Noin neljännesvuosisata sitten, kun toimin peruspalveluministerinä, sain maailmanpankilta kirjeen, jossa varoitettiin pohjoismaita hylkäämästä verorahoitteista terveydenhuoltoaan ja siirtymästä Keski-Euroopassa käytössä olevaan järjestelmään, joka perustuu pakollisiin terveysvakuutuksiin ja yksityisiin palveluihin. Meidän järjestelmämme on verrattomasti halvempi.
Nyt kokoomus on selvästi ajamassa Suomea pois julkisesta terveydenhuollosta juuri tuohon vakuutukseen ja yksityisiin palveluihin perustuvaan terveydenhuoltoon. Tekisi mieleni sanoa, että maksavat pois velkaa, joka puolueella on syntynyt vaalirahoituksesta, mutta en tosissani usko, että tästä sentään on kysymys. Ilmeisesti he eivät ymmärrä mitä ovat tekemässä. Maailmanpankin olisi pitänyt lähettää se kirje heillekin.
Aki Kiiliäinen, vakuutusyhtiö Pohjantähden toimitusjohtaja kirjoitti HS-vieraskynässä keskiviikkona 12.11.25, että hoitoon pääsystä on tulossa hyväosaisten etuoikeus. Hän valitti, että terveysvakuutusten hinnat ovat nousseet nopeasti. Oma tulkintani hänen kirjoituksestaan on, että syynä vakuutusten kallistumiseen on, että potilaat hakeutuvat lääkärille hoitoon pikkuvaivojen takia ja yksityiset lääkäriasemat teettävät näille entistä enemmän laboratoriokokeita, joten vakuutusyhtiöiden menot kasvavat ja ne siirtävät kustannukset vakuutusten hintoihin. Pyydän anteeksi, jos tulkintani kirjoituksesta on väärä.
Tämä on juuri se kehitys, jonka vuoksi Maailmanpankki varoitti Suomea siirtymästä Keski-Euroopassa yleiseen vakuutusmuotoiseen ja yksityisiin palveluihin perustuvaan terveydenhoitoon.
Kun potilas ja lääkäriasema sopivat keskenään hoidosta eikä vakuutusyhtiö voi kuin maksaa, päädytään räikeään ylihoitoon ja kustannusten karkaamiseen, koska se on edullista sekä potilaalle että lääkäriasemalle. Lääkäriaseman kannalta kaikki hoito ja kaikki laboratoriotutkimukset ovat kannattavia, jos joku ne maksaa ja potilaan etu on tietysti, että häntä hoidetaan ja tutkitaan mahdollisimman perusteellisesti.
Tämän takia vakuutusmuotoisen terveydenhoidon valinneet maat käyttävät huomattavasti rahaa ylihoidon valvontaan. Niiden on pakko tehdä niin, mutta silti hoitoon kuluu paljon enemmän rahaa kuin meillä ilman, että tulokset olisivat paremmat. Erityisen paljon rahaa tähän kuluu Yhdysvalloissa, jossa terveydenhuollon hallintoon ‑vakuutusyhtiöiden hallinnolliset menot mukaan luettuina — kuuluu rahaa huomattavasti enemmän kuin Suomessa, noin 3 000 – 4 000 euroa asukasta kohden. Se on lähes yhtä paljon kuin ovat terveydenhuollon kokonaismenot Suomessa, jotka ovat asukasta kohden noin 4 000 euroa. Yhdysvalloissa ne ovat noin 13 000 euroa asukasta kohden vuodessa ja silti elinajan odote jää selvästi jälkeen Suomesta.
Yhdysvalloissa hoitoa vaativien potilaiden ja rahojaan säästävien vakuutusyhtiöiden välillä on jatkuva jännite siitä, mitä vakuutus korvaa ja mitä se ei korvaa. Vuosi sitten katkeroitunut potilas ampui vakuutusyhtiö United Health Caren toimitusjohtajan New Yorkissa. Merkittävä osa yleisestä mielipiteestä asettui ampujan kannalle. Silti vakuutusyhtiöt eivät Yhdysvalloissa ole mitenkään erityisen kitsaita korvauspäätöksissään. Ovathan terveydenhoitomenot Yhdysvalloissa kansantuloonkin nähden liki kaksinkertaiset Suomeen verrattuna.
Aki Kiiliäisen manaama pikkuvaivojen kallis hoito on syy siihen, että en ole edes harkinnut ottaa terveysvakuutusta. Käytän kyllä usein yksityisiä palveluja aikaa säästääkseni, mutta en halua maksaa siitä, että jotkut menevät itse tai vievät lapsensa lääkäriin pikkunuhan yllättäessä.
Kokoomus on tekemässä valtavaa virhettä ajaessaan alas julkista terveydenhuoltoa tehdäkseen tilaa yksityisiin palveluihin perustuvalle vakuutusmuotoiselle terveydenhuollolle. Jotain asian huonosta harkinnasta kertoo sekin, ettei minkäänlaista järjestelmää olla rakentamassa turhien tai kustannustehottomien hoitojen estämiseksi.
Ei julkinen terveydenhuoltokaan ole mitenkään ongelmatonta Suomessa. Tämän kirjoitussarjan toisessa osassa kerron, miten julkista sairaanhoitoa pitäisi muuttaa.
Lue Karjalaisesta Kardiologi Juha Mustosen kirjoitus mielipide osastosta. Hänen ajatuksiaan on helppo kannataa.
Jos Kokoomus tavoittelee sitä, että kansalaisilta saadaan vaan yksinkertaisesti kupattua enemmän rahaa terveysalan yksityisille toimijoille ja sijoittajille niin sittenhän moinen kansanterveyskulujen lisääminen on tarkoituksenmukaista.
Esa Rahialalle kommenttina että Kokoomuksen ajama vakuutuspohjainen malli on ns Hollannin mallia. Se on pakollinen kaikille.
Soininvaaralle kysynys että eikös oleellinen ero Euroopan ja Yhdysvaltain vakuutusmuotoiselle terveydenhuollolle ole se että Euroopassa on universaali (pakollinen) järjestelmä ja Yhdysvalloissa on vapaaehtoinen järjestelmä?
Yhdysvaltain vapaaehtoinen vakuutus tarkoittaa, että monet ovat sitä ilman, mutta ei sen korkea hinta siitä johdu. Pikemminkin se alentaa sen hintaa. Eriarvoisuutta siitä seuraa.
Soininvaaralle kommenttina että Yhdysvaltain vapaaehtoinen vakuutusmallin suurin ongelma taitaa olla kolme eri vakuutusmallia (Medicare, Mediaid ja ns Obamacare (Patient Protection and Affordable Care Act)). Nämä kolme mallia ovat hyvin erilaisia ja niiden rahoitus tulee eri lähteestä. Juuri tästä syystä moni amerikkalainen on hyvin erilaisessa asemassa. Tämä Kokoomuksen ajama malli on ns. Hollannin malli jossa vakuutus on pakollinen. Oletko ajatellut kirjoittaa tästä Hollannin mallista?
Terveydenhuoltomenot ovat Hollannissa 11,2 % BKT:sta, Suomessa 9,5 %. Erotus on rahassa noin viisi miljardia. Hollannin väestö on huomattavasti nuorempaa kuin Suomen, että tosiasiallinen ero on suurempi. Sen tämä Kokoomuksen esitys vähintäänkin maksaisi. Hollanti ymmärtääkseni siirtyi tähän vakuutusmuotoiseen mallin vasta joitakin vuosia sitten, joten maksujenlisäys automaatti ei ole vielä kunnolla käynnistynyt.
Yhdysvaltalaisessa järjestelmässä tuo vapaaehtoisuus ei välttämättä ole johtanut korkeaan hintaan kaikille. Jos olet työssäkäyvä, nuorehko ja sinulla ei ole havaittu kroonisia sairauksia, vakuutuksen hinta voi olla sinulle ja perheellesi luokkaa 4000 euroa / vuosi / henki. Järjestelmä siis palkitsee niitä, jotka eivät todennäköisimmin synnytä suuria kustannuksia. Tämän valikoinnin vuoksi Obamacarea ei pidetä erityisen onnistuneena: kun kohderyhmä on sairastavampi kuin työnantajan tai itse otettujen vakuutusten kohderyhmä, siitä tulee väkisin kalliimpi.
Ja toisin kuin Suomessa monet kuvittelevat ja jopa julkisuudessa väittävät, kyllä Yhdysvalloissakin on kaikki kattava sairasvakuutus. 2,9% palkasta menee Medicare-maksuun, jolla hoidetaan suurelta osin niitä, joilla ei ole muuta vakuutusta.
4000 euroa/vuosi on kova hinta terveydenhuollolle, kun on kyse työikäiistä ja työkykyisistä.
Soininvaaralle kommentti Hollannin BKT-osuudesta. Ruotsissa BKT-menot ovat lähteestä riippuen 10,7–11,2% eli ehkä hivenen pienemmät kuin Hollannissa. Ruotsissa on Suomeakin julkiselle puolelle keskitetty terveydenhuolto.
Osmo Soininvaaralle kommenttina että tuo mainitsemasi Korea-buumi 1950-luvun alusssa eli Korean sota kasvatti ainakin sahatavaroiden kysyntää ja Suomi hyötyi siitä myös. Tosin se jäi lyhyeen kun Korean sota päättyi ja puun hinta laski. Todellinen Korea buumi alkoi 1980-luvun lopussa kun Etelä-Korean talous kasvu loi maasta menestyvän teollisuusvaltion.
Kyllä, mutta pointti oli, että maailmantalous kasvoi ikkunoiden “rikkomisen” seurauksena.
Soininvaaralle kommenttina että olen aivan samaa mieltä että sota yleensä kasvattaa maailmantaloutta lyhyellä aikavälillä mutta ei pidemmällä aikavälillä kuten Vietnamin sota jonka yhteydessä Yhdysvallat joutui taloudellisiin vaikutuksiin pidemmällä aikavälillä.
Lienee turhaa kehua epäillä kokoomusta systemaattisesta linjasta terveydenhuollon yksityistämiseksi. Sen sijaan kyse on paniikkireaktioista, jotta ongelmat siirtyisivät (kasvaneina) kauemmas tulevaisuuteen. Hyvinvointialuemallin sisällä on pahoja valuvikoja (rahoitus, insentiivit, työnjako kuntien kanssa), mutta kestävä ratkaisu edellyttäisi myös hyvinvointialueille rinnakkaisen palvelun julkisen tuen lopettamisen, koskien sekä työterveydenhuollon yhteydessä annettavaa sairaanhoitoa että muuta erikseen tuettua yksityistä. Pitäisi lopettaa Kela-tuet ja verotuet. Palvelut tulisi saattaa normaalin alv:n piiriin ja tehdä työntekijälle annettava luontaisetu verolliseksi. Lisäksi tulisi estää terveydenhuollon työntekijöiden mahdollisuus laskuttaa faktinen palkka yrityksen kautta kevyemmin verotettuna. Tämän jälkeen asiat löytäisivät uomansa, jokin osa yritysten tarjoamaa sairaanhoitoa jäisi jäljelle, samoin jokin osa ihmisten suoraa tai vakuutuksella maksamaa, mutta julkinen terveydenhuolto saisi sen aseman, mikä sille kuuluu, ja sinne riittäisi henkilökuntaa, hoitoketjut eheytyisivät, päällekkäiset tutkimukset vähenisivät ja lääkärien työmarkkinat normalisoituisivat.
Mutta hei, BKT nousee kun terveydenhoidossa tehdään turhaa työtä.
Efekti on vähän vastaava kuin ikkunoiden kivittämisellä — tai sotimisella. USA onkin keksinyt kaikki mahdolliset BKT:n paisutustavat käyttöönsä. Samaa mannaa sitten kokoomus yrittää ajaa tänne.
Ajatus siitä, että kolarit tai turha työ tai sotavarustelu kasvattaisivat BKT:tta, ei pidä paikkaansa (tai enintään erittäin lyhytaikaisesti). Hyödyttömien asioiden tekeminen tarkoittaa sitä, että resursseja siirtyy pois hyödyllisistä asioista eikä kokonaisuus kasva.
Nyt kyllä haluaisin kuulla lisää perusteluja miksi ns. turha työ, eli vaikkapa niiden ikkunoiden kivittäminen ei kasvattaisi BKT:tä.
Nähdäkseni Stadist oli kyllä siinä oikeassa, että jos kiertäisin katuja ja kivittäisin massiivisen määrän ikkunoita hajalle, niin kyllä se nostaisi BKT:ta. Jos jatkaisin kivittämisprojektiani, se nostaisi myös BKT:ta koko projektini ajan.
Argumentti että ikkunoiden korjaaminen on pois jostain muusta hyödyllisestä kai perustuu ajatukseen että tuotantopotentiaali olisi jo täydessä käytössä, ja täten joutuisimme esimerkiksi siirtämään työvoimaa joka on nyt muussa tuottavassa työssä tähän ikkunankorjaustyöhön. Oikeastihan siitä ollaan hyvin kaukana. Kyllä meillä on kykyä tuottaa lisää ikkunoita ja asentaa niitä, resursseja siihen on olemassa ja tyhjäkäytöllä (esim. hiekkaa ja työttömiä). Oikestihan meillä on Suomessa aika korkeakin tuotantokuilu, eritoten työttömyys on meillä ollut kroonisesti korkeaa sitten 90-luvun laman.
Mitään uutta tosiasiallista hyvinvointia tälläinen ikkunoiden kivityksen tuoma BKT:n lisäys tietenkään ei toisi, vaan päinvastoin tuhoaisi sitä. Mutta tämä nähdäkseni oli Stadistin kritiikin ydin. Kun kaikki optimoidaan BKT:lla mitattavalle talouskasvulle, helposti päädytään tekemään typeriäkin juttuja sen eteen, toimenpiteitä jotka eivät tosiallisesti lisää hyvinvointia. Ikävä kyllä vain todella monet virheellisesti vetävät talouskasvun ja hyvinvoinnin välille yhtäläisyysmerkin.
Kun mittarista tulee tavoite, lakkaa se olemasta hyvä mittari.
Kilgore, en voi uskoa ikkunoiden kivittämisen juuri nostavan BKT:a. Työttömiä meiltä kyllä löytyy, mutta ei heidän työllistäminen niin helppoa ole, että kysyntä uusille ikkunoille saisi heitä juurikaan siirtymään työelämään. Tosiasiassa ikkunoihin investoinnin kasvu olisi vain pois jostain muusta kulutuksesta eikä tuotanto kokonaisuudessaan juurikaan kasvaisi.
Kannattaa muistaa sellainen käsite kuin Korea-boomi, jonka tuotti suurimittainen ikkunoiden ja vähän muunkin rikkominen Koreassa 1950-luvun alusssa.
Niin koska koen julkisen huonoksi ja hitaaksi käytän yksityistä ilman vakuutusta. Vasta pää kainalossa julkiselle jos on ihan pakko koska aika on rahaa myös.
Helsingissä ei hoideta myöskään hampaita julkisella yhtään ja hsmmassairaudet poikii muita tauteja — syöpää ja sydänsairauksia
Minä sain kyllä täällä Helsingissä kaksi lohjennutta hammasta hoidettua julkisella puolella (vaikka palveluseteliäkin tarjottiin). Odotus oli kummassakin tapauksessa noin 1,5 kk eli ei kovin pikaista, mutta hampaat tuli kyllä lopulta paikattua.
Aika iso osta yksityisten terveysvakuutusten ongelmista vältettäisiin kahdella uudistuksella. Ensimmäinen olisi pakollinen minimiomavastuu. Omassa vakuutuksessani on 1000 euron omavastuu, mikä tekee siitä aika edullisen. Toinen on kielto lääkärikeskuksille tarjota laboratoriopalveluita. Suurin osa yksityisten laboratorioiden testien hinnasta on katetta. Kun lääkäri ja laboratorio on bundlattu, iso osa asiakkaista ei edes ymmärrä, että he voisivat ostaa laboratoriopalvelut muualta.
Toki laboratoriopalveluiden kilpailua haittaa myös lääkäreiden vanhoillisuus. Iso osa lääkäreistä saa edelleen allergiareaktion, jos potilas tulee vastaanotolle etukäteen ilman lähetettä hankitun laboratoriotestin kanssa.
Suomen mallissa erikoissairaanhoito on joka tapauksessa julkisen vastuulla. Tällöin vakuutus on lähinnä “kk-tilaus” perusterveydenhuollon palveluihin. Nyt tätä palvelua tuottavat pääasiassa vakuutusyhtiöt, mutta yhtä hyvin palvelun voisi tarjota lääkäriyhtiö.
Itse uskon, että jossain vaiheessa markkinalle tulee toimija, joka tarjoaa edullisemman paketoinnin, johon liittyy tiukemmat ehdot mitä palveluja voi käyttää. Toimintamalli voisi olla samantapainen kuin esim. julkisella puolella eli palveluiden käytölle on “portinvartijoita”. Tekeekö tämän vakutuus- vai terveyspalveluyhtiö jää nähtäväksi.
Ivalo: Jos olet työssäkäyvä, nuorehko ja sinulla ei ole havaittu kroonisia sairauksia, vakuutuksen hinta voi olla sinulle ja perheellesi luokkaa 4000 euroa / vuosi / henki. Järjestelmä siis palkitsee niitä, jotka eivät todennäköisimmin synnytä suuria kustannuksia.
Ode: 4000 euroa/vuosi on kova hinta terveydenhuollolle, kun on kyse työikäiistä ja työkykyisistä.
Suomi: Kallein alue: Etelä-Savo 6042 euroa asukas. Halvin Länsi-Uusimaa 4047 euroa asukas. Keski-arvo 4842 euroa / asukas.
Puhuin terveydenhuoltomenoista. Nuo taitavat olla sote-menoja, joissa on siis mukana sosiaalitoimi, esimerkiksi vanhainkodit. Lisäksi oli puhe työikäisistä ja työ-kykyisistä. Noissa luvuissa ovat mukana myös vanhukset ja työkyvyttömät.
Vanhustenhuollon menot ovat 15–20% sote-alueiden menoista. Kun muita ei-terveysmenoja on ehkä 5–10%, niin terveydenhuollon meneot sote-alueilla ovat 75–80% niiden kaikista menoista. Kun tähän lisätään neljännes eli se 20%, joka on yksityisten osuus koko terveydenhuollon kustannuksista, ollaan aika lähellä nimimerkin ‘numeroita’ esittämiä lukuja.
Minä ja kaikki ne, joiden kuukausipalkka on yli 5 000 € maksamme Suomessa yli tuon 4000 €/vuosi terveydenhuollostamme verojen kautta (+minä ja moni muu itse terveyspalvelut yksityiseltä). Minä en sinällään valita tästä enkä muutenkaan veroistani, mutta kannattaa tiedostaa, mitä eri järjestelmät tarkoittavat kustannusten jakautumisen kannalta.
Toki on kiistatonta, että Yhdysvaltojen terveydenhuolto on kallista, mutta kannattaa muistaa, että myös me Suomessa hyödymme yhdysvaltalaisten maksamista rahoista. Käytännössä kaikki uudet lääkkeet tuodaan ensimmäisenä markkinoille siellä, myös eurooppalaisten lääketehtaiden. Me saamme sitten lääkkeet tänne halvemmalla, kun kermat on ensin kuorittu Atlantin takana.
Älä unohda lastensuojelua. Mutta 4000 euroa vuodessa työikäisiltä on paljon, sillä myös terveydenhuoltomenot painottuvat vanhuksiin.
Kun puhutaan asiakkaista eikä potilaista ja kun jokainen käynti arvioidaan asiakkaiden toimesta arvosanalla 1–10, niin kyllähän sen tietää miten käy. Jos ei tehdä kaikkia pyydettyjä tutkimuksia, niin huonon arvosanan saa työntekijä ja sitten esimiehen puhuttelun. Jos terveydenhuollon työntekijä haluaa saada hyvän arvosanan asiakkaalta, niin silloin on tehtävä kaikki turhatkin tutkimukset. Ja rahaa tietysti palaa.
En kyllä ymmärrä, mistä kokoomus saa äänensä. Se ajaa lähinnä suuryritysten asiaa. Oikeistolaisetkin sitä äänestävät tottumuksesta.
Yksityisiin vakuutuksin pohjautuvassa mallissa pitää myös huomioida se, että sairauden tai tapaturman sattuessa, tarvitaan joku taho selvittämään kenen vakuutus hoidon tulee maksamaan. Potilaalle edulisin lähtökohta on tällöin, että joku ulkopuolinen tekijä tai toimija olisi aiheuttanut terveysongelman, jolloin se myös maksaa hoidon ja mahdollisen vahingonkorvauksen. Jos tätä ei pystytä näyttämään toteen niin sitten seuraavaksi selvitetään korvaisiko oma vakuutus. Muut osalliset taas luonnollisesti pyrkivät siihen, että artisti maksakoon.
Harva tähän prosessiin omin voimin pystyy, varsinkin jos on sairas tai rampa, joten tarvitaan paljon juristeja ja muita asiantuntijoita hoitamaan näitä tapauksia.
Kyllä tästä prosessista saavat ainakin työnantajat nauttia Suomessakin, esimerkiksi kun työntekijäsi joutuu liikenneonnettomuuteen matkalla töistä kotiin.
Onhan vakuutukset kalliita ja Suomessa ei taatusti veroja alenneta vaikka vakuutuksiin sirryttäisiinkin joten tuskin kannattaa.
Toki vakuutuksilla saa yleensä paljon parempaa palvelua. Kun amerikkalaisilta keskiluokkaisilta työssäkäyviltä pohjoismaihiin muuttaneilta kyselee niin aika kriittisiä kommentteja tämä julkinen terveydenhuolto saa. Eli sitä saa mitä maksaa, joku elinajanodote on aika huono mittari.
Muuten, aika hupaisaa, kun vasemmistolaiselta kyselee miksi suomessa on niin kovat verot, vastaukseksi tulee terveydenhuolto. Kun taas vaihtoehtoisia malleja ehdottaa niin silloin se terveydenhuolto on hirveän halpaa ja tehokasta.
Mikä tässä siis on hupaisaa tai ristiriitaista? Suomalainen malli todellakin on kustannustehokas, mutta se siis rahoitetaan veroin. Jos se rahoitettaisiin yksityisesti, veron alenisivat mutta ihmisten tulot menisivät näiden verojen sijaan veroja korkeampiin vakuutusmaksuihin.
Terveydenhuolto on kuitenkin merkittävä kustannuserä ihmisten elämässä. Kokoluokkaa 10% BKT:stä EU:ssa, (jenkeissä kai jotain 18%).
Tosin kyseenalaistan koko “korkeat verot” kehystyksen mutta en ehkä nyt jaksa alkaa avaamaan syitä sille.
hupsis: “Eli sitä saa mitä maksaa, joku elinajanodote on aika huono mittari.”
Onko (kattavaa) mittaria, jolla laskettuna Suomen terveydenhuolto olisi USA:n terveydenhuoltoa huonompaa?
Ai niin unohtui, Sveitsissä on kova keskustelu pakollisten sairausvakuutuksien hintojen jyrkähdöstä noususta. Hieman yllättäen se johtuu pääosin nuorten (15–25v) lisääntyvistä lääkärikäynneistä, ei vanhuksista
Nimimerkki hupsisille kommenttina että Sveitsissä sairausvakuutuksen maksaja on todennäköisesti kantonit. Eli heillä on hyvin erilainen malli kuin esimerkiksi Hollannissa jossa maksaja on valtio.
Sveitsissä saitasvakuutuksen maksaa yksityishenkilö markkinoilla toimiville yrityksille. Ehtoja sääntelee , ehkä yllättäen, valtion alla toimiva yksikkö, ei kanttonit