymään kodissaan senkin jälkeen, kun ajokortti on mennyt sielläkin, missä ei ole kelvollista joukkoliikennettä. Otin esimerkiksi sen, että jo niinkin lähellä Helsinkilä kuin Espoossa tällaisia tilanteita on tiheästi – on toki Helsingissäkin, vaikka suuri osa ihmisistä asuu lähempänä kuin 400 metriä joukkoliikenteestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Antsa kirjoitti 15.1.2014 kello 9:47

    bussilla kulkeva nainen: Meinaatko ihan tosissasi, että pääsyy naisten joukkoliikennevälineissä istumiseen on se, etteivät he halua tai viitsi ajaa autoa? Suomessa? 2010-luvulla?

    Olen aina luullut, että pääsyy olisi useimmilla taloudellinen (aika harvassa perheessä on pk-seudulla kaksi autoa)

    Onko Suomessa 2010-luvulla edelleen niin, että jos perheessä on yksi auto, sitä käyttää mies?

    tai liikkumisen sujuvuuteen liittyvä (juna tai bussikaistat vs. ruuhkassa seisominen + mahdolliset parkkipaikkaongelmat perillä). Näitä seikkoja robottiauto ei muuttane mitenkään.

    Kulkevatko miehet autolla pelkästään tyhmyyttään? Sen ajan, kun mies odottaa ruuhkassa ja etsii parkkipaikkaa yksityisautolleen, joukkoliikenteessä kulkeva nainen kirjoittaa tekstaria ja siemailee lattea ensin bussissa ja sitten katukahvilassa?

    Ihan tosissani en koskaan meinaa mitään, mutta kommenttini tarkoitus oli ihmetellä sitä, että robottiauto saattaa muuttaa ihmisten toimintatapoja, sehän toimii kuten taksi. Parkkipaikkaongelmaa sillä ei välttämättä ole, koska jätettyään matkustajansa se jatkaa matkaa jonnekin missä on tilaa pysäköidä, vaikkapa kotipihalle.

    Ruuhkat eittämättä kasvavat, jos liikenteessä on kaiken muun lisäksi vielä tyhjiä robottiautoja. Tietysti voidaan jalostaa robottitaksi, jonka voi ottaa aina jostakin suojatien edestä. Se on siis osa julkista liikennettä, ehkä jollakin älyohjelmistolla jopa joukkoliikennettä?

    Ihmettelen vuosi toisensa perään, miksi sisareni eivät halua koskaan ajaa keskustaan omilla autoillaan eivätkä tunne minkäänlaista nautintoa taskupysäköintiä kohtaan, Suomessa, 2010-luvulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  111. sunimh kirjoitti 15.1.2014 kello 11:08

    Raimo K: Hyvä yhdistelmä se ei ole, mutta nuoret miehet eivät aloita sotia. Vai onko antaa jokin esimerkki?

    Gavrilo Princip.

    Kun puhutaan Eurooppaa koskettavan sotilaallisen kriisin todennäköisyydestä, mielestäni taloudellisilla tekijöillä (kuten nyt vaikkapa nuorisotyöttömyydellä), sekä muilla epävakautta lisäävillä tekijöillä on yhtälössä kohtuullisen merkittävä osuus. Jos sen sijaan haluat vain lässyttää “sodan aloittajista”, voit jatkaa semanttista kikkailua jonkun muun kanssa; minä en ole missään vaiheessa edes väittänyt, että nuoriso aloittaa sotia, ja eiköhän viestini tullut kohtuullisen selväksi niille, jotka yrittävät ymmärtääkin toisia keskustelijoita.

    Mitä tulee Uschanovin alentuvaan läppään, niin minusta esimerkiksi Syyrian sisällissota on Eurooppaa koskettava suuri sotilaallinen kriisi, joka on käynnissä parhaillaan. Jugoslaviassa (Euroopassa) sodittiin useampaan otteeseen 90-luvulla, Georgiassa (Euroopahkoa) v. 2008. Tietysti jos “Eurooppaan” lasketaan kuuluvaksi vain brysseliläinen katukahvila ja sotilaalliseksi kriisiksi vain ydinsota, niin se on sitten eri asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  112. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.1.2014 kello 22:52

    Sotia tuntuu olevan kaikkialla, mutta tilastollinen tosiasia on, että sodissa kuolee koko ajan pienempi osa maailman ihmisistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Syltty kirjoitti 15.1.2014 kello 11:18

    Osmo Soininvaara: Teoriassakaan robottiautot eivät voi lyhentää turvavälejä, ennen kuin viimeinenkin ihminen on siirretty pois ratista

    Miten niin ei voi? Robotin reaktioaika on ihmistä lyhempi, se ei nuku koskaan ja se voi saada tietoa muilta roboteilta, ts. se voi varautua sellaiseen mistä ihmiskuljettajalla ei ole vielä harmaina aavistustakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  114. Samuli Saarelma kirjoitti 15.1.2014 kello 11:20

    Viherinssi: Miksi tekstiviesti on suosittu, vaikka meillä on puhelimet ja puhelinvastaajat?

    Puhelimella viestiminen vaatii aina sitä, että siellä toisessa päässä samaan aikaan joku on vastaanottamassa viestiä. Tekstiviestillä viestiminen on siinä mielessä helpompaa, että lähettäjä ja vastaanottaja voivat tehdä viestinnän silloin, kun haluavat. Puhelinvastaaja toimii periaatteessa näin, mutta on siihen aika kömpelö väline. Siksipä on kehitetty tekstiviestiä vastaava tapa tehdä sama puheviesteinä http://www.wechat.com/en/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  115. Samuli Saarelma kirjoitti 15.1.2014 kello 11:29

    Osmo Soininvaara:
    Yksi syyy Googlen robottiauton turvallisuuteenb ihmisen ajamaan verrattuna on valmistajan mukaan, että se pitää riittävän turvavälin. Teoriassakaan robottiautot eivät voi lyhentää turvavälejä, ennen kuin viimeinenkin ihminen on siirretty pois ratista ja sen lisäksi on aina mahdollisuus odottamattomaan taåpahtumaan, vaikkapa hirveen.

    Hirvellä ei ole merkitystä turvavälikysymykseen. Ensimmäisenä jonossa oleva älyauto tietenkin heti hirven havaitessaan viestii kaikille perässä tuleville, että nyt on hirvi edessä ja pitää jarruttaa, jolloin ne kaikki jarruttavat yhtä aikaa, eikä kukaan törmää toisen perään.

    Turvavälejä tarvitaan siihen, että perässä tuleva auto tarvitsee tietyn reagointiajan siitä, kun edellä menevä auto alkaa jarruttaa. Täysin automatisoidussa systeemissä tätä ei tarvita, koska kaikki reagoivat tapahtumiin samalla hetkellä. Ihan niin kuin junassakaan perässä tulevat vaunut eivät tarvitse mitään turvaväliä veturiin, koska ryhtyvät jarruttamaan samalla hetkellä kuin veturikin.

    Tuosta ihmiskysymyksestä olen samaa mieltä. Toki ennen tuotakin voidaan motareille panna älyautokaistoja, joilla älyautot pyyhältävät kovaa vauhtia puskuri puskurissa, mutta jonne ihmiskuskeilta meno on kiellettyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  116. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.1.2014 kello 23:10

    Kun Jamppa ajaa vuonna 2023 vuoden 1973 Ladallaan Mäntsälässä ja eteen hyppää hirvi, mien ajattelin, että Jamppa kertoo tästä perässään ajavalle robottiautolle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. TL kirjoitti 15.1.2014 kello 14:19

    Osmo Soininvaara: Lähtökohta oli siis se, että robottiauto auttaa vanhusta pysymään kodissaan senkin jälkeen, kun ajokortti on mennyt sielläkin, missä ei ole kelvollista joukkoliikennettä.

    Huonojalkaisilla vanhuksilla on oikeus lakisääteiseen kuljetuspalveluun eli ns. taksin sote-korttiin. Uskon että jatkossakin vanhukset arvostavat kuljettajaa joka taluttaa kotoa autoon, käy vaikka apteekissa, juttelee kuulumiset ja kantaa ostokset.

    Toimiva robottiautojärjestelmä kaupungissa (esim. taksi/minibussi joka maksaa puolet nykyisestä taksista) saisi minut, raavaan lihaa syövän heteromiehen, luopumaan omasta autosta.

    Tuollainen ei ole uhka joukkoliikenteelle, päinvastoin, se tukee ja vahvistaa sitä. Vähentää yksityisautoilua ja lisää liikennettä joukkoliikenteen runkolinjoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  118. Risto kirjoitti 15.1.2014 kello 14:58

    Osmo Soininvaara:
    Teoriassakaan robottiautot eivät voi lyhentää turvavälejä, ennen kuin viimeinenkin ihminen on siirretty pois ratista

    Ei kahden (robotti)auton, jotka tottelisivat yhteistä jarrutuskomentoa, (olettaen että jarrutusominaisuudet ominaisuudet ovat samat) keskenään tarvitsisi pitää kummoistakaan turvaväliä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  119. Urmas kirjoitti 15.1.2014 kello 15:42

    Vaikka johtopäätöksistä voi olla eri mieltä – niin pamfletti tekee hyvää työtä konretisoimalla muutostrendejä ja tuomalla politiikan ennakoinnin keskiöön.

    Hyvä vastavoima Suomen nykyiselle “ajopuu” markkinoiden merellä asenteelle: Tulevaisuuden tekeminen edellyttää aktiivista politiikkaa.

    Varsinkin sääntelyn poistaminen ja radikaalit yhteiskunnalliset muutokset oli esitelty kerrankin kansallisen projektin – ei yksilönvapauksien nimissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  120. Raimo K kirjoitti 15.1.2014 kello 16:02

    Lauri Kumpulainen: Et siis ymmärtänyt sitä, että tuo kyseinen lentokone tulee kykenemään tekemään taistelulennon, täysin itsenäisesti. Ensimmäinen prototyyppi teki ensimmäisen asetestin, jo vuosikymmen sitten ja se oli onnistunut.

    Siellä ei ole kukaan katsomassa ruudulta, että onko kohteessa lastensairaala, vai terroristipesäke.
    ‘snip’

    Enpä tosiaan ymmärtänyt, että ‘tulee kykenemään’, kun tekstissä oli että on “8000 miehittämättömän lentokoneen ilmavoimat ja noista noin 800 kykenee käyttämään aseita”.

    Ja toistaiseksi tarvitaan ihmisiä päättämään, onko maalina lastensairaala vai terroristipesäke (tai Kiinan suurlähetystö, kuten tapahtui). Aika vaikea on uskoa, että tulevaisuudessakaan vain lähetetään lennokki lentoon ja katsotaan uutisista, mitä se on tuhonnut. Kyllä reitit ja kohteet on jonkun ohjelmoitava etukäteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  121. Markku af Heurlin kirjoitti 15.1.2014 kello 19:16

    Joku kirjoitti mm.

    “Olisiko robottiAUTO kehityksen viimeinen porras? Tuskinpa vain:

    Robottiautomatiikan ohjaamat, lentämään kykenevät quadrokopterit tms. voisivat olla kätevämpi kulkupeli. Jos noilla tänä päivänä voi lähes kuka tahansa lennättää älypuhelimen avulla kameraa, ei ‘Jetsonien’ aika (ks. ‘http://en.wikipedia.org/wiki/The_Jetsons’), jolloin asianomainen voi itse hypätä kyytiin, liene enää kovin kaukana.”

    Voisiko joku tietävämåi kertoa, mikä on kvadrokopterin ominaiskulutus. Tietääkseni helikoptteri on aikamoinen hörppö, minkä lisäksi helikopteri on periaatteessa aina epävakaassa lentotilassa. Toisin kuin lentokone, joka on periaatteessa vakaasa lentotilassa, mutta vaaatii miniminopeuden. (Yritä lennättää paperlennokkia ja sitten leikkihelikopteria.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  122. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.1.2014 kello 22:48

    Jos painaa kännykän verran, voisi liikkua taloudellisesti pienoishelikopterin kyydissä. Meille vähän painavammille se maksaa kilometriä kohden aivan tolkuttomasti ihan vaan löpön hintana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Kari N kirjoitti 15.1.2014 kello 23:08

    xyzzy:
    Kustannustehokkaampaa on että se rollaattorilla liikkuva valitsee asuinpaikkansa palveluiden perusteella kuin se, että kokomaa mitoitetaan rollaattorilla liikkujaa silmälläpitäen

    Eli Helsingin keskusta pitää varata rollaattorilla liikkuville ja ne, jotka kykenevät liikkumaan helpommin omin jaloin voivat hipsiä hornan tuuttiin. Ei heille kannata varata lyhyimpiä kävelykohteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  124. Liian vanha kirjoitti 15.1.2014 kello 23:18

    Osmo Soininvaara:
    Sotia tuntuu olevan kaikkialla, mutta tilastollinen tosiasia on, että sodissa kuolee koko ajan pienempi osa maailman ihmisistä.

    Ja valtakin voidaan sailyttaa halutulla joukolla nykyaikaisin keinoin.
    Potentiaaliset uhkaajat ja vaikuttajat voidaan tunnistaa tietoliikennerra seuraamalla’ Muutaman ihmisen eliminointi ei herata huomiota’ mutta hajoittaa opposition toimintakyvyttomaksi.
    Stalin joutui surmaamaan kaikki suomalaiset ,jotta sai eliminoitua joukkoon ujutetut vakoojat ja sabotoorit.
    Hyotysuhde oil heikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  125. Jouni kirjoitti 15.1.2014 kello 23:23

    Samuli Saarelma:
    Turvavälejä tarvitaan siihen, että perässä tuleva auto tarvitsee tietyn reagointiajan siitä, kun edellä menevä auto alkaa jarruttaa. Täysin automatisoidussa systeemissä tätä ei tarvita, koska kaikki reagoivat tapahtumiin samalla hetkellä. Ihan niin kuin junassakaan perässä tulevat vaunut eivät tarvitse mitään turvaväliä veturiin, koska ryhtyvät jarruttamaan samalla hetkellä kuin veturikin.

    Ja kun junan veturi kolaroi, kolaroivat myös perässä tulevat vaunut. Samoin tulee käymään robottiautojen kanssa, jos turvaväleistä luovutaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  126. Raimo K kirjoitti 16.1.2014 kello 0:25

    sunimh: Gavrilo Princip.
    ‘snip’

    Eipä aloittanut sotaa hän, sen aloittivat Itävallan sotahullut kenraalit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  127. Viherinssi kirjoitti 16.1.2014 kello 1:08

    Samuli Saarelma: Puhelimella viestiminen vaatii aina sitä, että siellä toisessa päässä samaan aikaan joku on vastaanottamassa viestiä. Tekstiviestillä viestiminen on siinä mielessä helpompaa, että lähettäjä ja vastaanottaja voivat tehdä viestinnän silloin, kun haluavat. Puhelinvastaaja toimii periaatteessa näin, mutta on siihen aika kömpelö väline. Siksipä on kehitetty tekstiviestiä vastaava tapa tehdä sama puheviesteinä http://www.wechat.com/en/

    Vaikka nykyteknologia mahdollistaa – ja on jo pitkään mahdollistanut – tekstiviestiä vastaavat puheviestit, ne ovat marginaalissa. Asiat hoidetaan kuitenkin monesti tekstillä. Vastaanottajan kannalta teksti on yleensä huomattavasti parempi vaihtoehto kuin puhe.

    Fyysinen näppäimistö on aika hyvä käyttöliittymä suurempien tekstimäärien syöttämiseen ja muokkaamiseen, ja erityisesti numeroiden syöttämiseen se on huomattavasti nopeampi kuin puhe.

    Näistä syistä ennustan näppäimistölle pitkää ikää. Sitä en kuitenkaan uskalla ennustaa, että näppäimistö on kymmenenkään vuoden kuluttua ihan samanlainen kuin nyt. Hyvä haptinen kosketusnäppäimistö voisi hävittää fyysisen näppiksen tarpeen monesta paikasta.

    Puheentunnistus tulee varmasti kehittymään vuosien varrella, mutta hyvin toimiva sanelu on aika hankala paikka. Tietokoneesta ei saa sanelua vastaanottavaa sihteeriä vielä ihan lähiaikoina. (Minä: “Kirjota sille että painuu hittoon.” Tietokone: “Arvoisa Xxx! Kiitämme viestistänne ja antamastanne palautteesta. Olemme käsitelleet asiaa, jne., jne.”)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  128. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.1.2014 kello 11:16

    Jatkuvuudessa on näppäimistöjenkin suhteen ongelmansa. Kirjoituskoneen qwerty-näppäimistö suuniteltiin hitaaksi, jotta mekaanisen kirjoituskoneen kirjaisinvarret (mikä niiden nimi nyt olikaan?) eivät sotkeutuisi toisiinsa liian nopoeasti kirjoitettaessa. Byt tämä jarruttaminen on täysin turhaa tai siis jopa raivotuttavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Viherinssi kirjoitti 16.1.2014 kello 1:19

    Risto: Ei kahden (robotti)auton, jotka tottelisivat yhteistä jarrutuskomentoa, (olettaen että jarrutusominaisuudet ominaisuudet ovat samat) keskenään tarvitsisi pitää kummoistakaan turvaväliä

    Ihan noin fysiikan kannalta voisi olla jopa edullista pitää erittäin lyhyttä turvaväliä. Vielä paremmaksi menee, jos sen turvavälin vetäisee nollaksi ja kytkee ajoneuvot jollain kiinteällä linkillä yhteen. Silloin äkkijarrutustilanteessakaan ei synny peräänajoja, vaikka autoilla olisi kovinkin erilaiset jarrutusominaisuudet.

    Käytännössä robottiautojen pitää kuitenkin aluksi tottua jakamaan tietila ihmisten kanssa. Tällöinkin robottiauto voisi teoriassa pitää inhimillistä kuskia lyhyempää turvaväliä edessään, mutta se voisi olla liikennepsykologian kannalta pahempi juttu.

    Itse asiassa ihmisen ja robottien sekaliikenne olisi aika jännää. Robottiauton havaittuaan vähän itsekkäämpi kuski voi aika vapaasti tunkea sen eteen, koska robotti luonnollisesti sekä pitää hyvän turvavälin että väistää kaikkia muita. (Tai ehkä robotin voi ohjelmoida vilkuttamaan valoja, soittamaan tööttiä ja näyttämään keskisormea…)

    Ehkä robottiautojen suurin etu välityskyvyn kannalta tulisi siitä, että risteysten kapasiteetti tulisi paremmin käytetyksi optimaalisten liikkeellelähtöjen ansiosta. Tässäkin kuitenkin suurimmat edut saavutetaan vasta, jos pääosa liikenteestä on robotisoitua ja muut sopeutuvat. Silloin ei tarvita enää liikennevalojakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  130. Viherinssi kirjoitti 16.1.2014 kello 1:57

    Markku af Heurlin: Voisiko joku tietävämåi kertoa, mikä on kvadrokopterin ominaiskulutus. Tietääkseni helikoptteri on aikamoinen hörppö, minkä lisäksi helikopteri on periaatteessa aina epävakaassa lentotilassa. Toisin kuin lentokone, joka on periaatteessa vakaasa lentotilassa, mutta vaaatii miniminopeuden. (Yritä lennättää paperlennokkia ja sitten leikkihelikopteria.)

    Epävakaa lentotila ei ole ongelma. Itse asiassa perinteisissä lentokoneissa hukataan vähän nostetta sen stabiilisuuden vuoksi (siipi nostaa, korkeusvakaaja painaa alaspäin), epästabiili rakenne saattaisi olla parempi hyötysuhteeltaan. (Sotilaskoneet ovat usein epästabiileja luonnostaan, tietokone niitä lentää.)

    Helikoptereilla on kuitenkin suuri ominaiskulutus johtuen nosteen tuottamisesta. Nopeassa matkalennossa tämän vaikutus on pienempi, paikallaan lepattaessa tietenkin suurempi. Helikopterit ovat myös kiinteä siipisiä huonompia hyödyntämään potentiaalienergiaansa, mikä edelleen heikentään niiden lyhyiden matkojen hyötysuhdetta.

    Liikenteen siirtämistä ilmaan on pohdittu moneen otteeseen monelta kannalta. Energiankulutuksen kannalta kaupunkiliikenne soveltuu siihen aivan erityisen huonosti. Muutenkin homma on osoittautunut teknologisesti vähän tikkuiseksi tehtäväksi.

    Ehkä joskus, mutta ei ihan lähivuosikymmeninä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  131. Lauri Kumpulainen kirjoitti 16.1.2014 kello 7:59

    Raimo K: Enpä tosiaan ymmärtänyt, että ‘tulee kykenemään’, kun tekstissä oli että on “8000 miehittämättömän lentokoneen ilmavoimat ja noista noin 800 kykenee käyttämään aseita”.

    Jos viitsit lukea sen wikipedia sivun, niin siellä kerrotaan X-47B:stä, että sitä kaavaillaan palvelukseen vuoden 2019 aikana.

    Yhdysvalloilla on tällä hetkellä käytössä useampi kymmenen erilaista lennokkia eri versioineen, aina maajoukkojen pienistä ilmaan heitettävistä lennokeista Global Hawkiin saakka.

    Raimo K:
    Kyllä reitit ja kohteet on jonkun ohjelmoitava etukäteen.

    Olet väärässä.

    Juuri tämän vuoksi robottitappajat ovat erittäin vaarallisia, koska ne voidaan ohjelmoida toimimaan täysin itsenäisesti.

    Normaali tehtäväprofiili voisi mennä jotenkin näin; nousee ilmaan, lentää tehtäväalueelle, etsii kohteita, kohteen löydettyään pudottaa aseet, palaa takaisin tukikohtaan.

    Laite voidaan ohjelmoida luokittelemaan kohteet, vertailemaan muilta laitteilta saatavaa tietoa, kuten satelliiteilta, maajoukoilta, tiedustelulennokeilta, ja iskemään “arvokkaimpaan” kohteeseen.

    Jos kohteita ei löydy, laite voi odotella alueen yllä, kunnes löytyy kohde.

    Yhdysvallat on jo testannut myös täysin autonomista ilmatankkausta, jossa ilmatankkeri ja tankattava lensivät autonomisesti. Ainoastaan ilmatankkerissa oli myös ihminen kyydissä, mutta hän ei kontrolloinut lentokonetta.

    Jo 1980-luvulla tomahawk risteilyohjus kykeni tekemään reittivalintoja itsenäisesti käyttämään omia sensoreitaan, joilla seurasi maaston muotoja. Nämä eivät siis olleet mitään ennalta määrättyjä reittivaihtoehtoja. Mutta se sentään ei kyennyt itse päättämään mihin kohteeseen iskeä.

    Eli siis pähkinänkuoressa, tälläisille laitteille voidaan asettaa toimintaohjeita, aivan kuten sotilaille, joita ne sitten toteuttavat omien kykyjensä mukaan autonomisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  132. Risto kirjoitti 16.1.2014 kello 9:11

    Osmo Soininvaara:
    Kun Jamppa ajaa vuonna 2023 vuoden 1973 Ladallaan Mäntsälässä ja eteen hyppää hirvi, mien ajattelin, että Jamppa kertoo tästä perässään ajavalle robottiautolle?

    Ainakin minä olen koko ajan puhunut robottiautojen välisistä turvaetäisyksistä. Onko Jampan 1973 vuoden Lada robottiauto? Onko väli hänen ja seuraavan auton välissä kahden robottiauton välinen etäisyys?

    Sinänsä toki jotakin hyötyä (jarjestelmässä, josta lastentaudit on saatu kitkettyä jne.) pitäisi olla toki siitäkin, että sen perässä tulevan robotin rekatioajan kuvittelisi olevan paremman kuin ihmisellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  133. OP kirjoitti 16.1.2014 kello 10:08

    Osmo Soininvaara:
    Kun Jamppa ajaa vuonna 2023 vuoden 1973 Ladallaan Mäntsälässä ja eteen hyppää hirvi, mien ajattelin, että Jamppa kertoo tästä perässään ajavalle robottiautolle?

    Varmaankin se menee niin päin, että Jampan perässä ajava robottiauto tietää pitää kunnollisen turvavälin, koska tietää että edellä ajava auto ei ole robottiauto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  134. Syltty kirjoitti 16.1.2014 kello 10:47

    Osmo Soininvaara:
    Kun Jamppa ajaa vuonna 2023 vuoden 1973 Ladallaan Mäntsälässä ja eteen hyppää hirvi, mien ajattelin, että Jamppa kertoo tästä perässään ajavalle robottiautolle?

    Robottiauto varmaan tietää, onko edessä ajava Jamppa (jätä enemmän turvaväliä) vai kenties toinen robottiauto (ei tarvitse jättää niin paljoa turvaväliä).

    Ja ainakin valoristeykset vetäisivät ihan eri tahtiin, kun koko jono lähtisi kerralla liikkeelle. Samaten, kun robottiautoja alkaisi olemaan liikenteessä paljon, valojen varoaikoja voitaisiin lyhentää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  135. aivastus kirjoitti 16.1.2014 kello 10:48

    Osmo Soininvaara:
    Kun Jamppa ajaa vuonna 2023 vuoden 1973 Ladallaan Mäntsälässä ja eteen hyppää hirvi, mien ajattelin, että Jamppa kertoo tästä perässään ajavalle robottiautolle?

    Robottiautossa on tutka, 3D kamera tai joku muu etäisyysmittari. Robotin reaktioaika voi olla millisekunnin murto-osia. Kun edessä olevan takapuskuri alkaa lähestymään, robotti painaa jarrua. Turvavälit tarvitaan lähinnä tuon reaktioajan kompensoimiseen. Jos jarrut on kunnossa ja reaktioaika on vaikka yksi millisekuntti, ei turvaväliä tarvita edes kovin montaa senttiä. Sillä ei ole kauheasti väliä onko edessä ajava robotti vai ihminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  136. Syltty kirjoitti 16.1.2014 kello 12:52

    Osmo Soininvaara:
    Jatkuvuudessa on näppäimistöjenkin suhteen ongelmansa. Kirjoituskoneen qwerty-näppäimistö suuniteltiin hitaaksi

    Ei pidä paikkaansa. Useimmiten käytetyt kirjaimet sijoitettiin kauemmas toisistaan jotta ne eivät takertuisi toisiinsa. Fyysinen etäisyys on ihan erilainen tavoite kuin hitaus.

    Myös wikipedia varmistaa tämän tiedon (jonka ole hankkinut alunperin jostain muualta).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  137. Rolling Heurlin kirjoitti 16.1.2014 kello 13:13

    Osmo Soininvaara: Kirjoituskoneen qwerty-näppäimistö suuniteltiin hitaaksi, jotta mekaanisen kirjoituskoneen kirjaisinvarret (mikä niiden nimi nyt olikaan?) eivät sotkeutuisi toisiinsa liian nopoeasti kirjoitettaessa. Byt tämä jarruttaminen on täysin turhaa tai siis jopa raivotuttavaa.

    Paradoksaalisesti tämä näppäimistö salli kymmensormijärjestelmän ja nopeamman kirjoittamisen. Näppäimethän olisi laitettu ja laitettinkiin aakkosjärjestykseen. Ongelma oli, että yleiset kirjasimet olivat liian lähellä toisiaan ja varret nappasivat toisiinsa kiinni.
    Kun yleisimmät kirjaimet olivat kaukana toisistaan, ei yhdellä sormella kirjoitettaessa tätä tapahtunut. Sitten huomattain, että tämä onkin nopeaa , kun kehitettiin kymmensormijärjestelmä. Koneet olivat samalla kehittyneet ja varret toimivat niin nopeasti, että alkuperäistä ongelmaa ei ollut.
    Periaatteessa tietokoneen näppäimistöstä voi ohjelmoida millaisen tahansa, jos raivostuttaa. Sitten voi ehkä raivostuttaa uudestaan, kun menee käyttämään jotain muuta konetta esim. hotellissa tai kirjastossa.
    Pääasia, että pääsee huutamaan maailman suurta vääryyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  138. Samuli Saarelma kirjoitti 16.1.2014 kello 13:35

    Osmo Soininvaara:
    Kun Jamppa ajaa vuonna 2023 vuoden 1973 Ladallaan Mäntsälässä ja eteen hyppää hirvi, mien ajattelin, että Jamppa kertoo tästä perässään ajavalle robottiautolle?

    Jarruvaloillaan? Toinen vaihtoehto on se, että robottiautojen yleistyessä muihinkin autoihin tulee pakollisena varusteena kommunikaattori, joka kertoo sinne robottiautoja ohjaavaan pilveen, mitä kyseinen auto milloinkin tekee.

    Pointti oli joka tapauksessa se, että pelkästään robottiautoista koostuva systeemi pystyy pitämään lyhempiä turvavälejä kuin ihmisautoilijoista koostuva. Tätä on mahdollista hyödyntää jo ennen sitä kuin jokainen 1973 vuosimallin Lada on liikenteestä poistunut. Mainitsin jo motarien erityiskaistat. Tämän lisäksi voisi ajatella, että robottiautot pitävät normaaleja turvavälejä ihmisautoihin, mutta jos havaitsevat edessään robottiauton, jonka kanssa voivat synkronoida liikkumisensa, lyhentävät turvaväliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  139. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.1.2014 kello 21:10

    Robottiautojen väline pienempi turvaväli olisi mahdollista, jos ajettaisiin laboratoriossa, jossa jarruttamista yllättävämpää taåahtumaa ei ole. Jos edessä ajava robottiauto joutuu onnettomuuteen, koska vastaantuleva ajaa sitä päin, on hyvä pitää pientä väliä. Tai vaikka hirvi. Googlen robottiauto piti ihmistä idempää, ei lyhyempää turvaväliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  140. Samuli Saarelma kirjoitti 16.1.2014 kello 13:50

    Viherinssi: Vaikka nykyteknologia mahdollistaa– ja on jo pitkään mahdollistanut – tekstiviestiä vastaavat puheviestit, ne ovat marginaalissa. Asiat hoidetaan kuitenkin monesti tekstillä. Vastaanottajan kannalta teksti on yleensä huomattavasti parempi vaihtoehto kuin puhe.

    Joskus on, joskus ei. Esimerkiksi autolla ajaessa ottaisin vastaan paljon mieluummin puhe- kuin tekstiviestin. Tekstiviesti on parempi silloin, kun vastaanottaja ei halua kenenkään muun saavan vihiä viestistä tai häiritä muita puheella. Muuten puheviesti on vähintään yhtä hyvä. Ihmispuhe voi sisältää äänenpainoja, joita tekstillä käyty viestintä jää ilman.

    Fyysinen näppäimistö on aika hyvä käyttöliittymä suurempien tekstimäärien syöttämiseen ja muokkaamiseen, ja erityisesti numeroiden syöttämiseen se on huomattavasti nopeampi kuin puhe.

    Olen samaa mieltä tuosta muokkauspuolesta. Sen suhteen teksti on ylivoimainen puheeseen verrattuna. Tekstin tuottamiseen sen sijaan puhe on kyllä vähintään yhtä hyvä. Se on joka tapauksessa ihmiselle luonnollisempi tapa viestiä.

    Puheentunnistus tulee varmasti kehittymään vuosien varrella, mutta hyvin toimiva sanelu on aika hankala paikka. Tietokoneesta ei saa sanelua vastaanottavaa sihteeriä vielä ihan lähiaikoina. (Minä: “Kirjota sille että painuu hittoon.” Tietokone: “Arvoisa Xxx! Kiitämme viestistänne ja antamastanne palautteesta. Olemme käsitelleet asiaa, jne., jne.”)

    Hmm, kun Watsonin älykkyys yhdistetään Siriin, niin kyllä tuollainen editointi tulee ihan mahdolliseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  141. anonyymi kirjoitti 16.1.2014 kello 15:10

    Osmo Soininvaara: Byt tämä jarruttaminen on täysin turhaa tai siis jopa raivotuttavaa.

    Vain jos oikeasti osaa kirjoittaa erittäin nopeasti kymmensormijärjestelmällä. Muuten sillä ei ole mitään merkitystä nopeuden osalta. Nyt siis puhutaan näppäilynopeuden yläpäästä, jossa parannusta saanee kymmenisen prosenttia. Suurimmassa osassa tehtäviä tällä ei ole mitään merkitystä ja, kun on, silloinkin vain pienelle osalle ihmisistä. Näppäilyvirheiden lukumäärällä on monikymmenkertaisesti enemmän merkitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  142. Raimo K kirjoitti 16.1.2014 kello 17:36

    Lauri Kumpulainen: Jos viitsit lukea sen wikipedia sivun, niin siellä kerrotaan X-47B:stä, että sitä kaavaillaan palvelukseen vuoden 2019 aikana.
    ‘snip’

    Luinpa kyllä. 2019 on myös melko tavalla eri kuin se, että tekstissä oli että on “8000 miehittämättömän lentokoneen ilmavoimat ja noista noin 800 kykenee käyttämään aseita”.

    Eikä X-47B ole autonominen.
    Vai oliko tosiaan niin, että laite itsestään starttasi laivaston Patuxent Riverin tukikohdasta, lenteli itsekseen Atlantilla ja päätti itse sitten ihan sattumalta laskeutua USS George H.W. Bush -lentotukialukselle?

    Ja jos pieni ilmaan heitettävä lennokki on autonominen miehittämätön lentokone, niin sitten sellainen on myös käsikranaatti (siis miehittämätön).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  143. Sakke kirjoitti 17.1.2014 kello 7:22

    Viherinssi: Epävakaa lentotila ei ole ongelma. Itse asiassa perinteisissä lentokoneissa hukataan vähän nostetta sen stabiilisuuden vuoksi (siipi nostaa, korkeusvakaaja painaa alaspäin), epästabiili rakenne saattaisi olla parempi hyötysuhteeltaan. (Sotilaskoneet ovat usein epästabiileja luonnostaan, tietokone niitä lentää.)

    Juuri näin. Vakauden hallinta esim. koptereilla on säätötekninen ongelma, jonka automaattinen hallinta on tullut mahdolliseksi tarvittavan teknologian kehityksen myötä.

    “Helikoptereilla on kuitenkin suuri ominaiskulutus johtuen nosteen tuottamisesta.” Tässähän se onkin se koptereiden suurin haaste lentokoneisiin verrattuna. Lähteen (‘http://en.wikipedia.org/wiki/Energy_efficiency_in_transportation’) mukaan esimerkiksi Sikorsky’n S-76C++ twin turbine -helikopteri kuljettaa 12 henkeä, kulutuksen ollessa noin 11.9 litraa polttoainetta per 100 km per matkustaja. Eivätkös autot olleet näissä lukemissa vielä jokin aika sitten?

    Sähkökoptereiden kulutuslukemista en osaa suoralta kädeltä sanoa, mutta keveys on eittämättä iso etu, samoin moottoreiden kehittyvä energiatalous. Ei se siis ole tietenkään mahdollista kaikille vielä tänään, mutta ehkä jo lähi(?)tulevaisuudessa.

    Riittävän isolla rahasummalla saa jo nykyään monenmoisia kulkuvälineitä (ks. esim. ‘http://en.wikipedia.org/wiki/Martin_Jetpack’ tai ‘http://en.wikipedia.org/wiki/Powered_paragliding’). On ajan kysymys, koska näiden teknologia ja tuotanto mahdollistavat ne laajempaan käyttöön. Yhteiskunnan säätely(tarve) on toki myös otettava huomioon, mm. turvallisuus ja muut tekijät (sallitut käyttöalueet jne.).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  144. Markku af Heurlin kirjoitti 17.1.2014 kello 9:47

    aivastus: Robottiautossa on tutka, 3D kamera tai joku muu etäisyysmittari. Robotin reaktioaika voi olla millisekunnin murto-osia. Kun edessä olevan takapuskuri alkaa lähestymään, robotti painaa jarrua. Turvavälit tarvitaan lähinnä tuon reaktioajan kompensoimiseen. Jos jarrut on kunnossa ja reaktioaika on vaikka yksi millisekuntti, ei turvaväliä tarvita edes kovin montaa senttiä. Sillä ei ole kauheasti väliä onko edessä ajava robotti vai ihminen.

    Tästä olisi ihan tietää enemmän. Voi olal, että nämä ovat aika lailal epärealistisia odotuksia. Ruuhkassa autot ajavat suunnille puskuri puskurissa , jos ei täysin jumiutunut n 40 km tuntivauhtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  145. Raimo K kirjoitti 17.1.2014 kello 10:48

    Osmo Soininvaara:
    Jatkuvuudessa on näppäimistöjenkin suhteen ongelmansa. Kirjoituskoneen qwerty-näppäimistö suuniteltiin hitaaksi, jotta mekaanisen kirjoituskoneen kirjasinvarret (mikä niiden nimi nyt olikaan?) eivät sotkeutuisi toisiinsa liian nopeasti kirjoitettaessa. Nyt tämä jarruttaminen on täysin turhaa tai siis jopa raivostuttavaa.

    Eihän se niin mennyt, vaan qwerty päinvastoin suunniteltiin nopeuttamaan kirjoitusta niin, että kirjasinvarret eivät sotkeutuisi ja tämä tehtiin niin, että englannin kielessä yleisimmin käytetyt kirjaimet sijoitettiin mahdollisimman kauaksi toisistaan. Edeltävässä järjestelyssä aikaa tuhlaantui kirjasinvarsisotkujen selvittelyyn, itse kirjoittamisen nopeuteen sillä ei ollut vaikutusta.

    Jos kirjoittaminen tuntuu nyt raivostuttavan hitaalta, se on mahdollista opetella nopeaksi (vaikka konekirjoittajan ammatti taitaa olla jo kadonnut).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  146. TomiA kirjoitti 17.1.2014 kello 10:49

    “Kirjoituskoneen qwerty-näppäimistö suuniteltiin hitaaksi”

    Päinvastoin, se suunniteltiin nopeaksi. Koska tietyt kirjainyhdistelmät esiintyvät englannissa usein peräjälkeen (esim. th), niitä ei haluttu laittaa vierekkäin jumittumisen välttämiseksi. Jumittuminen kun hidasti kirjoittamista. Nykyään esimerkiksi t:n ja h:n voisi laittaa vierekkäin, mutta tuskin se kirjoittamista nopeuttaisi.

    Voisi myös luulla, että yleisempinen kirjaiminen laittaminen samalle (keski)riville tai muuten lähekkäin nopeuttaisi kirjoittamista. Näin ei kuitenkaan ilmeisesti ole. Saadun edun häviää, kun harvinaisten kirjaimien kirjoittaminen vastaavasti hidastuu. Eli nopeiten kirjoittaa, kun sormet ovat tottuneet vaeltamaan koko näippäimistön alueella niin qwertyllä kuin millä tahansa muulla näppäimistöllä.

    Wikipedia ei kuitenkaan osaa selittää tyhjentävästi, miksi kehittäjä otti juuri nykyisen näppäimistön käyttöön. Palautetta ilmeisesti kysyttiin ja ehkä se yritysten ja erehdyten kautta oli lopulta lähellä englanniksi kirjoittavan optimia (pois lukien mahdollisesti mainittujen kirjainparien sijoittelu).

    Suomeksi kirjoittavalle ei-ammattilaiselle Qwerty on aika huono, kun lähes tarpeettomat kirjaimet vievät tilaa keskeisillä paikoilla ja ä on liian kaukana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  147. TomiA kirjoitti 17.1.2014 kello 11:15

    Aloittavatko nuoret miehet sotia?

    Eivät “virallisia” sotia, koska nuorilla miehillä ei ole oikeutta aloittaa sotaa sen enempää kuin heillä on oikeutta aloittaa vaikkapa moottoritien rakentamista. Toisin sanoen viralliset päätökset tehdään virallisten sääntöjen mukaan eikä nuorilta miehiltä kysytä lupaa tai mielipidettä sen enempää kuin muiltakaan.

    Näin se menee nykyään mutta ennen oli toisin. Esimerkiksi ryöstöretkille sotimaan lähteneet viikingit olivat usein nuoria miehiä ja nuorempia veljiä, joille ei ollut luvata omaa maatilaa. Tuolloin sotimaan lähteminen ei vaatinut virallistä päätöstä.

    Tai jos otetaan esimerkki nykypäivästä: jengien väliset sodat ovat nuorten miesten aloittamia. Se onnistuu, koska kyse on nuorten miesten hallitsemista yhteiöistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  148. Tiedemies kirjoitti 17.1.2014 kello 12:05

    Qwerty-näppäimistön suunnittelu “tahallaan hitaaksi” ei pidä tarkalleenottaen paikkaansa. Se kyllä suunniteltiin sellaiseksi, että varret eivät sotkeutuisi toisiinsa, mutta periaatteena oli, että pyrittiin laittamaan kirjaimet niin, että kun yleisimpiä perättäin esiintyviä kirjaimia kirjoitetaan, ne harvoin sijaitsevat sellaisissa kohdissa että verret sotkeutuisivat.

    Mitä tulee yllä väitettyyn ja oletettuun ad hominemin käyttöön, en kyllä ihan ymmärrä väitettä.

    Pamfletti mainitsee ydinvoiman kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran se mainitsee sen yhteydessä jossa todetaan ydinvoiman vaativan valtavia investointeja. Ydinvoima vaatii valtavia investointeja juuri siksi että vain valtaville ydinvoimainvestoinneille annetaan lupia. Ottaen huomioon että energia-ala on niin keskeinen osa kehitystä – osaksi siksi, että käytännössä kaikki muu kehitys jota pamfletissa käsitellään, vaatii melko paljon energiaa, mutta myös siksi että energian tuotanto nykymenetelmillä edes nykymittakaavassa on kestämättömällä tasolla – on aika erikoista että pamfletti käytännössä sivuuttaa tämän kysymyksen.

    Tai ei se täysin sivuuta, aurinkoenergian mainitaan myöhemmässä kohdassa olevan “käytännössä ilmaista”, ekstrapoloimalla aurinkoenergian kehitystä tulevaisuuteen, kun taas ydinenergian hintaan jyvitetään estoitta nykyisten säädösten mukaan tehtyjen energialaistosten pääomakustannukset jättämättä minkäänlaista ovea auki ydinvoiman kehitykselle.

    Ainakin toistaiseksi aurinkoenergian pääomakustannukset ovat moninkertaiset niihin hirvittävän kalliisiin ydinvoimaloihin verrattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  149. AV kirjoitti 17.1.2014 kello 17:24

    Ehdotetussa progressiivisessa kulutusverossa on mielestäni ainakin seuraava ongelma.

    Tulonjaon epätasaisuus on epäilemättä yksi työn loppumisen vaikutuksista, sillä työ on tähän asti ollut tärkein kansantalouden tuotannon allokointimekanismi.

    Kun tulot ja siten kulutusmahdollisuudet keskittyvät yhä harvempien käsiin, saattaa tällä olla kansantalouden kokonaiskysyntää laskeva vaikutus (kulutuksen vähenevä rajahyöty!), ja seurauksena on tuotannon alikysyntä ja säästöjen ylitarjonta.
    Säästöjen ylitarjonta saattaa johtaa pienituloisten voimakkaaseen velkaantumiseen (muiden kuin rikkaiden kotitalouksien velkaantumisaste on Yhdysvalloissa kasvanut käsi kädessä tulonjaon epätasaistuessa 80-luvulta lähtien), sillä matalalla kulutustasolla kulutuksen rajahyöty on korkea, ja laskevat reaalikorot lisäävät luotonkysyntää.

    Jos tähän heitetään mukaan kulutuksen progressiivinen verotus, voimistetaan kulutuksen laskevan rajahyödyn ja epätasaisen tulonjaon aikaansaamaa kokonaiskysynnän heikkenemistä entisestään.

    Lisääntynyt säästäminen ei näin johda lisääntyneisiin tuotannollisiin investointeihin, koska investointien kannattavuutta rajoittaa kysynnän heikkous, eikä pääoman hinta. Seurauksena on talouden ajautuminen kysyntälamaan, ja kansantalouden tuotannon allokointi työn sijasta velkaantumisen kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  150. Kalle kirjoitti 17.1.2014 kello 22:20

    Osmo Soininvaara:
    Sotia tuntuu olevan kaikkialla, mutta tilastollinen tosiasia on, että sodissa kuolee koko ajan pienempi osa maailman ihmisistä.

    Tilastollisesti sodassa kuolee joitakin ihmisiä. Rauhan aikana kuolevat kaikki!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  151. Viherinssi kirjoitti 18.1.2014 kello 0:05

    Sakke: helikopteri kuljettaa 12 henkeä, kulutuksen ollessa noin 11.9 litraa polttoainetta per 100 km per matkustaja. Eivätkös autot olleet näissä lukemissa vielä jokin aika sitten?

    Eivät… NImittäin siteeraamasi lukema on per istuinpaikka, ja siinä vanhatkin autot ovat luokkaa 2 l/100 km.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  152. OP kirjoitti 18.1.2014 kello 10:28

    Osmo Soininvaara:
    Robottiautojen väline pienempi turvaväli olisi mahdollista, jos ajettaisiin laboratoriossa, jossa jarruttamista yllättävämpää taåahtumaa ei ole. Jos edessä ajava robottiauto joutuu onnettomuuteen, koska vastaantuleva ajaa sitä päin, on hyvä pitää pientä väliä. Tai vaikka hirvi. Googlen robottiauto piti ihmistä idempää, ei lyhyempää turvaväliä.

    Eri autojen jarrutusmatkat myös poikkeavat toisistaan ja lisäksi tiellä saattaa olla Suomen oloissa vaihtelevasti jäätä, joten senttimetrien väleihin ei varmaan koskaan päästä muualla kuin raideliikenteessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  153. Markku af Heurlin kirjoitti 18.1.2014 kello 10:55

    On hieman turha kiistellä Qwerty-kirjaimiston alkuperästä, kun tieto on vähän toisarvoinen, sinänsä kyllä mielenkiintoinen ja hyödyllinenkin.
    Toisiakin kirjaimistojärjestelmiä oli, mm saksasalaisissa koneissa. Matkoilla on huomannut, että tieotkokoneen näppäinten paikat vaihtelevat maittain.

    Kerran omaksuttua standardia on vain vaikea muuttaa, vaika perusteita olisi.

    Ystäväni toimi lukion käytyään 70-luvulla konekirjoittajana. Hänen kirjoitusnopeutensa, jonka perusteella palkka osaksi määriteltiin, oli 13.000 virheetöntä merkkiä puolessa tunnissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  154. Markku af Heurlin kirjoitti 18.1.2014 kello 10:58

    Piti lisätä. 13.000 merkkiä puolessa tunnissa oli erittäin hyvä. Hän olisi voinut jopa saada nuorena kunniamaininnan konekirjoituksen SM-kilpailuissa.

    Suomen mestarin kirjoitusnopeutta en enää muista. Konekirjoitusliuskassa taitaa olla välilyönteineee 3000 merkkiä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  155. tcrown kirjoitti 18.1.2014 kello 11:40

    Tiedemies: Ydinvoima vaatii valtavia investointeja juuri siksi että vain valtaville ydinvoimainvestoinneille annetaan lupia. Ottaen huomioon että energia-ala on niin keskeinen osa kehitystä

    Tämän asian lähes mielipuolinen typeryys ei vain lakkaa hämmästyttämästä minua. Suomessa vaikuttaa olevan aivan mainio ajatus laittaa miljarditolkulla (merkittävin osin veronmaksajien) rahaa kiinni teknologiaan, jonka kannattavuus vaatii käytännössä sähkön hinnan kaksinkertaistumista seuraavan 60 vuoden ajaksi. Sama teknologia painaa sähkön hintaa alas koko tuon 60 vuotta eikä ko. teknologialla ole mitään mahdollisuutta kehittää mitään uutta osaamista millään aikavälillä.

    Mitä jos samat miljardit laitettaisiin modulaarisen, konttiin menevän 10MW ydinvoimalan tuotekehitykseen, tuotteistamiseen ja markkinointiin? Voisiko tuon projektin vaikutus Suomen talouteen olla odotusarvoisesti huonompi? Voisiko tuon projektin vaikutus odotusarvoisesti globaaleihin kasvihuonekaasupäästöihin olla pienempi kuin Fennovoimalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  156. Keskustelija kirjoitti 18.1.2014 kello 12:05

    1980-luvulla Suomen Kuvalehdessä (erinomaisen takka lähdeviite siis) oli juttu työn tuottavuuden ja työn tarjonnan kehityksestä muutaman viimeisen vuosituhannen aikana. Jutussa todettiin, että jos tarkastellaan pelkästään mekaanisesti työn tuottavuutta tai tarjontaa, niin historian saatossa olisi välillä pitänyt olla 90%:n työttömyys, välillä taas 90% työpaikoista vailla tekijää. Näin ei kuitenkaan koskaan ole ollut.

    Mitä ilmeisimmin työn tarjonta ja kysyntä siis tasapainottavat itsensä automaattisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  157. Lauri Kumpulainen kirjoitti 18.1.2014 kello 12:31

    Osmo Soininvaara:
    Robottiautojen väline pienempi turvaväli olisi mahdollista, jos ajettaisiin laboratoriossa, jossa jarruttamista yllättävämpää taåahtumaa ei ole. Jos edessä ajava robottiauto joutuu onnettomuuteen, koska vastaantuleva ajaa sitä päin, on hyvä pitää pientä väliä. Tai vaikka hirvi. Googlen robottiauto piti ihmistä idempää, ei lyhyempää turvaväliä.

    Miten robotti yllättyy?

    Siis jos jonkin alijärjestelmän tehtävänä on seurata edellä ajavan etäisyyttä, niin se myös tekee sitä kokoajan.

    Maantieajossa robotit voisisvat kytkeytyä toisiinsa kiinni, jolloin tästä muodostuisi maantiejuna.

    Jos joku lähtee välistä pois, niin liitos irtoaa edestä ja takaa, robotit antavat väliä, yksi kääntyy pois. Loppumuodostelma palaa takaisin “junaksi”.

    Jos robottiautoiluun mentäisi, niin eihän sitä pitäisi todellakaan lähteä ajattelemaan siten, että robotti on kuin ihminen, koska se ei ole!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  158. Lauri Kumpulainen kirjoitti 18.1.2014 kello 12:37

    Samuli Saarelma: Joskus on, joskus ei. Esimerkiksi autolla ajaessa ottaisin vastaan paljon mieluummin puhe- kuin tekstiviestin. Tekstiviesti on parempi silloin, kun vastaanottaja ei halua kenenkään muun saavan vihiä viestistä tai häiritä muita puheella. Muuten puheviesti on vähintään yhtä hyvä. Ihmispuhe voi sisältää äänenpainoja, joita tekstillä käyty viestintä jää ilman.

    Olen samaa mieltä tuosta muokkauspuolesta. Sen suhteen teksti on ylivoimainen puheeseen verrattuna. Tekstin tuottamiseen sen sijaan puhe on kyllä vähintään yhtä hyvä. Se on joka tapauksessa ihmiselle luonnollisempi tapa viestiä.

    Hmm, kun Watsonin älykkyys yhdistetään Siriin, niin kyllä tuollainen editointi tulee ihan mahdolliseksi.

    Minkähän vuoksi “voice mail” ei yleistynyt Suomessa?

    Ollaanko me liian juroja?

    Nuo älypuhelimien pyyhkäisynäppäimistöt ennustavalla tekstinsyötöllä ovat käteviä lyhyehköjen tekstien syöttämiseen.

    Mutta menisivätkö käsivarret kipeäksi, jos huitomalla kirjoittelisi raportteja kahdeksasta kuuteentoista? 😀

    Avotoimisto voisi olla lievästi huvittavaa katsottavaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  159. Keskustelija kirjoitti 18.1.2014 kello 12:38

    Ketjun aiheena olevan pamfletin sivulla 10 oleva kuva 2 kuvaa hyvin sen, että vanhojen työpaikkojen kadotessa uusia syntyy samaa tahtia.

    Jos aikoinaan olisi tiedetty, että maatalouden työllistävä vaikutus puolittuu 20:ssä vuodessa, olisi luultavasti ajateltu, että maata uhkaa katastrofi massatyöttömyyden takia. Näin ei käynyt. Maatalon poika löysi työpaikan tehtaasta. Tehdastyöläisen poika puolestaan tekee kahdenkymmenen vuoden päästä työtä, jota ei ole vielä olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  160. Keskustelija kirjoitti 18.1.2014 kello 12:58

    Automatisaatio tehostaa tuotantoa ja siten lisää kansantalouden käytössä olevia tuloja. Tämä mahdollistaa uusien palvelujen kysynnän.

    Hääsuunnittelija, personal shopper, personal trainer, lomasuunnittelija, bilesuunnittelija, elämäntapavalmentaja, lemmikin seuralainen, lemmikin ulkoiluttaja, kodin sisustaja, elämän kumppanin etsijä, pukeutumiskonsultti jne.

    Edellä pieni osa työtehtävistä, joita robotit todennäköisesti eivät menestyksellä korvaa. Ihminen ei halunne hääsuunnittelijaksi tai pukeutumiskonsultiksi robottia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  161. Sakke kirjoitti 18.1.2014 kello 14:49

    Ehkäpä tuo vertaus meni epähuomiossa hieman överiksi, joten en lähde asiasta kiistelemään.

    60-luvun alun vanhat jenkkiraudat, esim. Chrysler Imperial “Inevitably, the Imperial was thirsty, with an average fuel economy of around 12 mpg (19.6 L / 100 km)” (Lähde: “http://ateupwithmotor.com/model-histories/1961-imperial-lebaron/”), kulutti silti aika paljon enemmän kuin nykyiset bensapihit kulkupelit, joissa kulutuslukemat liikkunevat alle kolmasosassa edellämainitusta.

    Auton polttoaineen (energian) kulutusta on saatu jatkuvalla kehitystyöllä pienemmäksi. Tätä tärkeää kehitystyötä on tehty ja tehdään muidenkin kulkuvälineiden osalta. Tässä on se olennainen pointti.

    Jos ‘tämän päivän’ Martin Jetpack lennättää ihmistä (toimintasäteensä rajoissa) keskimäärin 37L/100km kuluttaen, voisi vastaava, mutta lisäksi staattista(?) ja siipiprofiilin dynaamista nostetta hyödyntävä ‘huomisen’ lentolaite olla käyttötaloudeltaan ratkaisevasti edullisempi. Ainakin se olisi robottiautoa nopeampi, riippuen tietysti teiden ruuhkista. Linnuntietä pitkin kulkien tulisi säästöä ajan lisäksi myös jonkin verran matkan pituudessa.

    Turvallisuuden lisäksi kynnyskysymykseksi voi nousta myös aikaansaatu melu. Halutaanko lentolaitteita (ja miten lukuisasti?) taivaalle lisää, olivat ne sitten manuaalisesti ihmisen tai automatiiikan (robotin?) ohjaamia?

    Jos bensankulutusta halutaan suitsia nykyistä enemmän, ehdottaisin, että F1-kuskit vaihtaisivat aluksi ajokkinsa polkuautoihin. (Lähteen “http://en.wikipedia.org/wiki/Formula_One_car” mukaan “Race fuel consumption rate is normally around 75 l/100 km travelled” ) Voi olla, että nykyiset kuskit ja tallikohtaiset tankkaajat jäisivät ilman töitä, mutta tämä muutos ei ehkä silti vähentäisi yleisön mielenkiintoa itse kilpa-ajoihin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  162. Viherinssi kirjoitti 18.1.2014 kello 15:26

    Osmo Soininvaara:
    Robottiautojen väline pienempi turvaväli olisi mahdollista, jos ajettaisiin laboratoriossa, jossa jarruttamista yllättävämpää taåahtumaa ei ole. Jos edessä ajava robottiauto joutuu onnettomuuteen, koska vastaantuleva ajaa sitä päin, on hyvä pitää pientä väliä. Tai vaikka hirvi. Googlen robottiauto piti ihmistä idempää, ei lyhyempää turvaväliä.

    Lähestyisin tätä turvavälikysymystä vähän teoreettisemmin.

    Jos jätetään huomiotta onnettomuustyypit, joissa auto lähtee menemään takaperin (nokkakolari raskaan ajoneuvon kanssa), niin ideaalikuljettajan tarvitsema turvaväli on tasan ajoneuvon jarrutusmatkan verran. Tällöinkin lähdetään siitä oletuksesta, että edelläajava tekee kimmottoman ja muodonmuutoksettoman kolarin jäykkään seinään.

    Ideaalikuljettaja on siis sellainen, joka tempaisee jarrun pohjaan välittömästi, kun edelläolevan ajoneuvo on pysähtynyt täydestä vauhdista nollaan nollamatkalla. Robotti on hyvin lähellä tällaista, reaktioaika voidaan saada millisekunteihin.

    Esimerkiksi hirvikolarissa ei ole hätää, koska hirvi ja siihen törmännyt edelläajava auto jatkavat edelleen alkuperäiseen ajosuuntaan (liikemäärän säilyminen) varsin vauhdikkaasti.

    Tällä tavalla määritelty turvaetäisyys on henkilöautolle kuivalla kelillä kaupunkivauhdeilla alle sekunti, satasessa vastaavasti noin 1,5 sekuntia. Toisaalta maantienopeudella liukkaalla liikkuvalle rekalle se on yli kymmenen sekuntia.

    Tästä voi huomata, että kaupungissa robotti voisi hyvissä oloissa lyhtenää turvaväliä reilustikin. Kaupungissa muutenkin henkilövahinkojen kannalta olennaisinta on pystyä väistämään kevyttä liikennettä, ja siinä robotin pitäisi olla laajemman ja nopeamman havainnointinsa vuoksi paljon parempi kuin ihminen.

    Tarkastelusta jäivät siis huomiotta ne onnettomuudet, joissa rekka tulee edelläolevan keulaan (tai edelläoleva rekan keulaan ja siitä kimmokkeena). Taitaa olla sen verran harvinainen onnettomuustyyppi, että sillä ei ole isoa merkitystä liikenneturvallisuudelle. Robotti on tuossa tilanteessa kuitenkin nopeampi väistämään ja minimoimaan vahinkoja kuin hämmästyksensekaisessa paniikissa oleva ihminen.

    Näyttäisi siis siltä, että robotti voisi hyvinkin lyhentää turvavälejä turvallisuudesta tinkimättä tiukassa kaupunkiliikenteessä. Maantiellä se voisi lyhentää turvavälejä hyvissä oloissa myös pimeällä, mutta huonommalla pidolla turvavälit pitenisivät nykyisestä. Tämä ei kuitenkaan pääosin vaikuttaisi teiden välityskykyyn, koska tiettyyn pisteeseen asti turvallista välityskykyä voi venyttää laskemalla nopeutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  163. Tavallinen Teknikko kirjoitti 18.1.2014 kello 22:37

    On täysin käsittämätöntä että ylen ohjelmassa spiikkeri tukkii asiantuntijoiden puheenvuoroja kun spiikkerin pirtaan ei käy mitä kysytty on vastaamassa.

    Näin kävi A-studiossa kun Risto Linturi yritti parhaansa mukaan kertoa, että kuinka Suomen tulee toimia, jos halutaan pysyä “pinnalla” ns. hyvinvointivaltiona teknistä kehitystä tukevana valtiona – kuten vielä kenties olemme.

    Mutta pah – poliittinen toimittaja katkaisi Linturin puheen miltei joka puheenvuorossaan.

    Lisäksi vanha kunnon neuvostoliturgian ammattilainen Lauri Ihalainen kehoitti miehiä ryhtymään naisten ammatteihin – hah !

    Tässä linkki Risto Linturin kehittäviin ajatuksiin mutta toimittajan Linturia aliarvioivaan tv-ajankohtais-ohjelmaan :

    http://areena.yle.fi/tv/2107325

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  164. Tiedemies kirjoitti 20.1.2014 kello 11:12

    tcrown,
    Minustakin näyttää että, modulaaristen reaktorien teknologia on lupaavimpia ydinteknologian alueita. Itse teknologian suhteen en mikään asiantuntija ole, mutta noissa päästään aika hyvään senttiä per MWh hintaan, ainakin jos Olkiluoto 3:n tapaisiin gigaprojekteihin verrataan.

    Minä kritisoin siis pamflettia lähinnä siitä, että ydinenergia oli siinäkin tuupattu heppoisin argumentein sivuun, ja aurinkoenergia nostettu jalustalle. Lisäksi, suomalaisessa graniitissa on keskimäärin yli 13ppm toriumia, eli tonnissa kiveä on hyödynnettävissäolevaa energiaa 50 kertaa enemmän kuin tonnissa hiiltä. En vaan yksinkertaisesti ymmärrä, *miksi* tällainen mahdollisuus sivuutetaan yhdessäkään vakavastiotettavassa selonteossa tai pamfletissa, joka edes sivuaa energiapolitiikan tulevaisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  165. Janne S kirjoitti 20.1.2014 kello 11:30

    Viherinssi: Kaupungissa muutenkin henkilövahinkojen kannalta olennaisinta on pystyä väistämään kevyttä liikennettä, ja siinä robotin pitäisi olla laajemman ja nopeamman havainnointinsa vuoksi paljon parempi kuin ihminen.

    En usko että nykyisen tai lähitulevaisuuden robotin havaintokyky on tuossa mielessä parempi kuin ihmisen. Olen autoilija ja pyöräilijä ja lisäksi tiedän tästä asiasta jotain, niinkuin ihan ammatillis-koulutuksellisesti eikä vain harrastuksena.

    Kun lumisessa maisemassa jalankulkija tai pyöräilijä tai jänis seisoo auton valokeilassa kuran keskellä miettimässä meneekö se tien yli, oleellisia ovat pienet liikkeet, asento, sijainti ja (paremmissa olosuhteissa) jopa katsekontakti autoilijaan. Käytännössä kyse on sosiaalisesta kanssakäymisestä. Autoilijalla on mielen malli kevyen liikenteen edustajasta, hänen motiiveistaan ja aikomuksistaan.

    Robottiauto joko paniikkijarruttaisi jokaisen ajoväylästä alle kymmenen metrin päässä kulkevan keppimummon takia tai ajaisi leikkivien lasten päälle.

    Joskus myöhemmin robotit voivat olla fiksumpia, mutta siihen menee aikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  166. a_l kirjoitti 20.1.2014 kello 13:39

    Tuore Economist kirjoittaa samasta aiheesta, ja mielestäni realistisemmin kuin blogissa mainittu pamfletti.

    Kehittyvän teknologian viemien työpaikkojen tilalle tulee syntymään uusia, mutta historiallisesti tarkasteltuna muutos tullee lisäämään pitkäaikaistyöttömyyttä. Ajoitus ei kohtaa, jne. Kuten muutoksissa aina, tässäkin on sekä voittajia että häviäjiä.

    Syrjäytetyistä työntekijöistä huolehtiminen jää nousevasta tuottavuudesta hyötyvän yhteiskunnan velvollisuudeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  167. Viherinssi kirjoitti 20.1.2014 kello 22:02

    Janne S: Kun lumisessa maisemassa jalankulkija tai pyöräilijä tai jänis seisoo auton valokeilassa kuran keskellä miettimässä meneekö se tien yli, oleellisia ovat pienet liikkeet, asento, sijainti ja (paremmissa olosuhteissa) jopa katsekontakti autoilijaan.

    Robotilla on tässä suhteessa (toiminnan arvaaminen) heikompi asema kuin kokeneella ihmisellä. Toisaalta sillä on kolme ässää hihassaan: valon määrästä riippumaton havainnointi, aidosti kolmiulotteinen näkö ja paljon ihmistä nopeampi reaktionopeus. Erityisesti kaupunkiajossa viimeinen on valttia. (Harva vaaratilanne kehittyy sekunnissa, yleensä kiire tulee siitä, että asian olisi voinut havainnoida, jos olisi katsonut oikeaan suuntaan.)

    En väitä, että tämän päivän robottikuskit olisivat mitään virtuooseja, mutta sillä saralla teknologia on aidosti kehittynyt harppauksilla viimeisinä vuosina. Käytännön tasolla tämä näkyy vaikkapa siinä, että autoihin tulee erilaisia törmäyksenestojärjestelmiä kuin sieniä sateella. Ensimmäiset autoa tiukassa paikassa ohjaavat (ei vain jarruttavat) järjestelmät tulevat todennäköisesti ensi vuonna markkinoille.

    On sekin mahdollista, että teknologian kehitys hyytyykin tämän jälkeen. Jos kuitenkin kehitys jatkuu nykyisellään, robottikuskeista tulee kohtuullisen pian varsin taitavia. Erilaisia varmuuden vuoksi jarruttamisia todennäköisesti tulee enemmän, koska koneelta ei sallita virheitä, vaikka ihminen niitä saa samassa hommassa tehdäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  168. Raimo K kirjoitti 21.1.2014 kello 10:33

    Janne S: En usko että nykyisen tai lähitulevaisuuden robotin havaintokyky on tuossa mielessä parempi kuin ihmisen. Olen autoilija ja pyöräilijä ja lisäksi tiedän tästä asiasta jotain, niinkuin ihan ammatillis-koulutuksellisesti eikä vain harrastuksena.
    ‘snip’

    Eipä ole uskon asia tuo.
    Kun eräisiin automalleihin on jo nyt saatavissa eläimistä ja ihmisistä varoittavia, pimeässä ja sumussa näkeviä laitteita, miksi niitä ei robottiautoon asennettaisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  169. Samuli Saarelma kirjoitti 21.1.2014 kello 13:57

    Viherinssi: Tästä voi huomata, että kaupungissa robotti voisi hyvissä oloissa lyhtenää turvaväliä reilustikin. Kaupungissa muutenkin henkilövahinkojen kannalta olennaisinta on pystyä väistämään kevyttä liikennettä, ja siinä robotin pitäisi olla laajemman ja nopeamman havainnointinsa vuoksi paljon parempi kuin ihminen.

    Robotti voi tosiaan olla havainnointikykynsä suhteen ihmistä edellä, mutta kevyen liikenteen ja jalankulkijoiden kanssa pitää kaupunkiliikenteessä yleensä pystyä jotenkin kommunikoimaan. Yleensä jalankulkijana tai pyöräilijänä silmäni ovat kiinnittyneinä auton kuskin silmiin, joista näen a) onko hän huomannut minua ja b) antaako hän tietä. Tietenkin robottiautoihin voitaisiin rakentaa jotain kommunikaatiovärkkejä, joilla ne ilmaisevat kevyelle liikenteelle, että aikovat päästää ne edestään, mutta ihan triviaalia tämä ei ole.

    Nytkin joidenkin autoilijoiden käyttämälle valojen vilkuttelulle on kaksi tulkintaa:”Ole hyvä ja mene, minä annan tietä” ja “Painu v****** minun tieltäni”. Käsimerkit ja ilmeet ovat yleensä paljon selvempiä indikaattoreita siitä, mitä autoilija aikoo tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  170. Raimo K kirjoitti 21.1.2014 kello 18:24

    Samuli Saarelma:
    ‘snip’
    Tietenkin robottiautoihin voitaisiin rakentaa jotain kommunikaatiovärkkejä, joilla ne ilmaisevat kevyelle liikenteelle, että aikovat päästää ne edestään, mutta ihan triviaalia tämä ei ole.

    Nytkin joidenkin autoilijoiden käyttämälle valojen vilkuttelulle on kaksi tulkintaa:”Ole hyvä ja mene, minä annan tietä” ja “Painu v****** minun tieltäni”. Käsimerkit ja ilmeet ovat yleensä paljon selvempiä indikaattoreita siitä, mitä autoilija aikoo tehdä.

    Eipä tarvita käsimerkkejä, ei kansainvälisiä tai muita, sillä robottiauto tietenkin ohjelmoidaan ajamaan liikennesääntöjen mukaan.
    Tietysti sillä on se huono puoli, että se voi pakottaa myös pyöräilijät ja jalankulkijat noudattamaan sääntöjä 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  171. anonyymi kirjoitti 22.1.2014 kello 10:18

    Raimo K: Kun eräisiin automalleihin on jo nyt saatavissa eläimistä ja ihmisistä varoittavia, pimeässä ja sumussa näkeviä laitteita, miksi niitä ei robottiautoon asennettaisi?

    Janne kyllä selvästi viittaa nimenomaan robotin arvaamattomaan käytökseen havainnon saatuaan. Kyse siis on havainnon tulkitsemisesta ja siihen perustuvasta käytöksestä eikä suinkaan raa’asta havainnointikyvystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  172. Erik S. kirjoitti 22.1.2014 kello 10:35

    Sakke: Juuri näin. Vakauden hallinta esim. koptereilla on säätötekninen ongelma, jonka automaattinen hallinta on tullut mahdolliseksi tarvittavan teknologian kehityksen myötä.

    “Helikoptereilla on kuitenkin suuri ominaiskulutus johtuen nosteen tuottamisesta.” Tässähän se onkin se koptereiden suurin haaste lentokoneisiin verrattuna. Lähteen (‘http://en.wikipedia.org/wiki/Energy_efficiency_in_transportation’) mukaan esimerkiksi Sikorsky’n S-76C++ twin turbine -helikopteri kuljettaa 12 henkeä, kulutuksen ollessa noin 11.9 litraa polttoainetta per 100 km per matkustaja. Eivätkös autot olleet näissä lukemissa vielä jokin aika sitten?

    Sähkökoptereiden kulutuslukemista en osaa suoralta kädeltä sanoa, mutta keveys on eittämättä iso etu, samoin moottoreiden kehittyvä energiatalous. Ei se siis ole tietenkään mahdollista kaikille vielä tänään, mutta ehkä jo lähi(?)tulevaisuudessa.

    Riittävän isolla rahasummalla saa jo nykyään monenmoisia kulkuvälineitä (ks. esim. ‘http://en.wikipedia.org/wiki/Martin_Jetpack’ tai ‘http://en.wikipedia.org/wiki/Powered_paragliding’). On ajan kysymys, koska näiden teknologia ja tuotanto mahdollistavat ne laajempaan käyttöön. Yhteiskunnan säätely(tarve) on toki myös otettava huomioon, mm. turvallisuus ja muut tekijät (sallitut käyttöalueet jne.).

    Tuo 12 litraa / 100 matkustajakm on toooodella kova kulutus, vertailun vuoksi nykyaikaisella turbiinikäyttöisellä matkustajakoneella (olkoon sitten potkuriturbiini tai ohivirtaussuihkumoottori) lukema on noin 2,5 – 5 l/100 mkm. Oikeastaan tämä keskustelu on täysin turha, kun ei edes ymmärretä helikopterin ja quadrokopterin eroa (tai okto, heksa jne. kopterien, niitä roottoreita tai oikeammin potkureita kun voi olla enemmänkin kuin neljä). Ne kun ovat täysin erilaisia ilma-aluksia, aivan kuten kuumailmapallo ja ilmalaivakin ovat. Vaikka kaikki muut ongelmat (turvallisuus, ilmatilan käyttö, sopiva ohjaus automaatti/ihmispilotille, laskeutumisalustat jne jne) saataisiin ratkaistua, on energiankultus ja sopivan voimanlähteen löytyminen toistaiseksi ratkaisematon ongelma. Esimerkiksi Moller Skycar ei ole ikinä varsinaisesti lentänyt, ainoastaan leijunut maaefektissa. Teoriassa wankel-moottorilla tai mikroturbiinilla voisi lentävän auton / mopon toteuttaa quadrokopteriperiaatteella, mutta noiden voimanlähteitten hyötysuhde on kehnohko. Quadrokopteri myös vaatii enemmän energiaa kuin perinteinen helikopteri toimintaperiaatteestaan johtuen ja tulee käytännössä tonttiin lujaa heti kun yhdenkin roottorin pyörintä lakkaa, autorotaatiota kun ei oikein ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  173. Poth1ue1 kirjoitti 22.1.2014 kello 15:30

    Raimo K: Eipä tarvita käsimerkkejä, ei kansainvälisiä tai muita, sillä robottiauto tietenkin ohjelmoidaan ajamaan liikennesääntöjen mukaan.

    Sitten onkin luvassa joko älyttömän hidasta tai jopa jumiutuvaa liikennetta (tai/ja rytinää ja pauketta). On nimittäin aika helppoa löyttää vaikkapa risteysajosta yksinkertaisia esimerkkejä, joissa liikennesääntöjen noudattaminen johtaa deadlockiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  174. Mikko Kiviranta kirjoitti 22.1.2014 kello 15:37

    Erik S.: Tuo 12 litraa / 100 matkustajakm on toooodella kova kulutus, vertailun vuoksi nykyaikaisella turbiinikäyttöisellä (olkoon sitten potkuriturbiini tai ohivirtaussuihkumoottori) lukema on noin 2,5 – 5 l/100 mkm.

    Oletko varma ettei sulla olisi mennyt tuossa kulutuslukemassa pyöriväsiipiset ja kiinteäsiipiset sekaisin? Ja mikä ohivirtaussuihkumoottorilla lentävä kopterityyppi oli mielessäsi?

    Oikeastaan tämä keskustelu on täysin turha, kun ei edes ymmärretä helikopterin ja quadrokopterin eroa (tai okto…

    No naulan kantaan. Minusta muuten ‘nelikopteri’ on oikein suuhun sopiva suomennos noille q:lla alkaville.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  175. Mikko Kiviranta kirjoitti 22.1.2014 kello 16:32

    Erik S.: Tuo 12 litraa / 100 matkustajakm on toooodella kova kulutus, vertailun vuoksi nykyaikaisella turbiinikäyttöisellä matkustajakoneella (olkoon sitten potkuriturbiini tai ohivirtaussuihkumoottori)

    OK sorry, kuvittelin että Erik S yritti kirjoittaa pyöriväsiipisistä matkustajakoneista – semmoisista kuin esim Copterlinen entinen Tallinnan-kone. Mutta kyllähän ‘matkustajakone’ kansan suussa kiinteäsiipistä yleensä tarkoittaa.

    Tuli vain vähän yllätyksenä tuo aasinsilta, kun alkuperäinen konteksti oli Heurlinin kysymys nelikopterin ominaiskulutuksesta, missä olin aistivinani ajatuksen henkilökohtaisesta ovelta-ovelle kulkupelistä. Tuskin nelikoptereilla viedään seuramatkaryhmiä Thaimaahan vielä pitkään aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  176. Syltty kirjoitti 22.1.2014 kello 17:32

    Poth1ue1: On nimittäin aika helppoa löyttää vaikkapa risteysajosta yksinkertaisia esimerkkejä, joissa liikennesääntöjen noudattaminen johtaa deadlockiin.

    Olisikohan ihan mahdotonta laittaa roboautot kommunikoimaan keskenään ja sopimaan ajojärjestyksestä?

    Liikenneympyräänkään ei tarvitsisi enää koskaan pysähtyä sen takia, että joku pösilö ei viitsinyt käyttää vilkkua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  177. Poth1ue1 kirjoitti 23.1.2014 kello 10:44

    Syltty: Olisikohan ihan mahdotonta laittaa roboautot kommunikoimaan keskenään ja sopimaan ajojärjestyksestä?

    Ei tietenkään ole. Tällöin meillä kuitenkin olisi niitä Raimo Koon mukaan tarpeettomia “käsimerkkejä” eli siis pelkän liikennesäännöstön mukaan ei saada toimivaa järjestelmää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  178. Erik S. kirjoitti 24.1.2014 kello 14:40

    Mikko Kiviranta: OK sorry, kuvittelin että Erik S yritti kirjoittaa pyöriväsiipisistä matkustajakoneista – semmoisista kuin esim Copterlinen entinen Tallinnan-kone. Mutta kyllähän ‘matkustajakone’ kansan suussa kiinteäsiipistä yleensä tarkoittaa.

    Tuli vain vähän yllätyksenä tuo aasinsilta, kun alkuperäinen konteksti oli Heurlinin kysymys nelikopterin ominaiskulutuksesta, missä olin aistivinani ajatuksen henkilökohtaisesta ovelta-ovelle kulkupelistä. Tuskin nelikoptereilla viedään seuramatkaryhmiä Thaimaahan vielä pitkään aikaan.

    Tuossa alkuperäisessä tekstissä oli kirjoitusvirhe, sana “matkustajakone” oli jäänyt välistä pois. Itse en kyllä tiedä yhtään ohivirtausmoottorilla varustettua kopteria, Eurocopterilla on kyllä kyllä heko/potkuriturbiinihybridi, jossa potkuriturbiinit antavat lisää työntövoimaa (eli nopeutta). Joten siis kiinteäsiipisistä oli kyse, mutta ei koptereilla nytkään lennetä kuin lyhyitä matkoja joten seuramatkailuvertaus on turha. Pointti olikin, että “lentäviä autoja” tai henk koht lentäviä pienkuljettimia, miksi niitä haluaakaan kutsua, ei tulla näkemään pitkään aikaan, nyt nähtävissä olevalle teknologialla ei meidän elinaikanamme. Teknologia, etenkään energiankulutuksen osalta, ei siihen yksinkertaisesti taivu. On niitä muitakin esteitä (turvallisuus, ilmatilarajoitukset jne.) mutta niihin olisi edes teoriassa mahdollista löytää ratkaisu.

    Me lentäjät puhumme “matkustakoneista”, kun tarkoitamme säännöllisessä reittiliikenteessä olevia kiinteäsiipisiä härveleitä. Toki voihan sitä reittiliikennettä hoitaa kopterillakin, mutta kopteri on kopteri eikä siihen tosilentäjä koska moiseen epästabiiliin härveliin edes pitkällä tikulla 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  179. Raimo K kirjoitti 28.1.2014 kello 10:01

    Ihan täällä ollaan ajan hermolla 😉

    http://www.dilbert.com/strips/comic/2014-01-28/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus