Helsingin uusi yleiskaava: mihin neljännesmiljoonaa uutta asukasta.

Helsin­gin uuden yleiskaa­van virkamiesvi­sio tulee jul­ki huomen­na torstaina 17.10. Tulen täl­lä blogilla käsit­telemään tätä esi­tys­tä run­saasti. Tässä ensim­mäisessä postauk­ses­sa käsit­te­len vain omia ajatuk­siani, kos­ka virkamiesesi­tys on julki­nen vas­ta huomenna. 

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan tärkein tehtävä on laa­tia Helsingille uusi yleiskaa­va. Sen lähtöko­htana on, että Helsin­gin seudun asukasluku kas­vaa vuo­teen 2050 men­nessä 600 000 asukkaal­la ja että tästä tulee 250 000 asukas­ta Helsinki­in, mikä nos­taa Helsin­gin asukasluiv­un 860 000. Tuo 600 000 on ennuste johon varaudu­taan, kun taas tuo Helsin­gin asukasluku 860 000 ei ole ennuste. Siinä on kyse omista päätök­sistä. Helsinki­in tulee juuri niin paljon asukkai­ta kun Helsinki­in sisään päästetään. Kehyskun­tien tilanne on toinen eikä edes Espoos­sa tui­ki jär­jet­tömi­in paikkoi­in kaavoite­tut asun­not mene näköjään kaupaksi.

Kir­jas­sa Seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä esitimme, että Helsin­gin pitäisi ottaa tuos­ta 400 000 asukkaan kasvus­ta (maakun­tali­iton ennuste vuodelle 2040) mah­dol­lisim­man paljon, kos­ka kaupunki­rak­en­teen hajau­tu­mi­nen on vihon­vi­imeinen ilmiö. Tähän tavoit­teeseen olen sitoutunut ja sen ker­roin äänestäjil­leni ennen vaaleja.

Mikko Särelä kiteyt­ti uuden asuin­rak­en­tamisen sijoit­tamisen neljään vaihtoehtoon: 

1) Ote­taan alue liiken­neväyliltä bule­vardis­oimal­la moot­tori­ti­et Kehä I:n sisäpuolella
2) Tiivis­tetään ole­mas­sa ole­via asuinalueita
3) Täytetään merta
4) Naker­re­taan viheralueita.

Särelä ei esit­tänyt näitä tässä järjestyk­sessä, mut­ta minä kir­joitin ne valmi­ik­si siihen järjestyk­seen mitä itse ja mitä ymmärtääk­seni vihreät laa­jem­min kannattavat. 

58 vastausta artikkeliin “Helsingin uusi yleiskaava: mihin neljännesmiljoonaa uutta asukasta.”

  1. Särelä on vaar­alli­nen, hänel­lä ei ole mitään perspektiiviä.

    Mies ehdot­ti Ks-lau­takun­nas­sa toukoku­us­sa 2012 Vuo­tien bulevardisointia.

    Hyvin toimi­va liiken­nejär­jestelmä on valmis­tunut 15 vuot­ta sit­ten, tuskin muu­ta­maan kymme­neen vuo­teen edes kuo­let­tanut investointinsa.

  2. Helsin­gin uusi yleiskaa­va: mihin neljän­nesmiljoon­aa uut­ta asukasta. 

    Mitä jos ohjat­taisi­in hei­dät pääasi­as­sa Brys­seli­in, Lon­tooseen ja mui­hin vas­taavi­in kehi­tyskeskuk­si­in? Mik­si hei­dät pitäisi juuri Helsinki­in saa­da? Onko Suomes­sa maaseudul­la liikaa ihmisiä? Vai pitääkö Suomen asukaslukua (epävihreästi) kasvattaa? 🙂

    1. Oletko nyt ikhan oikeasti sitä mieltä, että mei­dän pitäik­si lähet­tää neljän­nesmiljoona hyvin koulutet­tua ihmistä pois tästä maasta?

  3. Juho Laatu: Mitä jos ohjat­taisi­in hei­dät pääasi­as­sa Brys­seli­in, Lon­tooseen ja mui­hin vas­taavi­in kehi­tyskeskuk­si­in? Mik­si hei­dät pitäisi juuri Helsinki­in saa­da? Onko Suomes­sa maaseudul­la liikaa ihmisiä? Vai pitääkö Suomen asukaslukua (epävihreästi) kasvattaa? 

    Jos Suomel­la on tarkoi­tus olla oma pääkaupun­ki eikä sen asi­aa aja mikään Lon­too tai Brys­sel niin Helsin­gin on pysyt­tävä edes jotenkin Pohjois-Euroopan alueen kehi­tyk­sessä mukana. Ja siihen kehi­tyk­seen kuu­luu työvoiman liikku­mi­nen sinne mis­sä on töitä. Ei kaikkia töitä pystytä minne tahansa kor­peen viedä. Tai pitääkö kysyä: Halu­at­teko te lap­siper­hei­den van­hem­mat ja iso­van­hem­mat että jälkikasvunne asuu kaukana ulko­mail­la eivätkä tapaa teitä kuin joulu­na, vai kotoisas­sa Helsingissä?

    Mielestäni tiivistämäl­lä van­ho­ja asuinaluei­ta ja rak­en­ta­mal­la vähän korkeam­malle saadaan tilaa n. 800–900 tuhan­nelle asukkaalle Helsin­gin rajo­jen sisälle. Vrt Tukhol­man kun­nan asukasluku on juuri noin paljon ja maa-alueen pin­ta-ala sama kuin Helsin­gin pl Sipoos­ta liite­tyt alueet.

  4. Kyl­lä tääl­lä niin paljon nur­mikaistalei­ta on tei­den ja talo­jen edessä että on syytäkin tiivistää. Talot katu­i­hin kiin­ni lähiöis­sä ja säästetään Kivi­nokat ja Var­tiosaaret hyv­inä viher­alueina. Tilaa tääl­lä on kyl­lik­si kun ei täytetä koko läänin vihre­itä aluei­ta pien­raken­nuksin. Moot­tori­tien kaistaleet eivät kuu­lu kaupunki­in vaik­ka lokit­ta­jat niin mielel­lään lähikun­nista halu­aisi­vatkin autoil­la nopeasti sujaut­taa ilman jonot­tamista yhdessä het­kessä kaupun­gin sisuksiin.

  5. Edward Man­ning:
    Särelä on vaar­alli­nen, hänel­lä ei ole mitään perspektiiviä.

    Mies ehdot­ti Ks-lau­takun­nas­sa toukoku­us­sa 2012 Vuo­tien bulevardisointia.

    Hyvin toimi­va liiken­nejär­jestelmä on valmis­tunut 15 vuot­ta sit­ten, tuskin muu­ta­maan kymme­neen vuo­teen edes kuo­let­tanut investointinsa.

    Tämän kaupun­gin toim­intanopeudel­la mitään valmista ei seu­raa mis­tään aloit­teesta kymme­neen vuo­teen, eli älä huoli, kyl­lä se siinä kerk­iää ikään­tyä. Ongel­ma on että Vuotie ja metro­ra­ta pin­nas­sa vie liikaa tilaa hyväl­lä paikalla, sut­ta ja sekun­daa se on uusi siinä mis­sä vanhakin.

    Helsingis­sä on ollut tapana ettei tuor­e­i­ta liiken­nesu­un­nit­telu­virheitä kor­ja­ta, ilmeis­es­ti sik­si että siitä tulee tek­i­jöille paha mieli. Eikö voisi ajatel­la niin päin, että tekevälle sat­tuu, ja kuka sitä nyt halu­aisi maanan­taikap­paleitaan jäl­keen jättää?

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Oletko nyt ikhan oikeasti sitä mieltä, että mei­dän pitäik­si lähet­tää neljän­nesmiljoona hyvin koulutet­tua ihmistä pois tästä maasta?

    No en var­maakaan aivan väk­isin lähet­täisi. Enkä vält­tämät­tä lähet­täisi juuri korkeasti koulutet­tu­ja. Muil­lakin on vapaus muuttaa.

    Ensi sijas­sa olen sitä mieltä, että vihreistä syistä väestöä ei pitäisi kas­vat­taa. Jos taas väestön kokon­ais­määrä pysyy ennal­laan, noiden 400000 ihmisen imuroimi­nen muual­ta Suomes­ta ei ole vält­tämät­tä fik­sua sekään. Pelkkä Helsin­gin kasvuhalu ei ole riit­tävä peruste.

    Jos Helsin­gin väk­iluku kas­vaa sik­si, että yksilöt hakeu­tu­vat tai ajau­tu­vat urbaanei­hin keskuk­si­in, noiden yksilöi­den kannal­ta olisi ehkä perustel­tua päästä suo­raan johonkin suurkaupunki­in. Jos linkoamme hei­dät muual­ta Suomes­ta Helsinki­in, he voivat hyvin jatkaa eteenkin päin. Suomen kieli voisi olla yksi syy pysähtyä Helsinki­in, mut­ta ehkä nykyään Euroop­pa on jo mah­dol­lisu­us siinä mis­sä Helsinkikin. Saa­mat­to­muuskin voi jät­tää osan Helsin­gin seudun yliopis­tois­sa korkeasti koulute­tu­ista opiskelu­jen jäl­keen Helsinki­in. Mut­ta se aja­tus ei siis vält­tämät­tä toi­mi, että kaik­ki Suomen korkeasti koulute­tut imuroitaisi­in Helsinki­in, mut­ta he eivät jatkaisi tätä pidemälle.

    En ymmär­rä myöskään tavoitet­ta läh­es tupla­ta Helsin­gin väk­iluku. Tiivistämäl­lä kaupungista tulee rumem­pi ja ruuhkaisem­pi. Vapaasti raken­netavaa joutomaa­ta Helsingis­sä ei enää kovin paljon ole.

    En ymmär­rä sel­l­ais­takaan aja­tus­ta, että korkeasti koulutet­tu (tai vähem­män koulutet­tu) tam­pere­lainen olisi Suomen kannal­ta edullisem­paa sijoit­taa Helsinki­in kuin Tampereelle.

    1. Vaik­ka muut­ta­mi­nen kun­nas­ta oiseen kiel­let­täisi­in, väestön pain­opiste siir­ty­isi voimakkaasti kohti kaupunke­ja. Siel­lä, mis­sä väestön medi­aani-ikä on 60 vuot­ta, väki vähe­nee ihan luon­tais­es­ti. Helsin­gin väestönkasvus­ta taas noin puo­leyt on syn­tyvyy­den ennemmyyttä.

  7. Toi mer­en­täyt­tö on silleen mie­lenki­in­toinen, että sitä jotenkin lähtöko­htais­es­ti pelätään. Vaiku­tusten (vir­tauk­set) mallint­a­mi­nen on kuulem­ma han­kalaa ja epä­var­maa, eli jos­sain määrin lie­nee syytä nou­dat­taa varovaisu­us­pe­ri­aatet­ta, mut­ta siltikin tätäkin voisi minus­ta rohkeam­min tutkia. Muu­tamia puoltavia näköko­htia alla:

    Varsinkin kan­takaupungis­sa ei ole monin paikoin mitään luon­non­ran­taa joka tapauk­ses­sa, ja näin sik­si että ne ran­nat on jo täyt­tö­maa­ta. Kuten van­haa kart­taa kat­so­ma­l­la selviää. Ja toisaal­ta nimeno­maan kan­takaupungis­sa maan arvo on niin suuri, että suh­teel­lisen kalliskin täyt­tö kan­nat­ta­nee. Käytän­nössä, oisko se niin kauhea­ta jos vaik­ka Kata­janok­ka olisi parisa­taa metriä pidempi?

    Toinen Yleiskaavaan liit­tyvä asia on että Helsin­gin puo­lus­tu­voim­il­ta vapau­tu­va saar­ilu­on­to halut­taisi­in parem­min kaupunki­lais­ten ulot­tuville, eli sinne pitäisi päästä jotenkin. Joukkoli­ikenne taas edel­lyt­täisi niitä joukko­ja, ja merellekin suun­taa­va kasvu tuk­isi tätä. Esimerkik­si jos Kru­unuvuoren alue jatkuisi etelään Vasikkasaa­reen lähelle?

  8. Tässä eräänä päivänä uuti­soiti­in, että tääl­lä koil­lis-Helsingis­sä asukaslu­vut väheni­sivät tule­vaisu­udessa? Jos on niin, niin mik­si tuol­lainen pähkäily.

  9. mikko:
    Tässä eräänä päivänä uuti­soiti­in, että tääl­lä koil­lis-Helsingis­sä asukaslu­vut väheni­sivät tule­vaisu­udessa? Jos on niin, niin mik­si tuol­lainen pähkäily.

    Tätä kut­su­taan asum­isväljyy­den kasvuk­si. Eli kun ker­rostalokak­sios­sa asui 70-luvul­la neli­henk­i­nen per­he, niin nyt siinä asuu pariskun­taa ja elin­ta­son edelleen kas­vaes­sa ja asun­tokun­tien pienen­tyessä jatkos­sa sinkku, jol­la on enem­män neliöitä naa­maa kohden, kos­ka use­am­man ihmisen asun­nos­sa ei ole jokaisel­la omaa keit­tiötä, kylp­päriä ja eteistä.. Pih­la­jamäen väk­iluku esimerkik­si on tip­punut kol­man­nek­seen viimeisin kah­denkymme­nen vuo­den aikana. Tosin, Kan­takaupun­gin osalta ja muutenkin asum­isväljyy­den kasvu on pienen­tynyt ja jopa pysähtynyt, saas nähdä miten kehittyy.

    Ongel­ma tämä on mm. sik­si että muut­to­tap­pi­opaikkakun­nil­la tup­paa men­emään huonos­ti. Esimerkik­si jos bus­sista häviää joka kol­mas matkus­ta­ja, niin koh­ta sitä bus­sil­in­jaa ei ole.

  10. R.Silfverberg: Jos Suomel­la on tarkoi­tus olla oma pääkaupun­ki eikä sen asi­aa aja mikään Lon­too tai Brys­sel niin Helsin­gin on pysyt­tävä edes jotenkin Pohjois-Euroopan alueen kehi­tyk­sessä mukana. 

    Viidennes kansas­ta asuu jo pääkaupungis­sa. Pitäisikö keskit­tää lisää? Voi men­nä jo vähän yksipuolisek­si, ja jar­rut­taa kehi­tys­tä sitä kautta.

    Mik­si Helsin­gin kasvu on vält­tämätön­tä, eikä esimerkik­si metropolin kasvu riitä?

    Entä tuleeko Tam­pere putoa­maan kehi­tyk­sen rat­tail­ta? En usko.

    Pääkaupun­ki Suomel­la on joka tapauk­ses­sa, eikä sen tarvitse olla mikään mam­mut­ti. (tarkoitit ehkä että maan suurim­man kaupun­gin pitäisi olla mam­mut­ti, mut­ta en pidä tätäkään tarpeellisena)

    Ei väkimäärän lisäämi­nen vält­tämät­tä paran­taisi Helsin­gin kil­pailukykyä. Tiivistämi­nen vähen­tänee kaupun­gin viihtyvyyt­tä. Viihtyvyy­den paran­t­a­mi­nen voisi sen sijaan paran­taa kaupun­gin sta­tus­ta enem­män. Jopa luk­susasukkaisi­in sat­saami­nen voisi olla talouskil­pai­lu­mielessä yksi mah­dolli­nen strate­gia (en kan­na­ta eri­tyis­es­ti tätäkään).

    Jos usko­taan Helsin­gin seudun (eniten kai Espoon) nyky­istäkin enem­män keskit­tymistä vaa­ti­vaan piilaakosoke­hi­tyk­seen, se ei kai vaa­di suuria asukas­määriä, vaan enem­mänkin panos­tus­ta yliopistoihin.

    Ja siihen kehi­tyk­seen kuu­luu työvoiman liikku­mi­nen sinne mis­sä on töitä. Ei kaikkia töitä pystytä minne tahansa kor­peen viedä. 

    Mitä työtä ei pystytä viemään Tam­pereelle, mut­ta Helsinki­in pystytään?

    Tai pitääkö kysyä: Halu­at­teko te lap­siper­hei­den van­hem­mat ja iso­van­hem­mat että jälkikasvunne asuu kaukana ulko­mail­la eivätkä tapaa teitä kuin joulu­na, vai kotoisas­sa Helsingissä? 

    Eivät var­maankaan pitäisi. Vas­tus­tanevat astet­ta lievem­min myös jälkikasvun siir­tymistä Helsinki­in. Tältä kannal­ta kotikaupun­ki olisi kai paras, eikä väestön­si­ir­to­ja todel­lakaan kaivata.

    Mielestäni­ti­ivistämäl­lä van­ho­ja asuinaluei­ta ja rak­en­ta­mal­la vähän korkeam­malle saadaan tilaa n. 800–900 tuhan­nelle asukkaalle Helsin­gin rajo­jen sisälle. Vrt Tukhol­man kun­nan asukasluku on juuri noin paljon ja maa-alueen pin­ta-ala sama kuin Helsin­gin pl Sipoos­ta liite­tyt alueet.

    Saadaan kyl­lä mah­dutet­tua lisää asukkai­ta, mut­ta han­ke ei vält­tämät­tä paran­na Helsinkiä.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaikkien van­ho­jen asuinaluei­den asukasluku kään­tyy lasku­un, ellei raken­neta lisää. Lapset muut­ta­vat pois kodeistan. 

    Eikö tuo ole hyvä? Parhaim­mil­laan yksi lap­sista perii van­han asun­non, ja jopa laa­jen­taa naa­puri­a­sun­toon. Suuret asun­not ja alhaisem­pi väen­ti­heys ker­too siis vaurastumisesta.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Vaik­ka muut­ta­mi­nen kun­nas­ta oiseen kiel­let­täisi­in, väestön pain­opiste siir­ty­isi voimakkaasti kohti kaupunke­ja. Siel­lä, mis­sä väestön medi­aani-ikä on 60 vuot­ta, väki vähe­nee ihan luon­tais­es­ti. Helsin­gin väestönkasvus­ta taas noin puo­leyt on syn­tyvyy­den ennemmyyttä.

    Tuol­la poli­ti­ikalla kieltäisit var­maankin myös opiske­li­joiden siir­tymisen (tai jäämisen) yliopistopaikkakun­nille. Näin ikärakenne säi­ly­isi tas­apain­oise­na kaut­ta maan. 😉

    1. Tuol­la poli­ti­ikalla kieltäisit var­maankin myös opiske­li­joiden siir­tymisen (tai jäämisen) yliopistopaikkakun­nille. Näin ikärakenne säi­ly­isi tas­apain­oise­na kaut­ta maan

      Ei säi­ly­isi.

  13. Isos­sa kuvas­sa tun­tu­isi perustel­lul­ta, että jo raken­net­tua osaa kaupungista tiivis­tet­täisi­in paikoitellen siten, että tähdät­täisi­in eheisi­in kokon­aisuuk­si­in, jot­ka toimi­si­vat luon­tev­asti myös jalankulk­i­jan ja pyöräil­i­jän näkövinkkelistä. 

    Moot­toritei­den bule­vardis­oin­ti tun­tuu hyvältä ratkaisul­ta. Tieli­ikenne sitoo taval­la tai toisel­la noin neljän­nek­sen kaupun­gin maa-alas­ta. Nuoret han­kki­vat kuitenkin ajoko­rt­te­ja selvästi vähem­män kuin ennen. Tämä ker­too jotakin tulos­sa ole­van muu­tok­sen suun­nas­ta. Pikaraiti­oti­et voisi­vat olla toimi­va liiken­nejär­jeste­ly uud­is­tu­vas­sa Helsingissä.

    Keskeistä on myös tur­va­ta riit­tävät viher- ja virk­istysalueet, jot­ta Helsin­ki on jatkos­sakin asukkaille hyvä paik­ka elää.

  14. Juho Laatu, käytit sano­ja kuten lähet­tää, kas­vat­taa, lin­go­ta, tavoite, sijoit­taa. Mut­ta ei tässä maas­sa ihmisiä lähetetä eikä lin­go­ta eikä sijoite­ta asumaan vas­toin tah­toaan. Jos jotain, niin Helsin­ki on oikein yrit­tänyt hidas­taa kasvuaan (rak­en­ta­mal­la alle 5000 uut­ta asun­toa vuodessa), ja sil­loin kun Kepu on hal­li­tuk­ses­sa, kaiken­laisel­la muul­lakin alue­poli­ti­ikalla on yritet­ty hillitä ihmis­ten muut­toli­iket­tä suuri­in kaupunkeihin.

    Mut­ta jostain syys­tä ympäri muu­ta Euroop­paakin asoiden luon­nolli­nen kehi­tys vaikut­taa ole­van, että suurin osa ihmi­sistä halu­aa muut­taa suuri­in kaupunkeihin.

    Ja tätä muut­toli­iket­tä sekä Helsin­ki että Kepu ovat jo monin tavoin yrit­täneet kampit­taa, ei vain ole aut­tanut. Että ehkä parem­pi olisi että kaikkille jot­ka Helsinki­in halu­a­vat Suomes­sa muut­taa, annet­taisi­in mah­dol­lisu­us ja raken­net­taisi­in lisää asun­to­ja heille tänne.

  15. Minus­ta voitaisi­in aloit­taa jyräämäl­lä Käpylän puu­taloalue maan tasalle ja rak­en­ta­mal­la sinne 10-ker­roksisia betoniker­rostalo­ja. Käpylässä on mielestäni liian väljää asum­ista, eli siel­lä on tiivistämisen varaa. Lisäk­si alue on muutenkin armot­toman van­hanaikainen, ei sovi Helsinki­in, jon­ka pitää olla urbaani euroop­palaiskaupun­ki. Eikö? 🙂

  16. Sam­po Smolan­der:
    Juho Laatu, käytit sano­ja kuten lähet­tää, kas­vat­taa, lin­go­ta, tavoite, sijoit­taa. Mut­ta ei tässä maas­sa ihmisiä lähetetä eikä lin­go­ta eikä sijoite­ta asumaan vas­toin tahtoaan. 

    Syitä on monia. Luulen että aika moni on tul­lut Helsinki­in työn perässä. Mon­et näistä oli­si­vat var­maankin otta­neet saman työ­paikan kotiseudul­taankin. Pääkaupun­ki vetää asukkai­ta aivan var­masti sik­si, että se tar­joaa hyviä hallintovirko­ja, yksi­ty­is­ten fir­mo­jen pääkont­tor­e­i­ta, yliopis­to­ja, parhaat lob­baus­mah­dol­lisu­udet oman uran ja bis­nek­senkin kannal­ta jne. Tämä ei kuitenkaan tarkoi­ta, että maan kannal­ta olisi edullista asut­taa kaik­ki maan asukkaat sen pääkaupunkiin.

    Jos jotain, niin Helsin­ki on oikein yrit­tänyt hidas­taa kasvuaan (rak­en­ta­mal­la alle 5000 uut­ta asun­toa vuodessa), ja sil­loin kun Kepu on hal­li­tuk­ses­sa, kaiken­laisel­la muul­lakin alue­poli­ti­ikalla on yritet­ty hillitä ihmis­ten muut­toli­iket­tä suuri­in kaupunkeihin. 

    Turha vetää köyt­tä siitä, kumpi hyö­tyy enem­män val­tion toimista, Helsin­ki vai muu Suo­mi. Tai että eri hal­li­tuk­sen vuorotellen vetävät koti­in päin, joko Helsinki­in tai muualle Suomeen. Järkeväm­pää olisi sopia jokin sopi­va keskit­tymisen aste, ja ohja­ta sit­ten kehi­tys­tä noille linjoille.

    Mut­ta jostain syys­tä ympäri muu­ta Euroop­paakin asoiden luon­nolli­nen kehi­tys vaikut­taa ole­van, että suurin osa ihmi­sistä halu­aa muut­taa suuri­in kaupunkeihin.

    Kysypä hämeen­lin­nalaisil­ta, sipoolaisil­ta tai enontekiöläisiltä.

    Ja tätä muut­toli­iket­tä sekä Helsin­ki että Kepu ovat jo monin tavoin yrit­täneet kampit­taa, ei vain ole aut­tanut. Että ehkä parem­pi olisi että kaikkille jot­ka Helsinki­in halu­a­vat Suomes­sa muut­taa, annet­taisi­in mah­dol­lisu­us ja raken­net­taisi­in lisää asun­to­ja heille tänne.

    Helsin­ki ei tun­nu kampit­ta­van, vaan hamua­van 400000 asukas­ta lisää. Asun­topoli­ti­ik­ka on ollut teho­ton­ta, mut­ta tavoite­su­un­ta taitaa olla selvä.

    Kaikil­la halukkail­la on mah­dol­lisu­us muut­ta Helsinki­in. Asun­to­jen muu­ta maa­ta korkeampi hin­tata­so ei todista sitä, että halu­aisi­vat (vaik­ka OS näyt­tääkin pitävän tätä todis­tet­tuna). Hin­nat oli­si­vat Helsingis­sä korkeam­mat vielä siinäkin vai­heessa, kun 99% suo­ma­lai­sista olisi taval­la tai toisel­la saatu Helsinki­in. Tuskin kaik­ki kuitenkaan pitäi­sivät tuo­ta kehi­tys­tä kannal­taan toiv­ot­ta­vana. Saman ver­ran Tam­pereelta ja Hämeen­lin­nas­ta ehkä halu­taan Helsinki­in, kuin Helsingistä Tukhol­maan tai Brysseliin.

  17. Viher­alueisi­in ei juus­to­höylää. Mielum­min tuho­taan yksi viher­alue täysin ja vaal­i­taan niitä loppuja.

    Tal­in Golfin alue pitää saa­da rakennuskäyttöön.

  18. Tässä vies­ti­ni kaikille tiivistäjille:

    Uuden asuin­rak­en­tamisen sijoit­tamisen neljä vai­h­toe­htoa ns. Särelän lis­tan mukaan ovat täyn­nä tapausko­htaisia haittoja/ongelmia kaupunkilaisille.

    1) Ote­taan alue liiken­neväyliltä bule­vardis­oimal­la moot­tori­ti­et Kehä I:n sisäpuolella:
    — Minkälainen melu- ja pien­hiukkasym­päristö on tuo raken­nusten väli­in jäävä katukuilu? Halu­aako sel­l­aisen var­rel­la kukaan asua? 

    2) Tiivis­tetään ole­mas­sa ole­via asuinalueita
    — tästä seu­raa hel­posti ole­mas­sa ole­vien asuinaluei­den viihty­isyy­den katoami­nen; kivat omakoti­talot puu­tarhoi­neen hävitetään ja tilalle saadaan muu­ta­man per­heen talo, seu­rauk­se­na puu­tarhan kor­vau­tu­mi­nen parkkialueel­la (näitä on nähty riit­tävästi, ikävä kyl­lä!); jos taas kaupunki­maisem­man alueen raken­nusko­rkeuk­sia kas­vate­taan entis­es­tään, tulee alem­pi­en ker­rosten asun­toi­hin entistä vähem­män val­oa ja katukuilut syvenevät; lisäk­si on vaarana ole­mas­saole­vien asukkaiden kannal­ta tärkei­den lähilu­on­toaluei­den hävi­tys (kuten kohdas­sa no. 4)

    3) Täytetään merta
    — Tämä on se vihovi­imeisin, kirot­tu vai­h­toe­hto, ainakin jos on kyse alueesta, jos­sa mer­en­täyt­tö olisi tulos­sa paikkaan, jos­sa se sijoit­tuu luon­non­maise­mataus­tan viereen, tai sitä vas­ten; nykyiset raken­nus­nor­mit edel­lyt­tävät huo­mat­ta­van korkeaa perus­tus­ta (luokkaa 3–4 metriä meren pin­nas­ta); tämä aikaan­saisi ker­takaikkisen karmean kon­trastin monin paikoin kau­ni­ille, mata­lalle luon­non­ran­nalle, tai merimaisemalle.
    — Eikö vihreil­lä ole lainkaan silmää Helsin­gin mer­ilu­on­non tai maise­man kauneudelle paikois­sa, joi­hin on mah­dol­lista saa­pua jalan, pyöräl­lä tai julk­isil­la kulkuneu­voil­la, ja ymmär­rystä siitä, miten hel­posti täämä ain­ut­laa­tu­inen rikkaus voidaan mer­en­täytöil­lä ja rak­en­tamisel­la pilata?
    (eikö Ander­s­enin tari­na kul­ta­mu­nia muni­vas­ta han­hes­ta ole vihreille tuttu?).
    — Pitäisikö julkiset mer­i­maise­mat peit­tää ja yksi­ty­istää vain har­vo­jen ilok­si? Mis­tä kaupun­ki kuvit­telee löytävän­sä mak­sukyky­istä väestöä lukuisi­in rantavi­ivalle kaavailemi­in­sa ökya­sun­toi­hin? Eikö olisi parem­pi säästää ran­nat ja sijoit­taa uudet asun­not kauem­mas rantavi­ivas­ta ja samal­la luon­nol­lisel­la taval­la korkeam­malle, jol­loin meren­pin­nan nousukaan ei niitä samal­la tavoin uhkaisi?
    — Upeat ranta-alueemme pitäisi kaik­ki rauhoit­taa mer­en­täytöiltä ja rak­en­tamiselta. Helsin­gin paras piirre on se, että ain­ut­laa­tu­isille ran­noillemme ei ole kovinkaan pitkä mat­ka juuri mistään.

    4) Naker­re­taan viheralueita
    — Tämä vai­h­toe­hto on yhtä “syvältä” kuin koh­dat 2–3; halu­a­vatko vihreät, tai kukaan muukaan että ihmis­ten luon­to­suhde katkeaa; lähilu­on­to, se, joka on kodin lähel­lä, on tärkeämpi asia kuin lisäa­su­tus; miet­tikääpä las­ten, eläkeläis­ten ja van­hus­ten sekä työssä raatavien mah­dol­lisuuk­sia naut­tia kaupunkimme lähilu­on­nos­ta; kyl­lä sen pitäisi olla kaikil­la jokapäiväi­nen oikeus! 

    Olen asunut Helsingis­sä paikois­sa, jos­sa ikku­nas­tani ei näkynyt juuri muu­ta kuin vastapäi­nen talo. Olen myös asunut paikois­sa (ja asun edelleen), jois­sa ikku­nas­ta näkyy puitakin. Jälkim­mäi­nen vai­h­toe­hto voit­taa edel­lisen ylivoimais­es­ti. Aina olen tähän asti voin­ut kävel­lä lähilu­on­non piiri­in. Vaik­ka moni Helsin­gin puis­to onkin varsin kau­nis, eivät puis­tomme voi koskaan kor­va­ta upeaa lähilu­on­toa luon­to­suh­teemme ylläpitäjänä tai lähilu­on­non suo­maa virk­istyk­sen mit­taa­mat­toman suur­ta arvoa kaupunki­laisille! Min­ua häm­mästyt­tää suuresti, eivätkö vihreät tiivistäjät todel­lakaan ymmär­rä, mitä lähilu­on­to merk­it­see useim­mille kaupunkilaisille?

    1. 1) Ote­taan alue liiken­neväyliltä bule­vardis­oimal­la moot­tori­ti­et Kehä I:n sisäpuolella:
      — Minkälainen melu- ja pien­hiukkasym­päristö on tuo raken­nusten väli­in jäävä katukuilu? Halu­aako sel­l­aisen var­rel­la kukaan asua? 

      Man­ner­heim­intie

      3) Täytetään merta
      — Tämä on se vihovi­imeisin, kirot­tu vai­h­toe­hto, ainakin jos on kyse alueesta, jos­sa mer­en­täyt­tö olisi tulos­sa paikkaan, jos­sa se sijoit­tuu luon­non­maise­mataus­tan viereen, tai sitä vas­ten; nykyiset raken­nus­nor­mit edel­lyt­tävät huo­mat­ta­van korkeaa perus­tus­ta (luokkaa 3–4 metriä meren pinnasta);

      Klu­u­vin­lahti (Ulot­tui Espalle saak­ka) Hakaniemen tori (Siinä Hakaniemen ja Sil­tasaren välis­sä, Kata­janok­ka, Jätkäsaari, Som­pasaari Her­ne­saari jne. 

      Mikä on sin­un vaihtoehtosi?

  19. Oikeis­tode­mari:
    Minus­ta voitaisi­in aloit­taa jyräämäl­lä Käpylän puu­taloalue maan tasalle ja rak­en­ta­mal­la sinne 10-ker­roksisia betoniker­rostalo­ja. Käpylässä on mielestäni liian väljää asum­ista, eli siel­lä on tiivistämisen varaa. Lisäk­si alue on muutenkin armot­toman van­hanaikainen, ei sovi Helsinki­in, jon­ka pitää olla urbaani euroop­palaiskaupun­ki. Eikö? 

    Täysin samaa mieltä. Alue sitä­pait­si on aivan liian elit­isi­nen, kuten Kumpulankin

  20. Juho Laatu kirjoitti:
    “Luulen että aika moni on tul­lut Helsinki­in työn perässä. Mon­et näistä oli­si­vat var­maankin otta­neet saman työ­paikan kotiseudultaankin.”

    Suomes­sa saa vali­ta asuin­paikkansa, mut­ta myös fir­mat saa­vat itse vali­ta sijaintin­sa. Jostain syys­tä ne mon­esti halu­a­vat sijai­ta suuris­sa kaupungeis­sa. Ei niitä tänne pakote­ta, emme elä suunnitelmataloudessa.

    Päin­vas­toin, suurem­pi­en kaupunkien ulkop­uolel­la eikö houkutel­la bis­nek­siä kaiken­laisil­la investoin­ti­tu­il­la ja puoli-ilmaisil­la toim­i­tiloil­la? Eikä silti tun­nu auttavan.

  21. ‘Suuret asun­not ja alhaisem­pi väen­ti­heys ker­too siis vauras­tu­mis­es­ta.’ (J Laatu)
    Loogis­es­ti ihan sama kos­kee niitä haja-asu­tusaluei­ta, joiden var­al­lisu­us siis kas­vaa kohis­ten sitä mukaa kun väki vähenee.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaikkien van­ho­jen asuinaluei­den asukasluku kään­tyy lasku­un, ellei raken­neta lisää. Lapset muut­ta­vat pois kodeistan.

    Tilapäistä, jonkun ajan kulut­tua van­hat ovat kuolleet ja tilalle tulee taas lapsiperheitä

  23. Neljän­nesmiljoo­nan suu­ruisen ihmisjoukon asut­ta­mi­nen ei oikeasti ole ongel­ma. Maa­ta riit­tää. Meitä on näin isos­sa maas­sa yhden suurkaupun­gin ver­ran ihmisiä.

    Väk­isin tekemäl­lä saadaan tehtyä ongelmia.

  24. Sam­po Smolan­der:
    Juho Laatu kirjoitti:
    “Luulen että aika moni on tul­lut Helsinki­in työn perässä. Mon­et näistä oli­si­vat var­maankin otta­neet saman työ­paikan kotiseudultaankin.”

    Suomes­sa saa vali­ta asuin­paikkansa, mut­ta myös fir­mat saa­vat itse vali­ta sijaintin­sa. Jostain syys­tä ne mon­esti halu­a­vat sijai­ta suuris­sa kaupungeis­sa. Ei niitä tänne pakote­ta, emme elä suunnitelmataloudessa.

    Päin­vas­toin, suurem­pi­en kaupunkien ulkop­uolel­la eikö houkutel­la bis­nek­siä kaiken­laisil­la investoin­ti­tu­il­la ja puoli-ilmaisil­la toim­i­tiloil­la? Eikä silti tun­nu auttavan.

    Mitä tuo todis­taa? Sitäkö, että kaik­ki suo­ma­laiset halu­a­vat Helsinki­in? Jos niin, niin kaipa työläiset aikanaan kovasti halu­si­vat suurten tehtaiden asun­toloi­hin asumaan, kun niihin niin paljon keskit­tyivät. Keskit­tymistä tapah­tuu myös sik­si, että suurin tapaa voit­taa kil­van. Ja sik­si, että suurim­mas­sa keskuk­ses­sa on pelureille suurim­mat pelimerk­it. Ei ole mitään takui­ta, että nämä voimat toimi­si­vat aina kansalais­ten eduksi.

  25. Osmo Soin­in­vaara: Man­ner­heim­intie

    Klu­u­vin­lahti (Ulot­tui Espalle saak­ka) Hakaniemen tori (Siinä Hakaniemen ja Sil­tasaren välis­sä, Kata­janok­ka, Jätkäsaari, Som­pasaari Her­ne­saari jne. 

    Mikä on sin­un vaihtoehtosi?

    Esit­täisin näin aivan ten­tati­ivise­na kysymyk­senä, että miten olisi Kehä I:en ja Kehä III:en väli­nen alue. Jopa Kehä I:n eteläpuolel­la on kovin ei-kaupunki­maisia aluei­ta. En toki tarkoi­ta viher­aluei­den hävittämistä.

  26. Juho Laatu: Viidennes kansas­ta asuu jo pääkaupungis­sa. Pitäisikö keskit­tää lisää? Voi men­nä jo vähän yksipuolisek­si, ja jar­rut­taa kehi­tys­tä sitä kautta.

    Mik­si Helsin­gin kasvu on vält­tämätön­tä, eikä esimerkik­si metropolin kasvu riitä?

    Entä tuleeko Tam­pere putoa­maan kehi­tyk­sen rat­tail­ta? En usko.

    Pääkaupun­ki Suomel­la on joka tapauk­ses­sa, eikä sen tarvitse olla mikään mam­mut­ti. (tarkoitit ehkä että maan suurim­man kaupun­gin pitäisi olla mam­mut­ti, mut­ta en pidä tätäkään tarpeellisena)

    Ei väkimäärän lisäämi­nen vält­tämät­tä paran­taisi Helsin­gin kil­pailukykyä. Tiivistämi­nen vähen­tänee kaupun­gin viihtyvyyt­tä. Viihtyvyy­den paran­t­a­mi­nen voisi sen sijaan paran­taa kaupun­gin sta­tus­ta enem­män. Jopa luk­susasukkaisi­in sat­saami­nen voisi olla talouskil­pai­lu­mielessä yksi mah­dolli­nen strate­gia (en kan­na­ta eri­tyis­es­ti tätäkään).

    Pie­nille kehit­tyneille maille on omi­naista että sen pää- tai suurim­mat kaupun­git ovat iso­ja. Irlanis­sa asuu pääkaupunkialueel­la n puo­let väestöstä, Tan­skas­sa n kol­manes. Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa neljännes mut­ta meil­lä viidennes. 

    Mielestäni viihty­isim­mät kaupun­git jot­ka tiedän ovat n 1 miljoo­nan (metrop­o­lisalue ml 2–3 miljoo­nan) asukkaan kokoisia. Sel­l­a­sisia kuten Tukhol­ma, Kööpen­ham­i­na, Ams­ter­dam, Wien, Pra­ha jne. Helsin­ki on tup­pukylä niihin ver­rat­tuna eikä sil­lä ole mitään muu­ta viihtyvyysar­voa kuin että asi­at toimi­vat tääl­lä pohjo­is­maisel­la tehokku­udel­la, mut­ta tyl­sä kaupun­ki tämä on. On tot­ta että osa helsinkiläistä arvosta­vat omako­ti­a­sum­ista johon kuu­luu iso piha ja isot ulkoilu­alueet ja mer­ta, mut­ta niin arvostaa osa tukhol­malai­sis­takin. Se siis on mah­dol­lista molem­mis­sa kaupungeis­sa eli en ymm­mär­rä mik­si Helsin­gin pitää olla niin pieni ja vaa­ti­ma­ton joka asi­as­sa. Myös sel­l­aiset joil­la on varaa elää luk­suselämää arvosta­vat sitä että että ei tarvitse aina matkus­taa lentokoneel­la päästääk­seen maail­man­lu­okan tapah­tu­mien ja nähtävyyk­sien äärelle. Esim Stephen Elop ei tuonut per­het­tään Suomeen asumaan ollenkaan kos­ka tääl­lä ei ollut mitään. Ja se selit­tää aika paljon sen mil­laiset halut sen kali­iberin tapeil­la on sitoutua Suomeen ja edis­tää täkäläistä elinkeino-elämää. Suo­mi on ja pysyy banaani­val­tiona jos tääl­lä ei ole mitään muu­ta tar­jo­ta kuin “luon­toa” ja itäsak­salaistyylistä viihdet­tä, joka tyyp­il­lisim­mil­lään tarkoit­taa ostok­sil­la käymistä hypermarketeissa.

  27. R.Silfverberg: Pie­nille kehit­tyneille maille on omi­naista että sen pää- tai suurim­mat kaupun­git ovat iso­ja. Irlanis­sa asuu pääkaupunkialueel­la n puo­let väestöstä, Tan­skas­sa n kol­manes. Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa neljännes mut­ta meil­lä viidennes. 

    Ok, mielipi­de sal­lit­ta­neen. Ole­tan että tähtäät karkeasti puoleen Suomen väestöstä, mut­ta pääkaupunkiseudulle — ei vält­tämät­tä Helsinkiä tiivistämään. En pidä tätä edel­ly­tyk­senä maan “kehit­tyneisyy­delle”.

    Mielestäni viihty­isim­mät kaupun­git jot­ka tiedän ovat n 1 miljoo­nan (metrop­o­lisalue ml 2–3 miljoo­nan) asukkaan kokoisia. Sel­l­a­sisia kuten Tukhol­ma, Kööpen­ham­i­na, Ams­ter­dam, Wien, Pra­ha jne. Helsin­ki on tup­pukylä niihin ver­rat­tuna eikä sil­lä ole mitään muu­ta viihtyvyysar­voa kuin että asi­at toimi­vat tääl­lä pohjo­is­maisel­la tehokku­udel­la, mut­ta tyl­sä kaupun­ki tämä on.

    Ok, sopii yhteen ole­tuk­seni kanssa, että olet helsinkiläi­nen, joka halu­aa kaupunk­in­sa kas­va­van nyky­istä kokoaan suuremmaksi.

    On tot­ta että osa helsinkiläistäar­vosta­vat omako­ti­a­sum­ista johon kuu­luu iso piha ja isot ulkoilu­alueet ja mer­ta, mut­ta niin arvostaa osa tukholmalaisistakin.

    Keskimääräiseen suo­ma­laiseen ver­rat­tuna helsinkiläiset ovat tietenkin niitä, jot­ka arvosta­vat enem­män tiivi­itä kan­takaupunki­maisia ker­rostaloaluei­ta. Tietenkin vihreää ja vet­täkin, mut­ta kai vähem­män kuin muut suomalaiset.

    Se siis on mah­dol­lista molem­mis­sa kaupungeis­sa eli en ymm­mär­rä mik­si Helsin­gin pitää olla niin pieni ja vaa­ti­ma­ton­jo­ka asiassa.

    Helsin­gin tulisi olla itses­tään ylpeä ja sopi­van kokoinen. Sopi­va koko voi olla hie­man nyky­istä suurem­pi tai pienem­pi, mut­ta maan kannal­ta ei niin iso, että yksi kaupun­ki kui­h­dut­taisi muut, ja hävit­täisi näin maa­ta rikas­tut­ta­van monimuotoisuuden.

    Pitää myös oppia ole­maan tyy­tyväi­nen omaan kokoon­sa. Kaikkien hinku mui­ta isom­mak­si ei ole ter­vet­tä, eikä lop­ullista onnel­lisu­ut­ta tuo­va tyyli (vaik­ka het­kelli­nen kasvu tun­tuukin kasvuhalui­sista eteen­päin menol­ta). Jokainen Suomen kun­ta pyrkii kas­va­maan juuri hie­man isom­man naa­purin­sa ja kil­pail­i­jansa kokoisek­si, mut­ta emme kai halua, että niiden kaikkien kohdal­la tämä tavoite täyt­tyy. Val­i­tan, mut­ta tämä kos­kee Helsinkiäkin. “Helsin­ki Tukhol­mak­si ja Tam­pere Helsingik­si” on luon­te­va, mut­ta huono tavoite.

    Blo­gia­r­tikke­lin käsit­telemää yksioikoista tiivistämistä pidän huonona läh­estymistapana (täl­laista Helsin­gin pilaamista tässä lähdin krit­soimaan). Uskon sen lähtevän enem­män val­lan­halus­ta ja mah­tavu­u­den tavoit­telus­ta, kuin järkevästä koko pääkaupunkiseudun kehit­tämis­es­tä. Tiivistämisessä voi olla järkeä entisil­lä sata­ma-alueil­la ja moot­tori­tien reunoil­la, mut­ta mielestäni ei juurikaan valmi­ik­si raken­ne­tu­il­la ja nykyisel­lään arvoste­tu­il­la alueil­la. Suomes­sa on pilat­tu täl­lä poli­ti­ikalla monia kaupunke­ja ja aluei­ta. Parem­pi lait­taa hie­man suit­sia ahneudelle.

    Myös sel­l­aiset joil­la on varaa elää luk­suselämää arvosta­vat sitä ettäet­tä ei tarvitse aina matkus­taa lentokoneel­la päästääk­seen maail­man­lu­okan tapah­tu­mien ja nähtävyyk­sien äärelle.

    Viidelle miljoon­alle viiden miljoo­nan palve­lut. Helsingis­sä on jo oop­pera ja mon­ta muu­ta laitos­ta, jot­ka palvel­e­vat Suomen kaikkia viit­tä miljoon­aa asukas­ta. Helsinkiläiset saa­vat naut­tia näistä keskite­ty­istä laitok­sista jo koko Suomen edestä. Ei Suomen väk­ilu­vun kas­vat­ta­mi­nen täl­lä veruk­keel­la ole oikein perustel­tua. Jos halu­taan lisää kult­tuuria, panos­te­taan siihen, mut­ta ei koko maan väkimäärää kasvattamalla.

    Esim Stephen Elop ei tuonut per­het­tään Suomeen asumaan ollenkaan kos­ka tääl­lä ei ollut mitään.

    Nyt joudun suosit­tele­maan ter­api­aa ;-). Suomes­sa on pie­nil­läkin paikkakun­nil­la paljon ihmisiä, jot­ka koke­vat elämän­sä ole­van tyy­dyt­tävää tai jopa yltäkyl­läistä. Ei Suomen ja Helsin­gin tarvitse jokaistaa maail­man kansalaista miel­lyt­tää yli hei­dän oman kotiseutunsa.

    Ja se selit­tää aika paljon sen mil­laiset halut sen kali­iberin tapeil­la on sitoutua Suomeen ja edis­tää täkäläistä elinkeino-elämää. Suo­mi on ja pysyy banaani­val­tiona jos tääl­lä ei ole mitään muu­ta tar­jo­ta kuin “luon­toa” ja itäsak­salaistyylistä viihdet­tä, joka tyyp­il­lisim­mil­lään tarkoit­taa ostok­sil­la käymistä hypermarketeissa.

    No mitä tänne pitäisi saa­da luon­non sijaan? Mikä on Suomen ja Helsin­gin tavoiteti­la? Pitäisikö Helsin­gin kas­vaa Lon­too­ta suurem­mak­si ja merkit­täväm­mäk­si niin, että kaik­ki maail­man pankki­ir­it muut­taisi­vat Helsinki­in (ei sen itsen­sä eikä Suomen luon­non vuok­si, vaan vain sik­si, että rahat pyörivät helsingis­sä)? Minus­ta Suo­mi voisi kehit­tää omia vahvuuk­si­aan. Niihin ei kuu­lu maail­man suurim­pana kaupunk­i­na olem­i­nen. Turha tavoitel­la kuu­ta taivaal­ta. Onni on lähempänä kuin kuvitteletkaan.

  28. R.Silfverbergja edis­tää täkäläistä elinkeino-elämää. Suo­mi on ja pysyy banaani­val­tiona jos tääl­lä ei ole mitään muu­ta tar­jo­ta kuin “luon­toa” ja itäsak­salaistyylistä viihdet­tä, joka tyyp­il­lisim­mil­lään tarkoit­taa ostok­sil­la käymistä hypermarketeissa. 

    Tarkoi­tatko jotakin tällaista:

    http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/kansa_jonotti_uuteen_kauppakeskukseen/

    Jonos­ta vain puut­tui­v­at se poten­ti­aa­li­nen osu­us neljän­nesmiljoonas­ta. Mut­ta asia kor­jaan­tuu. Tuo­tapikaa. Ämpäri­tar­jouk­sien perässä kul­kee kyl­lä koko Suo­mi. Ei sillä.

    Jos kut­su­taan sitä “jaloudek­si” niin on tot­ta, että run­saslukuises­sa väestössä se kiin­nos­tus “jaloud­es­ta” tulee helpom­min näkyväk­si ja saa ilmi­a­sun. Se on harmil­lista, että jonkin ver­ran on riv­ien välistä luet­tavis­sa mielip­iteitä, että sitä ei tästä syys­tä olisi lainkaan pikkukaupungeis­sa eikä maaseudul­la. Kos­ka se ei kiru näkyvänä, main­os­tet­tuna, brändät­tynä. Sum­ma sum­marum: en ole lainkaan vaku­ut­tunut, että nuo neljän­nesmiljoon­aa ovat vas­taus kaipu­useesi. Siis.

  29. Mä tun­nus­tan että edelli­nen kir­joituk­senoi sisäl­si väritet­tyjä mielip­iteitä suurkaupunki­a­sumisen ja sen tar­joamien kult­tuurimah­dol­lisuuk­sien puoles­ta mut­ta ne argu­men­tit joil­la peräänku­u­lutin ovat ikävää tot­ta: Tänne ei halua muut­taa kukaan suuren maail­man talous‑, tiede- tai taiteen guru jos ihmiset tääl­lä ovat kiin­nos­tuneet vain hyper­mar­ket­tien tar­jouk­sista ja siitä että pääsee koiraa pis­sat­ta­maan keskus­puis­toon. Ei tänne syn­ny mitään uusia nokioi­ta kos­ka ei halu­ta niiden syntyvän.

  30. R.Silfverberg:
    Mä tun­nus­tan että edelli­nen kir­joituk­senoi sisäl­si väritet­tyjä mielip­iteitä suurkaupunki­a­sumisen ja sen tar­joamien kult­tuurimah­dol­lisuuk­sien puolesta­mut­ta ne argu­men­tit joil­la peräänku­u­lutin ovat ikävää tot­ta: Tänne ei halua muut­taa kukaan suuren maail­man talous‑, tiede- tai taiteen guru jos ihmiset tääl­lä ovat kiin­nos­tuneet vain hyper­mar­ket­tien tar­jouk­sista ja siitä että pääsee koiraa pis­sat­ta­maan keskus­puis­toon. Ei tänne syn­ny mitään uusia nokioi­ta kos­ka ei halu­ta niiden syntyvän. 

    Min­un huoleni nousee lähin­nä siitä, että val­takun­nan­poli­ti­ik­ka alkaa vääristyä ja hakee legit­imi­teet­tiä ole­tuk­sel­la, että urbaani ympäristö “de fac­to” vas­taa parhait­en Maslowin tarve­hier­arki­aan. Ja varsinkin sen ylem­mille tasoille. Ikäänkuin yhteenkokoon­tunei­den sadan kansalaisen hal­tioi­tu­mi­nen tietyl­lä toril­la olisi jotenkin parem­pi kuin sadan yksit­täisen kansalaisen hal­tioi­tu­mi­nen tun­tem­at­tomis­sa maanti­eteel­li­sis­sä paikois­sa. Olen­nainen ero on oikeas­t­aan se, että jälkim­mäi­nen on vaikeasti kau­pal­lis­tet­tavis­sa. Esimerkik­si vero­tuk­sel­la voidaan tehdä jo paljon “de fac­to” opti­min hyväk­si. Ja pakot­taa, vapaae­htoisu­u­den sateenkaaren alla, kaikenkat­tavaan kau­pal­lisu­u­teen. Tämä näkyy jo nyt siten, että val­tio ei näe ongel­mak­si koti­talouk­sien vähäisen omis­tuk­sen tuotan­nos­sa. Ain­oas­taan asumisen ostovoimas­ta ollaan huolissaan.

  31. R.Silfverberg:
    Mä tun­nus­tan että edelli­nen kir­joituk­senoi sisäl­si väritet­tyjä mielip­iteitä suurkaupunki­a­sumisen ja sen tar­joamien kult­tuurimah­dol­lisuuk­sien puolesta­mut­ta ne argu­men­tit joil­la peräänku­u­lutin ovat ikävää tot­ta: Tänne ei halua muut­taa kukaan suuren maail­man talous‑, tiede- tai taiteen guru jos ihmiset tääl­lä ovat kiin­nos­tuneet vain hyper­mar­ket­tien tar­jouk­sista ja siitä että pääsee koiraa pis­sat­ta­maan keskus­puis­toon. Ei tänne syn­ny mitään uusia nokioi­ta kos­ka ei halu­ta niiden syntyvän.

    Pitäsi var­maankin haas­tatel­la muu­ta­maa nuor­ta juuri per­heen perus­tanut­ta nört­tiä, nou­se­vaa taiteil­i­jaa ja uut­ta tieteil­i­jääkin, ja kysyä heiltä, mil­laista asum­ista he oma­l­la kohdal­laan arvosta­vat. Kysy­isin mielu­um­min taval­lisil­ta helsinkiläisiltä, maalaisil­ta, taustal­taan maalaisil­ta ja taval­lisil­ta ulko­maalaisil­ta kuin jo ase­mansa vakin­nut­taneil­ta maail­man johta­jil­ta. Rak­en­taisin siis Helsinkiä yksilöi­den kehi­tyk­seen ja omi­in ratkaisui­hin poh­jat­en, en ninkään jo men­estynei­den kapunki­in ostamisen varaan.

  32. Mä läh­den siitä ole­tuk­ses­ta että mah­dol­lisim­man monel­la on olta­va työtä, leipää, kat­to pään pääl­lä ja sirkushu­ve­ja. Ilman sitä ensim­mäistä ei ole noi­ta muita.

  33. Juho Laatu: Pitäsi var­maankin haas­tatel­la muu­ta­maa nuor­ta juuri per­heen perus­tanut­ta nört­tiä, nou­se­vaa taiteil­i­jaa ja uut­ta tieteil­i­jääkin, ja kysyä heiltä, mil­laista asum­ista he oma­l­la kohdal­laan arvosta­vat. Kysy­isin mielu­um­min taval­lisil­ta helsinkiläisiltä, maalaisil­ta, taustal­taan maalaisil­ta ja taval­lisil­ta ulko­maalaisil­ta kuin jo ase­mansa vakin­nut­taneil­ta maail­man johta­jil­ta. Rak­en­taisin siis Helsinkiä yksilöi­den kehi­tyk­seen ja omi­in ratkaisui­hin poh­jat­en, en ninkään jo men­estynei­den kapunki­in ostamisen varaan. 

    Nuo tule­vat vas­taa­maan: Halu­an asua omakoti­talos­sa Töölönlahden/Kaivopuiston/Meilahden rannalla. 

    Kos­ka sen toteut­ta­mi­nen kaikille ei onnis­tu, pitää seu­ra­ta maail­man tren­de­jä yhdyskun­ta­su­un­nit­telun ja arkkite­htu­urin osalta ja vali­ta miellyttävimmät. 

    Oikeas­t­aan koko nykyi­nen pääkaupunkiseu­tu on raken­net­tu ulko­maisia esimerkke­jä nou­dat­taen. Ei edes Tapi­o­la ole puh­das suo­ma­lainen keksin­tö, Tukhol­mas­sa, Göte­bor­gis­sa ja Oslos­sa on kanssa sen tyyp­pisiä “met­sälähiöitä”.

  34. R.Silfverberg: pitää seu­ra­ta maail­man tren­de­jä yhdyskun­ta­su­un­nit­telun ja arkkite­htu­urin osalta ja vali­ta miellyttävimmät. 

    Sekin pitää muis­taa, että usein jo raken­netun, yht­enäisen, hyväk­si koe­tun ja mie­lenki­in­toisen his­to­ri­an omaa­van alueen säi­lyt­tämi­nen per­in­teisil­lä lin­joil­laan on paras ratkaisu. Jollekin ihanne voi olla van­ha jugend-talo. Olisi hyvä että yht­enäistä jugend-keskus­taa olisi säästynyt enem­män, eikä kaupunkia olisi niin kovasti aikanaan “paran­net­tu”. Toinen halu­aa asua väljäl­lä omakoti­ton­til­la. Har­valle ihanne on ensin valmi­ik­si raken­net­tu ja sit­ten tiivis­tet­ty alue. Tuol­laisia tiivistämis­ratkaisu­ja voi käyt­tää väkimäärän lisäämiseen, mut­ta yleen­sä ei kaupungi­nosan ja koko kaupun­gin halut­tavu­u­den lisäämiseen. Jos halu­amme lisätä kaupun­gin houkut­tele­vu­ut­ta, pääsään­tö voisi olla se, että hyvät van­hat asuinalueet pide­tään ennal­laan, mut­ta uud­is­raken­nusko­hteis­sa saa kokeil­la kaiken­laisia uusia yhdyskun­ta­su­un­nit­telun ja arkkite­htu­urin innovaatioita.

  35. Tilas­to­jen mukaan jo joka neljäs pääkaupunkiseudun asun­no­ton on alle 25-vuotias.

    26-vuo­ti­aal­la Tat­ul­la on asun­to ja hän käyt­tää sitä nukku­miseen, juopot­telu­un ja Grand Theft Auto pelin pelaamiseen.

    Tuima.fi sivun mukaan ilta­seit­semältä heräävä Tatu saa sosi­aal­i­toimis­tol­ta kuukausit­tain vajaat 1100 euroa. Tat­ulle jää pakol­lis­ten meno­jen jäl­keen 400 euroa viinaan ja tupakkaan.

    Jos Tatu asu­isi kotona, Tatu ei saisi kaupun­gin kas­sas­ta pen­niäkään, ja mikä pahin­ta, Tatun äiti potk­isi Tatun aamuisin ylös sängys­tä ja lait­taisi pojan työn hakuun.

    Tänään eduskun­ta keskusteli nuorten vier­aan­tuneisu­ud­es­ta ja äänessä olleet edus­ta­jat esit­tivät ratkaisuk­si lisää yhteiskun­nan tukea ja sosiaaliavustajia.

    Tiedos­sa on siis lisää ja lisää syr­jään­vetäy­tyneitä asun­not­to­mia nuo­ria ja asuntopulaa.

  36. Eihän Helsin­gin tarvitse asut­taa kaikkia suo­ma­laisia, ulko­maalai­sista puhu­mat­takaan. Kaupun­ki tarvit­see myös viher­aluei­ta, puis­to­ja ja rak­en­ta­mat­to­mia merenrantoja.

  37. Van­hoille asuinalueille rak­en­tamista halu­taan perustel­la sil­lä, että asun­to­ja pitää rak­en­taa lisää, kos­ka monil­la alueil­la lapset ovat kas­va­neet isoik­si ja väki ikääntynyt. 

    Eihän kaupungi­nosia kuitenkaan koskaan ole raken­net­tu vain yhtä sukupolvea varten, vaan monien vuosikym­menten käyt­töön. Siinä ajas­sa lapset ehtivät tul­la ja men­nä mon­een kertaan.

  38. Osmo Soin­in­vaara: Man­ner­heim­intie

    Klu­u­vin­lahti (Ulot­tui Espalle saak­ka) Hakaniemen tori (Siinä Hakaniemen ja Sil­tasaren välis­sä, Kata­janok­ka, Jätkäsaari, Som­pasaari Her­ne­saari jne. 

    Mikä on sin­un vaihtoehtosi?

    Todel­lakin, tarvit­semme vaihtoehtoja: 

    - Annetaan ihmis­ten rauhas­sa asua/hakeutua asumaan alueille, jois­sa eri ihmis­ten (ja yhteiskun­nan) mon­et kri­teeer­it ja reunae­hdot asumiselle tule­vat parhait­en toteut­ta­maan kunkin asumisen tarpeet ja mah­dol­lisu­udet, ilman että naa­purisop­ua loukataan, maisemia tai luon­nonar­vo­ja pilataan. 

    - Luo­daan uusia (ja säi­lytetään van­ho­ja) aluei­ta siten, että löy­tyy eri­laisia vai­h­toe­hto­ja asum­isti­hey­den suh­teen. Helsingistä puut­tuu esimerkik­si japani­laisen mallin mukainen kapseli­hotel­li­vai­h­toe­hto (2m x 1mx 1,25m yksi­tyi­nen tila per henkilö). Lin­nan­mäen vesi­tornin kokoiseen sylin­teri­in voisi, suure­na kapseli­hotel­li­na, saa­da mah­tu­maan use­ampi tuhat yösi­jaa (työvi­ikon ajaksi). 

    - Ei tiivis­tetä sel­l­aisia aluei­ta, jois­sa nykyiset asukkaat eivät sitä halua tai mis­sä se vähen­täisi alueen viihtyisyyttä. 

    - Paran­netaan liiken­nejär­jestelmiä siten, että ne ovat tehokkai­ta, mukavia, nopei­ta, edullisia, luotet­tavia sekä ympäristöys­täväl­lisiä vai­h­toe­hto­ja. Sil­loin voisi Man­ner­heim­intiekin olla mukavampi vaihtoehto. 

    - Metro on tehokas, mut­ta kiskoil­la kulke­va liikenne jous­tam­a­ton­ta. Bussien aikataulut eivät kaikkia tyy­dytä ja lukuisat pysähdyk­set hidas­ta­vat kulkua. Sik­si tarvi­taan muitakin vai­h­toe­hto­ja. Toive: Sal­li­taan ihmisille vapaus vali­ta hei­dän yksilöl­lisiä tarpeitaan parhait­en vas­taa­va liiken­nevä­line (tai ‑yhdis­telmä), ilman että pakote­taan kaik­ki yhteen ja samaan muot­ti­in, kaik­ki kun eivät halua/voi aina pyöräillä.

    - Yhdis­tetään kun­tia tarpeen mukaan siten, että päästään eroon yhteiskun­nan kannal­ta haitallis­es­ta “ker­man kuorin­nas­ta”, jota lie­nee jos­sain harjoitettu.

    -Ole­mas­sa ole­vaa asun­tokan­taa vapau­tuu luon­nol­lisen kier­ron myötä. Syk­li tosin riip­puu väestön elin­iästä. Van­hainkodeis­sa (jos niitä enää on!) asu­taan käsit­tääk­seni tiivi­im­min kuin asun­nois­sa, joista mah­dol­lis­es­ti per­heen lapset ovat jo muut­ta­neet pois. Kaupun­gin nykyi­nen poli­ti­ik­ka vähen­tää hoito­laito­spaikko­ja (vaik­ka van­hus­ten määrä kas­vaa!), ja pyrkimys hoitaa kaik­ki van­huk­set kodeis­saan, niin pitkään kuin suinkin mah­dol­lista (halusit tai et!), johtaa syk­lin piten­e­miseen ja siihen, että meil­lä on aina vain enem­män yksinäisiä van­huk­sia! Vaik­ka osa van­huk­sista viihty­isikin parhait­en koton­aan, mah­ta­vatko kaik­ki? Epäilen, että tässä van­hainkoti­paikko­jen karsin­nas­sa on yksi osasyy nykyiseen asun­top­u­laan Helsingissä.

  39. Tiivistämis­rak­en­tamista Helsinki­in har­joite­taan ympäristön kus­tan­nuk­sel­la. Viher­aluei­ta tuho­taan kun pitää saa­da uusille asukkaille parkkipaikko­ja ja myös las­ten leikkipaikko­ja ja piho­ja pienennetään.

    Espoo, Van­taa, kehyskun­nat ovat parem­pia raken­nusko­htei­ta jha tont­ti­ti­laa löytyy.

  40. Asun­to­ja ja oleskelua vilka­sli­iken­teis­ten väylien var­teen. Maankäytön järkeistämi­nen on tietysti hyvä, mut­ta tässä on uno­htunut ter­veysasi­at kokon­aan. Lähel­lä liiken­net­tä on ilmas­sa enem­män pien­hiukka­sia kuin kauem­pana tiestä. Pien­hiukkaset ovat tun­netusti iso terveysriski.Liikenteen pakokaa­sut ovat haitallisimpia.

    Asi­aa kaupun­ki-ilman laadus­ta ja ter­veysriskeistä esimerkik­si täällä:
    http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-05–30_007.html?s=0

  41. Amerikas­sa asfalt­tikin on vaar­al­lista — pitkäaikaises­sa altistuk­ses­sa syöpäris­ki nousee 38-ker­taisek­si ver­rat­tuna kaupunkiym­päristön vaiku­tuk­seen… Suomes­sa ei toiv­ot­tavasti ole käytet­ty mitään vas­taavia ainei­ta päällysteissä.

  42. Anja Nys­ten:
    Toisaal­ta Vihreät ovat huolis­saan ilmansaastei­den aihut­tamista ter­veyshaitoista, mut­ta toisaal­ta edis­tämässä tiivistä asum­ista vilka­sli­iken­teis­ten väylien var­teen. Eikö siinä ole ristiriita?

    http://www.satuhassi.net/2013/kumpi-tappaa-enemm%C3%A4n-kolarit-vai-ilmansaasteet/

    Marssi­järjestys ympäristöon­gelmien kanssa on että ensisi­jais­es­ti puu­tu­taan hai­tan läh­teeseen, sit­ten vas­ta vähen­netään altistu­mista ja hoide­taan oire­i­ta. Hai­tan lähde on autoli­ikenne, ja sen määrä on yksinker­tainen yhtälö matko­jen pitu­us x autoli­iken­teen osu­us matkoista.

    Matko­jen pitu­us kas­vaa tietenkin kas­vaa mitä hajanaisem­pi yhdyskun­tarakenne, mut­ta myös autoli­iken­teen osu­us matkoista on täysin riip­pu­vainen etäisyyk­sistä ja väestöti­heyk­sistä. Lähel­lä joukkoli­ikenne on ajal­lis­es­ti kil­pailukyky­istä ja tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa on joukko­ja. Mui­ta tapo­ja pienen­tää hait­taa on ajonopeu­den lasku sekä parem­pi autokalusto.

    Altistu­misen ehkäisyssä taas tärkeysjärjestys on ilman­laatu liiken­teessä, työ­paikoil­la ja kotona. On hyvin tärkeää että joukkoli­iken­nevä­lineis­sä on suo­dat­ta­va ilman­vai­h­to, uusis­sa ratikois­sa ainakin on, samoin kuin tietenkin myös henkilöautoissa.

    Asu­tuk­sen hajaut­ta­mi­nen suo­javyöykkei­den taakse pahen­taa hait­to­ja, kos­ka se hajaut­taa yhdyskun­taraken­net­ta ja piden­tää matkoja.

  43. tpyy­lu­o­ma:
    Altistu­misen ehkäisyssä taas tärkeysjärjestys on ilman­laatu liiken­teessä, työ­paikoil­la ja kotona. 

    Muuten hyvässä viestis­sä pisti tämä silmään: mihin peru­s­tat tuon järjestyk­sen työ­paikoille ja kodeille? Välil­lä 8–16.30 syn­tyy kyl­lä karkeasti puo­let arkipäivän liiken­nesuorit­teesta Helsin­gin liiken­ne­mit­tau­s­paikoil­la, mut­ta toisaal­ta työ­paikoil­la ollaan luokkaa 60% vuo­den päivistä. Sik­si kodin ilman­laatu on mielestäni oleel­lisem­pi, kun pitkäaikaiset ter­veysvaiku­tuk­set tule­vat var­maan aika lin­eaaris­es­ti kokon­ais­li­iken­nemäärästä eikä niinkään het­kel­li­sistä huippupitoisuuksista.

  44. Ville: Suomes­sa ei toiv­ot­tavasti ole käytet­ty mitään vas­taavia ainei­ta päällysteissä.

    Ei sitä ameri­ikan ihmemaas­sakaan käsit­tääk­seni käytetä korkeam­mil­la lev­eysasteil­la. Se ei ole pakkasenkestävää eikä ainakaan hiekoituk­senkestävää. Käsit­tääk­seni ideana on luo­da täysin tiivis pin­ta varsi­naisen asfaltin (tai muun pin­nan) päälle ja täl­lä vähen­netään kulu­mista ja pin­noituk­sen uusimistarvetta.

  45. Olen tpyy­lu­o­ma samaa mieltä. Joskaan asia ei ole ihan noin suo­ravi­ivainen. Asumisen tiivistämi­nen on paikallaan. Mut­ta tehdään­hän siinä kom­pro­mis­se­ja, jos talot raken­netaan aivan väylän var­teen. Ihmiset oleskel­e­vat myös ulkona ja pitävät ikkunoi­ta auki.

  46. tpyy­lu­o­ma: Marssi­järjestys ympäristöon­gelmien kanssa on että ensisi­jais­es­ti puu­tu­taan hai­tan läh­teeseen, sit­ten vas­ta vähen­netään altistu­mista ja hoide­taan oire­i­ta. Hai­tan lähde on autoli­ikenne, ja sen määrä on yksinker­tainen yhtälö matko­jen pitu­us x autoli­iken­teen osu­us matkoista.

    Todel­lisu­udessa hait­to­jen läh­teeseen ei vain saa puut­tua, kos­ka elinkei­noelämän edut ja työ­paikat ovat heti uhat­tuina… Kun uuti­soiti­in, että venäläiset osta­vat STX:n ulos Helsin­gin telakas­ta, kaupunkisu­un­nit­telus­ta vas­taa­va apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja kiire­hti lupaa­maan, että Her­ne­saaren rak­en­t­a­mi­nen laite­taan jäi­hin, että telak­ka voi toimia siel­lä mah­dol­lisim­man hyvin. Esim. pari viikkoa sit­ten telakalla ei ollut rahaa mak­saa palkko­ja, mut­ta ehkä siitä ei pidä päätel­lä toimi­alan elinkelpoisu­ud­es­ta vielä liikaa… Joka tapauk­ses­sa 400 työ­paikan säi­lyt­tämisek­si Hieta­lahdessa noin 5000 asukas­ta ja 4000 työ­paikkaa sijoit­tuvat johonkin muualle lisäten kaupunkiseudun hajanaisu­ut­ta ja toden­näköis­es­ti myös autoliikennettä.

  47. Eero: Muuten hyvässä viestis­sä pisti tämä silmään: mihin peru­s­tat tuon järjestyk­sen työ­paikoille ja kodeille? Välil­lä 8–16.30 syn­tyy kyl­lä karkeasti puo­let arkipäivän liiken­nesuorit­teesta Helsin­gin liiken­ne­mit­tau­s­paikoil­la, mut­ta toisaal­ta työ­paikoil­la ollaan luokkaa 60% vuo­den päivistä. Sik­si kodin ilman­laatu on mielestäni oleel­lisem­pi, kun pitkäaikaiset ter­veysvaiku­tuk­set tule­vat var­maan aika lin­eaaris­es­ti kokon­ais­li­iken­nemäärästä eikä niinkään het­kel­li­sistä huippupitoisuuksista.

    Kuvit­telin että se liiken­nesuorite työaikaan on reilusti enem­män kuin puo­let, kiitos tarken­nuk­ses­ta. Mut­ta kuitenkin, tätä kuvaa kat­son. Lähde THL:n dosent­ti Salosen esi­tys.

  48. Ville: Todel­lisu­udessa hait­to­jen läh­teeseen ei vain saa puut­tua, kos­ka elinkei­noelämän edut ja työ­paikat ovat heti uhat­tuina… Kun uuti­soiti­in, että venäläiset osta­vat STX:n ulos Helsin­gin telakas­ta, kaupunkisu­un­nit­telus­ta vas­taa­va apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja kiire­hti lupaa­maan, että Her­ne­saaren rak­en­t­a­mi­nen laite­taan jäi­hin, että telak­ka voi toimia siel­lä mah­dol­lisim­man hyvin. Esim. pari viikkoa sit­ten telakalla ei ollut rahaa mak­saa palkko­ja, mut­ta ehkä siitä ei pidä päätel­lä toimi­alan elinkelpoisu­ud­es­ta vielä liikaa… Joka tapauk­ses­sa 400 työ­paikan säi­lyt­tämisek­si Hieta­lahdessa noin 5000 asukas­ta ja 4000 työ­paikkaa sijoit­tuvat johonkin muualle lisäten kaupunkiseudun hajanaisu­ut­ta ja toden­näköis­es­ti myös autoliikennettä.

    Pent­tilän lausun­toa on jo useil­ta tahoil­ta ihme­tel­ty: Telak­ka on koko ajan ollut mukana Her­ne­saaren suun­nitelmis­sa, siitä ei ole tähänkään saak­ka ollut läheisel­lä asu­tuk­selle hait­taa eikä se estänyt Eiran­ran­nan rak­en­tamista. Eli ei telakan toimin­nan sinän­sä toiv­ot­ta­va jatko vaiku­ta Her­ne­saaren rak­en­tamiseen. Pidem­min kuvien kera.

  49. Olisiko tuos­sa ollut tuhan­nen taalan paik­ka ostaa STX:ltä takaisin suo­ma­laiset telakat ja osaami­nen pilkkahin­taan? Entäs koko STX?

  50. tpyy­lu­o­ma: Kuvit­telin että se liiken­nesuorite työaikaan on reilusti enem­män kuin puo­let, kiitos tarken­nuk­ses­ta. Mut­ta kuitenkin, tätä kuvaa kat­son. Lähde THL:n dosent­ti Salosen esi­tys.

    Nk. ruuh­ka-aikaa ulot­tuu tuos­ta vielä puolisen­toista tun­tia molem­pi­in suun­ti­in, jot­ka mukaan­ot­ta­mal­la ennakko-olet­ta­masi pitääkin var­masti hel­posti paikkansa, mut­ta ihmis­ten työpäivät on keskimäärin 8 tun­tia, ei 10 tai 12 tun­tia. Kor­jaan väitet­täni pikkuri­ikkisen, puo­let suorit­teesta syn­tyy välil­lä 8–16.15 tai 8–16, vähän mit­taus­pis­teestä riip­puen. Luku­ja saa esim. tuol­ta http://www.hri.fi/fi/data/liikennemaarat-helsingissa-2011/

    Mie­lenki­in­toisia kuvia, kiin­nos­taisi tietää miten nuo luvut on saatu. Kuvaa­vatko keskimääräistä helsinkiläistä vai keskimääräistä työssäkäyvää helsinkiläistä vai häh? Esimerkik­si 25% vuo­den tun­neista työ­paikalla on vähin­tään kohta­laista kon­sult­ti ruuhkavu­osi­naan ‑luokkaa, eli kaukana työväenkin keskiar­vos­ta. Lisäk­si töis­sä käy ylipäätään vain joka toinen.

    Näistä pikku­nil­li­tyk­sistä huoli­mat­ta tuo altistus­jakau­ma tun­tuu ihan uskot­taval­ta. Johtopäätök­senä voi tosin yhtälail­la olla se, että asun­torak­en­tamisen tiukkaa nor­mi­tus­ta (suo­jaetäisyy­det jne) on varaa löy­sen­tää, tai että sitä tulee jatkaa tule­vaisu­udessakin hyvien koke­musten valossa 🙂

    Sinän­sä olen kyl­lä itse tiivi­impi rak­en­t­a­mi­nen lyhen­tää matko­ja ja siten vähen­tää hait­to­ja ‑koulukun­taa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.