Tulevaisuuden asuntorakentamisen haasteet: onko Vantaalla ratkaisun avaimet?

(Tek­sti on osa puheestani Heurekas­sa Van­taan kohtu­uhin­taisen asumisen sem­i­naaris­sa 15.10.2013)

Vaik­ka asun­to­jen korkea hin­ta on itsessään paha asia, se on silti hyvä merk­ki. Asuinalue on halut­tu. Asun­noista saisi halpo­ja tekemäl­lä huonoa asuinympäristöä tai epäon­nis­tu­mal­la elinkei­nop­o­li­ti­ikas­sa ja tuot­ta­mal­la työttömyyttä.

Posi­ti­ivisia keino­ja alen­taa asumisen hin­taa Helsin­gin seudul­la olisi rak­en­taa VALTAVASTI lisää ja ennen kaikkea se, että muut kaupun­git Suomes­sa men­esty­i­sivät elinkei­nop­o­li­ti­ikas­saan parem­min. Tosin voi olla, että rak­en­tamisen nopeut­ta­mi­nen vaikut­taisi vain tilapäis­es­ti, kos­ka se tietysti kas­vat­taisi asukaslukua. Yleen­sä asum­i­nen on sitä kalli­im­paa, mitä isom­pi on kaupun­ki. Jos seudun asukasluku olisi kolme miljoon­aa, asum­i­nen saat­taisi olla vieläkin kalliimpaa.

Urbaanien arvo­jen nousu

Van­taan suuri haaste on se, että kaikkial­la maail­mas­sa urbaan­it arvot ja keskus­ta-asumisen suo­sio ovat lisään­tyneet. Sen näkee Helsin­gin seudul­la van­ho­jen asun­to­jen neliöhin­to­jen nousus­ta ja seu­raavas­ta kuvas­ta, jon­ka voisi ris­tiä vaik­ka ”Kehyskun­tien nousu ja tuho”: kehyskun­ti­in ei enää muute­ta. (Tilas­tokeskuk­sen ennakkoti­eto­jen mukaan mon­en kehyskun­nan asukasluku on kään­tynyt tänä vuon­na lasku­un!) Asun­to­jen hin­taa koskevas­sa kuvas­sa ovat mukana vain ker­rostaloa­sun­not. Ne eivät ole kehyskun­tien varsi­naisia sisään­heit­to­tuot­tei­ta, mut­ta omako­ti­a­sun­to­jen hin­nat kehyskun­nis­sa ovat kään­tyneet lasku­un jopa nimellisesti.

Reaalihintojen nousu

Urbaanin asumisen suo­sio kas­vaa kaikkial­la län­si­mais­sa ja nopeasti. Samal­la nuoret eivät enää han­ki edes ajoko­rt­tia. Tämä ei johdu Suomen ajoko­rt­tiu­ud­is­tuk­ses­ta, sil­lä se ei voi vaikut­taa ajoko­rt­tien han­kkimiseen vaikka­pa Vancouverissa.

Kehyskuntien nousu ja tuho

Oma seli­tyk­seni ilmiöön näkyy oheis­es­ta HSL:n kuvas­ta. Sen tarkoi­tus on esit­tää joukkoli­iken­teen osu­ut­ta matkoista, mut­ta uno­hde­taan pylväi­den värit ja kat­so­taan vain pituuk­sia. Ennen matkat oli­vat lähin­nä työ­matko­ja, nyt pääasi­as­sa vapaa-ajan matko­ja. Tästä seu­raa, että asun­non valin­nan kannal­ta vapaa-ajan matkat – ennen kaikkea siis matkat eri­laisi­in palvelui­hin – ovat olen­naisem­pia. Niihin pääsee kävellen, kun asuu keskustassa.

Liikkumisen kehitys

Nauhakaupun­ki ei enää toimi

Olen ollut aiem­min voimakas nauhakaupun­gin kan­nat­ta­ja, mut­ta tämä uusi vapaa-aikakeskeinen suun­taus ja seudun kasvu molem­mat heiken­tävät nauhakaupun­gin toim­intaa. Nauhakaupunkia pitkin pääsee lähiöistä keskus­taan, mut­ta ylivoimais­es­ti nopeim­min kas­vaa poikit­tais­li­ikenne nauhal­ta toiselle. Nauhakaupun­ki toimii vain, jos nauhoil­la matkuste­taan nukku­maan ja keskus­tas­sa ollaan täis­sä, eikä tämä toi­mi enää.

Ei lähiöitä vaan pkkukaupunkeja

Radan­var­silähiöi­den houkut­tele­vu­us heikke­nee kaikkial­la maail­mas­sa. Sen sijaan radan­var­ren pikkukaupunkien suo­sio säi­lyy. Van­taan suuri haaste on, miten lähiöistä, vaikka­pa Koivukylästä, saisi Ker­a­van. Van­taal­la on tässä aivan ilmeinen ris­ki, sil­lä eiväthän uutiset Van­taan taloudel­lis­es­ta tilanteesta ole nytkään kovin ilah­dut­tavia. Kehäradan lähiöistä pitää tehdä pikkukaupunkeja!

Lähiön muut­ta­mi­nen pikkukaupungik­si on vaikeaa, kos­ka pikkukaupun­gin yti­menä on pääkatu, jon­ka var­rel­la on kaik­ki.  Nukku­malähiöis­sä on halut­tu tur­va­ta unen laatu ennem­minkin kuin alueen toimivu­us ja sik­si koko lähiö yleen­sä kään­tää selkän­sä sisääntulotielle.

Toinen vaikea haaste on yrit­tää tehdä lähiöistä asu­jaimis­toltaan oma­leimaisia, saat­taa saman­mielisiä yhteen (posi­ti­ivi­nen seg­re­gaa­tio). Helsingis­sä on kak­si aivan eri­laista asuinaluet­ta, joiden sosi­aa­li­nen sta­tus on suun­nilleen yhtä hyvä: Kumpu­la ja Pak­i­la. Kumpu­las­sa äänestetään vihre­itä ja vasem­mis­toli­it­toa, Pak­i­las­sa kokoomus­ta. Eril­lään nämä alueet toimi­vat paljon parem­min kuin ne toimi­si­vat, jos niiden asukkaat sekoitet­taisi­in keskenään. Kallios­ta on tul­lut kult­tikaupungi­nosa vain, kos­ka nuoret hip­ster­it ovat löytäneet sen ja pyrkivät muut­ta­maan tois­t­en­sa naapureiksi.

Kan­nat­taa rak­en­taa vain hyville paikoille

Kan­nat­taako rak­en­taa huonoi­hin paikkoi­hin, jot­ta asun­noista tulisi halpo­ja. Tätähän päämin­is­terikaut­e­naan esit­ti Mat­ti Van­hanen: asumisen tiivistämi­nen hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­relle syn­nyt­tää vain kalli­ita asun­to­ja ja tarvit­semme myös halpoja.

On tot­ta, että jos tek­isimme korkei­ta ker­rostalo­ja kaatopaikan viereen, NÄISTÄ asun­noista tulisi halpo­ja. Halpo­ja saisi myös tekemäl­lä asun­noista yksinker­tais­es­ti vain huono­ja. Surkea poh­japi­ir­ros; keit­tiö, jos­sa ei mah­du tekemään ruokaa ja niin edelleen. Tässä ei ole mitään järkeä.

Jos tehdään asun­to­ja lisää huonoille paikoille, nämä asun­not ja asun­not huonoil­la paikoil­la ylipäätän­säkin halpeni­si­vat, kos­ka tässä seg­men­tis­sä tar­jon­ta lisään­ty­isi. Kun tehdään asun­to­ja hyville paikoille, alenevat kaikkien asun­to­jen hin­nat, kos­ka parhaille paikoille muute­taan toisek­si parhail­ta, toisek­si parhaille kol­man­nek­si parhail­ta jne.

Van­taan ei kan­na­ta – sil­lä ei ole varaa – tehdä huono­ja asuinaluei­ta. Ei siis huonoil­la paikoille mitään ja hyville paikoillekin vain hyvää.

Ottakaa ton­teista täysi hin­ta ja rak­en­takaa nopeammin

Jos ette sään­nöstele asun­to­jen ulos­myyn­ti­hin­to­ja, kuten Helsin­ki tekee HITAS-tuotan­nos­sa, ottakaa ton­teista niin hyvä hin­ta kuin saat­te. Raken­nus­li­ike myy asun­not joka tapauk­ses­sa korkeim­paan mah­dol­liseen hin­taan ja panee ton­tin hin­nan alen­nuk­sen tasku­un­sa. Maan­myyn­nistä (tai vuokrauk­ses­ta) saaduil­la rahoil­la voitte rak­en­taa koulu­ja, katu­ja, päiväkote­ja, viemäre­itä, vesi­jo­hto­ja ja kaikkea sitä, mitä kaupun­gin kasvu edellyttää.

Helsin­gin seudul­la rak­en­tamista jar­rut­taa se, ettei kaupungeil­la ole varaa nopeaan väestönkasvu­un, kos­ka kas­va­va väestö tulee kalli­ik­si. Vain nopeampi rak­en­t­a­mi­nen on toimi­va keino alen­taa asumisen kus­tan­nuk­sia. Käyt­täkää kallis maan­hin­ta siihen, että pystytte kas­va­maan nopeammin!

29 vastausta artikkeliin “Tulevaisuuden asuntorakentamisen haasteet: onko Vantaalla ratkaisun avaimet?”

  1. ‘Posi­ti­ivi­nen seg­re­gaa­tio’ on siis hyvä asia. Mik­si Helsin­ki sit­ten yritää estää maa­han­muut­ta­jia löytämästä toisi­aan samal­la asuinalueel­la? Tai vähä­varaisia tuke­mas­ta toisi­aan yhdessä? Ken­ties seg­re­gaa­ti­ol­la on raja. Ryhty­isikö kaupun­ki toimi­in jos vihrei­den kan­na­tus Kumpu­las­sa kas­vaisi sietämät­tömäk­si ja ‘mon­imuo­tois­taisi’ asujamistoa?

  2. Siis­pä vih­doinkin aidosti URBAANILLE rak­en­tamiselle alkaa olla tilaus­ta. Kohtau­s­paikan idea syr­jäyt­tää virk­istysaluenormin. Näin!

  3. Hei Osmo.

    Entä jos tuo tak­ti­ik­ka ei toi­mi? Kaik­ki investoin­nit ja uudet palve­lut ovat niin kalli­ita, että keskimääräistä pienem­män tulota­son kun­ta tukah­tuu niihin.

    Olisiko järkeväm­pää estää kasvu ja kas­vanei­den maan/kiinteistöjen arvo­jen tuo­man kiin­teistöveron avul­la rahoit­taa nyky­is­ten asukkaiden palvelut?

    Voisiko Helsin­ki ottaa vas­tu­ulleen syr­jäy­tyneet ja muun epämääräisen väen?

    1. Mik­si Helsin­ki, mik­sei Espoo?
      Voisiko ajatel­la, että tarkasteltaisi­in koko 1,3 miljoo­nan asukkaan kaupunkia kokon­aisuute­na ja jaet­taisi­in taak­ka ja tulot kus­ntien kesken?

  4. Eikö asun­to­jen koolle kan­nat­taisi antaa enem­män huomio­ta asun­topoli­ti­ikas­sa? Pienem­pi­en asun­to­jen kaut­ta hin­nat saataisi­in alemmas.

    Tätä voisi tutkia parem­min kyse­ly­tutkimuksin, mut­ta taa­tusti hyvin suurelle joukolle yksin asu­via ihmisiä nimeno­maan kohtu­ulli­nen hinta/vuokra on tärkein­tä asun­nos­sa ja he oli­si­vat tämän takia valmi­ita myös asumaan nyky­isin raken­net­tavia selvästi pienem­mis­sä asunnoissa.

    Itse olen osal­lis­tunut asun­tomarkki­noille asum­isoikeusasun­to­ja etsimäl­lä ja vaikutel­mana on tul­lut, että pieniä yksiöitä ei raken­neta lainkaan. On turhaut­tavaa, kun tar­jo­taan asun­toa, jos­sa on itselle tuplas­ti liikaa neliöitä ja pari sataa euroa liikaa kuukausi­mak­sua. Monille oikeasti riit­täisi — etenkin kun isom­mas­ta asun­nos­ta on pakko mak­saa nau­ret­ta­vat sum­mat — se yksi pienehkö huone plus keit­tiökomero (tai muu vas­taa­va ratkaisu). Eikö tätä ihmis­ten pref­er­enssiä voisi mitenkään ottaa asun­to­ja raken­net­taes­sa huomioon?

    Soin­in­vaara mainit­see “keit­tiön, jos­sa ei mah­du tekemään ruokaa”, mut­ta se mikä yhdestä vaikut­taa ahtaal­ta, voi toisen mielestä olla oival­lista — ainakin mikäli se tiput­taa hin­ta lap­pua tai vuokraa tuntuvasti.

    Olen poht­in­ut myös sitä, mik­si asun­non kokoa ei ole nos­tet­tu esille ympäristönäköko­htana. Eikö pienem­pi asun­to vaa­di huo­mat­tavasti vähem­män läm­mi­ty­sen­er­giaa ja ole näin ollen huo­mat­tavasti ekologisempi?

    Pienem­mät asun­not (etenkin yksiöt) säästäi­sivät läm­mi­ty­sen­er­giaa, toisi­vat säästöjä ihmis­ten asumisku­lui­hin ja elvyt­täi­sivät talout­ta, kun muuhun kulu­tuk­seen jäisi enem­män rahaa.

  5. Muuten olen samaa mieltä, pait­si asun­to­jen laadus­ta. Surkeitakin asun­to­ja pitää rak­en­taa — Hyville paikoille. Se on ain­oa tapa pysäyt­tää seg­re­gaa­tio. Kallion mur­jut alku­peräisel­lä istu­ma-ammeel­la ja kelvot­toma­l­la keit­tonurkalla anta­vat monille pien­i­t­u­loisille mah­dol­lisu­u­den asua kaupungissa.

    Poli­itikko­jen laatu­vaa­timuk­sis­sa hei­jas­tuu fasisti­nen “me tiedämme parem­min miten sin­un pitää elää” asenne. 

    Esimerkik­si mainit­se­masi huono keit­tiö. Entä sit­ten jos jonkun asun­non keit­tiö onkin surkea? Asun­non vuokraa sit­ten joku joka ei kotona kokkaa! 

    Melusään­te­ly? Suo­ma­lai­sista huonoku­u­loisia on 10%, jot­ka mielel­lään meluisan asun­non halvem­mal­la, kun eivät mitään meteliä enää kuule. Liian pienet ikku­nat, “val­oisu­u­den laatu ei täy­ty” — Video­tykki­har­ras­ta­ja arvostaisi. Esimerkke­jä on loputtomasti.

    Lääkekkin, mil­lä täl­laisia edullisia asun­to­ja saadaan on — Kil­pailute­taan ker­rostalon ton­tin myyn­ti siten, että voit­ta­jak­si tulee se joka myy asun­not halvimmalla.

    Täy­tyy vielä korostaa ettei näin pidä tehdä kokon­aisia aluei­ta, vaan yksit­täisiä tont­te­ja hyvil­lä alueilla.

  6. hap­po­sai:
    Esimerkke­jä on loputtomasti. 

    Van­hoi­hin teol­lisu­uski­in­teistöi­hin tai kan­takaupun­gin takapi­han hevostallei­hin tehdyt “loftit” ovat todel­lakin surkei­ta jos arvioidaan tehokas­ta tilankäyt­töä, asun­non sisäis­ten kulkure­it­tien toimivu­ut­ta, esteet­tömyyt­tä ja melko mon­taa muu­ta nykynormien ja raken­nuskus­tan­nusten määräämää elämää helpot­tavaa tasapäisyysvaatimusta. 

    Mut­ta kos­ka niitä on niin vähän markki­noil­la, ne ovatkin tavoiteltavia sille pienehkölle osta­jaryh­mälle joka eri­tyis­es­ti halu­aa jotain erilaista. 

    Kaikkein surkein­ta asum­ista syn­tyy kun joku muu kuvit­telee tilas­to­jen poh­jal­ta miten ihmiset halu­aisi­vat asua. Varsinkin jos kuvitel­mas­ta vähitellen muotoutuu määräys.

  7. Tämä ei varsi­nais­esi liity Van­taaseen, mut­ta kir­joite­taan tämä punk­ti kum­minkin kumminkin:

    Miet­tikääpä Kru­unuvuooren sil­taa seu­raaval­ta kannalta:

    Jos Kru­unuvuoren sil­ta rakan­netaan, niin laa­jasa­lo­laiset hake­vat palvelus­na joko Helsin­gin keskus­tas­ta tai Hert­toniemestä. Jos sitä ei raken­neta, Laaa­jasa­lol­la on mah­dol­lisu­iss kehit­tyä riit­tävät päiväit­täis­palve­lut tar­joavak­si alikaupungiksi.

  8. Ode on opti­misti­nen. Omien havain­to­jeni mukaan Helsin­gin seudun asun­tokaup­pa on jumis­sa. Etuovi.com palvelu on paris­sa viikos­sa paisunut Helsingis­sä 3200 kohteen tasol­ta kaiketi ennä­tyk­seen 3600+ tasolle. Hin­to­ja las­ke­taan kil­van ja silti ei mene kau­pak­si. Neliöhin­nat ovat laske­neet 1,24% ja lasku kuiihtyy.
    Tässä on Espoos­ta pari valmista uud­isko­hdet­ta, joista kaik­ki asun­not ovat edelleen myymättä:

    http://www.yitkoti.fi/yit_koti/hakutulos/kohteet/asunnot/Espoon-Lehtorikko?searchFilter=%5b%22Espoo%22%5d

    http://www.yitkoti.fi/yit_koti/hakutulos/kohteet/asunnot/Espoon-Sepelkyyhky?searchFilter=%5b%22Espoo%22%5d&subbuildingtype=housing

    1. Tuo osoit­taa nyt lähinnnä sen, että vaik­ka kaavoit­ta­jal­la ei ole järkeä, asun­non osta­jal­la on. Molem­pi­en kohtei­den sijain­ti on ker­rostalolle aivan järjetön.

  9. Evert The Nev­er­Rest:

    Tässä on Espoos­ta pari valmista uud­isko­hdet­ta, joista kaik­ki asun­not ovat edelleen myymättä: 

    Jo oli aikakin. Mikä ihmeen jär­ki on asua täl­lai­sis­sa vieri viereen raken­ne­tuis­sa kytketyis­sä 2‑kerroksisissa par­i­talois­sa, kun naa­purin talo on noin metrin päässä joka suun­nas­sa. Ja kun nämä talot vielä kaikein lisäk­si on ripotel­tu ryp­päisi­in ympäri Espoon maaseu­tua, jonne bus­si kul­kee lop­u­ton­ta mutkit­tel­e­vaa reit­tiään tun­nin välein ja yli­hin­taiseen lähikaup­paankin on pitkä mat­ka. Eli 1 — 2 autoa asun­toa kohden on “vält­tämät­tömyys”.

    Kuten OS joskus tote­si, Espoo käyt­tää infran rak­en­tamiseen uut­ta asukas­ta kohden noin kaksinker­taisen sum­man Helsinki­in näh­den. Ja se näkyy.

    Kaik­ki eivät voi asua Töölössä, mut­ta eikö töölöjä voitaisi yrit­tää rak­en­taa lisää; no ei oikein voi­da, kun autop­uolueen mielestä sub­jek­ti­ivi­nen autopaikkaoikeus on uni­ver­saali sään­tö, jos­ta ei mis­sään ja mil­loinkaan voi poiketa.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo osoit­taa nyt lähinnnä sen, että vaik­ka kaavoit­ta­jal­la ei ole järkeä, asun­non osta­jal­la on. Molem­pi­en kohtei­den sijain­ti on ker­rostalolle aivan järjetön.

    Sijain­ti ja hin­ta sijan­ti­in näh­den ovat jär­jet­tömiä. Tuol­lakin sijain­nil­la menisi jos hin­ta olisi tont­ti + rakennsukus­tan­nuk­set + kohtu­ulli­nen kate gryn­der­ille. Nythän nois­sakin hin­nois­sa on se lisä, jon­ka tämä poli­itikko­jen, kaavoit­ta­jan ja gryn­dere­it­ten sym­bioosi on aikaansaanut. Helsingis­sä tilanne on Espootakin pahempi

    1. Evert,
      Tulitko lainkaan vilkaissek­si noiden aus­nto­jen hin­to­ja. Noin 9000 €/m2. Kyse ei ole siitä, etteivät asun­not olisi halut­tu­ja vaan että myyjä kuvit­telee aivan mahdottomia.

  11. Urbaanin asumisen suo­sio näyt­täisi ole­van kasvus­sa, mut­ta minus­ta ei kan­na­ta ajatel­la, että koko kansakun­nan tai kaikkien nuorien arvot oli­si­vat muut­tuneet aiem­paa urbaan­im­mik­si, vaan siitä että elämän­tyylit ovat eriy­tyneet ja tiet­ty osa väestöstä arvostaa aiem­paa enem­män kaupunki­maista elämän­ta­paa. Tämän vähem­mistön pref­er­ens­seil­lä on kuitenkin ihan merkit­täviä vaiku­tuk­sia kaupunkike­hi­tyk­seen. Ode on mielestäni kir­joit­tanut joskus hyvin, miten on vaikea sanoa kuin­ka moni lop­pu­jen lopuk­si halu­aisi asua kan­takaupungis­sa, mut­ta hin­to­jen perus­teel­la selkeästi nyky­istä useampi.

  12. Asun­noista saisi halpo­ja tekemäl­lä huonoa asuinympäristöä 

    Kuten esimerkik­si tiivistämäl­lä jo raken­net­tu­ja kaupunginosia.

    Mui­ta keino­ja voisi­vat olla esim.
    — asun­to­tukien lopet­ta­mi­nen, ja eri­tyis­es­ti Helsinki-lisien
    — kaavoitus niin, että työ­paikko­ja on vain sama määrä kuin asuntojakin
    — kaupun­gin kasvun psäyt­tämi­nen (tämä mainit­ti­inkin jo)
    — kasvun ohjaami­nen maa­han tasaisem­min, esim. nauhakaupunkeihin

    omako­ti­a­sun­to­jen hin­nat kehyskun­nis­sa ovat kään­tyneet lasku­un jopa nimellisesti 

    Tämän artikke­lin tavoite taisi olla riit­tävä asun­to­tuotan­to ja asun­to­jen hal­vat hin­nat. Ympäryskun­nathan ovat näköjään päässeet tuo­hon tavoit­teeseen. Ovat ehkä tar­jon­net riit­tävästi tont­te­ja, ja saa­neet asun­to­jen hin­nan putoa­maan kon­tu­ullisen lähelle raken­nuskus­tan­nuk­sia. Mik­si tämä on “tuho” eikä artikke­lin tavoit­tele­man asun­topoli­ti­ikan mukaista?

    kaikkial­la maail­mas­sa urbaan­it arvot ja keskus­ta-asumisen suo­sio ovat lisääntyneet 

    Mitä nuo suo­sios­sa ole­vat “urbaan­it arvot” ovat? Sisältävätkö nuo arvot korkea­palkkaisen työ­paikan met­sästämisen? Entä kat­taako “kaikkial­la maail­mas­sa” myös kehi­tys­maid­en suurkaupunkien slum­mien kasvun? Entä erit­täin suosi­tun yhdis­telmän autois­tu­mi­nen, omakoti­taloalueet ja automarketit?

    Nauhakaupun­ki toimii vain, jos nauhoil­la matkuste­taan nukku­maan ja keskus­tas­sa ollaan täis­sä, eikä tämä toi­mi enää. 

    Minus­ta tuol­lainen kaupun­ki, jos­sa työ­paikat oat keskus­tas­sa, ja sinne matkuste­taan töi­hin joukkoli­iken­nevä­lineil­lä lähiöistä on lähin­nä “tähtikaupun­ki”. Ei kai aito nauhakaupun­ki ole keskus­takeskeinen, vaan ketju suh­teel­lisen samankaltaisia (tai vai­htel­e­van kokoisia ja tyylisiä) taa­jamia. Joukkoli­iken­teen tehokku­us tulee siinä nopeista ja vai­h­dot­tomista joukkoli­iken­ney­hteyk­sistä. Se ei pako­ta työ­paikko­ja yhteen keskus­taan. Täh­ti­mallin dynami­ik­ka on toinen, yhtä keskus­taa pain­ot­ta­va, työ­paikat sinne ohjaa­va, ja lisäk­si tietenkin asun­to­jen hin­taa siel­lä nostava.

    Sen sijaan radan­var­ren pikkukaupunkien suo­sio säilyy 

    Tämä kuvaa mielestäni parem­min nauhakaupunkia. Nauhakaupun­ki on parhaim­mil­laan itsenäis­ten toisi­in­sa kytket­ty­jen taa­jamien jatkumo.

    … ottakaa ton­teista niin hyvä hin­ta kuin saat­te. Raken­nus­li­ike myy asun­not joka tapauk­ses­sa korkeim­paan mah­dol­liseen hin­taan ja panee ton­tin hin­nan alen­nuk­sen taskuunsa. 

    Suuret kaupun­git voisi­vat myös yksinker­tais­es­ti raken­nut­taa asun­not raken­nus­li­ikkeil­lä, ja sit­ten myy­dä asun­not itse markki­nahin­taan? Kaupun­ki saisi voitot, ja raken­nus­li­ike voisi toteut­taa täl­laisen hin­tariskit­tömän urakan melko pienel­lä marginaalilla.

  13. Juho Laatu:
    Suuret kaupun­git voisi­vat myös yksinker­tais­es­ti raken­nut­taa asun­not raken­nus­li­ikkeil­lä, ja sit­ten myy­dä asun­not itse markki­nahin­taan? Kaupun­ki saisi voitot, ja raken­nus­li­ike voisi toteut­taa täl­laisen hin­tariskit­tömän urakan melko pienel­lä marginaalilla. 

    http://www.att.hel.fi/asunnot.asp?c=c_omistus.html

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo osoit­taa nyt lähinnnä sen, että vaik­ka kaavoit­ta­jal­la ei ole järkeä, asun­non osta­jal­la on. Molem­pi­en kohtei­den sijain­ti on ker­rostalolle aivan järjetön.

    Mil­lä aika­jän­teel­lä jär­jetön? Kiv­i­talon elinikä nykykon­struk­ti­ol­la on 50 vuot­ta. Jälkim­mäi­nen talo on Till­in­mäessä, joka on käve­lyetäisyy­del­lä tule­val­ta Saunalah­den metroase­mal­ta. Samal­la argu­men­til­la lie­nee pois­sul­jet­tu kaik­ki ker­rostalot Östersundomista.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko Saunalah­teen päätet­ty rak­en­taa metro?

    Lain­aus Län­simetron sivulta:

    “Olisiko mah­dol­lista venyt­tää Län­simetron Matinkylä-Kiven­lahti ‑osu­us Saunalah­teen asti? Näin päästäisi­in aivan Espoon län­tiseen pää­tyyn ja taat­taisi­in hyvät liiken­ney­htey­det nopeasti kas­vavalle Saunalahdelle.

    Tämäkin lin­jaus olisi teknis­es­ti mah­dolli­nen. Yleiskaavae­hdo­tuk­ses­sa on osoitet­tu raide­va­raus. Päätöstä metron jatkamis­es­ta Matinkylästä län­teen ei vielä ole tehty.”

  16. Asun­non laadus­sa on myös aivan liikaa keski­tyt­ty asun­non kokoon neliöme­treis­sä, gryn­der­it opti­moi poh­jat niin että asun­nois­sa on mah­dol­lisim­man paljon neliöitä, mut­ta suuri osa niistä voi olla ihan hukkati­laa. Samal­la pohjien toimivu­ut­ta ei juurikaan mietitä. 45 neliön kak­sio voi olla erit­täin toimi­va tai 55 neliötä todel­la ahdas, riip­puen pohjaratkaisusta.

    Esimerkik­si hyväl­lä keit­tiö­su­un­nit­telul­la on mah­dol­lista tehdä toimi­va keit­tokomero muu­ta­man neliön tilaan, ja toisaal­ta huonol­la suun­nit­telul­la mah­dol­lisu­us aikaansaa­da ahdas ja käyt­tökelvo­ton keittiö.

    Itsel­läni on juuri nyt suun­nitelmis­sa muut­taa huonos­ti toimi­va 6 neliön keit­tokomero toimi­vak­si 7 neliön keit­tiök­si. Hul­luin­ta on että sil­lä neliöl­lä saa tuplat­tua keit­tiön kaapis­to­jen määrän ja työ­ta­son pitu­u­den, vapaan lat­ti­ap­in­nan pysyessä saman kokoisena.

    Olisi mah­dol­lista rak­en­taa hyvinkin toimivia yksiöitä n. 25 neliöön ja kak­sioi­ta 35 neliöön. 45 neliöön saa jo tila­van kak­sion, jos niitä neliöitä ei tuh­la­ta turhuuksiin.

    Pieni asun­to vaatii toki parem­paa otet­ta yksi­tyisko­hti­in, ei voi lätk­iä stan­dard­ikomeroi­ta sinne tänne ja säng­yn voi tosi­aan sijoit­taa maku­uhuoneeseen vain yksin päin. Mut­ta nämä hyvät poh­jaratkaisut voisi tehdä vain ker­ran, jos samaa poh­jaa voisi käyt­tää isos­sa määrässä talo­ja. Ja jos tilaa keit­tiönkaappe­ja kort­telil­liseen ker­rostalo­ja, en usko että hie­man stan­dard­ista poikke­vat kaapit ovat edes kovin paljoa kalliimpia.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Evert,
    Tulitko lainkaan vilkaissek­si noiden aus­nto­jen hin­to­ja. Noin 9000 €/m2. Kyse ei ole siitä, etteivät asun­not olisi halut­tu­ja vaan että myyjä kuvit­telee aivan mahdottomia.

    Aivan, hin­nat on asetet­tu muu­ta­ma vuosi sit­ten sil­loisil­la yliop­ti­mistisil­la nousuk­er­toim­l­la. Sen jäl­keen mm. työt­tömyys on kas­vanut ja pankit ovat lait­ta­neet varsin avoime­na ollei­ta raha­hano­ja kiinni.

  18. Evert The Nev­er­Rest: Aivan, hin­nat on asetet­tu muu­ta­ma vuosi sit­ten sil­loisil­la yliop­ti­mistisil­la nousuk­er­toim­l­la. Sen jäl­keen mm. työt­tömyys on kas­vanut ja pankit ovat lait­ta­neet varsin avoime­na ollei­ta raha­hano­ja kiinni.

    9000 €/m2 ei ole niitä varten, joiden tarvit­see neu­votel­la lainas­ta… Nyt gryn­der­it toivo­vat, että pelialan ihmiset halu­a­vat kalli­ta kämppiä.

    Asun­tomarkki­noiden tilaa voi päätel­lä siitä, miten taval­lis­ten ihmis­ten (97 alin­ta persen­ti­il­iä) asun­tokaup­pa käy. Hin­tata­son muu­tos­ta ei voi päätel­lä toteu­tunei­den hin­to­jen muu­tok­sel­la, vaan yksit­täis­ten asun­to­jen myyn­ti­hin­to­jen muutoksilla.

    (Onko viina halvem­paa Hakaniemessä kuin Stock­man­nil­la? Hakaniemen Alkon myymän etano­lin litrahin­ta on paljon alem­pi kuin Stock­man­nin alkon myymän etanolin.)

  19. Lau­ri R: hie­man stan­dard­ista poikke­vat kaapit ovat edes kovin paljoa kalliimpia.

    Vaan kun tehdään 10 vuot­ta niitä keit­tiöitä 2000 asuntoa/vuosi, jo 50 euron kuluero asun­toa kohden säästää miljoo­nan. Meille tavan kansalaisille myyvät raken­nus­li­ik­keet ovat opti­moi­neet vain kulu­jen kar­simisen. Jos on mitenkään mah­dol­lista ja lail­lista käyt­tää halvem­paa ratkaisua, sitä käytetään. Ja joskus vaikkei olisikaan, kos­ka riidat ei useim­miten edes pää­ty siihen että raken­nus­li­ike jou­tu­isi tekemään uusiksi.

  20. Viherinssi: 9000 €/m2 ei ole niitä varten, joiden tarvit­see neu­votel­la lainasta…

    Yli­hin­noitel­tu asun­to ei edes kel­paa lainan vakuudeksi.

    Viherinssi: Hin­tata­son muu­tos­ta ei voi päätel­lä toteu­tunei­den hin­to­jen muu­tok­sel­la, vaan yksit­täis­ten asun­to­jen myyn­ti­hin­to­jen muutoksilla.

    Samaa mieltä. Myy­ty­jen auto­jen keski­hin­noista ei niistäkään voi päätel­lä auto­jen hin­ta­muu­tok­sia. Se onnis­tuu kyl­lä Suomen tullilaitok­selta, joka verot­taa kansalais­ten maa­han tuo­mia auto­ja, ei niiden todel­lisen han­k­in­tahin­nan, vaan omien hin­tati­las­to­jen­sa perusteella.

  21. Tun­tuu aivan kamalal­ta aja­tus, että Helsin­ki-Van­taan lento­ken­tän alueelle, lentomelun ja maamelun alueille ryhdyt­täisi­in rak­en­ta­maan lisää ihmis­ten asut­tamia raken­nuk­sia. Just impos­si­ble idea.

  22. Koti-isä: Jo oli aikakin. Mikä ihmeen jär­ki on asua täl­lai­sis­sa vieri viereen raken­ne­tuis­sa kytketyis­sä 2‑kerroksisissa par­i­talois­sa, kun naa­purin talo on noin metrin päässä joka suunnassa.

    Minus­takin tämä yleistyvä super-kapea riv­i­talo­ma­lli on ehkä kaikkein kama­lin tekele, mitä rahal­la saa.

Vastaa käyttäjälle Juho Laatu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.