Tulevaisuuden asuntorakentamisen haasteet: onko Vantaalla ratkaisun avaimet?

16.10.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

(Teksti on osa puheestani Heurekassa Vantaan kohtuuhintaisen asumisen seminaarissa 15.10.2013)

Vaikka asuntojen korkea hinta on itsessään paha asia, se on silti hyvä merkki. Asuinalue on haluttu. Asunnoista saisi halpoja tekemällä huonoa asuinympäristöä tai epäonnistumalla elinkeinopolitiikassa ja tuottamalla työttömyyttä.

Positiivisia keinoja alentaa asumisen hintaa Helsingin seudulla olisi rakentaa VALTAVASTI lisää ja ennen kaikkea se, että muut kaupungit Suomessa menestyisivät elinkeinopolitiikassaan paremmin. Tosin voi olla, että rakentamisen nopeuttaminen vaikuttaisi vain tilapäisesti, koska se tietysti kasvattaisi asukaslukua. Yleensä asuminen on sitä kalliimpaa, mitä isompi on kaupunki. Jos seudun asukasluku olisi kolme miljoonaa, asuminen saattaisi olla vieläkin kalliimpaa.

Urbaanien arvojen nousu

Vantaan suuri haaste on se, että kaikkialla maailmassa urbaanit arvot ja keskusta-asumisen suosio ovat lisääntyneet. Sen näkee Helsingin seudulla vanhojen asuntojen neliöhintojen noususta ja seuraavasta kuvasta, jonka voisi ristiä vaikka ”Kehyskuntien nousu ja tuho”: kehyskuntiin ei enää muuteta. (Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan monen kehyskunnan asukasluku on kääntynyt tänä vuonna laskuun!) Asuntojen hintaa koskevassa kuvassa ovat mukana vain kerrostaloasunnot. Ne eivät ole kehyskuntien varsinaisia sisäänheittotuotteita, mutta omakotiasuntojen hinnat kehyskunnissa ovat kääntyneet laskuun jopa nimellisesti.

Reaalihintojen nousu

Urbaanin asumisen suosio kasvaa kaikkialla länsimaissa ja nopeasti. Samalla nuoret eivät enää hanki edes ajokorttia. Tämä ei johdu Suomen ajokorttiuudistuksesta, sillä se ei voi vaikuttaa ajokorttien hankkimiseen vaikkapa Vancouverissa.

Kehyskuntien nousu ja tuho

Oma selitykseni ilmiöön näkyy oheisesta HSL:n kuvasta. Sen tarkoitus on esittää joukkoliikenteen osuutta matkoista, mutta unohdetaan pylväiden värit ja katsotaan vain pituuksia. Ennen matkat olivat lähinnä työmatkoja, nyt pääasiassa vapaa-ajan matkoja. Tästä seuraa, että asunnon valinnan kannalta vapaa-ajan matkat – ennen kaikkea siis matkat erilaisiin palveluihin – ovat olennaisempia. Niihin pääsee kävellen, kun asuu keskustassa.

Liikkumisen kehitys

Nauhakaupunki ei enää toimi

Olen ollut aiemmin voimakas nauhakaupungin kannattaja, mutta tämä uusi vapaa-aikakeskeinen suuntaus ja seudun kasvu molemmat heikentävät nauhakaupungin toimintaa. Nauhakaupunkia pitkin pääsee lähiöistä keskustaan, mutta ylivoimaisesti nopeimmin kasvaa poikittaisliikenne nauhalta toiselle. Nauhakaupunki toimii vain, jos nauhoilla matkustetaan nukkumaan ja keskustassa ollaan täissä, eikä tämä toimi enää.

Ei lähiöitä vaan pkkukaupunkeja

Radanvarsilähiöiden houkuttelevuus heikkenee kaikkialla maailmassa. Sen sijaan radanvarren pikkukaupunkien suosio säilyy. Vantaan suuri haaste on, miten lähiöistä, vaikkapa Koivukylästä, saisi Keravan. Vantaalla on tässä aivan ilmeinen riski, sillä eiväthän uutiset Vantaan taloudellisesta tilanteesta ole nytkään kovin ilahduttavia. Kehäradan lähiöistä pitää tehdä pikkukaupunkeja!

Lähiön muuttaminen pikkukaupungiksi on vaikeaa, koska pikkukaupungin ytimenä on pääkatu, jonka varrella on kaikki.  Nukkumalähiöissä on haluttu turvata unen laatu ennemminkin kuin alueen toimivuus ja siksi koko lähiö yleensä kääntää selkänsä sisääntulotielle.

Toinen vaikea haaste on yrittää tehdä lähiöistä asujaimistoltaan omaleimaisia, saattaa samanmielisiä yhteen (positiivinen segregaatio). Helsingissä on kaksi aivan erilaista asuinaluetta, joiden sosiaalinen status on suunnilleen yhtä hyvä: Kumpula ja Pakila. Kumpulassa äänestetään vihreitä ja vasemmistoliittoa, Pakilassa kokoomusta. Erillään nämä alueet toimivat paljon paremmin kuin ne toimisivat, jos niiden asukkaat sekoitettaisiin keskenään. Kalliosta on tullut kulttikaupunginosa vain, koska nuoret hipsterit ovat löytäneet sen ja pyrkivät muuttamaan toistensa naapureiksi.

Kannattaa rakentaa vain hyville paikoille

Kannattaako rakentaa huonoihin paikkoihin, jotta asunnoista tulisi halpoja. Tätähän pääministerikautenaan esitti Matti Vanhanen: asumisen tiivistäminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle synnyttää vain kalliita asuntoja ja tarvitsemme myös halpoja.

On totta, että jos tekisimme korkeita kerrostaloja kaatopaikan viereen, NÄISTÄ asunnoista tulisi halpoja. Halpoja saisi myös tekemällä asunnoista yksinkertaisesti vain huonoja. Surkea pohjapiirros; keittiö, jossa ei mahdu tekemään ruokaa ja niin edelleen. Tässä ei ole mitään järkeä.

Jos tehdään asuntoja lisää huonoille paikoille, nämä asunnot ja asunnot huonoilla paikoilla ylipäätänsäkin halpenisivat, koska tässä segmentissä tarjonta lisääntyisi. Kun tehdään asuntoja hyville paikoille, alenevat kaikkien asuntojen hinnat, koska parhaille paikoille muutetaan toiseksi parhailta, toiseksi parhaille kolmanneksi parhailta jne.

Vantaan ei kannata – sillä ei ole varaa – tehdä huonoja asuinalueita. Ei siis huonoilla paikoille mitään ja hyville paikoillekin vain hyvää.

Ottakaa tonteista täysi hinta ja rakentakaa nopeammin

Jos ette säännöstele asuntojen ulosmyyntihintoja, kuten Helsinki tekee HITAS-tuotannossa, ottakaa tonteista niin hyvä hinta kuin saatte. Rakennusliike myy asunnot joka tapauksessa korkeimpaan mahdolliseen hintaan ja panee tontin hinnan alennuksen taskuunsa. Maanmyynnistä (tai vuokrauksesta) saaduilla rahoilla voitte rakentaa kouluja, katuja, päiväkoteja, viemäreitä, vesijohtoja ja kaikkea sitä, mitä kaupungin kasvu edellyttää.

Helsingin seudulla rakentamista jarruttaa se, ettei kaupungeilla ole varaa nopeaan väestönkasvuun, koska kasvava väestö tulee kalliiksi. Vain nopeampi rakentaminen on toimiva keino alentaa asumisen kustannuksia. Käyttäkää kallis maanhinta siihen, että pystytte kasvamaan nopeammin!

Kommentit

29 Vastausta artikkeliin “Tulevaisuuden asuntorakentamisen haasteet: onko Vantaalla ratkaisun avaimet?”

  1. Mikko kirjoitti 16.10.2013 kello 10:19

    ‘Positiivinen segregaatio’ on siis hyvä asia. Miksi Helsinki sitten yritää estää maahanmuuttajia löytämästä toisiaan samalla asuinalueella? Tai vähävaraisia tukemasta toisiaan yhdessä? Kenties segregaatiolla on raja. Ryhtyisikö kaupunki toimiin jos vihreiden kannatus Kumpulassa kasvaisi sietämättömäksi ja ‘monimuotoistaisi’ asujamistoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  2. Andy kirjoitti 16.10.2013 kello 10:24

    Siispä vihdoinkin aidosti URBAANILLE rakentamiselle alkaa olla tilausta. Kohtauspaikan idea syrjäyttää virkistysaluenormin. Näin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  3. Austrian kirjoitti 16.10.2013 kello 10:43

    Hei Osmo.

    Entä jos tuo taktiikka ei toimi? Kaikki investoinnit ja uudet palvelut ovat niin kalliita, että keskimääräistä pienemmän tulotason kunta tukahtuu niihin.

    Olisiko järkevämpää estää kasvu ja kasvaneiden maan/kiinteistöjen arvojen tuoman kiinteistöveron avulla rahoittaa nykyisten asukkaiden palvelut?

    Voisiko Helsinki ottaa vastuulleen syrjäytyneet ja muun epämääräisen väen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.10.2013 kello 10:59

    Miksi Helsinki, miksei Espoo?
    Voisiko ajatella, että tarkasteltaisiin koko 1,3 miljoonan asukkaan kaupunkia kokonaisuutena ja jaettaisiin taakka ja tulot kusntien kesken?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Jari S. kirjoitti 16.10.2013 kello 11:14

    Eikö asuntojen koolle kannattaisi antaa enemmän huomiota asuntopolitiikassa? Pienempien asuntojen kautta hinnat saataisiin alemmas.

    Tätä voisi tutkia paremmin kyselytutkimuksin, mutta taatusti hyvin suurelle joukolle yksin asuvia ihmisiä nimenomaan kohtuullinen hinta/vuokra on tärkeintä asunnossa ja he olisivat tämän takia valmiita myös asumaan nykyisin rakennettavia selvästi pienemmissä asunnoissa.

    Itse olen osallistunut asuntomarkkinoille asumisoikeusasuntoja etsimällä ja vaikutelmana on tullut, että pieniä yksiöitä ei rakenneta lainkaan. On turhauttavaa, kun tarjotaan asuntoa, jossa on itselle tuplasti liikaa neliöitä ja pari sataa euroa liikaa kuukausimaksua. Monille oikeasti riittäisi – etenkin kun isommasta asunnosta on pakko maksaa naurettavat summat – se yksi pienehkö huone plus keittiökomero (tai muu vastaava ratkaisu). Eikö tätä ihmisten preferenssiä voisi mitenkään ottaa asuntoja rakennettaessa huomioon?

    Soininvaara mainitsee “keittiön, jossa ei mahdu tekemään ruokaa”, mutta se mikä yhdestä vaikuttaa ahtaalta, voi toisen mielestä olla oivallista – ainakin mikäli se tiputtaa hinta lappua tai vuokraa tuntuvasti.

    Olen pohtinut myös sitä, miksi asunnon kokoa ei ole nostettu esille ympäristönäkökohtana. Eikö pienempi asunto vaadi huomattavasti vähemmän lämmitysenergiaa ja ole näin ollen huomattavasti ekologisempi?

    Pienemmät asunnot (etenkin yksiöt) säästäisivät lämmitysenergiaa, toisivat säästöjä ihmisten asumiskuluihin ja elvyttäisivät taloutta, kun muuhun kulutukseen jäisi enemmän rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  6. happosai kirjoitti 16.10.2013 kello 11:19

    Muuten olen samaa mieltä, paitsi asuntojen laadusta. Surkeitakin asuntoja pitää rakentaa – Hyville paikoille. Se on ainoa tapa pysäyttää segregaatio. Kallion murjut alkuperäisellä istuma-ammeella ja kelvottomalla keittonurkalla antavat monille pienituloisille mahdollisuuden asua kaupungissa.

    Poliitikkojen laatuvaatimuksissa heijastuu fasistinen “me tiedämme paremmin miten sinun pitää elää” asenne.

    Esimerkiksi mainitsemasi huono keittiö. Entä sitten jos jonkun asunnon keittiö onkin surkea? Asunnon vuokraa sitten joku joka ei kotona kokkaa!

    Melusääntely? Suomalaisista huonokuuloisia on 10%, jotka mielellään meluisan asunnon halvemmalla, kun eivät mitään meteliä enää kuule. Liian pienet ikkunat, “valoisuuden laatu ei täyty” – Videotykkiharrastaja arvostaisi. Esimerkkejä on loputtomasti.

    Lääkekkin, millä tällaisia edullisia asuntoja saadaan on – Kilpailutetaan kerrostalon tontin myynti siten, että voittajaksi tulee se joka myy asunnot halvimmalla.

    Täytyy vielä korostaa ettei näin pidä tehdä kokonaisia alueita, vaan yksittäisiä tontteja hyvillä alueilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  7. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 16.10.2013 kello 11:54

    happosai:
    Esimerkkejä on loputtomasti.

    Vanhoihin teollisuuskiinteistöihin tai kantakaupungin takapihan hevostalleihin tehdyt “loftit” ovat todellakin surkeita jos arvioidaan tehokasta tilankäyttöä, asunnon sisäisten kulkureittien toimivuutta, esteettömyyttä ja melko montaa muuta nykynormien ja rakennuskustannusten määräämää elämää helpottavaa tasapäisyysvaatimusta.

    Mutta koska niitä on niin vähän markkinoilla, ne ovatkin tavoiteltavia sille pienehkölle ostajaryhmälle joka erityisesti haluaa jotain erilaista.

    Kaikkein surkeinta asumista syntyy kun joku muu kuvittelee tilastojen pohjalta miten ihmiset haluaisivat asua. Varsinkin jos kuvitelmasta vähitellen muotoutuu määräys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  8. Markku af Heurlin kirjoitti 16.10.2013 kello 12:11

    Tämä ei varsinaisesi liity Vantaaseen, mutta kirjoitetaan tämä punkti kumminkin kumminkin:

    Miettikääpä Kruunuvuooren siltaa seuraavalta kannalta:

    Jos Kruunuvuoren silta rakannetaan, niin laajasalolaiset hakevat palvelusna joko Helsingin keskustasta tai Herttoniemestä. Jos sitä ei rakenneta, Laaajasalolla on mahdollisuiss kehittyä riittävät päiväittäispalvelut tarjoavaksi alikaupungiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  9. Evert The NeverRest kirjoitti 16.10.2013 kello 12:12

    Ode on optimistinen. Omien havaintojeni mukaan Helsingin seudun asuntokauppa on jumissa. Etuovi.com palvelu on parissa viikossa paisunut Helsingissä 3200 kohteen tasolta kaiketi ennätykseen 3600+ tasolle. Hintoja lasketaan kilvan ja silti ei mene kaupaksi. Neliöhinnat ovat laskeneet 1,24% ja lasku kuiihtyy.
    Tässä on Espoosta pari valmista uudiskohdetta, joista kaikki asunnot ovat edelleen myymättä:

    http://www.yitkoti.fi/yit_koti/hakutulos/kohteet/asunnot/Espoon-Lehtorikko?searchFilter=%5b%22Espoo%22%5d

    http://www.yitkoti.fi/yit_koti/hakutulos/kohteet/asunnot/Espoon-Sepelkyyhky?searchFilter=%5b%22Espoo%22%5d&subbuildingtype=housing

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.10.2013 kello 12:46

    Tuo osoittaa nyt lähinnnä sen, että vaikka kaavoittajalla ei ole järkeä, asunnon ostajalla on. Molempien kohteiden sijainti on kerrostalolle aivan järjetön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Koti-isä kirjoitti 16.10.2013 kello 13:26

    Evert The NeverRest:

    Tässä on Espoosta pari valmista uudiskohdetta, joista kaikki asunnot ovat edelleen myymättä:

    Jo oli aikakin. Mikä ihmeen järki on asua tällaisissa vieri viereen rakennetuissa kytketyissä 2-kerroksisissa paritaloissa, kun naapurin talo on noin metrin päässä joka suunnassa. Ja kun nämä talot vielä kaikein lisäksi on ripoteltu ryppäisiin ympäri Espoon maaseutua, jonne bussi kulkee loputonta mutkittelevaa reittiään tunnin välein ja ylihintaiseen lähikauppaankin on pitkä matka. Eli 1 – 2 autoa asuntoa kohden on “välttämättömyys”.

    Kuten OS joskus totesi, Espoo käyttää infran rakentamiseen uutta asukasta kohden noin kaksinkertaisen summan Helsinkiin nähden. Ja se näkyy.

    Kaikki eivät voi asua Töölössä, mutta eikö töölöjä voitaisi yrittää rakentaa lisää; no ei oikein voida, kun autopuolueen mielestä subjektiivinen autopaikkaoikeus on universaali sääntö, josta ei missään ja milloinkaan voi poiketa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  12. KariS kirjoitti 16.10.2013 kello 13:28

    Osmo Soininvaara:
    Tuo osoittaa nyt lähinnnä sen, että vaikka kaavoittajalla ei ole järkeä, asunnon ostajalla on. Molempien kohteiden sijainti on kerrostalolle aivan järjetön.

    Sijainti ja hinta sijantiin nähden ovat järjettömiä. Tuollakin sijainnilla menisi jos hinta olisi tontti + rakennsukustannukset + kohtuullinen kate grynderille. Nythän noissakin hinnoissa on se lisä, jonka tämä poliitikkojen, kaavoittajan ja gryndereitten symbioosi on aikaansaanut. Helsingissä tilanne on Espootakin pahempi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  13. Evert The NeverRest kirjoitti 16.10.2013 kello 13:51
  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.10.2013 kello 14:53

    Evert,
    Tulitko lainkaan vilkaisseksi noiden ausntojen hintoja. Noin 9000 €/m2. Kyse ei ole siitä, etteivät asunnot olisi haluttuja vaan että myyjä kuvittelee aivan mahdottomia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Petteri Kosonen kirjoitti 16.10.2013 kello 14:13

    Urbaanin asumisen suosio näyttäisi olevan kasvussa, mutta minusta ei kannata ajatella, että koko kansakunnan tai kaikkien nuorien arvot olisivat muuttuneet aiempaa urbaanimmiksi, vaan siitä että elämäntyylit ovat eriytyneet ja tietty osa väestöstä arvostaa aiempaa enemmän kaupunkimaista elämäntapaa. Tämän vähemmistön preferensseillä on kuitenkin ihan merkittäviä vaikutuksia kaupunkikehitykseen. Ode on mielestäni kirjoittanut joskus hyvin, miten on vaikea sanoa kuinka moni loppujen lopuksi haluaisi asua kantakaupungissa, mutta hintojen perusteella selkeästi nykyistä useampi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  16. Juho Laatu kirjoitti 16.10.2013 kello 14:22

    Asunnoista saisi halpoja tekemällä huonoa asuinympäristöä

    Kuten esimerkiksi tiivistämällä jo rakennettuja kaupunginosia.

    Muita keinoja voisivat olla esim.
    – asuntotukien lopettaminen, ja erityisesti Helsinki-lisien
    – kaavoitus niin, että työpaikkoja on vain sama määrä kuin asuntojakin
    – kaupungin kasvun psäyttäminen (tämä mainittiinkin jo)
    – kasvun ohjaaminen maahan tasaisemmin, esim. nauhakaupunkeihin

    omakotiasuntojen hinnat kehyskunnissa ovat kääntyneet laskuun jopa nimellisesti

    Tämän artikkelin tavoite taisi olla riittävä asuntotuotanto ja asuntojen halvat hinnat. Ympäryskunnathan ovat näköjään päässeet tuohon tavoitteeseen. Ovat ehkä tarjonnet riittävästi tontteja, ja saaneet asuntojen hinnan putoamaan kontuullisen lähelle rakennuskustannuksia. Miksi tämä on “tuho” eikä artikkelin tavoitteleman asuntopolitiikan mukaista?

    kaikkialla maailmassa urbaanit arvot ja keskusta-asumisen suosio ovat lisääntyneet

    Mitä nuo suosiossa olevat “urbaanit arvot” ovat? Sisältävätkö nuo arvot korkeapalkkaisen työpaikan metsästämisen? Entä kattaako “kaikkialla maailmassa” myös kehitysmaiden suurkaupunkien slummien kasvun? Entä erittäin suositun yhdistelmän autoistuminen, omakotitaloalueet ja automarketit?

    Nauhakaupunki toimii vain, jos nauhoilla matkustetaan nukkumaan ja keskustassa ollaan täissä, eikä tämä toimi enää.

    Minusta tuollainen kaupunki, jossa työpaikat oat keskustassa, ja sinne matkustetaan töihin joukkoliikennevälineillä lähiöistä on lähinnä “tähtikaupunki”. Ei kai aito nauhakaupunki ole keskustakeskeinen, vaan ketju suhteellisen samankaltaisia (tai vaihtelevan kokoisia ja tyylisiä) taajamia. Joukkoliikenteen tehokkuus tulee siinä nopeista ja vaihdottomista joukkoliikenneyhteyksistä. Se ei pakota työpaikkoja yhteen keskustaan. Tähtimallin dynamiikka on toinen, yhtä keskustaa painottava, työpaikat sinne ohjaava, ja lisäksi tietenkin asuntojen hintaa siellä nostava.

    Sen sijaan radanvarren pikkukaupunkien suosio säilyy

    Tämä kuvaa mielestäni paremmin nauhakaupunkia. Nauhakaupunki on parhaimmillaan itsenäisten toisiinsa kytkettyjen taajamien jatkumo.

    … ottakaa tonteista niin hyvä hinta kuin saatte. Rakennusliike myy asunnot joka tapauksessa korkeimpaan mahdolliseen hintaan ja panee tontin hinnan alennuksen taskuunsa.

    Suuret kaupungit voisivat myös yksinkertaisesti rakennuttaa asunnot rakennusliikkeillä, ja sitten myydä asunnot itse markkinahintaan? Kaupunki saisi voitot, ja rakennusliike voisi toteuttaa tällaisen hintariskittömän urakan melko pienellä marginaalilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  17. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 16.10.2013 kello 14:31

    Juho Laatu:
    Suuret kaupungit voisivat myös yksinkertaisesti rakennuttaa asunnot rakennusliikkeillä, ja sitten myydä asunnot itse markkinahintaan? Kaupunki saisi voitot, ja rakennusliike voisi toteuttaa tällaisen hintariskittömän urakan melko pienellä marginaalilla.

    http://www.att.hel.fi/asunnot.asp?c=c_omistus.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  18. Antsa kirjoitti 16.10.2013 kello 14:41

    Osmo Soininvaara:
    Tuo osoittaa nyt lähinnnä sen, että vaikka kaavoittajalla ei ole järkeä, asunnon ostajalla on. Molempien kohteiden sijainti on kerrostalolle aivan järjetön.

    Millä aikajänteellä järjetön? Kivitalon elinikä nykykonstruktiolla on 50 vuotta. Jälkimmäinen talo on Tillinmäessä, joka on kävelyetäisyydellä tulevalta Saunalahden metroasemalta. Samalla argumentilla lienee poissuljettu kaikki kerrostalot Östersundomista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.10.2013 kello 14:50

    Onko Saunalahteen päätetty rakentaa metro?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Antsa kirjoitti 16.10.2013 kello 15:12

    Osmo Soininvaara:
    Onko Saunalahteen päätetty rakentaa metro?

    Lainaus Länsimetron sivulta:

    “Olisiko mahdollista venyttää Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -osuus Saunalahteen asti? Näin päästäisiin aivan Espoon läntiseen päätyyn ja taattaisiin hyvät liikenneyhteydet nopeasti kasvavalle Saunalahdelle.

    Tämäkin linjaus olisi teknisesti mahdollinen. Yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu raidevaraus. Päätöstä metron jatkamisesta Matinkylästä länteen ei vielä ole tehty.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  21. Lauri R kirjoitti 16.10.2013 kello 15:48

    Asunnon laadussa on myös aivan liikaa keskitytty asunnon kokoon neliömetreissä, grynderit optimoi pohjat niin että asunnoissa on mahdollisimman paljon neliöitä, mutta suuri osa niistä voi olla ihan hukkatilaa. Samalla pohjien toimivuutta ei juurikaan mietitä. 45 neliön kaksio voi olla erittäin toimiva tai 55 neliötä todella ahdas, riippuen pohjaratkaisusta.

    Esimerkiksi hyvällä keittiösuunnittelulla on mahdollista tehdä toimiva keittokomero muutaman neliön tilaan, ja toisaalta huonolla suunnittelulla mahdollisuus aikaansaada ahdas ja käyttökelvoton keittiö.

    Itselläni on juuri nyt suunnitelmissa muuttaa huonosti toimiva 6 neliön keittokomero toimivaksi 7 neliön keittiöksi. Hulluinta on että sillä neliöllä saa tuplattua keittiön kaapistojen määrän ja työtason pituuden, vapaan lattiapinnan pysyessä saman kokoisena.

    Olisi mahdollista rakentaa hyvinkin toimivia yksiöitä n. 25 neliöön ja kaksioita 35 neliöön. 45 neliöön saa jo tilavan kaksion, jos niitä neliöitä ei tuhlata turhuuksiin.

    Pieni asunto vaatii toki parempaa otetta yksityiskohtiin, ei voi lätkiä standardikomeroita sinne tänne ja sängyn voi tosiaan sijoittaa makuuhuoneeseen vain yksin päin. Mutta nämä hyvät pohjaratkaisut voisi tehdä vain kerran, jos samaa pohjaa voisi käyttää isossa määrässä taloja. Ja jos tilaa keittiönkaappeja korttelilliseen kerrostaloja, en usko että hieman standardista poikkevat kaapit ovat edes kovin paljoa kalliimpia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  22. Evert The NeverRest kirjoitti 16.10.2013 kello 17:16

    Osmo Soininvaara:
    Evert,
    Tulitko lainkaan vilkaisseksi noiden ausntojen hintoja. Noin 9000 €/m2. Kyse ei ole siitä, etteivät asunnot olisi haluttuja vaan että myyjä kuvittelee aivan mahdottomia.

    Aivan, hinnat on asetettu muutama vuosi sitten silloisilla ylioptimistisilla nousukertoimlla. Sen jälkeen mm. työttömyys on kasvanut ja pankit ovat laittaneet varsin avoimena olleita rahahanoja kiinni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  23. Viherinssi kirjoitti 16.10.2013 kello 17:41

    Evert The NeverRest: Aivan, hinnat on asetettu muutama vuosi sitten silloisilla ylioptimistisilla nousukertoimlla. Sen jälkeen mm. työttömyys on kasvanut ja pankit ovat laittaneet varsin avoimena olleita rahahanoja kiinni.

    9000 €/m2 ei ole niitä varten, joiden tarvitsee neuvotella lainasta… Nyt grynderit toivovat, että pelialan ihmiset haluavat kallita kämppiä.

    Asuntomarkkinoiden tilaa voi päätellä siitä, miten tavallisten ihmisten (97 alinta persentiiliä) asuntokauppa käy. Hintatason muutosta ei voi päätellä toteutuneiden hintojen muutoksella, vaan yksittäisten asuntojen myyntihintojen muutoksilla.

    (Onko viina halvempaa Hakaniemessä kuin Stockmannilla? Hakaniemen Alkon myymän etanolin litrahinta on paljon alempi kuin Stockmannin alkon myymän etanolin.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  24. hukkaan meni kirjoitti 16.10.2013 kello 18:35

    Lauri R: hieman standardista poikkevat kaapit ovat edes kovin paljoa kalliimpia.

    Vaan kun tehdään 10 vuotta niitä keittiöitä 2000 asuntoa/vuosi, jo 50 euron kuluero asuntoa kohden säästää miljoonan. Meille tavan kansalaisille myyvät rakennusliikkeet ovat optimoineet vain kulujen karsimisen. Jos on mitenkään mahdollista ja laillista käyttää halvempaa ratkaisua, sitä käytetään. Ja joskus vaikkei olisikaan, koska riidat ei useimmiten edes pääty siihen että rakennusliike joutuisi tekemään uusiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  25. Juho Laatu kirjoitti 16.10.2013 kello 18:45

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: http://www.att.hel.fi/asunnot.asp?c=c_omistus.html

    Oletan etä tuo linkki tarkoitti, että kaupunki jo merkittävissä määrin korjaa asuntojen myyntivoitot itse eikä jätä niitä yksityisille rakennusliikkeille (??)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  26. Evert The NeverRest kirjoitti 16.10.2013 kello 20:29

    Viherinssi: 9000 €/m2 ei ole niitä varten, joiden tarvitsee neuvotella lainasta…

    Ylihinnoiteltu asunto ei edes kelpaa lainan vakuudeksi.

    Viherinssi: Hintatason muutosta ei voi päätellä toteutuneiden hintojen muutoksella, vaan yksittäisten asuntojen myyntihintojen muutoksilla.

    Samaa mieltä. Myytyjen autojen keskihinnoista ei niistäkään voi päätellä autojen hintamuutoksia. Se onnistuu kyllä Suomen tullilaitokselta, joka verottaa kansalaisten maahan tuomia autoja, ei niiden todellisen hankintahinnan, vaan omien hintatilastojensa perusteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  27. Tavallinen Teknikko kirjoitti 16.10.2013 kello 20:43

    Tuntuu aivan kamalalta ajatus, että Helsinki-Vantaan lentokentän alueelle, lentomelun ja maamelun alueille ryhdyttäisiin rakentamaan lisää ihmisten asuttamia rakennuksia. Just impossible idea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  28. Shakeem kirjoitti 17.10.2013 kello 20:21

    Koti-isä: Jo oli aikakin. Mikä ihmeen järki on asua tällaisissa vieri viereen rakennetuissa kytketyissä 2-kerroksisissa paritaloissa, kun naapurin talo on noin metrin päässä joka suunnassa.

    Minustakin tämä yleistyvä super-kapea rivitalomalli on ehkä kaikkein kamalin tekele, mitä rahalla saa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  29. Kuva tiistaille: onko kehyskuntien kerma hapantunut? | Jaakko Stenhäll kirjoitti 20.10.2014 kello 9:37

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus